Sokra / tutkimus Pohjois-Suomi, Kainuu

18.5.2015

Reija Paananen, FT, tutkija

26.5.2015 2

Leskelä, Komssi, Sandström, Pikkujämsä, Haverinen, Olli, Ylitalo-Katajisto

Suomen Lääkärilehti 48/2013 v sk 68

Kokonaiskustannuksista:

- sosiaalipalvelujen asiakkaat

(voivat käyttää myös

terveyspalveluja): 62 %

- terveydenhuollon asiakkaat,

joilla ei sosiaalipalveluja: 38 %

Pieni osa väestöstä käyttää valtaosan

palveluista Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sosiaali- ja terveydenhuollon

kustannuksista Oulussa vuonna 2011.

Tämän ryhmän

palveluiden

järjestäminen

oleellista, sekä

inhimilliseltä että

taloudelliselta

kannalta

Pohjoisessa työttömyys on suuri ongelma

26.5.2015 3

Tilastokeskus, työvoimatutkimus Työttömät työnhakijat kunnittain 2014 https://www.tem.fi/files/41951/1_Tilastotiedote_2015.pdf

0

5

10

15

20

25

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Koko maa

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Työttömyysaste on työttömien

prosenttiosuus saman ikäisestä

työvoimasta eli työllisistä ja

työttömistä.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvussa

26.5.2015 4

0

5

10

15

20

25

30

2004200520062007200820092010201120122013

Kainuu

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Koko maa

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Pitkäaikais-

työttömien osuus

työvoimasta 2014

4,4-5 (3)

3,6-4,4 (4)

Kainuu, Lappi

2,8-3,6 (8)

Ppmaa

2-2,8 (1)

1,2-2 (2)

0,4-1,2 (1)

TEM, työnvälitystutkimus

Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä

26.5.2015 5

Maahanmuuttajien

työttömyyteen liittyy myös

muita ongelmia, esim.:

- Köyhyys

maahanmuuttajaperheissä

kaksinkertaista muihin

verrattuna

- Maahanmuuttajaperheiden

nuorten hyvinvointi

heikompaa

51-58 % (1) Kainuu

43-51 (2)

35-43 (6) Lappi

27-35 (4) P-Pmaa

19-27 (4)

11-19 (2)

TEM, työnvälitystilasto

Ulkomaalaisten

työttömyysaste 2014

Kuntien maksamat työmarkkinatuet

26.5.2015 6

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 0002

01

4-0

3

20

14

-04

20

14

-05

20

14

-06

20

14

-07

20

14

-08

20

14

-09

20

14

-10

20

14

-11

20

14

-12

20

15

-01

20

15

-02

20

15

-03

Kainuu

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Työttömyys-

aste 1/2015, %

Työ-

markkina-

tukea

saavien

määrä

3/2015

Kuntien

maksama

työmark-

kinatuki

3/2015

jokaista

työikäistä

kohti

Kainuu 15,3 1055 6,8 €

Lappi 11,3 2772 7,9 €

Pohjois-

Pohjan-

maa

11,2

6199 8,5 €

€

www.kela.fi/kelasto

Työttömyyden perusturvan menot

kaksinkertaistuneet kuudessa vuodessa

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1 000

asukasta

26.5.2015 7

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Koko maa

Kainuu

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

SOTKAnet

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

0 1 2 3 4 5

1987 syntyneen NEET vuosien summa

1987 synt.toimeentulotuki

1987 synt. psyk poli

tuomio(ehdollinen/ehdoton)

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy

nuorilla myös muina ongelmina

THL, Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimus

NEET= Not in Employment Education or Training

26.5.2015 Etunimi Sukunimi 9

Koettu hyvinvointi väestössä ja ruoka-avun asiakkailla (%).

(Kainulainen Sakari 2014. Ruoka-avun hakijoiden hyvinvointi.

Teoksessa Ohisalo Maria & Saari Juho (toim.) Kuka seisoo

leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa.)

Ruoka-avun asiakkaat kokevat hyvinvointinsa heikommaksi

Koettu hyvinvointi väestössä ja ruoka-avun asiakkailla (%).

Hyvä kaveri auttaa jaksamaan

10

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

kohtalainen taivaikea

ahdistuneisuus

koulu-uupumusta koulukiusattunaväh. kerran viikossa

terveydentilakeskinkertainen tai

huono

paljon vaikeuksiatehtävissä

ei ystävää

yksi tai useampiystävä

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013

Kainuussa toteutetuissa hankkeissa tehtyä

• Työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli

• Matalan kynnyksen työpaikkoja, vierihoitomalli tueksi

vaikeasti työllistyville

• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, leiritoimintaa, tukea

kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan, osallistavaa

harrastamista

• Yksilöohjausta, ryhmätoimintaa aktivoimaan nuoria

26.5.2015 11

Pohjois-Suomessa tehty paljon töitä, myös ns.

huono-osaisten palveluiden parantamiseksi

• ESR-hankkeet, KASTE-hankkeet

• Tehostettua ohjausta, yksilöllisiä toimenpiteitä

• Toimintamalleja

• Matalan kynnyksen palvelua

26.5.2015 12

maahanmuuttajat

vammaiset

nuoret

työttömät (myös spesifejäkohderyhmiä)pitkäaikaistyöttömät, vaikeastityöllistyvätlaajempi kohderyhmä

Huomioita Pohjois-Suomessa toteutetuista

hankkeista

• Kehitettyjä toimintamalleja voitaisiin hyödyntää myös

muiden syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden

ryhmien kohdalla (ei vain nuorilla).

• Esimerkkihankkeissa tulee korostuneesti esiin

toimintatavat, joilla pyritään keskittämään palvelut yhteen

tiettyyn ohjaus- ja tukipisteeseen, joiden toiminta

perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön.

• Aiemmassa toiminnassa vähälle jääneet:

– sosiaalisen osallisuuden edistäminen

– asiakasosallisuus, aidosti asiakaslähtöinen palvelumuotoilu,

asiakkaiden ottaminen mukaan jo hankkeiden

suunnitteluvaiheessa

– kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen

26.5.2015 13

Tutkimustyön tavoitteet

1. Huono-osaisuuden määrittely ja alueelliset erityispiirteet

- Ketkä ovat alueella huono-osaisia, miten he sijoittuvat ja kuinka paljon heitä

on?

- Mihin resursseja ja kehittämistyötä pitäisi suunnata?

2. Huono-osaisten saama tuki ja palvelut alueella

- Millaista tukea ja palveluita eri ikäisille ja erilaisille ryhmille on tarjolla?

- Ketkä tuottavat palveluita ja tukea?

- Miten tilanne vaihtelee eri puolilla sote-aluetta?

- Mitkä ovat alueiden / toimijoiden yhteisiä haasteita ja, miten niitä ratkotaan?

- Missä on onnistuttu?

3. Hyvien / lupaavien käytäntöjen esiin nostaminen

26.5.2015 14

Yhteystiedot

Reija Paananen

Tutkija, Pohjois-Suomi

reija.paananen@diak.fi

040 - 508 4294

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Uusikatu 46, 90100 Oulu

www.thl.fi/sokra

26.5.2015 15