Julkaisuvapaa 21.8.2003 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköPekka Sauramop. (09) 2535 7357

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2003–2004

Ennusteryhmä:

Pekka SauramoMerja KauhanenEero LehtoHeikki Taimio

Talous elpyyvaimeasti,työllisyys heikke-nee lähiaikoina

2 (6)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS T a l o u s e n n u s t e

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Pekka Sauramo, puh. (09) 2535 7357 Julkaisuvapaa 21.8.2003 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2003–2004

Talous elpyy vaimeasti,työllisyys heikkenee lähiaikoina

Suhdanneodotusten toiveikkuus on noussut sekäYhdysvalloissa että Euroopassa. Vaikka tukea suh-danneoptimismille saa pikemminkin suhdanneke-hitystä ennakoivista osoittimista kuin toteutunut-ta kehitystä kuvaavista tuotantoluvuista, pahinvaihe kansainvälisen talouden laskusuhdanteessanäyttää ohitetun. Siksi edellytykset suhdanteidenparanemiselle ovat vahvistumassa myös Suomes-sa.

Maaliskuussa julkaistussa edellisessä ennustees-samme arvioimme suhdanteiden kohentuvan ensivuonna niin paljon, että kokonaistuotanto kasvaa2,8 prosenttia. Tuoreimman tiedon perusteella tätäennustetta ei tarvitse muuttaa. Tänä vuonna ko-konaistuotannon kasvuvauhti jää kuitenkin ke-väällä ennustamaamme alhaisemmaksi. Tuolloinennustimme kokonaistuotannon kasvavan kulu-vana vuonna 2 prosenttia, mutta kasvu jää 1,5 pro-sentin tuntumaan.

Vaikka suhdannenäkymät ovat paranemassa,epävarmuus tulevasta kehityksestä on yhä suuri.Irakin sotaan ja myös SARS-epidemiaan liittyneetpahimmat epävarmuustekijät ovat väistyneet,mutta toive ripeästä kansainvälisen talouden el-pymisestä saattaa osoittautua ylioptimistiseksi.Koska Suomenkin talouskehitys riippuu lähitule-vaisuudessa ratkaisevasti kansainvälisistä suhdan-teista, ennusteeseemme kokonaistuotannon kas-vun voimistumisesta liittyy paljon epävarmuutta.Suurin riski liittyy euroalueeseen.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa toiveetnoususuhdanteesta vahvistuneet

Yhdysvalloissa kokonaistuotannon kasvu on ollutviime aikoina kotitalouksien ja julkisen kulutuk-sen varassa. Vaikka kotitaloudet ovat varsin vel-kaantuneita, ne ovat kyenneet kasvattamaan ku-lutusta alhaisen korkotason tukemina. Heikkotyöllisyystilanne on kuitenkin rapauttanut kulut-tajien luottamusta tulevaisuuteen, mikä saattaa ollayksi oleellinen talouden elpymistä hidastava teki-jä lähitulevaisuudessa. Toisaalta ekspansiivinenfinanssipolitiikka, muun muassa sotilasmenojenpaisuminen, on ollut oleellinen talouskasvua yllä-pitävä tekijä, jonka merkitys pysynee huomatta-vana myös lähitulevaisuudessa.

Kokonaistuotannon määrän 2002 2003e 2004ekasvu (%)

Yhdysvallat 2,4 2,1 3,0Euro–12 0,8 0,8 2,1 Saksa 0,2 0,3 1,7 Ranska 1,2 0,8 2,1 Italia 0,4 0,8 2,1EU 15 1,0 1,0 2,2 Ruotsi 1,9 2,0 2,8 Iso-Britannia 1,8 2,0 2,8Japani 0,3 1,0 1,5Venäjä 4,3 6,5 7,0

Lähde: BEA, OECD, IMF, Palkansaajien tutkimuslaitos

Kansainvälinen talous

3 (6)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS T a l o u s e n n u s t e

