Demokratiatrendit

TÄSTÄ ON KYSE:

1.  Mitä kansalaisten asenteet ja osallistuminen kertovat demokratian tilasta?

2.   Millaisilla uusilla osallistumismuodoilla demokratiaa on vahvistettu ja tullaan vahvistamaan?

3.   Miten demokratiatrendejä voidaan arvioida legitimiteetin näkökulmasta?

Kansanvallan uudet muodot Suomessa –tutkimushanke 2015-2016 (Turun yliopisto ja

oikeusministeriö)

•  Twitter @KansanvaltaVol2 •  Blogi blogit.utu.fi/kansanvaltavol2/

M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 1

LUOTTAMUS

•  Suomalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin Euroopan huipputasoa


Lähde: Marien 2013

LUOTTAMUS

•  Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin hieman laskussa viime vuosina

M. KARJALAINEN, DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN INSTITUUTIN T&K-PÄIVÄ 3 Lähde: Borg 2013

SUORAN DEMOKRATIAN KANNATUS

•  Suoran demokratian kannatus Suomessa EU:n keskitasoa korkeampaa (Leininger 2015)

•  ‘Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin ratkaista kansanäänestyksellä’ 2003-2011, %(Borg 2013)


DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA


0

10

20

30

40

50

60

1996 2000 2004 2008 2011 2015

'Uskon luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta' (% samaa

mieltä)

0

10

20

30

40

50

60

1996 2000 2004 2008 2011

'Kunnallinen päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti

eri väestöryhmiä' (% samaa mieltä)

0

10

20

30

40

50

60

2008 2011 2015

'Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä' (% samaa mieltä)

0

10

20

30

40

50

60

2004 2008 2011

'Tärkeistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys' (% samaa mieltä)

Lähde: Kuntaliitto 2006; 2014; 2015

DEMOKRATIA-ASENTEET KUNTATASOLLA II


Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013

0 10 20 30 40 50 60 70

Keskustelutilaisuuksien kautta voidaan parantaa kuntalaisten ja poliittisten päättäjien keskinäistä luottamusta

Uutta teknologiaa, esim. Internet-äänestyksiä tulisi hyödyntää säännöllisesti

Erilaisia vapaamuotoisia menetelmiä, kuten työpajoja ja keskustelutilaisuuksia tarvitaan

säännöllisesti

Äänestäminen kunnallisvaaleissa on riittävä tapa vaikuttaa

OSALLISTUMISTRENDIT


40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

Äänestysaktiivisuus eduskunta- ja kunnallisvaaleissa1960-2012, %

Eduskuntavaalit

Kuntavaalit

Lähde: Borg 2013

OSALLISTUMISTRENDIT II


Lähde: Turun seudun kuntauudistus –kyselytutkimus 2013

0 20 40 60 80

Kunnallinen kansanäänestys

Asukaskysely

Avoin keskustelutilaisuus

Internet-kysely

Palautteenanto kunnan kotisivujen kautta

Kuntalaisaloite

Kunnanvaltuuston esityslistan kommentointi

Työpaja tai ideariihi

Aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä

% olisi kiinnostunut tekemään

% on tehnyt

VIIME VUOSINA VAHVISTUNEET OSALLISTUMISMUODOT •  Väestöryhmiä edustavat toimielimet: vanhus-, vammais-,

maahanmuuttajaneuvostot, nuorisovaltuustot •  Vanhusneuvostot lakisääteisiksi 2013, nuorisovaltuustot 2015

•  Suora demokratia: kunnalliset kansanäänestykset ja kansanäänestysaloitteet •  Mahdollisuus tehdä kansanäänestysaloitteita sähköisesti 2013 lähtien

(kuntalaisaloite.fi) •  Deliberatiiviset kansalaisraadit

•  Kuntalaisia tasapuolisesti edustava 10-24 henkilön raati, joka asiantuntijoita kuulemalla ja keskustelemalla tuottaa esityksiä päätöksentekijöille ja hallinnonaloille

•  Käyttäjälähtöinen suunnittelu •  Kuten case Kalasatama

•  Paljon käytettyjä myös kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yksittäisen kuntalaisen aloitteet/palaute


TULOSSA

•  Osallistuva budjetointi • Pilotoitu ainakin Helsingin nuorisopalveluissa ja

keskustakirjastossa •  Joukkoistaminen, mobiiliosallistuminen ja muut sähköiset

osallistumiskanavat • Verkkoaivoriihi, internet-keskustelufoorumit, Täsä-sovellus

(Turku), ‘kerro kartalla’ –tyyppiset sovellukset kuten pehmoGIS •  Osallistuva tutkimus, kansalaistiede (citizen science)


