Taiteilijan tiedottaminen ja

markkinointi

Pirjo Talvio 6.10.2009Pointtia Oy

www.pointtia.fiPuh. 040 728 5260

Keskustelua…

● … toiveista, mikä mediassa ja mediasuhteissa

mietityttää.

● Osallistujien tarpeet / toiveet.

Julkisuus tuo tunnettuutta

● Julkisuus tuo tunnettuutta ja rakentaa mainetta.

● Julkisuutta ei synny ilman tietoa – joka herättää tunteita.

● Tieto herättää tunteita, kiinnostusta.

● Viime kädessä julkisuus ja kiinnostus palvelevat myös taiteilijan mahdollisuutta elää

työllään: kiinnostus nostaa taiteilijan markkina-arvoa ja mahdollistaa kaupallisen

menestyksen.

● Totta tämäkin eli ns. ajan testi: lööppijulkisuus ei ratkaise taiteen arvoa.

1. Mauri Kunnas, 45,1 %

2. Heljä Liukko-Sundström, 27,6 %

3. Kaj Stevall 27,4 %

4. Miina Äkkijyrkkä 19,0 %

5. Outi Heiskanen 15,2 %

6. Rafael Wardi 14,8 %

7. Kimmo Kaivanto 14,2 %

8. Osmo Rauhala 13,1 %

9. Juba Tuomola 13,1 %

10. Kuutti Lavonen 13,0 %

11. Laila Pullinen 11,4 %

12. Nanna Susi 10,9 %

13. Johanna Oras 10,3 %

14. Inari Krohn 9,4 %

15. Riitta Nelimarkka 9,0 %

16. Olli Joki 8,2 %

17. Juhani Palmu 8,0 %

18. Samuli Heimonen 7,8 %

19. Pentti Kaskipuro 6,8 %

20. Ulla Rantanen 6,5 %

Taloustaidon tutkimus tammikuussa 2009: RAKKAIMMAT NYKYTAITEILIJAT

Pohdi: miksi listalla ovat nämä nimet ja tässä järjestyksessä.

KERÄILIJÖIDEN SUOSIKIT - ”Harrastan taiteen keräilyä”

1. Kaj Stenvall 26,8 %

2. Mauri Kunnas 25,8 %

3. Outi Heiskanen 23,7 %

4. Heljä Liukko-Sundström 22,7 %

5. Rafael Wardi 17,5 % %

6. Kuutti Lavonen 16,5 % %

7. Miina Äkkijyrkkä 16,5 %

8. Olli Joki 15,5 %

9. Ulla Rantanen 14,4 %

10. Pentti Kaskipuro 14,4 %

AKTIIVIHARRASTAJIEN SUOSIKIT

”Käyn säännöllisesti taidenäyttelyissä”

1. Rafael Wardi 25,0

2. Kuutti Lavonen 23,8

3. Outi Heiskanen 20,3

4. Nanna Susi 18,8

5. Inari Krohn 17,5

6. Heljä Liukko-Sundström 17,5

7. Ulla Rantanen 16,3

8. Osmo Rauhala 13,8

9. Kaj Stenvall 13,8

10. Mauri Kunnas 13,8

Taiteilijan uran eri vaiheet

ja

kunkin vaiheen erilaiset julkisuustarpeet

● Tulla noteeratuksi taiteilijana – debytoida myös julkisuudessa.

● Oman taiteilijaimagon vahvistaminen (oman ominaislaadun ja identiteetin

löytäminen ja vahvistaminen, mahdollisesti uuden etsiminen ja myös siitä

kertominen, erilaiset kaudet, muut vaihtelut, projektit ym.).

● Retrospektiivinen aika, uralla on jo pituutta, identiteetti ja imago.

● Mitä eri tarpeita eri vaiheissa on?

Markkinointiviestintä

Seuraavat aiheet:

Mitä markkinointi on?

Miten markkinointi ja mainonta eroavat toisistaan?

Miten mediasuhteet ovat markkinointia?

Voiko taiteilija ottaa yritysten markkinoinnista mallia?

