Upload
others
View
8
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
13.30 – 14.00 Hengitysvajaus ja etenevä raajaheikkous
(teho‐osastolla)
LT Anne‐Mari Kantanen, apulaisylilääkäri
KYS Neurokeskus, Neurologian klinikka
• Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät• Orion, Boehringer Ingelheim, BMS
• Tukea työnantajan määräämiin ammatillisiin koulutustilaisuuksiin
• Sanofi‐Gentsyme (AAN 2018)• Muut sidonnaisuudet
• Heart2Save• Työ
• KYS Neurokeskus• Sisä‐Savon TTH KY konsultti
• Suomen Lääkäriliitto• Luottamusneuvosto• Luottamusmies
10.12.2019 2
Sidonnaisuudet (2v)
Äkillinen voimaheikkous ja hengitysvajaus
Lihasvoimat / hengitys heikentynyt
tuntien tai vuorokausien sisällä
Ylempi ja alempi motoneuroni auttaa lokalisaatiossa ja diagnostiikassa.
Etiologinen kirjo on laaja ja käsittää koko
keskus – ja ääreishermoston
Tunnista nopeasti hengitysvajauspotilas sekä potentiaalinen selkäydinkompressio.
Potilas voi tulla vastaan
päivystyksessä, teholla tai polilla
Metodina poissulku ja kohdentaminen
Mitä sairauksia heikkousoireiden taustalla?Molemminpuolinen heikkousAivorunko – leesio•Basilaristukos• Falx
Selkäydin• Leesio eri mekanismeilla
Ääreishermot•Polyradikuliitti• Äkilliset muut polyneuropatiat
Hermolihasliitoksen taudit•Myastenia gravis MG •Botulismi ja muut toksiinit
Lihastaudit ja motoneuronitaudit•Myopatia (alkoholi)•Myosiitit•ALS /SMA
Toispuoleinen heikkous
Hemisfääri
• Aivoinfarkti• Aivoverenvuoto• Tuumorit• Traumaattiset aivovammat (SDH/EDH)
Ääreishermot
• Pinnetilat, Plexus, mononeuropatiat
METABOLISET & YLEISOIREETHypoglykemiaPeriodinen paralyysi (hypo – tai hyperkalemia)SepsisAkuutti koronaarisyndroomaHäkämyrkytysRabdomyolyysiKriittisesti sairaan iäkkään ihmisen hidas toipuminen
Keskushermosto Ääreishermosto ja dermatomit
Aivohermot
Selkäydin: eri tasot
Cortex
Hermo‐lihasliitos
Ylempi motoneuroni ja alempi motoneuroni
Kollegan cortex heikkousoiretta miettiessä?
HEUREKA!
Akuutti heikkousoire: onko hengitysvajausta tai verenkiertovajausta, tajunta matala? Onko lihasheikkoutta?
1.ABC ja TEHO!2. Jatka kuvantamalla aivot – ja selkäydin ja statustamalla
teho‐osastollaTetra tai parapareesi?
Kyllä
Ei
KylläEi
Hemipareesi
Ylemmän motoneuronin löydöksiä + Aivolöydöksiä
Kyllä
Metaboliset ja muut syyt
Kyllä
Keskushermon oireet?
Ei
HermojuuriPleksus
Perifeerinen hermovaurio
Pelkkä ylemmän motoneuronin vaurio + tetra tai parapareesi?tuntoraja Rakko?
Ei
Aivorunko
Kyllä
Kyllä
Selkäydin‐prosessi
EiAlemman motoneuronin oireet
Motoriset + sensorisetAlaraajat > yläraajat
Polyradikuliittil. GB
Kyllä Ei
Proksimaalinenheikkous, ei sensoriikkaa= Myopatia!
Silmä – ja bulbaarioireet= Myastenia!
Ei
Modified from UTD
Motoneuronilöydökset Y+A=ALS
Anamneesi
Anamneesipotilaalta tai
läheiseltä! Kanta! SK! eRec! Lähete! Ensihoitokaavake!
Aiemmat sairaudet tai lääkkeet?
Oireen kehitys tähän päivään –
aikajänne?
Koko oirekirjo, myös intiimit
asiat!
Status
Päästä jalkoihin, Keskushermostosta
aivohermoista periferiaan
Aivo‐oireita hemisfääreiltä/korteksilta?
Aivohermostatus!
Heikkous toispuoleinen vai molemminpuolinen? Hemi/para/tetra.
Ylemmän motoneuronin oireita?
