Mitä mieltä Kela-siirrosta? Sosiaalijohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan vuonna 2017

Pieksämäen koulukunnan kevättapaaminen 14.-15.6.2016

Minna Ylikännö, VTTjohtava tutkijaKelan tutkimus

2

Tutkimusta tarvitaan!

• Eduskunta on hyväksyessään toimeentulotuen Kela-siirron edellyttänyt seuraavaa:

• Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia toimeentulotukea saavien määrään, toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä, tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena, itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä taloudellisena etuutena.

3

TITA WP 5.2.

• Kela on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa TITA-tutkimushankkeessa: TITA evaluates the implementation process of the basic social assistance transfer from local governments to Kela, and its consequences on equality between clients and on social work in municipalities.

• Mukana TITA:n WP 5.2.:ssa ovat Kelan tutkimus, THL, Svenska social och kommunalhögskolan (HY) ja Itä-Suomen yliopisto

• Lisäksi mukana on SOSTE, jonka sosiaalibarometreissä 2016-2018 on kysymyksiä liittyen toimeentulotuen Kela-siirtoon

• Sosiaalibarometri 2016 kohdennettiin Manner-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysjohdolle, Kelan edustajille ja sosiaalityöntekijöille. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 asiantuntijaa. Sosiaali- ja terveysjohtajien vastauksia on aineistossa 109, Kelan edustajien 45 ja sosiaalityöntekijöiden 219. (Eronen ym. 2016)

4

Toimeentulotukeen liittyvät kokeilut

• Kela oli mukana vuosina 1990-1991 toteutetussa kokeilussa, jossa Lappeenrannan Kelan Lauritsalan toimistossa Kelan toimihenkilöt ja kunnan sosiaalityöntekijät palvelivat yhdessä asiakkaita hieman samaan tapaan, kuin nykyisissä yhteispalvelupisteissä. Yhteistyön avulla pyrittiin saamaan parempi käsitys asiakkaiden kokonaistilanteesta, nopeuttamaan palvelua ja yksinkertaistamaan etuuksien hakemista (Laatu & Sandelin 2014) • Lappeenrannassa toteutetun kokeilun tulokset olivat myönteisiä: 70 prosenttia

asiakkaista kertoi kokeilusta olleen heille hyötyä (Tuomikoski 1991).

• Vuosina 1993-1995 toteutettiin kaksi suurta kokeilua, joissa perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksatus siirrettiin Kelan paikallistoimistoille. • Ensimmäisessä kokeilussa oli mukana 12 ja toisessa 28 kuntaa. Tulokset näistä

kokeiluista olivat myös pääosin myönteisiä (STM 1997)

5

Toimeentulotukityö kunnissa vs. toimeentulotuen maksatus Kelassa

• Nykyään toimeentulotuki haetaan ja saadaan asuinkunnasta – katkeaako kytkös sosiaalityön ja toimeentulotuen välillä Kela-siirron myötä?

• Toimeentulotuen hakeminen on koettu leimaavana – missä määrin alikäyttö realisoituu Kela-siirron jälkeen?

• Toimeentulotuen myöntäminen sisältää paljon harkintaa – Kela-siirron myötä toimeentulotukiasiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti – missä määrin harkintaa tulisi säilyttää ?

• Kuntien ICT-järjestelmät alikehittyneet – saadaanko Kela-siirrolla hallinnollisia säästöjä ja miten ne pystytään todentamaan?

• Sosiaalityöntekijöiden aikaa menee toimeentulotukihakemusten käsittelyyn – vapauttaako Kela-siirto resursseja varsinaiseen asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön?

6

Mielipiteet vs. todellisuus

• Asenteilla on merkitystä, kun tarkastellaan katutason byrokraattien toimintaa suhteessa asiakkaisiin ja etuuksiin/palveluihin

• Asenteet kuvastavat osaltaan vastaajien asiantuntemusta omasta asiakaskunnastaan – tai asiantuntemattomuutta

• Asenteiden taustalla voi olla aitoa huolta asiakkaista, mutta toisaalta katutason byrokraatit ovat osa muutoksessa olevaa työyhteisöä, mikä voi näkyä asenteissa

• Asenteet näkyvät edelleen tehdyssä politiikassa – ja poliittinen diskurssi ohjaa asenteita

7

Vastaajaryhmät suhteessa toimeentulotukeen

• Sosiaali- ja terveysjohtajat luotsaavat kunnissa ja kuntayhtymissä aikuissosiaalityötä niukoilla resursseilla (tietoisuus asioista laajemmassa mittakaavassa)

• Sosiaalityöntekijät tekevät työtä asiakaspinnassa ja näkevät arkipäivän työssään asiakkaiden tarpeet konkreettisesti (asiakkaiden kohtaaminen, exposure)

• Kelan työntekijöistä osa on asiakaspalvelussa ja osa tekee etuusratkaisutyötä (ja suuri osa on muissa tehtävissä) – jälkimmäiset eivät kohtaa asiakkaita lainkaan, ensin mainitut eivät ole tähän mennessä palvelleet toimeentulotukiasiakkaita

8

Keitä toimeentulotukiasiakkaat ovat?

