Embed Size (px)
Citation preview
Mielikuvilla muutosta
21.10.2015
Järjestötyön esimerkkejä yhteiskunnallisesta markkinoinnista
Sampo-Ilmari Tuhkalehto, Music Against Drugs ry
Music Against Drugs ry Valtakunnallisesti lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista
hyvinvointia, osallisuutta ja työelämäosallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön järjestö.
Sosiaalista vahvistamista, laadukkaan päihdetiedon välittämistä sekä ympärivuotista lasten ja nuorten parissa
työskentelevien moniammatillisen ja monialaisen ammattilaisten tukemista ja yhteistyön vahvistamista.
Olen kokenut turvattomuutta
minulle läheisen ihmisen päihteiden
käytön vuoksi.
RAHOITTAJAT
Kuntakohtaiset tilaajat
Music Against Drugs ry:n käynnissä olevat projektit
1. Music Against Drugs –päihdekasvatuskokonaisuuden kehittäminen, arviointi ja mallintaminen. (Music Against Drugs –projekti 2013-2015) (RAY, Ck)
2. Nuorten osallisuuden edistäminen ja kehittäminen ehkäisevässä päihdetyössä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
3. Nuorten työelämäosallisuutta edistävän inklusiivisen tiimimallin kehittämisprojekti 2015 -2018 (RAY Paikka auki, Ci)
Projektin tavoite: Nuorten työelämäosallisuutta vahvistavan inklusiivisen tiimimallin rakentaminen sekä nuorten työelämävalmiuksien ja arjenhallintataitojen edistäminen.
Projektissa hyödynnetään sosiaalista markkinointia prosessinohjauksen erivaiheissa. Lisäksi toteutetaan sosiaalisen markkinoinnin kampanjoita.
Syksyllä toteutettu yhdessä Jyväskylän paikallinen sosiaalisen markkinoinnin ”Osaaminen edellä”- kampanja nuorten mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemiseksi yhteistyössä Suvimäen Klubitalon, INNOverkon ja DuuniDekkarin kanssa.
4. EHYT ry:n koordinoima seitsemän järjestön yhteinen ånni –hanke. 2014-2017 (RAY, Emma ja Elias)
Projektissa hyödynnetään sosiaalista markkinointia. Taustatiedot hankkeesta myöhemmin esityksessä.
Tulevaisuudessa kaikissa Music Against Drugs –toimintamuodoissa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään sosiaalista markkinointia.
Sosiaalinen markkinointi on… Työkalu käyttäytymismuutosten aikaansaamiseksi! Pyrkii muuttamaan ja ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se
hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa yleisesti! Eli ensin määritetään tavoitteen kannalta oleelliset käyttäytymismallit, eli ne joita halutaan vahvistaa sekä ne, jotka ovat tavoitteen kannalta ongelmallisia.
Asiakaslähtöinen toimintatapa
Vaiheittainen suunnittelumenetelmä
Sekä strateginen että operatiivinen työkalu
Mitattavissa oleva toimintatapa (sijoituksen tuotto voidaan osoittaa
Käytännössä toimivaksi todettu menetelmä
Kaupallisen markkinoinnin sekä sosiaalisen markkinoinnin erot
Kaupallinen markkinointi
Sosiaalinen markkinointi
Tuote Markkinointi tähtää ensisijaisesti tuotteen tai palvelun myyntiin
Markkinointi tähtää käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseen
Tavoite Rahallinen tuotto Hyöty yksilölle tai yhteiskunnalle
Kilpailijat Muut samankaltaisia palveluita tai tuotteita tarjoavat organisaatiot
Kohdesegmentin nykyinen tai hyvänä pitämä käyttäytymismalli
Sosiaalisen markkinoinnin 6 – vaiheisen prosessin kulku & ånni-hanke
ånni-hankkeen tausta (RAY / Emma ja Elias)
Seitsemän toimijan yhteishanke: Ehyt ry, Helsingin NMKY, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto, Raittiuden Ystävät ry, Music Against Drugs ry, Koulutus Elämään –säätiö
Yhteistyökumppaneina ja kohderyhminä ovat kolmeen kieli- ja kulttuurivähemmistöön (ruotsin-, venäjän ja somalinkieliset) kuuluvat lapset, nuoret ja heidän kasvatusyhteisönsä.
Päätavoite: Projektin tavoitteena on luoda kulttuurisensitiivinen ja osallisuutta edistävä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli vanhempien ja ammattikasvattajien (mm. opettajat) työn tueksi.
1. Tarpeen tunnistaminen & ennakkosuunnittelu
Tarpeen tunnistaminen & ennakkosuunnittelu
•Mihin asiaan tai haasteeseen halutaan puuttua
•Mitä resursseja ja varoja on käytettävissä
•Mahdollisia riskejä
•Alustavaa aikataulua
•On myös pohdittava, minkä verran kohderyhmää on tutkittava riittävän ymmärtämyksen aikaansaamiseksi ja tarvitaanko tutkimustyön tekemiseen ulkopuolista apua.
TUOTOS: Tiivis ennakkosuunnitelma, jossa kuvataan kohteena oleva asia ja selvitetään, keihin se vaikuttaa ja ketkä sen voivat mahdollistaa.
ånni-hanke suunnittelu Tunnistettu tarve kulttuurisensitiivisen ja
monikulttuurisen työotteen tuomisesta suomalaiseen päihdekasvatukseen tarjoamalla tukea erityisesti valituille kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluville perheille ja heitä lähellä oleville muille kasvatusyhteisöille.
Hankesuunnitelman laatiminen.
2. Määrittely Määrittely
• Kootaan yhteen toiminnalle keskeiset henkilöt.
• Muodostetaan ohjausryhmä ja käydään läpi odotukset ja resurssit.
• Selvitetään mitä on jo tehty.
• Analysoidaan asiaan vaikuttavia tekijöitä ja miten niihin voidaan
vaikuttaa.
• Hankitaan hankkeen etenemiselle tarvittavat tiedot ensi- ja toissijaisen
tutkimustyön kautta.
TUOTOS: Määrittelyraportti, joka sisältää yhteenvedon tähän mennessä tehdystä työstä ja perustelut toimenpiteille.
ånni-hanke määrittely Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri
Vertaistuokioiden malli - vahvistamaan lasten ja perheiden osallisuutta.
Tavoitteena: Lisästä keskustelua päihteistä ja kulttuurien välisistä eroista sekä rakentaa vanhemmille ja perheille keinoja ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä.
Kohderyhmäosallisuus
Paikalliset toimijat - henkinen omistajuus - juurruttaminen
Etnografinen tutkimus
Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtävä etnografinen tutkimus
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno oy:
a) Etnografia ånni-hankkeessa –selvitys Elina Reponen, Anna Martela ja Viola Strandberg
Etnografinen tutkimus venäläistaustaisten vanhempien käsityksistä, tarpeista ja tavasta keskustella lasten ja nuorten päihdekasvatuksesta.
