Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset ...€¦ · Juridiikan opiskelun lyhyt...

Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet 2016Luento 1 Oikeustieteen perusteet

OTM Saara Jämes Lakiasiaintoimisto Sjlawwww.sjlaw.fi

Kuka minä olen? Saara Jämes, lakimiesLakiasiaintoimisto SJlawwww.sjlaw.fi

Kaikki yleisimmät yksityishenkilöiden ja yritysten juridiset tarpeetErikoistuminen: rikosoikeus,rakentamiseen liittyvä juridiikka, sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, immateriaalioikeus

Väitöskirja Aallossa palveluliiketoimintakonseptin suojauksesta

Juridiikan opiskelusta

Juridiikan opiskelun lyhyt oppimäärä Oikeustieteessä vaaditaan varsin eksaktia

ilmaisua pienillä nyanssieroilla asia muuttuu helposti aivan

toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn

tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa

siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan Älä siis tee tätä virhettä tentissä

Teknisiä seikkoja

Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa

julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset)

Säännös = säädöksen kohta Huom!:

Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään)

Myös EU-lainsäädäntö säätää

Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu

Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin

Jotka voivat jakautua momentteihino Jotka voivat jakautua kohtiin

EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin

Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) Jotka jakautuvat kohtiin

Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai

ministeriön hallinnollinen säädös. Täsmentävät ja täydentävät lakia.

Määräys / Päätös Esim. Valtioneuvoston, ministeriön tekemä tai muun

viranomaisen.

Oikeudellisen tiedon haku

Mistä haen juridista tietoa?

www.finlex.fi Lainsäädäntö

Mm. Ajantasainen lainsäädäntö Käytä aina ajantasaista ellet jostain syystä

Tarvitse säädöksen aikaisempaa versiota. Oikeuskäytäntö Viranomaiset Valtiosopimukset Hallitukset esitykset www.edilex.fi

Lakikirjasarjat Editan lakikirjasarjat Suomen laki I, II ja III –kirjat (Talentum)

Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto

Oikeuden jaotteluja

Oikeuden perusjako / yksityisoikeus

oikeus voidaan jakaa yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen yksityisoikeus sääntelee yksityisten (luonnolliset henkilöt ja

yritykset ym.) välisiä suhteita.

Oikeuden perusjako / julkisoikeus

julkisoikeus sääntelee julkisyhteisönja yksityisten/toisten julkisyhteisöjen välisiä suhteita

Julkisyhteisöjä esim.valtio, kunnat, valtion liikelaitokset, kirkko, KELA, eläketurvakeskus jos yksityisellä organisaatiolla on julkista valtaa, voidaan tätä

pitää jaottelussa myös julkisena osapuolena Tyypillistä esimerkiksi se, että suhteessa on kaksi osapuolta:

hallintoviranomainen ja ”hallintoalamainen”(-asiakas) vertikaalisuhteessa.

perinteiset tausta-arvot

Julkisoikeus: Yhteisten ja yleisten etujen ajaminen, ns. julkisen intressin edistäminen Ohjaa sääntelyä

Yksityisoikeus: Yksityisten etujen oikeudenmukainen yhteensovittaminen ja yksityisautonomian korostaminen

Keskustelutehtävä

Missä tilanteissa ”joudutte” tekemisiin julkisen vallan kanssa siviilissä / työelämässä?

Mitä oikeudenaloja kuuluu julkisoikeuteen?

Julkisoikeuden alat Hallinto-oikeus Valtiosääntöoikeus Finanssioikeus - verot Kansainvälinen oikeus – valtioiden väliset sopimukset

Osittain: eurooppaoikeus ympäristöoikeus rikosoikeus Prosessioikeus (hallintoprosessi)

Oikeudenalojen jaottelusta

Yksityis- ja julkisoikeuden välisen erottelun merkitys on mm. siinä, että oikeusperiaatteet poikkeavat toisistaan

Esim. sopimusoikeuden säännöt ja periaatteet eivät sellaisenaan välttämättä sovellu sopimuksiin, joissa määrätään julkisen vallan käyttämisestä

