Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Heli Hantula Pirkanmaan ELY-keskus

01.05.2023 www.pirkanmaa2019.fi1

Maakuntiin siirtyvät ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävät

Maakuntauudistuksen Roadshow Tampere 17.2.2017

Yksikön päällikkö Heli Hantula Pirkanmaan ELY-keskus


Pirkanmaan maakuntauudistuksen tavoitteet

1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja• Palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan• Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden

parantamiseen• Palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen• Tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat otetaan käyttöön• Digitaalisia asiakas- ja asiantuntijalähipalveluja otetaan käyttöön• Palveluverkko optimoidaan

2. Parantaa julkisen talouden kestävyysvajetta– Aikaansaada vähintään 300 M€:n kustannusten taittuminen

nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä

Esivalmistelun hallitus11 henkilöä+varajäsenet. Poliittinen, edustuksellinen toimielin, maakuntahallitus nimennyt poliittisten piirien neuvottelutuloksen perusteella 29.6.2016.

Sote-projektiryhmä Maakunta-projektiryhmä

Teemaryhmät

Yhteiset asiat -projektiryhmä

Teemaryhmät

Muutosjohtaja M

aa-

kunta-projekti

Projektien

yhteinen tukihenk

ilöstö

Sote-

projekti

Pirkanmaan johtajakokousKuntajohtajat sekä

muiden luovuttavien organisaatioiden ylin

johto

ValtuuskuntaSote- ja maakuntauudistuksen ent. ohjausryhmä, täydennetään sidosryhmillä.

Esivalmistelun johtoryhmä17 henkilöä+varajäsenet. Luovuttajaorganisaatioiden edustajat nimeävät seuraavasti: kunnat 6 (Tre 1, kehyskunnat 1, Ylä-Pirkanmaa 1, Etelä-Pirkanmaa 1,

Sastamalan seutu 1, Luoteis-Pirkanmaa 1), Pirkanmaan liitto 1, sairaanhoitopiiri 2, ELY-keskus 3, TE-tsto 1, pelastuslaitos 1, työntekijäjärjestöt 3.

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisointi

Teemaryhmät

MAKU-teemaryhmät1. Pelastustoimi ja varautuminen2. Alueen elinvoiman edistäminen

– Maaseudun kehittäminen (hanke- ja yritystuet, maatalouden rakennetuet, NEUVO 2020)

3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus– Vesihuolto ja pohjavedet

4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen– Maatalouspalvelut (viljelijätuet, ympäristösopimukset, luomusitoumukset,

kasvintarkastus)– Lomituspalvelut– Ympäristöterveydenhuoltopalvelut (eläinten terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta, elintarvikevalvonta sis. alkoholivalvonta, eläinlääkäripalvelut, terveydensuojeluvalvonta)

– Vesienhoito-, vesitalous- ja kalatalouspalvelut sekä ympäristötiedon tuottaminen


Maaseudun kehittäminen – PIR 10 htv.• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Toiminnan tarkoituksena on maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen• Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 toteuttaminen ja koordinointi

– Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020– Leader-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat 2014-2020

• Maaseudun hanke- ja yritystukien, maatalouden rakennetukien ja neuvontakorvauksen myöntö, maksatus ja jatkotoimet

– PIR volyymi: maaseudun kehittämisen tukien välitön elinkeinollinen vaikutus 35 M€/vuosi

• Toiminta ja palveluverkko– Alueellinen kehittäminen perustuu tulossopimukseen sekä ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston

väliseen maksajavirastosopimukseen – EU-> Mavi-> ELY-keskus

– Paikallinen kehittäminen perustuu Leader-ryhmien ja MMM:ön välisiin yhteistyösopimuksiin• Pirkanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää: Joutsenten reitti, Kantri, Pirkan Helmi, PoKo ja

Leader Pohjois-Satakunta, jonka hallinnointi hoidetaan Satakunnan ELY-keskuksessa. – Toimintaa ohjaavat MMM ja Maaseutuvirasto


Maaseudun kehittäminen• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

– Maakunnallinen kehittämissuunnitelma mahdollistaa alueen erityispiirteiden huomioimisen ja rahoituksen kohdistamisen yksilöllisesti

– Yhteistyö eri rahoittajien kesken on toimivaa (ELY-keskukset, maakunnan liitto, Leader-ryhmät)

– Leader-ryhmien rooli yhteisöjen kehittäjänä ja ruohonjuuritason toiminnan edistäjänä

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita, huomioita– Yhteistyön vahvistaminen kasvupalvelulain mukaisten tehtävien ja alueen

sekä kuntien elinvoimatehtävien kanssa– Muutos mahdollistaa Leader-ryhmien kehittäjäroolin voimistumisen

yhteistyössä kuntien kanssa– Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset palvelut tulee

pitää yhtenäisenä kokonaisuutena mm. toteutuksen koordinoinnin johdosta


Maatalouspalvelut – PIR 40 htv.• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Maataloushallinnon tehtävänä on ruuan tuotannon, huoltovarmuuden ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen

• Viljelijätukien myöntö, maksatus, valvonta ja jatkotoimet• Kasvintarkastus

– PIR volyymi: maatiloja 4000 kpl, maataloustukien välitön elinkeinollinen vaikuttavuus 120 M€/vuosi

• Toiminta ja palveluverkko– Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020, tulossopimukset ja

maksajavirastosopimukset määrittävät ELY-keskuksen ja YTA-alueiden toimintatavat – Mavin, Eviran ja Tukesin ohjaus– Pirkanmaalla toimii kolme kuntien yhteistoiminta-aluetta: Lempäälä, Sastamala, Orivesi

• Kolme päätoimipaikkaa ja 11 sivutoimipistettä, 20 htv.• Lisäksi Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Punkalaitumen, Ruoveden ja Virtain

maatalouspalvelut tuotetaan Huittisten, Kankaanpään ja Keuruun YTA-alueiden toimesta.

– Pirkanmaan ELY-keskus 19 htv., Aluehallintovirasto 1 htv.


Maatalouspalvelut

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa– Viljelijätukihallinto on jo osittain sähköistetty– Nykyinen YTA-alueiden yhteistoimintamalli on koettu hyväksi, mutta

synergiaetuja ELY-keskuksen kanssa ei ole voitu hyödyntää

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita, huomioita– Maataloushallinto on moniportainen, tukimuotoja on runsaasti ja

tukijärjestelmät ovat monimutkaisia– Tehtävät ovat jakaantuneet epätasaisesti kalenterivuodelle– Prosessien ja toimintojen sähköistämistä on jatkettava– Pienten ja harvalukuisten tukimuotojen palvelujen keskittäminen– Mavin ja Eviran yhdistyminen


Lomituspalvelut – PIR 215 htv.• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Lomituspalvelu on viljelijöiden (kotieläintilat) sosiaaliturvan toteuttamista– Lomituspalvelujen tuotetaan kotieläintilallisille MYEL-vakuutetuille

paikallisyksikön tai itse järjestetyn lomittajan toimesta (vuosiloma, sijaisapu, tuettu maksullinen lomitus)

– PIR volyymi: 760 maatilaa, 1100 yrittäjää, 50 000 lomituspäivää/vuosi

• Toiminta ja palveluverkko– STM:n hallinnonalan tehtäväkokonaisuus, lomituspalvelulaki– Toimeenpanovastuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (MELA)

• MELAlla on sopimukset Pirkanmaalla Sastamalan ja Lempäälän lomituspalveluyksikköjen kanssa

• Kihniön, Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Punkalaitumen palvelut tuotetaan Honkajoen, Keuruun ja Vehmaan yksiköissä.

– Maatalouslomittajia 200 htv., hallintohenkilöstöä 14 htv. – Lisäksi lomituspalveluja tuotetaan 35 yrityksessä


Lomituspalvelut • Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

– Pirkanmaalla nykyiset paikallisyksiköt toimivat hyvin– Palvelut on tuotettu laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti

• Asiakastyytyväisyyskyselyssä (2016) Pirkanmaan sijoitus toiseksi paras valtakunnallisesti

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita, huomioita– Valtakunnallinen ohjausjärjestelmä

• Viljelijöiden tasapuoliset palvelut turvattava valtakunnallisesti• Yhdenmukainen neuvonta ja ohjaus laintulkinnoissa

– Tulevaisuuden haasteina lomitustyön houkuttelevuus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus

– Lomittajien työnkuvan laajentaminen ja hallinnollisen työn järjestäminen yhteistyössä maatalouspalvelujen kanssa

