Kala & KauppaAjankohtaista tietoa kalatuotteista,kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä.

3/2017

Helsingin Kalatalo

Kaikki kalasta kansiin

Pyhäjärven apajilla

Suomi juhlii kalaherkuilla

Kuva

Tom

mi A

ntto

nen

2 3

Pankkimaailmassa me-nestyksekkään uran tehnyt Janne Rantanen lähti kaksi vuotta sitten haastamaan itsensä oi-kein huolella. Hän otti

vastaan pestin Helsingin Kalatalo Oy:n toimitusjohtajana. Aasian yri-tys- ja rahoitusmarkkinoiden vahtaa-minen vaihtui Keravalla toimivan liki 5000 neliön kalatehtaan johtamiseen ja luotsaamiseen menestyväksi kas-vuyritykseksi.

– Aika oli otollinen kokeilla elä-mässä jotain muuta. Minut pyydet-tiin alun perin avustamaan talossa toimivia yrityksiä. Lopulta paras ratkaisu oli yhdistää tiloissa toimi-neiden neljän alkuperäisen yrityksen toiminta yrityskauppojen kautta yh-deksi uudeksi yritykseksi, Helsingin Kalatalo Oy:ksi.

Helsingin Kalatalon rakennus on valmistunut vuonna 2012. Rantanen on ohjannut yrityksen toiminnan uu-delle pohjalle.

– Luovuimme kokonaan tuo-rekalakaupasta ja keskitymme nyt

valmiisiin kalatuotteisiin, kuten ka-lapihveihin, savu- ja graavikalaan, kalalevitteisiin ja kirjolohen mätiin. Tuorekalamarkkinat ovat erittäin kil-paillut Suomessa. Halusimme kehit-tää omat vahvuutemme ja keskittyä täysipainoisesti niihin, selvittää Ran-tanen suunnanmuutosta.

Nimellä on merkitystä

Helsingin Kalatalon lippulaivatuot-teena voi pitää Villikalapihviä, jonka raaka-aineena käytetään kotimaista särkeä, lahnaa ja sulkavaa – kaloja, joita järvien kunnostamiseen täh-täävä poistokalastus tonnikaupalla tuottaa.

Villikalapihvien konsepti syntyi yhdessä Lahden kaupungin ruoka-palvelun kanssa osana Vesijärvihan-

Valmista pöytäänHelsingin Kalatalon syöntivalmiit kalapihvit ovat ilmestyneet tänä vuonna laajalla rinta-malla kauppojen valikoimiin. Kalatalon toimitusjohtaja Janne Rantanen näkee suomalai-sissa kalatuotteissa kansainvälisen menestystarinan ainekset.

>>

” Luovuimme kokonaan tuore-kalakaupasta ja keskitymme nyt valmiisiin kalatuotteisiin, kuten kalapihveihin, savu- ja graavikalaan, kalalevitteisiin ja kirjolohen mätiin.”

Janne Rantanen

54

ketta. Vesijärveä on vuosia kun-nostettu poistokalastuksella. Suuret kalansaaliit päätyivät ennen kompos-toitavaksi. Lahden kaupungissa syn-tyi ajatus hyödyntää kala ruoaksi.

– Me tartuimme haasteeseen ja kehitimme poistokalastuksen saa-liista kalapihvejä. Niitä tarjottiin Lahdessa päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa. Vastaanotto oli in-nostunutta lapsista vanhuksiin, ker-too Rantanen.

Lopulta Kalatalon kalapihvit brän-dättiin markkinoille Villikalapihvin nimellä. Tuotteen nimellä on merki-tystä.

– ”Villikalapihvi” herättää kulut-tajan mielenkiinnon. En usko, että ”Lahnapihvi” herättäisi yhtä suurta kiinnostusta, kertoo Rantanen.

Rohkeampaatuotekehitystä

Rantasen mielestä Suomessa tarvi-taan rohkeampaa tuotekehittelyä.