Kuvio 1. Kansainvälisiä suhdanneindikaattoreita1995:01–2003:07

Lähde: Conference Board, Euroopan komissio

90

95

100

105

110

115

1995:01 1997:01 1999:01 2001:01 2003:01

2000=100

Index of Leading Economic Indicators, USA

Economic Sentiment Indicator, Euroalue

Kuluvana vuonna kokonaistuotanto kasvaa Yh-dysvalloissa noin 2 prosenttia. Ensi vuonna kasvuvoi ripeytyä 3 prosentin tuntumaan. Pysyvästi no-peamman kasvun edellytyksiä heikentää kuiten-kin kansantalouden ylivelkaantuminen: vaihtota-seen vaje, johon liittyy kotitalouksien velkaongel-ma ja paheneva julkisen talouden alijäämä.

Maaliskuussa arvioimme suhdanteiden alkavankohentua euroalueella tämän vuoden kuluessa.Tuoreiden tietojen perusteella tätä arviota ei tar-vitse muuttaa, mutta käänne on jäämässä enna-koimaamme vaimeammaksi. Käänteestä on myöstulossa toisenlainen kuin keväällä arvioimme, sil-lä viennin kasvun sijasta se painottuu enemmänkulutukseen. Dollarin heikkeneminen on heiken-tänyt euroalueen vientiedellytyksiä, mutta toisaaltase on euroalueen inflaatiota vaimentaessaan tu-kenut kotitalouksien ostovoimaa. Myös rahapoli-tiikan keventäminen on lisännyt kuluttajien kulu-tusmahdollisuuksia ja kulutushalujakin.

Arvioimme euroalueen kokonaistuotannon kas-vavan tänä vuonna 0,8 prosenttia eli jonkin ver-ran keväällä ennustamaamme (1,1 prosenttia) vä-hemmän. Tuoreimpien tietojen perusteella suh-dannenousun edellytykset ovat vahvistuneet niinpaljon, ettei meillä ole aihetta muuttaa keväistäensi vuotta koskevaa kokonaistuotannon 2,1 pro-sentin kasvuennustetta. Tällaiseen kasvuun pää-semiseksi tuotannon kasvun on kuitenkin vauhdi-tuttava jo tämän vuoden aikana.

Yhdysvaltojen ja euroalueen ulkopuolella, Ve-näjällä ja Aasiassa, talouskasvu on ollut osin jopaodottamattoman voimakasta. Esimerkiksi Venä-jällä ja Japanissa talouden kasvuluvut ovat olleettänä vuonna ennustamaamme korkeampia. Venä-jän merkitys Suomen viennille onkin kasvanut vii-me aikoina selvästi.

Suomen talous elpyy vaimeasti

Koska ennustamme kansainvälisen talouden elpy-vän tämän vuoden loppupuolella, arvioimme myösSuomen viennin kasvun ripeytyvän lähitulevaisuu-dessa. Elpyminen jää kuitenkin suhteellisen vai-meaksi, koska kansainvälinen talouskaan ei olelähdössä voimakkaaseen kasvuun. Keväinen en-nusteemme viennin osalta oli samankaltainen.

Ennustamme viennin kasvavan tänä vuonna 2,4ja ensi vuonna 5 prosenttia. Kasvua vauhdittaasähköteknisen teollisuuden lisäksi myös perintei-nen vientiteollisuus, esimerkiksi metsäteollisuus.Vaikka euron vahvistuminen onkin heikentänytvientiteollisuuden kilpailukykyä, se on kuitenkinsäilynyt erittäin hyvänä. Viennin kasvua onkin ra-joittanut kysynnän puute eikä hintakilpailukyvynheikkous tai tuotantokapasiteetin puute. Ensivuonna viennin kasvua vauhdittaa vienti myös eu-roalueelle, kun talousnäkymät kohentuvat siellä-kin.

