View
252
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
03.05.2023
Toimintakulttuurin muuttaminen koulun arjessa käytännön esimerkein
rehtori Ville Laivamaa, Lappeen koulu
©Valteri 2015
Nettikahviloiden ohjelma, tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta: www.valteri.fi/nettikahvila
Valterin Pedagogiset Nettikahvilat
2015-2016
03.05.2023
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin.
Valterin palvelut täydentävät kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja ja ne voivat kohdistua yksittäisen lapsen ja nuoren tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
©Valteri 2015
PerustiedotLappeenrannan kaupungin voimakkaimmin kasvavan alueen, Ruoholammen sydämessä
Koulu kasvaa noin 40 oppilaan vuosivauhtia-1.-6. luokkien koulu
-yleisen ja tehostetun tuen oppilaita 303-erityisen tuen oppilaita 45-eskareita 50-0-5 –vuotiaita 110
Lappeen päiväkotikoulu
OPS2016:
Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu
- tyotä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta sekä tyon organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteison osaamisesta ja kehittämisestä - pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännoistä ja oppimisympäristoistä
1. Toimintakulttuuria voidaan muuttaaMuutostarve? Olemassa, mutta nähdäänko tarvetta ja kun vanhemmatkin ovat olleet tyytyväisiä…
Uusi opetussuunnitelma ei muuta itsessään toimintakulttuuria
-Yhteisossä saattaa vallita yksilokulttuuri
-Oppilaiden osallisuus saattaa olla vain paperilla
Mistä siis lähteä liikkeelle?
Perusteissa kyllä kerrotaan kasvatuksen ja opetuksen päämääristä, oppimiskäsityksestä jne. MUTTA ne pitää keskustella auki yhdessä!
2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoidaToimintakulttuurin muutosta täytyy johtaa ops -tekstinkin
mukaan
Mutta kun… milloin, mistä aika, ketkä?
Rehtori on keskeinen muutoksen tekijä ja hänen tehtävänsä on
johtaa koulun rakenteiden kehittämistä yhdessä opetushenkiloston kanssa:
Johtamisrakenteet: vastuut ja valtuudet, tyonjako, tiimit
Yhteisen ajan käytto: kokoustamiseen vai pedagogiseen kehittämiseen? Voiko kiinnittää tyojärjestykseen kaikkia koskevaksi?
Ilman muutosta tukevia rakenteita ei toimintakulttuuri kehity
2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoidaEsimiehen on tunnistettava, milloin muutoksen oltava kertarysäys ja milloin on edettävä rauhallisemmin
Toimintakulttuuri muuttuu koko tyoyhteisotasolla viiveellä, mutta rakenteet joko edistävät tai hidastavat muutosta
Opettajan autonomian kunnioittaminen JA TOISAALTA joukkuepelaamista, autetaan toisiamme onnistumaan
Rehtori ei ole kuitenkaan käskyttäjä. Hän korkeintaan linjaa
Opettajia täytyy ”tyontää” muutokseen (Fullan)
Johtamishaasteet: - opettajat koostuivat
hyvin määrätietoisista persoonista
- perinteiset opekokoukset puuduttavia, koska jokaisella oli vahva mielipide, joka osittain tai kokonaan kumosi edellisen
—> jaetun johtamisen malli käyttöön
2. Toimintakulttuuria täytyy johtaa ja organisoida
JOHTORYHMÄRehtori
ApulaisrehtoriPäiväkodin johtaja
SUUNNITTELURYHM
ÄJohtoryhmä
Tiimien vetäjätLaaja-
alainen eoLastentarhanopettaja
PEDAGOGISET TIIMIT
e-23-6
Pedagoginen
kehittöminen
Yhteinen suunnitte
luToimeenp
ano
OPPILASHUOLTOTYÖRY
HMÄYhteisöllinen oppilashuolt
oJohtoryhmäOppilashuolt
oOpettajia
VANHEMPAINTOIMIKUNTA OPPILASKUNTA
Lappeen päiväkotikoulun ”organisaatiokaavio”
3. Toimintakulttuuri koostuu yhteisön osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta
- omat pilotoinnit (yhteisopettajuus, inkluusio, esi-2 –ryhmät)