– Lomituksella on merkittävä vaikutus maatilayrittäjien työurien pidentämiseen ja maaseudun työllisyyteen

– STM:n valtakunnallinen työryhmä valmistelee lomituspalveluiden järjestämistä


Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto – PIR 108 htv.• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Tehtävien tarkoituksena on ehkäistä ympäristöstä ihmisille ja eläimille aiheutuvaa terveyshaittaa ja vaaraa

• Elintarvikevalvonta (sis. alkutuotannon ja tupakkalain valvonta, elintarvikeviennin ja sisämarkkinatuonnin valvonta)

• Alkoholihallinto, Pirkanmaa hoitaa myös Keski-Suomen alueen• Eläinlääkintähuolto (sis. eläinlääkäripalvelut, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta)• Eläinten pitoon liittyvät valvontakokonaisuudet (maataloustukiin liittyvien täydentävien

ehtojen, merkinnän ja rekisteröinnin sekä lääkitykseen liittyvät valvonnat)• Terveydensuojelu

– PIR volyymi: elintarvikevalvontakohteita 5300 kpl ja tarkastuksia 2400 kpl, eläinlääkinnän toimenpiteitä 25 000 kpl, alkoholivalvontaa ja tarkastuksia 1300 kpl. Terveydensuojelu suhteutuu väkilukuun.

• Toiminta ja palveluverkko – STM:n ja MMM:n hallinnonalan tehtäväkokonaisuus, ohjaavia tahoja myös Evira ja Valvira– Pirkanmaalla toimii neljä kuntien yhteistoiminta-aluetta: Keurusselkä, Pirteva, Sotesi ja Tampere– 14 valvonnan toimipistettä, 18 eläinlääkärivastaanottoa, Aluehallintoviraston toimipiste


Ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa– Nykyinen yhteistoimintamalli on koettu hyväksi. Selvitysten perusteella on osoitettu, että

toiminta on kustannustehokasta.

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita– Ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää yhtenä palvelukokonaisuutena – Valvonnan tasapuolisuuden varmistaminen jatkossa. Riskiarvioinnin ja valvonnan sekä

asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen.– Päivystys edelleen virkatyönä ja tulisi ulottaa myös terveydensuojeluun (erityistilanteet)

• Muita huomioita– STM on tilannut Pirkkalan kunnalta selvityksen, jossa arvioidaan sellaisen maakunnallisen

yksikön toimintaedellytykset, jossa ympäristöterveydenhuolto muodostaa vahvan itsenäisen kokonaisuuden alkoholihallinnon kanssa. Selvityksessä arvioidaan miten yhteistyö hoidetaan perusterveydenhuoltoon, maaseutuhallintoon, pelastustoimeen, vesihallintoon ja maankäyttöön.

– Luonnonvarakeskuksella selvitys valtakunnallisesti eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta ja kustannustehokkuudesta


Vesienhoito-, vesitalous-, kalatalouspalvelut ja ympäristötieto

• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö– Toiminnan tarkoituksena on edistää vesistöjen hyvää tilaa ja käytettävyyttä

• Vesitalous: Vesistöjen säännöstely, tulvariskien hallinta, vesilupien hallinta, vesistörakenteiden omistajuus ja kunnossapito (kiinteistöyhtiö), rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologinen seuranta ja vesitilannekuva, vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuus

• Vesienhoito: Vesienhoidon suunnittelu ja kuuleminen, vesien tilan seuranta, toimeenpanon edistäminen ja kehittäminen, toteutuksen seuranta ja raportointi.

– Kalataloushallinto huolehtii kalatalouden osa-alueiden toimintaedellytysten säilymisestä ja edistämisestä• Kalatalous: Elinkeinokalatalous, vapaa-ajan kalastuksen kehittäminen, kalavarojen hoito, yleisen

kalatalousedun valvonta– Ympäristötiedon tuottamisella tuetaan päätöksentekoa ja jaetaan tietoa julkiseen käyttöön

• Toiminta ja palveluverkko– MMM:n ja YM:n hallinnonalan tehtäväkokonaisuus– Vesienhoito- ja vesitalouspalvelut tuotetaan Pirkanmaalla (pl. patoturvallisuusviranomaisen tehtävät ja

vesistörakenteiden omistajuus). Yhteistyötä tehdään erityisesti Läntisen vesienhoitoalueen ja Kokemäenjoen vesistöalueen ELY-keskusten kanssa.

