Työelämässä tarvittavan osaamisen ja sitävarten annettavan koulutuksen ennakointi ja koulutustoimikunnat
Yli-insinööri Matti Ropponen
Koulutustoimikuntien ennakointi-iltapäivä 27.10.2009
Paasitorni, Helsinki
1Matti Ropponen
Haasteita suomalaisille kouluttajille
Sakari Topelius 1875
Pienen kansamme täytyy saavuttaa
menestyksensä hyödyllisillä tiedoilla ja
perustaa arvonsa siihen, että se
sivistyksessä, avuissa ja kaikenpuolisessa
edistyksessä on maailman valistuneimpien kansain tasalla
Matti Ropponen 2
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (1)• Taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla
näyttää pieniä elpymisen merkkejä. Silti työttömyys-tilanne Suomessa pysyy heikkona. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala (+30 000)
• Lähes miljoona henkilöä siirtyy lähivuosina eläkkeelle tai työelämän ulkopuolelle (teollisuus, palvelualat ja julkisella sektorilla erityisesti sosiaali- ja terveyssektori)
• Ikäluokat pienenevät. Työtätekevien määrä vähenee absoluuttisesti
• Työikäinen väestö vanhenee. Senioriväestön suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa
Matti Ropponen 3
Väestön ikärakennemuutos
19001901190219031904190519061907190819091910191119121913191419151916191719181919192019211922192319241925192619271928192919301931193219331934193519361937193819391940194119421943194419451946194719481949195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500
0.5
1
1.5
2
2.5
3
3.5
4
4.5
5
5.5
yli 80-v.
65–79-v.
50–64-v.
35–49-v.
20–34-v.
0–19-v.
Miljoonaa henkeä
Matti Ropponen 4
Suomen tuotanto ja työllisyys sektoreittain
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Tuotanto
Alkutuotanto
Jalostus
Julkisyhteisöjen palvelut
Yksityiset palvelut
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Työllisyys
Alkutuotanto
Jalostus
Julkisyhteisöjen palvelut
Yksityiset palvelut
Matti Ropponen 5
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (2)
• Työuria pyritään pidentämään 40 – 45 vuoteen ja siirtämään todellista eläkeikää kohti 65 vuotta. Tämä tarkoittaa lisääntyvää osaamisen uusintamista kaikille ikäryhmille
• Maahanmuuttajien määrä kasvaa, työmarkkinat monikulttuuristuvat
• Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu rajuna. Teollisen ja digitalisoitavan työn siirtyminen Suomesta halvemman kustannustason maihin jatkuu
• Toiminnot kansainvälistyvät entisestään• Työssä tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista
(tekniikka, tietotekniikka, kielet, substanssi, sosiaaliset taidot jne.)
Matti Ropponen 6
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (3)
• Työpaikoista suurin osa on jo pienissä ja keski-suurissa yrityksissä. Niissä myös syntyy pääosa uusista työpaikoista
• Erilaisista syistä tapahtuu lähivuosina valtaisa muutto eri puolilta maailmaa kohden moderneja työmarkki-noita paremman työnteon ja toimeentulon perässä.
• Talouskasvu törmää entistä selvemmin käytettävissä olevien luonnonvarojen ja maapallon ekologisen mukautumiskyvyn asettamiin rajoihin (Ilmaston-muutos, vesipula, autioituminen, saastuminen)
=> Tuotannollinen toiminta ja muu elämä on sovitettava kestävän kehityksen vaatimuksiin
Matti Ropponen 7
8
Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000 vuoden aikana (iso kuva) ja vuodesta 1750 (pieni kuva).
Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi
Matti Ropponen
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (4)
• Erilaiset epätyypilliset, lyhyet ja vaihtuvat työsuhteet lisääntyvät (prekariaatti- käsite)
• Työuran aikana tulee olemaan entistä enemmän alan ja ammatinvaihtoja
• Työnteko eläkeiän jälkeen tulee kasvamaan• Julkisella sektorilla on noin 30 % työvoimasta.
