Tutkintojärjestelmän uudistus – aidosti osaamisperusteisuuteen

HE- luonnoksen pohjalta säädökset – käsittelyprosessissa voi tulla muutoksia

16.4.2014 HAMK AOKK

Asiantuntija oppimisratkaisut Minna Taivassalo-Salkosuo InnoOmnia

Lyhyt esittely

Minna Taivassalo-Salkosuo

on työskennellyt viime vuodet Opetushallituksessa.

OPH:ssa Minna toimi ammatillisen koulutuksen

oppimisympäristöjen ja työpaikalla tapahtuvan

oppimisen kehittämisen erityisasiantuntijana

sekä opetustoimen henkilöstön osaamisen

kehittäjänä. Minna toimii myös sivutoimisena majoitusalan yrittäjänä.

Maaliskuun alussa Minna siirtyi InnoOmniaan oppimisratkaisujen asiantuntijaksi. Minna tunnetaan hyvin myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön puolestapuhujana ammatillisen koulutuksen sektorilla.

Esityksen kaksi osaa

– Tutkintojärjestelmän uudistuksien kokonaisuus ja aikataulu

– Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi/osaamisperusteisuus käytännössä

Tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittämisen suunnitelma (TUTKE2)

Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja yksilöiden tarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä

• ammatillisten tutkintojen työelämävastaavuuden, osaamisperusteisuuden ja joustavuuden vahvistaminen

• valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkiyttäminen (VALMA) 2015

Hallituksen esitys säädöksistä Eduskunnalle 20.3.2014

Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015, VALMA 1.8.2015

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (uusi nimi)

Opetushallitus 2014

Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) -- Perusteet

• osaamis-perusteisuus

• työelämä-lähtöisyys

• reagointikyky

• selkeys• johdon-

mukaisuus• hahmottumi-

nen kokonai-suutena

• joustavuus• valinnaisuus• yksilölliset opinto-

ja tutkintopolut• osaamisen

tunnistaminen ja tunnustaminen

Opetushallitus 2014

Uudistuksilla vaikutusta opiskelijaan – opetukseen ja ohjaukseen – osaamiseen

Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät

Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus –Strateginen taso/ operationaalinen taso

Osaamis-pisteet

Tutkintojen perusteet

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Yksilölliset opintopolut

Ohjaus ja oppimisen sekä osaamisen arviointi

Uudistuvat yhteiset tutkinnon osat

Osaamisalat

Opetushallitus 2014

OKM Seija Rasku 2014

1. Ammatillisten tutkintojen määritelmät

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on / Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. (L4 §, aikL12 a §)

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. (aikL12 a §)

Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. (aikL12 a §)

Opetushallitus 2014

2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi

Tutkinnoista päättämistä muutetaan:

1.VN:n asetuksella säädetään koulutusalat

2.OKM päättää tutkintojen nimet ja sijoittumisen koulutusaloille sekä lisäksi perustutkintojen osaamisalat.

3.OPH päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat

4.OPH päättää kaikkien ammatillisten tutkintojen tutkintonimikkeet

5.OPH:n rooli tutkintorakenteen muutosten valmistelussa näkyväksi, tehtävänä valmistella tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä.

6.Yksi tutkintorakenneasetus, jossa kaikki tutkintotyypit.

Suojataan sekä tutkintojen nimet että tutkintonimikkeet Opetushallitus 2014

3. Terminologia

10.04.2023

opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste opinnot => tutkinnon osa koulutusohjelma => osaamisala tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa (AM/AI)

samaa henkilökohtainen opetussuunnitelma =>

henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (erityisopetus) oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan

selkeämmin toisistaan 1.Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat

käytössä osaamisen arvioinnissa, oppimisen arvioinnissa ei tarpeen käyttää arvosanoja.

2.Oppisopimuskoulutuksessa ei enää entisenlaista arviointien yhdistelmää

Opetushallitus 2014

4. Osaamispisteet peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin ja tutkinnon osiin

Mitoituksen peruste on osaamispiste (ammatillinen peruskoulutus).

Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.

Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin

10.04.2023

OKM /OPH 2014

Kattavuus = kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaaVaikeusaste = tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiinMerkittävyys = tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta

Pohjaehdotus osaamispisteistä virkamiestyönä OPH / käsittely ala/tutkintokohtaisissa kolmikantaisissa ryhmissä, joissa ovat mukana työelämän/ sidosryhmien edustajat

4. Osaamispisteet peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin ja tutkinnon osiin

Opetushallitus 2014

5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää

1.ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä , joista 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia

- vähintään 30 osaamispistettä hankitaan työssäoppimisen kautta

2.yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä)

3.vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä).

Tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa.

Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen ( VN:n asetus)

Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.

Opetushallitus 2014

5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan säätää tutkinnon laajuudeksi yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.

180 osaamispisteen laajuus tarkoittaa vähimmäislaajuutta, jolla ammatillinen perustutkinto tulee tutkinnon muodostumis-sääntöjen mukaisesti suoritetuksi.

Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä.

Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.

10.04.2023 Opetushallitus 2014

5. Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen

Yksittäinen opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen määriteltyä kestoa lyhyemmässä tai pidemmässä ajassa.

Opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää tutkintoonsa vähimmäislaajuutta enemmän tutkinnon osia, jos se on työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tärkeää

Tutkintotodistukseen merkitään todelliset suoritetut osaamispistemäärät, joten opiskelijan yksilöllisten valintojen mukaan tutkintotodistukseen merkittävä pistemäärä voi ylittää 180 osaamispistettä.

10.04.2023Opetushallitus 2014

5. Muodostuminen: ammatilliset tutkinnon osat (135 osaamispistettä)

Jos ammatillisen perustutkinnon laajuudeksi on säädetty yli 180 osaamispistettä, ovat 180 osaamispisteen ylittävät tutkinnon osat ammatillisia tutkinnon osia.

Tutkinnon perusteissa voidaan määrätä, että enintään 15 osaamispistettä edellä tarkoitetuista ammatillisista tutkinnon osista osoitetaan vapaasti valittaviin tutkinnon osiin edellyttäen, että tutkinnossa saavutetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa määritellyt tavoitteet (ammatillisessa peruskoulutuksessa)

Opetushallitus 2014

5. Muodostuminen: vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp)

Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.

Ne voivat olla

˗Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia

˗paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia

˗yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja

˗jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja

˗työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa.

Opetushallitus 2014

5. Muodostuminen: Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (35 osaamispistettä)

1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä)– äidinkieli– toinen kotimainen kieli– vieraat kielet

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä)– matematiikka– fysiikka ja kemia– tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä)

– yhteiskuntataidot– työelämätaidot;– yrittäjyys ja yritystoiminta– työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (ei oppisopimuskoulutuksessa)

4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä)– kulttuurien tuntemus– taide ja kulttuuri– etiikka– psykologia– ympäristöosaaminen– jokin 2-4 kohdassa tarkoitetuista osa-alueista

Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta

Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta

Tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta näiltä alueilta

Tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä osa-alueelta

OKM/OPH 2014

Yhteisten tutkinnon osien uudistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

Edellä mainittujen neljän tutkinnon osan osalta määritellään osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi.

Lisäksi määritellään, mitkä osaamistavoitteet ovat kaikille pakollisia ja mitkä valinnaisia.

Yhteisten tutkinnon osien valmistelussa pohjaehdotus tehdään virkamiestyönä ja työn kuluessa järjestetään kuulemiset sekä lausuntokierros keväällä 2014

Koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien ja tutkinnon osia pienempien osien osaamispistemäärästä opetussuunnitelmassaan tai opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa.

10.04.2023

Opetushallitus 2014

6. Tutkintojen perusteet

Tutkinnon perusteissa määrätään tutkinnoittain

1.tutkintonimikkeet

2.tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuus osaamispisteinä siltä osin kuin, kuin näistä ei ole säädetty

3.tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi.