Laadullinen tutkimus
Seitsemälle perheelle tehtävissä temaattisissa haastatteluissa pyritään avaamaan:
1. Merkityksiä, joita vanhemmat antavat päihteiden käytölle
2. Miten päihteistä ja niiden merkityksistä puhutaan,
3. Miten kulttuuri vaikuttaa päihteiden käyttöön liittyviin merkityksiin
4. Vanhempien näkemykset ehkäisevästä päihdetyöstä
5. Miten vanhemmat voisivat osallistua ehkäisevään päihdetyöhön
6. Mitä viestintäkanavia tulisi valita kohderyhmän tavoittamiseksi ja viestin välittämiseksi
7. Mitkä ovat kohderyhmän kannalta merkittävät paikat joissa päihdekasvatuksen olisi hyvä tapahtua
b) Työpaja tulosten purkamiseksi ja käytännön toimintamallin synnyttämiseksi.
SOSIAALISEN MARKKINOINNIN KAMPANJAN SUUNNITTELU
Monikulttuurinen päihdekasvatus –hanke (2014-2017)
ånni yhdessä –vertaistuokiot, Joensuun pilotti
Haastateltu yhteensä 46 venäläistaustaista oppilasta, 5–6 luokkalaista, seuraavista kouluista Arppen koulu (Kitee), Itä-suomen koulu (Joensuu ja Lappeenranta), Noljakan koulu (Joensuu), Rääkkylän koulu (Rääkkylä), Rantakylän koulu (Joensuu) ja Utran koulu (Joensuu).
• Kuva 1. Keskeisiä sosiaalisen markkinoinnin kysymyksiä
Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi?
Mitä käyttäytymistä
halutaan vahvistaa?
Mihin ongelmakäyttäytymiseen
halutaan vaikuttaa?
Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi Toiveet vanhemmille
Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastauksien perusteella vanhempien kanssa vietetään aikaa mm. elokuvia katsellessa, matkustellessa, olemalla kaupungilla. Toisaalta kaivattiin enemmän vanhempien kanssa yhdessäoloa ja tekemistä mm. ulkoilua, pelaamista ja matkustelua. Vastauksien perusteella lapset myös toivoivat vanhempien olevan enemmän kiinnostuneita heidän tekemisistään.
Huolien kertominen
Venäläistaustaisten nuorten mielestä he voivat kertoa asioitaan ja mahdollisia murheitaan kummallekin vanhemmalle, mutta enenevissä määrin omista huolistaan kerrottiin äidille. Vastauksissa mainittiin myös isovanhemmat ja serkut tärkeinä tahoina, joille voi kertoa omia huoliaan. Yhdessä vastauksessa mainittiin isovanhempien asuvan Venäjällä, joten siten heille ei voi mainita samalla lailla asioita puhelimessa kuin kasvotusten. Riippuen huolesta asiasta kerrotaan eri taholle, esim. jossain asioissa lähestytään mieluummin sisaruksia kuin vanhempia. Muutamassa vastauksessa kerrottiin äidin olevan lähes aina kotona ja läsnä, kun taas muutamassa vastauksessa isän kerrottiin hoputtavan asioiden kertomisessa ja olevan kiireinen.
Tieto päihteistä
Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastauksissa tuli selkeästi ilmi se, että he ovat havainneet monia eri tilanteita nuorten ja aikuisten päihteidenkäytöstä eri konteksteissa. Havaintoja päihteidenkäytöstä on tehty kaupungilla liikkuessa esim. seuraavasti:
”...eilen näin jalkapallokentällä kun nuoret joivat jotain…”
”…minä näin kaupan vieressä sekä rappukäytävällä...he olivat jotain 12vuotiaita...”
” ...mä oon nähnyt Suomessa 15-vuotiaita, jotka polttavat...”
”...näen usein nuorten polttavan kaupan vieressä...”
”...oon nähnyt 15–16-vuotiaita pyytämässä 20–30-vuotiaita kavereita ostamaan tupakkaa ja alkoholia...”.
Vastaajat toivat rohkeasti esille myös omien vanhempien, oman suvun ja tuttujen päihteidenkäyttöä:
”...mut mun vanhemmat käyttää alkoholia...”
”...isä ja äiti polttaa...velikin polttaa...”
”...joskus äiti pyytää pitämään askia ja minä näen, että siinä askissa on teksti tupakoinnin vaaroista sekä kuvia siitä, mitä tupakka voi aiheuttaa...”
”...äiti yrittää lopettaa, mutta hän polttaa, kun hänellä on stressiä...”
”...isä lupasi lopettaa, mutta ei lopettanut, tuntuu pahalta...”
”...minulla on yksi kaveri joka polttaa. Hän on 13–vuotias. Hän ei ole kaverini enää...”
”...yksi kaverini käy Venäjällä juomassa ja tupakoimassa, koska siellä se on halpaa...”
”...isoisäni kuoli siihen, että meni humalaisena vieraille ja kaatui parvekkeelta...”.
Nuoret reflektoivat myös omia ja ns. hyväksi todettuja käyttäytymismalleja polttamiseen liittyen:
”...kun joku tupakoi kadulla tai bussipysäkillä, menen sivuun...”
”...kun äiti tupakoi, hän sanoo meille jotta menisimme pois...hän sanoo: "en halua, että te hengitätte tätä...”.
Nuorten vastauksissa tuli esille myös polttamisen ja juomisen ns. siistinä pitäminen:
”...jotkut ajattelevat, että tämä siisti tyyppi polttaa, minäkin alan polttamaan...” ”...kun lapsi näkee juovia aikuisia, hän ajattelee, että se on siistiä...”
”... kun olin pieni isä ja äiti polttivat ja minäkin halusin kokeilla tupakkaa...”.
Päihdeilmiöstä ja -käyttäytymisestä keskusteltaessa nuoret jakoivat myös henkilökohtaisia asioitaan liittyen arkeensa:
”...kun aikuiset juovat, lapsen pitää olla isovanhempien luona...”
”...kerran minun vanhemmat joivat ja isän kaveri löi minun äitiä. Isä löi takaisin ja minä päädyin lastenkotiin...” ”...isä kuoli kun olin 4-vuotias...”
”...minä asun sijaishuoltajan kanssa...”
”....kaverillani juopunut nuoriso polttivat ja sen talo paloi...”.
