Embed Size (px)
Citation preview
Yhteentoimivuus ja integraatio
Juha Mykkänen, FT, kehittämispäällikkö,
THL, Tietopalvelut, OPER
17.3.2016
Yhteentoimivuus ja integraatio
• Integraatio
– Palveluissa: mitä sote-integraatio muuttaa, mitä ei?
– Tietojärjestelmissä: mitä jo saatavilla, mitä vielä tarvitaan?
• Yhteentoimivuuden tasot käytännössä
• Prosessit, tiedot, järjestelmät ja määrittelyt
• Mistä asioista kannattaa pitää huolta jotta tiedot kulkevat?
• Vaikuttamisen kanavat
OPER 2
Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia: tiivistelmä
OPER 3
Integraatio
• Mitä integraatio on?
– Kokonaisuuksien muodostamista yhteensopivista elementeistä
• Palvelujärjestelmässä
– Palvelujen kokonaisuuksien muodostamista asiakaslähtöisesti yli eri palvelutehtävien
• Tietojärjestelmissä
– Palveluissa tarvittavien tietojen kokoamista ja toiminnan ohjaamista palvelujen sisällä ja niiden välillä
– Tarvittavien tietojen tuottamista saataville käyttövaltuuksien puitteissa sinne, missä niitä tarvitaan
– Yhteentoimivista osista koostettujen tietojärjestelmäkokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista
OPER 4
Mitä sote-integraatio muuttaa, mitä ei?
• Muuttaa ja mahdollistaa muutoksen
– Asiakaslähtöinen, ehjä palvelujen kokonaisuus, asiakaspolkujen toteuttaminen
– Tarvittaessa toimintaprosessit ja palvelut, joissa ei keskitytä vain yhteen tarpeeseen
– Sisällöllisesti kokonaisvaltaisemmat palvelukokonaisuudet, mutta asiakasryhmäkohtainen kohdistaminen ja tiedonhallinnan ”täsmäratkaisut” eri ammattilaisille ja asiakastilanteille
– Johtamisessa, asiakastyössä ja tiedonhallinnassa laajemman kokonaisuuden ja prosessin kuin ”oman lokeron” huomiointi
• Ei muutu
– Ammattilaiset ovat edelleen tiettyjen palvelujen erityisosaajia
– Ei muuta tietojen jakamisen ja tiedonkulun tärkeyttä, mutta korostaa sitä entisestään
OPER 5
Terveydenhuolto
tieto jatkuvaa ja kasautuvaa
tieto potilaskohtaista
yhteenvetoina säilytettävää ja käytettävää
tieto hoitoprosessin aikana seulottavaa
kirjava ydin- ja erillisjärjestelmäkenttä
Sosiaalihuolto
tieto asiakasta tai asiakasryhmää koskevaa
tieto toimintokohtaista (lastensuojelu, aikuissosiaalityö…)
vain palvelun keston ajan kasautuvaa
suhteellisen vähän yhteenvetotietoa sisältävää
tietoryhmittäin (hakemukset, suunnitelmat..) seulottavaa
tieto päätöksentekotason mukaan arkistoitavaa
6
[osin Sirpa Kuusisto-Niemi, Itä-Suomen yliopisto, päivitetty]
Sosiaali- ja terveydenhuolto
järjestämisvastuu
yhteisiä palveluita
arkistointivelvoitteet pääosin
tietojen saatavuus- ja säilyttämistarpeet
yhteinen tietojen hallinnan ohjaus ja
lainsäädäntöpohja
runsaasti samoja kehittämistarpeita ja
samanlaisia tietojärjestelmävaatimuksia
SoTe - eroja ja yhtäläisyyksiä
Yhteentoimivuuden merkitys sote-palveluissa ja hyvinvoinnissa