Mielikuvia syntyy aina

● Kaikki julkinen toiminta luo mielikuvaa

● Myönteinen julkisuus

● Kielteinen julkisuus – miten lieventää tai kääntää kielteinen

julkisuus myönteiseksi?

● Kumpi ohjaa: sattuma vai tietoinen mielikuvatavoite?

● Käytännössä: mieltä askarruttavat usein ensin konkreettiset

tavoitteet: miten saan näyttelyyni väkeä?

● Miten edetä?

Vertailua yrityksiin

1. Kun yritys tekee omaa markkinointiviestinnän

suunnitelmansa… se lähtee liiketoiminnan strategiasta.

Se kysyy, mitä tehdään, kenelle, millä tavalla, miten toimitaan,

missä… , mitä asiakkaan tulee meistä ajatella.

Miten toimien aiotaan menestyä ja saavuttaa yrityksen

tavoitteet.

2. Tämän jälkeen laaditaan yrityksen toimenpidesuunnitelma

käytännön toimista liiketoiminnassa ja markkinointiviestinnässä.

Viestintäsuunnitelma

● Kun perusasia eli tuote itsessään on kunnossa ja sillä on potentiaalista

asiakaskuntaa, tehdään (markkinointi)viestinnän suunnitelma.

Yksinkertainen suunnitelman kaava on:

● määritellään viestinnän tavoite

● määritellään viestinnän periaatteet (joilla tavoite saavutetaan)

● ideoidaan ns. luova ratkaisu (miten viesti muotoillaan kohderyhmälle)

● suunnitellaan toimenpiteet (mukaan lukien vastuunkantajat, aikataulu,

budjetti ja toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja korjausliikkeet).

Markkinointiviestinnän osa-alueet

Viestintä (markkinointiviestintä)

(

Ilme

(logo, koko visuaalinen ilme ja

sen ohjeistus ja käyttö osana

brändin hallintaa)

Markkinointi:

mainonta,

henkilökohtainen myyntityö,

myynnin edistäminen

Tiedotus,

mediasuhteet

Tiedottamisen ensisijainen kohderyhmä

ei ole asiakkaat vaan

toimittajat ja niiden edustamat julkaisut

omine toimintatapoineen.

Suhdetoiminta, verkostot

Yritys toimii tavoitteellisesti

● Yritys tutkii, mikä tuotteessa (palvelussa, tapahtumassa) kiinnostaa

potentiaalista asiakasta. Mikä on yrityksen vahvuus ja mikä sen erottaa

muista vastaavista toimijoista?

● Yritys analysoi kohderyhmän arvoja ja asenteita, ajankäyttöä, medioita.

● Yritys valitsee, mitä eri markkinoinnin keinoja käytetään, mitä

tiedotusvälineitä ja mitä julkaisuja.

● Haluttu viesti muokataan vastaanottaja huomioiden. (vrt. mainonnan luovat

ratkaisut)

● Yritys huomioi omat resurssit ja aikataulun.

● Yritys saattaa hakea apua mainostoimistolta.

Entä sama asia

taiteilijan näkökulmasta?

Taiteilijan viestintä

Taiteilijan identiteetti &ilme

Taiteilijan markkinointi- Mainonta- Henkilökohtainen myyntityö- Myynnin edistäminen

Taiteilijan tiedotus- Mediasuhteet jajulkisuus

Taiteilijan suhdetoiminta, verkostot

Oman markkinointi-materiaalin graafinen ilmiasu

Taiteilijan markkinointiviestintä

Taiteilijan viestinnän tavoitteet

● Antaa informaatiota

● Luoda merkityksiä

● Luoda yhteisyyttä

>>> yleisölle ja kriitikoille, toimittajille, kenelle

+ Tavoitteet käytännössä!Suhdetoiminta, verkostot

Mitkä ovat

taiteilijan viestinnän kohderyhmät?