– Asuin vuosia Kiinassa. Siellä ei tunneta kalaa, mistä ei voisi kehit-tää hyvää syötävää. Meillä haaska-taan poistokalastuksen suuria saaliita muuhun kuin ihmisravinnoksi, jopa kompostiin. Villikalapihvin vastaan-otto kertoo, millaisia mahdollisuuk-sia meillä luonnonkalassa löytyy. Näen siinä suurta vientipotentiaa-liakin, kun tuotteen brändäämisessä hyödynnetään Suomen hyvää luon-toimagoa.

Kaiken lähtökohta on herkullinen

tuote. – Villikalapihvi on mehevä ja ka-

lan maku on mieto samaan tapaan kuin kalapuikossa. Siksi se maistuu erityisen hyvin lapsille ja nuorille. Jotain samaa pitäisi kehittää silakalle-kin. Teemme perinteisiä silakkapih-vejä, mutta niitä himoitsee pääasiassa vanhempi väki. Silakka on hieno kala ja sitä meressä riittää. Silakasta pitää vain keksiä aivan uudenlaisia tuot-teita, jotta se maistuisi nuorillekin, sanoo Rantanen.

Tulevaisuusvalmistuotteissa

Kalatalon tulevaisuus on Rantasen visiossa paistetuissa, grillatuissa ja friteeratuissa valmistuotteissa.

– Otetaan esimerkiksi frittimuik-kut. Kun niitä tarjoaa hyvän dipin kanssa, parempaa snäksiä saa hakea. Nuori kuluttajapolvi haluaa mahdol-lisimman valmiita tuotteita tuoreka-lan sijaan. Toinen kasvava tuoteryh-mä ovat pakastekalavalmisteet. Siksi mekin niihin panostamme, sanoo Rantanen.

Uusien tuotteiden perusta on luonnonkalasta valmistetussa ka-lamassassa, jonka saatavuuden Helsingin Kalatalo on varmistanut solmimalla toimitussopimuksia kym-menien kalastajien kanssa.

– Ihanteellisinta meidän kannal-ta on, kun kalastaja voi itse tehdä ja pakastaa kalamassan ja toimittaa sen meille. Suomessa on panostettu ka-

lasatamiin muttei jalostuslaitteisiin ja pakastukseen. Massauskone ei ole suuri investointi yhdelle kalasatamal-le mutta tarjoaa kummasti lisää työtä ja toimeentuloa useille kalastajille, uskoo Rantanen.

Pohjoismaisuusvientivaltti

Aasian markkinoita vuosia tutkinee-na Rantanen on varma, että suoma-laisilla kalatuotteilla riittää maailmal-la kysyntää.

– Pohjoismaisuus on hyvässä nosteessa Aasiassa. Luonto ja ruoan puhtaus ovat valttejamme. Kotimai-nen kirjolohen mäti on esimerkiksi aasialaisille loistotuote. Pastöroitu mäti säilyy hyvin lasipurkissa, väri on kaunis ja sen rakenne on ihanteelli-nen käyttää muun muassa susheissa. Aasiassa kaikki mäti myydään kavi-aareina, joten imagokin on valmiiksi herkullinen. Kunhan viranomaiset vain onnistuvat saamaan suomalaisy-rityksille vientiluvat Kiinaan kun-toon, suomalaisista kalatuotteista tulee hieno vientivaltti. Ehkä oppia pitäisi hakea Virosta. Siellä vienti on auennut jo monille kalatuotteita vie-ville yrityksille, pohtii Rantanen. ®

Helsingin Kalatalo OySementtitehtaankatu 2C, Keravakalatatalo.com

Kalaa tekisi mieli. Mitähän kokkaisi? Katsotaanpa kän-nykästä joku hyvä kalaohje. Tuttua pohdintaa monelle

kuluttajalle kaupan kalatiskillä. Hy-vä ratkaisu kuluttajan ruokapulmiin löytyy Pro Kalan nettisivujen tuhdis-ta reseptiosiosta.

