Journalismia verkossa ja somen trendit

Harto Pönkä 16.2.2016

Journalismia verkossa ja

somen trendit

1. Toimittajana sosiaalisessa mediassa – henkilöbrändäystä,

verkostoitumista ja tiedonhankintaa

Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on toimittajille? Vinkki: Sosiaalinen media on kuin tehty toimittajan työhön.

MIKSI?

Joukkoistaminen (kyselyt)

Juttuaiheiden ja lähteiden etsintä

Verkostoituminen

Ajankohtaisten aiheiden seuranta

Ammatillinen profiloituminen

Keskusteluun osallistuminen

Julkaisu ja markkinointi

Sosiaalisen median hyödyt toimittajille

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1

Toimittajat lisäävät ihmisten luottamusta viestimiin

Toimittajien tavat käyttää sosiaalista mediaa Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/

23 % 29 % 12 %

20 % 15 %

Skeptikot Tarkkailijat Metsästäjät

Promoottorit Arkkitehdit

Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/

Mikä on sinun tapasi? Aito sisältö toimii parhaiten. Ole oma itsesi.

1-19-80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen

80% osallistuu passiivisesti

Lisää aiheesta: http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/

Aktiivisuudella on helppo erottua

Kuva: Harto Pönkä, Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Mitä some-palveluita käyttöön?

Eri sosiaalisen median

palvelut mahdollistavat

erilaisia asioita. Valitse

tavoitteisiisi sopivia

palveluita.

Lähde: Cision, 2015, http://www.cision.com/us/resources/white-papers/2015-global-social-journalism-study/

Toimittajien suosikit: Facebook ja Twitter

• ”Tilannehuone”

• Toimittajien suosima, elitistinen

• Sopii henkilökohtaiseen verkostoitumiseen

• Sopii hyvin joukkoviestintään: yhdeltä-monelle

• Seuraajia saat seuraamalla muita ja twiittaamalla aktiivisesti

• Hyödynnä: retweetit ja #hashtagit viestisi levittämisesesä

• ”Kokoontumispaikka”

• Koko kansan some-palvelu

• Sopii organisaationa (=FB-sivuna) toimimiseen

• Yhteisöllisen vuorovaikutuksen paikka: monelta-monelle

• Aktiivinen julkaiseminen tuo osallistujia keskusteluihin

• Hyödynnä: ”sisäpiireihin” pääsy FB-ryhmissä ja henkilökohtaisissa profiileissa

Osittain lähteenä käytetty mm. Janne Matikaisen ja Mikko Villin esitystä Twitter viestintänä -seminaarissa 29.1.2016

• Nimi ja nimimerkki

• Profiilikuva

• Profiilisivu

• Lyhyt esittely

• Kuvat, tilapäivitykset, viestit

• Kaverit ja verkostot

• = kuva, joka sinusta välittyy somessa

Verkkoidentiteetti

Verkkoelämän 360 astetta (Aalto & Uusisaari, 2010)

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

Ketkä toimittajat ovat mielestäsi hyviä esimerkkejä sosiaalisen median käytössä? Miksi?

13 t.

18 t.

6 t.

14 t. 14 t. 8 t.

47 t. 141 t.

Toimittajia Twitterissä esim.

https://twitter.com/SitraFund/lists/toimittajat-media/members

• Brändi on vastaanottajalle syntyvä mielikuva – Ei se, mitä sanoit, vaan se, mikä välittyi

– Ei koko totuus, joskus liiankin ”sliipattu”

• Brändinrakennus perustuu visioon – Kuka sinä olet? Mitä osaat, mistä asioista tiedät?

– Mistä asioista haluat sinut tunnettavana?

• Brändi kertoo tarinan yhä uudestaan ja osoittaa sen todeksi

• Persoonallinen puhetapa: naseva, humoristinen, koukeroinen, monitulkinnainen…

Henkilöbrändi, minäkö?

Mikä on asemasi verkosto(i)ssa?

Sosiaaliset verkostot

Heikot sidokset ovat

merkittäviä, sillä ne

muodostavat siltoja

verkoston eri

klustereiden välille.

