SYÖPÄSAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO.

SYÖPÄSAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO.

• Syöpä on yleisnimi pahanlaatuisille kasvaimille. Syöpäsairauksissa kudoksen solut alkavat jossakin kohdin elimistössä jakaantuvat ja lisääntyvät epänormaalisti.•  • Naisten ylesimmät syöpäsairauden ovat rinta, paksusuolen ja kohdunrungon syövät.• Miesten ylesimmät syöpäsairauden ovat eturauhas, keuhko ja paksusuolen syövät.•  • Ihmisen elimistössä arvellaan syntyvän jatkuvasti poikkeavia soluja, jotka

immuunijärjestelmä tunnistaa vieraiksi ja tuhoaa. Jos syöpäsolu kykenee selviämään immuunijärjestelmän hyökkäyksestä, se voi muodostaa kasvaimen.

Syövän lääkehoito: Syöpäpotilaan hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoidon voivat kuulua leikkaus, sädehoito ja lääkehoito. Lääkehoidossa voidaan käytää yhtä lääkettä tai useita lääkkeitä yhtä aikaa tai peräkkäin. Syöpäpotilaan lääkehoitoon kuuluu usein myös lääkkeiden aiheuttamien haittojen ehkäisy tai hoito toisella lääkkeellä.  Syövän lääkehoito: – .solunsalpaajat eli sytostaatit– .hormonihoidot– biologiset lääkkeet 

Syöpälääkkeiden aiheuttamien haittojen hoito: • solunsalpaajahoidon suojalääkkeillä• pahoinvointilääkkeillä• kipulääkkeillä

  Solunsalpaajat.

• Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat syöpäsolujen jakautumista ja kasvua hidastavia tai estäviä aineita.• Solunsalpaajat annostellaan pääasiassa infuusiona ("tiputuksena") laskimoon.

Suurin osa solunsalpaajista annetaan kolmen neljän viikon välein. Käytettävien lääkkeiden ja lääkeyhdistelmien mukaan solunsalpaajahoitoa voidaan antaa myös esimerkiksi viikoittain suonensisäisesti. Joitakin solunsalpaajia voidaan puolestaan annostella päivittäin suun kautta. Solunsalpaajien annokset lasketaan yksilöllisesti potilaan koko huomioiden.

Solunsalpaajien käsittely:

• Mahdolliset työturvallisuusriskit otetaan huomioon ja niitä pyritään vähentämään. • Kun käsitellään suoneen annettavia solunsalpaajia ja niihin liittyviä letkustoja,

lähihoitajan täytyy käyttää nitriilikäsineitä. Vinyylikäsineet eivät suojaa riittäävästi. • Kädet on pestävä ennen suojakäsineiden pukemista ja välittömästi suojakäsineiden

riisumisen jälkeen. • Lääketeollisuudesta tulevat solunsalpaajapakkaukset saattavat olla ulkopinnoiltaan

kontaminoituneita, ja siksi solunsalpaajia käsitellessä on käytettävä suojakäsineitä. 

• Systostaattikäsineillä ei saa kosketella puhtaita pintoja, ja käsineet on riisuttava heti käytön jälkeen ja laitettava ongelmajätteeseen. Samoin on hävitettävä kaikki muutkin jätteet, joissa on sytostaatteja. Nämä jätteet säilytetään ohjeiden mukaan ja tiiviisti suljetussa paikassa.

• Solunsalpaajien käsittely on kielletty raskauden aikana tai raskautta suunniteltaessa sekä imetyksen aikana.

 

Haittavaikutukset• Solunsalpaajien tehon kääntöpuolena ovat haittavaikutukset. Haittavaikutukset

riippuvat käytettävistä lääkkeistä tai lääkeyhdistelmistä ja lääkkeiden annoksista. Ne myös vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä. Koska solunsalpaajat vaikuttavat nopeasti uusiutuviin soluihin, kärsivät hoidon aikana myös elimistön nopeasti uusiutuvat normaalisolut. Tällaisia ovat mm. luuytimen solut, jotka tuottavat puna- ja valkosoluja sekä verihiutaleita.• Solunsalpaajahoidon haittavaikutuksena nähdäänkin usein anemiaa, valkosolujen eli

tulehdussolujen määrän pienenemistä ja verihiutaleiden määrän vähenemistä. Nämä voivat puolestaan aiheuttaa väsymystä, tulehduksia tai verenvuodon vaaran. Karvatuppisolujen vauriot saattavat aiheuttaa hiustenlähtöä, ja suoliston pintasolujen vauriot ripulia. Tyypillinen haittavaikutus on pahoinvointi. Solunsalpaajahoito voi häiritä myös munasarjojen toimintaa ja aiheuttaa kuukautishäiriöitä tai kuukautiskierron pysähtymisen. Mitä lähempänä luonnollista vaihdevuosi-ikää nainen on, sitä epätodennäköisempää on munasarjojen toiminnan normalisoituminen.