● Media

● Taideinstituutiot

● Taiteen asiantuntijat

● Muut taiteilijat

● Taiteen harrastajat

● Tavalliset taideostajat

● Taidesijoittajat

● Sisustajat

● Uudet kohderyhmät, uusien kohderyhmien löytäminen

Taiteilijan brändi = lupaus

Imago = julkisuuskuva

Maine = kokemuksen vahvistama käsitys

Brändi = lupaus siitä mitä katsoja, kokija saa / syntyy tunnesuhde

Pohdi:

● Mitä tarvitaan, että teoksen ja sen katsojan välille syntyy tunnesuhde?

● Katsoja voi olla kuka tahansa, satunnainen ohikulkija, taiteen aktiivi

harrastaja, ostaja – tai toimittaja.

Tiedotusvälineet eli media

Tunne vastapuoli

Tiedä missä kannattaa näkyäMitkä ovat suurimmat lehdet?

Media – välineet

Graafiset joukkoviestimet / printti

Sähköiset joukkoviestimet / radio, tv, (online)

Online-palvelut / verkko, mobiili

10 suurilevikkisintä sanomalehteäLähde: Sanomalehtien Liitto

Sanomalehtien levikkejä

● Suurimmat 7-päiväiset sanomalehdet ovat

● Helsingin Sanomat 412 421

● Aamulehti 139 130

● Turun Sanomat 111 845

● Kaleva 81 716

● Keskisuomalainen 73 559

● Paikallisista sanomalehdistä levikiltään suurimmat lehdet ovat

● Länsi-Uusimaa 13 469

● Itä-Häme 11 752

● Warkauden lehti 11 020

● Västra Nyland 10 971

● Rantapohja 10 741

Luetuimmat sanomalehdet, lukijamäärätLähde: HS. 16.9.209

● Helsingin Sanomat 965 000

● Ilta-Sanomat 711 000

● Iltalehti 644 000

● Maaseudun Tulevaisuus 318 000

● Aamulehti 315 000

● Turun Sanomat 257 000

● Kauppalehti 230 000

● Kaleva 200 000

● Keskisuomalainen 174 000

● Savon Sanomat 160 000

Aikakauslehdet

● Aikakauslehdistä löytää tietoa Aikakauslehtien Liiton sivuilta

www.aikakaus.fi

● Täältä löytyvät mm. lehtien profiilit ja sisältölinjaukset ja mediatiedot eli

mediakortit, joista ilmenevät mm. levikit ja ilmoitushinnat.

– ”Aikakauslehtien Liitto on aikakauslehtikustantajien ja -julkaisijoiden

toimialayhteisö (--). Markkinointinimi on Aikakausmedia (--)

Vuoden 2008 lopussa jäseninä oli 271 kustantajaa, jotka julkaisivat

yhteensä 557:ä aikakauslehteä tai verkkojulkaisua. Jäsenistössä ovat

edustettuina yleisö-, ammatti- ja järjestölehdet sekä asiakaslehdet.”

Aikakauslehtien Liitto / Aikakausmedia. Vuosikertomus 2008

Levikkinsä tarkastuttaneista

maksullisista aikakauslehdistä suurimmat ovat

2008

Lähde: Levikintarkastus Oy:n tiedote, www.levikintarkastus.fi

● Aku Ankka 324 500

● ET-lehti 252 066

● 7 päivää 243 507

● TV-Maailma 234 515

● Valitut Palat 210 961

Aikakauslehtien levikkejä

Ammatti- ja järjestölehdet ovat aikakauslehtien lukumääräisesti suurin lehtiryhmä,

johon kuluu 44 tarkastettua lehteä. Suurimmat levikit tässä ryhmässä ovat

● Taloustaito 222 286

● Motiivi 218 571 (Julkaisija: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry)

● Tehy-lehti 107 618

● Tekniikka&Talous 103 781

● Opettaja 96 318

Asiakaslehdet ovat levikintarkastuksessa oma ryhmänsä.

