View
45
Download
6
Embed Size (px)
Citation preview
Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus
Kuvat:I.Kojola
Suurpetokantojen geneettiseen rakenteeseen vaikuttavat tekijät
Geneettiset menetelmät runsausseurannassa
Suurpetojen liikkuvuuden kartoittaminen
Monimuotoisuus lisääntyy etelässä, ei pohjoisessa
6
Pohjoinen ryhmä
Eteläinen ryhmä
Het
erot
sogo
tia
Alle
elim
äärä
A
lleel
irik
kaus
Vuosi Hagen ym. (tarjottu julk.)
I.Kojola
Syntymävuosi
Jansson ym. (Mol. Ecol. 2012)
Havaittu heterotsygotia
Suomí 0,61; Skandinavia 0,59; Latvia 0,71; Italia 0,44; Espanja 0,49
Intiantiikerin geneettisestä monimuotoisuudesta hävinnyt 93% 100 vuodessa (Mondol ym. 2013: Proc. R. Soc.)
I.Kojola Kuvat:
(112 mikrosat.)
o Vuosina 2004-2012 analysoitiin yhteensä 11 402 ulostenäytettä o Kuusi mikrosat. ja sp- markkeri o Kelvollisia näytteitä 63-79 % o Urosten osuus 40-55 %
Kuvat: Jonas Kindberg
0
1
2Jämtland
0
1 Norrbotten
0
1Gävleborg
0
0,5 Dalarna
0
0,5Västerbotten
0
0,2
0,4Västernorrland
Trendi. Hirvenmetsästäjien ensimmäisen jahtiviikon karhuhavainnot suhteutettuna metsästystuntien määrään
Karhuhav./ 1 000 jahtituntia
Karhutiheys Kindberg ym. 2010: Biol. Cons
Karhuhavaintoindeksi korreloi vahvasti DNA-analyysein määritetyn karhutiheyden kanssa
1998/1999 2012/2013
100 tehtävään palkattua maastoihmistä Väh. 12 km (3 x 4 km) susien jäljillä alkutalvesta jokaisella
tunnetulla reviirillä Virtsa- ja ulostenäytteet – DNA, 30 mikrosatelliittia, tavoitteena
varmistaa mahdollinen pentue 20-25 uutta sutta pantaan vuosittain
Valokuvat I.Kojola
x2
Naaraan alkuperä Uroksen alkuperä
A complete pedigree is constructed Skandinavian susikannan geenikartta
0,15
0,17
0,19
0,21
0,23
0,25
0,27
0,29
0,31
0,33
1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
2 uutta migranttia sai pennut