Vastuullinen tulevaisuus– energia, ympäristö, yhteiskunta

Turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakennetaan tä-

nään. Nyt tehtävät energiaratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti

siihen, miten ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään ja mi-

ten suomalaisten hyvinvointi tulevaisuudessa kehittyy.

Energiateollisuus haluaa tukea kehitystä, joka ohjaa Suomea

kohti vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita, alan kotimaista

osaamista laajasti hyödyntäviä ratkaisuja. Energia-ala haluaa

olla kestävän kehityksen edelläkävijä.

Lisäämällä kotimaisten uusiutuvien ja päästöttömien energia-

lähteiden käyttöä parannetaan energiantuotannon omavarai-

Kohti turvallista ja hyvinvoivaa tulevaisuutta

Hiihtäjät vetävät henkeä Rivinnokan majakalla Haukiputaalla. Hyinen sumu saapuu uhkaavana avomereltä.

suutta, energiaturvallisuutta ja energian toimitus-

varmuutta sekä vahvistetaan kansantaloutta.

Energiateollisuuden tavoitteena on parantaa ener-

giayhtiöiden investointiedellytyksiä Suomeen.

Energia-ala on jo vuosia ollut eri teollisuudenalois-

ta suurin investoija Suomessa. Kun toimintaym-

päristö on vakaa ja ennustettava, energiateolli-

suuden mahdollisuudet mittaviin investointeihin

paranevat ja sähkön hinta pysyy kilpailukykyisenä.

‘‘ Energia-ala haluaa olla kestävän kehityksen edelläkävijä

Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen. Lorem ipsum dolor est amen.

Joulukuun aurinko jaksaa nousta vain vaivoin voimalinjojen taakse Etelä-Pohjanmaalla.

Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan

elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.

Se edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat,

siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kauko-

jäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.

Energiateollisuus vastaa jäsenyritystensä

henkilöstön työehtoja koskevasta sopimustoimin-

nasta sekä neuvoo ja kouluttaa jäseniään, tekee

selvityksiä ja välittää tietoa.

Energiateollisuus edistää Suomen elinkeinoelä-

män kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja

alan mainetta osallistumalla energiamarkkinoiden

kehittämiseen ja turvaamalla riittävän ja häiriöttö-

män energian saannin kotitalouksille ja elinkeino-

elämälle.

• energia-alan elinkeino- ja

työmarkkinapoliittinen järjestö

• perustettu 2004

• toimialat: sähkökauppa, sähköverkko,

sähköntuotanto, kaukolämpö,

palveluntuotanto, työmarkkinat

• jäsenyrityksiä noin 250,

yhteistoimintajäseniä yli 60

• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliitto

• palveluyhtiö Adato Energia Oy:n omistaja

Marjaniemen tuulivoimalat Hailuodossa houkuttelevat paikalle matkailijoita. Lapojen tasainen humina on hypnoottista.

Yhä suurempi osa energia- ja ilmastopoliittisista pää-

töksistä tehdään Euroopan unionissa. Toimivat energia-

markkinat, energian saatavuuden turvaaminen ja

ilmastopäästöjen vähentäminen ovat nousseet EU:n

toiminnan keskeisiksi painopisteiksi. Valtaosa energiaan

ja ilmastoon liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä

perustuu EU-lainsäädäntöön.

Energiateollisuuden toimisto Brysselissä seuraa unionin

päätöksentekoa aitiopaikalta, luo yhteistyöverkostoja ja

tuo päätöksentekoon suomalaisen energiateollisuuden

näkemyksiä. Se myös kerää alaan liittyvää tietoa ja vä-

littää sitä Suomeen.

Brysselissä Energiateollisuus tekee yhteistyötä muiden

muassa sähköalan järjestö Eurelectricin, kaukolämmön

edunvalvontajärjestö Euroheat & Powerin ja ydinener-

gia-alan etujärjestö Foratomin kanssa.

‘‘ Energiateollisuus seuraa EU:n päätöksentekoa aitiopaikalta

Energia-alan edunvalvoja Euroopassa

Sähköntuotannossa tarvitaan viisaita valintoja

Talvet ovat pohjoisessa kylmiä, etäisyydet pitkiä ja teollisuutemme energia-

intensiivistä. Suomessa käytetäänkin kaikista EU-maista eniten sähköä ja toi-

seksi eniten kokonaisenergiaa asukasta kohden. Siksi Suomen kannalta on

keskeistä, että sähköä tuotetaan monipuolisesti ja kustannustehokkaasti.

Energiatoimialaan kohdistuu runsaasti muutospaineita. Tärkeitä kehitystä

ohjaavia tekijöitä ovat fossiilisten energialähteiden ehtyminen, ilmaston-

muutoksen torjunta sekä energian kilpailukykyinen hinta ja saatavuus.

