SAK:n toimintakertomus 2011

SAK:n valtuusto 23.–24.5.2012

SAK:n toimintakertomus 2011

SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011 1

SISÄLLYS

Puheenjohtajan katsaus ................................................................................................... 3

1 Työmarkkinapoliittinen, yhteiskunnallinen ja järjestöllinen tilanne ................... 4

TALOUDELLINEN TILANNE ...................................................................................................... 4 SOPIMUSPOLIITTINEN TILANNE ............................................................................................... 4 EDUSKUNTAVAALIT JA HALLITUSOHJELMANEUVOTTELUT ............................................................. 5 JÄRJESTÖLLINEN TILANNE JA JÄSENMÄÄRIEN KEHITYS ................................................................. 6 TYÖELÄMÄN KEHITYS ............................................................................................................ 6

2 Työllisyyden ja kestävän talouskasvun edistäminen .............................................. 8

KASVU‐ JA ELINKEINOPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN ................................................................... 8 VAIKUTTAMINEN EDUSKUNTAVAALEIHIN JA HALLITUSOHJELMAAN ............................................... 8 HARMAAN TALOUDEN TORJUNNAN TEHOSTAMINEN .................................................................. 9 AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN TEHOSTAMINEN .................................................................... 9 AMMATILLISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN ......................................................................... 10 ILMASTO‐ JA ENERGIAPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN ................................................................ 11 MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN .................................................................... 11 ITÄMEREN TYÖMARKKINAYHTEISTYÖPROJEKTI BSLN ............................................................... 12 MONIKULTTUURISUUSTYÖ .................................................................................................. 12

3 Raamisopimusneuvottelut ........................................................................................... 13

4 Työeläketurvan taso ja rahoitus sekä työurien pidentäminen .......................... 14

5 Palkansaajien turvallisuuden parantaminen ............................................................ 15

TYÖN TEETTÄMINEN REILUKSI .............................................................................................. 15 TYÖTTÖMYYSTURVAN UUDISTAMINEN .................................................................................. 15 LAPSIPERHEIDEN ASEMAN PARANTAMINEN ............................................................................ 16 LIIKKUVUUTEEN LIITTYVÄN SOSIAALITURVAN PARANTAMINEN ................................................... 16 TAPATURMA‐ JA AMMATTITAUTILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN ............................................ 16 TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTÄMINEN ................................................................................... 17

6 Työhyvinvoinnin edistäminen .................................................................................... 18

TASA‐ARVO JA YHDENVERTAISUUS TYÖELÄMÄSSÄ ................................................................... 18 TYÖTERVEYS JA ‐TURVALLISUUS ........................................................................................... 18 TUTKIMUSTOIMINTA .......................................................................................................... 19

7 Kansainvälisen vaikuttamisen vahvistaminen ....................................................... 20

EU‐EDUNVALVONTA .......................................................................................................... 20 KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN ...................................................................................... 20

8 Järjestöllinen toimintakyky ........................................................................................ 22

JÄRJESTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN ........................................................................................ 22 JÄRJESTÖTOIMINTA............................................................................................................ 22 ALUETOIMINTA ................................................................................................................. 22 NUORISOTOIMINTA ........................................................................................................... 23 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ............................................................................................... 24

2 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011

SVENSKSPRÅKIGA VERKSAMHETEN ........................................................................................ 24 VIESTINTÄ ........................................................................................................................ 25 LIITTOYHTEISTYÖN VAHVISTAMINEN ...................................................................................... 25 AY‐KOULUTUS ................................................................................................................... 26

Työelämän koulutusneuvojat ‐hanke ............................................................................. 26 Ay‐henkilöstön osaamisen kehittäminen ....................................................................... 26 Työelämän verkko‐opisto ............................................................................................... 26 DeLTTUE‐projekti ............................................................................................................ 27 SAK:n historiaprojekti ja tutkijayhteistyö ....................................................................... 27 Oppilaitosyhteistyö ......................................................................................................... 27 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ......................................................... 27 SAK:n kulttuurirahasto .................................................................................................... 27

9 Hallinnon kokoukset .................................................................................................... 28

EDUSTAJAKOKOUS ............................................................................................................. 28 Tiivistelmä päätöslausumasta: SAK tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän .................... 28

VALTUUSTO ...................................................................................................................... 28 Tiivistelmä päätöslausumasta: Suomi selviytyy sopimalla ....................................... 29

HALLITUS ......................................................................................................................... 30 JOHTORYHMÄ ................................................................................................................... 30 TYÖVALIOKUNTA ............................................................................................................... 30

10 Liitteet ........................................................................................................................... 31

LIITE 1 HALLINTOELIMIEN JÄSENET ...................................................................................... 31 Valtuusto .................................................................................................................. 31 Varsinaiset jäsenet ................................................................................................... 31 Henkilökohtaiset varajäsenet ................................................................................... 31 Hallitus ennen edustajakokousta ............................................................................. 36 Edustajakokouksessa hallitukseen valitut ................................................................ 38 Johtoryhmä ............................................................................................................... 39 Työvaliokunta edustajakokoukseen asti ................................................................... 39 Hallituksen syyskuussa 2011 asettama uusi työvaliokunta ...................................... 39 Muut valiokunnat edustajakokoukseen asti ............................................................ 40

LIITE 2 JÄSENYYDET .......................................................................................................... 41 Yhdistykset ................................................................................................................ 41 Säätiöt ....................................................................................................................... 41 Kansainväliset ammatilliset järjestöt ........................................................................ 41

LIITE 3 HENKILÖSTÖ ......................................................................................................... 42 SAK:n henkilöstö 31.12.2011 .................................................................................... 42 SAK:n alueelliset toimipisteet ................................................................................... 44

LIITE 4 TASEKIRJA ............................................................................................................ 46 Toimintakertomus .................................................................................................... 46 Tilinpäätös ................................................................................................................ 51

LIITE 5 SAK:N LIITTOJEN JÄSENMÄÄRÄT 2010 JA 2011 ......................................................... 64 LIITE 6 LAUSUNNOT ......................................................................................................... 65


PUHEENJOHTAJAN KATSAUS SAK:n työvuodessa 2011 oli neljä merkittävää asiaa. Työmarkkinapoliittisesti iso asia oli raamiratkaisun syntyminen loppuvuodesta. Työurien pidentämiseen täh-täävät toimet sekä siihen liittyvä eläkekeskustelu leimasivat myös vuotta 2011, ku-ten muutamaa aikaisempaakin. Vuoden muut isot ja työllistävät hankkeet olivat eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut sekä SAK:n edustajakokous.

Raamisopimus ei syntynyt hetkessä, vaan sitä edelsi SAK:n määrätietoinen vuosia jatkunut työ. Työnantajien periaatteellinenkin vastustus minkäänlaista keskite-tympää sopimusratkaisua kohtaan saatiin kuitenkin murrettua. Työnantajienkin vaakakupissa painoi lopulta se, että ratkaisu tuo tullessaan paremmat mahdolli-suudet talouden ja työllisyyden kasvuun sekä antaa yleisemmin näkymää talouden ennustettavuuteen ja vakauteen.

Sopimuksen syntyminen oli historiallinen ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin sii-tä tuli todella kattava, sillä lähes 95 prosenttia palkansaajista oli sen piirissä. Toiseksi palkansaajajärjestöt palasivat takaisin vaikuttamisen keskiöön suomalai-sessa yhteiskunnassa. Se on tärkeää erityisesti SAK:lle, jonka tehtävänä on ajaa matalapalkkaisempien alojen työntekijöiden etuja.

Työuraneuvotteluissa SAK painotti edelleen työhyvinvoinnin parantamisen mer-kitystä. Vuoden aikana näillä toimilla edettiinkin eläkkeelle siirtymisiän odottees-sa. Sen sijaan eläkejärjestelmän kehittämisessä keskustelut junnasivat aika lailla paikallaan. SAK korosti eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamista, työnantajat eläkeiän alarajan korottamista.

Eduskuntavaaleja leimasivat Euroopan talousongelmat ja eurokriisi. Suomalaista vaalikeskustelua väritti erityisesti Kreikan tilanne, joka heijastui myös sopimus- ja työuraneuvotteluihin. SAK korosti omissa vaalilinjauksissaan oikeudenmukai-suutta tilanteessa, jossa ratkaisuja pitää tehdä hyvin ahtaissa taloudellisissa raa-meissa. Talousongelmia oli vähintäänkin riittävästi, sillä eurokriisin lisäksi päälle painoi Suomen oma kestävyysvaje.

Vaalien jälkeisistä hallitusohjelmaneuvotteluista tuli hyvin vaikeat. Jälleen syynä oli eurokriisi ja se, että vaalien ainoa voittajapuolue perussuomalaiset kieltäytyi hallitusvastuusta. Lopulta hallitus muodostui kuudesta puolueesta, mikä merkitsi varsin kompromissihakuista hallitusohjelmaa. SAK:n näkökulmasta hallitusoh-jelmaa voitiin pitää kohtuullisen hyvänä, sillä mukana olivat hyvin samansuuntai-set veroratkaisut kuin SAK oli esittänyt omissa tavoitteissaan ja ohjelmaan saatiin maininta myös eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamisesta.

SAK:n edustajakokous kokoontui kesäkuussa Tampereella. Kokous sujui hyvin niin sisällön kuin järjestelyjenkin osalta. Edustajakokous hyväksyi SAK:n tavoite-ohjelman vuosille 2011–2016. ”Oma työ, yhteiset oikeudet” -asiakirjassa päivitet-tiin myös SAK:n strategia ja arvot.

Lauri Lyly Puheenjohtaja


1 TYÖMARKKINAPOLIITTINEN, YHTEISKUNNALLINEN JA JÄRJESTÖLLINEN TILANNE

Taloudellinen tilanne Vuonna 2011 Suomen taloudellista tilannetta määritti ratkaisevasti Euroopan ta-lous- ja rahaliittoa riepotellut velkakriisi. Sekä yksityisen että julkisen sektorin yli-velkaantumisesta seuranneiden ongelmien kanssa joutuivat kamppailemaan eri-tyisesti Kreikka, Irlanti ja Portugali, joille muut EU:n jäsenmaat joutuivat takaa-maan ja myöntämään hätälainoitusta. Myös suuremmat jäsenmaat Espanja, Italia ja Ranska joutuivat maksamaan uudesta lainastaan selvästi aikaisempaa korkeam-paa korkoa.

Rahoitusmarkkinoiden ongelmat tiivistyivät eurooppalaisten pankkien vakavarai-suuteen, jonka huono tila herätti yleistä huolta ja halvaannutti rahoitusmarkki-noiden toimintaa. Epävakaus rahoitusmarkkinoilla heikensi talouden toimijoiden luottamusta, mikä vähensi investointeja ja kulutusta Euroopassa.

Reaktiona velkakriisiin EU:n jäsenmaat sitoutuivat melko yksituumaisesti toteut-tamaan talouksiensa kuristusohjelmia, joissa markkinoiden luottamusta tavoitel-tiin suurilla julkisten menojen leikkauksilla sekä verojen kiristyksillä. Nämä oh-jelmat hidastivat talouskasvua entisestään vuoden 2011 lopulla.

Pääosin näistä syistä Suomen vienti jäi odotuksia pienemmäksi. Kotimainen kulu-tus kehittyi kuitenkin edelleen myönteisesti muun muassa alhaisen korkotason vauhdittamana. Sen myötä talouden kasvu jatkui vuonna 2011 kaikesta huolimatta kohtuullisen ripeänä, noin kolmen prosentin tahdissa.

Nimellinen ansiotasoindeksi nousi 2,7 prosenttia, josta 2,0 prosenttiyksikköä selit-tyy sopimuskorotusten vaikutuksella ja 0,7 prosenttiyksikköä muilla tekijöillä. Koska inflaatio oli keskimäärin 3,4 prosenttia, reaalinen ansiotasoindeksi laski 0,7 prosenttia.

Työllisyyden paraneminen jatkui, mutta työllisten lukumäärän kasvu käytännössä pysähtyi vuoden loppua kohti. Työllisyysaste oli keskimäärin 68,6 prosenttia ja työttömyysaste 7,8 prosenttia.

Sopimuspoliittinen tilanne Liittokohtaisten sopimusneuvottelujen seurauksena eri alojen työehtosopimus-kaudet olivat erkaantuneet merkittävästi toisistaan. Sopimusten päättymisajan-kohtien välillä oli useiden vuosien ero. Vuoden 2011 alussa eräiden suurten sopi-musalojen, kuten julkisen sektorin sekä yksityisen palvelusektorin, oli neuvotelta-va palkankorotuksista. Toisaalta esimerkiksi Metalliliitto valmistautui syksyn työ-ehtosopimusneuvotteluihin koko sopimuksensa osalta.


Oman haasteensa palkankorotusneuvotteluihin toi yli kolmeen prosenttiin kiihty-nyt inflaatio. Se loi painetta korotusten tason määrittelyyn. Sopimuksissa palkan-korotusten taso päätyi keväällä noin 2–2,5 prosenttiin. Laatukysymyksissä liitot eivät laatineet yhteisiä tavoitteita sopimuskierroksia varten.