Käyttäytymistä, jota halutaan vahvistaa Vanhemmat
Tahvistaa vanhempien valmiuksia keskustella päihdeilmiöstä lastensa kanssa
Tukea vanhempien välistä vertaisuutta päihdeilmiön käsittelyssä
Lisätä kulttuurisensitiivistä tietotaitoa venäjäntaustaisten perheiden päihdekasvatuksesta
Nuoret
Tukea nuorten välistä vertaisuutta päihdeilmiöiden käsittelyssä ikätasojensa mukaisesti
Edistää nuorten osallisuutta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (videoprojekti)
Ehkäistä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä
Edistää nuorten ja vanhempien välistä positiivista vuorovaikutusta päihdeilmiöiden käsittelyssä
Lisätä nuorten digitaalisia taitoja videotyöskentelyn kautta
Koulu
Tukea kouluja ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ånni-perhevertaismallin avulla
Tukea kasvatuskumppanuutta koulujen ja vanhempien välillä ehkäisevässä päihdetyössä (kouluissa ja kodeissa)
Venäläistaustaisten 5–6 luokkalaisten vastausten pohjalta suurin osa oli kokeillut alkoholia joko vahingossa tai vanhempien tai muun huoltajan läsnä ollessa.
Nuoret ovat kokeilleet vahingossa alkoholia, kun ovat sekoittaneet juoman johonkin toiseen juomaan:
”... siinä oli kokispullo, mutta siinä olikin konjakkia...”
”...vahingossa sekoitin kolaa ja wiskiä keskenään...”.
Nuorten vanhemmat, isovanhemmat tai muut läheiset ovat antaneet lasten maistaa alkoholia heidän läsnä ollessaan:
”...mummo antoi maistaa likööriä...”
”... äiti järjesti rakennusmiehille juhlan ja osti minulle ja siskolleni oman pullon kuohuviiniä...”.
Usein alkoholinkokeileminen on liittynyt johonkin juhlatilaisuuteen, perhejuhlaan tai vuodenjuhlaan kuten uuteen vuoteen:
”...uutena vuotena juon 2 lasia kuohuviiniä...”
”...kun isoveli meni naimisiin, maistoin vähän kuohuviiniä...”.
Osa nuorista ei ollut vielä kokeillut alkoholia ja he näkivät 18 vuoden iän antavan laillisestikin oikeuden alkoholin kokeilemiseen:
”...tykkään limusta, ehkä maistan kun olen 18–vuotias...”
”...
Nuoret olivat myös satunnaisesti kokeilleet tupakanpolttoa:
”...kerran piilotimme äidin tupakat...”.
Vastauksissa tuli ilmi myös se, että nuoret olivat kieltäytyneet tupakanpoltosta sitä tarjottaessa tai ns. tulevaisuuden mielikuvissa:
”...kerran minulle on tarjottu tupakkaa Venäjällä...sanoin ei...” ”...äitini sanoi, että "kyllä sinä vielä kokeilet tupakkaa", mutta en tule kokeilemaan enkä halua...”.
Vastausten perusteella venäjäntaustaiset nuoret suhtautuivat yleisesti kielteisesti tupakoinnin aloittamiseen:
”...ei kiinnosta, tietää, että on vaarallista...”
”...harrastan urheilua, ei kiinnosta...”
”...en halua muuttua mummoksi joka polttaa...”.
Halutun ongelmakäyttäytymisen esteet ja kannustimet
Kuva 2. Kannustimet ja esteet käyttäytymisen muuttamiseen
HALUTTU
KÄYTTÄYTYMINEN
Poistaa &
vähentää
ONGELMA
Poistaa &
vähentää
Edistää &
lisätä
Edistää &
lisätä
4.1 Ongelmakäyttäytyminen : Nuorten päihdekokeilut ja -käyttö
Esteet, joita tulisi edistää ja lisätä:
myyntirajoitukset (kiellot)
valmistusrajoitukset (kiellot)
uusien alkoholijuomien kehittämisen rajoittaminen/kieltäminen
alkoholin mainonnan kieltäminen
Alkojen saavutettavuuden vaikeuttaminen
käytön rajoittaminen/kieltäminen
tuotteiden piilottaminen/peittäminen kaupassa
henkilötunnuksen tarkistaminen ostaessa
tupakkatuotteiden hinnan nostaminen (20 euroa/aski)
yleisesti päihdeaineiden hintojen nostaminen
sakkojen saaminen myynnistä alaikäiselle
Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi poistaa ja vähentää:
vanhempien ja muiden aikuisten antama lupa maistaa/käyttää alkoholia eri tilanteissa mm. juhlissa
”venäjäkauppiaiden” alaikäisille päihteiden myyminen, josta he saavat paljon rahaa
4.2 Haluttu käyttäytyminen :Nuorten päihdekokeilujen ja –käytön ehkäiseminen
Esteet, joita tulisi poistaa ja vähentää:
avoimen keskustelun esteet, päihdeasioista puhuminen avoimesti nuorille
päihdekasvatuksen näkeminen osana muuta opetusta (tunti olisi lukujärjestyksessä)
pelkoa mennä kuraattorin luokse keskustelemaan leimautumisen vuoksi
Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi edistää ja lisätä:
päihdeopetuksessa faktojen ja esimerkkien käyttäminen ja eri asiantuntijoiden (mm. lääkäri, sairaanhoitaja, poliisi, kuraattori), koulun rehtorin ja vanhempien mukaan ottaminen päihdeopetukseen
yhteisiä tilaisuuksia vanhempien kanssa mm. yhteinen vanhempainilta tupakoinnista
oma oppikirja aiheesta
videoiden kautta aiheeseen tutustuminen
TV-ohjelman tuottaminen nuorille sis. päihdeopetusta ja mahdollisuuden nuorille lähettää kysymyksiä teemasta
dokumentin näyttäminen entisestä päihteiden käyttäjästä
koulun seinille päihdeopetusjulisteiden laittaminen
ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön panostaminen
sääntöjen ja lakien noudattaminen
”Venäjällä koulussa yksi tyttö jäi kiinni polttamisesta ja opettaja antoi kotitehtäväksi tytölle pitää dia-esityksen koko luokalle tupakoinnin haitoista”
sanoman toistaminen eri kanavien kautta, ”kaikkialta tulisi sama viesti”
Käyttäytyminen
Kuva 3 Käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3
AIKA, HINTA
VAIVA, MUKAVUUS
SOSIAALISET
SEURAUKSET
KILPAILEVA
KÄYTTÄYTYMINEN
5.1.1 Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
Sosiaaliset seuraukset:
terveydelliset haitat mm. keuhkosyöpä, astma, impotenssi
raskaana olevan naisen lapsesta voi tulla sairas
liikuntatunnilla juoksu muuttuu vaikeaksi
hengitys haisee
iho ja keuhkot kärsivät mm. limaa tulee keuhkoihin