• Toiminnassa tarvittavat laadukkaat asiakastiedot ja tietämys saatavilla ammattilaiselle ja asiakkaalle
– silloin kun niitä tarvitaan
– siellä missä niitä tarvitaan
– mahdollistaen tiedon jalostamisen ja hyötykäytön
– riippumatta tiedon tuottajasta tai järjestelmästä
– turvallisesti ja toimintavarmasti
– mahdollistaen palvelujen uudistamisen ja palvelujen verkoston kehittämisen
OPER 7
Tietojärjestelmien yhteentoimivuus
toiminnallinen yhteentoimivuus
kyky vaihtaa tietoa
semanttinen yhteentoimivuus kyky ymmärtää vaihdettavaa tietoa
Kahden tai useamman järjestelmän kyky vaihtaa tietoa ja hyödyntää
vaihdettua tietoa
organisaatioiden ja
prosessien yhteentoimivuus työnkulut ja järjestelmien toiminta mukautuvat
8
[IEEE Standard Computer Dictionary:
A Compilation of IEEE Standard Computer Glossaries, IEEE, 1990]
Mitä sote-tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus vaatii
OPER 9
[Refined European eHealth Interoperability Framework, Joint Action to support eHealth Network
JASeHN, 2016]
Lait ja säädökset
Toimintatavat ja sopimukset
Hoito- ja palveluprosessit
Tieto
Sovellukset
IT-infrastruktuuri
Lainsäädännön uudistus ja viranomaisten ohjaus
Määräykset (tietosisällöt, olennaiset vaatimukset)
Palvelujen järjestäjien ja tuottajien toimintamallit
Kokonaissuunnittelu (Sote KA), Kanta-liittymismallit
Ohjeet ja mallit esim. tietoturvallisuuden omavalvonta
Asiakaspolut ja prosessien kuvaaminen eri näkökulmista
Rakenteisen kirjaamisen ja arkiston toimintamallioppaat
Sosiaalihuollon toimintaprosessien määrittelyt, Kanta-palvelujen
toiminnalliset määrittelyt
Käsitteet, luokitukset ja nimikkeistöt
Kansallinen koodistopalvelu
Tietosisältöjen ja koodistojen valtakunnalliset määrittelyt
Tietojärjestelmämäärittelyjen ja hankintojen yhteistyöhankkeet
Sote-tietojärjestelmien olennaiset vaatimukset (toiminnallisuus,
tiedonkulku, tietoturvallisuus), Omakanta, Kelain
Sote-ICT-standardointi (HL7, IHE, ISO/SFS), Kela Kanta-
palvelut
Lain 250/2014 mukaiset olennaiset vaatimukset: kolme luokkaa
• I Toiminnalliset vaatimukset
– Nykyiset säädökset: kuvattava käyttötarkoitus, valmistajan annettava selvitys toiminnallisten vaatimusten täyttymisestä (A- ja B-luokan järjestelmät)
– Ei todenneta erikseen osana sertifiointiprosessia, aiemmin ei ole ollut pohjaa jota vasten selvitys voitaisiin antaa vertailtavalla tavalla
• II Yhteentoimivuuden vaatimukset
– Todennetaan A-luokan järjestelmille (Kanta-palveluihin liittyvät) Kelan yhteistestauksen kautta
• III Tietoturvavaatimukset
– Todennetaan A-luokan järjestelmille (Kanta-palveluihin liittyvät) tietoturvallisuuden arviointilaitoksen tietoturva-auditoinnilla
• Sekä A- että B-luokan järjestelmistä ilmoitus Valviran rekisteriin
• I + II + III hyväksytty Kanta-palveluihin liittyvässä järjestelmässä Vaatimustenmukaisuustodistus