– Uudistimme kesällä Pro Kalan sivut palvelemaan paremmin ku-luttajia. Kala kiinnostaa yhä enem-män ihmisiä. Netistä haetaan paljon ruoka-ohjeita ja tietoa valmistus-menetelmistä, samoin tietoa kalan terveellisyydestä ja kaloista itsestään. Kala-alan ammattilaiset, opettajat, koululaiset ja opiskelijat etsivät kala-tietoa Pro Kalan sivuilta. On tärkeää, että sivut palvelevat tehokkaasti tä-män päivän eri käyttötarpeita. Sivuja pystyy nyt käyttämään myös kaikilla mobiililaitteilla, mikä on erittäin tär-keä uudistus, kertoo Pro Kalan toi-minnanjohtaja Katriina Partanen.

Nettisivujen lisäksi Pro Kala toi-mii aktiivisesti somessa.

– Avasimme elokuussa uuden

kuluttajille suunnatun Facebook pro-fiilin ”Parasta evästä”, joka nimensä mukaisesti keskittyy kalaan ruokana. Meidän ”Pro Kala” profiilimme on hyvin seurattu kala-alan ammattivä-en keskuudessa, sanoo Partanen.

Selkeät osiot

Pro Kalan sivut on jaettu selkei-siin kokonaisuuksiin. Pro Kalan alta löytää tietoa Pro Kalan tavoitteista, toiminnasta ja jäsenistä sekä luon-nollisesti ohjeet jäseneksi liittymistä varten. Tietoa kalasta –tarjoaa tuh-dit tietopaketit kalasta ravintona ja lajikohtaiset esittelyt tärkeimmistä

kauppakaloistamme ahvenesta turs-kaan. Kalakaupalle tärkeät lohikalo-jen leikkausasteet löytävät myös tästä osiosta ladattavana pdf:nä.

Kalaa ruoaksi –osio opastaa ka-lankäsittelyn perusniksit kokonaisen kalan nylkemisestä fileeraukseen ja ruodon poistoon. Kalan kypsen-nysmenetelmistä esitellään kaik-ki tärkeät temput: friteeraaminen, graavaaminen, grillaus ja halstraus, höyrystäminen, keittäminen, paista-minen, parilointi, savustaminen sekä maustaminen ja marinointi.

Pro Kalan Reseptit-osio on jaotel-tu alkuruokiin, keittoihin ja pää-ruokiin, joten käyttötarkoitukseen mieluisan reseptin etsiminen on vai-vatonta. Ruokiin liittyvät kuvat on la-dattavissa painokelpoisina tiedostoi-na Mediapankki-osiosta. Sieltä löytää myös ajankohtaisia kalaan liittyviä artikkeleita. Kauppojen suosima Pro Kalan monipuolinen esitemateriaa-li on ladattavissa samaisesta osiosta pdf:nä tai tilattavissa postitse paperi-sina versioina. ®

Parasta nettievästä

Pro Kalan uudistuneet nettisivut pal-velevat monipuolisesti kuluttajia ja kaikkia kalasta tietoa kaipaavia.

Sivuja pystyy nyt käyttä-mään myös kaikilla mo-biililaitteilla.

76

Trendit

Liha jää pois yhä use-amman suomalaisen ruokavaliosta. Kasvis- ja kalaruokaa muttei kanaa ja lihaa syövien osuus kasvoi vuodes-

sa enemmän kuin kaksinkertaisesti eli kolmesta seitsemään prosenttiin, ilmenee Pro Kalan Consumer Com-pass Oy:ltä tilaamassa kuluttajatut-kimuksessa. Vastaava tutkimus on aiemmin tehty vuosina 2011, 2013 ja 2016. Vuoden 2017 tutkimus toteu-tettiin nettikyselynä ja siihen osal-listui yhteensä 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka vastasivat kalaa ja kalataloutta koskeviin kysymyksiin.