● Pirkka 1 673 595

● Yhteishyvä 1 608 901

● Me/Ykkösbonus-lehti 928 695

Lista luetuimmista lehdistä, lukijamäärätSuomen Gallupin julkaisema lista, HS 16.9.2009

● Pirkka 2 795 000

● Yhteishyvä 2 014 000

● HS Kuukausiliite 1 268 000

● Suomela 1 230 000

● Aku Ankka 1 072 000

● Me/YkkösBonus 1 047 000

● Helsingin Sanomat 965 000

● HS Nyt-liite 899 000

● 7 päivää 819 000

● Ilta-Sanomat 711 000

”Media on keskittynyt”

● Yksittäisistä toimijoista konserneihin

● Konsernit hakevat sisällöllisiä ja taloudellisia hyötyjä

● Mediayhtiöiden top 50:n kärjessä

1. Sanoma WSOY

2. Yleisradio

3. TS-Yhtymä

4. AlmaMedia

5. Otava-Kuvalehdet

Esimerkkejä mediakonserneista

Mediakonsernit ovat liikeyrityksiä.

A-lehdet (+Image Kustannus ja Markkinointiviestintä Dialogi)

Mediakonsernien listalla 11. sijalla

Alma Media OyjLähde: www.almamedia.fi

● Aamulehti

● Iltalehti (& telkku.com)

● Satakunnan Kansa

● Suomen Paikallissanomat:

● Jokilaakso, Kankaanpään Seutu, KMV-lehti

Jämsän Seutu, Kokkolan Sanomat, Kuhmolainen

Merikarvia-lehti, Nokian Uutiset, Pyhäjokiseutu

Raahelainen, Raahen Seutu, Rannikkoseutu

Suur-Keuruu, Sydän-Satakunta, Sotkamo-lehti

Uutismarkku, Valkeakosken Sanomat

Vekkari, Vieskalainen, Ylä-Kainuu

● Pohjois-Suomen Media:

Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat

Kainuun Sanomat, Koti-Kajaani

Uusi Rovaniemi, Koillis-Lappi

Lapin Hetki

●

● Markkinapaikat:

Etuovi.com

Vuokraovi.com

Autotalli.com

Monster.fi

Mascus.fi

Mikko.fi

City24

Bovision.se

Objektvision.se

● Kauppalehtiryhmä:

● Kauppalehti.fi

Alma Media Lehdentekijät

Suomen Business Viestintä

Kauppalehti 121

Baltic News Service

Sanoma WSOY on suurin mediakonserni

Lähde: www.sanoma.com

– Tuoteryhmä: Naiset ja perhe

Sanoma

– Tuoteryhmä: Harrastukset ja erikoislehdet

SanomaTuoteryhmä: Autot, tiede, tekniikka

Sanoma / Yritysjulkaisut

● Sanoma Magazines kustantaa yritysjulkaisuja monessa maassa.

● Elinkeinoelämän keskusliiton lehti Prima.

● Finnair Oyj Blue wings.

● Sato Kotona

● Stockmann Oyj Exclusive

● Tapiola Yritystalous, Oma talous, Sijoitustalous

● Suomen Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus

● Welho Welho

Sanoma● Sanoma News -liiketoimintaryhmän valikoimaan kuuluu päivälehti, iltapäivälehti,

kaupunkilehtiä, maakuntalehtiä, paikallislehtiä sekä ilmoituslehtiä. Osalla lehdistä on

erilaisia liitteitä, ja kaikki ovat läsnä myös verkossa.

● Helsingin Sanomat (Nyt, Kuukausiliite, HS.fi)

● Ilta-Sanomat (Iltasanomat.fi, Veikkaaja ja Ilta-Sanomat TV-lehti)

● Taloussanomalehdet, ilmestyy nykyään ainoastaan verkossa.

● Sanoma Kaupunkilehdet –liiketoimintayksikkö, esim. Metro ja Vartti.

● Maakunta- ja paikallislehdet: Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat, Kymen Sanomat

● Paikallislehdet: Keskilaakso, Joutseno, Kaakonkulma, Luumäen Lehti, Pitäjänuutiset,

Uutisvuoksi

Sanoma

● Televisio ja radio: Sanoma Entertainment -liiketoimintaryhmä vastaa

Sanoman televisiotoiminnasta. Median kanavat ovat mainosrahoitteiset

kanavat Nelonen, Jim, Liv ja Urheilukanava sekä maksu-tv-kanavat

KinoTV ja Urheilu+kanava.

