Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

13.3.2017 Lassi KöppäHankepäällikkö

Väestöliitto ry

Q&A• Mistä löytäisimme kaikille sopivia pienten askelten malleja kohti

perheystävällisten työpaikkojen Suomea?

• Tavoitteena on että jokainen työpaikka olisi perheystävällinen. Miten tätä voitaisiin parhaiten toteuttaa?

• Miten sellaiset työpaikat, jossa perheystävällisyys ei nimenomaan toteudu, saadaan jatkossa mukaan kehittämään asiaa?

• Mietityttää, miten perheystävällisen työpaikan hyviä käytäntöjä saa levitettyä laajemmalle alueelle kuin 1-2 kahteen pilottityöpaikkaan?

• Minkälainen toteutus on koulutuksien osalta ja mitkä ovat aikataulut malleihin?

• Mitä ovat toimivat hyvät käytännöt ja kuinka laajasti ne on saatu (a) osaksi työmarkkinasopimuksia ja (b) osaksi työpaikkojen normaaleita käytäntöjä?

ITSEARVIOINNIN TEEMA-ALUEET

Arvot ja asenteet1.1 Organisaatiomme henkilöstöllä on

perheystävällinen asenne ja arvomaailma.

1.2 Johdolla ja esimiehillä on

perheystävällistä työkulttuuria tukeva

asenne.

1.3 Työaikoja ja työnteon määriä halutaan

ennakoida myös työn ja muun elämän

yhteensovittamisen näkökulmasta.

1.4 Työyhteisössä ajatellaan, että työaika-

ym. joustoilla on molemminpuolisia hyötyjä:

ne auttavat sekä työntekijää että

työnantajaa.

1.5 Henkilöstön työn ja muun elämän

tasapaino nähdään perustavanlaatuisena

arvona organisaation toiminnassa.

1.6 Perheen ja työn yhteensovittamista

halutaan tukea myös haastavissa olosuhteissa

(esim. töissä tulospaineet ja/tai

yksityiselämässä haastava perhetilanne).

1.7 Perheystävällisyydestä ajatellaan

tasapuolisesti: samassa tilanteessa olevia

kohdellaan samalla tavalla.

LISÄKYSYMYS:

Jos epätasapuolisuutta on ollut, miten se on

ilmennyt?

Johdon ja esimiesten toiminta2.1 Naisia ja miehiä kohdellaan organisaatiossamme tasa-

arvoisesti koskien mm. perhevapaille kannustamista,

käytäntöjä ja viestintää esimerkiksi poissaoloista jotka

koskevat lapsen sairastumista, ylenemismahdollisuuksia ja

palkkakehitystä.

2.2 Esimieheni suhtautuu ymmärtäväisesti lapsen tai muun

lähiomaisen sairastumisesta johtuvaan poissaoloon.

2.3 Pitkälle perhevapaalle jäänti on ennakoitu ja järjestetty

sujuvasti sekä työntekijän että muun työyhteisön kannalta.

2.4 Esimieheni huolehtii, etteivät lyhyet/pitkät poissaolot

perhesyistä aiheuta muille henkilöille (itsensä mukaan

lukien) liiallista työkuormaa.

2.5 Perheystävällisyyden toteuttamisesta ei aiheudu

henkilöstölle negatiivisia sanktioita, kuten huomautuksia,

kielteistä piiloviestintää, käytäväpuheita, siirtämistä

vähemmän haastaviin tehtäviin, palkkaepätasa-arvoa,

urakehityksen hidastumista yms.

2.6 Minun on helppo ottaa esimieheni kanssa puheeksi

työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä asioita ja

kysymyksiä.

2.7 Esimieheni ottaa tarvittaessa puheeksi työaikoihin,

työmäärään ja työajan joustoihin liittyviä asioita, jotta

perheen ja työn yhteensovittaminen toteutuu hyvin

omassa arjessani.

2.8 Esimieheni näyttää myös omalla toiminnallaan

esimerkkiä työn ja perhe-elämän toimivasta

yhteensovittamisesta.

Työajat ja joustot3.1 Mahdollisuuteni vaikuttaa työaikoihini/työvuoroihini

ovat hyvät.

3.2 Työpäivieni aloitus- ja päättymisajoissa on sopivaa

joustavuutta.

3.3 Esimieheni ja minä työntekijänä huolehdimme

kumpikin osaltamme, että työtäni ja työmäärääni

rajataan tarvittaessa.

