Kielioppitermit tutuiksi

ÄI8Minna Artimo

Kotkan aikuislukio

Särmä, s. 289–307Käsikirja, s. 454–496

Kielioppia ja kielenhuoltoa

oppikirjoissa…

KIELENHUOLTO

kielen järjestelmän ja kielenkäytön ohjailu suosituksin

aakkoset = kirjaimeta, b, c, d, e, f, g, h, i, j,k, l, m, n, o, p, q, r, s, t,u, v, w, x, y, z, å, ä, ö

äänne = foneemi

- VOKAALITa, e, i, o, u, y, ä, ö

- KONSONANTITp, t, k, b, d, g, m, n, ŋ,f, s, š, h, l, r, v, j

euron merkki, ei siis kirjain

Äänneyhdistelmät• lyhyet ja pitkät vokaalit

tuli – tuuli tili – tiili

• diftongi = samaan tavuun kuuluvat kaksi eri vokaalia

Mai - ja Mei – kä – läi – nen

• vokaaliyhtymä = eri tavuihin kuuluva vokaalien jono

nä – en ai – no - a

ei, öi, äi, oi, ai yi, ui;

ey, öy, äy; eu, ou, au;

iy, iu; ie; yö, uo

• lyhyt konsonantti = yksinäiskonsonantti tili kuka tytön

• kaksoiskonsonantti = geminaattatilli kukka tyttö

• konsonanttiyhtymä = tavun alussa, lopussa tai rajalla oleva konsonanttien ryhmäprin – ses – sastrut – si

soinnillinen ja soinniton

Soinnillinen äänne = äänne, johon kuuluu äänihuulten värähtelystä syntyvä sointi. Vokaalit ovat soinnillisia.

Soinniton äänne = äänne, jota artikuloitaessa äänihuulet eivät värähtele. Soinnittomia ovat konsonantit k, p ja t.

c äännetään joskus k, esim. Minna Canthäännetään joskus s, esim. Celsiusäännetään joskus ts, esim. Puccini

 g ng = äng-äänne, esim. gangsteri

g ääntyy äng-äänteenä gn-yhdistelmässä esim. magneetti, signaali

q äännetään k, esim. Qvist

x äännetään ks, esim. Xantippa

š suhu-s, esim. šekki (myös sekki), šakki (tai shakki) z äännetään ts, esim. zombi, zoomata

joskus s, esim. ruotsalaisissa nimissä Zachris, Zilliacus ž Živago  

Nää on niin ressaavia nää vierasperäiset

kirjaimet.

Sanat jaetaan tavuihin.

AVOTAVU = päättyy vokaaliine – lä – mä

UMPITAVU = päättyy konsonanttiinnur – mik – ko

Huomaa sanan

jakaminen riveille!

ei näin: Tämä a-

lue on kallein…Meidän aino-

a ohjeemme…. Toivomme vapa-

utta kaikille… kirjakaup-

paop-

pimateriaali

vaan näin: Tämä

alue on kallein…Meidän ainoa

ohjeemme…. Toivomme va-

pautta kaikille… kirja-

kauppa oppi-

materiaali

Kielioppitermien kolme kerrosta

sanaluokat

nominit verbit taipumattomat

substantiivit

adjektiivit

pronominit

numeraalit

adverbit

post- ja prepositiot

partikkelit

SUBSTANTIIVIT (nimisanat)

Substantiivit ovat esineiden ja asioiden nimiä: kirja, luokka, temppeli, purjelentokone, ahkeruus, menestys, ilo, onni.

yleisnimiä, pienellä alkukirjaimella

erisnimiä, isolla alkukirjaimella Kotka, Läyliäinen, Norja, Maire, Sale.

ADJEKTIIVIT (laatusanat)

Adjektiivit ilmaisevat, millainen jokin on.

Aurinkoisena päivänä tahdon lähteä tyynelle järvelle uudella veneelläni. Hyvä ystäväni Milla on innokas soutaja. Pienikin retki virkistää mukavasti.

Adjektiivien vertailumuodotAdjektiiveja myös vertaillaan vertailumuodot:• positiivi (perusaste) iloinen• komparatiivi (voittoaste) iloisempi

vertailee kahta kohdetta• superlatiivi (yliaste) iloisin

ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää

Vertailumuodot taipuvat kuten yleensä adjektiivit:Ostin sen isomman ja laadukkaamman takin.Asun tuossa kaikkein korkeimmassa talossa, joka on noiden tuuheimpienpuiden takana.