Yksityisoikeuteen on tullut yhä enemmän julkisoikeudellisia piirteitä, koska yhteiskunnallinen intressi vaatii heikomman osapuolen tai vähemmistön suojaamista

kuluttajansuoja työsuhde huoneenvuokra

Julkisoikeus / sääntelyn kohteet

1. Julkisen vallan käytön sääntely – yksityisten oikeusturva julkinen valta on tietynlaista pakkovaltaa

julkisen vallan avulla yksityinen voidaan määrätä tekemään jotakin, oikeuksia voidaan supistaa tai laajentaa yksipuolisesti, sopimatta asiasta Esim. lunastus

säännellään esim. poliisin voimankäytön rajat tai lakien ja hallintopäätösten sisällölliset rajat ja oikeusturvakeinot (esim. valitusoikeus)

1. Toimielimien keskinäisten suhteiden sääntely Julkista valtaa käyttävät elimet esimerkiksi kuntien ja valtion väliset suhteet esimerkiksi eri ministeriöiden väliset tehtävät ja toimivalta

2. Valtion suhdetta muihin valtioihin

Oikeuslähteet

Eri oikeuslähteet

Suomessa keskeinen oikeuslähde on kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi Kirjoitetut oikeusnormit = lait, asetukset jne, myös EU-oikeus.

Kirjoittamattomat oikeusnormit = tavanomainen oikeus

Lakien esityöt

komiteanmietinnöt Valiokuntien mietinnöt hallituksen esitykset eduskunnalle

Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä Oikeuslähdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain

sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain

normeille Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä

perusteluissa

Ennakkotapaukset

annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia

oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata

tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitystä kuin common law-maissa Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on kuitenkin

lisääntynyt

Ennakkotapaukset eivät ole samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki

Kyse lähinnä korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksistä

KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut ratkaisujen perustelut parantuneet

Lisäksi oikeuslähteitä yleiset oikeusperiaatteet arvostuskysymykset

Oikeudellinen ratkaisutoiminta

Oikeusnormien tulkinta

Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki

Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan

Oikeusnormien tulkinnassa: muistettava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneväisyys) käytetään eri oikeuslähteitä ei pyritä vain selvittämään sitä, mitä säädöksen laatijat ovat

tarkoittaneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saattavat muuttuneet

olosuhteet merkitä sitä, että sen laatijoiden tarkoitus menettää merkitystään

Oikeusnormien ristiriidat

On varsin mahdollista, että voimassa on keskenään ristiriitaisia oikeusnormeja

Tällaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjäyttää alempiasteisen Uusi normi syrjäyttää vanhan Erityisnormi syrjäyttää yleisnormin

Oikeusnormien hierarkiaLuento 2

Oikeusnormien hierarkia

31

Normihierarkia (kansallinen) perustuslaki eduskuntalaki TP asetus VN asetus M asetus muu viranomaisnormi

(valtion tai kunnan)

Normihierarkia (kansallinen > < EU) EU-oikeus kansallinen oikeus

EU-oikeuden sisäinen normihierarkia primaarioikeus johdannainen oikeus

normien hierarkia

Perustuslaki, laki ja asetus Säädösten ristiriitatilanteet: laki perustuslaki (ilmeinen ristiriita)

→ tuomioistuin jättää soveltamatta lakia, PL 106 § alempi normi PL tai laki → viranomainen tai tuomioistuin ei saa noudattaa

alempaa normia, PL 107 § ristiriidan poistaminen tulkinnalla ensisijaisesti

Perusoikeusmyönteinen laintulkinta EU-oikeusmyönteinen laintulkinta

32

normien hierarkia

Vallan kolmijako-oppi

Montesquieu

Kehitti filosofi Charles-Louis de Secondat, baron de la Brède et de Montesquieu

kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija tunnetuimmat teokset

Persialaisia kirjeitä (1721) ja De L’esprit des lois (1748, Lakien henki), jota pidetään hänen

pääteoksenaan. laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja

vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä.

esittelee vallan kolmijako-opin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen

kehitykselle

35

Hallitusvalta (toimeenpanovalta) Tuomiovalta

Lainsäädäntövalta

Valtiovallan kolmijako-oppi

Vallan kolmijako-oppi

vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki

kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset

instituutiot toimivat eri kaupungeissa.

Kolmijako Suomessa

Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919 Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka

mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.

Kolmijako Suomessa - lainsäädäntövalta

Suomessa lainsäädäntövalta on pääosin kansan neljän vuoden välein valitsemalla eduskunnalla, joka säätää lait.