Solmukäyttäjät

välittävät tietoa

tehokkaasti. He voivat

myös dominoida

verkostoa.

Kiinteät ryhmät

kierrättävät joskus

tarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi-

tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisen verkoston

luomiseen voidaan käyttää

monia erilaisia aineistoja.

Vahvoja sidoksia

syntyy, kun kaveri

on myös kaverin

kaveri.

Ulkopuolisilla ei

ole yhteyksiä muihin,

mutta he ovat silti

osa kokonaisuutta.

• Ole siellä, missä viite- ja kohderyhmäsi ovat

– Toimittajalla: Twitter ja Facebook

• Tunne verkostosi

– Ketkä ovat ”solmukäyttäjiä” (=mielipidejohtajia)?

– Kuka tietää mistäkin (=eri alojen asiantuntijat)?

• Keskity omaa ydinaiheeseesi

– Tarjoa sitä, mitä seuraajasi sinulta odottavat

• Ole aito ja välitön

– Tee työtäsi, mutta muista persoonallisuus ja inhimillisyys

• Kuuntele ja vastaa, reagoi nopeasti

– Ole vuorovaikutuksessa yleisösi kanssa

• Kokeile eri välineitä rohkeasti

– Kokeilemalla pysyt perillä uusista virtauksista

– Tällä hetkellä esim. Snapchat ja Periscope

Toimittajana taitavasti somessa

Osittain lähteenä: Marko Suomi, 2015,

https://markosuomi.wordpress.com/2015/12/08/millainen-on-hyva-somepersoona-somefi/

Tavoitellako määrää vai laatua?

Määrä: tavoitat mahdollisimman monta ihmistä suoraan.

Laatu: voit vaikuttaa sinulle tärkeisiin tahoihin ja keskustelu

onnistuu paremmin, kun tärkeät viestit eivät huku ”kohinaan”.

Eniten seuratuilla twiittaajilla on myös eniten passiivisia seuraajia (ns. fake-käyttäjiä).

Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2014/04/30/joukkojen-tyhmyytta-ja-viisautta-twitterissa/

• ”Tyypillisesti menetelmällä etsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.”

• Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: – talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons)

– maine ja kunnia

– avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia)

– pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi

Lähde: Hintikka & Rongas, 2010

Crowdsourcing eli joukkoistaminen

LinkedIn: CV ja asiantuntijaverkosto

http://www.linkedin.com/

Bloggaamisesta

• Blogi on tärkeä lisä asiantuntijaimagon rakentamisessa, mutta voit käyttää sitä myös portfolion kokoamiseen

• Kerro aluksi blogin tarkoitus ja esittele itsesi

• Kirjoita blogiin säännöllisesti – vaatii sitoutumista

• Kirjoitukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Salasanasuojaukset ovat kuitenkin mahdollisia

• Kirjoitusten otsikot ovat tärkeitä kiinnostuksen herättämisen ja hakukonenäkyvyyden kannalta

• Seuraa, mitä kommentteja saat blogiisi

– Harkitse, mihin kommentteihin vastaat ja miten.

– Blogia on syytä seurata myös spämmiviestien vuoksi.

– Blogin omistajalla on oikeus poistaa viestejä.

Keskustelu

Mitkä ovat omat

tavoitteesi somessa?

2. Journalismia somen aikakautena - juttuideasta valmiin artikkelin levittämiseen verkkoyleisöille

Yleistä somesta

http://internet-map.net/

wikipedia

twitter

linkedin

SUOMI

msn

Keskustelua, yhteisöjä, sisältöjä

Suora yhteys ihmisten välillä

Lähde ja kuva: YLE ja 15/30 Research http://www.slideshare.net/ylefi/suomalaiset-verkoss-2013-esitys-yleisradion-isossa-pajassa-1862013-klo-13 (18.6.2013)

Enemmistö alle 45-vuotiaita Enemmistö yli 45-vuotiaita

Perinteinen media netissä ja somessa

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1

Toimittajat lisäävät ihmisten luottamusta viestimiin

Lähde: Reuters instituutti, 2014, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95666/uutismedia_verkossa_2014.pdf?sequence=1