Investointitoiminta on ollut laimeampaa kuinkeväällä arvioimme. Erityisesti teollisuuden kone-ja laiteinvestoinnit ovat pysytelleet alhaisella ta-solla. Investoinnit supistuvatkin tänä vuonna jon-kin verran, vaikka rakennusalalla suhdanteet ovatsäilyneet kohtuullisina. Alhainen korkotaso ontukenut erityisesti asuinrakentamisesta sekä lii-ke- ja korjausrakentamista. Ensi vuonna arvioim-me myös kone- ja laiteinvestointien kasvun vauh-dittavan tuotannon kasvua.

Kotitaloudet tukevat talouskasvua

Kun kansainvälisen talouden laskusuhdanne onhankaloittanut vientiä, kotitalouksien merkitys ta-louskasvun ylläpitäjänä on ollut poikkeuksellisensuuri. Tänä vuonna kulutusta on vauhdittanut eri-tyisesti autokauppa, jota on verotuksen keventy-

4 (6)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS T a l o u s e n n u s t e

misen ohella lisännyt poikkeuksellisen alhaiselletasolle laskenut korkotaso. Työllisyysnäkymien hei-kentyminen on alentanut kuluttajien luottamustaviimevuotisesta jonkin verran, mutta luottamuksenpuutteesta ei ole tullut este kulutuksen kasvulle.

Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavanensi vuonna 2,5 prosenttia. Kulutus kasvaa yhtäpaljon kuin kotitalouksien ostovoima, johon vai-kuttavat palkankorotusten lisäksi veroratkaisut.

Veroratkaisut muovaavat ostovoimaa

Tänä vuonna palkansaajien ansiotaso nousee noin4 prosenttia. Koska sopimuskorotukset ovat ensivuonna alhaisemmat, ansiotaso nousee tuolloinvähemmän eli 3,3 prosenttia. Tällainen ansiotasonnousu johtaa siihen, että palkkojen osuus kansan-tulosta kohoaa tänä vuonna jonkin verran (kuvio2). Kun talouskasvu vauhdittuu ensi vuonna uu-destaan, palkkojen osuus kääntyy laskuun.

Ansiotason ja työllisyyden muutosten lisäksikotitalouksien ostovoimaan vaikuttavat ensi vuon-na selvästi veroratkaisut. Arvioimme kotitalouk-sien ostovoiman kasvavan ensi vuonna noin 2,5prosenttia. Valtiovarainministeriön budjettiesityk-seen sisältyvät tuloveron kevennykset kasvattavatkotitalouksien ostovoimaa noin yhdellä prosen-tilla. Eri palkkatasoilla tuloverotuksen keventä-minen kasvattaa ostovoimaa suunnilleen samanverran eli 1,3 prosenttia.

Inflaatio on hidastunut tänä vuonna voimakkaas-ti. Kuluttajahintojen nousuvauhtia on alentanutmuun muassa korkojen lasku, joka on vähentänytselvästi asuntolainojen korkokuluja. Kuluttaja-hintojen kallistuminen jää tänä vuonna noin yh-teen prosenttiin. Ensi vuonna keskimääräistä in-flaatiovauhtia muovaa yksi hyvin oleellinen teki-jä: alkoholin ja tupakkatuotteiden verotuksen ke-ventäminen. Jos verotuksen keventyminen onsuunnilleen valtiovarainministeriön budjettiesityk-sen mukainen, kuluttajahintojen nousu voi jäädähieman alle yhteen prosenttiin.

Työttömyys nousussa

Työllisyys on kääntynyt alkuvuoden aikana laskuuneikä käännettä parempaan ole odotettavissa tä-män vuoden aikana. Laskuun on vaikuttanut työl-lisyyden voimakas heikkeneminen teollisuudessa.Eniten irtisanomisia on koettu metalliteollisuudes-sa. Työpaikkojen syntyminen on ollutkin pitkältikotimaiseen kysyntään nojaavan palvelusektorinvarassa. Siellä syntyvät työpaikat eivät kuitenkaanriitä korvaamaan teollisuuden työpaikkojen hävik-kiä, ja siksi työllisten määrä alenee tänä vuonnanoin viidellä tuhannella henkilöllä (kuvio 3).

Työttömyyden kasvu ei ole ollut yhtä voimakas-ta kuin työllisyyden heikkeneminen, koska työ-voiman tarjonta on suhdanneluontoisesti saman-aikaisesti supistunut. Työmarkkinoille osallistuvien

Kuvio 2. Työn ja pääoman välisen tulonjaon kehitysyksityisellä sektorilla 1975–2004

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

40

45

50

55

60

65

1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002

%

Kysynnän ja tarjonnan tase

2002 2002 2003e 2004eKäyvin hinnoin Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote 139,7 2,2 1,5 2,8Tuonti 42,1 1,3 2,1 4,2Kokonaistarjonta 181,8 2,0 1,7 3,2

Vienti 54,0 4,9 2,4 5,0Kulutus 101,4 2,2 2,1 2,2Yksityinen kulutus 71,1 1,5 2,4 2,5Julkinen kulutus 30,3 4,0 1,5 1,5Investoinnit 26,4 -4,0 -1,8 2,7Yksityiset investoinnit 22,4 -5,9 -1,5 3,5Julkiset investoinnit 4,1 8,0 -3,0 -2,0Varastojen muutos -0,1 -0,2 0,0 0,0(ml. tilastollinen ero)Kokonaiskysyntä 181,8 2,0 1,7 3,2

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

5 (6)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS T a l o u s e n n u s t e

määrä vähenee tänä vuonna noin 2000 henkilöllä,ja työvoimaosuus laskee 67,4 prosenttiin. Voimak-kain vaikutus työvoimaosuuden laskuun on alku-vuoden kehityksen perusteella 25–54-vuotiaidentyövoiman tarjonnan laskulla. Työvoiman tarjon-nan supistumisen sekä työvoimapoliittisiin toimen-piteisiin osallistuvien määrän kasvun vuoksi työt-tömyysaste ei nouse korkeammalle kuin 9,2 pro-senttiin.

Parantuneiden suhdannenäkymien myötä teol-lisuuden tuotanto elpyy ensi vuonna. Se näkyyvasta viiveellä teollisuuden työllisyysluvuissa, jaalkuvuodesta työllisyys on siellä vielä heikkene-vää. Sen sijaan kotimainen kysyntä ylläpitää pal-velualojen työllisyyden kasvua. Työllisten määräkasvaa eniten kiinteistö- ja liike-elämän palveluissasekä julkisissa ja muissa palveluissa. Kaiken kaik-kiaan työllisyys paraneekin ensi vuonna noin kuu-della tuhannella henkilöllä.

Työttömyysaste pysyy ensi vuonna keskimäärintämän vuoden tasolla, 9,2 prosentissa, koska myöstyövoiman tarjonta kääntyy lievään kasvuun. Työ-voiman tarjonnassa näkyy se, että työikäisen vä-estön kasvu ei jatku yhtä suurena kuin edellisinävuosina.

Valtiontalouden ylijäämä pienenee

Laskusuhdanteen aikana valtiontalouden ylijäämäon supistunut. Muihin euroalueen maihin verrat-tuna valtiontalouden tila on Suomessa kuitenkin

edelleen erittäin hyvä. Tänä vuonna ylijäämää ker-tyy 500 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia koko-naistuotannon arvosta (kuvio 4).

Talouden elpyminen ensi vuonna ei riitä katkai-semaan ylijäämän supistumista. Arviomme mu-kaan valtiontalous on ensi vuonna suunnilleentasapainossa. Valtion verotulojen kertymiseen vai-kuttaa kuitenkin se, miten alkoholin ja tupakka-tuotteiden verotus toteutetaan. Ennusteemme ensivuoden osalta perustuu budjettiesitykseen sisäl-tyviin valtiovarainministeriön arvioihin.

