KANSANTALOUDEN KOKO KUVA

Satakunnan Vasemmisto, 9.11.2013

Teppo Eskelinen

Nykytilanne – missä mennään?

* Talouden taantuma, työpaikkojen kato jne

* Koko Euroopan laajuinen talouskriisi (myös Yhdysvallat)

* Kriisin taustalla toisaalta finanssikriisi, toisaalta euron rakenne, toisaalta epäonnistunut kriisipolitiikka

* Kyse on myös ”normaalitilasta”: finanssoitunut talous, inflaatiotavoitteet

Globalisaatio?

Työpaikkojen maantieteellinen siirtyminen ei ole luonnonlaki

Myös täystyöllisyydestä luopuminen on poliittinen valinta: valtion uudelleen orientoituminen, inflaatiotavoitteet

Pitkällinen poliittinen prosessi, ei automaatio Tuotanto ei liiku samalla tavoin kuin raha

Finanssikriisi

Yhdysvaltojen finanssikriisi 5 vuotta sitten laukaisi spekulatiivisen kuplan

Hermostuneisuus levisi Eurooppaan, missä finanssimarkkinat ”testaavat” euroaluetta

Euron ongelmat

EKP:n mandaatti: Inflaationtorjunta, ei suoraa jäsenmaiden

rahoitusta (tosin nyt OMT) Ongelma ei missään vaiheessa ollut julkisen

rahankäytön määrä, vaan korkotaso Huomattavat epätasapainot maiden välillä Kukaan ei ota vastuuta kysynnästä: pitkään

velkavetoinen (”kapitalismin paradoksi”)

Ratkaisuyrityksiä – ja epäonnistumisia

Pyrkimys kriisimaiden ongelmien ratkaisemiseen leikkaamalla

”Säästämisen paradoksi”: ongelmat pahenevat Kaikki alkavat myöntää tilanteen - paitsi komissio Suomi ollut vaatimassa leikkauksia – ja maksaa nyt

siitä Vallan siirtäminen komissiolle Epätasapainoja ei ole pyritty korjaamaan Muutokset pankkien asemaan kosmeettisia, valtavat

pelastussummat

Finanssoituminen

Finanssi-intressien ensisijaistuminen: Osakkeiden arvon ensisijaisuus Lyhyen tähtäimen arvonmuodostus Tulonjaon vääristymät (”finanssi-inflaatio”) Julkisten vakuutusten finanssivetoisuus

monessa maassa Yritykset saavat rahoituslaitosten piirteitä Kulujen karsinnan ensisijaisuus

Uusliberalismi

Valtion vetäytyminen tuotannosta Luopuminen täystyöllisyystavoitteesta Julkisen sektorin ”uusi julkishallinta” ja uudet

prioriteetit

Miksi näin on käynyt?

1 Talousteoria ja politiikan piilottaminen faktoihin

2 Politiikan ”reunaehtojen” vahvistuminen

->yhteistä: talouden selittäminen politiikasta erilliseksi

Talousteoria ja politiikan piilottaminen faktoihin

* Uusklassinen teoria: Täydelliset, tasapainoiset markkinat, päämäärien hylkääminen

* Monetarismi, marginalismi

* Kuluttajien preferenssit, muut ”reunaehtoja”

* Kuvaa ainoastaan kysyntää ja tarjontaa, ei rahoitusta

* Rahan arvon vakaus investointien houkuttelemiseksi välttämätön

Politiikan reunaehtojen kaventuminen

* Poliittinen päätöksenteko vapaata, mutta tiettyjen reunaehtojen rajoissa

*EU-sopimuksia budjettivajeiden rajoittamiseksi jne.

* Nämä reunaehdot vahvistuvat jatkuvasti ja kaventavat politiikan tilaa

Virkamiesvalta

* Valtiovarainministeriö: julkinen kulutus aina ongelma

* Mallien ongelmallisuus: menot aina pysyviä ja tulot aina epävarmoja

* Kansan valistaminen, opastaminen, sitoutumisen vaatimus

* Auktoriteetit toiset kansainväliset järjestöt, luottoluokittajat jne

Rahoituslaitosten valta

* Valtioiden ottaessa velkaa ilman keskuspankin takausta, luottoluokittajat ratkaisevat valtioiden kohtalon

* Luottoluokitus suoraa politiikkaa: vaatimuksia yksityistäminen, julkisten menojen supistaminen, kv kilpailun helpottaminen jne

* Tottelematta jättäminen voi johtaa IMF-rahoitukseen

Punavihreä yhteiskunta?

Lähtökohta: kestävyydelle ei ole vaihtoehtoja → romahdukset, ei normaalitila

Onko talous ja ympäristönsuojelu asetettava vastakkain?

Kestävämmän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää valtavasti investointeja: radat, peruskorjaukset, sähköntuotanto ja jakelu...

Hyväksytäänkö julkisten investointien politiikka?

...vai eikö ole varaa?

Ympäristön suojelematta jättämiseen ei ole varaa

”Kun huolehditaan työllisyydestä, budjetti huolehtii itsestään”

Vastuu elvytyksestä ei voi olla kansallinen