Alue Jännevenytys
C5‐6 Biceps/Brachioradialis
C7 Triceps
L2‐3‐4 Patella
S1 Akillesjänne
Löydös ja tulkinta?Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni
Lihastonus Koholla (viiveellä) Alentunut
Refleksit Vilkastuneet (viiveellä) Puuttuvat* tai vaimeat**
Babinski, Hoffman + ‐/ei liikettä
Mahdollisia syitä: • Selkäydinleesiot• Aivotapahtuma/aivorunkoleesio
• Neuropatiat*: erit distaalisetlihasryhmät : Polyradikuliitti, myös aivohermovariantit
• Toispuoleinen: hermojuurikompressio / radikulopatia (LS‐ranka)
• Myopatiat**: proksimaaliset• Hermolihasliitoksen sairaudet: MG
Oire Neuropatia Myopatia Hermolihasliitos
Tyypillinen paikka Distaalinen > proksimaalisensuuntaan
Proksimaalinen Sekä että / diffuusi / silmä ja bulbaarioireet
Refleksit Vaimeat Normaalit/vaimeat Normaalit
Tuntopuutokset Voi olla Ei Ei
Aivoperäiset heikkouden syyt (ylemmän motoneuronin merkit)• Toispuoleinen:
• Stroke: aivoinfarkti, aivoverenvuoto, SDH, EDH
• Etenevä ja molemminpuolinen: • basilaristukos ja aivorunkoleesiot• Falxin prosessit (menigeooma, SDH)• Pikkuaivot (koordinaatiohäiriö voi muistuttaa voimaheikkoutta)
Post op sydänpotilas teholla
Potilastapaus 1 jatkuu• Kuvattu pää ja selkäydin.
• Potilaan statuksessa oli alaraajojen selkeä heikkous, sängyllä pystyi vetämään polvesta koukkuun, ei varaamaan.
• Heijastevilkastuma alaraajoissa, babinski +/+ ja spastisiteettia. Virtsaumpi. Tuntoraja Th10‐12 tasolla.
• Kuvassa huomattava sentraalisen spinaalikanavanahtaus. Myelopatiaa C7 ‐ Th1 –välissä
• Lisäksi kuvattu vielä kaularangan CT traumamuutosten verifioimiseksi.
• Operatiivinen hoito. Posteriorinen dekompressio.
CAVE! Muista ytimen puristustilat ja iäkkäällä pienikin vamma voi olla kohtalokas!
Selkäydinetiologiat: (ylempi motoneuroni)
• Ahtauma > myelopatia• Vammat > sokki• Infektiot ja inflammaatiot > myeliitti
• Infarktit (spinalis anterior)• Kasvaimet (metastaasit)• syringomyelia• Abskessit• Sädehoidon jälkitila• B12‐vitamiinin puutos
MRI ensisijaisesti, joskus vammoissa CT myös!
Tehovinkki: Jos parapareesi ja aorttaa ”rassattu” > spinalisanterior…
ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi)Ylemmän ja alemman motoneuronin oireita
• Samanaikainen ylemmän ja alemman liikehermon häiriö.
• Koko liikeradasto motoriselta aivokuorelta selkäytimen etusarven soluihin vaurioituu.
• Motoneuronien degeneraatio > glioosi• Yksittäisen raajan distaaliosan heikkous (70%). Bulbaarioireet (30%).
• Joskus täysi yllätys esim. postoperatiivisesti anestesiasta herätessä > ei irtoa ventilaattorista
Insidenssi 1–3/100 000
Halvausoireet, surkastuminen. Lievät tuntohäiriöt mahdollisia. Lihastonus voi olla kuitenkin lisääntynyt (spastinen) ja Babinskinmerkki positiivinen.ENMG laaja alemman motoneuronin vaurio.
Ääreishermoston ongelmat
Polyradikuliitti(Guillain‐Barre & Miller ‐ Fisher)
Alempi motoneuroni• Akuutti (95 % tapauksista), krooninen ja relapsoiva.
• Alaraajoista alkavat pistely, puutuminen ja lihasheikkous, jotka nousevat symmetrisesti jalkateristä ylöspäin.
• Infektio (kampylobakteeri, sytomegalovirus, Epstein‐Barrin virus, mykoplasma, zikavirus ym.), rokotus tai immunomanipulaatio edeltää 70 %:a tapauksista
Lihasheikkous dominoi Aivohermot (miller‐fisher varianttiVoi edetä hengityshalvaukseen tunneissa.Rakko ‐Kipu (selkä/hartia)TuntoHeijasteet ‐ / normaali alussa
Likvor proteiininousu +Selkäytimen MK:ssa: hermojuurien tehost+ENMG‐löydökset: aksonivaurio (n. 3vk) Neurografia: 1‐5 päivää (johtumiskatkos)Gangliosidi ‐ VA
Insidenssi 1.0–1.9/100 000/V
EnnusteTäydellisesti paranee 1–2 v:ssa yli 90 % sairastuneista.Kuolleisuus on 5–10 %.Vaiheet: 4 ‐ 2 – 6 viikkoa
Hermo – lihasliitoksen sairaudet
Myastenia gravis, autoimmuunitauti, poikkijuovainen lihas
insidenssi < 1 / 1 00 000 Okulaarinen ja yleistynyt muoto
DG: MRI keskushermosto
Vasta‐aineet MYASTENIA‐EMG YKSISÄIE ENMG
(Edrofoni/tensilon)THX‐MRI/CT: tymooma
Myasteeninen kriisiMyasteeninen kriisi• Infektiot yleensä laukaisevina tekijöinä
• hengityslihasheikkous ja bulbaarioireet lisäksi
• Levottomuus, hikoilu ja takykardia, virtsaamis‐ ja ulostamistarve, tajunnatason lasku ja lisäksi joskus laajenevat pupillat
• Hengitysvajaus vaarana, voidaan tarvita teho‐hoitoa• otettava myös sydänongelmat, infektiot huomioon päätöstä
tehdessä
• Annetaan neostigmiiniä (Metastigmin) 0,5 mg kerta‐annoksena iv. tai 1 ‐ 1,5 mg im. tai potilaan pyridostigmiiniannosta vastaava annos neostigmiiniä. (1 mg neostigmiiniä i.v/ im = 60 mg pyridostigmiiniä po).
