Vammaisasioiden oppimisverkosto asiakaslahtoisten kaytantojen uudistamisessa arviointi 01102012

Vammaisasioiden oppimisverkosto asiakaslähtöisten käytäntöjen

uudistamisessa: verkostojohtamisen haasteet käynnistymisvaiheen jälkeen

Heidi Anttila, Anu Autio, Päivi Nurmi-Koikkalainen

1.10.2012 FT Heidi Anttila 1

Tausta

• Verkostoissa voidaan edistää kumppanuutta ja tukea asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) perusti lokakuussa 2011 vammaisasioiden oppimisverkoston Innokylään www.innokyla.fi

• Oppimisverkosto on avoin kaikille

• Sen tavoitteena on

1. Yhdistää eri sektoreiden vammaisalan toimijoita ja

2. Tukea Innovaatioprosessia sen eri vaiheissa. Kehittämisen aihe voi olla mikä tahansa vammais- ja apuvälinealan tarpeista nouseva.


http://www.innokyla.fi/

Kehittämishaasteet vammaisalalla

• Viisi historiallista näkökulmaa oikeuksiin ja vastuuseen (Independent Living Canada, 2012).

• Ihmisoikeusnäkökulma!


Hyväntekeväisyys

- Ihmisillä oikeus toivoa apua

- Hyväosaisilla velvollisuus antaa rahaa

Lääketieteellinen

- Ihmisillä oikeus lääketieteelliseen apuun

- Lääketieteen ammattilaiset päättävät diagnoosista

Kuntoutus

- Ihmisillä oikeus työhön, työhön liittyvän kuntoutuksen

- Ammattilaisilla oikeus päättää miten työ on tehtävä ja kuka sen voi tehdä

Sosiaalinen/poliittinen

- Ihmisillä oikeus osallistua yhteiskuntaan

- Julkisella vallalla on vastuu osallisuutta vahvistavasta lainsäädännöstä ja sen toimeenpanosta

Itsenäinen elämä

- Ihmisillä oikeudet ja velvollisuudet

- Julkinen valta rakentaa yhdessä kansalaisten kanssa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa ja mahdollistavaa yhteiskuntaa

Oppiminen verkostoissa

• Oppiminen on usein sosiaalista toimintaa, joka edellyttää ihmisten kohtaamista ja aitoa vuorovaikutusta.

• Oppimista edistää myönteinen ilmapiiri sekä toiminnan riittävä selkeys ja tavoitteellisuus.

• Keskeiset toisiinsa liittyvät vuorovaikutustekijät sosiaalisessa oppimisessa ovat luottamus, sitoutuminen ja jaetun uuden käsityksen muodostaminen.

• Ideaalitilanteessa monitoimijaverkosto kykenee ratkaisemaan ongelmia uudesta jaetusta näkökulmasta. Vastaavasti huonoin tilanne on, jos toisistaan eroavat käsitykset jakavat toimijoita, mikä estää kuuntelemista ja dialogia.

(Sol ym. 2012.)


Verkoston johtamisen keskeiset tehtävät

• Luottamuksen ja sitoutumisen vahvistaminen sekä verkoston toiminnan mahdollistaminen.

– Verkostoihin vaikuttaa toimijoiden välinen jatkuva vuorovaikutus ja sopeutuminen.

– Toimintaa on muokattava verkoston toiveiden mukaisesti.

– Toimijoiden resurssit ja osaaminen vaikuttavat rooleihin, joita he voivat verkostossa ottaa.

• Ydinvaatimukset:1) toimijoilla on yhteinen tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi, 2) verkoston toimijat, resurssit ja toiminnat on tunnistettu, 3) toimijat työskentelevät systemaattisesti yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi ja 4) toiminnat tuottavat tehokkaita ratkaisuja alkuperäiseen tavoitteeseen, tai jos ei, suunnitelmaa muutetaan yhdessä. (Järvensivu & Möller 2009)


Miten oppimisverkosto toimii? • Se järjestää avoimia Innopajoja, joissa yhteiskehitetään

käytäntöjä innovaatioprosessin eri vaiheissa: ideointi, käytännön mallintaminen, käyttöönotto, arviointi ja juurruttaminen.