Opetushallitus 2014

Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi (arvioinnin kohteet, kriteerit ja osaamisen osoittamistavat ) – (ammatillisten tutkinnon osien osalta yhteiset peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa -pääosin nämä osat samat kuin nykyisissä perusteista)

Osaamispisteet ja ECVET:n toimeenpano eivät tuo muutoksia tutkintoihin, tutkinnon osiin, ammattitaitovaatimuksiin/ arvioinnin kohteisiin/arviointikriteereihin

10.04.2023 Opetushallitus 2014

7. Opiskelijan arviointi ja todistukset

Osaamisen osoittamisen uusiminen, arvosanan korottaminen sekä osaamisen tunnistaminen ja

tunnustaminen

Mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty

Mahdollisuus tutkinnon osan hyväksytyn arvosanan korottamiseen Tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka

mahdollistaa opiskelun etenemisen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty

Oikeus saada tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi hakemuksesta (esitettävä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edellyttämä selvitys).

Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain.

Opetushallitus voi määrätä tunnustettavan osaamisen arvosanojen muuntamisesta.

10.04.2023

Opetushallitus 2014

Todistukset

• Todistus suoritetuista tutkinnon osista korvaa erotodistuksen, tarvittaessa koulutuksen järjestäjän on annettava opiskelijalle kirjallinen selvitys opintojen keskeyttämisestä tai eroamisesta.

• Opiskelijalle annetaan jatkossa– tutkintotodistus– todistus suoritetuista tutkinnon osista – todistus suoritetusta koulutuksesta (valmistavat ja

valmentavat koulutukset).

10.04.2023

Opetushallitus 2014

Muut määräykset

Opetushallitus määrää lakia ja asetusta tarkentavasti

1.Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista

2.Opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista

3.Suunnitelmista opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi

4.Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta

5.Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista.

Nykyisiä perusteiden muita määräyksiä ja esim. koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa koskevat määräykset siirretty lakiin ja asetukseen.

Opetushallitus 2014

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Tutkinnon perusteiden/ koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta

Erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamankielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa

Opetussuunnitelmassa päätettävistä asioista säädetään tarkemmin asetuksella

Opetushallitus 2014

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaJärjestettävän koulutuksen osalta päätettävä ainakin koulutuksen toteuttamistavat työpaikalla käytännön työtehtävien

yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen

opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa

opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta

erityisopetuksen toteuttaminen opiskelijan arvioinnin yleiset periaatteet aikaisemmin hankitun osaamisen

tunnistamisen ja tunnustamisen menettelytavat.

10.04.2023Opetushallitus 2014

Tutkintokohtaisesti päätettävä

tutkinnon osien tarjonta tutkinnon osien

suorittamisjärjestys opiskelijan osaamisen

arviointi koulutuksen

toteuttamistavat ja -ajat oppimisympäristöt.

Työssäoppiminen Koulutuksen toteuttamistapoja ei luetella säädöksissä, ne

jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäväksi. Työssäoppiminen säilyy kuitenkin pakollisena

koulutuksen toteuttamistapana: ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta.

Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisen sopimuksen solmimisen edellytyksistä säädetään lailla ja sopimuksen sisällöstä asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään työssäoppimisen laajuudesta.

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä.

10.04.2023 Opetushallitus 2014

Perusteiden ja muiden määräysten uudistamisen kokonaisuus 2013-2015

1.8.2014 voimaan tulevat oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä ns. koulurauhalain pohjalta annettavat perusteiden erillismääräykset.

1.8.2015 voimaan tulevat perustutkintojen perusteiden tutkintokohtaiset määräykset 52 ammatillisesta perustutkinnosta (TUTKE 2-linjausten mukaiset ja muut vain välttämättömät muutokset)

1.8.2015 voimaan tulevat Opetushallituksen toimivaltaan kuuluvat muut määräykset

1.8.2015 voimaan tulevat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet

Opetushallitus 2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä ns. koulurauhalain pohjalta annetut

erillismääräykset Määräykset voimaan 1.8.2014

Kaikkia perustutkintoja koskeva määräys Ammatilliset perustutkinnot: Nykyisten perusteiden luku 8.7. Opiskelijahuolto Kaikkia valmistavia koulutuksia määräys. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus luku 5.5.

Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

ammatillisessa peruskoulutus luku 6.7. Opiskelijahuolto Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava

koulutus luku 5.5. Opiskelijahuolto Kotitalousopetus luku 5.5. Opiskelijahuolto

10.04.2023

Opetushallitus 2014

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet

Säädökset syysistuntokaudella, voimaan 1.8.2015.

Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville

koulutuksille.

Koulutuksen perusteissa määrätään: Koulutuksen muodostuminen Koulutukseen sisältyvät koulutuksen osat ja niiden laajuus

osaamispisteinä Koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi.

Koulutusten perusteiden laadinta käynnistynyt 2.4.2014 Opetushallitus 2014

Perustutkintojen perusteiden ja muiden määräysten uudistamissuunnitelma (mikäli säädösmuutokset etenevät suunnitellusti)

Tutkinnon perusteiden (52 kpl) (ml. yhteiset tutkinnon osat) ja muiden määräysten tarkistaminen syksy 2013 –kevät 2014

Lausuntokierros 4-5/2014 Lausuntojen mukaan tarkistukset perusteisiin ja muihin

määräyksiin 5-6/2014 Tutkintojen perusteet ja muut määräykset annetaan 8-9/2014 1.8.2015 Tutkinnon perusteet ml. yhteisten tutkinnon

osien muutokset ja muut määräykset tulevat voimaan 1.8.2015 VALMA- koulutuksen perusteet tulevat

voimaan

Muut perusteisiin tulevat muutokset

Tulossopimuksessa sovitut perusteiden muutokset • tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien tavoitteiden

lisääminen• työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista

vaikuttamista koskevan osaamisen vahvistaminen (demokratiakasvatus, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittyminen)

• politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä koskevien sisältöjen lisääminen

• yrittäjyysosaamisen koulutuspolkujen vahvistaminen • tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen ja

viestintävalmiuksien vahvistaminen • Tutkintokohtaiset välttämättömät muutostarpeet/ työelämä

10.04.2023 Opetushallitus 2014

Tiedottaminen - suunnitelma (täsmentyy, kun HE:n eteneminen nähdään)

Tiedotustilaisuudet Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelutilaisuus ammatillisten

perustutkintojen perusteiden toimeenpanoon valmistautumisesta pidetään Opetushallituksessa tiistaina 6.5.2014 klo 12.00-16.00 (kutsu 3.4.2014 (pdf)). e-Ilmoittautumiset tilaisuuteen pyydetään tekemään 23.4.2014 mennessä täältä. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

syksy 2014 Tiedotustilaisuudet valmistuvista/ valmistuneista perusteista

Sähköinen tiedottaminen - sähköinen alusta www.oph.fi/ampe - joka siirretään etusivulle - jatkuvaa tiedottamista/ kommentointia varten

10.04.2023

Opetushallitus 2014

TÄRKEINTÄ! Osaamisperusteisuus pedagogisen

toiminnan lähtökohdaksiAjattelutavan muutos keskeistä - osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi.

Toiminnan lähtökohtana osaaminen ja sen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit

Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön ja pedagogisen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi

Lähtökohtana opiskelijalla jo oleva osaaminen ja sen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen - osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen - määrällisestä suorittamisesta huomio osaamiseen

10.04.2023Opetushallitus 2014

Osaamisperusteisuus

Koulutuksen järjestäjätasolla osaamisperusteisuus tulee saada lähtökohdaksi opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

10.04.2023Opetushallitus 2014

Osaamisperusteisuus Ammattitaitovaatimukset eli työelämässä vaadittava

osaaminen opetuksen ja ohjauksen sekä arvioinnin ja osaamisen tunnustamisen lähtökohdaksi ja pois oppiaine- ja sisältö- ja aikakeskeisyydestä - tämä lähtökohta jo nykyisissä perusteissa, mutta ei ole toteutunut kaikilta osin.

vaikutuksia koulutuksen järjestäjän toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin ja opettajien työn suunnitteluun.