Metalliliitto asetti keväällä eduskuntavaalien jälkeen yhdessä toimihenkilöiden te-ollisuusliittojen kanssa syksyn sopimusneuvotteluihin tavoitteeksi puolentoista vuoden pituisen ja vähintään neljä prosenttia palkkoja korottava sopimus. Tavoite säilyi syksyyn saakka eurokriisin aiheuttamasta epävarmasta taloustilanteesta huo-limatta. Elokuussa työnantajapuoli aloitti neuvottelut raamisopimuksesta, osittain palkkavaatimuksen seurauksena.

SAK:n edustajakokous linjasi kesäkuussa SAK:n sopimuspolitiikan keskeiseksi ta-voitteeksi keskitetyn ja yhtenäisen sopimusratkaisun. Hajautettujen sopimusneu-vottelujen aikana SAK:n tehtäväksi asetettiin sopimusten koordinointi jäsenliitto-jen välillä. Raamisopimus loi mahdollisuuden koordinoidumpaan ja keskitetym-pään sopimuskierrokseen.

Eduskuntavaalit ja hallitusohjelmaneuvottelut Suomessa valmistauduttiin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Euroopan talouson-gelmien varjossa. Tilanne näkyi vaalikeskusteluissa jättäen hieman jopa kotimaan tärkeitä asioita varjoonsa. Tosin myös kotimaahan liittyvässä keskusteluissa koros-tuivat talousasiat: kestävyysvaje, julkisen sektorin velka sekä valtion budjetin ali-jäämäisyys. Lisäksi muun muassa eriarvoistumiskehitys nousi esille vaalien alla.

SAK korosti omissa vaalikauden ja sittemmin myös hallitusohjelmaan liittyvissä tavoitteissaan oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta sekä heikomman puolella olemista. Hyvänä esimerkkinä tästä linjasta SAK esitti Suomen kokonaisveroas-teen nostamista reilulla miljardilla eurolla. Lisäksi pääomaverotukseen esitettiin korotusta ja progressiota. Kuten aina vaalien alla, solidaarisuutta ja tasa-arvoisuutta puolustava linja sai kohtuullisen paljon puolustajia.

SAK:n hallitus vahvisti liikkeen yhteiset eduskuntavaalitavoitteet loppuvuodesta 2010. Yleisteemaksi muodostui ”Työn ja sen tekijän puolesta”. Tämän pohjalta ra-kennettiin asiapohjainen kampanja, jonka toteuttamisen keskeiset elementit olivat kaksi kenttäjakeluun suunnattua esitettä, ulkomainoskampanja kolmella paikka-kunnalla, työelämän vaalikone, Facebook-sivusto, printtimainonta ja palkansaaja-keskusjärjestöjen yhteinen vaalipaneeli. Paikallisjärjestöt organisoivat yhteensä 70 tilaisuutta.

Myös säästö- ja leikkaustarpeet olivat esillä vaalikeskusteluissa. Osa puolueista esitti erilaisia säästökohteita esimerkiksi yritystukiin. Osa puolueista taas lähti sii-tä, että leikkauksia ei tarvitse tehdä, kunhan kasvun edellytykset turvataan. SAK ei lähtenyt esittämään erillisiä leikkauslistoja.

Vaaleissa kahdeksasta eduskuntapuolueesta vain perussuomalaiset sai paremman kannatuksen kuin neljä vuotta pidetyissä eduskuntavaaleissa. Itse asiassa perus-suomalaiset otti historiallisen suuren voiton nousten kerralla pienempien joukosta suurempien joukkoon. Tästä huolimatta puolue halusi jäädä oppositioon.


Lopulta kuusi puoluetta – Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreä Liitto, Kris-tillisdemokraatit ja RKP – aloittivat hallitusohjelmaneuvottelut. Välillä ne keskey-tyivät puolueiden keskinäisiin erimielisyyksiin, mutta lopulta hallitusohjelma syn-tyi. SAK:n tavoitteiden näkökulmasta hallitusohjelmaan voitiin olla suhteellisen tyytyväisiä. Siinä oli kohtuullisen hyvin esillä oikeudenmukaisuuden linja sekä työmarkkinapolitiikassa kolmikantayhteistyö.

Kestävää talouskasvua sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista korostava hallitusohjelma yhdistettynä tavoitteisiin vakauttaa julkinen talous ja vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä on haastava. Tähän työhön SAK oli valmis anta-maan oman panoksensa.

Järjestöllinen tilanne ja jäsenmäärien kehitys SAK ja Suomen Lennonjohtajien yhdistys jatkoivat yhteistyösopimustaan vuodel-la. Ilmailutietotekniset ry puolestaan päätti 15.10.2011 järjestetyssä ylimääräisessä jäsenkokouksessa liittyä ammattiosastona Ilmailualan Unioniin. Lisäksi marras-kuussa 2011 Rautatieläisten Liiton valtuusto teki lopullisen päätöksen yhdentymi-sestä JHL:n kanssa niin, että vuoden 2012 alusta alkaen liitto toimii Raideammatti-laisten yhteisjärjestö JHL ry:nä.

Vuoden 2011 lopulla käynnistettiin jäsenyysneuvottelut myös Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry:n kanssa.

Kesäkuussa järjestetty SAK:n sääntömääräinen edustajakokous linjasi keskusjär-jestölle myös useita järjestöllisiä tehtäviä ja hankkeita. Keskeisenä tavoitteena on keskusjärjestön ja jäsenliittojen keskinäisen yhteistyön, luottamuksen ja toimin-nan koordinoinnin vahvistaminen. Edustajakokouskauden aikana on paneudutta-va niin järjestäytymisen, tiedonkulun, alueellisen toiminnan kuin toimintaraken-teiden kehittämiseen ja parantamiseen.

SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa 1 036 664. Vähennystä edelliseen vuoteen oli noin 2900 henkilöä.

Työelämän kehitys Työelämän laadussa ei tapahtunut vuonna 2011 suuria muutoksia edelliseen vuo-teen verrattuna.

Vuonna 2011 toteutettu SAK:n jäsentutkimus antoi työelämästä varsin polarisoi-tuneen kuvan. SAK:laisista palkansaajista huomattavan suurella osalla työskente-lyolosuhteet olivat vähintään kohtuullisen hyvässä tilassa. Olosuhteet olivat kehit-tyneet myönteisesti. Samaan aikaan noin puolella jäsenistä meni yleisesti ottaen aiempaa huonommin. Tällä joukolla erilaiset pelot ja huolet, kuten työttömyyden pelko sekä huoli terveydentilasta ja osaamisen riittävyydestä, olivat pinnalla.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työelämän laadussa muu-tos edelliseen vuoteen on ollut kokonaisuudessaan vähäistä. Muutaman viime vuoden aikana merkittävin yksittäinen muutos on ollut työsuhteisiin liittyvän epävarmuuden lisääntyminen. Työtahdin kiristyminen ja työn fyysisen rasitta-vuuden kasvu huolestuttaa ikääntyneitä sekä niitä, joilla on heikot vaikutusmah-


dollisuudet omaan työhönsä. Työpaikoilla, joilla johdon asenne henkilöstöön on myönteinen, koettiin näitäkin huolia vähemmän.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti kansallisen työelämän kehittämisstrategian valmistelun. Strategian tavoitteena on kehittää suomalaisesta työelämästä yksi Eu-roopan parhaimmista.


2 TYÖLLISYYDEN JA KESTÄVÄN TALOUSKASVUN EDISTÄMINEN

Kasvu- ja elinkeinopoliittinen vaikuttaminen Vuonna 2011 kasvu- ja elinkeinopolitiikkaan vaikutettiin tavanomaisen budjetti-vaikuttamisen lisäksi erityisesti eduskuntavaalikeskustelussa ja sitä seuranneessa hallitusohjelmavalmistelussa. SAK asetti eduskuntavaaleissa tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoite edellyttää toimivaa elinkeinopolitiikkaa.

Energiapolitiikassa hallituksen tavoitteeksi tuli SAK:n tavoitteiden mukaisesti kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian turvaaminen. SAK jatkoi työtä kan-sainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n rikkipäätöksen ja EU:n rikkidirektiivin ne-gatiivisten vaikutusten lievittämiseksi Suomessa.

Pitkäjänteinen liikennepolitiikka omaksuttiin hallitusohjelmassa liikennepolitii-kan lähtökohdaksi SAK:n tavoitteiden mukaisesti. Raidehankkeet olivat hallitus-ohjelmassa painotetusti esillä.

Asuntopolitiikassa julkinen vuokra-asuntotuotanto korostui SAK:n tavoitteiden mukaisesti, vaikka julkisen tuen ei voidakaan odottaa nykyisessä taloustilanteessa juuri kasvavan.

Vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan SAK:n ja jäsenliittojen yhteiskuntavastuuryhmä (YKV) laati eduskuntavaalien alla tavoitteet ja toiminnalliset suuntaviivat liikkeen yhteiseen YKV-toimintaan. Ta-voitteena oli nostaa keskusteluun palkansaajien kannalta keskeisiä teemoja, haas-taa puolueet ottamaan niihin kantaa, vaikuttaa vaalien jälkeisiin hallitusneuvotte-luihin, kannustaa SAK:laisen ay-liikkeen jäseniä asettumaan ehdolle sekä nostaa äänestysaktiivisuutta ay-liikkeen jäsenten keskuudessa.

Tavoitteiden toteutumiseksi SAK:n hallitus vahvisti liikkeen yhteiset eduskunta-vaalitavoitteet loppuvuodesta 2010. Yleisteemaksi muotoutui ”Työn ja sen tekijän puolesta.” Tämän pohjalta rakennettiin asiapohjainen kampanja, jonka toteutta-misen keskeiset elementit olivat:

kaksi kenttäjakeluun suunnattua esitettä ulkomainoskampanja (31 paikkakuntaa) työelämän vaalikone Facebook-sivusto printtimainonta palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen vaalipaneeli alueelliset ykv-ryhmät alueelliset paikallisjärjestöjen organisoimat vaalitilaisuudet (yhteensä noin

70 tilaisuutta)

Eduskuntavaalikampanjan suunnittelusta, organisoinnista sekä toteutumisesta on laadittu erillinen, hallituksen vahvistama muistio.


Eduskuntavaalien jälkeen SAK vaikutti vahvasti hallitusohjelmaneuvotteluihin eduskuntavaalitavoitteiden pohjalta.

Harmaan talouden torjunnan tehostaminen Marraskuussa 2010 SAK julkaisi aloitteensa harmaan talouden torjumiseksi. Vuonna 2011 nämä tavoitteet tuotiin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Keskeisenä foorumina oli hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Harmaan talouden torjunnan tehostaminen nostettiin kärkeen SAK:n hallitusohjelmatavoitteissa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa vaikutettiin siihen, että hallitusohjelmaan tuli har-maan talouden torjunnasta oma kattava osio ja yksi kärkihankkeista.

Valtioneuvosto laati syksyllä hallitusohjelman pohjalta talousrikollisuuden ja harmaan talouden kuudennen torjuntaohjelman vuosille 2012–2015. SAK osallis-tui välillisesti sen valmisteluun vaikuttamalla julkiseen mielipiteeseen.

Liittojen työtä harmaan talouden torjumiseksi SAK on tukenut mahdollisuuksien mukaan. SAK:n jäsenliittojen yhteistyöfoorumiksi perustettiin SAK:n harmaan ta-louden hanke, joka laati toimintasuunnitelman vuosille 2012–2015.

SAK on myös osallistunut harmaata taloutta koskevaan kolmikantaiseen lain val-misteluun kuten tilaajavastuun ja verovalvonnan täsmentämiseen rakennustoi-minnassa. Lisäksi olimme mukana hallitusohjelmassa esitetyssä laajapohjaisessa harmaan talouden torjuntakampanjassa, jonka päätehtävä oli nuorten asenteiden muokkaaminen.

Aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen Hallitusohjelma sisälsi paljon työllisyyttä koskevia linjauksia, ja mukana oli katta-vasti myös SAK:n tavoitteita. Painopisteeksi nousi erityisesti nuorten ja pitkäai-kaistyöttömien työllistäminen. Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa työlli-syyden laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

SAK on keskeisesti mukana hallituksen työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liit-tyvissä työryhmissä, muun muassa nuorten yhteiskuntatakuuta koskevan uudis-tuksen valmistelussa. Tarkoituksena on tarjota vuoden 2013 vuoden alusta lähtien jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, har-joittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taa-taan jatko-opinto, työpaja- tai muu vastaava paikka.

Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen on kirjattuna sekä hallitusohjelmaan että työmarkkinajärjestöjen marraskuussa solmimaan raamisopimukseen. Tarkoi-tuksena on luoda kattava toimintaohjelma, joka pitää sisällään toimia kannustei-den, tukitoimien, palveluketjujen, tietojärjestelmien, lainsäädännön sekä asentei-den muuttamiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimisto- ja palvelurakenteen uudistamistyötä val-misteltiin vuoden aikana pitkälti virkamiestyönä. Samaan aikaan oli kuitenkin käynnissä kolmikantainen valmistelu työllisyyden edistämistoimikuntien työn ke-


hittämiseksi. SAK:n tavoitteiden mukaisesti myös työvoimapalvelujen laatu arvi-oidaan sekä luodaan palkattomaan työharjoitteluun pelisäännöt yhdessä työmark-kinajärjestöjen kanssa.