• Vuonna 2014 Suomessa oli vajaa 270 000 toimeentulotuen saajaa – määrä laski 1990-laman jälkeen, mutta lähti taas nousuun uuden laman myötä

• Ahola 2015: 7 % jotakin Kelan etuutta saaneista sain saman kuukauden aikana myös toimeentulotukea.

• Yli 90 % toimeentulotukea saaneista sai saman kuukauden aikana jotain Kelan etuutta.

• Kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 42 % sai myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimentulotukea.

9

Mitä mieltä Kela-siirrosta ollaan?

• Vastaajia pyydettiin arvioimaan 25 asiaa liittyen toimeentulotuen Kela-siirtoon. Näistä väittämistä on tähän tutkimukseen otettu mukaan ne 20, jotka (pakotetun) pääkomponenttianalyysin mukaan muodostavat kaksi eri ulottuvuutta ilmiön suhteen: 1) hallinnolliset vaikutukset ja 2) sosiaaliset vaikutukset.

• Tarkastelussa vertaillaan kuutta eri työntekijäryhmää. Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä sosiaalityöntekijät on jaettu molemmat kahteen ryhmään kuntakoon mukaan. • Ensimmäisen ryhmän muodostavat alle 60 000 asukkaan kunnat ja toisen

tätä suuremmat kunnat. • Lisäksi Kelan toimihenkilöt on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan,

edustavatko he asiakaspalvelua vai etuusratkaisutyötä.

•

10

• Hallinnollisiin vaikutuksiin on otettu mukaan seuraavat väittämät: 1) kansalaisten välinen yhdenvertaisuus lisääntyy, 2) toimeentulotukiasiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen paranee, 3) toimeentulotuen hallinnolliset kulut pienenevät, 4) asiakas saa varmemmin lain mukaisen toimeentulotukietuuden, 5) asiakas saa varmemmin myös muut etuudet, joihin hän on oikeutettu, 6) kynnys hakea toimeentulotukea pienenee, 7) perustoimeentulotukipäätösten saaminen nopeutuu, 8) erilaisten lisäselvitysten antaminen vähenee, 9) toimeentulotukihakemusten täyttäminen helpottuu, 10) toimeentulotukiasiakkaiden sähköiset asiointimahdollisuudet paranevat, 11) toimeentulotukiasiakkaiden tarve asioida luukulta toiselle vähenee, 12) toimeentulotukiasiakkaiden oikeusturva paranee muutoksenhakutilanteissa, 13) toimeentulotukiasiakkaiden saama henkilökohtainen palvelu paranee kokonaisuudessaan, 14) toimeentulotuen myöntämiseen liittyvä turha byrokratia vähenee.

11

• Sosiaalisiin vaikutuksiin on otettu mukaan seuraavat väittämät: 1) perustoimeentulotukipäätösten laatu heikkenee, 2) kiireellisten toimeentulotukiasioiden käsittely vaikeutuu, 3) perustoimeentulotukea käsittelevien työntekijöiden koulutustaso alenee, 4) toimeentulotukiasiakkaat jäävät aiempaa useammin vaille mahdollisesti tarvitsemaansa sosiaalityön tukea, 5) heikommassa asemassa olevien toimeentulotukiasiakkaiden asema heikkenee, 6) henkilökohtaisen palvelun tarpeessa olevat asiakkaat ohjataan aiempaa useammin hakemaan etuutta omatoimisesti verkkopalvelukanavan kautta.

12

13

• Kelan työntekijät ovat selvästi myönteisimpiä Kela-siirtoa kohtaan, mitä tulee uudistuksen hallinnollisiin vaikutuksiin

• Suurten kuntien sote-johtajat jakautuvat sen suhteen, millaisia hallinnollisia vaikutuksia he odottavat Kela-siirrolta. He eivät kuitenkaan näe, että Kela-siirrolla olisi erityisen kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia.

• Myös pienten ja keskisuurten sote-johtajien näkemykset vaihtelevat sen suhteen, millaisina he näkevät uudistuksen hallinnolliset vaikutukset.• Verrattuna suurten kuntien sote-johtajiin he odottavat Kela-siirrolla olevan

selvästi kielteisempiä sosiaalisia vaikutuksia.

14

• Sosiaalityöntekijät suhtautuvat toimeentulotuen Kela-siirtoon selvästi epäilevämmin kuin muut tutkimuksen työntekijäryhmät.

• Etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa odotukset sekä hallinnollisista että sosiaalisista vaikutuksista ovat keskimäärin melko kielteisiä.

• Hajontaa on näissäkin kahdessa työntekijäryhmässä, mitä tulee näkemyksiin uudistuksen odotetuista vaikutuksista.

• Tulos osoittaa, että uudistuksen vaikutuksia on vaikea ennakoida – Kela toimihenkilöt uskovat pystyvänsä hoitamaan etuuden maksatuksen ja yhteistyön kuntien kanssa hyvin. Kunnissa näkemykset eivät ole yhtä optimistisia.