View
215
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)
Oppimisen tulevaisuus 2030
Barometri 2011
OPM:n sivistysbarometri 1996-2007
- Suomen polku, elinikäinen
oppiminen, tietoyhteiskunta, avaintaidot, mediat, viestintäympä
ristö, sivistyskäsitys
Oppimisen pelikentät
- päämäärät - oppiminen - koulu - toimintaympäristö
Barometrin rakentaminen
- 3 Delfoi-kierrosta 1-3/2010
- 1. seuranta 5/2011
Paneelit äänestävät ja argumentoivat
- anonyymi sisä- ja ulkopaneeli
Barometri
Arvot ja
Kehitysteemat
Arvot, päämäärät
ja tavoitteet
Toiminta-
ympäristö
Arvot ja
Toiminta,
yhteisö, koulu
Tieto, taito,
oppiminen
Barometriteemat
Sisäpaneeli
Ulkopaneeli
Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit
- muutoksen ensioire
Trendimurtumat
- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka
Laadullinen lähestymistapa
- kommentit, argumentit, dialogi
Prosessinäkökulma
- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Laadullinen ennakointi
Murrosajattelu
Teknologinen - Sosiaalinen - Teoreettinen
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella
sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja --
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat
osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla
kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien
opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Ulkoistettu opetus 2030
Teesi ja kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Teesi ja kiistakysymys
ei-todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen ja toivottava
ei-todennäköinenja ei-toivottava
todennäköinen ja ei-toivottava
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat
määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi
rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla
"suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan
hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon
(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys
lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik
och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för
alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning
skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-
regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -
skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
Teesien kolmijako
Teesisuppilo
tulevaisuus
ratkaisu
dialogi
kiista
Koulu ja
oppiminen
Oppiminen ja
yhteiskunta
Koulu ja
yhteiskunta
Paneelit
• koulu
• opetus
sisä
• tieto
• taito
• oppiminen
yhteinen• ympäristö
• yhteiskunta
ulko
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)
2. Koulusta toimintakeskus (r)
3. Metataitojen arviointi (d)
4. Oppivat ryhmät (k)
5. Hitaan oppimisen tila (d)
6. Oppimistulokset (k)
7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)
8. Yleissivistyksen näyttö (d)
9. Monialainen opetustiimi (r)
10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)
I Koulu ja oppiminen
toivottava
todennäköinen
Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu
suhteellisen tasan aine-painotteisen
(väline- ja harjoitus-aineet) ja
toimintapainotteisen
(ilmiöt, projektit, teemat)
opetusohjelman välillä.
Ainejakoisuus
todennäköinen
toivottava
Arviointi ja oppilaan saama palaute
kohdistuu ensisijaisesti oppimisen
meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu
enimmäkseen oppilaan ja opettajan
välisessä dialogissa.
Metataidot
toivottava
todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin
asemesta oppilaista muodostetaan
pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka
oppivat yhdessä.
Ryhmäoppiminen
1. Ilmastonmuutos (k)
2. Tiedonvälitys (d)
3. Euroopan integraatio (d)
4. Demokratia (k)
5. Älymanipulaatio (k)
6. Osallistuva oppiminen (d)
7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)
8. Kansalaisvelvollisuus (k)
9. Uskonto (d)
10. Kollektiivinen älykkyys (d)
II Koulu ja yhteiskunta
Älykkyyttä edistäviä
geenejä on tunnistettu ja
muutamat vanhemmat
käyttävät
geenimani-pulaatiota
parantaakseen
jälkeläistensä älykkyyttä.
Älymanipulaatio
17-29-vuotiaat suoma-
laiset suorittavat 11
kuukauden kansalais-
palveluksen.
Kansalaisvelvollisuus
1. Oppivelvollisuus
2. Lahjakkuus
3. Yhteinen aika
4. Suomen kieli
5. Monimuotoisuus
6. Virtuaalimaailma
7. Ulkoistettu opettajuus
8. Alueellinen tasa-arvo
9. Oppimisympäristöt
10. Jatkuva oppiminen
11. Eläkeläiset kouluun
12. Kotikoulu
13. Relevantti tieto
14. Sosiaalinen media
15. Itseoppiminen
16. Opettaja sivistysagenttina
III Oppiminen ja yhteiskunta
Koulun päätavoite on
tasa-arvon sijaan
jokaisen lapsen
lahjakkuuden
esillekaivaminen ja
tukeminen.
Lahjakkuus
Merkittävä osa
jokapäiväisestä
koulunkäynnistä
tapahtuu
virtuaali-todellisuudess
a.
Virtuaalimaailma
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja
staattinen tieto on erotettu toisistaan.
Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-
aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden
keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä
on kyse tiedettävistä tapahtumista ja
asioista kuten siitä, että Luang Prabang
on kaupunki Mekong-joen rannalla
Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja
opettajan ensisijaisena tehtävänä on
huolehtia dynaamisen tiedon
välittymisestä ja prosesseista, joiden
avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu
omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja
tietokarttaan.
Relevantti tieto
Sosiaalinen media on vuoteen
2030 mennessä mullistanut
tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.
Koulussa se on merkinnyt
sitä, että mm.