20 % jakaa uutisia some-palveluissa 17 % keskustelee uutisista somessa ja osallistuu verkkoäänestyksiin 8 % kommentoi uutissivustoilla

Journalismia somessa

• Verkkolehdet, muut omat sivustot

• Median ylläpitämät some-kanavat Mediana

• Ammatilliset some-profiilit

• Median edustajana some-palveluissa

Toimittajana

• Julkiset profiilit omalla nimellä

• Nimimerkit ja ei-julkiset profiilit Vapaa-ajalla

• Tärkein syy toimittajien sosiaalisen median käytölle on ns. sourcing eli uutisaiheiden etsiminen

• Suosituimmat kanavat ovat Facebook ja Twitter.

• Suomalaistoimittajat ovat enemmän reaktiivisia kuin vuorovaikutteisia sosiaalisen median käyttäjiä.

• Sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan Suomessa pääosin positiivisesti, mutta perinteisiä tietolähteitä kuten asiantuntijoita pidetään edelleen suuressa arvossa.

• Huoli perinteisen journalismin arvojen rapautumisesta on lisääntynyt.

• Toimittajien avainrooli tiedon sekä uutisten välittäjänä säilyy, samalla luotettavina koettujen lähteiden tärkeys toimittajien tietolähteinä korostuu.

Toimittajien ajatuksia somesta

Lähde: Cision/Social Journalism Study 2014, http://www.cision.com/fi/trends/suomalaistoimittajat-ottaneet-sosiaalisen-median-

omakseen-yli-puolet-katsoo-ettei-pystyisi-tekemaan-tyotaan-ilman-somea/

Toimittaja vs. ”somelainen” Toimittaja Somelainen

Hidas Nopea

Elää toimittajien kuplassa Elää itse luomassaan kuplassa (=sosiaalinen verkosto)

Lähdekriittinen, pyrkii tarkistamaan tiedot monesta lähteestä

Kriittinen ja kärkäs, mutta taipuvainen uskomaan netissä kuultua

Vastuussa välittämästään tiedosta (päätoimittaja, kollegat, JSN)

Kukaan ei oletakaan hänen välittävän aina oikeaa tietoa

Portinvartija: ei välitä mitä tahansa tietoa

Vapaa välittämään myös muita kuin ”yleisesti hyväksyttyjä” tietoja

Omalla nimellä ja julkisesti kerrotulla agendalla

Identiteettiä ja tavoitteita ei yleensä voida varmistaa

”Vallan vahtikoira” ”Median vahtikoira”

Sisältöjen markkinointi somessa

Otsikointi – kaiken A ja O

Lähde: http://www.pohjolansanomat.fi/vapaalla/klikkiotsikot-ja-roskaposti-arsyttavat-netinkayttajia/

Nettipaneelissa suoritettuun kyselyyn vastasi reilu 1 000 suomalaista. Heistä 66 prosentin hermoille kävi

mainosposti, jota he eivät ole tilanneet.

Lähes yhtä montaa vastaajista ärsyttää klikkiotsikot. 62 prosenttia vastaajista piti niitä ärsyttävinä.

”

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. • Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et

venenatis eget velit. • Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec

lacus. • Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti.

Lorem ipsum ligula Ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem libero nec erat. Aliquam erat volutpat. Sed congue augue vitae neque. Nulla consectetuer porttitor pede. Fusce purus morbi tortor magna condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor.

Lorem ipsum ligula

Kuva: ~~helix84 (2007), Philverney (9 November 2005), Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Icon_-_sunset_photo_2.svg?uselang=fi

Silmäiltävää ja luettavaa sisältöä

• Kirjoita tiiviisti, lyhyitä kappaleita

• Jaa teksti osiin väliotsikoilla

• Käytä listoja ja taulukoita

• Valokuvat, piirrokset ja graafit lisäävät kiinnostusta – Oletus: kuvaa klikkaamalla aukeaa sen isompi versio

– Muista myös kuvatekstit

• Linkitä aina, kun siitä on lukijalle selvä hyöty – Lähteet, esim. tutkimusraportit, viranomaislähteet jne.