– koko- tai puolipäiväisiä tapahtumia, joissa kehittäjät ja muut toimijat (kansalaiset, päättäjät) työskentelevät yhdessä.

• Se järjestää innofoorumeita, joihin kokoonnutaan kuulemaan esityksiä ja työstämään yhdessä ajankohtaisia aiheita.

– 1-2 päivän mittaisia laajempia tapahtumia, joissa hyödynnetään osin luentoja ja osin työpajoja.

• Oppimisverkostolla on käytössä Innokylän sähköinen alusta, työkalut ja kehittyvät palvelut (yhteiset työtilat, hankepankki jne.)

• Oppimisverkostolla on yhteisesti sovitut, avoimet toimintatavat

(Innokylä, 2012)


Arvioinnin tavoite ja menetelmät

• Arvioida kehittämisprojektin tilannetta ja johtamisen haasteita yhden vuoden toiminnan jälkeen vammaisalan monitoimijakontekstissa.

• Viitekehyksenä on Järvensivun ym. (2009, 2010) holistinen verkostojohtamisen malli.

• Aineistot:

• Kehittämisprojektin suunnitelma, oppimisverkoston toimintasuunnitelma

• Innopajojen suunnittelu- ja arviointimatriisit, osallistujalistat

• Koordinaattorien toimintapäiväkirja

• Palautekysely toimijoille elo-syyskuussa 2012


Missä verkostoitumisen vaiheessa vammaisasioiden oppimisverkosto on?

Verkostoitumisen eri vaiheiden arviointikysymykset:

1. Ovatko verkoston haasteet tunnistettu ja toimijat kutsuttu koolle?

2. Onko yhteisen tavoitteen ja toimintatapojen suunnittelussa edistytty?

3. Työskenteleekö verkosto systemaattisesti tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi?

4. Levittääkö verkosto tuloksia ja verkosto-osaamista?


Oppimisverkoston toiminta 10/2011-09/2012

• Verkostoa johti kolme oppimisverkostokoordinaattoria

• Koordinaattorit markkinoivat, koordinoivat, neuvottelivat yhteiskehittämisehdotuksista ja järjestivät innopajoja

• Yhteistyössä kahden tuutorin ja 16 vammaisalan toimijan kanssa.

• Verkosto järjesti 11 innopajaa ja 1 innofoorumin

• Toimintaan ilmoittautui mukaan yli 300 toimijaa (innopajoihin osallistuneet tai sähköpostilistalle liittyneet).

(Vammaisasiat, 2012)


Käytetyt panokset oppimisverkoston toimintaan

• Koordinaattorit toimivat osana omaa työaikaa

• Innopajat järjestettiin Helsingissä THL:n tiloissa, yksi Kaarinassa ja yksi Tampereella.

• THL-innopajojen kahvi ja pulla -kustannukset vaihtelivat 80–248 euroa ja tilavuokrat 0-294 euroa.

• Yhtä innopajaa oli järjestämässä 1–2 koordinaattoria ja 1innotuutori, aina vähintään kaksi, mutta useimmiten kolme henkilöä.

• Järjestelyihin käytetty työaika vaihteli 5-20 tuntia per henkilö. Kaikissa pajoissa oli lisäksi 1–4 muuta toimijaa mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa.


Vammaisasioiden oppimisverkoston järjestämät innopajat ja innofoorumi https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat


Lokakuu 2011: Vammaisasioiden oppimisverkoston

käynnistys

18.10. Helsinki: Lapset ja perheet

31.1. Helsinki: Hankintaprosessit

vammaispalveluissa – suorahankinta

tarkastelussa

25.4. Helsinki: Lapsen ja perheen toimijuuden ja

osallisuuden vahvistaminen.

22.11. Helsinki:

Kaste 2012-2015 -ohjelma ja kehittämis-

ajatukset käytännön

työssä

14.2.Helsinki: Neurologisten

pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten

asuminen

5.9. Helsinki: Toimintakyky ja vammaisuuteen

liittyvät suunnitelmat ja palvelut

17.2. Helsinki: Vammaisuuteen

liittyviä palvelurakenteita

20.4. Helsinki: Verkostoneuvottelun

kuvaaminen

28.8. Tampere: Verkostoneuvottelun

kuvaaminen

18.4. Kaarina: Kuljetuspalveluiden

kuvaaminen

Innofoorumi 3.5. Espoo: Asumisesta elämiseen -

muutosta mahdollistamassa

https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat


Oppimisverkoston toimijoiden taustaorganisaatiot


Toimijaorganisaatio Innopajoissa tai

sähköpostilistalla (n=302)

n (%)

Vastasi palaute- ja

toivekyselyyn (n=104)

n (%)

Kunta tai kuntayhtymä 114 (38) 34 (33)

Järjestö, säätiö tai yhdistys 86 (28) 33 (32)

Sairaanhoitopiiri 21 (7) 6 (6)

Yksityinen palveluntuottaja 19 (6) 7 (7)

Ammattikorkeakoulu 17 (6) 10 (10)

Tutkimus- tai kehittämislaitos 10 (3) 3 (3)

Koulu 10 (3) 0 (0)

Kela 7 (2) 4 (4)

Ministeriö 4 (1) 0 (0)

Yliopisto 3 (1) 1 (1)

Seurakunta 1 (0) 1 (1)

Vakuutusyhtiö 1 (0) 0 (0)

Ei tietoa 9 (3) 5 (5)

Mitä verkostoitumistavoitteita oppimisverkosto on saavuttanut?(n=74-77)


0 10 20 30 40 50 60 70 80

Oppimisverkoston toiminta on avointa kaikille

Oppimisverkostolla on avoimet toimintatavat

Oppimisverkostoa kehitetään yhteisesti

Oppimisverkosto on koonnut yhteen riittävästä alan toimijoita

Oppimisverkosto on mahdollistanut muihin alan toimijoihin tutustumisen

Oppimisverkostossa on riittävästi osaamista

Oppimisverkosto on tunnistanut tärkeitä vammaisalan haasteita ja kehittämisideoita

Oppimisverkosto tukee systemaattista työskentelyä yhteiskehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi

Oppimisverkosto on tehokas tapa levittää tietoa ja kehittämistyön tuloksia

Oppimisverkosto on vahvistanut verkosto-osaamistani

Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Täysin


0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Oppimisverkosto on edistänyt palvelujen asiakaslähtöisyyttä

Oppimisverkosto on syventänyt asiantuntijuuttani

Oppimisverkosto on uudistanut käytäntöjä

Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon Täysin

Mitä tulostavoitteita oppimisverkosto on saavuttanut? (n=73-74)

Toimijoiden osallistuminen ja toiveroolit


0 10 20 30 40 50 60 70 80

Seurata oppimisverkoston sähköpostia

Seurata oppimisverkoston verkkosivuja

Osallistua innopajaan tai innofoorumiin

Ehdottaa aihetta innopajaksi

Järjestää tai toteuttaa innopajaa

Kouluttautua tai toimia innotuutorina

Kuvata käytäntöä Innokylän REA-työkalulla

Seurata Innokylän uutiskirjettä

Kirjata hankkeeni Innokylän hankepankkiin

Ei vielä osallistunut missään roolissa

Haluaa osallistua jatkossa Jo osallistunut

Suosittelisitko oppimisverkostoa muille (n=99)?


Asteikko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Keskiarvo

Arvosana* 1 0 1 2 4 6 7 33 16 29 8,23

*1 = en suosittelisi missään nimessä, 10 = ehdottoman valmis

Mitä uutta verkostossa oppimaansa toimijat hyödyntävät työssään?


Sen toin esille organisaatiomme

palvelutuoteuudistuksen

yhteydessä, sekä innovaatioiden

levittämisestä saamani tiedot

Olen löytänyt verkoston

useita uusia

yhteistyökumppaneita,

joiden kanssa toimien

voin laajentaa

osaamistani. Siis ihan

nimiä ja toimipaikkoja,

sekin on jo suuri etu.

Nimenomaan verkoston

syntyminen ja sitä kautta

uusien kontaktien ja

myös uusien

näkökulmien löytyminen

on edistänyt monella

tapaa omaa työtä

Kokemukset

ammattilaisten ja

perheiden välisestä

kommunikaatiosta

Yhteiskehittämisen

työkalut ja

tuotekehitysprojektin

hallinta

Vaikea pistää tärkeysjärjestykseen

- kenties vammaisia koskevan

lainsäädännön ja määräysten

tuntemus sekä mm. asumisen ja

kuljetuspalvelujen kehittäminen

Mitä tämä verkostoitumisen vaihe edellyttää verkoston johtamiselta?

