”Petoyhdyshenkilöjärjestelmän kehittäminen”

− tutkimuksen näkökulma Samuli Heikkinen, Luke − hallinnon näkökulma Olli Kursula, Suomen riistakeskus

Kuva: Seppo Ronkainen

Järjestelmästä • Vapaaehtoinen

petoyhdyshenkilöverkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 2000 metsästyksen harrastajasta tai suurpetojen parissa työskentelevästä, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.

• Havaintomäärien kehitys – pääosa havainnoista ilveshavaintoja – havaintomäärien kasvun syyt

• Suurpetojen lukumäärien kasvu • PYH määrän kasvu • Media • Tassu

Järjestelmästä

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

2000 2005 2010

Ahma

Ilves

Karhu

Susi

Havainto määrät

Järjestelmästä • Tassu 2009

– sähköinen kirjaus- ja raportointijärjestelmä

– nopeuttaa havaintotiedon kulkua ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon jakamisen ja käytön

• Riistahavainnot.fi 2014 – Järjestelmä tuottaa

petohavainnoista laskettua ruutumateriaalia, joka kertoo suurpetojen esiintymisestä

– ”susipuhelin” toimii samalla sivustolla

Havaintotiedon käyttö

• Lausunnot – Yva-selvitykset – Kuntien koulukyyditykset – Tiedot suurpetojen

levinneisyydestä

• Tutkimusyhteistyö • Kyselyt

Havaintotiedon käyttö

• Tutkimuksen taustatiedoksi

• Kanta-arviot – Suurpetojen kanta-arviot

perustuvat suurelta osin petohavaintotietoon

Kehittämistarpeet • Tutkimus

– Yleensä erilaisilla tutkimuksilla pyritään kartuttamaan tietoa johonkin avoimeen ongelmaan tai kysymykseen.

• Kuinka monta hirveä susilauma tappaa vuodessa? – havaintotiedon tarve harkittava erikseen havaintotieto tutkimuksen taustatietona

• Seuranta – kanta-arviot – levittäytyminen

havaintotieto on tärkeä osa seurantaa

• Kehittäminen – tavoitteena havaintojen lukumäärän sijasta parantaa niiden laatua !!!

Havaintoverkoston merkitys riistahallinnolle

• Riistahallinnon kannalta ajantasainen ja luotettava riistatieto on välttämätöntä.

• Petoyhdyshenkilön tehtävä on kerätä oman alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää varmat havainnot tutkimukselle.

• Petoyhdyshenkilöiden taidoista ja aktiivisuudesta riippuu, kuinka kattavaa ja kuinka laadukasta tietoa suurpetokantojen tilasta riistantutkimus pystyy riistahallinnon päätöksenteon pohjaksi tuottamaan.

Suurpetokantojen hoito perustuu petoyhdysverkoston tuottamaan tietoon

Itä-Päijänteellä vahinkopoikkeuslupa keväällä 2014

Pihtiputaalla vahinkopoikkeuslupa syksyllä 2013

Erillisiksi havaintoaineistosta tulkitut pentueet vuodelta2013

Kehittäminen • Petoyhdyshenkilön roolin selkeyttäminen

• Riippumaton tutkimuksen avustaja ja suurpetoasiantuntuja alueellaan

• Havaintojen laadun parantaminen • Vain tarkkoja ja varmistettuja havaintoja, tärkeimmät havainnot

• Tassun käyttöoikeuksien myöntämisen perusteiden yhtenäistäminen • koulutus → harjoittelu avustajana → Tassu käyttöoikeus

• Käydään alueittain läpi myönnetyt käyttöoikeudet ja arvioidaan niiden tarve

• Koulutus kaikille uusille petoyhdyshenkilöille • Samat perustiedot kaikille

• Palaute-/koulutustilaisuudet vuosittain alueilla • Palaute paras motivaation ylläpitäjä

• PYH –verkoston organisoiminen

Petoyhdystoiminnalle ei ole tällä hetkellä korvaavaa tai rinnakkaista

järjestelmää !!!

Petohavainnoinnin organisointi

LUKE

Suomen riistakeskus aluetoimisto

Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö

Avustaja Avustaja

Avustaja

Avustaja

Avustaja

Avustaja Avustaja Avustaja

Avustaja

Kiitos mielenkiinnosta