MANAGEMENT OF MAJOR ACCIDENTS – Communication challenges and solutions in the preparedness and response phases

for both authorities and companies

Kimmo Laakso Turun kauppakorkeakoulu

22.8.2014

Lectio Praecursoria

1

SUURONNETTOMUUKSIEN HALLINTA – Varautumisessa ja onnettomuustilanteissa esiintyvät kommunikaatio-ongelmat ja ratkaisuehdotuksia sekä

viranomaisille että yrityksille

Lähtökohtana tutkimuksessa oli Turvallisuustutkintalain määritelmä:

Suuronnettomuus on onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana.

Suuronnettomuus voi olla esimerkiksi: • Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla • Massiivinen öljyonnettomuus Suomenlahdella • Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus • Laajat energian jakeluhäiriöt esimerkiksi poikkeuksellisten sääolojen aikana • Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus • Vakava lento-onnettomuus • Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai tieliikenneonnettomuus • Vakava matkustaja-aluksen tai kauppa-aluksen onnettomuus

MIKÄ ON SUURONNETTOMUUS?

• Suuronnettomuustilanteessa on useita toimijoita, myös useita viranomaisia, ja toiminta vaatii yhteistyötä.

• Jotta onnettomuustilanteessa toimijoiden yhteistyö ja

tiedonkulku olisi onnistunutta ja tehokasta, osapuolten on välttämätöntä aikaansaada ajantasainen ja oikea kuva siitä, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan.

• Syystä tai toisesta eri viranomaiset ja eri yritykset

usein kommunikoivat tavalla, joka ei aina ole toiselle osapuolelle oikea-aikaista tai yksiselitteistä.

TUTKIMUKSEN TAUSTA

” Nikkelivuodosta tiedottamisessa kysymykseksi nousi muun muassa, kuka mistäkin asiasta vastaa. Mukana olivat eri rooleissa ely-keskuksen lisäksi niin Porin kaupunki, Suomen ympäristökeskus kuin ympäristöministeriö. - Mukana oli niin monta eri viranomaista, etteivät yhteistyökuviot olleet aluksi oikein selvillä, minkä takia tilanne hahmottui vähitellen, eli liian hitaasti, kerrotaan ely-keskuksesta.”

”Myös Norilsk Nickelillä kesti liian kauan, ennen kuin se tiedotti vuodosta viranomaisille, mikä osaltaan vaikutti viiveeseen.”

Onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi:

Tilanne ei suuronnettomuustilanteessakaan ole koskaan niin paha, etteikö sitä puutteellisella tiedonkululla tai huonolla viestinnällä voisi vielä oleellisesti pahentaa.

1. TUTKIMUSKYSYMYS Minkälaisissa tilanteissa asiantuntijat ovat havainnet organisaatioiden väliseen tiedonkulkuun liittyviä ongelmia varautumisvaiheessa ja itse onnettomuustilanteissa?

2. TUTKIMUSKYSYMYS Minkälaiset varautumiseen liittyvät tiedonkulun parannukset voisivat asiantuntijoiden näkemyksen mukaan olla mahdollisia seuraavan viiden vuoden aikana?

3. TUTKIMUSKYSYMYS Minkälaiset onnettomuustilanteisiin liittyvät tiedonkulun parannukset voisivat asiantuntijoiden näkemyksen mukaan olla mahdollisia seuraavan viiden vuoden aikana?

TUTKIMUSKYSYMYKSET

Erityisen käyttökelpoinen menetelmä on, kun tutkittava ilmiö on monimutkainen tai aihe on tavalla tai toisella hankala, vaikeasti määriteltävä, siitä on epämiellyttävä puhua, sitä pidetään poliittisesti arkana jne.

Tukevaisuudentutkimuksessa paljon käytetty Delfoi on menetelmä, jossa asiantuntijoiden tietämys ja olettamukset tutkittavasta aiheesta kerätään interaktiivisen ja iteratiivisen prosessin avulla.

DELFOI

ASIANTUNTIJAORGANISAATIOT

DELFOI-PROSESSI

KESKEISIÄ TULOKSIA

• Ennaltaehkäisevien toimien lisääminen. - Erityisesti viranomaiskoulutuksessa tulisi lisätä ennaltaehkäisyä tukevaa koulutusta ja näin lisätä viranomaisten valmiuksia opastukseen ja neuvontaan.

• Elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistyötä tulee kehittää. Yritysten ja yrityksiä valvovien viranomaisten sekä pelastusviranomaisten tulee olla aiempaa aktiivisempia hyvien yhteistyötapojen- ja menettelyjen kehittämisessä.

• Johtamisosaamisen parantaminen. - Erityisesti yritysten tulee nivoa turvallisuusjohtaminen kiinteäksi osaksi yrityskulttuuria.

Kiitos mielenkiinnosta!