Päivi Sinko: Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen lapsen sijaishuoltopaikan valinnassa

Lastensuojelun Keskusl i ittoArmfeltintie 1, 00150 Hels inki

Puh. (09) 329 6011toimisto@lsk l .fi | www.lskl .fi

Rajapinnoilla – Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen

sijaishuoltopaikan valinnassa Päivi Sinko

VTL, hanketutkijaValtakunnalliset lastensuojelupäivät 27.9.16

www.lskl.fiPäivi Sinko

Tässä selvityksessä• Tarkastelussa sijoituksen arviointi ja sijaishuoltopaikan

valinta rajapintatilanteissa, joissa lapsella erityisiä tarpeita• Vammaiset lapset• Maahanmuuttajataustaiset lapset• Mielenterveyspalveluita tarvitsevat lapset

• Sijoitukseen ja sijaishuoltopaikan valintaan liittyvä arviointi on yksi kriittisimmistä pisteistä lastensuojeluprosessissa

27.9.2016


Sijaishuoltopaikan valintaa ohjaavat velvoitteet ja periaatteet

• Lähtökohtana lapsen etu ja sen punninta sekä lapsen osallisuus• Lapsen etu kansallisessa lainsäädännössä• Erityisesti lastensuojelulain 4 § ja 50 §• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, erityisesti 1 §

• Lapsen etu ihmisoikeussopimuksissa ja asiakirjoissa• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 60/1991)• Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 19/1990)• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 27/2016)

• Kansainvälistä ohjausta esim. YK:n lasten sijaishuoltoa koskevat ohjeet

27.9.2016


Aineistot

Korkeakouluharjoittelijan kirjallisuuskatsaus (Salonen 2015)

Kuntatoimijoiden puhelinhaastattelut (15 kpl)

3 fokusryhmähaastattelua (osallistujia yhteensä 15 hlö)

27.9.2016


Sijoitustyöskentelyn haasteet nykyisessä palvelujärjestelmässä• Sijaishuoltoon ohjautuvien lasten ja nuorten moninaiset ongelmat• Sijoittamisprosessien erilaisuus ja vaihtelu johdonmukaisesta ja

perinpohjaisesta työskentelystä siihen, että ”otetaan se paikka, joka jostakin saadaan”• Keskitetyt ohjausprosessit vs. yksittäisen työntekijän toiminta

• Sijoitusprosessit ainakin osin erilaiset perhe- ja laitoshoidon osalta• Sijaishuoltokentän moninaisuus: vaativaa sukkulointia!• Kilpailuttamisen edut ja haitat• Läheisverkostosijoitusten kasvu

27.9.2016


Maahanmuuttajataustaisten lasten erityiskysymyksiä

• ”Aivan omat nyanssinsa”• Käytännön työssä tunnistetaan yhä useammin traumaperäisiä häiriöitä ja

masennusta – kuka pystyy arvioimaan niitä ja vastaamaan tarpeisiin?• Kommunikaatioon liittyvät haasteet, tulkkauskysymykset• Psyykkinen sairaus tai vamma voivat olla ”todella isoja mörköjä”• Kulttuurisensitiivisyyteen liittyvät ristiriidat•Miten kohdata lapsi aidosti?• Kunniakäsitteet ja -käsitykset mietityttävät

27.9.2016


Lastensuojelun ja vammaispalveluiden välimaastossa

• Joissakin kunnissa ”suoranaisia taisteluja” kumman sektorin palveluiden ja kustannusten piiriin lapsi kuuluu – ”yhteisestä kukkarosta” hyviä kokemuksia• Vammaisen lapsen oikeus lastensuojeluun?•Missä vaiheessa diagnosointi?• Kun kahta toimilupaa ei voi olla•Mikä työskentelyä määrittää: lapsen tarpeet, vamma ja rajoitukset –

puutteet vanhemmuudessa• Arviointiin käytettävä aika voi olla runsaampaa vammaispalveluissa• Käsitys lapsen toimintakyvystä aikuisiässä asumispaikkaa valittaessa

27.9.2016


Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö

• Vaihtelee ”jouhevasta ja mutkattomasta” ”aivan mahdottomaan”• Jännitteisyyttä edelleen varsinkin nuorten kohdalla• Kaikki ei aina selity rakenteilla, yhteistyömalleilla tai

toimintakäytännöilläkään, vaan joskus kyse on yksittäisten työntekijöiden osaamisesta tai osaamattomuudesta• Epäpäteviä työntekijöitä ja psykiatrivaje•Miten lausua ääneen oma epävarmuus tai tietämättömyys yhteisen

arvioinnin kohdassa?• Ammatillisuutta on osata käydä ammatti- ja hallintokuntien väliset kiistat

niin, etteivät ne heijastu asiakastyöhön

27.9.2016


Lastensuojelun arvioinnin käytännöt

• Siellä täällä hyviä ja laadukkaita toimintatapoja, mutta yhteisesti jaettua arvioinnin mallia tai tapaa toimia ei löydy helposti kuntien sisältäkään