Hallitusohjelma sisältää runsaasti linjauksia työvoiman tarjonnan turvaamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, joissa asioiden toimeenpano ha-jautuu eri hallinnonaloille, työmarkkinajärjestöille sekä kunnille. Työ- ja elinkei-noministeriö kokosi eri tahot yhteen valmistelemaan Rakennemuutos ja työmark-kinoiden toimivuus -ohjelmaa. SAK on mukana koko hallituskauden ajan tehtä-vässä työssä, jossa yhteen sovitetaan asioita ja valmistellaan tarvittaessa uusia työ-poliittisia toimenpiteitä. Työllisyystavoitteiden toteutumista arvioidaan hallitus-ohjelman mukaisesti hallituskauden puolessa välissä.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Vaalikauden tavoitteissa ja edustajakokouksen ohjelma-asiakirjassa SAK asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi ammatillisen tutkinnon saamisen Suomen koko aikuisväestölle. Se nähdään työllisyyden parantamisen ja koko Suomen menestyk-sen kannalta keskeisenä tavoitteena.

Kataisen hallitusohjelmassa on mukana monia SAK:n osaamista koskevat tavoit-teita. Niitä ovat esimerkiksi nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteuttami-nen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, tutkintomak-sujen poistaminen perusasteen jälkeistä koulutusta vailla olevilta nuorilta sekä Koulutusrahaston tehtävien laajentamista koskeva selvitystyö. Vuoden lopulla aloitettiin hallitusohjelman mukainen työryhmätyö muun muassa opintovapaa-lain uudistamiseksi ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.

Valtioneuvosto hyväksyi vuoden lopulla Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelman vuosille 2011–2016. Siihen sisältyy useita SAK:n linjausten mukaisia kannanottoja kuten koulutuksen tasa-arvon edistämiseen liittyvät toimenpiteet, koulutustakuu, ohjauksen kehittäminen, koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen sekä näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen.

Vaikutettaessa valtiovaltaan pidettiin esillä aikuiskoulutuksen rahoituksen tur-vaamista sekä yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. Lisäksi vaikutettiin muun muassa työ-, koulutus- ja elinkeinoasioiden neuvoston sekä elinikäisen oppimisen neuvoston kautta sekä opetushallinnon eri työryhmissä.

Työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyen sovittiin koulutusasioiden valmiste-lun käynnistymisestä työryhmissä. Työryhmien käynnistäminen siirtyi vuoden 2012 puolelle.

Uudistuneet koulutustoimikunnat aloittivat työnsä toimintavuoden aikana. Nii-den määrää vähennettiin ja toimintaa koottiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Nii-den tehtäviä suunnataan aiempaa vahvemmin osaamistarpeiden ennakointiin. Yhteensä 26 koulutustoimikunnassa on 36 SAK:laista jäsentä ja 35 varajäsentä.

SAK ja Opetushallitus järjestivät tutkinto- ja koulutustoimikunnissa toimiville yh-teistilaisuuden 22.–23.9.2011 Tampereella. Seminaari oli osa tutkintotoimikuntien


kolmivuotista koulutusohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää näyttötutkinto-toimintaa ja toimikuntatyöskentelyn hyviä käytäntöjä.

Ilmasto- ja energiapoliittinen vaikuttaminen Ilmasto- ja energiapolitiikassa SAK:n päätavoite on kohtuuhintaisen ja vähäpääs-töisen energiantuotannon varmistaminen teollisuudelle, palveluille ja kotitalouk-sille. Asia eteni suotuisasti vuonna 2011.

Hallitusohjemassa luvataan selvittää, mitä vaikutuksia Suomessa olisi EU:n tavoit-teella, jonka mukaan päästöjä pitää vähentää 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennysten vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan niiden aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä ja vaikutuksia kilpailukykyyn. Lisäksi tarkastellaan yhteensopivuutta sen tavoitteen kanssa, että ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää enintään kahteen asteeseen esiteolli-seen aikaan verrattuna.

Hallitusohjelman kirjaus parantaa SAK:n mahdollisuuksia saada ilmasto- ja ener-giaratkaisuja tehtäessä hallitus harkitsemaan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksia entistä painokkaammin jatkossa.

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että esimerkiksi energiaintensiivisten yritysten energiaverotusta kevennetään kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hallitusohjelmassa on otettu huomioon myös SAK:n tärkeimmät teesit uusituvan energian tuotannon osalta. Niiden mukaan uusiutuvan energian tuotantoa on tuettava ja lisättävä tu-kemalla sitä mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen SAK onnistui erittäin hyvin yhdessä tärkeimmistä maahanmuuttoa koskevista edunvalvontatehtävistään, eli tavoitteidensa saamisessa osaksi hallitusohjelmaa. Niin kotouttamista kuin työvoiman maahanmuuttoakin koskevat hallitusohjel-man linjaukset vastaavat erittäin hyvin SAK:n uudelle hallitukselle asettamia toi-veita. Ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa ja että hallitukselle maahanmuuttajien kotoutuminen sekä rasismin ja syrjinnän ehkäisemisen ovat osa keskeistä toimintaa.

SAK on tyytyväinen hallituksen lupaukseen turvata hallitut työmarkkinat ja säilyt-tää työvoiman saatavuusharkinta. Työvoiman maahanmuutto tulee perustua ai-toon työvoimatarpeeseen ja ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pitää olla eettisesti kestävää. Lisäksi hallitus tavoittelee SAK:lle tärkeää työmarkkinoiden te-hostettua valvontaa ja lupaa vahvistaa valvovien viranomaisten resursseja. Myös ulkomaalaistarkastajien määrää luvataan lisätä harmaan talouden torjuntaohjel-man mukaisesti.

Syyskuun alussa astui voimaan laki maahanmuuttajien kotoutumisesta. SAK osal-listui lain taustaryhmän työhön ja toi esille erityisesti Suomeen työskentelemään tulevien maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Työllistyminen on tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisessa, mikä on otettu huomioon myös hallitusohjelmassa.


SAK:ssa laadittiin vuoden aikana ensimmäinen oma maahanmuuttopoliittinen kehittämisohjelma. Julkaisussa korostetaan monimuotoisen ja syrjimättömän työ-elämän olevan kaikkien oikeus ja hallitun maahanmuuttopolitiikan on perustutta-va aitoon tarpeeseen. Tärkeäksi SAK:n viestiksi nostettiin, ettei kaksia työmarkki-noita pidä hyväksyä.

Itämeren työmarkkinayhteistyöprojekti BSLN Itämeren työmarkkinayhteistyöprojekti BSLN – Baltic Sea Labour Network (2009–2012) keskittyi rajat ylittäviin työmarkkinakysymyksiin Itämeren alueella.

Projektissa valmistui Eve Kyntäjän tekemä tutkimus, jossa selvitettiin viron- ja ve-näjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia työelämässä ja ammattiliiton jäse-ninä. Tutkimukseen perustuva artikkeli julkaistiin artikkelikokoelmassa Mika He-lander (toim.): Totta toinen puoli? Työperäisen maahanmuuton todelliset ja kuvi-tellut kipupisteet.

BSLN-hankkeessa jatkettiin ay-koulutusta maahanmuuttajille tarkoitettujen neu-vontapisteiden työntekijöille (esim. Väestöliiton neuvontapuhelin). Lisäksi laadit-tiin Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta – opas luottamushenkilöille maahanmuut-tokysymyksistä.

Monikulttuurisuustyö Monikulttuurisuustoiminta jatkui SAK:ssa aktiivisena. Edustajakokouksen yhtey-dessä järjestettiin jo viides Maahanmuuttajafoorumi. Lisäksi SAK osallistui kolmi-kantaisen Suomen ja Viron EURES-palveluja koordinoivaan Tallinna–Helsinki Cross Border -työryhmän toimintaan sekä Suomen sosiaalifoorumiin.

SAK:n monikulttuurisuusryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Kokouksissa kä-siteltiin ajankohtaisia maahanmuuttoon liittyviä lakihankkeita, EU:n direktiiviesi-tyksiä sekä muita maahanmuuttajien edunvalvontakysymyksiä. SAK:n monikult-tuurisuusryhmä oli perinteisesti mukana toukokuun lopussa järjestetyssä Maail-ma kylässä -tapahtumassa Helsingissä.

Osana Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Meitä on moneksi -kampanjaa SAK ja SAK:n Uudenmaan aluejärjestö järjestivät yhdessä vasemmistopuolueiden kans-sa maaliskuussa maahanmuuttajille tarkoitetun vaalitilaisuuden, jonka päämäärä-nä oli maahanmuuttajien äänestysaktiivisuuden lisääminen. Tilaisuudessa puhui-vat useat maahanmuuttajataustaiset kansanedustajaehdokkaat sekä liittojen ja val-tiovallan edustajat.


3 RAAMISOPIMUSNEUVOTTELUT Raamisopimuksen syntymisen taustalla oli SAK:n vahva tahto talous- ja työmark-kinapolitiikan yhteensovittamiseen, solidaariseen palkkaratkaisuun sekä työelä-mää koskevien laadullisten asioiden parantamiseen. SAK:n edustajakokouksessa nousi vahvasti esille keskitetyn ratkaisun aikaansaaminen. Kesällä 2011 nopeasti heikentynyt maailman taloustilanne sai työmarkkinajärjestöt sekä maan hallituk-sen neuvottelemaan toimenpiteistä, joilla saadaan aikaan vakautta ja ennustetta-vuutta työmarkkinoille.

Työnantajapuolen pitkään jatkuneesta vastustuksesta huolimatta keskitettyä rat-kaisua ryhdyttiin neuvottelemaan samanaikaisesti, kun teknologiateollisuus kävi omia neuvottelujaan. Lopulta 4.10.2011 annettiin työnantajien ensimmäinen tar-jous raamisopimukseksi, mutta SAK:n hallitus hylkäsi sen riittämättömänä. Jatko-neuvotteluissa saavutettiin merkittäviä laadullisia parannuksia, ja lisäksi Suomen hallitus esitteli 400 miljoonan euron tukipakettinsa. Suomen hallitus olikin mer-kittävästi tukemassa työmarkkinaratkaisun syntymistä.

Keskusjärjestöt hyväksyivät 13.10.2011 keskitetyn raamiratkaisun tiiviin neuvotte-lujakson jälkeen. SAK:n hallitus hyväksyi raamisopimuksen yksimielisesti samana päivänä. SMU jätti varauman Suomen hallituksen suunnittelemien kauppameren-kulkuun kohdistuneiden säästötoimien vuoksi. Rakennusliitto ilmoitti virallisesti 17.10.2011 jäävänsä raamisopimuksen ulkopuolelle. Raamisopimuksen nopean syntymisen takia yhteinen valmistautuminen jäsenliittojen kanssa jäi vähäiseksi.

SAK:n jäsenliitot Rakennusliittoa lukuun ottamatta aloittivat raamin mukaiset neuvottelut. Alakohtaiset sopimukset syntyivät pääosin lähellä raamissa sovittua takarajaa 25.11.2011. Keskusjärjestöt arvioivat raamin kattavuuden 28.11.2011. Työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajat kokoontuivat välittömästi sen jälkeen Suomen hallituksen edustajien kanssa, raamisopimuksen kattavuus todettiin riit-täväksi ja Suomen hallitus sitoutui kannanotossaan esittämiin toimenpiteisiin.

SAK:n tavoitteena oli sopimuskausien yhtenäistäminen koordinoinnin edistä-miseksi. Saavutetun raamiratkaisun myötä sopimuskausia saatiin yhtenäistettyä pääosin seitsemän kuukauden aikavälille. Raamissa sovituista kaksi- ja kolmikan-tatyöryhmistä osa perustettiin jo vuoden 2011 lopulla.


4 TYÖELÄKETURVAN TASO JA RAHOITUS SEKÄ TYÖURIEN PIDENTÄMINEN Työmarkkinajärjestöjen ja Suomen hallituksen työuratyöryhmä jatkoi vuonna 2010 aloitettua työtä, jossa kartoitettiin vaihtoehdot eläketurvan riittävän tason ja työeläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi sekä keinot työurien pidentämiseksi.

Työuratyöryhmä teetti laskelmat siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat pitkällä aikavälillä eläkemenoihin ja -maksuihin sekä eläketurvan tasoon. Myös vaikutuk-set työurien pituuteen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen olivat mu-kana laskelmissa. Lisäksi työuratyöryhmä teetti tarkemman selvityksen yksityisten alojen työeläkkeiden rahoitusvaihtoehdoista. SAK:n edustajat olivat aktiivisesti mukana sekä työuratyöryhmän että rahoitusta pohtivan alaryhmän työssä.

Työuratyöryhmän raportti luovutettiin Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjes-töjen johdolle 1.3.2011 Samassa yhteydessä luovutettiin myös työmarkkinajärjes-töjen työelämäryhmän esityksiä jatkotyöstäneiden kolmikantaisten työryhmien raportit. Kaksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmää käsittelivät työterveys-huollon kehittämistä sekä työhyvinvointikysymyksiä, ja työ- ja elinkeinoministe-riön työryhmä käsitteli työttömien terveystarkastusten toteuttamista.

Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat työura- ja eläkeasioiden jatkotyöstä yhteisen näkemyksen kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin. Työmarkkinajärjestöjen esitys tuli kirjatuksi hallitusohjelmaan. Sen mukaan järjestöt sitoutuivat neuvottelemaan ratkaisut työurien pidentämiseen, riittävän eläketurvan takaamiseen ja työeläkkei-den rahoituksen varmistamiseen. Järjestöjen esityksestä hallitusohjelmaan kirjat-tiin erikseen, että myös julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus on varmistettava.

