Kustannustehokas taimikonhoito

KUSTANNUSTEHOKAS

TAIMIKONHOITO

kevät 2017

Ryskettä Lounais-Suomen metsiin –tiedonvälityshanke

Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan

Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

(Saksa T., Miina J., Uotila K., 2016)

Esityksen sisältö 1. Taimikoiden ja taimikonhoidon laatu Etelä-Suomessa

2. Taimikonhoitotarvetta vähentävät ennakoivat toimenpiteet

3. Taimikonhoidon biologiset perusteet

- Vesasyntyiset lehtipuut

- Vesomiseen vaikuttavat tekijät

4. Varhaishoito

5. Perkaus

6. Myöhempi taimikonhoito

7. Taimikonhoidon kustannustekijät

8. Taimikonhoidon kustannukset konetyönä

9. Kustannustehokkaat taimikonhoitoketjut

10. Kemera-tuki

6.4.2017 Suomen metsäkeskus 2




Nuorten taimikoiden tila kuvastaa

metsänuudistamisen laatua

• Muutokset

muokkaus-

menetelmissä

• Muokkauksen

laatu

• Viljelymateriaalin

laatu

• Kylvön ja luontaisen uudistamisen kohdevalinta


Taimikoiden laatua heikentää VMI:n

mukaan • Epätasaisuus tai puuston

harvuus alentaa joka

neljännen taimikon laatua.

• Lähes 15 %:ssa taimikoista

hoitamattomuus on syynä

taimikon laadun

heikennykseen

• Yhteensä 40 %:ssa

taimikoista voidaan ajatella

taimikonhoidon puutteiden

olevan laadun alennuksen perimmäisenä syynä


Taimikonhoidon tarvetta vähentävät

ennakoivat toimenpiteet

Ennen uudistavia toimia

• Peittävä havupuusto vähentää vesomista

• Lehtipuun määrä päätehakkuupuustossa

(mahdollisuudet poistaa lehtipuita jo viimeisessä

harvennuksessa?)

• Hakkuuta edeltävä mahdollinen raivaus muutama

vuosi ennen päätehakkuuta → vesoittuminen

vähäisempää

• Säästö- ja maisemapuiden sijoittaminen

pienialaisiksi ryhmiksi uudistusalan reunaan

Päätehakkuumetsiköissä,

joissa ei lehtipuuvesaikkoa,

saavat etenkin istutustaimet

parin vuoden etumatkan

siemensyntyisiin lehtipuihin

nähden

Puuston aukkoisuus ja

lehtipuun määrä lisäävät

pintakasvillisuuden ja

vesasyntyisen lehtipuuston

kehitysedellytyksiä


Taimikonhoidon tarvetta vähentävät

ennakoivat toimenpiteet

Uudistamistoimet

• Nopea uudistamisketju

- pintakasvillisuuden kilpailu istutustaimien kanssa,

erityisesti ravinteista kilpaillaan

• Muokkaustavan valinta

- mitä enemmän maanpintaa rikotaan sitä

enemmän tulee siemensyntyistä lehtipuuta

- mättäässä äärevämmät olosuhteet kuin laikussa,

mättäälle istutettujen taimien kilpailukyky parempi

• Uudistamispuulajin, viljelymateriaalin ja

uudistamistavan valinta


Vesasyntyiset lehtipuut

(tyvi- ja juurivesat) Vesomiseen vaikuttaa

• Puulaji (Eniten vesovat harmaaleppä, paju,

hieskoivu, rauduskoivu ja haapa)

• Puun syntytapa (Siemensyntyisillä puilla huonompi

vesomiskyky kuin vesasyntyisillä)

• Puun katkaisuajankohta (Kasvukaudella kaadettujen puiden

kannot vesovat yleensä vähemmän kuin lepokaudella kaadettujen

puiden kannot. Ei vaikuta vesovien kantojen lukumäärään eikä

vesojen lukumäärään; vaikuttaa vesojen pituuskasvuun, joka on

pienin kesä-heinä-elokuussa)