• II + III nojautuvat kohtaan I (käyttötarkoitus ja siitä annettu kuvaus)
• THL:llä valtuudet olennaisten vaatimusten sisällön määräysten antoon
OPER
Integraatio prosesseissa ja toiminnoissa
• Prosessien vaiheet ja vaiheiden väliset rajapinnat
– Prosessissa (/vaiheessa) tarvitut ja prosessin (/vaiheen) tuottamat tiedot
– Virtaustehokkuus (esim. läpimenoaika)
– Sujuvuus asiakkaan näkökulmasta, turhien ja erikseen hoidettavien prosessivaiheiden vähentäminen
– Oikean tiedon tarjoaminen eri vaiheisiin prosessin edistämiseksi
• Toimintojen ja käyttötilanteiden tietotarpeet
– Tietyn käyttäjän tai käyttötilanteen tarpeet saada tietoja
– Resurssitehokkuus (esim. kapasiteetti)
– Tiedon saatavuus asiantuntijalle tai osallistujalle, tiedon tarpeet ja vaivaton löydettävyys asiantuntijatyössä
– Myös osana laajempaa prosessia olevat tehtävät
OPER 11
Tietojen integraatio
• Käsitteet ja niiden väliset suhteet, sanastot
• Tietomallit, tietoelementit
• Koodistot, luokitukset ja nimikkeistöt
Järjestelmävaatimukset
Rajapinnat (määrittelyt, toteutukset)
Integraatiota tukeva arkkitehtuuri ja infrastruktuuri
OPER 12
Tietojärjestelmien integraatio
• Ei integraatiota ilman vaatimusmäärittelyä
• …jonka pohjalta joukko sovittavia asioita
– Rajapintamäärittely = sopimus
• Tietosisällöt / asiakirjat / elementit ja niiden merkitys
• Tekniset rajapintakuvaukset
– Tiedonsiirtoprotokollat
– Integrointipisteet ja integroititavat tietojärjestelmäarkkitehtuurissa
– Tarvittava infrastruktuuri
• Osa sovittavista asioista perustuu yhteisiin määrittelyihin: standardit, soveltamisoppaat, avoimet rajapinnat jne.
• Osa sovittavista asioista voidaan vakioida esimerkiksi siten, että samantyyppiset tarpeet voidaan täyttää tehokkaasti
OPER 13
14
Ratkaisumalleja: integrointimallit – samantyyppisiä tarpeita monissa kohteissa
• Tietopohjainen – tiedonsiirto tai kopiointi
– tietokannat, viestit, dokumentit, deklaratiivinen
– yksinkertaisuus, runsaasti käytetty
– ”business documents”
– potilas- ja asiakasasiakirjat
• Prosessipohjainen – määriteltyjen ja keskitetysti
ylläpidettyjen prosessien kerros
– prosessin koordinaattori (orkestraatio), prosessien hajauttaminen (koreografia)
– työnkulkujen ymmärtämisestä määrittelyyn ja ohjaukseen
• Palvelupohjainen – jaetut toiminnot ja operaatiot,
yhteiset palvelut (common services)
– etäohjelmakutsut, Web services, imperatiivinen
– uudelleenkäyttö, vähemmän päällekkäistä tietoa, toiminnallisuutta, ylläpitoa ja toteutustyötä
• Käyttäjälähtöinen – yhdenmukainen näkymä moniin
järjestelmiin
– portaalit, sovellusten synkronointi, kontekstinhallinta
– käytettävyys, personointi, monikanavaisuus jne.
[David Linthicum]
15
Hankinnat ja integraatio monitoimittajaympäristössä
”Miksi järjestelmät eivät keskustele keskenään?”
