Katajajuuri & Roininen: Ilmastovalinta

24.3.2014

Ilmastovalinta-viikkojen avajaiset

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Tutkija Taneli Roininen

Ilmastovalinta-konseptin tausta

3/24/2014 2© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin

0 10 20 30 40 50

Asuminen

Ruoka

Vapaa-aika

Hyvnvointi

Vaatteet

Koulu/työ

Muu

Muut ympäristövaikutukset

KHK-päästöt

• Alkutuotanto

• Teollisuus

• Kauppa

• Ravintolat

• Ostosmatkat

• Ruoan valmistus

ja säilytys

Seppälä ym. 2009, 2011

Muut

ympäristövaikutukset

Ilmastovaikutukset


Hiilidioksidi CO2Ilmastovaikutus /

Hiilijalanjälki

= tuotteen koko elinkaaren aikaisten

kasvihuonekaasujen aiheuttama

ilmastonmuutosvaikutus

Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristövaikutusluokka

Tuotteen ilmastovaikutus

Metaani CH4

Typpioksiduuli N2O


Esimerkki: Marinoidun broilertuotteenilmastovaikutus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Rehun raaka-aineetKasvatus Jalostus Logistiikka Pakkaukset Kauppa

N2O

CH4

CO2


Kuluttajien näkemyksiä ilmastoystävällisestä syömisestä

3/24/2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 6

Kuinka paljon seuraavat kriteerit vaikuttavat

elintarvikevalintoihisi?

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Vähähiilihydraattisuus

Luomu

Keveys

Eettisyys

Lisäaineiden (e-koodien) välttämien

Ympäristöystävällisyys

Lähellä tuotettu

Helppous

Tuttu tuotemerkki/tuote

Terveellisyys

Kotimaisuus

Turvallisuus

Hinta

Laatu

Maku/nautinto

5: erittäin paljon 4 3 2 1: ei lainkaan

(va

sta

usp

rosen

tti 100%

)

Lähde: Hartikainen et al. 2014

Mistä elintarvikkeiden ympäristökuorma aiheutuu

kuluttajien mielestä?

Avoin kysymys

24.3.2014 8

MTT:n Climate Communication -hanke,

Hartikainen et al. 2014

Jos saisit tietoa elintarvikkeen hiilijalanjäljestä, kuinka

paljon uskot tiedon vaikuttavan ostopäätökseesi?

24.3.2014 9

13 %

48 %

29 %

10 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

4 Paljon 3 Jonkin verran 2 Hieman 1 Ei lainkaan

(va

sta

usp

rosen

tti 100%

)

61%


Millä edellytyksillä tieto tuotteiden hiilijalanjäljistä

vaikuttaisi ostopäätökseesi? Avoin kysymys

0 % 10 % 20 % 30 %

Ei vaikuttaisi millään

Ei ostaisi pitkälle jalostettuja tuotteita

EOS

Kotimaisuus/alkuperä merkitsee

Muu

Merkintä pakkauksessa

Korkean jalanjäljen tuotteet jäisi ostamatta

Asiasta tiedotettava

Mikäli hinta/laatu ok

Oltava selkeä valintatilanne eri hiilijalanjälkien välillä

(vastausprosentti 73%)


Yhteenveto: mihin Ilmastovalintaa tarvitaan?

• Ruuan ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa, suurimmaksi osaksi biologisista prosesseista

• Merkittävät päästövähennykset alkutuotannossa esimerkiksi teknologisilla ratkaisuilla eivät mahdollisia

• Kuluttajat eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ilmasto- ja ympäristövaikutuksista

1. Tietoaukot ja väärät luulot

2. Vain harva tietää, että raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys elintarvikkeen ympäristö- ja ilmastokuormaan