Kolmasosa syökalaa viikoittain

Tutkimuksen perusteella 88 prosent-tia suomalaisista on edelleen niin sanottuja sekasyöjiä, joiden ruoka-valioon kuuluu sekä liha-, kasvis- et-tä kalaruoka. Vuonna 2016 heidän osuutensa oli 93 prosenttia. Niiden osuus, jotka syövät lihaa muttei lain-kaan kalaa pysyi ennallaan eli nel-jässä prosentissa. Pelkästään kasvis-ruokaa syövien osuus kasvoi yhdestä kahteen prosenttiin.

Tutkimus selvitti syitä, joiden perusteella kala ei kuulu ruokavali-oon. 39 prosenttia vastaajista ilmoitti

syyksi sen, ettei pidän kalan mausta, 31 prosenttia sanoi noudattavansa kasvisruokavaliota, 26 prosenttia oli allerginen kalalla. Viidellä prosentilla oli jokin muu syy.

Kalaa syövistä vastaajista 33 pro-senttia syö kalaa kerran viikossa, 29 prosenttia 2-3 kertaa viikossa ja 23 prosenttia noin kaksi kertaa viikossa. Toisin sanoen vain kolmannes suo-malaisista syö kalaa ravitsemussuo-situsten mukaisesti eli kaksi kertaa viikossa.

Hinta tärkeää

Vuoden aikana on tapahtunut pieniä

Kala pitää pintansaLihansyönti on laskussa, kasvis- ja kalaruoansyönti kasvussa, kertoo tuore kuluttajatutkimus. Vain kol-mannes suomalaisista syö kalaa ravitsemussuositus-ten mukaisesti eli kaksi kertaa viikossa.

muutoksia kalan ostopäätöksissä. Kalan tuoreus on edelleen selvästi tärkein ostopäätökseen vaikuttava seikka, mutta sen osuus on hienoi-sesti laskenut. Vastaavasti toiseksi tärkeimmän seikan eli edullisen hin-nan merkitys on hienoisesti kasva-nut. Kalan kotimaisuuden painoarvo on hieman laskenut vuodessa.

Tutkimuksessa kysyttiin mielipi-dettä kalaan liittyvistä väittämistä. Tärkeimmäksi koettiin ”Kala kuuluu mielestäni suomalaiseen ruokapöy-tään”, joka sai keskiarvoksi 4,46 mak-simin ollessa 5,0. ”Haluaisin syödä kalaa nykyistä enemmän” sai keskiar-

voksi 4,12 ja ”Syön kalaa ennen kaik-kea terveellisyyden vuoksi” 3,73.

Kuluttajien tulevaisuuden näky-missä ostetun ruoan hinnan merki-tys kasvaa hieman, samoin lähiruo-an suosiminen, kotimaisten kalojen syönti, ekologisuuden huomioiminen ruoanlaitossa, luomun suosiminen, kauppahallissa ja toreilla asiointi sekä Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien kalojen käyttö ruoanlaitossa. Pienoi-sessa laskussa taas ovat kotimaisen viljellyn kalan sekä Norjan lohen käyttö ruoanlaitossa.

Kala halutaanpalvelutiskistä

Palvelutiski on edelleen 48 prosen-tin mielestä mieluisin paikka ostaa kalaa. Kuluttajapakatun kalan suosio kasvoi 11:sta 14:ään prosenttiin. Lo-puille molemmat ostopaikat olivat yhtä mieluisia. Kuluttajilta tiedustel-tiin kirjolohen ja lohen ostohaluk-kuutta. Kolmasosa eli 33 prosenttia ostaa lohikaloja pari kolme kertaa kuukaudessa, 28 prosenttia noin kerran kuukaudessa, 11 prosenttia vähintään viikoittain. 27 prosenttia ostaa lohikaloja harvemmin ja yksi prosentti ei lainkaan. Selvin muu-tos vuoden 2016 tuloksiin oli lasku kahdessa eniten käyttävien osuudes-sa ja nousu harvemmin käyttävien osuudessa.