– Verkkosivu, johon juttu liittyy

– Alkuperäisjuttu

• Kerro kirjoittaja/julkaisija ja ajankohta

• Kerro, jos olet muokannut juttua ja sen syy

Jaettavuus ja metatiedot

• Otsikko, joka herättää kiinnostuksen (title) – Suositus enintään 55 merkkiä

• Kuvausteksti, joka kertoo vähän lisää (description) – Suositus enintään 155 merkkiä

• Jakokuva – Facebook: vähintään 600 x 315 px, paras 1200 x 630 px

– Twitter: vähintään 560 x 281 px, twiiteissä 1024 x 512 px

• Tarkista, miltä juttu näyttää some-palveluissa: – Facebook: https://developers.facebook.com/tools/debug/og/object/

– Twitter: https://cards-dev.twitter.com/validator

• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, (Google+)

Jaa, jaa, jaa

• Vie sisältö jokaiseen kanavaan siihen sopivalla tavalla

• Hyvä kuva nostaa viestin kaikissa kanavissa paremmin esiin

• Jaa jutut toimituksen some-kanavissa – heti

• Lisäksi jutun kirjoittanut toimittaja voi jakaa viestin omilla käyttäjätunnuksillaan

• Voit vinkata jutusta haastateltavia ja aiheeseen liittyviä tahoja, Twitterissä voi käyttää @mainintaa

• Linkitä samaan aiheeseen liittyviä juttuja keskenään

• Seuranta – Mitä reaktioita herättää? Lähteekö leviämään? Miksi, miksi ei?

– Onko jotain, millä juttua saataisiin leviämään tehokkaammin?

– Ole valmis vastaamaan kommentteihin ja kertomaan lisää

https://twitter.com/STTuutiset/status/684483338627887104

https://www.facebook.com/sttuutiset/?fref=ts

EI näin, ei toimi Älä linkitä eri some-kanavia keskenään automaattisesti. Jaa sisältö jokaiseen kanavaan siihen parhaiten sopivalla tavalla.

https://www.facebook.com/KalevaOy/posts/10153381457158715

https://www.facebook.com/turunsanomat/photos/a.154886844563728.43031.131524090233337/1066123883440015/?type=3&theate

Tarinankertojana Pekka Sauri: https://www.facebook.com/pekka.sauri.1/posts/10153866990338830

Alkuperäinen sisältö

Sisällön levittäminen ja ansaittu näkyvyys

Flickr images: RSS by dannysullivan, newspaper by gauravonomics (Creative Commons Attribution license)

Tavoittavuus

Hallinta

Ansaittu media

Ostettu media

Omistettu media

Lähde: Daniel Goodal, http://danielgoodall.com/2009/05/20/owned-bought-and-earned-redux/

Twitter toimittajan työkaluna

• Reaaliaikainen: tapahtumat, tiedotustilaisuudet, päivän polttavat aiheet jne.

• Moni some-ilmiö alkaa (tai aloitetaan) Twitterissä – Mielipidejohtajat, toimittajat ja somen aktiivikäyttäjät

ovat helposti tavoitettavissa Twitterissä

• Kansainvälinen uutisseuranta, uutissota, propaganda, viestintäkriisit

• Twitter on tehokas massaviestinnässä – Erottuvan twiitin kaava: asia + linkki + kuva + #hashtag

– Monipuolisuus, ajankohtaisuus, jaettavuus

• Yksityisviestit sopivat kahdenkeskiseen nopeaan viestintään niin organisaatioiden kuin henkilökohtaisten suhteiden tasolla

Vinkkejä Twitterin käyttöön

Keskustelut ja #hashtagit

https://twitter.com/STM_Uutiset/with_replies

• Vastaa kysymyksiin, keskustele! • Mieti, millä tunnuksella vastataan

• (Älä aloita twiittiä @tunnuksella, jos

kyse ei ole oikeasta vastauksesta.)

• Hashtagit ovat keskustelukanavia enemmän kuin hakusanoja, joten käytä ja luo niitä harkiten.