Hallitusohjelman neuvottelusitoumukseen perustuen syksyllä käynnistyi työ-markkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän työ. Työryhmätyöhön tulivat mu-kaan myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön sekä Kuntien eläkevakuutuksen edustajat.

Työmarkkinajärjestöt käynnistivät uudelleen myös kaksikantaisen työelämätyö-ryhmän työn, jossa selvitettiin työelämätyöryhmän edellisen vaiheen esitysten to-teutuminen. Lisäksi päätettiin kartoittaa uusia keinoja, joilla erityisesti työpaikko-jen tasolla voidaan edistää työurien pidentämistä.

Työura- ja eläketyöryhmien tilannetta käsiteltiin useimmissa SAK:n hallituksen ja johtoryhmän kokouksissa. SAK:n hallitus kävi säännöllisesti arviointikeskusteluja ja evästi työryhmien työhön ja neuvotteluihin osallistuvia järjestön edustajia.

Vuoden aikana käynnistettiin yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuus-säännösten uudistamisen toinen vaihe. SAK:n edustaja osallistui työryhmätyöhön, jossa valmisteltiin säännöksiä työeläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamiseksi ja riskinkantokyvyn varmistamiseksi myös finanssimarkkinoiden poikkeusoloissa. Pysyvän lainsäädännön valmistelu oli välttämätöntä, koska vuoden 2009 alusta voimassa olleet, vuoden 2008 kansainvälisen finanssikriisin takia säädetyt sään-nökset ovat määräaikaisia.


5 PALKANSAAJIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN

Työn teettäminen reiluksi Keväällä 2010 käynnistynyt Työn teettäminen reiluksi -hanke jatkui koko vuoden 2011. Hankkeen rahoittajina olivat SAK, PAM, JHL, Teme, PAU ja Muusikkojen liitto. Tavoitteena oli edistää työn tekijöiden yhdenvertaista asemaa, oikeuksia ja kohtelua lainsäädännössä sekä sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja te-kemisen tavasta. Hanketta koordinoi liittojen edustajista ja SAK:n asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 29.9.2011 ns. trendityöryhmän selvittämään työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä. Työryhmä on kolmikantainen ja kokoonpanoltaan muutenkin hyvin laaja. Se käsittää myös useita työelämän tutkijatahoja. Työskentelylle annettiin aikaa kuusi kuukautta lo-kakuusta 2011 maaliskuuhun 2012.

Työryhmän tehtäväksi annettiin työvoiman käyttötapojen nykytilan kuvaus mää-räaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden, vuokratyösuhteiden sekä itsensä työllis-täjien osalta. Lisäksi työryhmän tehtävänä on esittää myös muutostarpeita lain-säädäntöön. Työryhmän taustana on toiminut laaja SAK:laisista liitoista koostuva taustaryhmä sekä palkansaajakeskusjärjestöjen edustajista koostuva taustaryhmä. Myös ns. itset-työryhmä eli itsenäisten työnsuorittajien asemaa epävirallisesti poh-tiva työryhmä on ollut aktiivisesti mukana valmistelussa.

Työttömyysturvan uudistaminen SAK:n edunvalvonta työttömyysturva-asioissa oli vuonna 2011 aktiivista. Vuonna 2010 alkanut SAK:n oma työttömyysturvan kehittämisprojekti saatiin päätökseen. Projektissa laadittiin laaja kehittämisraportti, ja siinä esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat toimineet työttömyysturvaedunvalvonnan linjan pohjana.

Alkuvuonna SAK linjasi työttömyysturvaa koskevat tavoitteensa eduskuntavaalei-hin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin. Hallitusohjelman työttömyysturvalinjaukset olivat pitkälti SAK:n tavoitteiden mukaisia: työttömien perusturva nousi vuoden 2012 alussa 100 euroa kuukaudessa.

Lisäksi sovittiin työttömyysturvan kolmikantaisesta uudistamisesta, jonka tavoit-teena on järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen nykyjärjestelmän pohjalta. Neuvottelut työttömyysturvan kokonaisuudistuksesta aloitettiin kolmi-kantaisesti kesällä 2011. Monia tärkeitä tavoitteita jäi kuitenkin saavuttamatta.

Syksyn 2011 raamisopimusneuvottelut antoivat mahdollisuuden neuvotella myös muista parannuksista. Työttömyysturvaan tehtiinkin merkittäviä parannuksia: ly-hennetylle työviikolle lomautettuja koskeva poikkeussääntely vakinaistettiin, lo-makorvauksen jaksotuksesta luovutaan vuonna 2013 ja sovitellun päivärahan työ-aikarajaa nostetaan vuonna 2012. Lisäksi sovittiin työttömyysturvan yksinkertais-tamiseen tähtäävän kokonaisuudistuksen valmistelun jatkamisesta.


Raamisopimuksen mukaan valtio osallistuu lomautusajan ansiopäivärahojen ra-hoitukseen väliaikaisesti 2012–2013. Lisäksi maan hallitus perui esityksensä leikata vuorotteluvapaakorvauksen tasoa. Raamin esitysten jatkovalmistelu tehdään kol-mikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön Salon työryhmässä.

SAK:laisten työttömyyskassojen ja työttömyysturva-asioiden edunvalvonnan väli-nen yhteistyö on ollut koko vuoden ajan aktiivista.

Lapsiperheiden aseman parantaminen SAK:n hallitus linjasi syksyllä 2010 tavoitteitaan vanhempainvapaisiin. Niitä olivat muun muassa vanhempainvapaan pidentäminen sekä isien vapaiden ja osittaisten tukien parantaminen. Näitä teemoja on pidetty aktiivisesti yllä työryhmissä ja eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissamme.

Kesäkuussa 2011 sovitussa Kataisen hallitusohjelmassa on paljon kirjauksia per-heen ja työn yhteensovittamisen parantamiseksi. Linjaukset vastaavat hyvin SAK:n tavoitteita joustavista vapaista sekä vanhempien mahdollisuuksista osa-aikatyöhön myös taloudellisesti.

Raamisopimuksessa perhevapaisiin tehtiin konkreettisia parannuksia: isien perhe-vapaita pidennetään vuoden 2013 alusta kahdella viikolla ja vapaan ehtoja muute-taan joustavammiksi. Myös nämä muutokset ovat SAK:n tavoitteiden mukaisia.

Liikkuvuuteen liittyvän sosiaaliturvan parantaminen Vuonna 2011 seurattiin ja arvioitiin eurooppalaisen sosiaaliturvalainsäädännön kehittymistä. SAK:n näkemyksiä ja suomalaisen sosiaaliturvan erityispiirteitä on tuotu esiin eurooppalaisessa ay-yhteistyössä (mm. Social Protection Working Group). Materiaalia suomalaisesta sosiaaliturvasta liikkuvien työntekijöiden nä-kökulmasta alettiin valmistella yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja Kelan kanssa.

Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen Vuonna 2011 jatkui kauan vireillä ollut tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyö. Vuoden aikana on käyty läpi kaikki uuteen lakiin tulevat lähes 300 kohtaa. Yksityiskohtien työstäminen jatkuu, ja hallituksen esitys on tarkoitus an-taa eduskunnalle vuonna 2013. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat muun muas-sa vuosityöansion määräytymisperusteet ns. lyhyiden ja pitkien päivärahojen osal-ta, työtapaturmakäsitteen määrittely sekä säännösten kansallisen soveltamisalan määrittely.

Uudistamistyön tukena on toiminut aktiivisesti SAK:n taustatyöryhmä, jossa myös jäsenliitot ovat edustettuina.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistukseen liittyen on sosiaali- ja terveysminis-teriön johdolla kokoontunut lääkärityöryhmä, joka on käynyt tapaturmien ja ammattitautien korvaamisen lääketieteellisiä kriteerejä läpi. Samalla on tarkasteltu suomalaisen ammattitautiluettelon vastaavuutta EU:n ammattitautiluetteloon. Li-säksi on selvitetty työpaikan kosteusvauriosta johtuvan työpaikan vaihdon tuen toteuttamista ja mahdollisia kriteerejä tuen maksamiseen.


Työlainsäädännön kehittäminen SAK osallistui vuonna 2011 työlainsäädännön valmisteluun useissa kolmikantai-sissa työryhmissä. Kataisen hallitusohjelman mukaan työ- ja elinkeinoministeriös-sä toimiva kolmikantainen työelämän sääntelyryhmä jatkaa koko hallituskauden ajan. Ryhmä seuraa ja arvioi työlainsäädännön kehittämistarpeita. Ryhmässä käsi-teltiin vuonna 2011 muun muassa harmaan talouden torjumiseksi esitettyjen la-kimuutosten toimeenpanoa.

Vuokratyödirektiivi tuli saattaa Suomessa voimaan 5.12.2011 mennessä. Vuokra-työntekijöiden asemaa parantavia muutoksia esitettiin työsopimuslakiin ja lakiin lähetetyistä työntekijöistä. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2012 puolella.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuonna 2011 ryhdytty selvittämään kolmikan-taisesti vuosilomalain muutostarpeita. Suomen vuosilomalaki ei kaikilta osin vas-taa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. EU:n tuomioistuin on antanut viime vuosina useita ratkaisuja muun muassa vuosiloman ansainnasta sekä vuosiloma-palkan määräytymisestä, jotka ovat työntekijöiden näkökulmasta Suomen vuosi-lomalakia edullisempia.

Kataisen hallitusohjelma edellytti hallituskauden aikana selvitettäväksi opintova-paalain uudistustarpeet. Voimassa oleva opintovapaalaki on vuodelta 1979. SAK osallistui syksyllä 2011 alkaneeseen selvitys- ja uudistustyöhön. Työ jatkuu myös vuonna 2012.


6 TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan useissa eri ryhmissä. STM:n asettaman vanhempainvapaatyöryhmän muistio valmistui maaliskuussa.

SAK:n, muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja valtion tekemä raamiratkaisu edisti tasa-arvoa mahdollistamalla vanhempainvapaan pidentämisen ja helpotta-malla isien vapaan käyttöä.

SAK oli mukana syksyllä 2011 työnsä aloittaneessa työ- ja elinkeinoministeriön Yhdenvertaisuus työelämässä -työryhmässä. Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisen yhdenvertaisuuslain säädännön uudistuksen valmistelu jatkui.

SAK osallistui moniin eri tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua, joka liittyi tasa-arvosuunnitteluun, palk-kakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin.

Lisäksi SAK järjesti tasa-arvoviikonlopun lokakuussa Lappeenrannassa. Teemana oli matalat palkat tasa-arvon ongelmana.

Työterveys ja -turvallisuus SAK:n asiantuntijat olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa Vesa Rantahalvarin ja Eeva Kuuskosken vetämissä kolmikantaisissa työryhmissä kehit-tämässä työterveyshuoltoa koskevia linjauksia. Linjausten pohjalta työterveyshuol-lon painopistettä ollaan siirtämässä aiempaa enemmän työkyvyttömyyden eh-käisyyn ja työkyvyn hallintaan.

Työterveyshuollon kattavuus palkansaajien keskuudessa näyttäisi viimeisimpien selvitysten perusteella olevan hienoisessa kasvussa. Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskevan valmistelutyön aikana on pyritty turvaamaan työterveyshuollon olemassaolo ja palvelujen kattavuus.

Häirintää ja väkivaltaa käsittelevien EU:n puitesopimukseen liittyviä alueellisia tiedotustilaisuuksia jatkettiin. Työmarkkinaosapuolten yhteiset tilaisuudet järjes-tettiin Työturvallisuuskeskuksen kautta.

Vuoden alussa järjestettiin yhteinen kehittämistilaisuus SAK:laisille aluehallinto-virastojen työsuojelulautakuntien jäsenten ja liittojen työsuojeluvastaaville. Tilai-suuteen osallistui lisäksi työsuojeluvalvonnasta vastaavia kansanedustajia ja sosi-aali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti hal-linnon uudistamisen seurauksista työsuojeluvalvontaan. Samassa yhteydessä pi-dettiin SAK:n ja jäsenliittojen työsuojeluyhteistyön kehittämispäivä.

Pohjoismaista yhteistyötä työsuojeluasioissa jatkettiin SAK:n sekä Norjan, Tans-kan ja Ruotsin LO:n (SAK:ta vastaavat palkansaajakeskusjärjestöt) työsuojeluasi-antuntijoiden yhteisessä tapaamisessa OSH Nordic Meetingissa syyskuussa.


Toukokuussa julkaistiin työkyvyttömyyseläkkeitä käsittelevä harjoitustyö Sairaan ahdas kategoria. Työkykyisenä työkyvyttömyyseläkkeelle? (Emilia Mikkonen).

Syksyllä käynnistyi hallitusohjelman mukaisesti selvitys, jonka tehtävänä oli arvi-oida työsuojeluvalvonnan resurssien riittävyyttä, tarkoituksenmukaista kohden-tamista ja hallinnollisia kehittämistarpeita. Työlle asetettiin kolmikantainen oh-jausryhmä, jossa oli edustus kaikista työmarkkinakeskusjärjestöistä.

Tutkimustoiminta Alkuvuoden aikana käynnistettiin SAK:n luottamushenkilöpaneeli. Paneelin kaut-ta kerätään liittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta näkemyksiä ja tietoja työelämään liittyvistä aiheista.