3. Monet kuluttajat eivät tiedä mitä ilmastoystävällinen ja terveellinen syöminen käytännössä tarkoittaa

Ilmastovalinta-lounas kertoo esimerkin kautta miten

arjessa voi noudattaa ilmastoystävällistä ruokavaliota

Ilmastovaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti

muuttamalla kulutustottumuksia, erityisesti raaka-ainevalintoja


Ilmastolounas -hanke


Ilmastolounas –hanke 2013-2014

Tavoitteet

• Tarjota kuluttajille helppo tapa tehdä ilmaston ja

ravitsemuksen kannalta hyviä ruokavalintoja

• Lisätä luotettavaa tietoa ja kasvattaa lounasruokailijoiden

tietoisuutta ruokailun ilmastovaikutuksista

• Konkretisoida mitä vähemmän ilmastoa kuormittava

syöminen käytännössä tarkoittaa

• Vähentää lounasruokailun ilmastokuormaa tuomalla

ilmastovastuullisen kuluttamisen osaksi kuluttajien arkea


Ilmastolounas –hanke 2013-2014

1. Kehitetään ja testataan Ilmastovalinta –konseptia hankeravintoloissa

2. Tutkitaan mahdollisia kannustimia konseptin käyttöönoton

nopeuttamiseksi

3. Laaditaan suositus Ilmastolounaan kriteereistä sekä jatkotoimenpiteistä

• Mukana

• MTT

• WWF

• Fazer Food Services

• HYY Ravintolat

• Ravintolakoulu Perho

• Ympäristöministeriö, Valtionvarainministeriö, Maa- ja

metsätalousministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö

• Terveyden ja hyvinvoinninlaitos

• Päärahoittaja Ympäristöministeriön KULTU-ohjelma Vähemmästä

viisaammin


81 lounasaterian ilmastovaikutusten arviointi – pohja Ilmastovalinnalle


Lounasaterioiden ilmastovaikutusten arviointi

• 81 lounaan ilmastovaikutusten suuruusluokat

selvitettiin Ilmastovalinta-aterian raja-arvon

määrittämistä varten

• Arvioinnissa huomioitiin lounasaterioiden eli

leivän, maidon, lisukesalaatin ja pääruoan raaka-

aineiden tuotannon ilmastovaikutukset

• Annoskoot eri annostyypeille määriteltiin

Sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailun

ravitsemussuosituksen (2010) mukaan

• Tiedote laskennan tuloksista 12.11.2013:

Lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa suuria

eroja


Ilmastovaikutusvaihtelut suuria

• 5-kertaiset vaihtelut pienimmän ja suurimman kuormituksen

välillä

• 20-kertaiset kuormitusvaihtelut pääruoissa

• 4-kertaiset kuormitusvaihtelut salaateissa

• Keskimääräinen osuus aterian kokonaiskuormituksesta:

• Pääruoka 45%

• Salaatti 30%

• Maito 20%

• Leipä 10%

24.3.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17

Ilmastovaikutusvaihtelut ateriatasolla suuria –Karkea suuruusjärjestys

• Pääruoan pääraaka-aine määrää usein koko aterian

kuormituksen suuruusluokan

A. Kasvisaterioiden kuormitus selvästi keskimääräistä

pienempi

B. Kala-aterioiden kuormitus keskimääräistä pienempi tai

lähellä keskiarvoa

C. Liha-aterioiden ilmastovaikutukset keskimääräistä

suuremmat

Tuloksiin vaikuttavat kuitenkin huomattavasti:

juusto, kerma, lihan tyyppi ja määrä, kalalaji ja

uusiutumattomalla energialla kasvihuoneessa normaalin

kasvukauden ulkopuolella kasvatetut kasvihuonekasvikset

jne.

24.3.2014© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 18

Ilmastovalinta-konsepti


VAIKUTTAVUUS

ILMASTOVALINNAN KANNUSTIMET

NOPEUTTAMASSA KONSEPTIN LEVIÄMISTÄ

Ilmastovalinta-konsepti

ILMASTO-VAIKUTUS

REHEVÖIT-TÄVÄT

PÄÄSTÖT?

STM:n RAVITSEMUK

SELLISET LAATU

KRITEERIT

WWF

KALA-KANNAT

MUUT VASTUULLI-

SUUDEN KRITEERIT ?