• Kun vastaat käyttäjälle, liitä mukaan kysyjän käyttämä hashtag, jotta muutkin ko. aihetta seuraavat näkevät sen.

• Seuraa hashtageja, joita käytät (esim. Tweetdeck tai Hootsuite)!

https://twitter.com/funktio/status/696683642953867264

Lähde: Jukka Huhtamäki, 2015, http://www.slideshare.net/jukkahuhtamaki/poliittisen-viestinnn-sispiirit-twitteriss

Toimittajien ja poliitikkojen suhde 1/2

Lähde: Jukka Huhtamäki, 2015, http://www.slideshare.net/jukkahuhtamaki/poliittisen-viestinnn-sispiirit-twitteriss

Toimittajien ja poliitikkojen suhde 2/2

Kätevä ohjelma Twitterin seuraamiseen ja twiittailuun: https://tweetdeck.twitter.com/

http://pinnalla.pyppe.fi/kartta#?q=

Käyttäjät tiedonkeruun apuna

Lähde: Elina Noppari, 2013, http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1

• Voit etsiä Twitteristä esim. kokemuksia, vastauksia kysymyksiin ja sopivia haastateltavia

• Lähesty suoraan sopivia käyttäjiä mainitsemalla heidän @tunnuksensa. Voit myös ”pingata” käyttäjiä.

• Muutkin aiheesta tietävät voivat vastata twiittiisi

• Keskustelu leviää Twitterin verkostossa vastausten ja retweettien kautta

Lähde: Eliisa Vainikka, 2013,

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68122/twiiteryhmia_ja_uutispaivittelya_toimittajana_2013.pdf?sequence=1

Kyselyt Twitterissä

Tv-ohjelmien live-kommentointi 1/2

Lähde: Pekka Isotalus, 2016, http://www.slideshare.net/PekkaIsotalus/livetviittaminen-vaalikeskusteluissa-kansalaiskeskustelun-uusi-muoto

Tv-ohjelmien live-kommentointi 2/2

Lähde: Pekka Isotalus, 2016, http://www.slideshare.net/PekkaIsotalus/livetviittaminen-vaalikeskusteluissa-kansalaiskeskustelun-uusi-muoto

TS haki ilmaisia bloggareita: http://koti.ts.fi/sisusta/ryhdy-bloggariksi-ts-kotiin-ruokaan-tai-hyvinvointiin/

http://www.hameensanomat.fi/scoopshot

https://www.scoopshot.com/pro

Esimerkkejä

https://instagram.com/ylepuhe/

Lähde: http://kioski.yle.fi/omat/kioskille-neljassa-paivassa-500-whatsapp-tilaajaa

http://kioski.yle.fi/

Yle Kioskin päivän hyvä uutinen Snapchatissa

Lähde: ylekioski @ Snapchat, 6.10.2015

Snapchatin

kumppanimediat

Mashable National Geographic Daily Mail

yleurheilu arman.alizad verohallinto

Lähde: @ Snapchat, 6.10.2015

mentaalisavuke

Nyt-liitteen viestintäsovellus: https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.nyt.chat

Oma mobiilisovellus?

Ohjeita

• Et voi määrätä mistä keskustellaan

• ... mutta voit luotsata keskustelua: – Vastaa harkiten

– Nosta esiin positiivisia keskustelunaiheita

– Esitä kysymyksiä, ole kiinnostunut

• Ole aktiivinen, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida.

• Ole rehellinen. Myönnä virheet. Ota opiksesi.

• Sosiaalisessa mediassa ei voi piiloutua.

• Valta on massoilla: käyttäjillä yhdessä.

Osallistuminen organisaationa

Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/sosiaalisen-median-toimintalinjaukset

Ylen some-ohje

Lähde: https://twitter.com/PauliAS/status/134916938152419328

Allerin some-ohje

Lähde: http://www3.aller.fi/fi/unohda-sosiaalinen-media-aloita-sosiaalinen-liiketoiminta

Haasteita

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/

Lähde: Journalisti, 2016, http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/2/h/

"Toimittajien edellytetään oikeudellisessa mielessä sietävän enemmän loukkaavia

kommentteja kuin jonkun julkisuudelta suojassa työtään tekevän henkilön."