● Lisäksi Sanoma Entertainmentiin kuuluu Suomen suurin kaapeli-tv-yhtiö

Welho.

● Sanoma Entertainmentin kaksi mainosrahoitteista radiokanavaa, Radio

Rock ja Radio Aalto, aloittivat tammikuussa 2007.

● Pääkaupunkiseudulla toimiva Radio Helsinki kuuluu Sanoma News -

liiketoimintaryhmän Helsingin Sanomat –liiketoimintayksikköön.

SBS

The Voice, Monipuolisemmin hittejä. » www.voice.fi

Iskelmä, Parhaita kotimaisia ja kevyen musiikin klassikoita. » www.iskelma.fi

Radio 957, Tampere, » www.radio957.fi

Radio Sata, Turku, » www.radiosata.fi

Radio Jyväskylä, Jyväskylä, » www.radiojkl.fi

Radio Mega, Oulu, » www.radiomega.fi

Median kohderyhmät

● Yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen

● >> Lehdet ja kanavat profiloituneet eri kohderyhmille

– elämäntapa, elämänvaihe, ikä, sukupuoli, vauraus, harraste, ammatti, järjestö jne.

● Mediayritykset tutkivat lukijoita, kuulijoita, katselijoita

– Tietoa käytetään tuotekehitykseen (median näkökulma)

– Tietoa käytetään omassa asiakastyössä (mainostajan näkökulma)

● Kukin lehti (tai mikä tahansa julkaisu) määrittelee oman paikkaansa median

kentässä. Se on osa niiden julkisuuskuvaa ja tuotelupausta asiakkailleen

(lukijoille ja mainostajille) eli osa niiden brändiä.

Esim. Anna

● ”Anna on entistä ajankohtaisempi, monipuolisempi ja

näyttävämpi. Anna tarjoaa joka torstai syväluotaavia

henkilöhaastatteluja, reportaaseja sekä tavallisten naisten

koskettavia selviytymistarinoita. Unohtamatta elämän koreutta:

runsas lifestyle-osiomme kattaa muodin, kauneuden, ruoan,

sisustuksen ja hyvän olon trendit ja uutiset. Uudella Signaaleja-

lifestyle -palstalla kootaan viikon hauskimmat ja trendikkäimmät

houkutukset. Annan lukijajoukossa painottuvat aktiiviset,

hyvätuloiset ja koulutetut vaikuttajanaiset - naiset, joihin

kannattaa tehdä vaikutus.”

● Emma Koivula, päätoimittaja

Tutkimuksia

lukijoista, katsojista, kuuntelijoista

● Risc Monitor

Suomalaisten arvot, asenteet ja niiden kehitystrendit

Yleiskiinnostava tutkimus, jonka tulokset myös uutisoidaan.

Kallis tutkimus – yritykset hankkivat.

● Kansallinen mediatutkimus

● KMT Lukijasta - kuinka monta tuhatta lukijaa kunkin lehden keskimääräisellä

numerolla on.

● KMT Kuluttaja-tieto - tietoa tuoteryhmien ja brändien hankinnasta ja omistamisesta,

tietoa yleisestä medioiden seurannasta, valtakunnalliset ostopaikkatiedot ja yleistä

asennetietoa.

● KMT Alueellinen - sisältää paikallista ostopaikkatietoa eri toimialoilta, sekä

alueellisten lehtien lukemiseen ja lukutottumuksiin liittyviä tietoja.

Median trendejä nyt

● Verkon rooli kasvaa, printti + verkko = kokonaisuus

● Huomiojulkisuus, miten erottua mediassa

● YLEn rooli puhututtaa

– Kaupalliset moittivat YLEn tarjonnan netissä häiritsevän

markkinoita. (YLE saa tulonsa eri perustein kuin kaupalliset.)

– YLE ei osta enää STT:ltä uutisia vaan sillä on oma

uutispalvelu.