Koordinaattorien tehtävät verkoston johtamisessa:

1. Verkoston ydintoimijoiden tunnistaminen

2. Entistä monimuotoisemman verkoston rakentaminen

3. Ydintoimijoiden tehtävien, roolien ja vastuiden selventäminen

4. Jo tunnistettujen mallintamis- ja arviointitehtävien toteuttaminen innopajoissa

5. Verkostossa tuotetun tiedon jäsen tiedon jäsentäminen ja avoin välittäminen Innokylässä

6. Toiminnan ja tulosten seuranta ja arviointi


1. Verkoston toimijoiden tunnistaminen

• Alan toimijoiden määrä on suuri ja monitahoinen, monia keskeisiä toimijoita on yhä verkoston ulkopuolella ja verkostosta kuulleiden määrä on vasta vähäinen.

• Jatketaan markkinointia valtakunnallisissa seminaareissa ja tapahtumissa, Innokylän verkkopalvelussa, sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse.

• Tuodaan esille hyötyjä toimijan omalle kehittämistyölle, esimerkiksi verkostoitumisen edut, yhteisiä työkaluja ja näkyvyyttä Innokylässä sekä malleja omalle kehittämiselle Innokylässä jo arvioiduista mallinnuksista.

• Kohdennettua markkinointia hyödyistä suunnataan organisaatioiden johdolle ja päätöksentekijöille, jotka voivat sekä mahdollistaa kehittäjien osallistumisen työskentelyyn että ottaa tulokset käyttöön organisaation kehittämisessä.


2. Entistä monimuotoisemman verkoston rakentaminen

• Oppimisverkoston rakenteen jatkuva kehittäminen ja sen avoin reflektointi.

• Avoimuuden periaatteen ylläpito sopimalla tiedonkulun mahdollistamisesta ja työskentelytavoista oppimisverkoston tilaisuuksissa henkilökohtaisilla esimerkeillä, sekä jakamalla yhdessä tuotetut aineistot Innowikissä ja sähköpostitse.

• Verkostokartan rakentaminen: ydintoimijat, ja heidän suhteensa toisiinsa ja muihin verkostoihin.

• Selvitetään tapoja, joiden avulla voidaan organisoida suuremman toimijajoukon ja monien kehittämisteemojen monimuotoinen oppimisverkostotoiminta.


3. Ydintoimijoiden tehtävien, roolien ja vastuiden selventäminen

• Uusien ydintoimijoiden ja innotuutoreiden rekrytointi tiiviimpään toimintaan

• Kutsutaan ideointipalavereihin ne toimijat, jotka haluavat osallistua oppimisverkoston toiminnan järjestämiseen tai toimia innotuutoreina.

– Selvitetään, millaista osaamista ja mitä toimintaa he voivat tuoda verkostoon.

• Yhteinen suunnittelu ja päätöksenteko verkoston tavoitteista ja toimintamuodoista, sekä yhteisten kehittämisaiheiden valinta

– Yhteinen sopiminen tehtävistä, rooleista ja vastuista.


4. Jo tunnistettujen mallintamis- ja arviointitehtävien toteuttaminen innopajoissa

• Jatketaan oppimisverkostossa jo tunnistettujen teemojen työstämistä.

• Noudatetaan proaktiivista mahdollistamisperiaatetta, vältetään tekemästä päätöksiä toimijoiden puolesta

• Tuetaan yhteistyötä dialogisin, osallistavin, yhteiskehittämisen menetelmin

• Sovitaan avoimesti innopajojen ajat, paikat ja rahoitus

• Suunnitellaan innopajat niin, että niissä jää riittävästi aikaa eri henkilöiden ja organisaatioiden toisensa tuntemisen oppimiseen.

• Rakennetaan luottamusta pitkäjänteisesti toistuvien tapaamisten ja yhteistyön kautta


5. Verkostossa tuotetun tiedon jäsen tiedon jäsentäminen ja avoin välittäminen Innokylässä

• Kehittää verkostossa tuotetun tiedon jäsentymistä ja avointa välittymistä. Tähän asti vain koordinaattorit, jatkossa sovittava tapoja, joilla tuutorit ja jokainen verkoston jäsen voi levittää verkostossa tuotettua tietoa omissa verkostoissaan.