Sähkön osuuden energian loppukulutuksesta odotetaan nousevan vuoteen

2050 mennessä nykyisestä reilusta neljänneksestä noin puoleen. Kehitykseen

vaikuttaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden korvautuminen sähköllä lii-

kenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä.

Energiateollisuus on mukana luotsaamassa Suomea viisaisiin valintoihin, jotta

sähkön hinta on tulevaisuudessakin kilpailukykyinen ja päästöt samanaikaises-

ti vähenevät. Lähtökohdat ovat lupaavat. Suomessa on paljon energiaosaamis-

ta, jota hyödyntämällä haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi.

Energiateollisuuden tavoitteena on, että sähköntuotanto on Suomessa hiili-

neutraalia vuoteen 2050 mennessä. Tavoite voidaan saavuttaa käyttämällä

monipuolisesti kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja, kuten ydin-, bio-, vesi- ja

tuulivoimaa, sekä hyödyntämällä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

‘‘ Suomessa on paljon energia osaamista, jota hyödyntämällä haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi

Vesi ja valo tekevät taidetta hiekkarannalla Haukiputaalla.

Suomi on kaukolämmön edelläkävijä

Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajami-

en yleisin lämmitysmuoto. Suomessa lähes 80

prosenttia kaukolämmön tuotannosta perustuu

energiatehokkaaseen lämmön ja sähkön yhteis-

tuotantoon. Yhteistuotannossa säästetään kol-

mannes polttoaineesta verrattuna siihen, että

lämpö ja sähkö tuotettaisiin erillisissä tuotanto-

laitoksissa.

Panostukset kaukolämpöön ovat

kannattaneet. Kaukolämpö on Suo-

messa koko EU-alueen edullisinta

ostovoimaan suhteutettuna. Ener-

giateollisuuden tavoitteena on yl-

läpitää ja vahvistaa Suomen edel-

läkävijäasemaa kaukolämmön

hyödyntäjänä.

Kaukolämmön tuotanto tarjoaa paljon mahdolli-

suuksia kotimaisten uusiutuvien energialähteiden

käytölle. Tulevaisuudessa erityisesti puuenergia

voi korvata kivihiiltä, maakaasua ja muita fossiili-

sia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa.

‘‘ Kaukolämpö on Suomessa koko EU-alueen edullisinta

Älykkäästi sähköä verkosta Luotettava sähkön saanti on toimivan yhteiskunnan pe-

rusedellytys. Se parantaa niin kansalaisten arkea kuin

teollisuuden kilpailukykyäkin.

Suomen sähköverkossa on vähän katkoja tai häiriöitä.

Hyvä toimitusvarmuus edellyttää kuitenkin panostuksia:

verkkoa on huollettava, kehitettävä ja uusittava niin, että

haitat sähkön käyttäjille ovat mahdollisimman pienet.

Energiateollisuus pyrkii luomaan sähköverkonhaltijoille toi-

mintaympäristön, joka kannustaa sähköverkkojen kehittä-

miseen. Verkon uusiminen ja energian käytön tehostami-

nen vaatii investointeja.

Hiljaisuus täyttää Koillismaan lumisen vaaramaiseman. Vain pakkanen paukkuu.

Tulevaisuuden sähköverkko on älykäs. Etäluet-

tavien sähkömittarien avulla sähkön käytöstä ja

verkon toiminnasta saadaan tietoa tunneittain.

Älykäs sähköverkko ohjaa kodinkoneiden ja lait-

teiden käyttöä niin, että asiakas voi hyödyntää

sähkön hintavaihteluja. Samalla voidaan parantaa

sähkön tuotannon ja käytön välistä

tasapainoa. Älykäs verkko mahdol-

listaa myös sen, että sähkönkäyttä-

jä voi tuottaa energiaa omiin tarpei-

siinsa ja myydä ylimääräisen sähkön

markkinoille.

Energiateollisuus edistää osaltaan liikenteen säh-

köistämistä. Sähkömoottori on polttomoottoria

tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi. Kun säh-

kö tuotetaan päästöttömästi, liikenteessä syntyy

vähemmän kasvihuonekaasuja. Suomessa liiken-

teen sähköistämiselle on hyvät valmiudet.

‘‘ Tulevaisuuden sähköverkko on älykäs

Tavoitteena eurooppalaiset sähkömarkkinat

Asiakkaiden valinnanmahdollisuu-

det sähkömarkkinoilla lisääntyivät,

kun sähkökauppa avautui Pohjois-

maissa kilpailulle 1990-luvun lop-

pupuolella. Suomen energia-ala

kurkottaa vieläkin pidemmälle: ta-

voitteena ovat Euroopan laajuises-

ti toimivat sähkömarkkinat. Laaja

markkina-alue ja yhteiset säännöt

edistävät kilpailua ja hyödyttävät

asiakasta.