OPER 16
• 1. YHTEENSOPIVUUS EI YLEENSÄ ENSISIJAINEN VAATIMUS
– Toiminnallinen tarve oltava edelleen ensisijainen ohjaaja, mutta sitten seuraavana, yhdessä käytettävyyden kanssa, on vaadittava yhteentoimivuutta
• 2. ONE SIZE DOES NOT FIT ALL
– Tarpeet kuvattava riittävän tarkasti jotta ne voidaan täyttää, ei yhtä kaikenkattavaa ratkaisua tai rajapintaa
• 3. MILLE TASOLLE PYRITÄÄN (arkkitehtuurin kussakin osassa)
– 0 Ei rajapintaa 1 Avoin rajapinta 2 Standardirajapinta 3 Yhteinen integraatioprofiili tarkasti määriteltyyn tarkoitukseen
• 4. PALJON SOVITTAVAA
– Mikään määritys tai standardi ei kata kaikkea
• 5. FOKUS
– Liikkeelle tarpeiden riittävän selkeästä kuvauksesta ja yhteisen kielen ja ohjauksen luomisesta ratkaistavan kokoinen pala kerrallaan
Yhteentoimivuus ei synny itsestään vaan edellyttää
määrätietoista työtä
Yhteentoimivuus-työn osa-alueet
B Yhteentoimivuus-
vaatimusten kokoaminen ja
seuranta
C Määrittelyjen etsiminen ja tuottaminen
D Testaus ja verifiointi
E Kehittämisen ja hankintojen tuki
A Yhteentoimivuus-työn organisointi
ja rakenteet
17 Lähde: SYTKE-projekti / Yhteentoimivuustyön jäsennys:
https://www.innokyla.fi/web/hanke1522768
OPER 18
Yhteentoimivuuteen liittyvät määrittelyt
• Pohjana
– Säädökset
– Tavoitetilan toimintamallien ja prosessien kuvaukset
– Kokonaisarkkitehtuurin ja viitearkkitehtuurien kuvaukset
– Käsitemallit ja sanastot
• Ratkaisuihin kohdistuvat
– Vaatimusmäärittelyt
• järjestelmien toiminnot ja sisällöt yleisesti
• yksityiskohtaiset vaatimukset
– Ratkaisuarkkitehtuurimäärittelyt (mm. modulaariset tietojärjestelmäpalvelut)
– Tietomallit
– Luokitukset ja koodistot
– Rajapintakuvaukset ja soveltamisoppaat
• Kaikissa määrittelyissä keskeistä
– Eri osapuolten osallistuminen yhteistyöhön
– Standardien hyödyntäminen
OPER 19
Yhteentoimivuuden konkreettiset määrittelyt
• Tiedon ja vaatimusten yhdenmukaistaminen / määräykset, ohjeet, määrittelyt, sanastotyö: linkki
• Sosiaalihuollon määrittelyt: linkki
• Koodistopalvelun koodistot, luokitukset ja tietosisältömäärittelyt: linkki
• Kanta-määrittelyt / HL7-rajapinnat: linkki
• HL7 Finland rajapintakartta: linkki
• Sote KA standardisalkku (päivitettävänä 2016)
• Eri hankkeiden ja projektien tarkemmat määrittelyt ja standardit
– Ks. esim.
• Konstantin Hyppösen esitys / kuvantaminen / IHE, Omakanta / FHIR
• SADe-ohjelman määrittelyt linkki
• Ensihoidon, ostopalvelujen, vanhojen tietojen arkistoinnin jne. määrittelyt
OPER 20
Ajankohtaista yhteentoimivuuden kehittämisessä…
• THL:n valtionavustushaku 27.4. mennessä linkki
– sosiaalihuollon valtakunnallinen asiakastiedon arkisto I-vaihe pilotoinnit ja käyttöönotot
– vaiheistusasetuksen mukaisten tietosisältöjen käyttöönotot, päällekkäisen kirjaamisen vähentäminen
– ostopalvelut
– koostetiedot ja tiedonhallintapalvelu (erityisesti diagnoosit, riskitiedot)
– kokonaislääkitys
– terveys- ja hoitosuunnitelma ja hyvinvointi- ja palvelusuunnitelma