• Selvitetään mahdollisuuksia tapahtumien videoitiin tai reaaliaikaisen videoyhteyksien käyttämiseen.

• Jatkossa toimintasuunnitelman ja yksittäisten toimintojen, kuten innopajojen suunnittelu- ja arviointimatriisien avoin jakaminen.


6. Toiminnan ja sen tulosten seuranta ja arviointi

• Oppimisverkoston toimintaa arvioidaan kaikkien tilaisuuksien yhteydessä sekä vuosittaisella palautekyselyllä

• Arviointitieto tuodaan avoimesti esiin Innokylässä ja muissa mahdollisissa yhteyksissä.

• Koordinaattorit ja tuutorit jatkavat toimintapäiväkirjan pitämistä verkostoon käytetyistä panoksista ja tuotoksista.

• Laadun varmistamiseksi koordinaattorit ja tuutorit käyttävät Innokylän suunnittelu- ja arviointimatriiseja, jotka ohjaavat yhteiskehittämisen menetelmien valintaan ja tulosten avoimeen reflektointiin.


Yhteenveto

• Toiminnan analyysi ja toimijoiden palautteet osoittavat, että oppimisverkosto täyttää verkostotoiminnan ydinvaatimukset (Järvensivu & Möller 2009; Järvensivu ym. 2010a).

• Tämä näkyy:

– runsaan 300 toimijan kiinnostuksena,

– useiden alan haasteiden tunnistamisena ja ensimmäisten tapaamisten järjestämisenä,

– yhteisten toimintatapojen alustavana hahmottumisena ja

– muutamien kehittämisaiheiden systemaattisen kehittämisen alkamisena.


Johtopäätökset

• Jatkossa oppimisverkosto hyötyisi selvästi laajemmasta toimijakunnasta ja ydintoimijoista, avoimesti kuvatusta verkostorakenteesta ja tarvitsee täsmennystä eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin.

• Vammaisasioiden oppimisverkosto jatkaa toimintaansa, laajentuu edelleen sekä suuntaa toimintaansa kuvattujen verkostojohtamistehtävien mukaisesti.


Miten mukaan vammaisasioiden oppimisverkostoon?

• Oppimisverkosto on avoin kaikille: tule mukaan!

– Seuraa oppimisverkoston wikisivuja https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat

– Liity vammaisasioiden oppimisverkoston sähköpostilistalle

– Osallistu innopajaan

– Tule mukaan järjestämään innopajaa

– Ehdota kehittämisaihetta

– Kouluttaudu innotuutoriksi

– Seuraa Innokylän tapahtumakalenteria,

blogia, uutiskirjettä



LÄHTEITÄ • Arantola, Heli & Simonen, Kimmo (2009). Palvelemisesta palveluliiketoimintaan – Asiakasymmärrys

palveluliiketoiminnan perustana. Tekesin katsaus 256.

• Corsaro, Daniela & Cantú, Chiara & Tunisini, Annalisa (2012). Actor’s heterogeneity in innovation networks. Industrial Marketing Management 41:780-789.

• Hamel, Gary (2012). Managing without hierachy. Teoksessa Hamel, Gary What matters now. How to win in a world of relentless change, ferocious competition, and unstoppable innovation (s.193-205). San Francisco: Jossey-Bass.

• Higgins, Paul & Huxham, Chris & Smith Ring, Peter (2008). Managing collaborative inter-organisational relations. Teoksessa Cropper, Steve & Ebers, Mark & Huxham Chris & Smith Ring, Peter (toim.) The Oxford handbook of inter-organisational relations (s. 391-416). New York: Oxford University Press.

• Independent Living Canada (2012). What is IL? Five Historical Views of Rights and Responsibilities. Haettu sivulta http://www.ilcanada.ca/article/what-is-il-148.asp, 23.9.2012.

• Innokylä (2012). Tietoa Innokylästä. Haettu sivulta https://www.innokyla.fi/tietoa-innokylasta 23.9.2012.

• Innokylä (2012). Verkostot - työtila missä ja milloin vain. Haettu sivulta https://www.innokyla.fi/verkostot 23.9.2012.