• Työntekijäkohtaisuus, tapauskohtaista ja epämääräistä – pahimmillaan täysin sattumanvaraista

• Yhdenvertaisuus ei toteudu

27.9.2016


Tieto arviointityön elementtinä

• Vaikuttaa ratkaisevasti niihin tulkintoihin, joita sosiaalityöntekijä tekee arviointivaiheessa • Huolellisen tietojen hankkimisen tärkeys!• Yhteisen viitekehyksen puute tuottaa tiedon erilaista

käyttöä ja tulkintaa• Joissakin tilanteissa työskentely on aikuiskeskeistä

lapsikeskeisyyden sijaan• Lausuntojen ja diagnoosien merkitys – joskus vasta

sijaishuollossa

27.9.2016


”Nopea case on harvoin hyvä case”

• Tavoitteena hallittu ja suunnitelmallinen prosessi, mutta sijoitustilanteessa kiire ja hätä ovat usein päällimmäisiä• Suunnitelmallinen prosessi tukee lapsen ja vanhempien suurempaa

osallisuutta työskentelyssä• Osallisuuden tukemisessa aika on keskeinen elementti• Aikaa tarvitaan varsinkin maahanmuuttajataustaisten perheiden

kohdalla vuorovaikutukseen ja pysähtymiseen sekä molemminpuolisen ymmärryksen löytymiseen

27.9.2016


”Lapsen täytyy olla osallinen, ei oo muuta vaihtoehtoa”

27.9.2016


Lapsi näkyväksi todella vasta sijaishuollossa

Pitkästä avohuoltoasiakkuudesta huolimatta saattaa puuttua tieto siitä, mitä lapsi on itse elämässään kokenut ja nähnyt ja mitkä ovat lapsen omat mielipiteet ja toiveet

Tarvitaan erityistä rohkeutta ottaa puheeksi myös kaikkein vaikeimmat asiat lapsen elämässä

27.9.2016


Lapsi näkyväksi

• Osallisuus vahva toimintaa ohjaava periaate sijoitusvaiheessa• Suuria työntekijä- ja kuntakohtaisia eroja sen käytännön toteutumisessa• Selvittää ymmärrettävällä tavalla, mitä sijoitus merkitsee lapsen

elämässä, ja antaa lapselle tietoa tästä• Ajan ja osallisuuden tiivis yhteen kietoutuminen• Osallisuus haasteellista tilanteissa, joissa lapsi vastustaa sijoitusta

voimakkaasti• Tarkka harkinta siitä, mitä tietoa ja missä vaiheessa lapselle annetaan

27.9.2016


Havaintoja

• Lapsen asema lapsena voi olla erilainen maahanmuuttajataustaisissa perheissä ja yhteisöissä

• Vammaispalveluissa ajatus lapsen osallisuudesta on suhteellisen uusi asia – vahvistaminen on kehittämisen paikka – menetelmiä sen mahdollistamiseen on

• Edunvalvonnan vahvistaminen: ilman huoltajaa tulleiden lasten kohdalla tilanne erityisen erityinen, jos lapsi huostaanotetaan

27.9.2016

Läheissuhteet huomioidaan koko ajan paremmin – haasteena lapset, jotka läheiset ovat käytännössä hylänneet


Sijaishuoltopaikan muutoksia

• Kaikkea tietoa ei aina saada käyttöön ennen sijoitusta, hyvästä työskentelystä huolimatta – voi tuottaa yllätyksiä sijaishuollon aikana• Perhehoidossa ei välttämättä pystytä vastaamaan kaikkiin erityisiin tuen

tarpeisiin, jolloin lapsen sijoitus laitokseen voi olla lapsen edun mukainen ratkaisu• Lapsi voi tulla myös kaltoinkohdelluksi sijaishuoltopaikassa• Kaikkea ei voi ennakoida, oli käytössä kuinka hyvä arviointimalli hyvänsä

27.9.2016

Lapsen edun ja oikeuksien punninta sijoituksen tarpeellisuutta arvioitaessa ja sijaishuoltopaikan

valintaa tehtäessä on vaativa ja moniulotteinen tehtävä – tätä avattu raportin loppuosassa

konkreettisten kysymysesimerkkien avulla


• Selkeät toimintaohjeet vammaisten lasten lastensuojelusijoituksiin• Erityishuomiota vammaisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten

osallisuuden toteutumiseen• Lasten- ja nuorisopsykiatria selkeästi yhteistyökumppaniksi ja

vastuunkantajaksi arviointitilanteisiin• Johdonmukaisuutta edunvalvontakäytäntöihin• Lapsen kannalta relevantti tieto selvitettävä ja huomioitava • Yhteinen viitekehys arviointiin• ”Kun paikkaa ei tahdo löytyä” – tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä• Työn tekemisen reunaehdot kuntoon

Jatkopohdintaan

27.9.2016

Kiitos ajastanne!

Education

Päivi Sinko: Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen lapsen sijaishuoltopaikan valinnassa