– STT on aloittanut (6.10.) yt-neuvottelut kulttuuriosaston

sulauttamiseksi kotimaan toimitukseen. >> Vaikutus

aluelehtien tarjontaan, mm. kulttuuriuutisointiin.

Vastaanottajien näkökulma: median

kuluttaminen ja vaikuttavuus

● Mainonta – kohderyhmätietoa, viestin muotoilu, oikea väline,

vaatii toistoa ainakin kolme kertaa

● Yksi juttu mediassa – tehoa paremmin kuin mainos

● Mikä on vastaanottajan medialukutaito?

– Se vaikuttaa tulkintaan ja kriittisyyteen.

– Vastaanottaja tulkitsee viestiä myös sen mukaan, missä julkaisussa

viesti on.

Median sisällönhankinta

Toimittajan työ

● Toimittaja tietää julkaisun tavoitteet ja ”positioinnin”

● Toimitukset etsivät ja hankkivat itse juttuaiheita ja

materiaalia ja saavat tietoa

● Uutisdeskit

● Toimituskokous, aiheet ja näkökulmat

● Mitkä ovat uutiskriteerit?

● Kuvat, kuvattavuus, kuvavinkit

● Toimituksen koko ja työtavat, yleis- vai erikoistoimittaja

● Työrytmi ja suunnittelun aikataulut vaihtelevat

julkaisuittain

Kulttuuritoimittajan työ● Yleistoimittajuus lisääntyy, editointi- ja taittovuorot. Aikapula. Avustajat tärkeitä.

● Meilejä 40-100 / päivä. Mikä on tehokas meili?

● Yhteydenottotavat toimitukseen: meili / soitot / posti / (toimittajan tapaaminen)

● Kuvataiteen uutinen: Kohu on uutinen. Palkinto on vielä uutinen. Näyttely ei (enää) ole uutinen.

● Kuvataiteen uutisointi ja jutut: HS: kokous kerran viikossa / Aamulehti: päivän uutiskokous

● Helsingissä on n. 200 ”galleriaa” >>> HS ei noteeraa asioita pääkaupunkiseudun

ulkopuolelta ellei se näe asialla olevan valtakunnallista merkitystä. Jos haluaa HS:n huomion,

kuvataiteilijan on saatava ko. toimittaja innostumaan henkilökohtaisesti tai oltava mukana

laajemmassa tapahtumassa tai ilmiössä tai järjestettävä näyttely Helsingissä

● Lehdet panostavat nettiin yhä enemmän, mm. HS kaavailee lisäävänsä kuvataiteen

nettitarjontaa

● Näyttelyarviot jäävät jalkoihin kulttuurisivujen ruuhka-aikoina: teattereiden ensi-illat,

kirjasyksy, muut tapahtumat

● Ilmiöt, filosofiset näkökulmat: näitä voi tarjota juttuideoina. Ajattomat haastattelut eivät kuulu

päivälehteen, pitää olla jokin tarttumapinta ajassa.

Journalistin pelisäännöt

● Suomen laki

● Journalistin ohjeet

Jos kansalainen kokee joutuneensa mediassa kaltoin kohdelluksi, hän voi –

ennen oikeuslaitosta – punnituttaa asian Julkisen Sanan Neuvostossa,

jolla ei ole tuomiovaltaa mutta lausunnon se voi antaa.

Linkkejä:

● Julkisen sanan neuvosto, www.jsn.fi

● Journalistiliitto, www.journalistiliitto.fi

Täältä löytyvät PELISÄÄNNÖT –valikon alta:

– Journalistin ohjeet

– Sananvapaus ja yksilön suoja

– Julkisuuslaki (koskee viranomaisen toimintaa)

– Tekijänoikeusasiaa toimittajan näkökulmasta

Taiteilijan markkinointiviestintä

- ja mediasuhteet sen osana

Pohdi omaa toimintaa ja mahdollisuuksia

kullakin osa-alueella?