• Katkaisuajankohdan sääolot (Vesoo vähemmän, kun

katkaisu kasvukauden kuivana aikana)


Vesomiseen vaikuttaa

• Kannon läpimitta (Vesominen lisääntyy kantoläpimitan

kasvaessa, samoin lisääntyy vesojen pituuskasvu)

• Kannon korkeus (Ei merkittävää vaikutusta vesomiseen)

• Kasvupaikan viljavuus ja kosteus (Viljavuus vaikuttaa

vähemmän vesomiseen kuin kasvupaikan kosteus. Viljavuus

vaikuttaa vesojen pituuskasvuun)

• Varjostus ja juuristokilpailu (Pintakasvillisuus hidastaa

vesomista)

• Toistuva perkaus ei estä vesomista, mutta hidastaa vesojen

ja juuriston kehitystä (noin puolet perkauskannoista vesoo)

Suomen metsäkeskus 11

Voiko vesomista vähentää tai estää?

Kantoläpimitan vaikutus koivun

vesomiseen

– vesominen vähäisempää kun

perataan ajoissa

Kantoläpimitan vaikutus koivun

vesojen pituuskasvuun

– pituuskasvu hitaampaa kun

perataan ajoissa

Kantoläpimitta ja

kaatoajankohta sääoloineen!



Vesominen voidaan estää

• Kemiallinen vesakontorjunta (metsäsertifiointi rajoittaa)

• Biologinen torjunta: purppuranahakka-sieniliuoksella

käsitellyt kannot lahoavat nopeammin ja vesominen estyy

tai on heikkoa (tehoaa n. 80 %)

• Konekitkentä poistaa lehtipuut juurineen

- sulan maan aikaan

- ajankohta, kun istutus-/kylvötaimet 1 m pituisia

- vältetään jyrkillä maastoilla tai soistuneilla kankailla

olevia tai laajajuuristen pihlajien valtaamia taimikoita

- ei synny vesovia kantoja (taimikonhoito ehkä jää)

- kasvatettava puusto järeytyy nopeammin (10-20 %)

kuin raivaussahaperkauksessa

- n. 5 % kasvatettavista taimista vaurioituu pysyvästi

Varhaishoito Uudistusalan taimettumisen tarkistaminen 1-3 vuoden aikana

uudistamisesta

(vuosittain ja vähintään kerran vuodessa)

• Täydennysistutus/-viljely tarpeen mukaan 1-3 v. kuluttua

uudistamisesta

Männikössä ja kuusikossa tehtävä täydennys, jos

kasvatuskelpoisia taimia

- eteläisessä ja keskisessä Suomessa alle 1500 kpl/ha

- Koivikoissa täydennettävä jos kasvatuskelpoisia taimia

alle 1100 kpl/ha

• Heinäntorjunta (heinät, horsma, vadelma)


Perkaus • Lehtipuita syntyy aina ja määrä vaihtelee paljon

• Ennen hakkuuta perkaustarvetta on vaikea ennustaa

(kuitenkin OMT-kuusikoissa melkein kaikki kohteet olisi syytä

perata)

• Lehtipuiden kehitys on nopeampaa kuin havupuiden

- pituuskasvuero määrää hoidon ajoituksen

• Taimet kilpailevat erityisesti vedestä, mutta myös valosta,

ravinteista ja kasvutilasta (erityisesti voimakas juuristokilpailu)

• Kasvun elpyminen voi viedä useita kasvukausia, jos perkaus

on viivästynyt

• Vähentää kasvatettavien taimien piiskavaurioita

• Vähentää hirvituhoja männyn taimikoissa

• Männikkö, VT-kasvupaikka, 5 vuoden iässä

• Kuusikko, MT-kasvupaikka, 4 vuoden iässä


Perkaustarvetta ei kannata määritellä

lehdettömään aikaan…


Sama taimikko 2 v. kuluttua


ja vielä 2,5 v. kuluttua


Myöhempi taimikonhoito Ajankohta ja jäävän puuston tiheys valitaan tavoitteen

mukaisesti niin, että

• seuraavaksi tehdään ensiharvennus

• ensiharvennus on kannattava

• laatukehitys on hyvä (erityisesti männyn taimikot)