Pohjoismaissa on kehitetty toimiva malli, jota voi-

daan hyödyntää eurooppalaisia sähkömarkkinoi-

ta rakennettaessa. Onnistumisen taustalla on pait-

si vahva pohjoismainen yhteistyön perinne myös

energiantuotannon monipuolisuus: eri tuotanto-

muodot täydentävät toisiaan.

Suomessa Energiateollisuus edistää vähittäismark-

kinoiden toimintaa antamalla ohjeita ja suosituksia

sähkön myyjille ja ostajille. Näin voidaan yhtenäis-

tää menettelytapoja ja taata sähkön vähittäis-

markkinoiden hyvät toimintaedellytykset.

Energia-alan yritykset haluavat myös olla erinomai-

sia asiakaspalvelijoita.

‘‘ Energia-alan yritykset haluavat olla erinomaisia asiakaspalvelijoita

Ostopalveluja energiayhtiöille

Energia-alalle on kehittynyt muutamassa vuodes-

sa toimivat palvelumarkkinat. Uudet yritykset tarjoa-

vat sähkö- ja kaukolämpöverkkojen sekä voimalaitos-

ten suunnittelu-, kunnossapito- ja rakentamispalveluja

energiayrityksille.

Energiateollisuus haluaa lisätä palvelujen tarjontaa ja

käyttöä: energiayrityksiä kannustetaan ostamaan pal-

veluja ja palveluntuottajia kehittämään tarjontaansa.

Tavoite hiilineutraalista energiantuotannosta avaa pal-

veluyrityksille monia uusia kasvumahdollisuuksia. Uu-

denlaista osaamista ja tekniikkaa tarvitaan esimerkik-

si uusiutuvia energialähteitä käyttävässä tuotannossa,

Syksy on saapunut kaupungin kaduille. Kellastuneet lehdet rapisevat, kun naapuri palaa ruokakaupasta kotiin.

hajautetun tuotannon laitteistojen hallinnassa

sekä sähköautojen lataus- ja mittausjärjestelmien

kehittämisessä.

Palveluntuotantomarkkinoiden toimintaa edis-

tämällä voidaan lisätä koko energia-alan tehok-

kuutta.

Joessa virtaava vesi on kylmää, mutta lapsen leikkiä se ei häiritse.

Energia-ala työnantajana

Energia-ala on tulevaisuuden ala. Se

työllistää tällä hetkellä noin 15 000

suomalaista eri puolilla kotimaata ja

myös ulkomailla.

Uuden energiateknologian kysyn-

tä kasvaa kiihtyvällä tahdilla, ja tut-

kimus- ja kehitystoimintaan panos-

tetaan lähivuosikymmeninä voimakkaasti. Jotta

suomalaisten energia-alan yritysten toiminta-

edellytykset voidaan turvata myös tulevaisuu-

dessa, tarvitaan osaavaa, ammattitaitoista ja

haasteisiin rohkeasti tarttuvaa työvoimaa.

Energiateollisuus osallistuu alan ammatillisen

koulutuksen kehittämiseen ja huolehtii siitä, että

koulutus vastaa työelämän tarpeita.

Energia-alalla uusien osaajien tarve on suuri. Sik-

si on tärkeää jakaa tietoa alan mahdollisuuksis-

ta sekä ammatinvalintaa pohtiville nuorille että

heidän opettajilleen ja opinto-ohjaajilleen. Tule-

vaisuuden osaajia Energiateollisuus houkuttelee

alalle monipuolisen nuorisoviestinnän avulla.

Turvallisen työympäristön kehittäjä

Suomessa energia-alan tapaturmat ovat harvi-

naisia. Ala on työturvallisuuden edelläkävijä. Se ei

kuitenkaan riitä – alan tavoite tapaturmien mää-

rälle on pyöreä nolla.

Energiateollisuus on luonut jäsenyrityksilleen tur-

vallisuusmallin, jonka avulla työturvallisuutta voi-

daan entisestään parantaa ja nollan tapaturman

tavoite saavuttaa.

‘‘ Ala tarvitsee osaavaa, ammattitaitoista ja haasteisiin rohkeasti tarttuvaa työvoimaa

Energiateollisuus ry

Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 Helsinki

PL 100, 00101 Helsinki

Puhelin (09) 530 520, faksi (09) 5305 2900

www.energia.fi

Brysselin toimisto

Rue de la Charité 17

B-1210 Brussels, Belgium

Tel. +32 (0)2 209 4309

Fax +32 (0)2 223 0805

teks

ti: V

iest

intä

toim

isto

Con

exio

Oy

| gra

afine

n su

unni

ttel

u: Z

eela

nd H

elsi

nki O

y | v

alok

uvat

: Kai

Tirk

kone

n | p

aino

: Fin

epre

ss O

y