Taiteilijan identiteetti &ilme

Taiteilijan markkinointi- Mainonta- Henkilökohtainen myyntityö- Myynnin edistäminen

Taiteilijan tiedotus- Mediasuhteet jajulkisuus

Taiteilijan suhdetoiminta, verkostot

Oman markkinointi-materiaalin graafinen ilmiasu

Taiteilijan markkinointiviestintä

Mahdollisuuksia

Teokset itsessään: ovatko työt tunnistettavia ja erottuvia?

Taiteilija itse: millainen on taiteilijapersoona, sosiaalisuus, verbaalisuus, halu ja valmius kertoa?

Tarjotut faktat: Onko cv ajantasalla, onko tarjolla kuvia?

Tarjotut tarinat: Mitä taiteilija voi kertoa työstään? Tarinat.

Miten tiedot ovat tarjolla? Kotisivu kunnossa – ilme kunnossa?

Sosiaalinen media: Voisiko YouTube, Facebook, Twitter olla käytössä? Blogi?

Yhteistyökumppanit / tiedon jakaminen

● Yhteistyö gallerian, taidekauppiaan, museon kanssa.

● Muita yhteistyökumppaneita?

Tilaisuudet / merkityksien luominen

- Näyttelyt, avajaiset (kutsut, tiedotteet, mainostaminen, suoramarkkinointi)

Verkostot / Vuorovaikutus ja yhteisyyden luominen

● Internet, blogit, gallerioiden, museoiden ja taiteilijoiden vuorovaikutus yleisön kanssa?

● Verkostot – henkilökohtaiset suhteet toimittajiin

Suhde mediaan, toimittajiin

● Tiedot ja kuvat saatavilla

● Kutsut ajoissa ja tärkeät tiedot tarjolla, osoitteet ja täkyt / SOITTO & VP.

● Luottotoimittajat, avustajat; joku joka tietää enemmän kuin muut >>

seurantajutut, juttuideoiden kehittäminen

● Paikallisen tai valtakunnallisen uutisen näkeminen / luominen

● Asenteena: ateljeesta maailmalle: tietoa, merkityksiä, vuorovaikutusta

– Kun tapaat toimittajia, kerro tekemisestäsi

– Luo projekteja tai osallistu niihin. Projekti on prosessi eli siitä on hyvä

tiedottaa pitkin matkaa. Projektin luottotoimittaja?

– Osallistu yhteisnäyttelyihin > niistä kirjoitetaan

Toimittajan haastateltavana

● Mitä toimittaja ja mitä taiteilija haluaa haastattelulta ja kuvilta?

Tavoitteiden yhteensovittaminen:

● Mistä välineestä toimittaja tulee? (Sähköinen vai printti)

● Miten julkaisun linja vaikuttaa kerrottujen asioiden käsittelyyn?

– Mikä on jutun näkökulma?

● Mikä toimittajan tietotaso?

– Mikä merkitys sillä on, onko toimittaja yleis- vai kulttuuritoimittaja vai taidekriitikko?

– Onko juttu taidepuhetta asiantuntijoille vai yleiskieltä suurelle yleisölle?

● Mitä taiteilija toivoo – ei toivo jutulta?

– Voiko toimittajalle kertoa luottamuksellisesti asioita?

Apua suunnitteluun ja käytäntöön: viestintätoimistot, agentit

Yhteydenotto mediaan

Kiireisen toimittajan tavoittaminen

Tiedote, kutsu, tiedotustilaisuus, avajaiset

Hyvää suomea

Kielenhuollon neuvontapuhelin auttaa, puh. 020 781 3201

www.kotus.fi

Tiedotusvälineiden yhteystiedot:

● Tilattavissa (83€) median yhteystiedot: www.kukamedia.com

Tietoja myös:

● Aikakauslehtien liitto www.aikakaus.fi

● Sanomalehtien liitto www.sanomalehdet.fi

● Radiomedia, kaupalliset radioasemat www.radiomedia.fi

● TV:

– www.yle.fi/yhteydet,

– www.mtv3.fi,

– www.nelonen.fi

Kaiken

markkinointiviestinnän

a ja o =

pitkäjänteisyys

&

johdonmukaisuus