Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus1 9.2.2016Teppo Tutkija
© Luonnonvarakeskus
• Kuusi ei kuki runsaasti joka vuosi, ja erityisesti heikon tai keskinkertaisen kukinnan vuosina kaikki siemenaiheet eivät pölyty.
• Hedelmöittymättömät siemenaiheet kehittyvät kuitenkin eteenpäin ns. tyhjiksi siemeniksi. Esimerkiksi männyllä tyhjiä siemeniä on merkittävästi vähemmän, sillä tätä jatkokehitystä ei tapahdu.
• Hedelmöittyneestä siemenaiheestakaan ei aina kuitenkaan synny ’täyttä’ siementä, sillä alkion kehitys voi keskeytyä esim. niin sanottujen letaalialleelien vuoksi.
• Ns. vajaasti tuleentuneita / kehittyneitä siemeniä syntyy mm. silloin jos lämpösummaa ei kerry riittävästi.
2 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Kuusen siemenistä vain osa on itämiskykyisiä
• Tuhohyönteiset jättävät erilaisia jälkiä siemeniin.
• Siemenen sisällä oleva toukka voi olla kuusensiemenkiilukaisen (Megastigmus strobilella) tai kuusensiemensääsken (Plemeliella abietina). Aikuinen kiilukainen munii vihreään käpyyn ja siemensääski emikukintoon. Toukka syö siemenen sisuksen ja jää talvehtimaan sen sisään.
• Kuusen käpyjen tuhohyönteisistä pahin on kuusenkäpykääriäinen (Cydia strobilella). Sen toukat syövät käpyä sisältä päin ja tuhoavat myös siemeniä. Siemenen sisään jää syönnin jäljiltä ”purua” tiiviisti pakattuna.
3 9.2.2016
4
© Luonnonvarakeskus
Kuusen siemenistä vain osa on itämiskykyisiä
• Erilaatuisten siementen osuus vaihtelee puiden ja vuosien välillä
– Puut kukkivat eri aikoina, mikä vaikuttaa pölytyksen onnistumiseen ja toisaalta tuhoriskiin
– Puiden kukintajärjestys vaihtelee kuitenkin vuosien välillä
– Tuhohyönteisten kannat vaihtelevat alueittain ja vuosien välillä, samoin puiden tuhoherkkyys
5 9.2.2016
Kuva Erkki Oksanen / Luke
© Luonnonvarakeskus Kuva Pekka Helenius
© Luonnonvarakeskus
Siementen lajittelu
• Useissa havupuilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että puiden, tai siemenviljelyksillä kloonien, siementen keskipainot vaihtelevat huomattavasti.
• Tästä on päätelty, että painon mukaan tehtävä lajittelu on samalla tahaton geneettinen lajittelu: joidenkin puiden jälkeläiset ovat aliedustettuina lopullisessa siemenerässä tai puuttuvat kokonaan.
• Tutkimukset on kuitenkin tehty aina otantapohjaisesti tai ns. yhdistetyistä näytteistä. Yksittäisten käpyjen siementen painojakaumia, ja sitä kautta todellista lähtötilannetta, ei ole tutkittu.
7 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksen esittely
• Tutkimuksessa selvitettiin kuinka siementen laatu vaihtelee puittain / klooneittain– Millaisilla osuuksilla kukin emopuu osallistuu
siemenerään?
• Kuinka siementen paino vaihtelee puittain / klooneittain?
• Mistä lähteistä siementen painovaihtelu on peräisin?– Puiden välinen, käpyjen välinen, käpyjen sisäinen vaihtelu
8 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksen esittely - aineisto
• Käpyjä kerättiin Puijolta sekä Suholan siemenviljelykseltä Joroisista.