PRONOMINIT = sanoja, joita käytetään muiden nominien asemesta. (asemosanat)

persoonapronominitminä, sinä, hänme, te, he

demonstratiivipronominit tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne

relatiivipronominit, joka… / , mikä….

refleksiivipronominiitse + ni, si…

resiprookkipronominitoinen

kysyvät pronominitkuka, mikä, kumpi,

indefiniittipronominit joka, jokainen, joku, jompikumpi, jokin, kukin, mikin, kumpikin, kukaan, mikään, kumpikaan, molemmat, moni, muu, muutama usea, eräs, kaikki,itse (kukin), toinen, sama

Hän lupasi ostaa sen.

Kuka hän?

Minkä sen?

Pyysin Liisaa ostamaan lahjan Leenalle.

korrelaatti = sana, johon pronomini viittaa

Korrelaatin pitää aina olla pronominia ENNEN !

Leena törmäsi Lasseen, nauratti meitä.joka

Joka vai mikä?

Mikä nauratti? Lasse

joka-pronominin korrelaatti on

yksi sana

Leena törmäsi Lasseen, nauratti meitä.mikä

Joka vai mikä?

Mikä nauratti?

Se, että Leena törmäsi

Lasseen.

mikä-pronominin korrelaatti on koko edeltävä

asia

Kerroin kaikki, mitä tiedän.

Tämä oli parasta, mitä olen syönyt.

mikä-pronominin korrelaatti voi olla myös

asiaa tarkoittava pronomini

mikä-pronominin korrelaatti voi olla myös

superlatiivi

NUMERAALIT (lukusanat)

ilmaisevat lukua tai järjestystä

• perusluvutyksi, yhdeksäntoista, tuhat

• järjestysluvutensimmäinen, yhdeksästoista, tuhannes

VERBIT (teonsanat)

• Verbit on toinen pääsanaluokka • Verbit ilmaisevat tekemistä, olemista tai

tapahtumista.

• 2 ryhmää: - persoonamuodot eli predikaattimuodot, joista näkyy tekemisen toimittava persoona: Seison sateessa ja odotan, että tulet. Sitten mennään!

- nominaalimuodot, joihin kuuluu mm. verbin perusmuoto ja muita muotoja.

TAIPUMATTOMAT SANAT

• adverbit• adpositiot = prepositiot & postpositiot• partikkelit

Adverbit eli seikkasanatilmaisevat mm.

aikaa, paikkaa, tapaa, keinoa, syytä, suuntaa tai muuta sellaista.

nyt, ulkona, kauniisti, myös

Osa adverbeista voi taipua

Prepositiot eli etusanat ja

postpositiot eli jälkisanat

ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa tai muutayhdessä substantiivin tai pronominin kanssa.

ennen lomaa, kurssin jälkeentalon takana, minun takiani

Osa adpositiosta voi taipua

Konjunktiot (sidesanat) liittävät toisiinsa sanoja ja lauseita ja ilmaisevat niiden suhteita.

alistuskonjunktiot että, jotta, koska, kun, kunnes, jos vaikka, kuin

rinnastuskonjunktiotja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, vai, joko-tai, mutta, vaan, sillä…

Partikkelit Eivät taivu ollenkaan.

dialogipartikkelit

ahaa, aha, ai, jaa, vai niin; joo, juu, mm, niin, no, aivan, kyllä, just, juuri, okei, tä, häh,

huudahdussanat

oi, voi, hui, hyi…

Kärpänen toiselle:

Tuu kattoon kattoon, kun kaveri tapettiin tapettiin!

= sanat voivat kuulua useampaan kuin yhteen sanaluokkaan

- paikka ja tehtävä lauseessa määräävät, mihin sanaluokkaan sana kuuluu

Paljonko maksaa kilon pala maksaa?

verbi substantiivi

SANOJEN TAIVUTUS

suomi onsynteettinen kieli = sanoja

taivutetaan

ruotsi ja englanti ovat analyyttisia kieliä= asioita ilmaistaan erillisillä sanoilla, esim. prepositioilla

SIJAMUODOT (sijat)

• Nominien taivutusmuodot (nominit = substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit)

• Suomessa on 15 sijaa.