• tuhoriski minimoituu

Järeyskehitys vs. laatukehitys Taimikkovaiheen kasvatustiheyden vaikutus

näkyy 50-v. mäntyjen ulkoisessa laadussa

VT-kasvupaikalla. Männikkö perustettu

istuttamalla ja taimikon harvennuksessa

kasvamaan on jätetty 2800 runkoa/ha (A)

ja 400 runkoa/ha (B)

A B 6.4.2017 Suomen metsäkeskus 19

Myöhempi taimikonhoito

• Männyn taimikko 3-7 metrisenä tiheyteen 2000-3000 kpl/ha

Teknisen laadun kannalta eduksi, jos harvennetaan

vasta latvuston sulkeutuessa eli yli 5 metrin

valtapituusvaiheessa

• Kuusen taimikko 3-5 metrisenä tiheyteen 1800-2200 kpl/ha

• Rauduskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen 1600-1800

kpl/ha

• Hieskoivun taimikko 4-7 metrisenä tiheyteen 2000-2500

kpl/ha

• Ota huomioon hirvituhoriski männyn ja koivun taimikoissa!


Taimikonhoidon kustannustekijät • Taimikon sijainti ja maasto-olosuhteet

• Toteuttajan työnopeus

• Poistettavien puiden järeys ja tiheys

• Tehty perkaus alentaa aina taimikonhoidossa poistettavien

taimien määrää

• Ajanmenekki taimikonhoidossa

kaksinkertaistuu 10 v. ikäisessä

istutuskuusikossa, kun ei ole

tehty perkausta

• Poistettavan puuston tiheys

on suurin n. 10-15-vuotiaissa

taimikoissa → itseharveneminen alkaa


Työn toteutusajankohdan

vaikutus perkauksen

ajanmenekkiin

Perkaus on tuottavinta keväällä

tehtynä; kesällä

työajanmenekki noin 35 % ja

syksyllä noin 18 % suurempi

kuin keväällä

Perkausvesan pituus 5 vuotta

katkaisun jälkeen


Perkauksen vaikutus taimikonhoidon

kokonaiskustannuksiin


Perkauksesta aiheutuu vain vähän kustannuksia koko

uudistamisketjua tarkasteltaessa

-Metsurityönä toteutetun

perkauksen kustannukset ovat

tyypillis 200-350 €/ha, kun metsurin

raivaussahatyön kustannus 30 € tunnilta.

-Reikäp -Reikäperkaus on noin 10 % edullisempaa

kuin täysperkaus.

-Myöhemmän taimikonhoidon kustannus

tyypillisesti 300-450 €/ha

-Ns. rästikohteissa ja nuoren metsän

kunnostuskohteissa 700-1200 €/ha

Taimikonhoidon kustannukset konetyönä • Koneellisen taimikonhoidon kehitystyö ollut vilkasta

Suomessa 2000-luvun alusta

• Kitkevä perkaaja Naarva Oy:n P25

• Konekitkennän tuottavuus noin hehtaari päivässä hyvässä

kitkentäkohteessa, kustannukset n. 600 €/ha

• Suorassa kustannusvertailussa kone ei pärjää metsurille,

mutta konekitkentä on edullisempaa kuin metsurityö sillä

oletuksella että kitkennän jälkeen ei tarvita myöhempää

taimikonhoitoa

• Katkaiseva kone Usewood Oy:n Tehojätkä

• Työn tuottavuus parempi kuin metsurilla erityisesti

harvennuksilla, joilla runsaasti järeää poistumaa

• Perkauksessa ei yllä aivan metsurin kustannustasoon


Koneellisen taimikonhoidon

menetelmät Yleisimmät käytössä olevat

koneellisen taimikonhoidon laitteet

ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä

perkaaja, sekä katkaisevalla

periaatteella toimivat Usewood Oy:n

Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.