• Puijon keräys (62°54’N, 27°39’E; 190–215 m mpy)– Seitsemän puun latvuksesta
kerättiin kustakin 10 litraa käpyjä 14.3.2011
– Puiden ikä 90–165 vuotta – Tuleentumisvuoden
lämpösumma 1522 d.d., sademäärä 570 mm
9 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Tutkimuksen esittely - aineisto
• Suholan 1. polven kuusen siemenviljelys (sv403), perustettu 1994. 62°15’N, 27°42’E, 90 m mpy. 35 kloonia.– Viidestä kloonista kerättiin
kustakin kaksi litraa käpyjä14.1.2013
– Tuleentumisvuodenlämpösumma 1297 d.d. ja sadanta 737 mm
• Kävyt säilytettiin pakastimessaja karistettiin yksittäinpaperipusseissa.
10 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus11 9.2.2016
Puu, Puijon metsikkökeräys
Erilaatuistensiementen osuus, % 1 2 3 4 5 6 7 Puiden välinen
ero, P-arvo
Täydet 29,2 56,4 60,3 56,7 84,5 86,4 64,7 <0,001
Tyhjät 59,3 35,2 29,5 24,1 9,9 8,0 32,8 <0,001
Vajaat 3,1 0 0,7 0,9 0,3 1,1 0,8 0,002
Erittäin vajaat 2,7 0 0,6 1,3 0,1 0 0,4 0,002
Kehitys keskeytynyt 2,5 0 0 0,6 0,2 0,3 0,1 0,029Kuusenkäpykääriäisv
aurio 2,1 0,1 6,9 0,3 0,5 1,8 0,1 0,006Siemenkiilukaistoukk
a 0,2 8,0 0,9 14,5 3,8 0,7 0,3 <0,001
Siemensääskitoukka 0 0 0,6 0 0,3 0 0,3 -
Mekaaninen vaurio 0,1 0,2 0 1,1 0 1,2 0,1 0,175
Tunnistamaton vaurio 0,8 0,1 0,4 0,6 0,4 0,5 04 -Siementen
yhteismäärä (5 käpyä) 891 855 691 698 1127 941 1153
12
Klooni, Suholan siemenviljelyskeräys
Erilaatuistensiementen osuus, % E11 E246 E252 E456D E1549
Kloonien välinen ero, P-arvo
Täydet 63,8 63,9 79,2 79,1 33,2 <0,001
Tyhjät 25,7 20,7 8,6 14,6 52,0 <0,001
Vajaat 0,6 0,5 0,2 0,1 0,3 0,427
Erittäin vajaat 0,1 0,5 0 0 0 0712
Kehitys keskeytynyt 0,5 0,3 0,2 0 0 0,574
Kuusenkäpykääriäisvaurio 6,2 8,6 10,7 3,3 11,3 0,118
Siemenkiilukaistoukka 0 0 0 0 0 -
Siemensääskitoukka 0 0 0 0 0 -
Mekaaninen vaurio 1,1 2,2 0,7 1,6 0,4 0,138
Tunnistamaton vaurio 2,0 3,3 0,4 1,4 2,3 0,023
Siementen yhteismäärä (4 käpyä) 991 970 1215 1159 922
© Luonnonvarakeskus
Millaisilla osuuksilla kukin emopuu osallistuu siemenerään?
Puu 1 2 3 4 5 6 7
Täysiä siemeniä, kpl 258 478 417 396 952 813 746
14 9.2.2016
Klooni E11 E246 E252 E456D E1549
Täysiä siemeniä, kpl 632 620 962 917 306
© Luonnonvarakeskus
Kuinka siementen paino vaihtelee puittain / klooneittain?
Klooni E11 E246 E252 E456D E1549Kloonien
välinen ero, P-arvo
Täysien siementen painon keskiarvo,
mg
6,66 (±0,039)
5,54 (±0,029)
6,76 (±0,025)
6,25 (±0,023)
6,39 (±0,050) <0,001
15 9.2.2016
Puu 1 2 3 4 5 6 7Puiden
välinen ero, P-arvo
Täysien siementen painon keskiarvo,
mg
6,12 (±0,049)
6,09 (±0,034)
5,22 (±0,030)
6,51 (±0,037)
5,60 (±0,021)
5,37 (±0,029)
6,37 (±0,029) <0,001
Mutta tämän jälkeen käy kiinnostavaksi…
Siementen paino
Keskiarvo, esim. 5,22 mg Keskiarvo, esim. 6,12 mg
© Luonnonvarakeskus
Mutta tämän jälkeen käy kiinnostavaksi…
Siementen paino
Keskiarvo, esim. 5,22 mg
Varianssi kuvaa, kuinka kaukana muuttujan arvot ovat tyypillisesti sen keskiarvosta
Kun varianssi on suuri, hajonta on suuri
© Luonnonvarakeskus
Varianssin tarkastelua
• Varianssin lähteitä voidaan tarkastella tilastollisin menetelmin
Mikä selittää siemenen painossa esiintyvää varianssia?