TIETOA

KULUTTAJALLE

1) Suora vaikutus:

vähemmän

kuormittava

lounasateria

2) Epäsuora

vaikutus:

oppiminen

esimerkin kautta


Ilmastovalinta-aterian kriteerit

Ilmastovaikutuksen suuruusluokka tulee arvioida aterian reseptin ja raaka-aineiden tuotannon ilmastovaikutuksen perusteella

•Ateria koko määräytyy Sosiaali- ja terveysministeriön joukkoruokailun ravitsemussuosituksen (2010) mukaisesti

Ilmastovaikutuksen raja-arvo: määritelty hankkeen sidosryhmätyöpajaan ja 81 aterian ilmastovaikutusarviointiin pohjautuen

• Ilmastovalinta

• Vähintään 15 % pienempi ilmastovaikutus kuin keskimääräisellä lounaalla

• Parempi Ilmastovalinta

• Vähintään 30 % pienempi ilmastovaikutus kuin keskimääräisellä lounaalla

• Raja-arvo määriteltiin pääruoalla ja salaatille, koska muut aterian osa (leipä ja maito/piimä) vakioita

Terveellisyys• Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa -toimenpidesuosituksen kriteerit (STM

2010)

Kalakannat• Ei punaisella merkittyä kalaa WWF:n kalaopaasta


Ilmastovalinta

Parempi ilmastovalinta


0 0.5 1 1.5 2

Lihakeitto

Porsaanleike

Broilerin rintaleike

Uunilohi

Kotijuustosalaatti

Purjo-perunasosekeitto

Porsaan palapaisti

Kasvispasta

Seiti purjosipuli

Bataattisosekeitto

kgCO2-ekv./annos

Pääruoka

Salaatti

Maito

Leipä

Parempi Ilmastovalinta: Vähintään 30 % keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus.

Ilmastovalinta: Vähintään 15% keskimääräistä pienempi ilmastovaikutus.

KA

Tyypillisiä Ilmastovalinta-aterioita

• Parempia ilmastovalintoja• Kasviskeitto ja –ruokia vähäpäästöisellä salaatilla (juureksia, kaaleja, papuja

ja linssejä)

• Kalaruokia vähäpäästöisistä kaloista (seiti, silakka) vähäpäästöiselläsalaatilla

• Ilmastovalintoja• Kasvisruokia suuripäästöisellä salaatilla

• Keittoja

• Kalaruokia suurempipäästöisistä kaloista (lohi, turska)

• Joitakin liharuokia, joissa kohtuullinen määrä vähäpäästöisempää lihaa (broileri, sianliha) ja vähäpäästöinen salaatti

• Joitakin juustoa ja kermaa sisältäviä kasvis- ja kalaruokia

• Ei-Ilmastovalintoja• Yleensä salaattiateriat

• Liharuoat, joissa vain vähän muita raaka-aineita lihan lisäksi

• Liharuoat, joissa suuripäästöistä lihaa

• Kalaruoat suuripäästöisistä kaloista

• Yleisesti kuormittava pääruoka kuormittavalla salaatilla


Kestävyyden ulottuvuudet, joita ei pystytä vielä huomioimaan

• Ravinnejalanjälki/rehevöittävät vaikutukset

• ekotoksisuus

• luonnon monimuotoisuuden väheneminen

• sosiaalinen vastuu

• paikallisuus ja eläinten hyvinvointi

• tuoteturvallisuus

• jne.Ei ole vielä täsmällisiä tai vakiintuneita mittareita

Lisäksi eri tahoilla eri näkökulmia…kotimaisuus, luomu, lähi, reilu, eettinen….

Ilmastoon keskittyminen kuitenkin perusteltua koska vaikuttaa epäsuorasti useisiin kestävyyden ulottuvuuksiin ja mittari on olemassa

3/24/2014© MTT Agrifood Research Finland 24

Haarukasta tunnistaa lounaslistan ilmastovalinnan

• Ilmastovalinta

- Vähintään 15 % keskimääräistä

pienempi ilmastovaikutus.

• Parempi Ilmastovalinta

– Vähintään 30 % keskimääräistä

pienempi ilmastovaikutus.


Ilmastovalinta-viikot

• Yksi tai kaksi vaihtoehtoa joka päivä muiden lounasvaihtoehtojen

joukossa

• Ilmastovalinta-aterioita on tarjolla 24.-28. maaliskuuta 21

Unicafe-ravintolassa ja kolmessa Amica-ravintolassa

• Lisäksi Ilmastovalinta-aterioita on tarjolla Ravintola Perhossa

7.-11. huhtikuuta

• MTT:n tutkijat vastaavat Ilmastovalinta-viikkojen ajan

Ilmastovalintaan liittyviin kysymyksiin Facebookissa:

facebook.com/Ilmastovalinta


facebook.com\Ilmastovalinta

Health & Medicine

Katajajuuri & Roininen: Ilmastovalinta