menettää hajuaistin
huono koulumenestys
tupakoitsijat eivät ole yhtä vahvoja
silmät tulevat keltaisiksi
finnien ilmestyminen
yskiminen
kynnet ja kädet muuttuvat
Aika, hinta:
kasvu ja kehittyminen hidastuu
tupakointi luo riippuvuutta
tupakointi lyhentää elämää
tupakointiin voi kuolla nopeasti
tupakointi vanhentaa
Vaiva, mukavuus:
tupakoinnista on haittaa sekä itselleen että ympärillä oleville
tupakanpolton lopettamisen vaikeus
ruokohalu huononee
Kilpaileva käyttäytyminen:
opiskelu
urheileminen
muut harrastukset
”parempi käydä kalassa, silloin elämää pitenee yhdellä päivällä”
5.1.1. Arvot, uskomukset,asenteet
Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
nuorten naisten tupakanpolttaminen on huono trendi
nykyään ei oteta töihin tupakoitsijoita
tupakanpolttoa ei pysty lopettamaan, jos ei itse halua
tupakointi on selkeästi ”epäcoolia”
tupakoivan perheen lapset sairastuvat
tupakoivat aikuiset näyttävät huonoa esimerkkiä lapsille
passiivinen tupakointi on jopa pahempaa
jos ihminen polttaa, hän on rauhallisempi
tupakointi vaikuttaa ulkonäköön
nikotiini sitoo vitamiineja
5.1.2 Tieto
Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
Päihdekasvatus kotona:
kielletty tupakankäyttö ja sanottu, että se on vaarallista ja siihen voi kuolla nuorempana
vanhemmat ovat pelotelleet esim. kasvun hidastumisella, kuolemisella
vanhemmat varoitelleet terveyshaitoista
”riittää, että vanhemmat kertoo, että se on pahaa ja tappaa”
vanhemmat tai sisarukset ovat kertoneet tupakan rahoittavasta vaikutuksesta Päihdekasvatus koulussa:
päihdekasvatusta tupakanpoltosta on ollut biologian ja fysiikan tunnilla, mutta myös liikuntatunnilla
Venäjän koulussa on oppitunti kerran viikossa nimeltä ”Ympäröivä maailma”, jossa asiaa käsitellään
Venäjällä on vieraillut tunnilla myös psykiatri ja kertonut teemasta
koulussa on käynyt vierailevia asiantuntijoita esim. poliisi ja kokemusasiantuntija
Muu päihdekasvatus:
ystävät voivat selittää myös päihteiden haitoista, ja tukea lopettamisessa, mutta ei voi niinkään kieltää
tietoa on saatu erilaisten julkisten printti- ja videomainosten kautta esim. tupakka-askin informatiivinen teksti, youtuben mainosten kautta, bussien ja bussipysäkkien mainokset
TV-mainokset sekä Suomessa että Venäjällä
myös kavereiden vanhempien katsottiin olevan tärkeitä aikuisia, sillä he voivat puuttua asiaan,
5.2 Nuorten alkoholinkäyttö
Sosiaaliset seuraukset:
alkoholinkäyttö heikentää terveyttä mm. haitat aivoihin, myrkytystila, mahahaava, maksakirroosi, maksasairaudet, syöpä, muistisairaudet
alkoholinkäyttö aiheuttaa perheongelmia
alkoholinkäyttö johtaa huonoon seuraan
alkoholia juomalla voi joutua kontrolloimattomaan tilaan mm. humalaisesta tulee riehuva, voi ajaa autokolarin, saattaa nukahtaa kylmälle kadulle ja kuolla siihen
työkyky heikkenee
Aika, hinta:
alkoholinkäyttö voi johtaa myös köyhyyteen mm. tulla pummiksi, lahjuksien ottaminen
aiheuttaa riippuvuuksia
perheen budjetti kärsii
Vaiva, mukavuus:
alkoholisoituneet ihmiset häiritsevät (mm. naapurit)
Kilpaileva käyttäytyminen:
opiskelu
urheileminen ja muut harrastukset
5.2.1 Arvot uskomukset ja asenteet
Nuorten ja aikuisten alkoholinkäyttö
juopuneet hakkaavat lapsia
juhlissa aikuiset ottavat alkoholia
aikuiset saavat ottaa joskus alkoholia mm. juhlissa, saunan jälkeen, syntymäpäivänä, uutena vuotena, jouluna, häissä
saa juoda, kun kasvaa aikuiseksi
saa juoda, kunhan ei joka päivä eikä liian paljon
kun aikuiset juovat, ne alkavat pelleilemään ja kertomaan jotain omia juttujaan
ainahan uutena vuotena on kuohuviiniä
lasten ei pidä juoda, siitä on enemmän haittaa lapsille kuin aikuisille
pienissä määrin saa juoda, vähän kuin lääkkeeksi
5.2.2 Tieto
Nuorten alkoholinkäyttö
Päihdekasvatus kotona:
vanhemmat ovat kertoneet, että alkoholista voi tulla riippuvaiseksi, ja siten se vaikuttaa elämään negatiivisesti
vanhemmat ovat kieltäneet alkoholinkäytön lapsiltaan
kotona on puhuttu alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista kuten päänsärystä, syövästä, sydänkohtauksesta
alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa ajaa (rattijuoppous)
Päihdekasvatus koulussa:
Koulussa päihdekasvatusta alkoholista on ollut biologian ja fysiikan tunnilla
Venäjän kouluissa on oppiaine ”Turvallisen elämän perusteet”, jossa asiaa on käsitelty
5.3 Arvot, uskomukset ja asenteet
Venäläisten ja suomalaisten päihdekulttuurien erot
Venäjällä tupakoidaan enemmän ja esim. jo kuudennella luokalla puolet nuorista tupakoivat
Suomessa ihmiset seuraavat lakeja enemmän ja esim. henkilötodistuksia kysytään tarkemmin Suomessa kuin Venäjällä
Venäjällä tupakointi on vapaampaa ja esim. ihmiset tupakoivat autossa
osa vastaajista näki suomalaisten juovan enemmän ja osa taas venäläisten
Venäjällä ei myydä energiajuomia niin kuin Suomessa
SOSIAALISEN MARKKINOINNIN KAMPANJAN SUUNNITTELU
Monikulttuurinen päihdekasvatus –hanke (2014-2017)
ånni yhdessä –vertaistuokiot, Joensuun pilotti
Haastateltu yhteensä 411 suomalaistaustaista oppilasta, 5–6 luokkalaista, seuraavista kouluista Arppen koulu (Kitee), Itä-suomen koulu (Joensuu ja Lappeenranta), Noljakan koulu (Joensuu), Rääkkylän koulu (Rääkkylä), Rantakylän koulu (Joensuu) ja Utran koulu (Joensuu).
• Kuva 1. Keskeisiä sosiaalisen markkinoinnin kysymyksiä
Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi?
Mitä käyttäytymistä
halutaan vahvistaa?
Mihin ongelmakäyttäytymiseen
halutaan vaikuttaa?