Tuottavuuden nostovaatimukset kasvavat ja edellyttävät suuriakin rakenteellisia uudistuksia => Osa julkisen sektorin töistä yksinkertaistuu, mutta osa monipuolistuu entisestään
Matti Ropponen 9
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (5)
• Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvainen maa, joka on joutunut jäsentämään asemansa kansainvälisessä työnjaossa uudestaan moneen kertaan ja jonka kilpailukyky on hyvä
• Suomi on kyennyt muiden Pohjoismaiden kanssa olemaan työelämän modernisaatiokehityksen eturintamassa
• Tämä koskee työterveyttä, työturvallisuutta, työ-elämän laatua, sukupuolten tasa-arvoa, työelämän monimuotoisuutta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, uusien tekniikoiden käyttöönottoa ja työvoima-politiikkaa (joustoturva)
Matti Ropponen 10
Suomen kilpailukyky EU:n pieniin jäsenmaihin nähden
0
2
4
6
8
10
BKTkasvu (%)
KV-kauppa% BKT:sta
Omistusoikeuksiensuojelu
Rahoitus-instituutioiden
säätely
Teknologiankehitys-indeksi
USA:n patenttiviras-tossa haetut patentitYritysten T&K-inv.T&K-inv % BKT:sta
Yrit. ja yliop. yht.työ
Riskirahoituksen määrä
SuoratsijoituksetSuomeen
% BKT:sta
3. asteen koulutus
Internet-palvelimet
Suomi
Maksimi
Matti Ropponen 11
Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (6)
• Kansalaisten minimikoulutustason tulee olla vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus. Lisäksi tulee olla kohtuullinen suomen- ja englannin-kielen taito sekä riittävä tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttötaitotaito
• Ruotsi ja Norja ovat päättäneet, että myös aikuis-koulutuksen tavoitetaso on lukiokoulun tutkinto
Matti Ropponen 12
Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä, OPM 2007)? (1)
• Osaaminen on tietojen taitojen ja pätevyyden yhdistelmä eli laaja-alainen kyky hyödyntää tietoja taitoja ja pätevyyttä työ- ja opintotilanteissa sekä yhteiskunnan jäsenenä
• Tieto on oppimalla tapahtuneiden asioiden omaksumisen tulos. Tiedot muodostuvat mm. työ- ja opintoalaan sekä yhteiskunnassa toimimiseen liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuudesta
13Matti Ropponen
Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä)? (2)
• Taito on kyky soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien tekemiseen ja ongelmien ratkaisuun EQF: Taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja –välineiden käyttö).
• Pätevyys on todistettu kyky käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- ja opintotilanteissa sekä ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen
EQF: Vastuu ja itsenäisyys
14Matti Ropponen
Suomen kansallisen Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen (NQF) osaamisalueet
Suomen Kansallisen viitekehyksen osaamisalueet ovat:
1. Tieto
2. Työskentelytapa ja sen soveltaminen = Taito
3. Vastuu, johtaminen, yrittäjyys
4. Arviointi
5. Elinikäisen oppimisen taidot
15Matti Ropponen
Pätevyyksistä
Erilaisia pätevyystyyppejä ovat mm.:
• Yleiset pätevyydet
• Henkilökohtaiset pätevyydet
• Ydinpätevyydet
• Organisaatioon liittyvät pätevyydet
• Ammatilliset pätevyydet, teolliset tai ammattialaan
liittyvät pätevyydet
16Matti Ropponen
Erilaisia taitojaEriaisia taitoja ovat mm:
1. Sosiaaliset taidot
2. Itsensä johtamistaidot
3. Yhteistyötaidot
4. Kommunikointitaidot
5. Kielelliset taidot
6. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen liittyvät taidot
7. Kehittämistaidot
8. Suunnittelutaidot
9. Kulttuurien välisiin kontakteihin liittyvät taidot
10. Oppimistaidot
11. Tietotekniikkaan ja tietoverkkojen käyttöön liittyvät taidot
12. Numeroiden käsittelyyn liittyvät taidot
13. Erilaiset varsinaiset ammatilliset taidot
17Matti Ropponen
Ennakoinnin poliittisia linjauksia
Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma:• Hallitus uudistaa koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan sektorilla
ennakoinnin perusteita jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin”
Valtioneuvoston ennakointiverkosto
1. Työministeriön johdolla (2004-2007)2. Eri ministeriöiden (OPM 2007-2009) johdolla hallituskauden loppuun
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä (2007-2010). Sen toiminta pohjautuu valtioneuvoston asetukseen koulutustoimikuntajärjestelmästä (1146/2006)
18Matti Ropponen
Ennakointityön tekemisestä
Erilaista ennakointityötä tekevät mm.• Koulutustarjonta 2012 –mitoitushanke, joka jatkuu
KESU:n välitarkistuksena ja sen jälkeen Koulutustarve 2016 hankkeena (OPH)
• Erilaiset selvitykset ja arvioinnit, kuten ESR- ennakointihankkeet. Vuosina 2000-2006 toteutui yhteensä 728 ESR-rahoitteista ennakointiprojektia, joista 645 opetusministeriön hallinnonalalla. OPM rahoitti 39 ESR-hanketta
• Koulutussektorilla tarvitaan ja toteutetaan sekä määrällistä että laadullista ennakointia
Erilaisia ennakointimenetelmiä tai järjestelmiä
Matti Ropponen 19
Osaamisen ennakointi jatkossa, klustereittainko?