• Järvensivu, Timo & Möller, Kristian (2009). Metatheory of network management: A contingency approach. Industrial Marketing Management 38, 654-661.

• Järvensivu, Timo & Nykänen, Katri & Rajala, Rika (2010). Holistic Model of Network Management: Action Research in Elderly Health Care. Haettu sivulta http://verkostojohtaminen.fi/wp-content/uploads/2011/04/Jarvensivu-Nykanen-Rajala-IMP-2010-paper-FINAL1.pdf, 23.9.2012


http://www.ilcanada.ca/article/what-is-il-148.asp







https://www.innokyla.fi/tietoa-innokylasta



https://www.innokyla.fi/verkostot

• Järvensivu, Timo & Nykänen, Katri & Rajala, Rika (2010). Verkostojohtamisen opas: verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu. Haettu sivulta http://verkostojohtaminen.fi/?page_id=43, 30.8.2012.

• Kaseva, Kaisa (2011). Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä – Integroitu kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16.

• Koivisto, Juha & Anttila, Heidi & Ikonen, Tuija & Reiman-Möttönen Päivi (2010). A systematic model for evaluating the patient aspects of health technologies. Evidence & Policy 17: 33-49.

• Koivisto, Juha & Heikkinen, Hanne & Korhonen, Satu & Peränen, Niina & Pohjola, Pasi (2011). Inno-opisto rakentaa uuden sukupolven kehittämis- ja arviointikulttuuria. Yhteiskuntapolitiikka 76 (5): 569-574

• Koivisto, Juha & Pohjola, Pasi (2011). Practices, modifications and generativity – REA: a practical tool for managing the innovation processes of practices. Systems, Signs & Actions 5 (1): 100-116.

• Koivuniemi, Kauko & Simonen, Kimmo (2011). Kohti asiakkuutta – ihmistä arvostava terveydenhuolto. Helsinki: Duodecim.

• Kivipelto, Minna & Larivaara, Meri & Andersson, Sirpa & Heinämäki, Liisa & Jonsson, Pia Maria & Kotiranta, Tuija & Vuorenmaa, Maritta (2012). Näkökulmia arviointiin. Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 33.

• Mattessich, Paul W & Murray-Close, Marta & Monsey, Barbara R. (2001). Wilder collaboration factors Inventory. Teoksessa Collaboration: what makes it work? A review of research literature on factors influencing successful collaboration (2nd ed.). Saint-Paul, Minnesota: Amherst H. Wilder Foundation.

• Patient Centered Outcomes Research Institute (2012). Draft methodology report. Our questions, our decisions: standards for patient-centered outcomes research. Haettu sivulta http://pcori.org/assets/MethodologyReport-Comment.pdf, 28.9.2012.

• Pohjola, Mikko V. & Pohjola, Pasi & Paavola, Sami & Bauters, Merja & Tuomisto, Jouni T. (2011). Pragmatic knowledge services. Journal of universal computer science 17 (3):472-497.


http://verkostojohtaminen.fi/?page_id=43

http://pcori.org/assets/MethodologyReport-Comment.pdf



• Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik (2005). Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (3. painos)Tampere: Tammerprint Oy.

• Sol, Jifke & Beers, Pieter J & Wals, Arjen EJ (2012). Social learning in regional innovation networks: trust, commitment and reframing as emergent properties of interaction. Journal of Cleaner Production. Haettu sivulta http://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2012.07.041 , 26.9.2012.

• Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto: Oppaita 2003:4.

• Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1.

• UN CRPD. United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities (2006). Haettu sivulta http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/CRPD/Pages/ConventionRightsPersonsWithDisabilities.aspx , 25.9.2012

• Vammaisasiat (2012). Innokylä - Terveyden ja hyvinvoinnin muutosvoima. Haettu sivulta https://wiki.innokyla.fi/innowiki/display/verkostot/Vammaisasiat 23.9.2012

• Virtanen, Petri & Suoheimo, Maria & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku (2011). Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281.


http://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2012.07.041

http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/CRPD/Pages/ConventionRightsPersonsWithDisabilities.aspx


Health & Medicine

Vammaisasioiden oppimisverkosto asiakaslahtoisten kaytantojen uudistamisessa arviointi 01102012