Se voi kuitenkin delegoida sitä muille. Joitain lainsäädäntövallan elementtejä on siirretty myös

presidentille ja valtioneuvostolle.

Kolmijako Suomessa - toimeenpanovalta

Toimeenpanovallan käsite on Suomen perustuslaissa korvattu sanalla hallitusvalta.

Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa.

Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano.

Kolmijako Suomessa - tuomiovalta

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.

Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja tuomioistuinjärjestelmä

Oikeuslaitos:

Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu

42

tuomioistuimet

Yleiset tuomioistuimet KO HO KKO

Hallintotuomioistuimet Alueelliset hallinto-oikeudet KHO

Erityistuomioistuimet Mao Työtuomioistuin Vakuutusoikeus valtakunnanoikeus

muita

Erilliset asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien. Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa muiden riita-asioiden tapaan.

Maaoikeudet itsenäisinä erityistuomioistuimina on lakkautettu 1.3.2001, ja niiden tehtävät on siirretty kahdeksaan käräjäoikeuteen.

. Vesioikeudet on lakkautettu 1.3.2000 lukien. Niiden

tehtävät ovat siirtyneet neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle 1.1.2010.

Tuomioistuinten riippumattomuus

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet (PL 3 § 3 mom.)

Tuomioistuinten riippumattomuus: Lainsäätäjästä Hallintovallan käyttäjästä Viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista

(tuomarinjäävit) Alempi TI ylemmästä

Tuomioistuinten riippumattomuus

Rakenteellinen riippumattomuus: Tuomioistuinten organisatorinen riippumattomuus

hallinnosta Tuomarin korostettu virassapysymisoikeus, PL 103 §

Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä.

Lautamiesten asema Yksittäisessä jutussa esim. tuomarin

esteellisyyssäännökset ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (PL 21§) turvaavat riippumattomuutta.

Käräjäoikeudet

Käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä Kokoonpanot

yhden tuomarin istuntolautamieskokoonpano sekäkolmen tuomarin kokoonpano

47

Lautamiehet

Kunnanvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan.

25-65v Suomen kansalainen Ei konkurssissa, ei holhouksen alaisena ja muutenkin

sopiva lautamieheksi. Vannoo tuomarin valan. Ratkaisua tehtäessä jokaisella lautamiehellä on

yksilöllinen äänioikeus. Osallistuvat enimmäkseen rikosjuttujen käsittelyyn.

48

Hovioikeudet

Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien

ratkaisuista. Käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja

maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita. Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien

toimintaa. Presidentti,laamanni,neuvos,asessori,viskaali.

49

Korkein oikeus Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa

oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 §). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 § 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia

50

Valituslupa KKO:lta

1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi

2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava;

3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.

Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste.

Purkuperustetta ja painava syy -perustetta sovelletaan harvoin. lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi

virheellisiä ratkaisuja.

Hallinto-oikeudet

Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Käsittelevät yksityisten ihmisten ja yhteisöjen

valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä.

Mm. veroasioista, sosiaali- ja terveyden-huoltoasioista, ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista.

53

Syyttäjälaitos

Syyttäjä tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus.

Syyttäjät kuuluvat itsenäisenä osana oikeuslaitokseen.

Syyttäjän on oltava objektiivinen riippumaton ja itsenäinen.

Paikalliset syyttäjäyksiköt kihlakunnan-syyttäjineen ja valtakunnansyyttäjänvirasto.

54

Ulosottoviranomaiset

Ulosottoviranomaiset ja ulosoton hallintoviranomaiset. Paikalliset ulosottomiehet ja avustavat ulosottomiehet. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien

perinnästä. Asiat:

rikosoikeudellisten rahamääräisten seuraamuksien kuten sakkojen ja rikesakkojen perintä

häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano

55

Suoraan ulosmitattavissa

Tietyt saatavat, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.