Ville Kankaanhuhta

Karri Uotila

Karri Uotila

Naarva P25 kitkevä perkaaja

Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain

Mense raivauspää


• Lisätietoa: Koneellisen taimikonhoidon toimihenkilöopas

(www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/TH_manuaali.htm)

Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut


Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon kohteiden tunnistaminen

Yhden taimikonhoidon kohteet

• Karuimmat, kuivat männyn kasvupaikat

• Koivun istutusalat

Kahden taimikonhoitotoimenpiteen kohteet

• Kuusen istutusalat pääsääntöisesti

(lehtipuun aiheuttama riski havupuille)

• Männyn viljelykohteet pääsääntöisesti

(lehtipuiden aiheuttamat latvavauriot, hirvituhoriski)


Kustannustehokkaat

taimikonhoitoketjut Taimikonhoidon toimenpiteet

Taimikonhoidon kustannustehokkuuden kehittämisessä on

avainasemassa taimikonhoitotyön ajoitus

Perkaus

- Ajoitus vuosissa

- Ajoitus vuoden aikana

Myöhempi taimikonhoito

- Kuusella ja koivulla mahdollisimman varhain

- Männiköissä taimikon harvennus myöhemmin puuston

laatukehityksen varmistamiseksi


Kemera-tuki

Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle:

• Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille

(hakemus voi sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia

kuvioita)

• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria

• Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7

metriä ja enintään 3 metriä

• Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa

Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta

• Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla

• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta

• Varhaishoitoon voi saada tukea, kun Kemera-lain mukaisesta

metsityksestä tai nuoren metsän hoidosta on kulunut 10 vuotta.

Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha.


Kemera-tuki

Ehdot nuoren metsän hoidon tuen myöntämiselle:

• Kerralla haettava tukea vähintään 2 hehtaarille (hakemus voi

sisältää eri omistajien eri puolilla maata olevia kuvioita)

• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha

• Kasvatuskelpoisen puuston keskipituus työn jälkeen yli 3 metriä

• Pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan ennen työn aloittamista

ja työn jälkeen tulee olla enintään 16 senttimetriä rinnan korkeudelta

• Poistuman vähimmäismäärä 1 500 runkoa hehtaarilla, kantojen on

oltava läpimitaltaan vähintään 3 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa

poistuman on oltava vähintään 1000 runkoa hehtaarilta

• Työn jälkeinen tiheys enintään 3 000 runkoa hehtaarilla

(jatkuu )


• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 10 vuotta

• Nuoren metsän hoitoon voi saada tukea, kun on kulunut 10 vuotta

Kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidosta

• Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 €/ha. Jos nuoren

metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta, voidaan tukea

korottaa 200 €/ha, jolloin tuki hehtaarilla on 430 euroa.

• Korotetun tuen edellytys on, että pienpuuta kerätään

kuviokohtaisesti ja pääosin tasaisesti eteläisessä ja keskisessä

Suomessa vähintään 35 kiintokuutiota hehtaarilta ja pohjoisessa

Suomessa vähintään 25 kiintokuutiota hehtaarilta.


Päivän tärkeimmät

1. Vähennä taimikonhoidon tarvetta jo ennen

päätehakkuuta

2. Uudista sopivalla uudistamisketjulla ilman viivettä

3. Turvaa uudistamistulos varhaishoidolla

4. Ylläpidä taimien nopea alkukehitys perkauksella

5. Säädä kasvatettavien puiden kasvutiheys myöhemmässä

taimikonhoidossa

6. Kiinnitä huomiota taimikonhoidon kokonaiskustannuksiin

7. Teetä taimikonhoito ammattilaisella, jos et ehdi tänä kesänä


Mikä meni vikaan?


Kiitos!


Education

Kustannustehokas taimikonhoito