• Intubaatiota ja ventilaatiota vaativissa tilanteissa pyritään nopeaan PLASMAFEREESIIN (C‐näyttö) tai IVIG annosteluun.
Kolinerginen kriisi• Antikoliiniesteraasien yliannostus voi johtaa kolinergiseen kriisiin
• Erottaminen myasteenisestakriisistä voi olla hankalaa
• Oireita voi olla ripuli, lihasten nykinä, mioosi, lihaskrampit, lisääntynyt syljeneritys ja lihasheikkous, joka pahenee lääkkeen oton jälkeen
• 1 mg atropiinia iv, vaikuttaa vain muskariini‐oireisiin.
• Jos oireet eivät lievity niin potilas on kytkettävä respiraattoriin ja antikolinesteraasi‐lääkitys jätetään tauolle
• Jatkossa aloitus 50% annoksesta
Hevonen vai Seepra?
Seeprat: toksiinit ‐ botulismi!
Muista myös organofosfaatit, mikäli hoidat venäläistä kaksoisagenttia!
Olennaista: Hoidetaan kuten jotakin samankaltaista tautia, tehohoito pitää hengissä, toistotutkitaan ja haastatellaan omaisia, kunnes diagnoosi asettuu kohdalleen. Konsultoidaan kollegoja, muita sairaaloita tarvittaessa!
Liha – ja kalasäilykkeet,savukala oliivit
Muista syistä teholla olevan potilaan lihasheikkous?
• Yleensä konsultoidaan kun potilas ei ”irtoa” ventilaattorista ja on poikkeavaa lihasheikkoutta
• Taustalla yleensä pidempi tehohoito, vaikea sairaus: SEPSIS, monielinvaurio
TehohoitoneuropatiaÄäreishermostovika, Kuvantamisten ENMGKorjaantuu kun etiologia korjaantuuProksimaalisvoittoinen etenevä lihasheikkous • Myös muut pareesit mahdollisia
• Selvittely kulkee kuten muissakin –neurologinen status
• Kuvantaminen ja elektrofysiologinen selvittely tarvittaessa.
Tehohoito ja hengityslaitehoito?
ABC• Hengitystiet ei pysy auki:• aivorunko‐oireet/nielupareesi/tajunta
• Tai potilaan ventilaatio ei onnistu (breathing)• (hengitysliikkeet/pallea ja kylkivälilihakset)
Alkuun sairaudesta riippuen seuranta: esim. PEF,
hengitysfrekvenssi, verikaasuanalyysi ( CO2‐retentio), saturaatio
Non‐invasiivinen ventilaatio (NIV): • vasta‐aiheita tajunnan alenema, sekavuus, pahoinvointi
Invasiivinen eli hengityslaitehoito• Eri moodit: kontrolloitu, Painetuella omalla hengityksellä (APRV ja BIPAP)
Milloin trakeostooma?
Lyhytaikainen hengityslaiteVieroittelu
ekstubaatioyritys
Pitkittyvä hengitysvajausoirekuva yli 7 vrk > trakeostooma
Perkutaaninen (teho‐osastolla) tai elektiivinen leikkaussalissa (KNK)
Hengityksen hukkatila pieneneeÄänihuulten rasitus pienenee
KuntoutusLiikkuminen
Elämänlaatu ja puhekanyylit
Viite
Muut tehohoitoon liittyvät asiat
Immobilisaatio & kuntoutusIho ja asennot
Ennuste ja toivo
Ensisijassa enteraalinenravitsemus ja energiaa 25‐35kcal ”ihannepainokilolle”
Psyyke
Omaiset
YhteenvetoHeikkous – ja lihasheikkous on tavallinen päivystyksen potilaan
oirekuva.
Ensin ABC (airway, breathing and circulation)
Onko äkillinen aivoverenkiertohäiriö mahdollinen? Puristaako joku selkäydintä!
Tutki aina potilas ensin itse ja tee tasodiagnostiikkaa ja kuvaa!
Vanhuspotilas erikseen!