Mitä ihmiset oikeasti tekevät ja miksi Toiveet vanhemmille
Suomalaistaustaisten 5–6 luokkalaisten oppilaiden vastauksissa tuli esille toiveita vanhemmille viettää enemmän aikaa kotona töiden sijasta. Joissain vastauksissa isovanhempien nähtiin asuvan kaukana ja siten heitä näkee harvemmin kuin ehkä mitä haluaisi. Nuorten toivomuksena olikin yhteistä aikaa perheen kanssa mihin tahansa aktiviteettiin mm. yhteiseen ruokailuun. Yhdessä vastauksessa mainittiin, kuinka nuorella on joskus ikävä vanhempiaan. Toisaalta nuoret toivoivat vanhemmiltaan myös enemmän välittämistä heidän asioistaan. Yksi vastaajista oli ollut yksin kotona kaksi päivää, ja näki, että äiti oli unohtanut hänet. Muutamassa vastauksessa tuli esille ns. ”isättömyys tai isän kaipuu”; isä asui toisessa perheessä tai oli kuollut. Vanhemmilta toivottiin enemmän ymmärrystä kouluun liittyen mm. arvosanoihin, ja yleensäkin harrastuksiin. Nuoret toivoivat myös yhteisiä harrastuksia vanhempien kanssa kuten retkeilyä ja laskettelua.
Huolien kertominen
Suomalaistaustaiset 5–6 luokkalaiset kertovat omista huolistaan vanhemmille, useimmiten äidille, mutta myös isovanhemmille. Isälle kerrottiin myös kouluun liittyvistä asioista kuten kokeista ja mahdollisesta ammatinvalinnasta. Parhaat ystävät nähtiin tärkeinä ihmisinä, joille jaettiin omia murheitaan. Ystävät nähtiin myös vertaisina, sillä heillä on samanlaisia kokemuksia asioista. Vastauksissa tuli esille myös puhumiseen rohkaiseminen, ja kaverit kannustavatkin toisiaan myös keskustelemaan asioistaan ja murheistaan vanhemmille tai muille aikuisille, kun aina nuoret itse eivät pysty auttamaan toisiaan. Ihmisen, jolle kerrotaan omia huoliaan, tulee ymmärtää nuorten tilannetta ja kuunnella.
Tieto päihteistä
Suomalaistaustaiset 5–6 luokkalaiset kertoivat avoimesti omien vanhempien ja muiden sukulaisten päihteiden käytöstä:
”…vanhemmat juhlissa käyttävät päihteitä ja kertovat minulle...”
”...mun eno kuoli alkoholiin...”
”...meillä on sopimus äidin kanssa, jos hän juo tai polttaa, hän antaa minulle 5 euroa...”
”…yksi sukulainen kuoli, kun käytti huumeita”.
Nuoret nostivat esille myös kertoja, usein liittyen johonkin juhlaan tai lomaan, jolloin vanhemmat joivat liikaa:
”…kerran ulkomailla äiti oli humalassa eikä pystynyt kävelemään. Kun kerroin aamulla, hän ei uskonut…”
”…juhlissa äiti juo aina liikaa…”
”…kun isä täytti 40 vuotta, oli vähän humalassa ja halusi tehdä kaikenlaista”.
Vanhempien omasta tupakoinnista huolimatta lapsia on varoitettu tupakoinnin haitoista tai vanhemmat itse ovat lopettaneet tupakoinnin näyttääkseen parempaa esimerkkiä lapsilleen:
”Vanhemmat ovat sanonut että ei saa alkaa polttamaan, että maistuu pahalta...”
”…Isä lopetti etten minä alkaisi…”
”...isä sanonut ettei missään nimessä kannattaa pilata elämää, hän itse polttaa ja varoittaa siitä…”.
Nuoret kertoivat myös kokemiaan ja näkemiään tapahtumia, joissa olivat kohdanneet päihteiden alaisia ja niitä käyttäviä aikuisia tai lapsia:
”...narkkari tuli meille ja iskä soitti ambulanssin ja se lähti...”
”...joskus näkee autossa, aikuinen polttaa ja lapsi istuu siellä...” ”...kerran äiti suuttui, kun olin 4–vuotias ja iskän oli pakko saada kuva, jossa mulla on tupakka suussa (en vetänyt henkeen). Luulin, että se on keppi, josta tulee savua...”
” ...kun olin 4– tai 5–vuotias, oltiin mökillä, mun setä oli kännissä, ja se sanoi, että mun pitää pestä se...”
”...meillä oli vieras, se vain kiroili, jouduttiin soittaa poliisit ja se joutui putkaan...”
”...olin Venäjällä pikkuserkun luona, siellä oli 3–vuotias poika, joka poltti...”.
Käyttäytymistä, jota halutaan vahvistaa Vanhemmat
Vahvistaa vanhempien valmiuksia keskustella päihdeilmiöstä lastensa kanssa
Tukea vanhempien välistä vertaisuutta päihdeilmiön käsittelyssä
Lisätä kulttuurisensitiivistä tietotaitoa venäjäntaustaisten perheiden päihdekasvatuksesta
Nuoret
Tukea nuorten välistä vertaisuutta päihdeilmiöiden käsittelyssä ikätasojensa mukaisesti
Ediistää nuorten osallisuutta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (videoprojekti)
Ehkäistä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä
Edistää nuorten ja vanhempien välistä positiivista vuorovaikutusta päihdeilmiöiden käsittelyssä
Lisätä nuorten digitaalisia taitoja videotyöskentelyn kautta
Koulu
Tukea kouluja ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa Ånni-perhevertaismallin avulla
Tukea kasvatuskumppanuutta koulujen ja vanhempien välillä ehkäisevässä päihdetyössä (kouluissa ja kodeissa)
Ongelmakäyttäytyminen, johon halutaan vaikuttaa Suomalaistaustaisista 5–6 luokkalaisista moni oli jo maistanut alkoholia. Osa ensikokeiluista
oli tehty vanhempien ja muiden aikuisten läsnä ollessa kuten ehtoollisella kirkkoviinin muodossa, eri juhlatilaisuuksissa kuten uutena vuotena ja jouluna tai hääjuhlassa. Joillekin nuorista oli myös tarjottu alkoholia julkisessa paikassa mm. puistossa tai nuorisotilassa.
”...mun äiti kasteli mun sormea ja antoi maistaa...”
”...sain viime jouluna maistaa vähän punaviiniä...”
”...iskältä olen saanut siideriä...”
”...Vapauden puistossa tarjottiin Saarenmaan vodkaa...”
Osalla nuorista oli myös kokemusta eri alkoholijuomien kokeilemisesta ja vahvasta alkoholista:
”...isän kaveri sekoitti Ediä ja 80% vodkaa. Ei se tuntunut miltään....” ”...mä maistoin punaviiniä, valkoviiniä, siideriä ja vahingossa vodkaa...” ”...isän vaimo laittoi jaffaa ja kossua...”.
Ensimmäinen alkoholikokeilu oli myös usein tehty vahingossa:
”...vanhemmat ei tiennyt, kun olin 4–vuotias, keittiössä oli kaljatölkki, niin maistoin...”
”...uutena vuotena ja mummolla vahingossa...”