”

Yhteisöllinen työskentely edellyttää

yhteistä tavoitetta.

1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)

2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

Jos haluat luoda verkkoyhteisön…

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Keskustelu Mitä pidät tärkeimpinä mahdollisuuksia, mitä some tarjoaa journalisteille?

3. Sosiaalisen median nykyhetki ja tulevat virtaukset - mihin diginatiivit

menevät seuraavaksi?

• Edelleen suosituin some-palvelu yli 18-vuotiailla

• Lähes 1.59 miljardia käyttäjää/kk

– Suomessa n. 2,4 miljoonaa

• 934 miljoonaa mobiilikäyttäjää/pv

• Facebook Messenger vahva pikaviestipalveluissa

• Facebook omistaa myös WhatsAppin (osti v. 2014)

Lähde: http://newsroom.fb.com/company-info/

R. Dunbar, 2016, http://rsos.royalsocietypublishing.org/content/3/1/150292 (N=2000)

Kuva: Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

• Käyttäjillä oli tutkimuksen mukaan keskimäärin n. 150 kaveria

– Naisilla n. 165 – Miehillä n. 145

• Lähipiiri n. 4 kaveria

• Ystäväpiiri n. 14 kaveria, joilta

odottaisi esim. sympatiaa

• ”Aitoja” kavereita n. 27 % (=40 kaveria)

Tänne nuoret suuntaavat

•YouTube •WhatsApp

(Suomessa 37 %, alle 25-v. 82 %)

•Instagram (Suomessa 16 %, alle 25-v. 52 %)

•SnapChat •Ask.fm •Kik Messenger •Tumblr •Pinterest •Twitch.tv •WeHeartIt

WhatsAppin ja Instagramin luvut: Yle/Taloustutkimus, 3.1.2015, m.t.

15-18-vuotiaat

Lähde: Kuulu!, 1.7.2014 http://www.kuulu.fi/sosiaalisen-median-kaytto-ja-suosituimmat-nettikaupat-15-18-vuotiaiden-ikaryhmassa/

(N=189 sosiaalista mediaa käyttävää 15-18-vuotiasta nuorta)

WhatsApp on suosituin kännykkäsovellus.

Mainintoja sai yhteensä 290 eri sovellusta.

Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2015),

lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015

Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

Mitä nuorempi, sitä mobiilimpi

Lähde: https://photoworld.com/how-big-is-snapchat/

Jaetut kuvat per 10 sekuntia

L. Piwek & A. Joinson, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301023 (N=209)

Kuva: Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

• Tutkimuksen mukaan 47 % aloitti Snapchatin käytön kavereidensa vuoksi

• 80 % kertoi olevansa yhteydessä korkeintaan 14 ihmiseen

– Läheisimmät kaverit, puoliso, perhe

• 63 % kertoi viimeksi saamansa

snapin olleen selfie

• 95 % kertoi edellisen lähettämänsä snapin olleen kuva

– 55 % oli vastaus aiempaan viestiin

Lähteet: Snapchat FAQ, https://www.snapchat.com/ads Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

60 % kaikista Snapchatin käyttäjistä on alle 25-vuotiaita

Mun mielestä just hyvä siinä kanavassa, et sitä ei oo vielä pilattu sillai ku melkee kaikkii muita, siis someja, et siel ei oo siis sitä väkisin, et sun silmille ei tuu sitä

markkinointii ja brändäystä, jos et ite haluu.

”

Lähde: Noora Kuusila, opinnäytetyö, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Lähde: Noora Kuusila, opinnäytetyö, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Lähde: Noora Kuusila, 2015, https://www.theseus.fi/handle/10024/95957

Suurin osa nuorten Snapchat-viestittelystä liittyy ihmisiin, heihin itseensä ja hauskoihin asioihin.