Paneeli edustaa kattavasti SAK:laisia aloja ja erikokoisia työpaikkoja. Kyselyjä lä-hetettiin vuoden aikana kuusi kertaa ja niihin kuhunkin vastasi noin 800–1200 luottamushenkilöä. Kyselyjen teemoina olivat muun muassa työnantajien tarjoa-mat koulutusmahdollisuudet, työpaikkojen suunnitelmat työkyvyn hallinnasta, paikallinen palkkasopiminen sekä eläkeikää lähestyvien työssä jatkaminen.

Luottamushenkilöpaneeli on saanut kiitosta mukana olevilta luottamushenkilöiltä sekä liittojen edustajilta. Tulokset ovat kiinnostaneet myös tiedotusvälineitä.

Syksyllä aloitettiin SAK:n työolobarometrin valmistelu, joka toteutetaan vuoden 2012 aikana. Barometriin haastatellaan 1200 SAK:laisten liittojen jäsentä. Tutki-muksen pääteemoina ovat työaika ja työaikajärjestelyt, työn mielekkyys ja työnte-kijöiden vaikuttamismahdollisuudet, työkyky, palkitseminen sekä yhdenvertaisuus SAK:laisilla työpaikoilla.


7 KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAMISEN VAHVISTAMINEN

EU-edunvalvonta Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n 12. edustajakokous pidettiin touko-kuussa Ateenassa. SAK:n delegaatiota johti puheenjohtaja Lauri Lyly. Kokouksen keskeisimmät asiat olivat talouskriisistä toipuminen sekä EAY:n kanta EU:n ta-louskoordinaatioon ja europlus-sopimukseen.

Edustajakokous hyväksyi EAY:lle uuden toimintaohjelman ”Liikkeelle sosiaalisen Euroopan puolesta – Strategia- ja toimintasuunnitelma vuosille 2011–2015”

Lisäksi edustajakokous valitsi EAY:lle uuden pääsihteerin ja sihteeristön. Pääsih-teeriksi valittiin aikaisemmin UNI Euroopan aluesihteerinä toiminut ranskalainen Bernadette Ségol. SAK:lla oli edustajakokouksessa seitsemän äänioikeutettua edus-tajaa ja kaksi varaedustajaa.

SAK toimi aktiivisesti EAY:n hallituksessa, työryhmissä ja naiskomiteassa. EAY:n keskeisimmät linjaukset käsittelivät erityisesti talouspolitiikkaa. Lisäksi SAK osal-listui EAY:n järjestämiin mielenosoituksiin huhtikuussa Budapestissa, Unkarissa ja syyskuussa Wroclawissa, Puolassa.

SAK:n ekonomistien puheenvuoro EU:n talouskriisistä julkaistiin syksyllä 2011. Samasta aiheesta julkaistiin myös palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistien pu-heenvuoro.

Vuoden aikana SAK:sta osallistui kolme henkilöä harjoittelujaksoon Palkansaaja-keskusjärjestöjen yhteisessä Brysselin toimistossa FinUnionsissa.

SAK:n sekä eräiden liittojen yhteinen projekti eurooppalaisen edunvalvontatyön kehittämiseksi jatkui. Projektin keskeisenä osana on lakimiesten mentorointikou-lutus EU:n työlainsäädännön ja kansainvälisen työoikeuden osaamisen kehittä-miseksi ay-liikkeessä. Syyskaudella erityisenä toiminnan kohteena oli hollantilai-sen vuokrayrityksen hanke työllistää Finnairin alihankintaketjussa suomalaisia lentoemäntiä ja stuertteja yrittäjäsopimuksella Hollannin lain alla. Työntekijäase-man pakolliseen määrittelyyn ja EU:n ns. lainvalinta-asetukseen nojautuen sekä uhkaamalla lopulta työtaistelutoimilla hanke torjuttiin. Syyskaudella käynnistyivät myös Olkiluodon Puolasta lähetettyjen sähköasentajien palkkaa ja eräiden työnte-kijöiden irtisanomista koskevat oikeudenkäynnit Satakunnan käräjäoikeudessa.

Kansainvälinen vaikuttaminen SAK osallistui aktiivisesti kehityspoliittisen toimikunnan työhön sekä vaikutti vaa-lien jälkeen uuden hallituksen kehityspolitiikan valmisteluun. Ihmisarvoisen työn tavoitteet huomioitiin aikaisempaa paremmin hallitusohjelmassa ja kehityspoliit-tisessa toimeenpano-ohjelmassa.


SAK:n kansainvälisten asioiden valiokunta toimi vuonna 2011 aktiivisesti. Lisäksi syksyllä 2011 aloitti toimintansa kansainväliset asiantuntijat -työryhmä.

SAK on toiminut aktiivisesti ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa glo-baalin edunvalvonnan kysymyksissä ja keskittynyt erityisesti ammattiyhdistysoi-keuksien puolustamiseen. ITUCin ay-oikeuksien loukkauksista maailmanlaajui-sesti raportoinutta julkaisua tuettiin.

SAK osallistui ITUCin hallituksen ja naiskomitean kokouksiin ja vaikutti kauppa- ja työelämän normit ja kehitysyhteistyö -verkostoissa. Lisäksi SAK osallistui yleis-eurooppalaisen ammattiyhdistysneuvosto PERCin hallitukseen.

Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa jatkui (TYK). Talouskriisi oli edelleen TUACin työn painopisteenä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO SAK osallistui aktiivisesti kansainvälisen työjärjestö ILOn työkonferenssiin. Työ-konferenssi hyväksyi kesäkuussa 2011 Genevessä uuden yleissopimuksen kotita-loustyöstä ja sitä täydentävän suosituksen. Työkonferenssi käsitteli myös yleisso-pimusten ja suositusten soveltamista, sosiaaliturvaa sekä työsuojelun hallintoa ja valvontaa.

SAK toimi aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa kolmikantaisessa ILOn neuvottelukunnassa. Pohjoismainen yhteistyö on ollut edelleen tiivistä.

SASK SAK on toiminut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hallituk-sessa ja työvaliokunnassa. SAK:n edustaja toimi SASKin varapuheenjohtajana.

SAK on jatkanut kansainvälisten hankkeittensa toteuttamista hyvässä yhteistyössä SASKin kanssa. Vuoden 2011 syksyllä SAK:sta osallistuttiin SASKin hankematkal-le Vietnamiin.

Kahdenvälinen ay-yhteistyö SAK on jatkanut hyvää yhteystyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa erityi-sesti kansainvälisessä edunvalvonnassa. SAK:sta on osallistuttu eri sisarjärjestöjen edustajakokouksiin.

Vuoropuhelua on kehitetty Kiinan ammattiyhdistysliikkeen kanssa ITUCin lin-jauksen mukaisesti. SAK järjesti Helsingissä helmikuussa 2011 yhteistyössä Tans-kan, Norjan ja Ruotsin LO:n ja Islannin ASI:n sekä Kiinan ay-keskusjärjestön kanssa työpajan. Teemoina olivat muun muassa talous, työehtosopimustoiminta, ympäristö ja siirtolaisuus.

SAK vastaanotti myös monia kansainvälisiä delegaatioita eri maista. Vieraita kiin-nostivat SAK:n kannat muun muassa talouteen, eläkeasioihin, työttömyysturvaan sekä koulutukseen.


8 JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY

Järjestäytymisen edistäminen Vuonna 2011 SAK ei toteuttanut erillistä järjestäytymiskampanjaa. Kesäduunari-neuvonta kuitenkin järjestettiin jo seitsemännen kerran; ensimmäistä kertaa pal-kansaajakeskusjärjestöjen yhteisenä hankkeena. Edellisten vuosien tapaan palve-lulle oli todellista tarvetta, sillä yhteydenottoja oli yhteensä 429. Eniten kysyttiin palkasta ja työaikaan liittyvistä asioista.

Lisäksi edustajakokous velvoitti SAK:n yhteistyössä jäsenliittojensa kanssa suun-nittelemaan ja toteuttamaan järjestäytymisen edistämistä tukevia hankkeita. Nii-den painopiste on liittojen tekemän järjestäytymistyön tukemisessa, keskinäisen tiedonkulun ja luottamuksen vahvistamisessa, yhteisten, tiedonkulkua edistävien rekisterijärjestelmien rakentamisessa sekä järjestäytymättömyyden taustalla ole-vien syiden selvittämisessä.

Edustajakokous edellytti myös, että SAK:laisen ay-liikkeen pitää keskusjärjestöve-toisesti näkyä siellä, missä potentiaaliset jäsenet ovat. SAK käynnistikin pitkäkes-toisen järjestäytymishankkeen yhteistyössä jäsenliittojen kanssa vuoden lopulla.

Järjestötoiminta SAK:n ja jäsenliittojen yhteistä järjestötoimintaa koordinoi järjestövastaavien asi-antuntijaryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kerran kuussa kesää lukuun otta-matta. Järjestövastaavat tekivät syksyllä 2011 seminaarimatkan Strasbourgiin, mis-sä linjattiin liikkeen yhteisten järjestäytymishankkeiden ja alueellisen toiminnan suuntaviivoja sekä keskinäisen tiedonkulun vahvistamisen tarpeita.

Lisäksi käynnistetään työ, jonka tavoitteena on selkeyttää ja nykyaikaistaa SAK:n päätöksentekorakennetta ja -organisaatiota. Lisäksi on tarkoitus tehdä seuraavalle edustajakokoukselle asiaan mahdollisesti liittyvät sääntömuutosesitykset.

SAK osallistui kahteen tapahtumaan Helsingissä. Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa haettiin näkyvyyttä SAK:n kansainvälisyys- ja maahanmuuttajatyölle, ja Helsinki Pride -tapahtumassa heinäkuussa haluttiin edistää seksuaali- ja suku-puolivähemmistöjen asemaa työelämässä.

Aluetoiminta Alueellista edunvalvontaa kehitettiin kouluttamalla aluetoimikuntia EU:n raken-nerahastojen alueellisessa hallinnoinnissa ja viranomaisyhteistyössä. Työllisyyden edistämistoimikuntien (TE-toimikunnat) jäseniä koulutettiin ajankohtaisissa asi-oissa kuten valtion aluehallinnon muutoksissa ja toimikuntien työn muutoksissa.

Aluetoimikunnat toimivat jokaisen 13 toimipisteen alueella, ja niissä ovat edustet-tuina toimipisteen alueen paikallisjärjestöt sekä liittojen aktiivit. Aluetoimikunnan kokouksiin on kutsuttu myös alueella toimivien liittojen toimitsijat sekä SAK:n valtuuston jäsenet.


SAK:n uusia aluetoiminnan ohjesääntöjä sekä paikallisjärjestösääntöjä uudistettiin toimintavuoden aikana.

Toimipisteuudistus Toimintavuoden alussa oli esillä toimipisteverkon supistaminen kolmestatoista seitsemään kesälle sattuvien eläkkeelle siirtymisten sekä yhden aluejohtajan irtisa-noutumisen perusteella. Lisäksi haluttiin lopettaa yhden hengen toimistot toimi-pisteitä yhdistämällä. SAK:n hallitus teki ennen kesän edustajakokousta päätök-sen, jolla Rovaniemen, Joensuun, Mikkelin, Porin ja Lahden toimipisteet lakkaute-taan sekä päätetään myöhemmin joko Vaasan tai Jyväskylän lakkauttamisesta. Päätöksen toteuttamiseen valmistauduttiin kaikin tavoin kiinteistöjen ja eri liitty-mien lakkauttamisien osalta.

Edustajakokous päätti kuitenkin, että SAK:lla on jatkossakin 13 toimipistettä. Pää-tös edellytti osan henkilökunnasta siirtymistä Rovaniemelle, Joensuuhun ja Poriin. Tilanne ratkesi niin, että Oulun, Kuopion ja Turun toimistonhoitajat vaihtoivat paikkakuntaa ja tehtäviään aluetoimitsijoiksi. Syksyllä myös Lappeenrannan toi-mistonhoitaja otti vastaan aluetoimitsijan tehtävät edeltäjänsä siirryttyä kansan-edustajan tehtäviin. Aluetoiminnassa työskenteli vuoden lopussa 20 työntekijää.

Paikallinen toiminta Paikallistoimintaa kehitettiin järjestämällä useita SAK:n paikallisjärjestöjen kehit-tämiskoulutuksia. Vuoden lopussa yhdessä Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa järjestetyssä kehittämiskoulutuksessa oli mukana 62 paikallisjärjestöä.

Lisäksi paikallisjärjestöille järjestettiin sparraussessioita, joiden sisällöt räätälöitiin kunkin alueen ja niiden paikallisjärjestöjen tarpeiden mukaisesti. Päämääränä oli löytää keinoja paikallisjärjestöjen uudistumiseen ja tukea niitä.

SAK:n paikallisjärjestöjen määrä on toimintavuoden aikana supistunut ja oli vuo-den lopussa 106.

Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisosihteeri, jonka tukena toimii nuoriso-vastaavien asiantuntijaryhmä. Nuorisovastaavien asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Nuorisovastaavat käsittelivät erityisesti nuorisotyöt-tömyyttä sekä nuorten työsyrjintään liittyviä asioita. SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Jyväskylässä helmi-kuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi niin ikään helmikuussa ja jat-kui huhtikuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin yli 10 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.

Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa järjestyksessään 24. kerran.