TILANNEKUVA

•  Suomessa osallistumiskäsitys vahvasti inklusiivinen ja pluralistinen • Vähemmistöjen osallistumisoikeudet pyritty turvaamaan

erityisesti paikallistasolla •  Suomessa kansalaisosallistuminen kuitenkin edelleen vahvasti

konsultoivassa roolissa • Päätöksentekovaltaa ei herkästi delegoida kansalaisille • Vrt. useat USA:n osavaltiot, Sveitsi, Saksan ja UK:n

paikallistaso, Brasilia •  Myös kansalaisilta tulevan ‘inputin’ laatuun kiinnitetty

vähemmän huomiota • Valistunut kansalaismielipide vahvistunut deliberatiivisten

kansalaisraatien ja joukkoistamisen myötä


DEMOKRATIATRENDIT JA LEGITIMITEETTI •  ‘Kriittisten kansalaisten’ joukon kasvu on herättänyt huolen

demokraattisen hallinnon legitimiteetistä •  Legitimiteetti = päätöksen tai päätöksiä tekevän tahon

hyväksyttävyys ja oikeutus •  Legitimiteetti demokratiakäsityksissä

•  Edustuksellinen demokratia: vallankäyttö on oikeutettua jos se perustuu vapaisiin ja kilpailullisiin vaaleihin •  Osallistuva demokratia: Kansalaisten aktiivinen osallistuminen

päätöksentekoon tekee siitä legitiimiä • Deliberatiivinen demokratia: Päätökset ovat legitiimejä jos ne

perustuvat tasapuoliseen ja puntaroivaan keskusteluun, jossa kaikki näkökulmat ovat edustettuina

•  Legitimaatio = päätöksentekijöiden aktiivinen toiminta tai retoriikka vallankäytön ja päätösten oikeuttamiseksi


LEGITIMITEETIN MITTARIT JA TARVE

•  Mitataan yleensä kansalaisten asenteista •  Tyytyväisyys päätöksiin ja osallistumiskanaviin, luottamus

yhteiskunnallisiin instituutioihin, tyytyväisyys demokratian toimivuuteen

•  Mihin legitimiteettiä tarvitaan? •  Lisää päätösten noudattamista • Pitää yllä päätöksiä tekevien tahojen tukea ja luottamusta

niihin myös kriisiaikoina •  Tehokkaampi ja vähemmän valvontaa sekä voimankäyttöä

vaativa hallinto • Kestävämpiä ratkaisuja kollektiivisiin ongelmiin


LEGITIMITEETIN RAKENTUMINEN •  Perinteisesti demokraattisesti valitut päätöksentekijät ovat

olettaneet heidän kannatuksensa olevan seurausta kansalaisia miellyttävistä päätöksistä •  Fokus politiikan tuotoksissa: korjattu tie, parantunut

liikenneturvallisuus, pääsy lääkärin vastaanotolle •  Kuitenkin, legitimiteetti rakentuu myös päätöksenteon prosesseista

•  Sosiaalipsykologia: proseduraalinen oikeudenmukaisuus •  Päätös voidaan kokea hyväksyttäväksi tai oikeudenmukaiseksi, jos

se on tehty tavalla, jossa kansalaisia on kuultu •  Tutkimus osoittaa, että kansalaiset arvioivat päätöksiä sekä

suhteessa omiin intresseihinsä että suhteessa päätösprosessin avoimuuteen •  Vaikutuksia kansalaistottelemattomuuteen, lakien

noudattamiseen, valituksiin ym.



UUDET OSALLISTUMISMUODOT JA LEGITIMITEETTI

•  Legitimiteetin tulkinnat hallinnossa • Ei näin: ‘Kansalaiset voidaan saada nielemään hankalat

päätökset jos heille annetaan näennäinen mahdollisuus vaikuttaa’ • Vaan esimerkiksi näin: ‘Mitkä prosessit kansalaiset kokevat

oikeudenmukaisiksi, ja miten niitä voitaisiin hyödyntää todellisessa päätöksenteossa’

•  Kaikki osallistuminen ei siis välttämättä ole legitiimiä kansalaistenkaan mielestä


ESIMERKKEJÄ UUSIEN OSALLISTUMISMUOTOJEN LEGITIMITEETTIKYSYMYKSISTÄ

•  Käyttäjälähtöinen suunnittelu, joukkoistaminen ja kyselyt •  Agenda määrittyy ulkopuolelta; Miten tietyt palvelut tulisi järjestää

vs. mitä palveluja ylipäänsä kansalaiset kaipaavat? •  Osallistujina kaikkein kiinnostuneimmat, nk. usual suspects:

tuleeko eri väestöryhmien näkökulmat huomioitua? •  Perimmäisenä tavoitteena tiedonkeruu, ei välttämättä

vaikuttaminen •  Usein tilivelvollisuus puuttuu; Miten kansalaismielipide vaikutti ja

miksi ei? •  Kansalaisraadit, kansalaisneuvostot

•  Osallistujina edustava mutta pieni joukko kansalaisia; kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan • Miten ne, ketkä jätettiin ulkopuolelle, kokevat raadin/neuvoston

esitykset?


KOHTI LEGITIIMIÄ OSALLISTUMISTA KAUPUNGEISSA

•  Osallistumisen vaikuttavuus selväksi osallistujille prosessin alussa

•  Olisiko mahdollisuutta jättää agenda ja tavoite avoimiksi? •  Osallistujien valinnan (ja poissulkemisen) perustelu osallistujille •  Huomiota kiinnitettävä myös niihin, jotka eivät osallistu

• Uusilla osallistumismuodoilla ei ole mitään vaikutuksia hallinnon legitimiteettiin, elleivät kansalaiset tiedä niiden olemassaolosta -> Tiedotus ja läpinäkyvyys •  Tuotetun kansalaismielipiteen tiedottaminen ja alistaminen

julkiseen keskusteluun


KIITOS!


Government & Nonprofit

Demokratiatrendit