Kirjolohta ja lohta koskevista väit-tämistä korkeimman keskiarvon sai-vat väittämät ”Ostan useimmiten sitä kirjolohta/lohta joka on tarjoukses-sa”, ”Ostan mieluummin kotimaista kasvatettua kirjolohta kuin norja-laista kasvatettua lohta” sekä ”Ostan mieluummin villiä kuin kasvatet-tua kalaa”. Verrattuna vuoden 2016 tuloksiin nähdään, että tarjousten merkitys on jonkin verran kasvanut, kotimaisuuden ja villikalan suosimi-nen taas hieman laskenut. ®

8 9

Säkylän kalasatamasta au-keaa kaunis maisema Py-häjärven ulapalle. Kalas-tajana aloittanut kala-alan monitoimiosaaja Jouni Aaltonen katselee ranta-

laiturilla lähes haikeana järvelle.– Kalastaminen on minulle yhä

kaikesta lähimpänä sydäntä, mutta voita leivän päälle on tänä päivänä hankittava kaikin keinoin. Tietys-ti pelkällä kalastamisellakin voisi elää – ja ehkä siihen joku päivä vielä pääsen palaamaankin – mutta minua kiinnostaa myös se, mitä kaikkea ka-lan ympärille täällä voi tehdä, sanoo Aaltonen.

Aaltonen ryhtyi kalastamaan Py-häjärvellä työkseen heti peruskoulun jälkeen.

– Tiesin jo nuorena, mitä haluan tehdä. Ensimmäisen muikkuverkon säästin viikkorahoista. Pihalle hankin savustuspöntön, missä savustin ah-venia ja myin niitä kyläläisille ovelta ovelle, muistelee Aaltonen uransa alkuaikoja.

Pyhäjärven rannoilla Aaltonen tunnetaan Kolvaan Kalasta, palve-

levasta ”vanhan ajan” kalakaupasta. Ensimmäisen myymälän Aaltonen avasi eteläisen Pyhäjärven länsiran-nalle Kolvaan kylään vuonna 2004. Kesällä 2017 myymälä muutti järven toiselle itäpuolelle Säkylän kalasata-massa vapautuneeseen liiketilaan.

– Paikka on todella potentiaali-nen. Kalastajien on helppo toimittaa saaliinsa kalasataman laituriin. Tilas-sa on vuosia aiemminkin jalostettu ja myyty kalaa, joten osoite on ennes-tään tuttu paikallisille paikkana, josta haetaan pyyntituoretta kalaa. Ehos-tamme vähitellen myymälän uuteen uskoon. Kala- ja venesatama houkut-telee kesällä matkailijoita. Paikka on ihanteellinen tarjota vaikka tuoreita kalaherkkuja lautasella asiakkail-le. Päässä on jo suunnitelmia, mutta edetään niiden kanssa harkiten, että tulee kerralla hyvä, pohtii Aaltonen.

Savumuikun voimaa

Kolvaan Kalan tiskin tarjonta perus-tuu pitkälti Pyhäjärven kalastajien saaliisiin ja Kolvaan Kalan omiin ka-

lajalosteisiin. Paikallisten suursuosik-ki on Pyhäjärven savustettu muikku.

– Muikkua Länsi-Suomessa syö-dään varsin vähän, mutta Pyhäjärven seutu on poikkeus. Täällä sitä menee tasaisesti, samoin muutakin savuka-laa. Savusilakka on meille toinen iso tuote. Selkämeren silakka saadaan nopeasti ja tuoreena Martin Kalan kautta savustukseen.

Silakansavustus tuli Kolvaan Ka-laan mukaan 2000-luvun alkupuo-lella, kun Pyhäjärven muikkukannat nopeasti vähenivät. Savusilakalle oli kysyntää, joten siihen kannatti alkaa panostaa. Nyt Kolvaan Kalan savusi-lakkaa myydään ympäri Suomea.

– Silakka samoin kuin muikku ovat kiitollisia savustajalle. Molempia saa hyvin suurimman osan vuotta, Aaltonen sanoo.