Alueellisissa toimintaryhmissä lähdettiin edustajistokokouksen päätöksien pohjal-ta liikkeelle ”puhtaalta pöydältä”. SAK:n alueellisten toimintaryhmien toimintaa tuetaan jatkossa tehokkaammin ja liittojen yhteistyötä vahvistetaan.

SAK Nuoret osallistui syyskuussa ETUCin mielenosoitukseen Wroclawissa, Puo-lassa. Lisäksi nuoret osallistuivat yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa ITUCin kansainväliseen Kunnon Työn Päivä -tempaukseen lokakuussa. Kampanjan tee-mana oli hyvä työkaveri.

SAK:n edustajakokouksessa jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai lähihoitaja Reetta Keränen JHL:stä. Stipendin myöntää SAK Nuoret.

Ruotsinkielinen toiminta SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui vuonna 2011 kahdeksan kertaa.

Ruotsinkielisille jäsenille tiedotettiin Löntagaren-lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä verkkosivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta jatkui entisessä laa-juudessaan. Lisäksi julkaistiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – fackliga kalender 2011.

Sihteeristön teema Yleissitovat työehtosopimukset ruotsiksi saatiin päätökseen. Lo-kakuussa astui voimaan lakimuutos, joka edellyttää, että kaikki yleissitovat työeh-tosopimukset käännetään ruotsiksi ja julkaistaan Finlexissä. Käännöstyö tehdään kahden vuoden aikana.

Toisen asteen ammattioppilaitoksiin oltiin yhteydessä kirjeitse ja tarjottiin asian-tuntijoita kertomaan työelämästä ja ammattiliitoista sekä markkinoitiin SAK:n ruotsinkielistä materiaalia.

Vuoden aikana järjestettiin kaksi kurssia ja kaksi seminaaria. Lisäksi järjestettiin Nordiska Sommarskola yhdessä Kiljavan Opiston kanssa. Syksyllä esiteltiin SAK:n ruotsinkielistä toimintaa yhdessä Löntagaren-lehden kanssa ruotsinkielisten jär-jestöjen Föreningsfestival-tapahtumassa Turussa. Pohjoismainen yhteistyö toteu-tui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tapaamisten aiheena oli järjestäytyminen ja jäsenedut.

Svenskspråkiga verksamheten FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger.

Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i Löntagaren-tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska webbplats. Materialprodukt-ionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidi-gare år. Den årliga publikationen FFC – fackliga kalender 2011 har förverkligats.

Sekretariatets tema för år 2011 var fortsättning till förra årets tema ”Allmänbin-dande kollektivavtal på svenska” som blev klar under det gångna året. I oktober trädde i kraft en lagändring som förutsätter att alla allmänbindande kollektivavtal översätts till svenska och publiceras i Finlex. Översättningarna utförs under två års period.


Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och erbjudits sakkunniga föreläsare i arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. FFC:s svenskspråkig material har också marknadsfört.

Under verksamhetsåret genomfördes två svenska kurser och två seminarium. Nordiska Sommarskolan ordnades tillsammans med Kiljavainstitutet. På hösten presenterades FFC:s svensk verksamhet tillsammans med Löntagaren-tidningen på Föreningsfestival i Åbo. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behandlades organisering och medlemsförmåner.

Viestintä SAK:n viestinnän keskeisiä ulospäin suuntautuvia hankkeita olivat edustajakokous ja raamisopimus. Oma kehittämistyö jatkui viestintästrategian konkretisoimisella ja täsmentämisellä edustajakokouksen linjausten pohjalta. Internetin kehittämis-projekti saatiin loppuvuodesta jälleen hyvään vauhtiin.

Palkkatyöläinen ilmestyi viisi kertaa, minkä lisäksi tehtiin pienimuotoisia netti-lehtiä. Lehti paneutui esimerkiksi silpputyöhön ja antoi kokonaiskuvan erilaisista pätkätyösuhteista ja niiden työehdoista. Lisäksi käsiteltiin kuljetusalan taistelua työehdoista. SAK:n edustajakokouksen aihepiirejä valotettiin teemalla Duunarin tulevaisuus, ja syksyllä paneuduttiin työtaisteluihin ja luottamusmiesjärjestelmään.

Löntagaren ilmestyi kuudesti. Peruslinjana oli nostaa esiin suomenruotsalaisten työntekijöiden arkipäivän ilmiöitä eri puolilta maata. Erityisenä teemana käsitel-tiin työn perässä Suomeen muuttaneiden tilannetta.

Kymmenvuotista taipalettaan juhlinut Arvo-lehti ilmestyi kahdesti keväällä ja kahdesti syksyllä. Keväällä ilmestyi myös Vappu-Arvo, jota jaettiin työväen vap-putapahtumissa eri puolilla maata. Lehdessä käsiteltiin muun muassa työpaikko-jen tyky-toimintaa, ihmisten ydinvoima-asenteita sekä sitä, millainen on todelli-nen työväenpuolue. Erilaisten SAK:laisten töiden ja työpaikkojen lisäksi Arvo esit-teli SAK Nuorten toimintaa.

Nettipalvelussa www.sak.fi vieraili vuoden aikana 532 626 kävijää. Määrä nousi edellisvuoteen verrattuna 12 000 kävijällä.

Liittoyhteistyön vahvistaminen SAK:n hallitus hyväksyi sopimuksen järjestörajaepäselvyyksien ja työnantajapuo-len yksipuolisten liitto- ja sopimusvaihdosten ennalta ehkäisemiseksi sekä niitä koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on liittojen ja keskusjärje-stön aktiivinen vuoropuhelu, sopimusten ja soveltamisalojen ajatasainen seuranta sekä pyrkimys yhteiseen SAK:laiseen strategiaan.

Sopimuksessa sitoudutaan myös yhteisiin toimenpiteisiin (informointi, liittojen väliset neuvottelut, sovittelulautakunta) mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vuoden 2011 aikana sopimuksen käytännön soveltaminen haki muotoaan.


Kesäkuussa järjestetyn edustajakokouksen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, jossa ai-kaisemmin hallituksen apuna työskennelleet valiokunnat lakkautettiin. Niiden til-alle nimitettiin eri toimintasektoreiden vastuuhenkilöistä koostuvia asiantun-tijaryhmiä. Muutoksen tavoitteena on joustavoittaa liittojen ja keskusjärjestön välistä asiantuntijayhteistyötä sekä monipuolistaa yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa.

Ay-koulutus Ay-koulutuksessa kehitettiin yhteistyötä Mauri Lundénin raportin suositusten pohjalta Kiljavan opiston ja Työväen sivistysliitto TSL:n välillä. Yhteistyötä tehtiin muun muassa koulutusviestinnässä, järjestöopetuksessa ja yhteiskunnallisen kou-lutuksen edistämisessä. Laajemmin yhteistyötä jatkettiin T-opistot ry:n puitteissa.

Edustajakokouksen päätösten pohjalta käynnistettiin luottamusmiesten työnoh-jauskokeilun suunnittelu.

Työelämän koulutusneuvojat -hanke Työelämän koulutusneuvojat -hanke jatkui yhteistyössä TSL:n ja liittojen kanssa. Hankkeessa valmennetaan yhteensä noin 200 työelämän koulutusneuvojaa, jotka ohjaavat ja tukevat koulutukseen hakeutumista työpaikoilla ja ay-järjestöissä. Li-säksi neuvojat edistävät osaamiseen liittyvää yhteistoimintaa ja suunnitelmallista henkilöstön kehittämistä yhteistyössä työnantajien kanssa. Ensimmäiset koko valmennusohjelman läpikäyneet koulutusneuvojat aloittivat toimintansa 2011.

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen SAK:n ja sen jäsenliittojen henkilöstölle MJK-instituutin kanssa räätälöity merko-nomikoulutus oppisopimuksella päättyi lokakuussa 2011.

Osaamisen kehittämispalveluja järjestettiin yhteistyössä SAK:n kehittämiskeskuk-sen kanssa. SAK vastasi ay-toimihenkilötutkinnon tutkintotoimikunnan työn valmistelusta ja lopputöiden esittelytilaisuudesta sekä osallistui lopputöiden oh-jaukseen. Keväällä 2011 aloitti uusi tutkintoryhmä. Toimihenkilötutkintoa opiske-li kaikkiaan 54 henkilöä.

Liittokohtaisia kehittämishankkeita ja koulutuksia oli vuoden aikana yhteensä seitsemän. Niihin osallistui 146 osanottajaa. SAK järjesti myös aluevaikuttajakou-lutusta maakunnissa.

Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opiston portaalissa asioi vuoden aikana 11 777 henkilöä, noin 1 500 enemmän kuin viime vuonna. Portaalista linkitetyissä, eri verkko-osoitteissa sijaitsevissa itseopiskeluaineistoissa tilastoitiin vuoden aikana yli kolmekymmen-tätuhatta eri kävijää.

Verkko-opisto jatkoi pitkäkestoisten verkko-opintojen kokonaisuuden suunnitte-lua yhdessä JHL:n kanssa ja aloitti vastaavan kehittämistyön PAMin ja TEAMin kanssa. Näiden kurssien osallistujamäärä oli vuoden päättyessä 345 opiskelijaa, mikä oli enemmän kuin viime vuonna.


Marraskuussa Helsingissä järjestettiin yhteistyössä TSL:n kanssa verkko-oppimiseen ja -viestintään keskittyvä Tiedon Virtaa -koulutustapahtuma. Siihen osallistui yhteensä 32 ammattiliittojen ja ay-liikkeen oppilaitosten edustajaa.

Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 25 ay-liikkeen tuotta-maa itseopiskeluaineistoa ja yli 60 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoi-hin. Ohjattuja verkkokursseja oli vuoden päättyessä tarjolla 18, joista monesta jär-jestettiin useampia kursseja.

Opisto julkaisi huhtikuussa Työelämäsanaston, joka sisältää yli 400 keskeistä työ-elämään liittyvää termiä selityksineen.

DeLTTUE-projekti Verkko-oppimisen työkaluja ay-liikkeelle kehittäneen DeLTTUE-projektin loppu-seminaari pidettiin lokakuussa Brysselissä ETUIn koulutuskonferenssin yhteydes-sä. SAK oli aktiivisesti mukana hankkeessa, joka päättyy lokalisointitoimenpitei-den jälkeen maaliskuussa 2012.

SAK:n historiaprojekti ja tutkijayhteistyö SAK:n historian kirjoitushanke jatkui historiatoimikunnan ohjauksessa. Käsikir-joitus edistyi niin hyvin, että Tapio Bergholmin tutkimus SAK:n historiasta vuosil-ta 1969–1977 ilmestyy keväällä 2012.

Oppilaitosyhteistyö Opettajajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettiin seminaarit historian ja yhteis-kuntaopin opettajille, ammatillisille opettajille sekä opinto-ohjaajille. SAK palkitsi vuoden opon yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opinto-ohjaajat ry:n kanssa.

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta Kulttuurialojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat muun muassa hal-litusohjelma ja hallituksen kulttuuripoliittiset linjaukset, pätkätyöt, tekijänoikeu-det sekä hyvitysmaksut. Syyskokouksen aiheena olivat hallituksen kulttuuripoliit-tiset linjaukset, joita valotti kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat SAK:n lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytte-lijäliitto sekä Suomen Journalistiliitto, seuraajana oli Taide- ja kulttuurialan am-mattijärjestö TAKU ry.

SAK:n kulttuurirahasto SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston alarahastona. Apurahaha-kemuksia rahastolle tuli 137 ja apurahoja myönnettiin 24. Niiden yhteissumma oli 17 000 euroa.


9 HALLINNON KOKOUKSET

Edustajakokous SAK:n 18. sääntömääräinen edustajakokous pidettiin Tampereella 6.–8.6.2011. Kokoukseen osallistui 270 liittojen valitsemaa kokousedustajaa.

Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa liittojen tekemät 58 esitys-tä ja SAK:n tavoiteohjelma vuosille 2011–2016. Kokouksessa SAK:n puheenjohta-jaksi valittiin uudelleen Lauri Lyly ja lisäksi valittiin SAK:n valtuuston ja hallituk-sen jäsenet varahenkilöineen.

Edustajakokouksessa puhui mm. EAY:n uusi pääsihteeri Bernadette Ségol. Ko-kouksessa kuultiin myös ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow´n videotervehdys. Kansainvälisiä vieraita oli 25.

Tiivistelmä päätöslausumasta: SAK tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän SAK:lainen ammattiyhdistysliike toimii heikomman puolesta. Kaikkia työntekijöi-tä on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, ikään, sukupuoleen, et-niseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. SAK torjuu voi-makkaasti kaikenlaisen syrjinnän. Rasismille ja muukalaisvastaisuudelle ei saa an-taa suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa.

Suomessa pitää huolehtia siitä, että teollisuudessa ja palveluissa on jatkossakin mahdollisuudet tarjota ihmisille työtä. Oppisopimuskoulutus on yksi hyvä koulu-tusmuoto, ja sen käyttöä pitää lisätä. Myös työllistämistoimia tulee kehittää, ja sii-hen on varattava riittävät määrärahat. Työntekijöille kuuluu työstään palkka, jolla tulee toimeen. Työn ehtojen ja työolojen pitää olla kaikille yhtäläiset.