Julkisen talouden tila kokonaisuudessaan pysyyedelleen hyvänä, mutta kuntien taloudellinen ti-lanne heikkenee lähitulevaisuudessa. Tämä näkyyalijäämien kasvuna. Kuntien väliset erot pysyvätkuitenkin suurina.

Verotulojen menetykset tuntuvia

Vaikka hyvä valtiontalouden tila mahdollistaakinhuomattavat verotulojen menetykset valtiontalo-uden ajautumatta useimmille euroalueen mailletyypillisiin vaikeuksiin, ensi vuodelle suunnitellutveroratkaisut eivät ole kaikilta osiltaan ongelmat-tomia. Alkoholin ja tupakkatuotteiden verotuk-sen huomattavaa keventämistä kiirehditään, vaikkaei ole näyttöä siitä, että tuntuva verotuksen ke-ventäminen on valtiontalouden tilan kannalta pa-ras ratkaisu. Pikemminkin on mahdollista – ja erit-

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

Kuvio 4. Valtion, kuntien ja julkisyhteisöjen rahoitus-ylijäämän osuus bruttokansantuotteesta

-15

-10

-5

0

5

10

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003e

%

ValtioKunnatJulkisyhteisöt

Kuvio 3. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2004

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

2000

2200

2400

2600

2800

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003e

1000 henkeä

Työvoima

Työlliset

6 (6)

PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS T a l o u s e n n u s t e

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimus-laitos

Ennusteen keskeisiä lukuja

2002 2003e 2004e

Työttömyysaste (%) 9,1 9,2 9,2Työttömät (1 000) 237 241 241Työlliset (1 000) 2 372 2 367 2 373Työllisyysaste (%) 67,7 67,4 67,5

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 1,6 1,1 0,9Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 3,5 3,9 3,3Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) 1,0 2,4 2,5

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. euroa) 10,5 8,5 9,0Kauppataseen ylijäämä (mrd. euroa) 13,9 12,0 12,6

Valtiontalouden rahoitusylijäämä mrd. euroa 2,0 0,5 -0,1 % bkt:sta 1,4 0,3 0,0

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä mrd. euroa 5,9 3,3 2,8 % bkt:sta 4,2 2,4 1,9Velkaantumisaste (Emu-velka) % bkt:sta 42,7 42,5 41,5

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) 3,3 2,3 2,5Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 5,0 4,0 4,5

täin todennäköistä – että pienemmät verokeven-nykset, vaikka ne johtaisivat verotulojen mene-tykseen, ovat parempi ratkaisu valtiontaloudensekä alkoholin kulutuksen aiheuttamien kansan-terveydellisten ja sosiaalisten haittojen hallinnankannalta kuin valtiovarainministeriön esittämä rajuverokevennys.

Kevennystä voidaan puolustaa paitsi pakon sa-nelemana ratkaisuna myös kotitalouksien ostovoi-maa ja työllisyyttä tukevana toimenpiteenä. Os-tovoimaa ja työllisyyttä voidaan kuitenkin tukeakustannustehokkaammin kuin alkoholin ja tupak-katuotteiden verotusta keventämällä.

Ansiotulojen verotusta kevennettäessä työlli-syyssyyt puoltavat verokevennysten kohdentamistapieni- ja keskituloisiin. Vaikka budjettiesityksenmukaiset tuloveron kevennykset johtavatkin sii-hen, että pienipalkkaisten veroasteet laskevat hie-man suuripalkkaisten veroasteita enemmän, käy-tettävissä olevat tulot kasvavat eri palkkatasoillasuunnilleen yhtä monta prosenttia. Siksi tulove-rotuksen keventämistapa ei ole työllisyyden lisää-misen kannalta erityisen tehokas.n