Kansallisen Osaamiskeskus
Asuminen
Digitaaliset sisällöt
Elintarvikekehitys
Energiateknologia
Terveys ja biotieteet
Hyvinvointi
Joka paikan tietotekniikka
-ohjelman osaamisklusterit
Matkailu ja elämystuotanto
Meri
Nanoteknologia
Uusiutuva metsäteollisuus
Ympäristöteknologia
Älykkäät koneet
Globaalit riskit
Matti Ropponen 20
Opetusalaan liittyvää ennakointityötä tekeviä tahoja ovat mm.
• Opetushallitus• Yliopistot ja korkeakoulut • Ammattikorkeakoulut • Ammatilliset oppilaitokset • Koulutuskuntayhtymät• Työnantajajärjestöt (EK, Teknologiateollisuus)• Työntekijäjärjestöt (AKAVA ja sen liitot)• Kunnalliset yhteisöt ja yritykset• Tutkimuslaitokset
Matti Ropponen 21
Ennakointitiedon kerääminen ja taltioiminen
ENSTI-palvelu • Opetushallituksen ylläpitämä valtakunnallinen työ-
voima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin tietopankki
Ennakointifoorumi• Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä valta-
kunnallinen ennakointiportaali. Saattaa yhteen ennakointia tekevät tahot ja ennakoinnin käyttäjät
TEM-konsernin heikkojen signaalien keräämishanke• Verkkopohjainen signaalien keräysjärjestelmä, jonka
aineistoa analysoi asiantuntijaryhmä (Kehitteillä)
Matti Ropponen 22
Ennakoinnissa käytettyjä menetelmiä
• Olemassa olevan tiedon hyväksikäyttö, kirjallisuusanalyysit tilastoanalyysit (Työvoimamenetelmä, Mitenna ja Mare)
• Asiantuntijanäkemykset: haastattelut ja kyselyt (Delfoi, skenaariotekniikat, tulevaisuusverstas),
• SWOT –analyysi• Heikkojen signaalien analyysi (TEM-hanke)• OPEPRO –malli (opettajakoulutuksen ennakointi)• ACTVOD –tulevaisuusprosessi (yhdistelmä useista
menetelmistä)• Learning Cafe –menetelmä (ryhmätyömetodi)• PESTE-malli (toimintaympäristön muutoksen arviointi )
Matti Ropponen 23
Valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointi ja OSENNA- ja VOSE -hankkeetOSENNA eli Tulevaisuuden osaamistarpeiden
laadullisen ennakoinnin projekti(1996-1999)• OPH, OPM, ESR, muita• Malli ja verkosto työelämän osaamistarpeiden muutosten
analysoimiseksi eri ammattialoilla
VOSE eli Valtakunnallinen ammatillisten osaamis-
tarpeiden ennakointiprojekti 1.6.2008 – 31.5.2011. • OPH rahoittaa ja ESR tukee.• Tavoitteena ennakointimalli, jonka avulla ammatillisia
osaamistarpeita voidaan ennakoida kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla.
Matti Ropponen 24
VOSE-hanke (jatkoa)• Ennakointimalli tulee koostumaan osaamistarpeiden
ennakoinnissa tarvittavista menetelmistä, ennakointiprosesseista, toimijoiden välisistä verkostoista ja tiedonkulkujärjestelmästä.
• Mallin toimivuutta pilotoidaan sosiaali- ja terveys- sekä kiinteistö- ja rakennusalalla
• Mallissa otetaan huomioon Suomen ruotsinkielisen kulttuurin erityistarpeet ja sosiaali- ja terveysalan pilottihanke toteutetaan ruotsinkielellä ja Suomen ruotsinkielisellä alueella.