- myonteinen puhe- talon sisäiset ekskursiot, vertaisoppiminen
-tyoryhmät, materiaalipankki, Facebook-ryhmä
Taitokartoitus, opekesu suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen
4. Pedagoginen kehittäminen ja ammatillisuus
Pedagoginen kehittäminen on haastavaa saada koko kouluyhteison tavoitteeksi
Ammatillisuuteen kuuluu oman panoksen antaminen pedagogiseen kehittämiseen
Lappeessa yt-ajan sidottiin tyojärjestykseen kaikkia koskevaksi 2 tuntia viikossaTyoparien suunnitteluaikaminimi 1 tunti viikossa
Lisäksi pedagogisen teeman pohjalta alustetut tiimipalaverit kerran viikossa
5. Tavoitteista johdettuja toimintakulttuuria edistäviä muutoksia Lappeessa
Rakenteet: tyojärjestykset, pitkät tunnit, joustava koulupäivä, suunnitteluaika
Kokeilut, kokeilukulttuurista puhuminen, ”tämä ei toimi erityisoppilailla” –ajattelu hylättiin
Yhteinen, ratkaisukeskeinen puhe
Toisen auttamisen kulttuuri, jakaminen , avoimuus
EsimerkkejäPäiväkotikoulu: leikki, omaan tahtiin kasvaminen, toiminnallisuus
Tiimit, jaettu johtajuus
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ykkosasiaksi, yhteiset kasvatuslinjat
Yhteisopettajuus rusettiluistelu-periaatteella
Alkuluokat: esi-2 –ryhmät.
Inklusiivinen opetus:-ei erillisiä erityisen tuen ryhmiä
Myotätuuli -toimintamalli
Joustava koulupäivä: siestat, kerhot
Pitkät tyoskentelyjaksot: monialaiset oppimiskokonaisuudet
Lasten kommentteja (ja aikuistenkin) koulupäivän uudesta rakenteesta
”Ehdin lepäämään koska alla on 90 minuutin oppitunti, siestan avulla jaksan seuraavan 90 minuutin oppitunnin.”
”Siestan jälkeiset oppitunnit ovat leppoisampia, ei kuulu murinaa lapsilta vaan jaksaminen ja keskittyminen on hyvää.” – kk-ohjaaja
”Pitkät tunnit just hyviä, kun silloin myo saadaan hyvin tehtyä hommia ja aina ei jää kesken.”- Samu ja Topi
”Liian pitkiä, en jaksa laskeamatikkaa koko aikaa mutta jos on toimintaa välissä, niin sitten jaksan.”- Henna
”Kerhot ovat olleet kivoja. Olisi hyvä jos joka vuodelle olisi erilaisia kerhoja niinei tylsistyisi.”
”Parasta on vapaa tekeminen! Olisi kiva saada valita saako olla sisällä vai ulkona.”
Esimerkki: JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ
Uudenlaiset toimintamallit osana koulupäivää mahdollistavat uudenlaisen toimintakulttuurin syntymisen: Koulupäivän rakenteen uudelleenorganisointi-> uudenlainen rakenne (90 min. oppitunnit) tukevat toiminnallista ja lapsilähtöistä oppimista Tunnin siesta mahdollistaa kerhotoiminnan
keskellä koulupäivää
Kerhotoiminta
Oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkitys oppilaiden hyvinvoinnille on varauksetta positiivista (Lea Pulkkinen): Parantaa oppilaiden tyytyväisyyttä,
viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia -> myönteinen yhteys koulumenestykseen
Miten käytännön toteutus Lappeella?• Aamukerho viitenä aamuna viikossa klo 7.30-8.00
kyyditysoppilaille / kk –ohjaaja(t)• Ti/to siesta-aikana oppilailla mahdollisuus valita tekeminen =
vaihtoehtopisteitä sisällä, välkkäritoimintaa pihalla/salissa, mahdollisuus pitkään ulkoiluun, ruokalassa yleisvalvojat
• LUM pilotoi neljännen luokan kanssa liikuntakerhon siesta-aikana (30x). Alkaen 7.10. ja päättyen 1.6. (sisältää terveystiedon opetusta)
• LUM pitää keskiviikkoisin Tsemppi –liikuntakerhon klo 11.30-12.15 tukimuotona ”liikuntapudokkaille” (30x)
• Kutosilla ulkopuolisen ohjaajan vetämä Taidepaja siesta-aikana (30x)
• Läksyparkki / kk-ohjaajan vetämänä perjantaisin klo 11.00-11.30. Palvelee koko koulun oppilaita ja toimii tehostetun ja erityisen tuen tukimuotona.