HORMONAALISET HOIDOT • Tunnetuin hormonien vastavaikuttaja on antiestrogeeni, jota

käytetään rintasyövän hoidossa estämään naissukupuolihormonin vaikutuksia. Antiestrogeenien haittavaikutuksia ovat muiden muassa mielialan vaihtelut, hikoilu, kummat aallot, unettomuus, sydämentykutys ja sukuelinten limakalvojen kuivuminen.• Eturauhassyövän hoidossa käytetään antiandrogeeneja sekä alle

tai lihakseen annettavia testosteronin eritystä estäviä lääkeaineita. Näillä lääkeaineilla estetään miessukupuolihormonien vaikutuksia. Haittavaikutuksia ovat muiden muassa seksuaalinen haluttomuus ja potenssin menetys.

• Glukokortikoideja käytetään eseimerkiksi leukemioiden eli verisyöpien ja lymfoomien eli imusolmukekasvaimien hoidossa. Niiden avulla pyritään pienentämään kasvaimen kokoa muun muassa aivojen ja selkäytimen aluella. Glukokortikoidit estävät solujen jakautumista ja jopa tuhoavat epänormaaleja imusoluja. Haittavaikutuksina ne voivat tuhota myös normaaleja imusoluja.

• Syövän hoitoon käytetään myös muita hormoneja, kuten kilpirauhashormonia ja kasvuhormonia.

Biologiset lääkkeet. • Syövän hoidossa käytetään myös biologisia lääkkeitä, kuten interferoneja,

monoklonaalisia vasta-aineita ja geenilääkkeitä. Biologisen lääkkeen vaikuttava aine on tuotettu eläinkasvi tai bakteerisolujen avulla tai eristetty biologisesta lähteestä.

 • Interferoneilla hidastetaan syöpäsolujen jakautumista ja lisätään elimistön

luonnollisten tappajasolujen aktiivisuutta. • Syövän hoidossa käytettäviä ,monoklonaalisia vasta-aineita ovat muiden muassa

alemtutsumabi, bevasitsumabi ja rituksimabi. Nämä lääkkeet voivat etenkin ensimmäisellä antokerralla aiheuttaa kutinaa, ihottumaa, kuumetta, kurkun ärsytystä, vapinaa, verenpaineen muutoksia ja hengenahdistusta. Myös infektioalttius voi lisääntyä

Kivunhoito. • Kipulääkitys aloitetaan tavallisimmin tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni,

diklofenaakki ja naprokseeni) niin, että otetaan huomioon potilaan.• Muu lääkitys.• Yliherkkyydet.• Lääkkeen mahdolliset vaikutukset verihiutaleiden toimintaan, mahan

limakalvoihin ja munuaisten verenkiertoon.

• Eräiden solunsalpaajien(mm.metotreksaatti) käytön aikana on turvallista käyttää ainoastaan parasetamolia. Kun potilas tarvitsee kipuihin lisälääkitystä, aloitetaan yleensä tulehduskipulääkkeen lisäksi opioidilääkitys. Opioideista käytettään myös nimitystä euforisoivat analgeetit. 

Kipua voidaan hoitaa heikoilla, keskivahvoilla tai vahvoilla opioideilla: • Heikot opioidit : tramadoli, kodeiini• Keskivahvat opioidit: buprenorfiini• Vahvat opioidit: fentanyyli, hydromorfoni, metadoni, morfiini ja oksikoni. • Solunsalpaajat ja sädehoito voivat aiheuttaa syöpäpotilaalle neuropatian eli

ääreishermojen sairauden, joka aiheuttaa hermoperäistä eli neuropaattista kipua.• Neuropaattista kipua voidaan hoitaa kivunhoitoon tarkoitetuilla

masennuslääkkeillä (amitriptyliini, nortriptyliini) tai epilepsialääkkeellä (karbamatsepiini, okskarbatsepiini, gabapentiini tai pregabaliini). Hankalissa kiputilanteissa kipua voidaan hoitaa anestesiologisin menetemin, esimerkiksi epiduraalisella lääkeinfuusiolla.

Syöpäkipujen hoidon periaatteina ovat: 

• Tehokas kivunlievitys.• Yksinkertainen lääkkeenottotapa.• Tasainen kipulääkkeen pitoisuus (pitkävaikutteinen valmsite).• Hyvä kipuhuippujen tasaaminen (nopeavaikutteinen valmiste).• Haittavaikutusten minimointi

Rintasyöpä. 

• Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi Suomessa. Noin joka kymmenes nainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa rintasyöpään.

• Rintasyövän riskitekijät ovat useimmiten hormonaalisia, ja monet niistä liittyvät naisen normaaliin elämänkaareen. Riskiä sairastua rintasyöpään lisäävät jonkin verran varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus, myöhäinen ensisynnytys, pitkäaikainen hormonikorvaushoito, ylipaino, ionisoiva säteily ja runsas alkoholinkäyttö.

Oireet • Tavallisin rintasyövän oire on kivuton kyhmy rinnassa. Rinnassa voi olla

ihomuutoksia, kuten tulehdusmaista punoitusta, "appelsiini-ihoa" tai ihon/nännin vetäytymistä. Joissakin tapauksissa ensioire voi olla kirkas tai verinen erite nännistä. Rinnassa voi myös tuntua epämääräistä pistelyä tai kipua.

Paikallisen rintasyövän hoito

Leikkaushoito: • Rintasyövän hoito alkaa tavallisesti leikkauksella. Leikkaus voi olla joko

rinnan säästävä leikkaus (rinnan osapoisto) tai mastektomia (koko rinnan poisto). Säästävä leikkaus tehdään potilaan sitä toivoessa, ellei sille ole estettä. Säästävän leikkauksen mahdollisuuteen vaikuttavat kasvaimen sijainnin ja koon lisäksi mm. rinnan koko. Päätös leikkaustyypistä tehdään yksilöllisesti. Kun koko rinta joudutaan poistamaan, voidaan harkita välitöntä leikkauksen yhteydessä tehtävää rintarekonstruktiota (rinnan korjausleikkaus). Rintarekonstruktio on mahdollista tehdä myös myöhemmin, jos tauti ei ole uusiutunut.

Sädehoito: • Leikkauksen jälkeisellä sädehoidolla pyritään tuhoamaan

mahdollisesti jäljelle jääneet syöpäsolut leikkausalueelta tai sen läheisyydestä. Sädehoitoa ei anneta potilaille, joiden pienikokoinen kasvain on hoidettu koko rinnan poistolla ja kainalossa ei ollut metastaaseja. Sen sijaan säästävän rintaleikkauksen jälkeen sädehoito annetaan yleensä aina. Hoito annetaan joko rinnan alueelle osapoiston jälkeen tai rintakehän alueelle rinnan kokopoiston jälkeen. Tarvittaessa hoidetaan myös kainalon imusolmukealueet. Jos potilas tarvitsee liitännäishoitona solunsalpaajia, annetaan sädehoito yleensä niiden jälkeen. Sädehoitoa annetaan pieninä annoksina peräkkäisinä arkipäivinä tavallisesti viiden viikon ajan.

• Jos rintasyövässä on todettu HER-2-syöpägeenin monistuma, voidaan solunsalpaajahoidon yhteydessä käyttää myös HER-2-valkuaisainetta vastaan kohdistettua vasta-ainehoitoa tai suun kautta otettavaa lääkehoitoa. Solunsalpaajahoito annetaan yleensä ennen sädehoitoa.

 • Hormonaalisena hoitona voidaan käyttää joko antiestrogeeneja tai

aromataasin estäjiä. Aromataasin estäjät sopivat vain vaihdevuosi-iän ohittaneille naisille, sen sijaan antiestrogeeneja voidaan käyttää iästä riippumatta. Hormonaalinen hoito kestää yleensä yhteensä 5 vuotta. Mikäli potilas saa liitännäishoitoa solunsalpaajilla, hormonaalinen hoito aloitetaan solunsalpaajahoidon päätyttyä.

Mammografia eli rintojen röntgentutkimus 

• Mammografia on tärkein menetelmä rintasyövän diagnosoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa. Sen avulla voidaan todeta rinnan sisäiset epänormaalit muutokset, kuten alkavat kasvaimet sekä muut kudosmuutokset. Useimmissa tavanomaisissa mammografiatutkimuksissa kummastakin rinnasta otetaan kaksi kuvaa eri kulmissa. Vaikka kyhmy tuntuisi vain toisessa rinnassa, kumpikin rinta kuvataan. Jos olet ollut mammografiakuvauksessa aikaisemmin, lääkäri vertaa vanhaa mammografiakuvaa uuteen mahdollisten muutosten havaitsemiseksi.

Lähteet: • Turvallisen lääkehoidon perusteet. (kirja).• Syöpäinfo.fihttp://www.syopainfo.fi/syovan-hoito/laakehoito.html• Biomedicum.fi :http://biomedicum.fi/index.php?page=1330&lang=1• Rintasyövän.fi :http://www.rintasyopa.fi/yleista/rintasyovan-toteaminen-ja-tutkiminen/

Tamara Picardo