– kuva-aineistojen arkistointi
– työtehtäviin perustuva pääsynhallinta ja käytön seurannan lokipalvelut
– käytettävyys ja käytettävyyskriteerit
• Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävistä linkki
• Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen vaiheen I määrittelyt linkki
• Sote-tietojärjestelmien olennaiset toiminnalliset vaatimukset: määräys ja luokitus lausuntokierros: vastaa 11.4. mennessä linkki
• Toiminnalliset vaatimukset keskeisin pohja myös yhteentoimivuudelle
OPER 21
AsTL
Sote-palvelunantaja
Miten olennaisia toiminnallisia vaatimuksia käytetään? – myös yhteentoimivuuden pohjana
5.2.2015 Juha Mykkänen/ OPER
Määräys Toiminnallisten
vaatimusten
luokitus
Määrittely Määrittely
Määrittely -yksityis-
kohtaiset
vaatimukset ja
kuvaukset
Viittaukset
Järjestelmä-
lomake:
järjestelmässä
toteutetut
toiminnot ja
sisällöt
Tietojärjestelmä-
palvelun tuottaja
Viranomaiset: THL,
Kela, Valvira, STM
Alijoukko
toiminnoista
Kansallinen
profiili: tietyn
tyyppisen
järjestelmän tai
toimijan vaaditut
toiminnot
Alijoukko
toiminnoista
Valviran
rekisteri
Ilmoitus A-
tai B-luokan
tietojärjestelmästä
Yhteis-
testaus
Testaukseen
hakeutuminen
(A-luokka)
Kela
Tietoturva-
auditointi
Tietoturva-auditointiin
hakeutuminen
(A-luokka) Arviointilaitos
Vaatimus-
määrittely,
hankinta- tai
kehittämisprojekti
Omavalvonta
Olennaiset toiminnalliset
vaatimukset: määräys ja
luokitus lausuntokierros
käynnissä 11.4. saakka
Määräyksen ja vaatimusten luokittelun tavoitteet • Tukea kansallisesti yhdenmukaista toiminnallisten vaatimusten
ryhmittelyä ja viestintää sote-tietojärjestelmien kehittämisessä
• Määräyksen kautta
– Ohjeistaa ja yhdenmukaistaa lain ja määräysten mukaista sote-tietojärjestelmäpalvelujen käyttötarkoitusten viestintää (ilmoitukset, Valviran rekisteri, sertifioinnin testaus- ja tietoturva-osiot, hankinta- ja kehittämisprojektit)
• Toiminnallisten vaatimusten yhtenäisen ryhmittelyn ja toimintojen luokittelun kautta
– Tukea sote-palveluntuottajia oman tietojärjestelmäkokonaisuutensa ja tietojärjestelmäratkaisujen olennaisten vaatimusten määrittelemisessä ja toiminta-arkkitehtuurin linkittämisessä tietojärjestelmäarkkitehtuuriin
– Tukea tietojärjestelmien valmistajia ja tietojärjestelmäpalvelujen tuottajia lakisääteisten vaatimusten tulkinnassa ja täyttämisessä sekä omien ratkaisujen toiminnallisten ominaisuuksien määrittelemisessä suhteessa määrittelyihin
– Myös suhteessa kumppaneihin ja ”työnjakoon” eri järjestelmien välillä
– Esim. sama ”järjestelmälomake” yhteistestauksessa ja rekisteri-ilmoituksissa
– Selkeyttää valtakunnallisten palvelujen kehittämiseen liittyvien määrittelyjen ja niihin liittyvien kehitys-, testaus- ja sertifiointitoimenpiteiden rakennetta
• Muutoshallinta ja riippuvuuksien hallinta, yhteentoimivuus
OPER
Olennaiset toiminnalliset vaatimukset: määräys ja
luokitus lausuntokierros käynnissä 11.4. saakka
Mistä asioista kannattaa pitää huolta, jotta tiedot kulkevat?