10.04.2023

Opetushallitus 2014

Osaamisperusteisuus

Miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten edellyttämien työprosessien,

työmenetelmien, työvälineiden,

työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta saavutetaan arviointikriteerien edellyttämällä tasolla ja miten osaaminen osoitetaan?

10.04.2023

Opetushallitus 2014

Koulutus- ja opetustoimiala kehittyy

- Työelämä muuttuu, myös opettajan työ uudistuu- Opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa- Opetusjärjestelyt ja -menetelmät kehittyvät

- Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä kasvaa, sisältöjen integrointi

- Oppimisen elämyksellisyys, mielekkyys, yksilöllisyys ja samalla yhteisöllisyys korostuu

- Opiskelijan oikeus riittävään ja laadukkaaseen ohjaukseen tulee toteutua kaikissa ympäristöissä

Osaamisperusteisuus käytännössä

Opetussuunnitelmien tarkistaminen ja päivittäminen tutkinnon perusteiden pohjalta sekä työjärjestyksien muokkaus eri. koulutusalojen opettajien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien yhteistyönä (sisältöjen integrointikäytännöistä sopiminen)

Opettajien työ- ja tehtävänkuvien tarkistaminen (ohjauksen resursoinnista sopiminen ) ja työelämäjaksoista sopimista

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen yhtenäistämistä ja kehittämistä

Opiskelijoiden HOPSin laadinta- ja päivityskäytänteistä sopiminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen

Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien perehdyttäminen aloittavien opiskelijoiden HOPSien tekemiseen niin, että opiskelijan opintopolku muodostuu mahdollisimman joustavaksi

Koulutuksen järjestäjien välillä toteutettavien tutkinnon osien valinnaisuudesta sopiminen ja tarjonnasta sopiminen

Avoimista yhteisistä oppimisen ohjaus- ja arviointiympäristöistä sopiminen ja niihin perehtyminen (opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat opettajat, työpaikkaohjaat sekä opiskelijat)

Työelämäyhteistyön systematisointia ja työssäoppimisen käytänteiden ja periaatteiden yhtenäistäminen

Osaamisperusteisuus käytännössä

Osaamisperusteisuus käytännössä

Keskeinen tavoite:  uudistaa laajamittaisesti opetusjärjestelyjä ja opetuksen sekä ohjauksen tarjontaa ja saavutettavuutta aidosti työprosessilähtöisesti.

Oppimisympäristöjä kehitetään monipuolisemmiksi esim. hyödynnetään paremmin laajennettua työssäoppimista, työpajoja, oppilaitoksen omia palvelupisteitä,  projekti- ja verkko-oppimista sekä  sosiaalisen median työkaluja ja mobiilioppimista

Osaamisperusteinen/työprosessilähtöinen ammattikoulutus

Kehittämishankkeet

Vaihtoehtoisia tapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjauksen laadun kehittämiseen

Työssäoppimisen ohjaus

Opettajien työelämäjaksot

Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen

Taivassalo-Salkosuo 2012

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

Opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuva kehittyy A Opiskelijan yksilöllisen ja joustavan opintopolun mahdollistaminen

B Opiskelijan oppimista ja kehittymistä edistävät tekijät ja yhteisöllinen toiminta (jaetun opettajuuden toteuttaja)

C Opetus, oppimisen ohjaus ja arviointi – sis. HOPSaus

D Osaamisen arviointi– mm. työelämässä tapahtuvat ammattiosaamisen näyttöjen ohjaus ja arvioinnit, sekä

työssäoppimisen ohjaajien ohjaus ja koulutus

E Opettajan oma kehittyminen ja työelämäosaamisen kehittäminen sekä työelämän kehittämisosaaminen

F Muut erityistehtävät– esim. kansainväliset tehtävät

Lähde: Riitta Karusaari 2013 mukaellen Taivassalo-Salkosuo Minna

Opetushallituksen sosiaalisen median opetuskäytön suositukset kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia

hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa

Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan– sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa– käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja

mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa

Lue lisää

http://www.oph.fi/download/140104_sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset.pdf