Nuoret olivat kokeilleet myös tupakanpolttamista, ja usein ensikokemus kuvattiin negatiiviseksi:
”...mä oon maistanut kerran enkä tuu ikinä maistamaan taas...”
”...kun olin pieni, ukki tarjosi, jotta en haluaisi. Se oli pahaa...”
Vastauksissa ilmeni myös kavereiden vaikutus tai jopa painostus päihdekokeiluihin:
”...jos kaveri polttaa, niin voi maistaa mukana...”
”...jos 12–vuotias ei oo maistanut, mä ihmettelen oikeasti...”.
Nuorilla oli myös selkeitä tupakoinnin vastaisia asenteita:
”...ei ole hyvää vaikken ole maistanut...”
”...minulle on tarjottu, mutta heitin sen maahan...”.
Nuoret kertoivat myös vanhempien aikomuksista lopettaa tupakanpolttaminen sekä itse onnistumisista:
”...äiti poltti ja lopetti, alkoi käyttää nikotiinipurkkaa ja vaihtoi sitten tavalliseen purkkaan...”
”...iskä lopetti sen takia, että mä sanoin...”.
Vastauksien perusteella alaikäiset nuoret ostavat alkoholi- ja tupakkatuotteita toisilta nuorilta, tai sitten varastavat:
”...vanhemmat nuoret myyvät teineille” & ”ei ole rahaa ostaa, joten pöllivät vanhemmilta...”.
Halutun ongelmakäyttäytymisen esteet ja kannustimet
Kuva 2. Kannustimet ja esteet käyttäytymisen muuttamiseen
HALUTTU
KÄYTTÄYTYMINEN
Poistaa &
vähentää
ONGELMA
Poistaa &
vähentää
Edistää &
lisätä
Edistää &
lisätä
4.1 Ongelmakäyttäytyminen
Nuorten päihdekokeilut ja -käyttö
Esteet, joita tulisi edistää ja lisätä:
myyntirajoitukset (kiellot) ja valmistusrajoitukset (kiellot)
päihdeaineiden hintojen nostaminen
sakkojen saaminen myynnistä alaikäiselle valvonnan lisääminen
ikärajan nostamisen 18–vuodesta 21–vuoteen
tupakkateollisuuden rajoitukset (esim. luonnon suojeluun liittyvät)
Virosta tuotujen päihdeaineiden valvonnan lisääminen
nuorten kotiintuloajat
urheiluseurojen sanktiot/varoitukset nuorille tupakanpoltosta
vanhempien vahvempi kontrollointi lasten kaveriseurasta: ”kieltää huonoa seuraa, ei saa olla niiden kanssa”, ”isä on sanonut, jos kaverit alkavat polttamaan, pitää vaihtaa kavereita”
lakien seuraaminen/tiukentaminen: ”pitäisi olla laki, että ei saa bussipysäkillä polttaa, on tärkeätä muille, varsinkin lapsille”
Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi poistaa ja vähentää:
vanhempien ja muiden aikuisten antama lupa maistaa/käyttää alkoholia eri tilanteissa mm. juhlissa
alaikäisille päihteiden myyminen/välittäminen
4.2 Haluttu käyttäytyminen
Nuorten päihdekokeilujen ja –käytön ehkäiseminen
Esteet, joita tulisi poistaa ja vähentää:
yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa päihdekasvatuksessa esim. poliisin, terveydenhuollon
päihteidenkäytön puuttumiseen/väliintuloon liittyvien esteiden poistaminen: ”jos näkee nuoren joka käyttää, pitää olla rohkea ja sanoa niille”
rohkeus kieltäytyä päihteiden kokeilusta/käytöstä: ”uskaltaa sanoa ei”
vanhempien puhumattomuus /kantaaottamattomuus päihteiden käyttöön: ”vanhempien pitää ottaa kantaa ja heidän pitäisi pysyä kotona ja jutella avoimesti näistä asioista”
Kannustimet ja palkinnot, joita tulisi edistää ja lisätä:
aikuisten ja vanhempien näyttämä terve esimerkki ja yhteinen aika perheen kanssa (yhdessäolo, harrastukset)
erilaiset ehkäisevän päihdetyön mainokset mm. kouluissa, kaupoissa
vanhempien luottamus nuoriin: ”että he ymmärtää kotiintuloaikoja ettei aina tarvis soittaa ja kertoa missä olen…”
ånni-päihdetuokioiden järjestäminen
julkisuuden henkilöiden esimerkit ja heidän käyttäminen ehkäisevän päihdetyön kampanjoissa
erilaisten rahallisten ja materiaalisten palkintojen saaminen vanhemmilta: ”isä sanoi, jos en polta saan 5 euroa”, ”äiti maksaa ajokortin ja isä maksaa auton, jos en ole kokeillut”
Käyttäytyminen
Kuva 3 Käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät 3
AIKA, HINTA
VAIVA, MUKAVUUS
SOSIAALISET
SEURAUKSET
KILPAILEVA
KÄYTTÄYTYMINEN
5.1 Nuorten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
Sosiaaliset seuraukset:
kunto heikkenee esim. liikuntatunnilla juoksu muuttuu vaikeaksi
terveydellisiä haittoja esim. astma, tupakkayskä, syöpä, keuhko- ja sydänsairaudet, hampaiden reikiintyminen, näkökyky heikkenee
passiivinen polttaminen (haittaa ympärillä oleville)
ulkonäölliset haitat: hampaiden kellastuminen, ihon huononeminen, hiusten irtoaminen
kehityksellisiä haittoja: aivot toimii huonommin, kasvu hidastuu
makuaisti kärsii
haiseminen
koulumenestys heikkenee
Aika, hinta:
luo riippuvuutta
vanhenee nopeammin
rahan kuluminen (pummaus)
Vaiva, mukavuus:
vanhempana tulee enemmän sairauksia
tupakointi on vaarallista ja ei ole elimistölle hyväksi
Kipaileva käyttäytyminen:
opiskelu
urheileminen
muut harrastukset
5.1.1 Arvot, uskomukset, asenteet
Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
tupakoivat aikuiset näyttävät huonoa esimerkkiä lapsille
vanhemmat saattavat kuolla aikaisemmin tupakoinnin vuoksi ja se ei ole kivaa lapsille
tupakoinnista tulee aggressiiviseksi
savu vaikuttaa myös vieruskaveriin
ei oteta töihin, kun on jatkuvasti tupakalla
jos polttaa, sinusta tulee erakko ja kaikki vihaa sua, jos olet ainoa, joka polttaa
5.1.2 Tieto
Nuorten ja aikuisten tupakanpoltto ja nuuskan käyttö
Päihdekasvatus kotona:
nuoret saavat päihdetietoa netistä, peleistä, elokuvista, lehdistä ja eri TVsarjoista esim. Poliisi, Tulli, Salatut elämät
kotona on myös kielletty tupakoimasta kertomalla, että sen käytöstä tulee ongelmia ja se aiheuttaa riippuvuutta
Vaikka vanhemmat itse polttaisivat, toivovat he lastensa pysyvän tupakoinnista erossa:
”iskä polttaa, mutta sanoi etten mä saa polttaa”
Vanhemmat olivat käyttäneet vahvojakin ilmaisuja lastensa päihdekasvatuksessa:
”äiti sanoi, jos huomaan, että poltat, työnnän nupakat sun kurkkuun", "et saa asua meidän kanssa"
Vanhemmat ovat myös ohjeistaneet lapsia kieltäytymään tupakasta, jos sitä tullaan tarjoamaan heille:
”iskä sanoi...jos joku tarjoaa tupakkaa, ota se ja visko maahan” vanhemmat ottavat myös lahjomisen keinot käyttöönsä päihdekasvatuksessa:
”vanhemmat sanoivat, että jos en polta ennen 18 vuotta, pääsen Japaniin”
Vastauksissa tuli esille myös vanhempien piittaamattomuutta koskien lasten tupakoimista:
”äiskä sanoi, että haisin tupakalle, en haissut, sanoi, että se on mun oma päätös”
Nuoret myös uskoivat, että vanhemmat ei puhu päihdeasioista siksi kotona, koska olettavat, että koulussa näistä asioita puhutaan ja siksi, koska vanhemmat luottavat omiin lapsiinsa:
”äiti ei kerro, koska tietää, että koulussa puhutaan tästä, hän tietää myös, että olen niin fiksu, että en kokeile”,
”vanhemmat luulevat, että koulussa on kerrottu haitoista”
Päihdekasvatus koulussa:
koulussa on kerrottu päihteidenkäytön haitoista ja vaaroista esim. biologian, historian, fysiikan, kemian, musiikin, matematiikan ja liikunnan tunnilla
”myös matematiikan tunnilla, koska meillä on semmoinen tapa, että puhutaan vähän kaikesta, vaikka ei kuulu tunnille”
jossain koulussa on järjestetty teemapäivä, jonka toteuttamiseen on osallistettu nuoria
jossain koulussa on järjestetty väittelytilaisuus tupakoinnin haitoista
kouluissa on myös erilaisia informatiivisia päihde-esitteitä jaossa
kouluissa on myös vieraillut poliiseja kertomassa aiheesta
koulun terveydenhoitaja on kertonut erikseen ja yhdessä nuorille päihteiden käytön haitoista
Muu päihdekasvatus:
kaikkien aikuisten tulisi toteuttaa nuorten päihdekasvatusta ja kertoa päihteiden käytön
haitoista nuorille
sisarukset kertovat päihdetietoa
nuoret kuulevat myös päihdetietoa eri harrastusryhmiensä kautta
Päihdekasvatuksen ei tulisi olla ylisuojelevaa, tiedon tulee olla kriittistä ja sitä tulee olla riittävästi
5.2 Nuorten alkoholinkäyttö
Sosiaaliset seuraukset:
alkoholin vaikutuksen alaisena lähtee kontrolli ja sen seurauksena voi satuttaa muita tai itseään: ”jos lähtee ajelemaan, törmää ja ajaa ihmisten päälle”, ”voi sammua kadulle”, ”meidän takapihalla oli junarata ja yksi humalainen jäi junan alle”
terveydelliset haitat mm. sisäelinsairaudet, maksavauriot, aivovauriot,
tyhmyyksien tekeminen: ”koulun takapihalla joku känniporukka rikkoi leikkimökkejä”
humalaiset roskaavat
riski erilaisille riitatilanteille kasvaa
Aika, hinta:
rahaa kuluu: ”ei ne syö ruokaa, kun menee rahaa kaljaan”
riippuvuuksien ja epäedullisten asioiden kasautuminen ajan myötä: ”siitä tule alkoholismi, siitä siirtyy huumeisiin ja siitä joutuu vankilaan tai kuolee”
Vaiva, mukavuus:
alkoholinkäyttö on vaarallista
krapulatila
Kilpaileva käyttäytyminen:
opiskelu
urheileminen
muut harrastukset
5.2.1 Arvot, uskomukset ja asenteet
Nuorten ja aikuisten alkoholinkäyttö
jos ei juo liikaa, ei välttämättä tapahdu mitään, tulee vaan humala
useimmat nuoret eivät osaa annostella alkoholin määrää ja niille tulee myrkytys
alkoholi ole yhtä paha kuin tupakka
nuoret voivat maistaa juhlapäivinä
yksin ei maisteta, vaan porukassa
päihtyneillä saattaa olla väkivaltainen ja arvaamaton käytös
pari kertaa viikossa voi juoda iltaisin & saunassa saa juoda vähän alkoholia, 1–3 saunaolutta on hyvä määrä
alkoholi kuuluu aikuisuuteen, jos osaa käyttää kohtuudella
eri ihmiset ovat kännissä erilaisia & humalassa ihmiset tekevät, mitä ei tekisivät muuten
ruuan kanssa voi juoda viiniä kerran viikossa lasillisen, viini on sivistynyt juoma
pitää olla ainakin yksi selvä aikuinen aina
5.1.2 Tieto
Nuorten alkoholinkäyttö:
Päihdekasvatus kotona:
Vanhemmat ovat kertoneet erilaisista tapaturmista liittyen alkoholin käyttämiseen esim. kolarit
Vanhemmat ovat kehottaneet odottamaan täysi-ikäisyyteen alkoholin kokeilemisessa:
”älä juo ennen, kun olet 18–vuotias ja jos juot, älä juo paljon”
Päihdekeskusteluja on käyty koko perheen voimin mm. ruokapöydän ääressä tai yksilöllisten keskustelun kautta mm. isän kanssa olohuoneessa
Osan nuorista kanssa ei olla keskusteltu päihteistä ollenkaan kotona tai keskustelua on käyty vähän
Vanhemmat ovat kertoneet alkoholin terveyshaitoista, ja siitä, kuinka alkoholista voi tulla riippuvaiseksi
Kotona on myös valistettu sivistyneestä ja kohtuullisesta alkoholin käytöstä :
”äiti sanoi ettei saa juoda ilman ruokaa”, ”saa käyttää aikuisena, mutta ei joka päivä”, ”ei saa käyttää paljon, mutta juhlapäivinä voi vähän ottaa”
Päihdekasvatus koulussa:
koulussa ollaan puhuttu päihdevalituksessa alkoholista liikunnan, äidinkielen, matematiikan ja biologian tunneilla
terveydenhoitaja on jakanut päihdetietoa koululla
jossain koulussa on vietetty päihteisiin liittyviä teemapäiviä (kolme kertaa vuodessa)
5.3.1 Arvot, uskomukset ja asenteet
Venäläisten ja suomalaisten päihdekulttuurien erot :
Venäjällä tupakoidaan enemmän ja vapaammin mm. venäläiset polttaa hotellien käytävillä
Suomessa ei anneta polttaa samoissa paikoissa kuin Venäjällä
Venäjällä tupakka on myös edullisempaa kuin Suomessa
Venäjällä joka aterian kohdalla tarjotaan vodkaa & venäläisillä on paljon juhlia ja niissä juodaan usein snapseja
Venäläiset käyttää ns. pimeitä huumeita ja keksivät itse erilaisia huumeita
Suomalaiset juo paljon kaljaa & suomalaiset jatkavat pitkään juomista, kun taas venäläiset juovat hetkessä suurempia määriä
3. Kehitys & suunnittelu
Kehitys & suunnittelu
• Eri segmenteille kohdennettavien toimenpiteiden kehittäminen
• Keskeisten ideoiden ennakkoon testaaminen kohderyhmällä
• Oletusten ja perustelujen asiallisuuden varmistaminen sekä tarvittava muokkaus
• Rakennetaan yhteistyösuhteita ulkopuolisiin kumppaneihin tarvittaessa
• Suunnitellaan menetelmävalikoima sidosryhmien tuella
TUOTOS: Sosiaalisen markkinoinnin suunnitelma, jossa on täsmälliset,
aikataulutetut, realistiset, mitattavat ja olennaiset ns. TARMO-tavoitteet.