Lähde: Roesner, Gill & Kohno, 2014, http://homes.cs.washington.edu/~yoshi/papers/snapchat-FC2014.pdf

via: http://www.huffingtonpost.com/2014/07/14/snapchat-sexting-study_n_5574642.html

Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

Lähde: Pew Research Center, 2015, Mobile Access Shifts Social Media Use and Other Online Activities, http://www.pewinternet.org/2015/04/09/mobile-access-shifts-social-media-use-and-other-online-activities/ (N=534)

• 52 % amerikkalaisteineistä (13-17-v.) käytti Instagramia

– Tytöistä 61 % – Pojista 44 % – 13-14-vuotiaista 44 % – 15-17-vuotiaista 58 %

• Teineillä oli keskimäärin

150 seuraajaa – Tytöillä 200 – Pojilla 100

• Amerikkalaisista aikuisista

Instagramia käytti 21 %

Lähde: Someco, 2014, kuva: http://instagram.com/p/wa4d25QJx6/

Instagramin suosittuja #hashtageja

• Tärkeimmät syyt Instagram käytölle: 1. Valvonta: kavereiden seuranta, vuorovaikutus, hauskuus

2. Dokumentointi: tärkeät tapahtumat, matkat ja muistot talteen, oman elämän jakaminen

3. Viileys: Instagramin käyttö on ”coolia”, hashtagit

4. Luovuus: taiteellisuus, samoista aiheista kiinnostuneiden löytäminen

• Itsensä promoaminen tai suosituksi tuleminen eivät olleet yleisiä motivaatioita Instagramin käytölle

• Narsismin ilmeneminen Instagramissa: – Pyrkimys ”viileyteen”, selfieiden runsas julkaisu, kuvien editointiin

panostaminen

– Aktiivisuus tykätä ja kommentoida kavereiden kuvia, jotta olisi itse suosittu

Lähde: P. Sheldon & K. Bryant, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215303307

Instagramin käytön motivaatiot

• Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen kauneuden vertaisarvioinnin mittari

• Kavereiden merkitys:

1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”

2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita

3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja kriteereistä

4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle

• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää

Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424

Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

Somen tilanne Suomessa

Suomessa oli WhatsAppin käyttäjiä syksyllä 2015 lähes

2 miljoonaa

WhatsAppin käyttö keskittyy lähipiiriin: parhaat kaverit, koululuokka, harrastusryhmät, perhe

Lähde: Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda, 2015,

https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-

snapchat-kilpasilla/

Lähde: http://yle.fi/uutiset/hei_hei_facebook_tallaisen_sosiaalisen_median_nuoret_saivat_tilalle/8304451

Some taskussa

Keskustelu Missä some-palveluissa ajattelet kohderyhmiesi olevan? Ovatko ne samoja, joissa itse olet?

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-

ja-snapchat-kilpasilla/

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-

ja-snapchat-kilpasilla/

Lähde ja lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/01/ajankohtaista-some-rintamalta-facebook-google-twitter-ja-younited/

Alle 18-vuotiaat vähenevät Facebookissa

Suomen suosituimmat tubettajat

Lähde: http://vlogit.fi/ (27.1.2016)

Suomessa on tällä hetkellä noin 48 000 viikoittain vähintään kerran twiittaavaa Twitterin käyttäjää.

Kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen on n. 0 %.

Lähde: Toni Nummelan (@toninummela) Suomi-Twitter-laskuri, http://www.toninummela.com/suomi-twitter/ (27.1.2016)

Suomalaisnuoret somessa

2013 2015

Yritän tuottaa sellaista sisältöä, joka herättää paljon reaktioita (tykkäyksiä ja kommentteja)

60,3 % 52,2 %

Teen yleensä sellaista sisältöä, jonka aihe kiinnostaa minua 90,7 % 91,6 %

Pidän tärkeänä sitä, että saisin mahdollisimman paljon tykkäyksiä ja kommenttejani viesteilleni

33,2 % 32,6 %

Teen yleensä sellaista sisältöä, jonka aiheen tiedän kiinnostavan monia, vaikka en aiheesta itse juuri välitä

12,3 % 7,9 %

Keskustelun mieluiten julkisissa foorumeissa, joissa kuka tahansa voi nähdä ja kommentoida viestejäni