"yhteistoimintakyky, ryhmädyna
amiset taidot yms. kehittyvät
samalla, kun koulu toteuttaa
primaaritehtäväänsä tietojen ja
taitojen opettajana".
Sosiaalinen media
Sisä- ja ulkopaneelin erot
1. Kiistakysymykset
2. Keskustelukysymykset
3. Ratkaistavat kysymykset
4. Systeeminen analyysi
5. Skenaariot
6. Diskurssit (CLA)
Analyysit
Ratkaisuteesit
I TAVOITTEET: oppimisen tulos, kieli, demokratia
II OPPIMINEN: ryhmämuotoinen oppiminen
III KOULU: opettajakoulutus, oppivelvollisuusikä, v
irtuaalimaailma
IV YMPÄRISTÖ: opetuksen ulkoistaminen, ilmastonmuutos
Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
I TAVOITTEET:
näyttö, aika, nollatoleranssi, alueet, uskonto, osallistuminen
II OPPIMINEN:
metataidot, slow learning, lahjakkuus, kotikoulu
III KOULU:
ympäristön kehittäjä, opettaja sivistysagenttina
IV YMPÄRISTÖ:
eläkeläiset, EU-integraatio, tiedonvälitys kollektiiviäly
Kiista-, keskustelu- ja ratkaisukysymykset
I TAVOITTEET:
ei teesiä
II OPPIMINEN:
jatkuva oppiminen, sosiaalinen media, itseoppiminen
III KOULU:
ainejakoisuus, opetustiimi, oppimisympäristö, relevantti tieto
IV YMPÄRISTÖ:
koulu toimintakeskuksena
Metataidot: systeemikuvaus
ratkaisu
kiista
dialogi metataidot
tulos
aine-jakoisuus
opettaja-koulutus
opetus-tiimi
oppiva ryhmä
oppimis-ympäristö
sosiaalinen media
“Yhdentyvään Eurooppaan”
” ... mut kaupal rikastuu”
”Beg, steal and borrow”
”Kaukana kavala maailma”
”Sun kanssas katson maailmaan”
Seuranta
- kerran vuodessa
- aikasarja
Kommunikointi
- kommentointi, argumentointi
- dialogit, keskustelut
Uudistaminen
- ajankohtaiset kiistakysymykset
- mittarien uudistaminen
Laajentaminen ja keskustelut
- opettajat, koulut
- vanhemmat, kunnat
- media, kokeilu, tutkimus
Muistin kartuttaminen
Barometrin jatko
paneelit
opettajat
koulu ja oppilaat
vanhemmat
media
Vaikutuskehät
barometri-seuranta
keskustelu
uusi kiista-kysymys
kokeilut
opettajat ja koulut
keskustelu
vanhemmat ja kunnat
OPS-työ
media mukaan
tutkimus
Barometrirotaatio
Nettilukio ja -peruskoulu
- verkkokoulut pullonkauloihin
Ilmiöopetussuunnitelma
- ainejakoon vaihtoehto
Rops
- ryhmäoppijasubjekti
- second chance
Sometu – informaali verkosto
- sosiaalinen media opetukseen (Somy)
Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin
- pedagoginen täydennyskoulutus
- yleissivistävä ammatillinen
Kokeilut
Oppimisen tulevaisuus 2030
OPPIMISEN INSTITUUTIOT 2030
kolme piirrettä, kolme minuuttia 2030
(video)
opettaja
opetus
koulu
opiskelija
oppiminen
OPETTAJA 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa
TRENDI joka
vahvistuu
MUUTOS joka
mullistaa
“JOKERI” joka voiyllättää
TRENDI joka
vahvistuu
MUUTOS joka
mullistaa
“JOKERI” joka voiyllättää
OPETUS 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa
TRENDI joka
vahvistuu
MUUTOS joka
mullistaa
“JOKERI” joka voiyllättää
KOULU 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa
TRENDI joka
vahvistuu
MUUTOS joka
mullistaa
“JOKERI” joka voiyllättää
OPISKELIJA 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa
TRENDI joka
vahvistuu
MUUTOS joka
mullistaa
“JOKERI” joka voiyllättää
OPPIMINEN 2030kolme näkökulmaa kolmessa minuutissa
TARINA
PROJEKTI
PROSESSI
OHJAUS JA ARVIOINTI
PEDAGOGINEN MUUTOSMAASTO
PAJAKONSEPTI
Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi
institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon.
1. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt
pedagogiikka)
2. Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat
(simultaanipajat), online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg)
3. Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja
asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi
(”learning webs”, vertaisoppiminen)
4. Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja
meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet),
5. Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja
toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet
6. Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai
hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen
media)
7. Itse- ja kauko-oppimisen tuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen)
8. Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”
TÄYDENNYSKOULUTUSSUPPILO
ROPS- tehtävä
Käytäntö-pajat
Teoria-pajat
Kehittämis-tarve
Opetushallitus
- Irmeli Halinen & Ritva Järvinen
Otavan Opiston Osuuskunta
- Hannu Linturi
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
- Anita Rubin
Demos Helsinki
- Tommi Laitio
Barometri ja raportit
- eDelfoi http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot
Barometritoteutus
Recommended