Kunnan/kuntayhtymien sairaalamaksut sekä terveyskeskusmaksut

Päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut

Televisiomaksut Pysäköintivirhemaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut Verot Pakolliset liikennevakuutusmaksut rikesakot ja rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt

päiväsakot

PerustuslakiLuento 3

Suomen valtiosäännön perusteet (PL 1-3 §)

Tasavaltainen valtiomuoto Valtiollinen täysivaltaisuus Ihmisarvon loukkaamattomuus Yksilön perusoikeuksien loukkaamattomuus Kansanvaltaisuuden periaate Valtiollisten perustehtävien jakaminen (vallanjako)

Montesquin oppi vallan kolmijaosta taustalla Eduskunnan keskeinen asema Parlamentarismin periaate Hallitusvallan jakaminen TP:n ja VN:n kesken Tuomioistuinten riippumattomuus Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus

Perustuslaki

Perusoikeudet turvataan perustuslaissa Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden

perustavanlaatuisia oikeuksia Turvattu valtion perustuslaissa Kuuluvat kansalaisille tai kaikille ihmisille valtion alueella

Perustuslaille ominaista

Korostettu muodollinen lainvoima  Kvalifioitu säätämis- ja muuttamisjärjestys ilmentävät ns. ”lakien laki” -ajattelua.

Yleisesti ottaen perustuslakien muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien. Yleensä tämä on toteutettu eri valtioissa esimerkiksi

määräenemmistövaatimuksilla, vaatimalla useaa päätöksentekokertaa, joissain maissa perustuslain muuttamiseen vaaditaan kansanäänestys, ja liittovaltiomaissa myös osavaltioiden suostumus on saatava jollain tapaa.

Perustuslain säätämisjärjestys

1. Normaali menettely (PL 73 § 1 mom.)2. Kiireellinen perustuslainsäätämisjärjestys (PL 73 § 2

mom.)3. . Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys (PL 95 § 2

mom.)

Perus- ja ihmisoikeudet Suomessa

Mitä perusoikeuksia jo tiedätte?

Yksilön oikeuksia

Perusoikeudet ovat ensisijaisesti yksilön oikeuksia, eivät ryhmien. Tosin esimerkiksi kokoontumisvapaus voi toteutua vain

yhteisössä. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet muuttuvat vasta yhteisön kautta merkittäviksi.

Omaisuuden suojan on myös katsottu voivan koskea yrityksiä

Perusoikeudet ryhmitellään usein seuraavasti: vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja,

uskonnon vapaus) osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen

vaaleissa) yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin) hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään

toimentuloon)

Perusoikeuksien vaikutus arkielämään

vaikuttavat vahvimmin lainsäädäntötoimintaan ja sitä kautta suoraan ihmisten elämään. Perusoikeudet asettavat julkiselle vallalle velvoitteita. perusoikeussuojaa yksilö saa esimerkiksi kun säädetään

lakeja, tehdään hallinnollisia päätöksiä tai annetaan tuomioistuinten päätöksiä.

Kaikissa tilanteissa julkisen vallan on otettava huomioon, mitä perustuslain pykälät sanovat kansalaisten oikeuksista.

Ihmiset voivat vedota perusoikeuksiinsa myös tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Näiden tehtävänä on tulkita lakeja niin, että yksilön

perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kansalaisten oikeuksien vastaparina ovat

kansalaisvelvollisuudet. Perustuslaki ei kuitenkaan anna kattavaa luetteloa kansalaisten

velvollisuuksista. Perustuslaissa säädetään mm. maanpuolustusvelvollisuudesta ja

verovelvollisuudesta. Perustuslaki edellyttää myös, että yksilön velvollisuuksien

perusteista säädetään lailla.

Kenelle perusoikeudet kuuluvat?

perustuslaissa olevat perusoikeudet uusittiin vuonna 1995.

Siitä lähtien niiden piirissä ovat olleet Suomen kansalaisten lisäksi Suomessa olevat ulkomaalaiset. Ainoat poikkeukset koskevat äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja

valtakunnan rajat ylittävää liikkumisvapautta. Perusoikeudet kuuluvat kaikille esimerkiksi ikään

katsomatta. Alaikäisten ja vajaavaltaisten kohdalla päätösvalta

edunvalvojalla

Julkisen vallan tehtävä on turvata, että nämä oikeudet toteutuvat ja pysyvät voimassa.

Maailman mittakaavassa valtiot ovat kuitenkin suurimpia ihmisten perusoikeuksien rikkojia.

Yleisesti ottaen voi todeta, että kansanvaltaisesti hallituissa maissa myös yksilön oikeudet toteutuvat parhaimmin.

Kansainvälisillä sopimuksilla luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja vahvistetaan ihmisoikeudet, joita jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa.