– Järvi-Suomen Kalatalouspalvelut on keskitetty Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Järvi-Suomen alueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala


Vesienhoito-, vesitalous-, kalatalouspalvelut ja ympäristötieto

• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa– Vesistöalueyhteistyö on toimivaa, mutta ylimaakunnallisesti on kehittämistarpeita

(Kokemäenjoki) – Keskitetyt palvelut: Pirkanmaa vastaa valtakunnallisen ympäristöasioiden

asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta (Y-aspa). Lisäksi useita palveluita on keskitetty valtakunnallisesti.

– Kalatalouspalvelujen keskittäminen valtakunnallisesti kolmeen alueeseen on osoittautunut hyväksi

– Suorittavien tehtävien ulkoistaminen ja suuralueittaiset hankinnat ovat tehostaneet toimintaa

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita, huomioita– Ylimaakunnallisen vesistöalueyhteistyön kehittäminen– Palveluiden keskittäminen asiakaspalvelun, osaamisen ja erikoistumisen näkökulmasta– Yhteistyön tulee olla sujuvaa valtion lupa- ja valvontaviraston ja Suomen ympäristökeskuksen

(SYKE) kanssa mm. vesilain valvontatehtävä ja vesienhoidon suunnittelu– Maakuntaviraston rooli täsmentyminen mm. yleisen edun valvonnassa– Ympäristötiedon tuottaminen ja SYKEn tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen tärkeää


Vesihuoltopalvelut ja pohjavedet• Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö

– Toiminnan tarkoituksena on turvata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus sekä pohja- ja pintavesien käyttökelpoisuus.

• Asiantuntijapalvelut: Vesihuollon riskit ja toimintavarmuus, pohjavesialueet ja selvitykset, pinta- ja pohjavesien kestävä käyttö, tulva- ja kuivuusriskit, biotalous, vesihuoltoyhteistyö, maankäytön suunnittelu, varautuminen

• Valvontapalvelut: Yleisen edun valvonta, kuntien ja vesihuoltolaitosten valvonta, pohjavesialueiden rajaukset, maakuntakaavoitus

• Rahoituspalvelut: Vesihuollon kehittämishankkeet, pohjavesiselvitykset, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, vesihuoltohankkeet

• Toiminta ja palveluverkko– Tehtäviä on Pirkanmaan ELY-keskuksessa ja Pirkanmaan liitossa. Lisäksi

kunnilla on merkittävä rooli vesihuollon järjestämisessä ja kehittämisessä.


Vesihuoltopalvelut ja pohjavedet• Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa

– Vesihuollon ja alueiden käytön yhteensovitus kaikilla tasoilla maakunnan ja kuntien kesken

– Verkostoituminen yli maakuntarajojen on sujuvaa

• Nykytilan haasteita ja kehittämistarpeita, huomioita– Laintulkintojen yhteensovitus ja yhtenäistäminen valtakunnallisesti– Vesihuolto tulee ottaa tiiviimmin osaksi strategista maankäytön suunnittelua

(maakunta- ja yleiskaavoitusta)– Yhteydenpidon ja tiedonkulun vahvistaminen vesilaitosten, kunnan ja muiden

viranomaisten (pelastustoimi, ympäristöterveys, kaavoitus) sekä elinkeinoelämän kesken mm. erityistilanteissa ja riskien hallinnassa. Toimintamallien kehittäminen mm. päivystystarpeet.

– Keskeisten tietojärjestelmien avointen rajapintojen kehittäminen


Muita huomioita maakuntauudistuksessa

• Keskushallinnon (MMM, YM, TEM, STM) tulisi löytää yhteinen näkemys palvelujen järjestämisen ja tehtävien isoista linjauksista

– Ohjauksen muuttuminen– Maakunnat organisoituvat itse– Budjettivalta ratkaisee

• Maakunnan toimintamenojen yleiskatteellinen rahoitus– Lakisääteinen osuus/harkinnanvarainen osuus

• Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano jatkuu ainakin vuoteen 2023

• Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan

Government & Nonprofit

Ruoka- ja luonnonvarasektorin maakuntakierros / Heli Hantula Pirkanmaan ELY-keskus