Opetushallituksen sosiaalisen median opetuskäytön suositukset

Keskeistä sopia pelisäännöistä ja turvallisesta käytöstä– turvallinen kirjautuminen palveluihin– tekijänoikeuksien riittävä tuntemus eri osapuolet

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2013/08/tekijanoikeusoppaan-korjaukset-paivitetty/ – pelisääntöjen määrittely: ei kiusaamista, salaisten tietojen

levittämistä, luvatonta toisten kuvien julkaisemista tms.

Lue lisää

http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/mika_ihmeen_sosiaalinen_media/verkkoviestinnan_taidot/tekijanoikeudet

Yksilöllisen oppimisen mahdollistaminen eri ympäristöissä

- Opiskelijoilla käytössä langaton verkko- Omien laitteiden (tabletit, läppärit, älypuhelimet) käytön

salliminen opiskelussa- Avoimien ja helposti päivitettävien palvelujen

hyödyntäminen- Opiskelijan oppimisprosessin dokumentoituminen ja

ammattitaidon läpinäkyväksi tekeminen - Jaettu ohjaajuus mahdollista avoimissa ympäristöissä

läpinäkyvyys- Reaaliaikaisen ohjauksen saatavuus,

ohjausrakenteisiin- Elävät yhdessä päivitettävät oppimisaineistot

(alakohtainen klusteriajattelu tms)

Kehittämiskohteita

Opiskelijoille Oppimisen ja osaamisen kehittymisen

dokumentointityökalut ja niiden hyödyntämisen osaaminen

Tavoitteellisen oppimisen tuki eri ympäristöissä mm. opiskelijoille toimeksiantoja (havainnoi, selvitä ja dokumentoi)

Opettajille ja ohjaajilleOppimisen ohjaus- ja arviointityökalut -> laadukas ohjaus läpinäkyväksi

Avoimien ympäristöjen hyödyntämisestä ohjaus- ja opetuskäytössä

Blogit ja wiki ohjauksessa

Tähtimalli ohjauksessa

Opiskelijoiden blogitOpettajien ohjausblogit

Lähde: Jere Majava mukaillen Minna Taivassalo-Salkosuo 2013 http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Yhteinen seurantasivuYhteinen oppimisaineistojen jakamispaikka esim. avoin wiki

Vuoden 2013 pedagoginen kehittäjäAutomaalauksen mestarista tuli koulutuksen kehittäjä

Yle-uutinenhttp://yle.fi/uutiset/miten_automaalauksen_mestarista_tuli_koulutuksen_kehittaja/6975841

Kuva: Sanna Brauer

Lehtori Jari Välkkynen Koulutuskeskus Tavastiasta on kehittänyt

pedagogisen mallin, jossa yhdistyvät opiskelijakeskeisyys, vertaisoppiminen, läpinäkyvä yhteisöllisen tiedon jakaminen sekä opiskelijaa kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun sekä tavoitteellisen oppimisen tuki.

mallissa on hyödynnetty avoimella ja tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintäteknologiaa ks. seuraava dia

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/tutke/

Wikin, blogin, mobiililaitteen ja sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käyttötarkoitukset

Pintakilta on ensimmäinen Kiltakoulujen killoista (kilta=toimintatapa koskien opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä).

Pintakilta-toimintamallissa tutkinnon perusteissa olevat ammattitaitovaatimukset on purettu työtehtäviksi. Työtehtävät tekemällä ja blogiin reflektoimalla opiskelijan ammattitaito ja osaaminen kehittyvät. Vähimmäisvaatimuksena on arviointikriteerien T1-taso. Kyseinen osaamistaso on kuvattu opiskelijoille Pintakillan avoimilla internet-sivustoilla. Hyvä käytäntö Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen

Tutustu myös http://www.pintakilta.fi/

Pintakilta - avoin oppimisympäristö pintakäsittelyn opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen (osa Kiltakoulut.fi:tä)

Kiltakoulut -toimintamalli

Opiskelijat hankkivat some-työkaluja ja mobiililaitteita hyödyntäen vahvan ammattitaidon ja työelämävalmiudet

(eri kiltoja mm. pintakilta, asentajakilta, metallikilta, matkailukilta, prosessistars, puukilta, datakilta, korikilta, laivakonekilta jne)

Kiltapeda on opettajille suunnattu sivusto pedagogisesta toimintamallista.