Perusoikeuksien kollisio

Monessa tilanteessa perusoikeus on perusoikeutta vastassa Kyseessä perusoikeuksien kollisio

Keskustelutehtävä

Pohtikaa, mitkä perusoikeudet voivat joutua kollisioon toistensa kanssa

Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen

Perustuslaki nauttii ns. korotettua lainvoimaa Perustuslain säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on

vaikeampaa kuin tavallisen lain Perusoikeuksiin on kuitenkin mahdollisuus tietyin

edellytyksin säätää rajoituksia tavallisella lailla

Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen

Erotettava toisistaan Perusoikeuden rajoittaminen

= perusoikeuden rajoittaminen tavallisella lailla Tilapäinen poikkeus perusoikeuksiin

= poikkeusoloissa tapahtuva välttämätön poikkeaminen Perusoikeuspoikkeus

=poikkeuslaki-instituutio

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset

Vakiintuneet seitsemään vaatimukseen, joiden kaikkien täytyttävä yhtä aikaa jotta poikkeus hyväksyttävissä1. Lailla säätämisen vaatimus2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus3. Rajoitusperusteen hyväksyttävyysvaatimus

(esim. kuvaohjelmien ennakkosensuuri, kotirauha kotietsintä)

4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus Tavallisella lailla ei ytimeen kohdistuvia rajoituksia

5. Suhteellisuusvaatimus6. Oikeusturvavaatimus7. Ihmisoikeuksien noudattamisvaatimus

Poikkeuslaki-instituutio

Syntyi Venäjän vallan alla autonomian aikana Edelleen voimassa Suomessa

mahdollistaa poikkeusten tekemisen PL:iin. Poikkeuslaki rinnastuu tavalliseen lakiin, sitä voidaan muuttaa

normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. -Nykyisin omaksuttu torjuva kanta poikkeuslakeihin, ts.

poikkeuslakien välttämisen periaate. Poikkeuslaista säädetään PL 73 §:ssä (”rajattu

poikkeus”). PL:n säätämisjärjestyksessä voidaan säätää PL:iin tehtävästä

rajatusta poikkeuksesta. Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain

poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä

Ihmisoikeudet

Osa kansainvälistä oikeutta kansainvälisiä sääntöjä, jotka on määritetty kansainvälisillä

sopimuksilla ja julistuksilla Valtioiden välisillä ihmisoikeussopimuksilla on

perustettu kansainvälisiä elimiä, joille valtiot ovat tunnustaneet oikeuden tutkia valituksia ja tehdä arviointeja jäsenmaiden ihmisoikeusongelmista

Erotettava perusoikeuksista, jotka ovat kunkin maan asukkailleen takaamia oikeuksia, joista säädetään perustuslaeissa.

Suomi kuuluu mm. EIS:n sekä YK:n KP- ja TSS-sopimuksiin

EIS:ta soveltaa EIT (ei ole EU:n toimielin)

Suomi ja EIT

Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta 128 tuomiota ja lisäksi 54 valitusta on päätynyt sovintoon tai hallitus on

yksipuolisesti myöntänyt ihmisoikeusloukkauksen. Tuomioista 99 on ollut langettavia. Suomen jäsenyysaikana muut Pohjoismaat ovat yhteensä

saaneet vuoden 2009 loppuun mennessä 54 langettavaa tuomiota.

Vuonna 2009 Suomi sai 28 langettavaa tuomiota kun Ruotsi ja Norja saivat kumpikin vain kolme [

EU-oikeus

EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja

sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset

muutoksineen sekä jäsenmaiden liittymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenvaltiot

ovat luovuttaneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle

sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensä tuottamat normit: asetukset, direktiivit ja päätökset

EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto

80

EU-oikeus EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö

EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EU-oikeuden laillisuuden

Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenvaltio) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa)

Ratkaisuja on pidetty sitovina, ao. kysymyksen pysyvästi ratkaisseina linjanvetoina, joita jäsenvaltioissa noudatetaan

81

EU-oikeus

Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sinänsä kaikkia viranomaisia

Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan

82

EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut EU-oikeutta “luova” ja sen tulkinnat ovat sitovia

EU-oikeuden oikeusperiaatteet, samoin kuin EU:n perusoikeudet, sitovat vain EU-oikeutta sovellettaessa