• kaksi lukua, yksikkö ja monikko. Monikon tunnus on perusmuodossa t ja muissa muodoissa i tai j

SIJAMUODOT

yksikkö monikkoperusmuoto mikä? matto matoteli nominatiivi

partitiivi mitä? mattoa mattoja

genetiivi minkä? maton mattojen

paikallissijat

inessiivi missä? matossa matoissaelatiivi mistä? matosta matoistaillatiivi mihin? mattoon mattoihin

adessiivi millä? matolla matoillaablatiivi miltä? matolta matoiltaallatiivi mille? matolle matoille

essiiviminä? mattona mattoinamillaisena?

translatiivimiksi? matoksi matoiksimillaiseksi?

harvinaiset sijamuodotabessiivimitä ilman? kirjatta kirjoitta

komitatiiviminkä kanssa?

kirjoineni, kirjoinesi, kirjoineenkirjoinemme, kirjoinenne, kirjoineen

• vain monikkomuoto, joka voi tarkoittaa tilanteesta riippuen yksikköä tai monikkoa.

instruktiivi millä tavoin? kirjoin• vain monikkomuoto (poikkeus: Tulin jalan).

akkusatiivi?

Mari rakastaa suklaata ja mansikoita.Milla osti pyörän ja siihen talvirenkaat.Lue tämä kirje ja nämä esitteet.Mika muisti sinut ja heidät.

vastaus kysymykseen MITÄ TEKEE? eli on yhteydessä lauseenjäsennykseen:

OBJEKTIN MUODOT

akkusatiivi on objektin sija

• vain persoonapronomineilla on oma akkusatiivimuoto:

minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät

• muut sanat ovat nominatiivin, genetiivin tai partitiivin muodossa

Tee kakku! – Tein kakun. – Tein kakkua.

joissakin kielissä kaikilla sanoilla on akkusatiivimuoto

KENET?

!

verbien persoonamuodot = predikaattimuodot

aktiivimuotoja (tietty persoona tekijänä)

yksikkö monikko1. persoona minä opiskelen me opiskelemme2. persoona sinä opiskelet te opiskelette3. persoona hän opiskelee he opiskelevat

passiivimuotoja (tekijä ei ole näkyvissä)

opiskellaan

kielenhuoltoa:

passiivi puhekielessä ja kirjakielessäMe kirjoitetaan joku essee.

Me kirjoitamme jonkin esseen.

Syksyllä ollaan luettu monia tekstejä. Syksyllä on luettu monia

tekstejä.

on tehty – ei ole tehtyoli tehty – ei ollut tehtyolisi tehty – ei olisi tehty

ollaan tehty – ei olla tehtyoltiin tehty – ei oltu tehty

oltaisiin tehty – ei oltaisi tehty

aikamuodot eli tempuksetpreesens

luen / en lue luetaan / ei lueta

imperfektiluin / en lukenut luettiin / ei luettu

perfektiolen lukenut / en ole lukenut on luettu / ei ole luettu

pluskvamperfektiolin lukenut / en ollut lukenutoli luettu / ei ollut luettu

Särmä s. 301

futuuri eli tulevan ajan muoto ?

• suomessa ei ole varsinaista futuurimuotoa, vaan futuuri ilmaistaan eri tavoilla

Huomenna hän tuleeTule sitten, kun olet syönyt.Aion tehdä kolme kurssia tässä jaksossa.Tulemme lukemaan monia tekstejä.

Tapaluokat eli modukset

• Persoonamuodoista näkyy myös tekemisen tapa.

• 4 tapaluokkaa eli modusta, jotka ilmaisevat kertojan suhtautumista lausumaansa

Särmäs. 294

Indikatiivi

• tositapa eli indikatiivi. Se on tavallisin modus, yleismodus.

Rehtori lukee. ~ Rehtori luki. ~ Rehtori on lukenut. ~ Rehtori oli lukenut

Kansliassa luetaan. ~ luettiin ~ on luettu ~ oli luettu

Esittää toteamuksen

tai väitteen

Konditionaali = ISI-muoto

• tekeminen tai oleminen ehdollista• Lauseissa usein jos-sana

Rehtori lukisi / ei lukisi / olisi lukenut / ei olisi lukenut.~ Kansliassa luettaisiin / ei luettaisi / olisi luettu / ei olisi luettu

ilmaisee myös epävarmuutta ja kohteliasta pyyntöä.

Imperatiivi = käskymuoto• käsky, kehotus tai kielto

Lue! Lukekaa! Älä lue! Älkää lukeko!

