Metsään-peruskurssi, luento 1

Kevät 2017

Metsään-peruskurssi

luento 1

Luento 1: Mitä omistan?

• Suomalaisen metsän biologiaa

• Kehitysluokat

• Metsätyypit

• Metsävaratieto

• Metsään.fi-palvelu

Pohjoinen havumetsävyöhyke

• Sataa enemmän kuin haihtuu

• Soistuminen tyypillistä, turvemaat

• Karike ei hajoa kuntta

•Metsämaa hapanta

• Puusto pääosin havupuuta

Puuston keskitilavuus

metsämaalla 2013

•Häme-Uusimaa 161 m3/ha

•Keski-Suomi 133 m3/ha

•Pohjois-Pohjanmaa 90 m3/ha

• Lappi, eteläinen 68 m3/ha

•Koko maa 114 m3/ha

kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2014

• Yksityismetsätalouden liiketulos = puutavarasta saadut

myyntitulot + valtion tuet – puuntuotannosta syntyneet

menot.

• Koko maan keskiarvo 115,90 euroa/ha

• Pienin 40 euroa/ha (Pohjois-Suomi)

• Suurin 157 euroa/ha (Itä-Suomi)

Kasvun tekijät

Kasvun tekijät

• Lämpö

• Valo

• Vesi

• Maaperän rakenne

• Ravinteet

Lämpö

• Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin

vuorokautinen lämpötila.

• Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:

› Harvennuksilla

› Maanmuokkauksella

Lämpösumma

• Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa.

• Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu.

• d.d = degree days

• Termiset vuodenajat (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi, astetta)

› Kevät 0-10

› Kesä >10

› Syksy 0-10

› Talvi <0

Keskimääräinen lämpösumma d.d 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos

Kasvukausi

• Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen

yläpuolella.

• Pituus 120-180 vrk.

Männyn juuriston kasvu

Männyn paksuuskasvu

Männyn pituuskasvu

Kasvukausi

Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka

Kasvukausi ja männyn kasvurytmi

Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka

Vesi

• Suomessa vettä sataa

enemmän kuin haihtuu.

• Tiiviit ja alavat maat

soistuvat.

• Vesi liikkuu maakerrosten

välillä (pohjavesi ja kapillaari-

ilmiö).

Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana 1981-2010 ©Ilmatieteen laitos

Maaperän rakenne

•Ravinteet pidättyvät paremmin hienojakoisessa

maassa.

•Hienojakoinen maa pidättää vettä.

•Routimisraja: hieno hieta, hiesu ja savi routivat.

• Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen.

› Maanmuokkaus

› Kantojen nosto

Ravinteet

• Kangasmailla ravinteita on yleensä riittävästi, typpi

kasvun minimitekijä.

• Suomen yleisin maannos on podsoli.

› Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti

pohjamaata.

› Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa.

› Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä.

• Turvemailla on enemmän ravinne-epätasapainoa.

Valo

• Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana.

• Puulajeilla on erilaiset valovaatimukset.

• Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen.

› Koivu ja mänty valopuita

› Kuusi puolivarjopuu

• Voit vaikuttaa metsikön valomäärään

metsänhoidolla.

Ilmasto muutoksessa

• Keskeisimmät muutokset Suomessa

› Lämpötilat kohoavat.

› Sademäärät kasvavat erityisesti

syksyllä ja talvella.

› Lumi ja routa vähenevät.

› Muutokset tuuliin arvioilta vähäiset.

2040–2069 A2-skenaariolla

Keskimääräinen tehollinen lämpösumma

©Ilmatieteen laitos

Metsien käyttö hillitsee

ilmastonmuutosta

•Hiilen kertyminen ilmakehään on osasyy

ilmastonmuutokseen.

•Metsä sitoo hiiltä kasvien kasvaessa ja vapauttaa

hiiltä kasvien hajotessa.

• Puupohjaiset tuotteet sitovat hiiltä koko

elinkaarensa ajaksi.

Kasvupaikkatyypit

Kivennäis- ja turvemaat

• Kivennäismaat (kangasmaa tai kangas)

• Turvemaat (suo)

› Korpi

› Räme

› Avosuo; neva, letto

• Ojitetut suot

› Ojikko

› Muuttuma

› Turvekangas

Kivennäismaiden

kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander)

• Lehdot

• Lehtomaiset kankaat

• Tuoreet kankaat

• Kuivahkot kankaat

• Kuivat kankaat

• Karukkokankaat

Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet

Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit 1987

Lehto

Lehtomainen

kangas

Tuore kangas

Kuivahko

kangas

Kuiva kangas

Karukkokangas

Suot

• Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai

jossa kasvualustana on turve.

• Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut,

suomuurain.

• Pintakasveista yli 75 % suokasveja.

• Turpeen paksuus yli 30 cm.

• Soiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata,

yhteensä noin 30 % Suomen pinta-alasta.

• Puuntuotannon kasvupaikkaluokitus samanlainen kuin

kivennäismailla.

Räme

Korpi

Puulajit

Suomen puulajit

• Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi,

jolla on yleensä yksi hallitseva varsi ja latvus.

› Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat

pensaita tai varpuja.

› Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla

on puumaisia piirteitä.

• Suomessa on noin 30 puulajia.

› Neljä havupuulajia, loput lehtipuita

• Metsätaloudessa tärkeimmät ovat mänty, kuusi ja koivu.

Suomen puulajikimara

Havu- ja lehtipuiden erot

•Havupuut:

› Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa.

›Mänty valopuu, kuusi puolivarjopuu .

› Pitempi kiertoaika kuin lehtipuilla .

• Lehtipuut:

› Täyttävät aukeat alat nopeasti.

›Hyvä siemensato joka vuosi.

›Nuorena nopeakasvuisia.

› Vaativat runsaasti valoa.

Mänty

• Runsaasti valoa vaativa puulaji.

• Reagoi voimakkaasti valon

määrään.

› Oksat

› Neulasmassa

• Yleisin puulajimme.

• Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras

puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla.

• Syvä juuristo, paalujuuri.

• Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein.

Männyn alaoksat

karsiutuvat valon

puutteessa.

Kuusi

•Kasvupaikkana rehevät maat.

•Puolivarjopuu.

•Alikasvoksena kuivillakin mailla.

•Pinnallinen juuristo.

•Laholle altis.

•Hyvät siemenvuodet mäntyä

harvemmin.

Koivu

•Rauduskoivu ja hieskoivu.

•Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu

myös tiiviillä maalla ja turvemailla.

•Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi.

•Runsaasti siementä lähes joka vuosi.

•Vaatii järeytyäkseen runsaasti kasvutilaa.

Hieskoivu ja rauduskoivu

©SMY, Puulajit-vihko

Rauduskoivikko

Hieskoivikko

Kehitysluokat

Metsän

kiertokulku

Kehitysluokat

• A0 = Aukea

• S0 = Siemenpuumetsikkö, noin 50 mäntyä tai koivua/ha, ei vakiintunutta taimikkoa

• 05 = Suojuspuumetsikkö, 150-300 puuta /ha + kuusen taimia

• T1 = Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituutta

• T2 = Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cm

• Y1 = Ylispuustoinen taimikko, S0+T1

• 02 = Nuori kasvatusmetsikkö, läpimitta 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m

• 03 = Varttunut kasvatusmetsikkö, läpimitta yli 16 cm

• 04 = Uudistuskypsä metsikkö

• Er = Eri-ikäisrakenteinen metsä

Aukea A0

Siemenpuu-

metsikkö, S0

Pieni taimikko, T1

Varttunut

taimikko, T2

Nuori

kasvatus-

metsikkö, 02

Varttunut kasvatusmetsikkö, 03

Uudistuskypsä metsikkö, 04

Metsävaratieto

Metsikkökuvio

•Metsänhoidon ja hakkuiden käsittely-yksikkö.

•Puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue.

•Jakoperusteena myös kehitysluokka ja toimenpiteet.

Metsävaratieto

päätösten

pohjana

• Kasvupaikka + puusto +

käsittelyhistoria +

toimenpide-ehdotus.

• Metsään.fi-palvelu

• Metsäsuunnitelma

Yhteenveto

Illan tärkeimmät

•Kasvuolosuhteet määräävät metsän mahdollisuudet.

•Omat tavoitteet ohjaavat metsän hoitoa ja hakkuita.

•Metsätila koostuu pienemmistä kokonaisuuksista – kuvioista.

•Metsävaratieto auttaa päättämään metsän hoidosta ja käytöstä.

•Ota Metsään.fi-palvelussa näkyvä tieto käyttöösi.

Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA

www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi

www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus