Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Päivi Kurki

Tutkija, Luonnonvarakeskus

Kohti parempia satoja –seminaari

Iisalmi 8.11.2016

Nurmet Rahaksi –hanke

Nurmen täydennyskylvö

© Luonnonvarakeskus

Aiheet

• Nurmituotannon perusta

• Täydennyskylvön edellytykset

• Nurmen tiheys ja kasvilajit

• Versomäärä, kasvuston korkeus ja sadonmuodostus

• Kylvön ajankohta, kylvötapa ja siemenmäärä

• Nurmen hoitaminen

• Tiheyden ylläpito

2 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016


• PELLON PERUSKUNNOSTUS ON AINA

NURMIVILJELYN PERUSTA.

• Vesitalous. Ojitus.

• Pellon pinnan muotoilu ja pintavesien

poisjohtaminen, vaikutus talvehtimiseen.

• Maan rakenne ja kasvukunto.

• Kalkitus ja viljavuus.

• Kestorikkakasvien torjunta.

• Viljelykierto.

3 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016 Kuva P Kurki


• Vaikka perustaminen onnistuisi, talvivauriot, sadonkorjuu ja

lannanlevitys harventavat nurmia.

• Vaurioiden vähentäminen ja korjaaminen lisäävät

satovarmuutta.

• Nuortenkin nurmien satotaso alentuu nopeasti vaurioiden

myötä.

• Suorakylvötekniikka mahdollistaa täydennyskylvön olemassa

olevaan kasvustoon nurmen tiheyden ja sadon

parantamiseksi.

• Nurmen täydentämisestä nurmen hoitoon.



Kuvat

P Kurki

ja Luke


Kasvutilan vapauttaminen. Esim. voimakas laidunnus, lampaat.

Täydennys varhain keväällä, kun vanha kasvusto ei vielä kilpaile.

Rikkakasvien torjunta, kasvutila.

Siemen saatava kosketukseen mullan kanssa, kosteus.

Osamuokkaus, nauhaa tai kaistaa muokkaavat kylvökoneet.

Heinillä on hidas alkukehitys ja ne tarvitsevat kasvutilaa, kun nurmea

täydennetään nurmeen. Lietelanta tukahduttaa uuden kasvuston.

Apilat heiniä kilpailukykyisempiä olemassa olevan kasvuston kanssa.

Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016


MATALA KYLVÖ 1-2 cm.

SIEMENEN MAAKOSKETUS.

RIITTÄVÄ KOSTEUS.

Kuvat P Kurki


Laitumen täydennyskylvö

12.5.2006.

Voikukkaa ei torjuttu

täydennyskylvön yhteydessä.

Kuva kesäkuun alussa 2006.

Voikukka torjuttiin täydennyskylvön

yhteydessä.

Kuva heinäkuussa 2006.

Kasvutilaa on uudelle kasvustolle.

Kuvat P Kurki


• Nurmen tiheys on kylvetyn kasvuston osuus (%)

tarkasteltavan alan pinta-alasta.

• Nurmi on sitä tiheämpi ja satoisampi mitä suurempi nurmen

versotiheys on, kun kasvilaji ja sen kasvutapa huomioidaan.

• Noin 10 000 kg/ha kuiva-ainesato kenttäkokeessa Mikkelissä,

3 niittoa, versomäärät kasvilajeittain (kpl/m2):

timotei 2000 ja ruokonata 2400 kpl/m2

nurminata 3000 ja englannin raiheinä 5000-6000 kpl/m2

• Kasvuston korkeuden merkitys erityisesti ensimmäisessä

sadossa.

• Botaaninen koostumus on sadon eri kasvilajien osuus sadon

kokonaispainosta (apila-, heinä- ja rikkapitoisuus, %).


© Luonnonvarakeskus 10 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

Vasemmalla nurmiäestämätön nurmi, jonka tiheys on 50 %. Oikealla nurmiäestetty

nurmi, jonka tiheys on 40 %. Molemmat nurmet olisivat olleet täydennyskylvöön sopivia

jo 2 vuotta aiemmin.

Kuvat P Kurki


Sadon apilapitoisuus on noin 25 %

ja heinän 75 %.

Kuvat Luke ja

ProAgria

Pohjois-Karjala.

Sadon apilapitoisuus on noin 75 %

ja heinän 25 %.


Ensimmäisen sadon arviointi korkeuden perusteella


Karpe –hanke 2012 MTT Maaninka

© Luonnonvarakeskus Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Kuiva-ainesato, kg/ha

Kuiva-

ainesadon

kokonais-

typpi-

pitoisuus, %

Havainnot säilörehu- ja laidunasteisista puna- ja valkoapila ja heinänurmista.

Luomu ja tavanomainen, joiden typpilannoitus max 200 kg liukoista N/ha.

Kasvin C:N suhde on vakio (kriittinen typpikäyrä). Kasvin

typpipitoisuuden ollessa kriittisen typpikäyrän (sininen)

alapuolella, kasvi käyttää lisätypen sadonmuodostukseen

eli nurmi kärsii typen puutetta.

Lemaire, G. (Ed.) 1997.

Diagnosis of the nitrogen

status in crops.