Siementen painossa esiintyvä kokonaisvarianssi (eli kokonaisvaihtelu) voidaan jakaa
- puiden / kloonien väliseen - puun / kloonin sisäiseen (eli käpyjen väliseen)- kävyn sisäiseen
vaihteluun. Minkä osan kokonaisvarianssista selittää kukin näistä komponenteista?
18 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Kaikki siemenet Varianssiestimaatti Keskivirhe Osuus kokonais-varianssista, %
Puiden välinen vaihtelu 0,4910 0,3080 11,3
Puun sisäinen (käpyjen välinen)
vaihtelu0,1530 0,0530 3,5
Kävyn sisäinen vaihtelu 3,6830 0,0650 85,1
19
Täydet siemenet (>2,5 mg) Varianssiestimaatti Keskivirhe Osuus kokonais-
varianssista, %Puiden välinen
vaihtelu 0,1949 0,1314 28,6
Puun sisäinen (käpyjen välinen)
vaihtelu0,1250 0,0395 18,3
Kävyn sisäinen vaihtelu 0,3620 0,0081 53,0
© Luonnonvarakeskus20
Kaikki siemenet Varianssiestimaatti Keskivirhe Osuus kokonais-varianssista, %
Puiden välinen vaihtelu 0,6870 0,5070 17,1
Puun sisäinen (käpyjen välinen)
vaihtelu0,1090 0,0440 2,7
Kävyn sisäinen vaihtelu 3,2150 0,0630 80,2
Täydet siemenet (>2,5 mg) Varianssiestimaatti Keskivirhe Osuus kokonais-
varianssista, %Puiden välinen
vaihtelu 0,2164 0,1924 24,3
Puun sisäinen (käpyjen välinen)
vaihtelu0,2138 0,0793 24,0
Kävyn sisäinen vaihtelu 0,4610 0,0112 51,7
© Luonnonvarakeskus
Hävikki 31 % 56 % 16 % 4 % 11 %
Kokonaishävikki 20,2 % itämiskykyisiä siemeniä!
Siemenet painovälillä 5,5–7,5 mg otetaan mukaan
Hävikki 3,6 % 6,0 % 0,9 % 1,5 % 3,3 %
Kokonaishävikki 2,7 % itämiskykyisiä siemeniä
Siemenet painovälillä 4,5–8,5 mg otetaan mukaan
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätökset
23 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
Johtopäätökset
• Painolajittelua paljon suurempia ongelmia geneettisen monimuotoisuuden kannalta ovat kuitenkin muut, luontaiset prosessit kuusen lisääntymisessä
– Kaikki puut / kloonit eivät kuki yhtä runsaasti – Täysien siementen osuus vaihtelee suuresti
• Pitäisikö siemenet kerätä klooneittain ja yhdistää ”tasapainoiseksi” eräksi tai yhdistää siemeneriä vuosien yli?
24 9.2.2016
25 9.2.2016
35
25
15
12
???
26 9.2.2016
© Luonnonvarakeskus
KIITOS!
27 9.2.2016
Himanen, K., Helenius, P., Ylioja, T. & Nygren M. 2016. Intraconevariation explains most of the variance in Picea abies seed weight: implications for seed sorting. Canadian Journal of Forest Research. In Press.
Sirpa Kolehmainen, Mervi AhonpääMetsäntutkimuslaitos, Suonenjoki