Keikkailuextra on suunnattu opiskelijoille. Sinne on kerätty eri kiltojen käyttämiä some-välineitä ja vinkkejä siitä, mihin niitä voi opinnoissa ja elämässä käyttää.

Lisätietoja http://kiltakoulut.fi/

Oppimisen rikastamista: pelillisyys, virtuaalimaailmat, lisätty todellisuus ja QR-koodit oppimisen tukena

Virtuaalimaailmat/pelilliset ympäristöt

Virtuaalipanimo

Simulaattorit Työpaikat

SOME-työkalut ja mobiililaitteet

Moninaisten ympäristöjen hyödyntäminen

Rikastettu oppiminen Oppimispelit ja 3D-virtuaalimaailmat

Todellisuuksien yhdistäminen Lisätty todellisuus

QR-koodit

• Kokkipeli• Kokkipeli-esite• Virtuaalinavetta• Virtuaalinavetta-Wiki• Hynynen, Laura: Virtuaalinavetan sisällön luominen ja s

uunnittelu• Game Bridge- posteri• Lataa Sandbox I - peli• Lataa Sandbox II - peli• Oppimisen tueksi perustettu Puimuri-sivusto• Virtuaalipanimo

Virtuaaliympäristöjä & pelillisyyttä

ESIMERKKI JULKAISUSTA HYVÄSTÄ KÄYTÄNNÖSTÄ

https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/1484/?q=8692dfbfc424020a4eaa78a929562cdb

QR-koodeilla ja mobiililaitteilla ohjaukseen reaaliaikaisuutta

Esimerkiksi työturvallisuusohjeita voidaan linkittää vaarallisten koneiden ja laitteiden kylkeen työpaikoilla ja oppilaitoksen työsaleissa, vastaavasti myös muita toimeksiantoja

Luo oma QR-koodi http://www.qr-koodit.fi/generaattori

Lue ja generoi koodeja QR Reader-sovelluksella (iPad ja Android)

Lisätyllä todellisuudella oppimiseen elämyksellisyyttä

Esimerkkivideo AURASMA-sovelluksen käytöstä: Seteli herää henkiin

https://www.youtube.com/watch?v=zBb7BnXipyA

3D-tulostuksen opetuskäyttö ja osaamisen kehittäminen

3D-tulostus on tulevaisuudessa keskeinen tuotannon valmistusmenetelmä, jonka mahdollisuudet on tunnettava eri koulutusaloilla ja ammateissa

Asiakokonaisuus pitää sisältää: – Alakohtaisten sovellusmahdollisuuksien ja

käyttökohteiden osaamisen – Mallinnusosaamisen – Materiaalituntemuksen – Erilasten tulostimien käyttöosaamisen – Parhaat sovellukset syntyvät monialaisessa

yhteistyössä tiivistä työelämäyhteistyötä tehden

www.edu.fi/ammattipeda

Ideoita osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen toteutukseen käytännössä

Tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista esittelemällä – työvaltaisen oppimisen, – yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden, – rikastetun oppimisen (virtuaalimaailmojen,

oppimispelien, simulaattorien ja lisätyn todellisuuden) sekä

– mobiliioppimisen hyödyntämismahdollisuuksia. Lisätietoa sivuston tekijöistä

www.edu.fi/ammattipeda

https://hyvatkaytannot.oph.fi/

Yhteystiedot: Asiantuntija oppimisratkaisutInnoOmniaMinna Taivassalo-Salkosuo minna.taivassalo-salkosuo@omnia.fiSkype: minnat_s Twitter: @MinnaT_S Puh. 040-126 7211

KIITOS