Nurmentäydennyskylvöä nurmiäkeellä hajakylväen huhtikuun lopussa MTT

Mikkelin tutkimusasemalla.

Nurmiäestys tasasi nurmenpintaa ja vähensi kasvijätteen määrää, paransi

siemenen maakontaktia ja orastumista sekä avasi kasvutilaa nurmen pohjasta

aukkopaikkojen täydennyskylvöä ja nurmen tiheyden ylläpitämistä varten.

Kuva Luke.


Nurmiäestetty ja apilaseosta 3 kg/ha varhain keväällä täydennyskylvetty

(vasemmalla) sekä keväisin nurmiäestetty täydennyskylvämätön vastaava kasvusto

(oikealla) kaksi vuotta kylvöstä.

Kuvat P Kurki.


Hajakylvönä varhain keväällä täydennetty

nurmi. Keskellä kuvaa on kehittymässä oleva

apilakasvusto syyskuussa.

Satovaihtelu peitti alleen

täydennyskylvön

vaikutuksen sadon

määrään.

Täydennyksen vaikutus

näkyi nopeammin sadon

koostumuksessa ja

laadussa.

Kuva P Kurki


• Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan havaintokokeet ja nurmen

täydennyskylvön kokemukset Pellot tuottamaan –hankkeesta:

• Varhainen kevät oli otollista kylvöaikaa, kun valoa ja kosteutta

oli riittämiin. Tällöin vanha kasvusto ei vielä ollut kasvussa,

eikä varjostanut kehittymässä olevia taimia.

• Touko-kesäkuun vaihteesta Juhannukseen saakka vanhan

nurmen kasvunopeus oli suurimmillaan, mikä tukahdutti uuden

kasvuston kehitystä.

• Kesä-heinäkuun kylvöissä vanha kasvusto kilpaili eniten ja

täydennyskylvö epäonnistui useimmin. Heinäkuussa oli usein

kuivaa, mikä hidasti itämistä ja tuhosi orastuneita taimia.

• Syyskylvöistä merkittävä osa onnistui.



Nurmen täydennyskylvökokeet 2016

NuRa-hanke Maaninka

• Timotei-nurminataseos

• Täydennyskylvössä sama seos, kylvömäärä 12 kg/ha

• Keväällä koeruutumittakaavan kylvökoneella jossa vantaat

• Neljä aukkoisuustasoa (ei aukkoja, 15 % aukkoja, 27,5 %

aukkoja, 40 % aukkoja). Aukot tehtiin glyfosaattiruiskutuksella

edellisenä syksynä.

• Täydennyskylvö/ei täydennyskylvöä keväällä

• Koe 1: täydennyskylvö toistetaan vuosittain (2015,2016,2017)

• Koe 2: täydennyskylvö vain ensimmäisenä keväänä (2016)

Hyrkäs ja

Kykkänen

2016.


Nurmen täydennyskylvö, KOE 1, 2016 NuRa Maaninka.

19

2.11. ja 17.11.2016 Maaninka

1. niitossa täydennyskylvö laski satotasoa hieman (130 kg ka/ha).

2. niitossa täydennyskylvö nosti satotasoa tilastollisesti merkitsevästi kaikilla

aukkoisuustasoilla, mutta vain hieman (120 kg ka/ha)

3. niitossa ei vaikutusta

Aukkoisuus laski satotasoa vain 2. sadossa (0% vs 40%). Aukkoiset ruudut havaittiin

kortisimmiksi, mikä on todennäköisesti paikannut aukkoisuutta.

Hyrkäs ja

Kykkänen

2016.

Täydennyskylvö

vuosittain 2015,

2016 ja 2017.


Nurmen täydennyskylvö, KOE 2, 2016 NuRa Maaninka.

20 2.11. ja 17.11.2016 Maaninka

Täydennyskylvö laski numeroarvoisesti hieman 1. satoa (165 kg ka/ha) ja nosti 2. satoa

(110 kg ka/ha), mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p=0,13 ja p=0,10).

Aukkoisuus laski satotasoa vain ensimmäisessä ja kolmannessa niitossa.

Aukkoisten ruutujen kortisuus toisessa sadossa havaittiin myös tällä kokeella.

Hyrkäs ja

Kykkänen

2016.

Täydennys-

kylvö vain

2016.


• Täystiheän nurmen ylläpitämiseksi täydennyskylvön tulee olla

jatkuvaa toimintaa, vaikka tulos vaihtelee olosuhteiden mukaan.

• Kasvusto saadaan täydennettyä aukkopaikkoihin melko helposti,

mutta tasaisesti harventuneen nurmen täydennyskylvön vaikutus

näkyy ensin sadon laadussa ja määrässä vasta kylvöä seuraavina

vuosina.

• Jos nurmea täydennetään jo kun harventuminen on vielä vähäistä,

myös rikkojen lisääntyminen vähenee.

• Jos nurmi on perustunut epätasaisesti, sen täydentäminen jo

ensimmäisenä vuonna on perusteltua.

• Täydennyskylvöön kytketty nurmen hoitaminen nurmiäkeellä korjaa

jossain määrin myös sadonkorjuun ja lannanlevityksen jälkiä.



Kiitos!

15.11.2016 22 Päivi Kurki, Nurmet Rahaksi 8.11.2016

Food

Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016