3.4 Normaalista työajasta poikkeavista tehtävistä (esim.

ilta- tai viikonlopputyöstä) sovitaan niin, ettei siitä

aiheudu kohtuutonta haittaa itselleni ja perhe-

elämälleni/muulle elämälle.

3.5 Minun on mahdollista pitää kertyneitä saldoja

helposti vapaina sekä työnantajalle että itselleni

sopivana ajankohtana.

3.6 Työyhteisössäni palaverit ja kokoukset pyritään

pääsääntöisesti sijoittamaan ydintyöajalle (n. klo 10-15).

3.7 Minun on mahdollista vaikuttaa riittävästi loma-

aikojen sijoitteluun.

3.8 Perhesyystä työpaikallamme on mahdollista siirtyä

väliaikaisesti lyhennettyyn työaikaan tai osa-aikatyöhön.

3.9 Osa-aikatyön tekemiseen on olemassa

organisaatiossamme toimivat käytännöt: työmäärä

suhteessa lyhempään työaikaan, vastuiden jakaminen,

yhdenvertainen kohtelu, sopimus osa-aikatyöjakson

kestosta ym.

3.10 Etätyöskentely onnistuu, jos työn luonne sen

mahdollistaa.

3.11 Etätyöhön liittyvät pelisäännöt ovat kaikkien

tiedossa.

3.12 Työpaikalta tai työn äärestä on helppo olla

tilapäisesti poissa hoitaakseen välttämättömiä omia

ja/tai perheeseensä liittyviä asioita.

Ohjeistukset ja pelisäännöt4.1 Tiedän mitä ohjeistuksia perheen ja työn

yhteensovittamiseen liittyvistä joustoista on

organisaatiossamme annettu.

4.2 Tiedän mistä perheen ja työn yhteensovittamista

koskevat ohjeistukset löytyvät.

4.3 Perheen ja työn yhteensovittamista koskevat

ohjeistukset ovat avoimesti ja helposti saatavilla

(organisaation sisällä).

4.4 Tiedän keneltä voin kysyä apua/tukea.

Lomake ohjeistuksineen: http://www.parassyy.fi/wp-content/uploads/2015/10/Itsearviointilomake_perheystavallisyys_2016.pdf

Työnantaja

PERHEYSTÄVÄLLISTEN TYÖPAIKKOJEN VAIKUTTAVUUSKETJU

Työntekijä Lapsi (perhe)

Perheystävällisen työpaikan toimintamallin soveltaminen

Pystyy yhteensovittamaantyön ja muun elämänsä paremmin, kuin aiemmin

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on parantunut, joka vaikuttaa elämänlaatuun kokonaisvaltaisesti

Oma vanhempi (tai puoliso) on enemmän läsnä arjessa

Perhearki on helpompaa. Perheen hyvinvointi on parantunut.

VAIKUTUKSET:

100 työntekijää

40 työntekijää

Esimerkki-vaikutus

TULOKSET:

40 perhettä / 60 lasta

Miksi organisaation kannattaa olla perheystävällinen?

Perheen ja työn parempi

yhteen-sovittaminen

Lisää hyvin-vointia työssä

Vähentää vaihtuvuutta

Lisää organisaation tuottavuutta

Sitoutuneemmat työntekijät

Vähemmän sairauspoissaoloja

Parantaa työnantajakuvaaVarmistaa osaavan

työvoiman rekrytoinneissa

Itävallan sertifikaatti esimerkkinä

• Auditointiin osallistuneiden

organisaatioiden kohdalla todetut

tulokset:

• 23% vähemmän

sairauspoissaoloja

• 10% pienempi lähtövaihtuvuus

• 9% lyhyemmät perhevapaat

Työpaikan kehittämisen välineitä:

- itseanalyysin välineet

- anonyymit henkilöstökyselyt

- vertailutieto muihin yrityksiin

- mittarit, joilla perheystävällisyyden

kehittymistä seurataan

Lähde: http://www.familieundberuf.at/information-in-english/

Q&A• Mietityttää myös, ovatko Työterveyslaitoksen ja Väestöliiton mallit

ainoita, joilla asiaa viedään eteenpäin? Vai olisiko asiakokonaisuuksia, joita voisi edistää ilman tietty mallia?

• Hyvät käytännöt, onko jollakin käytössä ollut pitkään ja millaisilla kokemuksilla eli missä on pisimmälle kehitetty, onko vaikuttavuutta tutkittu paikallisesti ja/tai valtakunnallisesti tai kansainvälisesti.