• Oppilaiden osallistaminen kerhojen pitoon eli isommat oppilaat pitävät pienemmille kerhoja siesta- aikana.
• Liikunta yhdistää 2 –hanke (opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana): Brasilialaista jiu-jitsua maanantaisin klo 10.30 – 11.15.
• Iltapäivisin: tiedekerhoa, retkeilykerhoa, METKU-kuoroa, pesäpallokerhoa, kieliseikkailukerhoa…
Kokemuksia pitkistä oppitunneistaPitkät oppitunnit (90 min.) haastavat pedagogiikan -> toiminnalliset työtavat,oppimisen merkityksellisyys. ”Toiminta täytyy suunnitella hyvin, jotta lapset jaksavat opiskella pitkän rupeaman.”- opettaja
”Pitkät tunnit just hyviä,kun silloin myö saadaan hyvin tehtyä hommia ja aina ei jää kesken.”- Samu ja Topi
”Liian pitkiä, en jaksa laskeamatikkaa koko aikaa mutta jos on toimintaa välissä, niin sitten jaksan.”- Henna
Siestasta ja kerhoistaLasten kommentteja:”Siestalla virkistyy uudestaan, jaksaasitten loppupäivän paremmin.”
”Saan purettua turhan energiani pois,jaksan iltapäivällä keskittyä paremmin.”
”Ehdin lepäämään koska alla on 90 minuutin oppitunti, siestan avulla jaksan seuraavan 90 minuutin oppitunnin.”
”Parasta on vapaa tekeminen! Olisi kiva saada valita saako olla sisällä vai ulkona.”
”Kerhot ovat olleet kivoja. Olisi hyvä jos joka vuodelle olisi erilaisia kerhoja niinei tylsistyisi.”
”Siestan jälkeiset oppitunnit ovat leppoisampia, ei kuulu murinaa lapsilta vaan jaksaminen ja keskittyminen on hyvää.” – kk-ohjaaja
Omia havaintoja Joustavasta koulupäivästä:
• Joustava koulupäivä tarjoaa kaikille lapsille yhtäläisen mahdollisuuden osallistua kerhoihin (vrt. iltapäivän kerhot)
• Kerhoissa toimitaan ryhmissä -> toiminta tukee vuorovaikutustaitojen oppimista ja opettamista
• Kerhotoiminta tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kaverisuhteiden rakentumista ja kielitaidon kehittymistä
• Esimerkiksi adhd –lasten fyysinen toiminta keskellä koulupäivää (siestalla) edesauttaa oppimista iltapäivän tunneilla
• Kerhotoiminta antaa lisää taitoja oppimismahdollisuuksiin, tärkeää tarjota monipuolisesti erilaisia kerhoja ja hoitaa niistä tiedottaminen /markkinoiminen huolella
• Joustava koulupäivä lisää ehdottomasti lasten hyvinvointia, haastaa pedagogiikan lapsilähtöisemmäksi ja toiminnallisemmaksi, edesauttaa myös henkilökunnan jaksamista.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri www.valteri.fi
Päivän aiheen käsittely jatkuu osoitteessa: http://valterihub.fi/groups/pedagogiset-nettikahvilat/forum/
Valterin Pedagogisten nettikahviloiden tallenteet ja materiaalit on lisensoituCreative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Ollaan yhteyksissä!
Valterin Pedagogiset Nettikahvilat
2015-2016