SAK puolustaa jatkossakin vahvaa hyvinvointivaltiota ja toimii turvallisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. Työelämää pitää muuttaa inhimillisemmäksi, jot-ta ihmiset jaksaisivat, sillä työurien pitää pidentyä. Siihen ainoa kestävä keino on työelämän laadun parantaminen.

Valtuusto Vuonna 2011 valtuusto kokoontui edustajakokouksen takia vain yhden kerran, sääntömääräiseen syyskokoukseensa 24.–25.11.2011 Kiljavan opistolla.

Valtuusto valitsi tässä kokouksessa keskuudestaan valtuuston tarkastustoimikun-nan jäseniksi kaudelle 2011–2016:

Marja Vyyryläinen JHL Lilli Kilpinen PAM Keijo Larila Metalli Teuvo Mattanen Rakennus Pasi Kallio TEAM


Tiivistelmä päätöslausumasta: Suomi selviytyy sopimalla SAK:n valtuusto pitää raamisopimusta voittona suomalaisille palkansaajille ja so-pimiseen perustuvalle kulttuurille. Neuvoteltu ratkaisu tuo talouteen vakautta sekä palkansaajille kohtuullisen ostovoiman kehityksen. Raamisopimuksen tärkein asia SAK:laisille palkansaajille ovat kuitenkin ne parannukset työelämään ja sosiaali-turvaan, joita liittokohtaisissa neuvotteluissa ei voitaisi saavuttaa. Raamisopimuk-sen aikaansaaminen on vahvistanut ay-liikkeen yhtenäisyyttä.

SAK:n valtuusto vahvistaa sitoutumisensa sopimusyhteiskuntaan. SAK:n valtuusto vaatii maan hallitukselta teollisuuspoliittista ohjelmaa, joka tähtää investointien ja työpaikkojen kasvuun Suomessa. SAK:n valtuusto vaatii, että työnantajat kun-nioittavat työntekijöiden järjestäytymis- ja lakko-oikeutta. Myös harmaaseen ta-louteen pitäisi puuttua enemmän. Työsopimuslain epäkohtiin on puututtava ja palkkatyön teettäminen näennäisyrittäjän toimeksiantona estettävä.

Valtuusto tuomitsee työnantajien pelottelun työeläkkeiden leikkauksilla. Suoma-laiset työeläkkeet ovat työmarkkinaosapuolten vakaassa hoidossa, ja niiden perus-ta on poikkeuksellisen vahva.


Hallitus SAK:n hallitus piti 19 kokousta ja käsitteli syksyllä muun muassa ajankohtaisia edunvalvonta- ja sopimusasioita, seuraavaan sopimuskierrokseen valmistautumis-ta ja sen tavoiteasetantaa sekä työurien pidentämistä. Keväällä SAK:n hallitus kä-sitteli mm. hallitusohjelmatavoitteita sekä SAK:n edustajakokousasioita.

Hallitus valitsi 7.6.2011 pitämässään järjestäytymiskokouksessa SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaksi Matti Huutolan. Hallitus päätti myös, että kokouksia seu-raamaan kutsutaan kaikki yleisvarajäsenet ja valtuuston puheenjohtajat.

Hallitus päätti syyskuussa 2011, ettei se aseta toimintansa tueksi muita valiokuntia kuin työvaliokunnan.

Ammattiliittojen keskinäinen sekä SAK:n ja liittojen välinen asiantuntijayhteistyö on organisoitu asiantuntijaryhmien, foorumien ja hankekohtaisten työryhmien kautta.

Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 38 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Työvaliokunta Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui 8 kertaa vuonna 2011.


10 LIITTEET

LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet

Valtuusto Kesäkuussa 2011 pidetty SAK:n edustajakokous valitsi valtuuston jäseniksi kau-delle 2011–2016 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, JHL 1. Varapuheenjohtaja Piia Yli-Heikkuri, PAM 2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto Tuire Santamäki-Vuori jätti eropyynnön SAK:n valtuuston puheenjohtajuudesta siirryttyään muihin tehtäviin 1.9.2011.

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne Harakka Heikki Laaksonen Kai Karjalainen Matti Lehdonkivi Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo Ilmailualan Unioni IAU ry

Rautiainen Risto Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija Alanko-Ojala Karita Liekola Anja Korhonen Jouko Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli Nyronen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki KatriinaRaunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-MarjaRistamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa


Santamäki-Vuori Tuire Farah Nura Ahonen Sinikka Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja Tervonen Seija Jurmu Jaana Pyykkö Teuvo Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja Aliupseeriliitto ry

Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika Merivartioliitto ry

Lehtonen Veikko Salonen Pekka Roiha Lauri Tulliliitto ry

Ojamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka Vankilavirkailjain Liitto VVL ry

Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija Metallityöväen Liitto ry Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle Laakso Mikko Ihalainen Terho Torkkeli Aulis Larila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo Malm Anne Ahonen Päivi Korhonen Päivi Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo Niininen Kari Haverinen Timo Koistinen Hannu Perttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Aly Sirpa Raatesalmi-Salonen Terhi Lehto Merja Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa Halonen Arto Saikkonen Markku Kankare Mika Hanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse


Heikkinen Sini Salonen Saku Höttönen Jukka Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta Jonkka Harri Alonen Kati Lähdesniemi MarkoKilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja Mäkinen Kati Huuskonen Irmeli Vehmas Päivi Niiranen Jouni Savolainen Kim Nykyri Sami Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Hakomäki Jan-MikaelReunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Savolainen Arja Majuri Sari Juhala Birgitta Savolainen Tarja Saarinen Markku Komsi Eetu Tilvis Leila Salo Johanna Nyman Anne Vainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi Yli-Heikkuri Piia Sihto Birgitta Rantala Kirsti Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa

Paperiliitto ry

Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahto Kettunen Matti Simula Juhani Kaikkonen Olli-PekkaLindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia

Puu- ja erityisalojen liitto ry

Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku

Rakennusliitto ry

Elonen Johanna Vikstedt Tea Liinu Pettersson Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala HannuMattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti Nisula Ilkka Luopa Sari Partinen Sini


Ollikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti Rautatieläisten Liitto ry

Kurttila Mika Fahlström Jyrki Pelho Niko Viljakainen Kari Mäenpää Teppo Heinonen Janne-Petteri Rautatievirkamiesliitto ry

Peltola Karri Lahti Harri Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti Kukkonen Veijo Korkeamäki Anne Perhovaara Timo Vuorio Hannele Ojanen Eija Hietanen Tarja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Heimonen Esa Hietala AnuHartoneva Tiina

Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Solialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry

Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami Sähköalojen ammattiliitto ry

Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka Huczkowski Ari Kähkönen Ari Tiiro Jarmo Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki Mölsä Reijo Kantanen Hannu Vinnari Kari TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko


Kallio Pasi Iso-Tryykäri Kari Kojola Hanna Korpela Kristo Vainio Reija Kortelainen HarriKuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko Veturimiesten liitto ry

Viitanen Jorma Holopainen Janne Huilla Asko Yleinen Lehtimiesliitto ry

Hurme Hannu Alatalo Eliisa


Hallitus ennen edustajakokousta Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metallityöväen Liitto Huutola Matti, vpj., SAK Kallinen Kaija, SAK Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Rimmistö Keijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Eloranta Jarkko, JHL, Saari Ritva-Hanna, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Kurki Rauno, Rakennusliitto Lapatto Kari, Rakennusliitto Mauriala Vesa, Rautatieläisten Liitto Kiviharju Jari, Rautatieläisten Liitto Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Salonen Heikki, TEAM Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Siltala Hannu, TEAM Laine-Tuominen Nina, TEAM Vilkuna Esa, PAU Sieranta Arto, PAU Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Ylitalo Jaana PAM Pihlaste Sirkka-Liisa, PAM Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Hallituksen kokouksiin aina kutsutut yleisvarajäsenet (8): Launonen Jouko, JHL Lindholm Henri, SEL Haapasaari Juhani, IAU Vänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto Elonen Risto, Veturimiesten liitto Alapartanen Jyrki, Puu- ja erityisalojen liitto Kovanen Sauli, Paperiliitto Koivunen Jussi, AKT Valtuuston puheenjohtajat: Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Kokouksiin kutsutut liittopuheenjohtajat: Turtiainen Tarja, Rautatievirkamiesliitto (myös yleisvara) Lehtonen Veikko, Merivartioliitto Tuomela Jari, Vankilavirkailijain liitto Kosonen Markku, Tulliliitto Pöyry Juha, SSSL Saarinen Juha, YLL


Söder Raimo, Teme, toiminnanjohtaja Leino Petteri, Aliupseeriliitto Valkonen Mika, KEY Muut yleisvarajäsenet: Hyytiä Kari, Metallityöväen Liitto Korhonen Reijo, TEAM Lilja Tuomo, TEAM Salmi Reijo, Sähköliitto Ojala Juha, PAM Roos Mika, PAU Sorvali Arto, AKT Jari Nilosaari, Puu- ja erityisalojen liitto Rautavuori Leena, PAM Mirja Suhonen, TEAM Kinnunen Seppo, PAU


Edustajakokouksessa hallitukseen valitut Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Salmi Reijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Eloranta Jarkko, JHL Karrasch Kristian, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Mauriala Vesa, Rautatieläisten liitto Ekström Håkan, JHL Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto Räty Timo, AKT Sorvali Arto, AKT Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto Vilkuna Esa, PAU Nieminen Heidi, PAU Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Ylitalo Jaana, PAM Pihlaste Sirkka-Liisa, PAM Yleisvarajäsenet 1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder 2. IAU Juhani Haapasaari 3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen 4. Veturimiesten liitto Risto Elonen 5. SLSY Thelma Åkers 6. Rautatievirkamiesliitto Tarja Turtiainen 7. Aliupseeriliitto Petteri Leino 8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo 9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela 10. Tulliliitto Markku Kosonen 11. SSSL Juha Pöyry 12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen 13. Rakennusliitto Rauno Kurki 14. Team Hannu Siltala 15. AKT Jussi Koivunen 16. Paperiliitto Sauli Kovanen 17. Puuliitto Jyrki Alapartanen 18. SEL Henri Lindholm 19. Metalliliitto Timo Korpijärvi 20. PAM Juha Ojala


Johtoryhmä Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapu-heenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Nikolas Elomaa, Marjaana Valkonen, Matti Tukiainen, Eija Hietanen ja syyskaudesta 2011 alkaen johtaja Saana Siekkinen. Johtoryhmän sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.

Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Riitta Juntunen (6.11. asti) ja viestintäpäällikkö Reijo Paananen (7.11. alkaen) sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Tuula Kourunen.

Työvaliokunta edustajakokoukseen asti Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Lauri Lyly, puheenjohtaja, SAK Kirsti Anttila, Metallityöväen Liitto Matti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen, JHL Tuire Santamäki-Vuori, JHL Jarkko Eloranta, JHL Jouko Ahonen, Paperiliitto Rauno Kurki, Rakennusliitto Riku Aalto, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Sakari Lepola, Puu Heikki Helkavuori, TEAM Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU Timo Vallittu, TEAM Simo Zitting, S M-U Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metallityöväen Liitto Veli-Matti Kuntonen, SEL Kaarlo Julkunen, PAM

Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän jäsenet, yh-teyspäällikkö Harri Järvinen sekä viestintäpäällikkö Riitta Juntunen (6.11. asti) ja viestintäpäällikkö Reijo Paananen (7.11. alkaen). Valiokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.

Hallituksen syyskuussa 2011 asettama uusi työvaliokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen vara Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Jarkko Eloranta, JHL Pirjo Mäkinen, JHL Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU Työvaliokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.


Muut valiokunnat edustajakokoukseen asti Hallituksen asettamat valiokunnat edustajakokoukseen 2011 saakka:

Sopimusvaliokunta Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta Oikeudellinen valiokunta Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta Sosiaalivaliokunta Jäsenyysvaliokunta Nuorisovaliokunta Kansainvälisten asioiden valiokunta Henkilöstö- ja talousvaliokunta

Toimialaneuvottelukunnat:

Julkisen alan neuvottelukunta Kuljetusalojen neuvottelukunta Palvelualojen neuvottelukunta Teollisuusalojen neuvottelukunta

Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)

sopimusvastaavat (Katarina Murto) juristit (Timo Koskinen) sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Katja Veirto) kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen) työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki) työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila) ay-koulutusvastaavat (Markku Liljeström) tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm) koulutuspoliittiset asiantuntijat (Markku Liljeström) monikulttuurisuustyöryhmä (Helena Hämäläinen) talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski) ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka) omistajapolitiikan työryhmä (Pekka Ristelä) viestintävastaavat (Reijo Paananen) järjestövastaavat (Eija Harjula) nuorisovastaavat (Tatu Tuomela) ruotsinkielinen sihteeristö (Anita Spring) talousvastaavat (Arto Kuusiola) tietohallintovastaavat (Vesa Savolainen) henkilöstön kehittäjät (Leena Isokääntä)

Foorumit (vastuutoimitsija)

kuljetus- ja logistiikka-alan foorumi (Olli Koski) turvallisuusalan foorumi (Olli Koski)

Hankeryhmät (vastuutoimitsija)

työn teettäminen reiluksi -ryhmä (Anu Suoranta) harmaan talouden hankeryhmä (Erkki Laukkanen)


LIITE 2 Jäsenyydet

Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Tietotekniikan Liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry

Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs

Kansainväliset ammatilliset järjestöt Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC


LIITE 3 Henkilöstö

SAK:n henkilöstö 31.12.2011 Vuoden 2011 lopussa SAK:n palveluksessa oli 111 henkilöä, joista viisi oli määrä-aikaisia. Äitiyslomalla oli yksi henkilö. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli kolme hen-kilöä. Eläkkeellä oli 87 henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2011 jäi 8 henkilöä.