• Väestöliiton ja TTL:n perheystävällisten mallien esittely ja vertailu. Myös kokemusten vertailu.

• Tietotarpeita on paljon: olisi hyvä kuulla jokin lyhyt kooste yleisesti hyväksi havaituista perheystävällisen työpaikan toimintakäytännöistä. Olisi hyvä kuulla, jos jossain on viety jompi kumpi malleista (Työterveyslaitos/ Väestöliitto) läpi, mikä on ollut vaikuttavuus.

• Millaiset työpaikat ovat valikoituneet kohteiksi näitä malleja kokeilemaan?

Ohjelmaa pilotoivat 15 organisaatiotaTilanne 13.3.2017

YrityksetDNAPohjois-Karjalan OsuuskauppaSkanskaTerveystaloTutorisVarova

Julkinen sektoriKansaneläkelaitos

JärjestötBarnavårdsföreningen i Finland rf.Lastensuojelun Keskusliitto ry.Luotolan Nuoret ry.Mannerheimin LastensuojeluliittoMiessakit ry.Suomen Vanhempainliitto ry.

KunnatJoensuuPuolanka

Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa eteneminen

1. Alkukartoitus oman

organisaation nykytilasta

2. Kehittämis-suunnitelman

laatiminen perheystävällisyyden

parantamiseksi

3. Toimenpiteiden toteuttaminen

omassa organisaatiossa

4. Organisaation perheystävällisyyden

kokonaisarviointi

Mahdolliset lisätoimenpiteet

Dokumenttipohjathttp://www.parassyy.fi/sertifikaatti/

perheystavallinen-tyopaikka-ohjelma/

Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä

• Etätyömahdollisuuksien lisääminen

• Esimiestiedotus -> valmennus

• Joustavat työajat

• Isovanhempien huomiointi

• Kesälomat

• Miesten perhevapaat

• Pelisääntöjä intraan

• Työvuorosuunnittelun kehittäminen

• Sisäinen viestintä

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotointi

• Pilotointiaika: 1.1.2016-31.12.2017• Organisaatiot toteuttavat pilotoinnin aikana Perheystävällinen työpaikka -

ohjelmaa.• Väestöliitto seuraa kunkin organisaation etenemistä (sparraus- ja

suunnittelukäynneillä) ja antaa tarvittaessa tukea ja ideoita. Seuranta toteutetaan dokumenttien, raportoinnin ja erillisten käyntien avulla.

• Pilotoinnin aikana Väestöliitossa kerätään palautetta ohjelman toimivuudesta ja kehittämisehdotuksia lopullista ohjelmaa varten.

• Ohjelmassa mukana olo ja uudistusten läpivienti edellyttää kunkin organisaation johdon sitoutumista perheystävällisyyden kehittämiseen.

Työterveyslaitos:

Työ@Elämä -kehittämisprosessi

• Voidaan kehittää koko organisaatiota, sen osaa tai tehdä yhteistyössä eri organisaatioiden kesken

• Koostuu kolmesta palvelusta, joita voi toteuttaa erikseen tai valita koko kehittämisprosessin:• Henkilöstökysely

• Esimiesvalmennus

• Vertaisryhmätoiminta

Väestöliitto:

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

• Tarkastellaan ja kehitetään koko organisaation perheystävällisyyttä

• Edellyttää ylimmän johdon tukea

• Tarjoaa vaiheistetun ja tuetun rakenteen, jossa etenemistä Väestöliitto tukee (kesto 1-3v)

• Valittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen on organisaation itsensä vastuulla (henkilöstökyselyt, esimiesvalmennukset, jne.)

• Kehittämistoimenpiteitä voi toteuttaa itse tai ostaa ulkopuoliselta tarjoajalta

• Ohjelman onnistuneesti suorittaneilla organisaatioilla on oikeus hyödyntää Perheystävällisen työpaikka –merkkiä rekrytoinnissa ja viestinnässä

Lassi Köppä Anna KokkoHankepäällikkö Erityisasiantuntijalassi.koppa@vaestoliitto.fi anna.kokko@vaestoliitto.fiPuh. 040-7593650 Puh. 050-342 0572

Perheystävällisesti töissä -hankehttp://parassyy.fi/sertifikaattihttp://www.facebook.com/parassyy

Perheystävällinen työpaikka -sivustohttp://www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/perheystavallinen-tyopaikka