View
3
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
Sukupuolelle epätyypilliset amisvalinnat
Ohjauksen koulutuksen segregaatio stop –seminaari
3.4.2019
Itä-Suomen yliopisto
Joensuun kampus, Metria-rakennus, auditorio M100, Yliopistokatu 7
Tommi Hoikkala
Tutkimusprofessori
Nuorisotutkimusverkosto
84,7%
83,4%
82,0%
45,0%
36,4%
36,2%
27,5%
21,7%
14,1%
15,3%
16,6%
18,0%
55,0%
63,6%
63,8%
72,5%
78,3%
85,9%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Luonnontieteiden ala
Muu koulutus
Tekniikan ja liikenteen ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala
Kulttuuriala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Humanistinen ja kasvatusala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Mies Nainen25.10.2018 Tommi Hoikkala, Purkutalkoot-hanke 2
Alle 30-vuotiaiden ammatillisen toisen asteen uusien
opiskelijoiden koulutusvalintojensukupuolijakauma
koulutusalan 8-portaisella luokituksella vuodelta 2014.
14,411,7
9,08,4
7,46,7
5,95,8
5,14,54,5
3,33,1
2,61,61,4
0,90,80,80,60,50,50,30,1
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
Autoalan perustutkinto
Logistiikan perustutkinto
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
Turvallisuusalan perustutkinto
Pintakäsittelyalan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto
Sähkö- ja automaatiotekniikan…
Rakennusalan perustutkinto
Tekniikan ja liikenteen ala
Teknisen suunnittelun perustutkinto
Puualan perustutkinto
Prosessiteollisuuden perustutkinto
Tieto- ja tietoliikennetekniikan…
Talotekniikan perustutkinto
Lentokoneasennuksen perustutkinto
Kaivosalan perustutkinto
Metsäalan perustutkinto
Veneenrakennuksen perustutkinto
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto
En tiedä
Kalatalouden perustutkinto
Maanmittausalan perustutkinto
Merenkulkualan perustutkinto
Naisten N=722) epätyypillisten alavalintojen osuus Amisbarometri 2015 aineistossa
0,4
0,7
0,8
1,0
1,4
1,6
1,7
2,1
3,3
3,6
3,9
5,5
6,1
8,3
16,2
43,1
0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto
Tanssialan perustutkinto
Hevostalouden perustutkinto
Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto
En tiedä
Lääkealan perustutkinto
Hiusalan perustutkinto
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
Kauneudenhoitoalan perustutkinto
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
Puutarhatalouden perustutkinto
Matkailualan perustutkinto
Elintarvikealan perustutkinto
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Miesten (N=1058) epätyypillisten alavalintojen osuus Amisbarometri 2015 aineistossa
25.10.2018 Tommi Hoikkala, Purkutalkoot-hanke 5
Miten aihetta lähestytään?
Hankkeen eteneminen
25.10.2018
Tommi Hoikkala,
Purkutalkoot-hanke
6
Tutkimus-tuloksia:
Tulokset pohjaavat Amisbarometri
2015 –aineistoon, sekä
tilastokeskuksen rekisteriaineistoon.
Kaikki tulokset taustoineen
luettavissa kokonaisuudessaan
julkaisusta Policy Brief 18/2018
Laadulliset oppilashaastettelut
Aineiston status: näytteitä, eivät yleistettäviä. Heikot signaalit.
Pohjois-Karjala 11
Gradia, Jyväskylä 8
Viitasaari 6
Uusikaupunki 4
Helsinki 4
Yhteensä 33 henkilöä, 22 naista, 11 miestä
Yksi 7 hengen fokusryhmä, yksi kolmen hengen fokusryhmä, kolme parihaastattelua, loput eli 15 yksilöhaastatteluja, yhteensä 20 sessiota
Koulutuspolitiikan oletus ideaalivalitsijastahttps://www.sensepublishers.com/media/1432-practice-based-education.pdf Oletuksena rationaalinen yksilötoimija joka
ennakoi fiksusti tulevaisuutensa, on tavoitesuuntautunut ja etenee niihin nopeasti ja määrätietoisesti.
Kuitenkin vain harva nuori täyttää nämä kriteerit: nuoret tekevät koulutusvalintansa peruskoulun yhdeksännellä luokalla koska on pakko, eivätkä valintaperusteet ole välttämättä erityisen punnittuja. Siksi kontekstit tärkeitä.
Miten nuoret tekevät valintojaan?
Keskustelussa ovat jääneet melko vähälle huomiolle koulutusinstituutioiden ulkopuolelle jäävät tekijät, kuten nuorten kaverisuhteet, harrastukset, alueelliset perinteet, sukustoorit ja muut sosiaaliset sekä kulttuuriset ilmiöt (esimerkiksi maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä koskevat skriptit eli käsikirjoitukset). Työntö- ja vetotekijät.
Oppilashaastattelujen tapaukset ovat sijoitettavissa noihin kontekstiulottuvuuksiin.