Edustajakokouksen jälkeen SAK:n toimistossa tehtiin joitakin tarkistuksia organi-saation työnjaossa sekä johtoryhmän kokoonpanossa. Uudeksi johtoryhmän jäse-neksi valittiin Saana Siekkinen, joka nimettiin kehittämisjohtajaksi ja kehittämis-osaston johtoon. Eija Hietanen siirtyi strategia- ja hallintojohtajaksi yleisjohtoon. Työllisyys- ja kestävä kasvu -osaston johtajaksi vaihtui Matti Tukiainen ja liitto- ja jäsenpalvelujen osaston johtajaksi Matti Huutola.

Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Hallintovastaava Marianne Uuskoski Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa Osastosihteeri Ulla Honkanen Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Lakimies Anne-Mari Mäkinen Työehtoasiantuntija Katarina Murto Lakimies Jari Hellsten Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola Ekonomisti Ilkka Kaukoranta Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Leila Marjoniemi Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Ekonomisti Erkki Laukkanen Erikoissuunnittelija Auli Korhonen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Sihteeri Eva Fager


Elinkeinoasioiden päällikkö Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Jenni Karjalainen Sihteeri Leila Hahtomaa Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Kourunen Viestintäpäällikkö Reijo Paananen Tiedottaja Sanni Halla-aho Tiedottaja Laura Ventä Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Mari Laaka Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Anita Spring Järjestösihteeri Esko Grekelä Nuorisosihteeri Tatu Tuomela Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Sini Kurho Kehittäminen Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen Osastosihteeri Erja Aaltonen Kehittämispäällikkö Juha Antila Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietopalveluasiantuntija Christina Karlsson Hankekoordinaattori Anu Suoranta Sihteeri Tarja Kaukovaara Kehittämispäällikkö Markku Liljeström Erikoistutkija Tapio Bergholm Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Sihteeri Pirjo Vainio Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Laskentapäällikkö Ulla Hopponen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark


Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Palveluneuvoja Ritva Taito Emäntä Arja Valkama

SAK:n alueelliset toimipisteet Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg Mikkelin toimipiste Aluetoimitsija Kari Kokkola Toimistonhoitaja Sari Seppänen Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Törmänen Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen Lappeenrannan toimipiste Aluetoimitsija Sonja Laitinen Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Rovaniemen toimipiste Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Siivooja Ritva Kantola Tampereen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi Siivooja Terttu Lämsä


Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Törmänen Vt. toimistonhoitaja Sari Keränen Joensuun toimipiste Aluetoimitsija Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Siivooja Inga Pirskanen Porin toimipiste Aluetoimitsija Raija Raittio Helsingin toimipiste Aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko


LIITE 5 SAK:n liittojen jäsenmäärät 2010 ja 2011 YH

TEENSÄ

Yleinen Lehtimiesliitto ry

Veturim

iesten liitto r y

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

TEAM

Teollisuusalojen amm

attiliitto ry

Sähköalojen amm

attiliitto ry

Suomen Sosialidem

okraattinen Sanomalehtim

iesliitto SSSL ry

Suomen M

uusikkojen Liitto ry

Suomen M

erimies-U

nioni SMU

ry

Suomen Lentoem

äntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Rautatievirkamiesliitto ry

Rautatieläisten Liitto ry

Rakennusliitto ry

Puu- ja erityisalojen liitto

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

ry

Paperiliitto ry

Palvelualo jen amm

attiliitto PAM

ry

Metallityöväen Liitto ry

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (sis. Tulli, M

erivartio, VV

L, Aliupseeriliitto)

Ilmailualan U

nioni IAU

ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto A

KT ry

LIITTO

481029 66 29

2770

29471

1359

108

1088

3967

1690

21536

713

1464

6198

9259

15167

9919

176461

28933

3996

160110

916

5809

NA

ISIA

555635

112

3205

1528

31981

32165

241

2330

5629

216

15548

606

11541

80747

29740

15339

30776

48833

127103

3544

66355

2764

45332

MIEH

IÄ

46 37 1 64 48 4 31 32 41 89 58 54 11 7 24 50 24 78 19 53 71 25 11

Naisia %

1 036664

178

3234

4298

61452

33524

349

3418

9596

1906

37084

1319

13005

86945

38999

30506

40695

225294

156036

7540

226465

3680

51141

YHTEEN

SÄ

2011

1 039555

181

3069

4195

62906

31800

342

3404

10318

2001

36504

1388

13761

86821

40376

30392

41610

225225

158411

7500

225424

3607

50320

YHTEEN

SÄ

2010


LIITE 6 Lausunnot

Edunvalvonta Lausunto SAK7374 / 2010 Vuokratyön rajoitusten ja kieltojen tarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriö 10.5.2011

Lausunto SAK 7717 / 2011 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, työsopimuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Sisäasiainministeriö 11.5.2011

Lausunto SAK 7750 / 2011 Valtioneuvoston jatkokirjelmä Eduskunnalle (U 41/2008 vp) ehdotuksesta eu-rooppalaista yksityistä yhtiötä (SPE) koskevaksi asetukseksi Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 11.5.2011

Lausunto SAK 7747 / 2011 YK; kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus; Suomen seitsemäs määräaikaisraportti Ulkoasiainministeriö 19.5.2011

Lausunto SAK 7714 / 2011 Velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä 11/2011 (Oi-keusministeriön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 11/2011) Oikeusministeriö 20.6.2011

Lausunto SAK 10200 / 2011 Lausuntopyyntö oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kommentti-luonnoksesta koskien EU:n yhtiöoikeutta: The Report of the Reflection Group on the Future of the EU Company Law: the Way Forward Oikeusministeriö 16.9.2011

Lausunto SAK 10224 / 2011 Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoi-tuksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 28.9.2011

Lausunto SAK 10239 / 2011 Muistio ihmiskauppalainsäädännön muutostarpeiden arvioinnista ja muutosten valmistelusta oikeusministeriön hallinnonalalla Oikeusministeriö 10.10.2011


Lausunto SAK 10209 / 2011 Sujuvampaan lainvalmisteluun -hankkeen III väliraportti Prosessimallilla laatua lainsäädäntöön (oikeusministeriön julkaisusarja Selvityksiä ja ohjeita 39/2011) Oikeusministeriö 30.10.2011

Edunvalvonta Kehittäminen Lausunto SAK 10141 / 2011 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuolto-lain muuttamisesta (luonnos 21.6.2011) Sosiaali- ja terveysministeriö 3.8.2011

Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10150 / 2011 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 29.8.2011

Lausunto SAK 10152 / 2011 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä ve-ron- tai tullinkorotuksesta sekä siihen liittyviksi muutoksiksi lainsäädäntöön; Valtiovarainministeriö 31.8.2011

Kehittäminen Lausunto SAK 7573 / 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriö 25.1.2011

Lausunto SAK 7695 / 2011 Euroopan neuvoston lääkeväärennösten torjuntaa koskeva yleissopimus; Oikeusministeriö 11.3.2011

Lausunto SAK 7728 / 2011 Ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennustyötä tekevän sukeltajan päte-vyysvaatimuksista ja turvallisuussuunnitelmasta Sosiaali- ja terveysministeriö 14.4.2011

Lausunto SAK 7741 / 2011 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:n väli-


aikaisesta muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 9.5.2011

Lausunto SAK 7751 / 2011 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (opetus- ja kulttuurimi-nisteriön työryhmämuistioita ja selontekoja 2011:15) Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.6.2011

Lausunto SAK 10219 / 2011 OKM lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011–2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 18.10.2011

Lausunto SAK 10320 / 2011 Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi yliopistolain 36 ja 38 §:n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintore-kisteristä annetun lain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.12.2011

Lausunto SAK 10199 / 2011 Kehittämisehdotuksia vaarallisten kemikaalien käytöstä aiheutuvien suuronnet-tomuusvaarojen ehkäisemistä koskevaan toimintaohjelmaan Työ- ja elinkeinoministeriö 16.12.2011

Lausunto SAK 10352 / 2011 Opetus- ja kulttuuriministeriön raportti "Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto - ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 läh-tien" (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:26) Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.12.2011

Lausunto SAK 10359 / 2011 Ehdotus neuvoston direktiiviksi perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta - lu-vanhaltijat Säteilyturvakeskus 30.12.2011

Kehittäminen Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10204 / 2011 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi sairaanhoitovakuutuksen verotuksesta Verohallinto 19.9.2011


Lausunto SAK 10211 / 2011 Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kaivosturvallisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö 23.9.2011

Liitto- ja jäsenpalvelut Lausunto SAK 7691 / 2011 Verkkovaikuttamista 2010-luvulla (Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 1/2011) Oikeusministeriö 6.5.2011

Liitto- ja jäsenpalvelut Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10235 / 2011 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoverkon uudistamisesta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10.10.2011

Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 7493 / 2010 Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 raportti Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.1.2011

Lausunto SAK 7519 / 2010 Selvityshenkilöiden raportti ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.1.2011

Lausunto SAK 7617 / 2011 Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportin sisältämistä esityksistä; Valtiovarainministeriö 18.2.2011

Lausunto SAK 7572 / 2011 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen loppuraportti Opetus- ja kulttuuriministeriö 2.3.2011

Lausunto SAK 7514 / 2010 Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivos- ja rikastumistoimintaa koskevasta lupahake-muksesta Työ- ja elinkeinoministeriö 31.3.2011

Lausunto SAK 7679 / 2011 Arvopaperimarkkinalain uudistaminen


Valtiovarainministeriö 6.5.2011

Lausunto SAK 7710 / 2011 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuosille 2011- 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.5.2011

Lausunto SAK 7778 / 2011 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi koskien bonusten verotusta Verohallinto 27.6.2011

Lausunto SAK 10153 / 2011 Ammattipätevyysdirektiivin uudistamista koskeva vihreä kirja Työllisyys ja kestävä kasvu Opetus- ja kulttuuriministeriö 28.6.2011

Lausunto SAK 10222 / 2011 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta; Verohallinto 4.10.2011

Lausunto SAK 10269 / 2011 Luonnos Verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa Verohallinto 2.11.2011

Lausunto SAK 10300 / 2011 Vuonna 2012 ennakkoverotuksessa käytettävät tulot ja vähennykset; Verohallinto 9.11.2011

Lausunto SAK 10323 / 2011 HE 77/2011 vp eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n muut-tamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 15.11.2011

Lausunto SAK 10314 / 2011 Taajuuspoliittinen periaatepäätös Liikenne- ja viestintäministeriö 16.11.2011

Lausunto SAK 10340 / 2011 Luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2012 toimitettavassa verotuk-sessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista


Verohallinto 22.11.2011

Lausunto SAK 10341 / 2011 HE 117/2011 vp eduskunnalle Barbadosin kanssa tuloveroja koskevan kaksinker-taisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytä-kirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien mää-räysten voimaansaattamisesta HE 118/2011 vp eduskunnalle Bahrainin kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 22.11.2011

Yleisjohto Lausunto SAK 7562 / 2010 ILOlle vuonna 2011 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussäännön artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 20.1.2011

Lausunto SAK 7729 / 2011 ILOlle vuonna 2011 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamises-ta Työ- ja elinkeinoministeriö 27.6.2011

Lausunto SAK 10156 / 2011 ILOlle vuonna 2011 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamises-ta, täydentävä lausunto koskien yleissopimuksia Nro 87 ja 98 Työ- ja elinkeinoministeriö 10.8.2011

Lausunto SAK 10206 / 2011 ILOlle vuonna 2012 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 8.12.2011

Palkansaajakeskusjärjestöt YK; Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista; Suomen liittyminen Ulkoasiainministeriö 4.3.2011

Hallituksen esityksestä ulkomaalaislain, yliopisto- ja ammattikorkeakoululain sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta


Sisäasiainministeriö 7.4.2011

Turvallisuusselvityksistä annetun lain uudistamista valmistelleen työryhmän mie-tintö Oikeusministeriö 28.4.2011

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattaminen; lausun-topyyntö mietinnöstä Ulkoasiainministeriö 23.5.2011

Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö ”Kansalaisaloitemenettely” (Oikeusministeri-ön mietintöjä ja lausuntoja 21/2011) Oikeusministeriö 15.6.2011

Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistojen palveluverkkouudistus; "Työllisyys ja kestävä kasvu Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 22.6.2011

ILOn raportti (Report IV (1) 101st session of the ILC 2012) Social protection floors for social justice and a fair globalization Työ- ja elinkeinoministeriö 7.10.2011

ILOn kotityötä koskeva yleissopimus (Nro 189) ja suositus (Nro 201) Työ- ja elinkeinoministeriö 2.11.2011

YK; ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR); Suomen toisen kansallisen raportin laatiminen Ulkoasiainministeriö 7.12.2011

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja: Suomen viides määräaikaisra-portti Ulkoasiainministeriö 15.2.2011

EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen kuudes määräaikaisra-portti Ulkoasiainministeriö 7.4.2011


Euroopan komission kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva julkinen kuulemi-nen "Towards a Coherent European Approach to Collective Redress" Oikeusministeriö 29.4.2011

News & Politics

SAK:n toimintakertomus 2011