1. Tavoitteena olevien toimintamallien kuvaamisesta sekä asiakkaan että ammattilaisen näkökulmasta
– Ja näiden kuvausten toimeenpanosta toiminnan järjestämisessä JA järjestelmien kehittämisessä, uusimisessa ja hankinnoissa
2. Arkkitehtuurista, joka mahdollistaa myös tulevan kehittämisen
3. Järjestelmien Kanta-valmiuksista
– Keskeisimmät tiedot saataville ja käyttöön valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kautta
4. Avoimista ja standardoiduista rajapinnoista
– Ei ”taikalaatikoita”, vaan täsmällinen määrittely siitä, mitä tietoja tarvitaan, missä, ja mistä ne saadaan
• Ei ”kaikki tiedot” vaan eri palvelujen ja tilanteiden tietotarpeet
– Pohja myös joustaville ja modulaarisille järjestelmäkokonaisuuksille, joiden kehittämisessä säilytetään
– Pohjana valtakunnalliset määrittelyt ja osallistuminen vaatimusmäärittelyistä ratkaisujen yhteiseen kehittämiseen
– Huom. rajapinnan toimivuuteen tarvitaan Toteutus Molempiin Päihin™
5. Riskien hallinnasta
– Käyttövaltuudet, käytön seuranta, olennaiset vaatimukset, omavalvonta, testaus
OPER 24
Yhteistyökanavia lähellä sinua • Mistä tietoa / ohjausta?
– Kanta- ja THL-sivut ja uutiskirjeet, sostiedonhallinta-uutiskirje, kommentointipyynnöt, ajankohtaista sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnassa
– THL:n määräykset ja ohjeet-sivu
– Kanta-sivut (mm. käsikirjat , määrittelyt)
– OPER alueelliset erikoissuunnittelijat
• Työryhmät ja yhteistyöhankkeet
– Kansallinen ja alueellinen yhteistyö, Viila, Kansa-koulu, KAPA, HL7-työryhmät, UNA, Apotti, ODA, SFS SR 301 jne.
• Tapahtumia ja koulutuksia mm.
– Työterveyshuollon rakenteinen kirjaaminen / THL 22.3.
– HL7 Finland Personal Health SIG työpaja 22.3.
– Sähköisen lääkemääräyksen liittymisvalmistelut ja käyttöönotto 21.4.
– TERVE-SOS 2016, 18.-19.5.
– Terveydenhuollon atk-päivät 24.-25.5.
OPER 25
Yhteenveto
• Yhteentoimivuus ei ole vain teknistä tekemistä vaan toiminnan kehittämisen väline
• Palvelujen integraatio voi onnistua vain ratkaisujen yhteentoimivuuden kautta
• Yhteentoimivuudesta ja sen hyödyistä on jo arkipäivän näyttöä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla
– Osataan tehdä, mutta toki tehtävissä nykyistä paremmin ja tehokkaammin
– Paljon valmista käytännön hyödynnettävää: kansalliset määrittelyt, kansainväliset standardit, määrittely- ja hankintayhteistyö
• Sote-palveluissa on tehty jo pitkään yhteentoimivuuden pohjatyötä, jota julkisessa hallinnossa laajemmin vasta suunnitellaan, esim.
– Kanta potilastiedon arkistossa eri tuottajilta yli 4,7 miljoonan kansalaisen tietoja yli 300 miljoonassa asiakirjassa
– Vuonna 2015 sähköisiä reseptejä 27,9 miljoonaa, toimituksia 49,0 miljoonaa
• Suomi on ollut kansainvälisissä eHealth-vertailuissa poikkeuksetta kärkimaiden joukossa viime vuosina
– Keskeisenä syynä pitkäjänteinen työ yhteisen tietopohjan, infrastruktuurin ja yhteentoimivuuden rakentamiseksi
• Merkittävimmät hyödyt ja vaikuttavuudet yhteistyön ja osallistumisen kautta!
OPER 26
Mitä sote-tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus vaatii?
OPER 27
[Refined eHealth European Interoperability Framework, Joint Action to Support eHealth Network
JASeHN, 2016]
Lait ja säädökset
Toimintatavat ja sopimukset
Hoito- ja palveluprosessit
Tieto
Sovellukset
IT-infrastruktuuri