Ikoniset esineet ja toiminnot
Tytöllä on biografiassa / taustassa jokin yhteys ajoneuvoihin tai rakentamiseen läheisen sukulaisen kautta (isä tai pappa): ikonisten esineiden teoria
Yhteys voi olla joko pitkällinen ja syvä, vrt. tapaukset, joissa tytär ollut isän mukana autoja korjaamassa tai huoltamassa; tai vähän kevyemmin kyseessä voi olla esikuva (tapaus jossa isä rekkakuski, mutta tyttärellä ei omaa harrastusta autoihin)
Maskuliinisuuksien ja feminiinisyyksien kulttuurit ja käytännöt
Toisen tutkinnon epätyypillisen alan opiskelijamiehet (lähihoitajakundit) ovat jonkinlaisen problematisoivan maskuliinisuuskokemuksen johdattamina (tai työntäminä) naisvoittoisella alalla.
Haavoitettu (markkina)maskuliinisuus versusoffensiiviset tytöt (useita tapauksia), jotka ottavat haltuunsa miehiset kunnian kentät (”Mirja on hyvä jätkä”).
Pedagogiikka, opinto-ohjauksen pedagoginen konteksti tai sen puute
Peruskoulun ammatinvalinnan ja opo-toiminnan asiat saavat aika valjuja kuvauksia. Mutta huomaa – monessa tapauksessa viitteitä siitä, miten opot ovat ohjanneet lukioon ja olleet tyypillisten ja stereotyyppisten väylien organisaattoreita.
Epätyypillisten valintojen tytöt joutuneet vakuuttamanaan opoja omasta koulutusvalinnasta; viitteitä siitä, että hyvien arvosanojen tyttöjä ohjataan lukioon, muita soteen. [Case Mari.]
Lopuksi kolme pointtia:
(a) Nuoret puhuvat ‘työntö ja veto’ -vaikutuksista eli he arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja perustuen asioihin joita he haluavat / eivät halua
(b) Opot(c) Hyvien jätkien –vaatimushorisontti:
maskuliinisuuden suorittaminen
BONUS
Stoet, G & Geary, D. (2018) The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and
Mathematics . Psychological Science 29 (4): 581–593.
Kuva: Diferenciada.org
[Ei Creative Commons]
"We propose that the educational gender equality paradox is driven by two different processes, one based on distal social factors and the other on more proximal factors. The latter is student’s own rational decision making based on relative academic strengths and weaknesses as well as attitudes that can be influenced by such distal factors”
Expectancy value theory vs. sosialisaatiomaisemien kontekstiteoria. Sen yksi tulos on, että nuoret ysiluokkalaiset eivät täytä koulutuspolitiikan implikoiman ideaalivalitsijan mittoja. Enemmistö ei ole rationaali ja päämäärätietoinen valitsemaansa tavoitteeseen lineaarisesti tähtäävä oman elämänsä tulevaisuuden ennakoija. Nuorten valinnat perustuvat usein tuossa elämänvaiheessa lyhyen aikavälin tarkasteluun. Valinnan sosiaaliset kontekstit tulevat vahvasti esiin –perheen, kavereiden, ystävien, valmentajien impulssit, harrastukset, paikalliset tekijät, mahdollisuudet ja koulutusvaihtoehdot, eri alojen mielikuvat, sattumat. Moni valitsee koska ysillä nyt vaan on pakko tehdä se valinta (yhteisvalinta). Siinä muutamia konteksteja. Valitsija valottaa ne sitten omien opintomenestysten (arvosanojen) ja oppimiskokemusten muodostaman rasterin läpi. Opinto-ohjaus figuroi siellä jossain. Sinikka Aapolan (Nuoret & aika –hanke) mukaan nuoret itse puhuvat ‘työntö ja veto’ -vaikutuksista eli he arvioivat erilaisia koulutusvaihtoehtoja perustuen asioihin joita he haluavat / eivät halua. Tällaisessa kokonaisuudessa Stoet & Gearyn artikkelin omalla tavalla shokeeraava ”educational gender equality paradox” ja sitä generoiva ja heidän tulkintaresurssinaan käyttämä ”expectancy value theory” osoittautuvat oletuksiltaan vähän liian rationalistisiksi. Mitä nuorten naisten STEM –alojen orientaatiosta ja sen puutteesta voi nyt sitten sanoa? Siellä ei ole kyllin vetovoimaa, niin että ne imisivät puoleensa. Ovatko liiallisella tavalla maskulinisoidut nuo alat? Vai meneekö kuvio evolutiivisten latujen mukaan (vrt. JP Roos)?. Tämä kaikki avaa myös kiinnostavan teeman lasikatosta.
Lasikattokyssäri
"Tuntuu, että niin kauan, kun tytöt kaihtaa pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, voi olla turha valittaa lasikatosta työelämässä. Iso osa hyväpalkkaisista, tärkeistä asemista on aloilla ja toimintalinjoilla, missä näillä taidoilla on käyttöä ja arvoa." Koulutuksen arviointikeskuksen tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopistosta (IL 17.3. 2017).
Recommended