[englanniksi SMART: specific, measurable, achievable, realistic, time-bound].
ånni-hanke kehitys & suunnittelu Pilotoinnin aikataulu:
1. Vapaaehtoisten rekrytointi syys-lokakuu 2015
2. ånni-ohjaajien perehdytys lokakuu 2015
3. Vertaistuokioiden toteutus marraskuu 2015
4. Yhteiset illat kouluilla joulukuu 2015
5. Arviointi ja jatkokehittäminen
Toimintaprosessi:
1. Info vanhemmille koulun vanhempainillan yhteydessä
2. Vertaistuokioiden ohjaajien (ånni-ohjaajien) perehdytys (kaksi iltaa)
3. Lasten viestit vanhemmille kirjoitusten, piirrosten ja videoiden avulla
4. ånni yhdessä –vertaistuokiot (kolme iltaa)
5. Yhteinen ilta koululla
4.Toteutus Toteutus
•Valmistellaan toimenpiteen käynnistys
•Interventiossa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja ratkaistaan toteutuksen aikana ilmeneneviä ongelmia
•Seurataan ja arvioidaan prosessia sen edetessä
•Kerätään palautetta toteutukseen osallistuvalta henkilöstöltä ja
•Sidosryhmiltä
•Seurataan ympäristöä laajemmin, jotta havaitaan muutoksia tai
•kehityskulkuja, jotka saattavat vaikuttaa interventioon
•Tarkistetaan toteutussuunnitelmaa saadun palautteen perusteella
KESKEINEN TAVOITE: Halutun vaikutuksen saavuttaminen kohderyhmän käyttäytymisessä määritetyn aikataulun puitteissa.
Ånni-hanke 2014 toteutus Toteutus Joensuussa keväällä 2016
5. Arviointi Arviointi
Toimenpiteen arviointitapa on suunniteltava jo aiemmin prosessin aikana
On mm. päätettävä, mitä lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen tunnuslukuja käytetään mittaamaan muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, tiedoissa ja asenteissa
Kerätään tietoa onko alkuperäiset mitattavissa olevat käyttäytymismuutostavoitteet saavutettu ts. on tärkeä tunnistaa lähtötaso, jotta mahdollista muutosta voidaan arvioida.
Pyritään tunnistamaan muutoksia, jotka osoittavat kehityksen kulkevan oikeaan suuntaan.
Havaitaan hyvät käytänteet
On arvioitava paitsi tuotoksia myös toimenpideprosessin kulkua.
TUOTOS: Arviointiraportti, jossa käsitellään alkuperäiset tavoitteet, käytetyt menetelmät, tunnistetut tulokset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi.
ånni-hanke arviointi Prosessin arviointi
Arviointiryhmä
Ohjattu itsearviointi
Vertaisarviointipäivät
Tuotosten ja vaikuttavuuden arviointi
Tavoite: Lisästä keskustelua päihteistä ja kulttuurien välisistä eroista sekä rakentaa vanhemmille ja perheille keinoja ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä.
Mitattavat määreet ja onnistumisen kriteerit tarkentuvat Joensuussa prosessivaiheen 3. Kehitys ja suunnittelu aikana
6. Seuranta
Seuranta
• Arvioinnin tulosten läpikäynti sidosryhmien kanssa
• Seurausten käsittely ja jatkosuunnitelman laatiminen
• Hyvien käytänteiden levittäminen sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolelle
ånni-hanke seuranta Seurataan toimintamallin juurruttamista
Hankeen toteuttavien kumppanijärjestöjen valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan
Hankkeen sidosryhmäorganisaatioihin ja yhteisöihin Turussa, Joensuussa ja Vantaalla
Levitetään tietoa tunnistetuista hyvistä käytänteistä ehkäisevän päihdetyön kentän toimijoille
Sosiaalisen markkinoinnin prosessin vaiheet alkavat uudelleen vaiheesta 2. Määrittely Vantaalla 2016 ja päättyvät vaiheeseen 6. Seuranta 2017.
Sosiaalisen markkinoinnin menestystekijät
NSMC on selvittänyt sosiaalisen markkinoinnin menestystekijöitä. Kaikista menestyksellä sosiaalista markkinointia soveltaneista ohjelmista löytyi vähintään joitakin seuraavista osatekijöistä:
Selvät, tarkat ja täsmälliset käyttäytymistavoitteet
Asiakaslähtöisyys
Teoreettisen tiedon käyttö
Ymmärtämys
Vaihtokauppa
Kilpailijat
Segmentointi
Monipuoliset menetelmät
ånni-hanke internetissä ja sosiaalisessa mediassa
http://www.ehyt.fi/fi/koordinaatio/anni-hanke
https://www.innokyla.fi/web/hanke1033979
https://www.youtube.com/channel/UCsTZCMc22vFVxgc80DOdBmw
https://twitter.com/anni_hanke
https://www.facebook.com/groups/376246682555216/
Music Against Drugs ry sosiaalisessa mediassa ja internetissä
Music Against Drugs ry sosiaalisessa mediassa
https://www.facebook.com/musicagainstdrugs
https://twitter.com/MusicAgainstDr
https://instagram.com/musicagainstdrugs/
Yhdistyksen kotisivut
http://www.musicagainstdrugs.info/yhdistys
Puhujan yhteystiedot
Music Against Drugs -toimintaan ovat kaikki tervetulleita! Agentiksi, vapaaehtoiseksi, yhteistyökumppaniksi tai jokeriksi(?)!
Maailma on täynnä mahdollisuuksia!!
Kiitos ajastanne!
