Mitä Pariisin jälkeen?

Markku Ollikainen

Professori, Helsingin yliopisto

Ilmastopaneelin puheenjohtaja

Matkalla Marrakechiin – kohti Pariisin sopimuksen toimeenpanoa Ympäristöministeriö 21.9.2016

Sopimuksesta käytäntöön

• Sopimuksen ratifiointi • Sopimus tulee voimaan kun sopimuksen ratifioinut 55 maata ja ne kattavat 55 %

päästöistä

• Kun kumpikin raja on täytetty, sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua tästä

• Sopimuksen mekanismien saattaminen toimintaan • Tehtävää toteutetaan sarjassa kokouksia COP 22–24

• Päästöjen vähentäminen • Riippuu osin siitä, kuinka hyvin sopimukseen kirjatut mekanismit saadaan toimimaan

• Riippuu myös maiden aktiivisuudesta ja halusta vähentää päästöjä, sekä teknologian kehityksestä

Ratifiointi

• Sopimuksen ratifioinut 29 maata ja ne kattavat 40,12% globaaleista päästöistä • Pienet saarivaltiot, Peru, Norja, Ukraina, Kiina, USA • Ratifiointi etenee hyvin: sopimus voi tulla ratifioiduksi jo tämän vuoden puolella

• EU:n toimet yllättäneet tarkkailijat ja osan jäsenmaista • EU ei nostanut vähennystavoitettaan, vaikka se olisi ollut alkuperäisen päätöksen ja

sopimuksen hengen mukainen (”high ambition coalition”) • EU on sisäisesti hajautunut ja sen ratifiointi lykkääntynee • 55-55 sääntö voi toteutua jo ennen EU:n ratifiointipäätöstä, jolloin EU suljetaan ulos

sääntöjä koskevista päätöksentekotilaisuuksista

• Yksi tärkeimpiä toimia jäsenvaltioissa on jouduttaa EU:n ja jäsenmaiden ratifiointiprosessia • EU:lla ei ole enää juuri katetta julistukselleen EU:sta ilmastopolitiikan edelläkävijänä

Sopimuksen mekanismien konkretisointi

1. Ohjeistus maiden kunnianhimon kasvattamiseen • 2018 tärkeä vuosi: arvioidaan maiden päästövähennykset, mietitään

kunnianhimon taso ja mahdollisesti esitetään uudet lupauksen vuoteen 2020 mennessä

2. Monitoring, reporting and verification (MRV) • Läpinäkyvyyden ja laskettavuuden turvaaminen, kun määritellään, kuinka

maat edistyvät tavoitteiden toteuttamisessa

3. Ilmastorahoituksen laskentasääntöjen ja käytön raportoinnin kehittäminen • Rahoituksen järjestäminen ja käytännöistä sopiminen

4. Maiden yhteistyö hillintätavoitteiden saavuttamiseksi • Kansainvälisen päästökaupan mahdollisuuksien luominen ja ei-

markkinamekanismin kehittäminen

Sopimuksen mekanismien konkretisointi - jatkoa

5. Sopeutumistoimet: panosten ja menetelmien arviointi

6. Kapasiteetin luominen – komitean luominen

7. Uusi teknologiasiirron järjestelmä

Päästöjen vähentäminen - dataa

• Sopimus arvioitiin merkittäväksi signaaliksi. Toteutuu, jos maat aktiivisia. Onko tästä merkkejä?

• Tässä viimeisintä tietoa (Lähde: Trends in global CO2 emissions: 2015 Report © PBL Netherlands Environmental Assessment Agency, The Hague, 2015)

CO2-päästöjen globaali kasvu (%)

2002-2011 2012 2013 2014

9.7 % 2.6 % 3.2 % 0.9 %

Neljä suurinta kuormittavaa maata/aluetta kattaa 61 % globaaleista päästöistä Kiina 30 %: maan päästöt kasvoivat vuodesta 2013 + 0.9 % USA 15 % : maan päästöt kasvoivat vuodesta 2013 + 0.9 % EU-28 10 %: alueen päästöt laskivat vuodesta 2013 - 5.4 % Intia 6.5 %: maan päästöt kasvoivat vuodesta 2013 + 7.8 %

Investoinnit uusiutuvaan energiaan (ilman esivoimainvestointeja): • Vuonna 2015 $285.9 MRD – ennätys, edellinen vuodelta 2011 $278.5 • Ennätyksen merkitystä korostaa dollarin arvon lasku ja ennätysalainen öljyn hinta Lähde: Frankfurt School-UNEP Centre/BNEF. 2016. Global Trends in Renewable Energy Investment 2016, http://www.fs-unep-centre.org (Frankfurt am Main)

Päästöjen vähentäminen – satunnaisia poimintoja

• Intian suunnitelmat: • Nelinkertaistaa uusiutuvan energian kapasiteetti 175 GW vuoteen 2022 mennessä ja

osana suunnitelma tarjota sähköt joka kotitalouteen

• Tavoitteen osat: 100 GH aurinkovoimaa, 60 GW tuulivoimaa, 10 GW biomassaa and 5 GW vesivoimaa

• YK:n flagship: 2050 suunnitelmat • Vain USA, Kiina ja Ranska China ja Ranska sitoutuneet työstämään 2050 suunnitelmia

• Maatalous • Maatalous vastaan noin 35 % kehitysmaiden päästöistä ja 12 % kehittyneiden maiden

päästöistä

• 119 maata sisällytti maatalouden piirissä tehtävät hillintätoimet, mutta taustatyötä siitä, kuinka nämä sitoumukset arvioidaan

Lopuksi

• Päästöjen trendi on taittumassa jo ennen Pariisin sopimusta • Kehitys viittaa siihen, että globaalit päästöt saadaan laskuun ja että yhä

useampi maa harjoittaa aktiivista ilmastopolitiikkaa • Uusiutuvan energian tehon nousu ja kustannusten lasku tukee kehitystä

• Tämä kehitys luo hyvän pohjan Pariisin sopimuksen toteuttamiselle

• Tästä huolimatta maat valvovat etujaan ja voi odottaa, että sopimuksen mekanismien edistäminen on nihkeää

• Suurin pettymys tähän saakka on ollut EU:n hitaus ja määrätietoisuuden puute