35,4 % 28,8 %

Keskustelen mieluusti yksityisesti vain yhden henkilön kanssa 87,1 % 82,5 %

Keskustelen mieluusti pienessä ryhmässä (1-5 henkilöä) 73,7 % 82,1 %

Keskustelun mieluusti keskikokoisessa ryhmässä (5-10 henkilöä)

48,9 % 60,4 %

Keskustelen mieluusti isossa ryhmässä (yli 10 henkilöä) 34,7 % 40,2 %

Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2013 ja 2015), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618)

Somen käytön seurauksia

Sosiaalisen median palvelut ovat tuoneet elämääni: 2013 2015

Kavereita 82,0 % 69,6 %

Vertaistukea 60,6 % 65,3 %

Onnistumisen tunteita 73,8 % 73,7 %

Apua ongelmiini 66,3 % 66,2 %

Seurustelukumppanin 42,7 % 31,26 %

Lisävarmuutta 66,4 % 66,9 %

Lisätietoutta minua kiinnostavista asioista 86,0 % 92,9 %

Yhteenkuuluvuuden tunnetta 75,8 % 79,6 %

Iloa 91,9 % 92,6 %

Surua 56,8 % 43,1 %

Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo (2013 ja 2015), http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/ (N=3214) ja http://www.ebrand.fi/somejanuoret2015/ (N=2618)

Kuva: Google Trends, 26.1.2016, Periscope+Suomi, https://www.google.com/trends/explore#q=periscope&geo=FI&date=today%203-m&cmpt=q&tz=Etc%2FGMT-2

Periscope löi läpi Suomessa 15.11.2015

- joko suosio taittuu?

Seniorit ryntäsivät someen v. 2015

Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-

ja-snapchat-kilpasilla/

Iät vuoden 2015 lopussa. Luvut ovat Facebookin mainoskoneen ilmoittamia suomalaisten käyttäjien määriä.

Tiedot keräsi v. 2011-2015 ja kuvan teki: Harto Pönkä

150 t.

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten määrä Facebookissa

Seuraava trendi: yksityisyys

Selaimen suojatun tilan käyttö sekä evästeiden poisto yleistyvät kaikissa ikäluokissa. Nuoret haluavat välttää etenkin mainoksia ja heidän verkkohistoriansa mukaan personoituja sisältöjä.

Seurannan estot

Lähde: GlobalWebIndex, 2016, Trends 16, http://insight.globalwebindex.net/trends-16

Cyberbullying Research Center, 2015, http://cyberbullying.us/2015-data/ (N=457)

• Anonyymius koetaan itselle hyödyksi, mutta muilla haitaksi

• Anonyymiuden hyötyjä tutkimuksen mukaan: – Lisää vapautta ja avoimuutta vuorovaikutukseen

– Lisää luottamusta, kun voi kertoa itsestä enemmän

– Mahdollisuus leikkiä identiteetillä

– Omien tavoitteiden edistäminen (vastuu välttäen)

• Anonyymiuden haittoja: – Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa

– Nimettömiä viestejä ei oteta välttämättä totena

– Anonyymin henkilön sukupuolesta ei voi olla varma

– Vuorovaikutuksen epätasapaino, jos toinen osapuoli ei ole anonyymi

Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2

Anonyymit diginatiivit

Lähde: Outi Keto-Tokoi , gradu, 2015, https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97690/GRADU-1435929134.pdf?sequence=1

Facebookissa voit luoda itsestäsi unelmaminän joka ei

vastaa mitenkään totuutta.

”

Toisaalta anonyymius voi olla rehellisempää kuin tämä:

• Nuoret siirtyvät pienemmän piirin mahdollistaviin some-palveluihin

• Reaalikaiset some-palvelut lisäävät suosiotaan

– Videosisältöjen räjähdysmäistä kasvua enää kuitenkaan tuskin nähdään

• Facebookin käyttäjät ovat yhä vanhempia

• Ikäihmisten määrä somessa kasvaa vielä paljon

• Yksityisyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota

Sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän ja monipuolisemmin

Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424

Yhteenvetoa

Sosiaalinen media on ennen muuta vuorovaikutusta:

oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!