• Harvoin käytettyjä käskymuotoja ovatlukekoon, alköön lukekolukekaamme, älkäämme lukekolukekoot, älkööt lukeko ~ luettakoon, älköön luettako

Potentiaali = NE-muoto• ilmaisee tekemisen mahdollisina tai

todennäköisenä.lukenen / en lukene…lienen lukenut, / en liene lukenut …

~luettaneen / ei luettane lienee luettu / ei liene luettu

• HUOMAA: olla-verbin potentiaali on lienen, lienet, lienee, lienemme, lienette, lienevätlienen ollut, lienet ollut…

Myös erittäin kohteliaissa

kehotuksissa

Melko yleinen

otsikoissa

verbimuodon kertomaa

pääluokka + modus + tempus + luku +persoona aktiivin indikatiivin preesens yksikön 3. persoona

lukee

passiivin konditionaalin preesens

luettaisiin

Nominaalimuodot

•kaksi ryhmää, infinitiivit ja partisiipit.

•eroavat persoonamuotoisista verbimuodoista siinä, että nominaalimuotoiset taipuvat kuten nominit (eli sijamuodoissa).

Infinitiivit (3 kpl)

Infinitiiveillä on joitakin sijamuotoja, mutta niillä ei ole täydellistä taivutusta.

A-infinitiiviI infinitiivi eli verbin perusmuoto

lukeaA-infinitiivin pitempi muoto

lukeakseni, lukeaksesi….

E-infinitiiviII infinitiivi

sijamuodot: inessiivi (-ssa, -ssä)

lukiessa, luettaessainstruktiivi (-n)

lukien

MA-infinitiiviIII infinitiivi

sijamuodot:inessiivi (ssa, ssä) lukemassaelatiivi (sta, stä) lukemastaillatiivi (an, än) lukemaanadessiivi (lla, llä) lukemallaabessiivi (tta, ttä) lukemattainstruktiivi (n) lukeman, luettaman

Partisiipit (5 kpl)

VA & TAVA NUT & TU MA

aktiivin 1. partisiippi aktiivin 2. partisiippi agenttipartisiippi

lukeva lukenut lukema

passiivin 1. partisiippi passiivin 2. partisiippi

luettava luettuSärmäs. 295

Partisiipit

Partisiipit muistuttavat adjektiiveja eli netaipuvat sijamuodoissa sekä yksikössä että monikossa.

Tanssiva tyttö on naapurini.Tanssivalla tytöllä on kaunis hame.

Bodannut poika venyttelee.Bodanneen pojan takki on kulunut.

Tyttö lukee. Tytöt lukevat.Kirja jäi kotiin. Tehtävät olivat helppoja.Oppiminen on hauskaa.

subjekti on perusmuodossa eli nominatiivissa.

Subjektin toinen sijamuoto on partitiivi:Lintuja lentää taivaalla.Kasvoissasi on likaa.

kuka tai mikä tekee?

ketkä tai mitkä

tekevät? Subjekti

Predikaatti eli persoonamuotoinen verbi (aktiivi tai passiivi)

Minä ostin eilen uuden puseron.Tuo minulle se esite!Jossain poltetaan roskia.

Lauseessa voi olla pelkkä predikaatti ilman muita lauseenjäseniä.

Toivotaan, toivotaan.Sataa.

Predikaatti

Objekti ilmaiseen tekemisen kohteen eli se on verbin määrite.

Ota ruoka kaapista.Söitkö kakun?Tein tehtävät.Näin miehen kadulla. Tunsin hänet.Rakastatko häntä?

ObjektiMitä joku tekee?

Predikatiivi liittyy olla-verbin (joskus tulla-verbin) välityksellä subjektiin ja ilmaisee, mikä, millainen tai kenen subjekti on.

Hauki on kala.Jaana on suomen opettaja.Te olet ahkeria.Tämä kirja on Lassen.

Predikatiivi

Attribuutti on substantiivin määrite (tarkiste).Valoisa kesä tulee.Tämä vuosi on työntäyteinen.Yksi tentti on erityisen raskas.Hänen talonsa on uusi ja hieno. Taiteilija Kaartinen menee naimisiin.Lea, elämäni nainen, on tuolla.

Oleskelu Pariisissa antoi minulle varmuutta.

Attribuutti Millainen joku tai jokin on?

Paikan attribuutti

Adverbiaalit ovat kirjava joukko määritteitä. Ne liittyvät verbiin tai koko lauseeseen ja voivat ilmaistapaikkaa, aikaa, tapaa, keinoa, syytä, suuntaa tms.

Niitä saattaa olla samassa lauseessa useita, sillä adverbiaali on yleisin lauseenjäsen.

Menin aamulla bussilla työhön. Pysäkillä oli jono, jaautossa pyyhin hikeä otsalta. Työssä tulin sairaaksi. Minulla oli flunssa.

Adverbiaali missä? mistä? mihin? millä? miltä? mille?milloin? miten? miksi?

Termejä, joita suomen kieliopissa

ei yleensä käytetä

Opiskellessasi vierasta kieltä muista, että uuden kielen rakenne ja rakenteen esitystapa eivät aina ole samanlaisia

kuin suomessa.

= aikaa tai tapaa (tempus / modus) ilmaiseva verbi, joka kuuluu yhteen toisen verbin eli pääverbin, kanssa.

Usein vaillinainen taivutus

I will be back.

Jag kan prata lite svenska.

apuverbi

monissa kielissä sanoilla on suku, esim:• espanja, italia: maskuliini - feminiini: • latina, saksa ja venäjä:

maskuliini - neutri - feminiini

- suku on opeteltava yhdessä sanan kanssa- suku näkyy artikkelissa, päätteissä ja

lauseen muiden sanojen taivutusmuodoissa

suku

Artikkelista näkyy sanan suku ja se osoittaa, onko sana definiittinen eli määräinen vai indefiniittinen eli epämääräinen

- ruotsissa sanat ovat artikkelinsa mukaisesti joko en- tai ett-sukuisia.

en familj – ett hus = epämääräinenfamiljen – huset = määräinen

artikkeli

• definiittinen = tietty, rajattu, aiemmin mainittu– määräinen, tunnistettavissa edeltävän maininnan tai

luontaisen yksikäsitteisyyden ansiosta

• indefiniittinen = yleinen, uusi asia– epämääräinen, tarkemmin määrittelemätön joukon jäsen tai

ryhmä

definiittinen ja indefiniittinen

esim. ruotsissa ensi kertaa mainittaessa artikkeli on sanan edessä.

Där står en dam och ett barn.Tuolla seisoo nainen ja

lapsi. en ja ett ovat epämääräisiä artikkeleita

Uudelleen mainittaessa sama asia artikkeliosa siirtyy sanan loppuun.

Damen är gammal och barnet är ungt.Nainen on vanha ja lapsi on

nuori. damen ja barnet ovat määräisiä muotoja

esim. englanti: yksikön epämääräinen ja määräinen muoto:

- What is that? Mikä tuo on? - It is a car. Se on auto.- Is the car Finnish or Swedish?

Onko auto suomalainen vai ruotsalainen?

- It is Swedish. It is a Volvo.Se on ruotsalainen. Se on Volvo.

Yks mies kysy sinuu…

Ai mikä mies?

Emmie tiiä. Se mies sano, et se soittaa sulle.

suomessa käytetään puheessa yksi- ja se-sanoja artikkelin tapaan

pronominien käyttö artikkelinaei ole hyvää tyyliä teksteissä

Ensin kävimme ostamassa sen hyvän kartan. Ensin kävimme ostamassa hyvän kartan.

Tällaiset ohitukset ovat niitä kaikkein vaarallisimpia. Tällaiset ohitukset ovat kaikkein vaarallisimpia.

Minkä sen?

Mitä niitä?

= verbin kuvaaman tilanteen määrittely: onko toiminta staattinen vai dynaaminen, jatkuva prosessi vai päätepisteeseen johtava?suomessa aspektia ilmaistaan paljolti objektilla, ja verbi pysyy samana

Luen kirjaa. = toiminta jatkuu vrt. Luen kirjan. = toiminta päättyy

aspekti

joissakin kielissä oma sijamuoto, joka voi vastata suomen genetiiviä tai paikallissijoja (minkä? kenen? mille? kenelle? tms.)

esim. saksassa tietyt prepositiot vaativat datiivimuotoa

aus, bei, mit, nach, zeit, von, zu

datiivi

ruotsin kieliopin termejä•deklinaatio = substantiivien taivutus•konjugaatio = verbien taivutustyypit

deklinaatio ja konjugaatio

esim. ruotsissa ja englannissa mutta ei suomessa

Det regnar. It rains. Sataa.

Det är trevligt att träffa dig. It is nice to meet you.On hauska tavata sinut.

Jos halutaan ilmaista, että jotakin on jossakin, käytetään ruotsissa usein rakennetta det finns ja englannissa there is / there are.Det finns många bäcker på bordet.

There are many books on the table.Pöydällä on useita kirjoja.

muodollinen subjekti

Kirjoja ja linkkejä asianharrastajille

• Leino: Suomen kielioppi

• Vähä-Aho, Kallio, Liuskari: Pieni kielioppi• Ison suomen kieliopin termejä

http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk1/index.html