• Foredatan selvitys Suomessa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevista ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista. Linkki selvitykseen on seuraava: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti
25Matti Ropponen
Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityö• Koulutustoimikuntien, yhteistyöryhmien ja koordinaatio-
ryhmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus-ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on lisäksi (tarvittaessa yhteistoiminnassa)• Seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä
tarvittavan osaamisen kehitystä• Tehdä ehdotuksia alansa koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi
kehittämiseksi• Käsitellä Opetushallituksen vahvistettavaksi kuuluvien
opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet ja antaa muutoin alaansa kuuluvia lausuntoja
• Suorittaa Opetushallituksen määräämät muut tehtävät• Toimittaa vuosittain opetusministeriölle ja Opetushallitukselle
työsuunnitelma ja toimintakertomus
Matti Ropponen 26
Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityöEnnakointi on yksi koulutustoimikuntien perustehtävistä• Niiden edellytetään seuraavan, arvioivan ja ennakoivan
alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tekevän ehdotuksia alansa koulutuksen laadulliseksi ja määrälliseksi kehittämiseksi
• Koulutustoimikuntien asiantuntijuutta on hyödynnetty ammatillisessa koulutuksessa ja sen kehittämisessä, mutta ei autonomisella korkeakoulusektorilla. Onko koulutus-toimikuntien syytäkään ennakoida korkeakoulusektorilla!?
• Koulutustoimikunnat ovat tehneet mm. tutkintojen uudistuk-sen yhteydessä erilaisia ja eri kokoisia osaamistarve-selvityksiä ns. ”pikkurahalla”. Tällöin on palkattu opiskeli-joita, joiden ohjaamiseen on mennyt paljon resursseja
27Matti Ropponen
Koulutustoimikunnat ja ennakointityö
• ”Isommalla rahalla” voisi ostaa selvityksiä osaavammilta• ESR -hankkeina tehdyt ennakoinnit ovat olleet
satunnaisia eivätkä kuulu mihinkään kokonaisuuteen• Määrällinen ennakointi on maakuntien liittojen
(pitkäaikainen ja keskipitkä) ja TEM:in (lyhytaikainen) tehtävä.
• Opetusministeriön asettaman ja sen yhteydessä toimivan koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatio-ryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen ja kehittää koulutustoimi-kunnissa ja yhteistyöryhmissä tehtävää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia
Matti Ropponen 28
Koulutustoimikunnat ja ennakointityö
Ennakoinnin koordinaatioryhmä ehdotti muistiossaan
5/2008, että• Opetusministeriö tukee koulutustoimikuntien työtä
selkeämmällä ohjauksella ja työtä tukevia palveluja kehittämällä
• Opetusministeriö antaa tarvittaessa koulutustoimi-kuntien tehtäväksi yksittäisiä toimeksiantoja, joilla voidaan välttää erillisten työryhmien asettaminen
• Opetusministeriö turvaa koulutustoimikuntien toimintaedellytykset ja takaa tarvittavat resurssit. Riittävillä resursseilla koulutustoimikuntien sihteerit voisivat tarvittavissa määrin keskittyä koulutus-toimikuntien työhön ja sen kehittämiseen
Matti Ropponen 29
Koulutustoimikunnat ja ennakointityö
Koordinaatioryhmän, Opetushallituksen, koulutustoimikuntien
ja muiden ennakointia tekevien tahojen välinen työnjako on
epäselvä. Ennakointityölle tarvitaan kokonaissuunnitelma• Työnjako ja vastuut• Perusresurssit ja ennakoinnin rahoitus• Aikataulutus ja selvitysten toteutusjärjestys sekä
toistettavuustarve• Keskeisen käytettävissä olevan informaation taltiointi ja jakelu• Erilaisten tiedonhankintamenetelmien soveltuvuus ja
käytettävyys• Lisäksi erilaisille osaamiskyselyille peruspohja, jota kukin
koulutustoimikunta/ala täydentää omaan tarpeeseensa
• Tekeekö kokonaissuunnitelman Opetushallitus vai Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä?
Matti Ropponen 30
Menestystä yhteiselle
ennakointityöllemme !
Matti Ropponen 31