Kolvaan Kalassa ei eletä pelkällä luonnonkalalla. Kasvetettu norja-lainen lohi ja kotimainen kirjolohi ovat jalostukselle tärkeitä, koska nii-den saatavuus on tasaista ja varmaa. Punalihaiset kalat päätyvät tiskiin tuorefileenä, lämminsavustettuna, graavattuna ja loimutettuna. Syksyllä päästään hemmottelemaan asiakkaita Pyhäjärven ravuilla ja eri mädeillä.

– Rapusesonki on kaikille Pyhä-järven ammattikalastajillekin tärkeä. Järven rapukanta on vahva. Lop-pukesän ja alkusyksyn rapusesonki tulee hyvään saumaan, kun luonnon-kalan saatavuus on epävarmempaa.

Kalastajilla on aikaa kokea mertoja, sanoo Aaltonen.

Järkeä ja särkeä

Aaltonen miettii tarkkaan, mitä Kol-vaan Kalassa kannattaa itse tehdä ja mitä hankitaan muilta.

– Silakat savustamme itse, mutta marinoidut silakkatuotteet hanki-taan muilta, samoin kalasäilykkeet. Kannattaa keskittyä siihen, minkä parhaiten hallitsee. Tuotantomme on pientä. Kilpailuvalttinamme on laatu ja tuoreus. Asiakkaamme osaavat sitä arvostaa ja ovat valmiita siitä maksa-maankin, sanoo Aaltonen.

Viime vuosina paljon puhuttujen vähempiarvoisten kalojen hyödyn-täminen elintarvikkeeksi on Aalto-sen sydäntä lähellä. Aaltonen teki 1990-luvun puolivälistä lähtien vuo-sikymmenen ajan hoitokalastusta eri kalastuskunnille.

– Hoitokalastus tuotti valtavia määriä ”roskakalaa”, jotka päätyivät turkistarhoille, pellonparannusai-neeksi tai kaatopaikalle. Kuitenkin

kyseessä oli hyvän makuista kalaa, kuten särkeä ja lahnaa. Aloin silloin miettiä, eikö niistä olisi järkevämpi tehdä kalamassaa ja käyttää sitä ih-misten ruoaksi, kertoo Aaltonen.

Kalamassan valmistukseen Aalto-nen ryhtyi kuitenkin vasta kuluvalla vuosikymmenellä.

– Kiinnostusta vähempiarvoisista kaloista tehtyyn kalamassaan alkoi olla ympäriinsä, joten aika tuotan-non aloittamiselle tuntui otolliselta. Alussa valmistimme kalamassaa sär-jestä ja pikkuahvenista. Ongelma oli vain siinä, että todellisuudessa mas-salle ostajia ei tahtonutkaan löytyä, kertoo Aaltonen

Laadukkaatraaka-aineet

Kolvaan Kalan onni kääntyi pari vuotta sitten, kun Apetit etsi kala-massan toimittajaa uusille Järvikala-pihveille.

– Niiden suosio ylitti kyllä kaikki odotukset, sanoo Aaltonen.

Nykyään kalamassojen valmistuk-seen käytetään kaikkiaan noin 300

tonnia järvisärkeä ja pienempää me-rilahnaa vuodessa. Kun kyse on elin-tarvikkeista, raaka-aineen on oltava laadukasta. Kala on käsiteltävä huo-lella ja lajiteltava kokoluokkiin. Kalat perataan ja suomustetaan koneelli-sesti. Massa pakastetaan tehokkaasti mahdollisimman nopeasti.

Kalamassan valmistamisessa vä-hempiarvoisista kaloista on Aalto-sen mielestä paljon mahdollisuuksia Suomessa.

– Apetit on jo osoittanut, että siitä syntyy kuluttajille mieluisia ja hinnaltaan kilpailukyisiä tuotteita. Haaste kalamassan valmistukses-sa on taata raaka-aineen saatavuus. Luonnonkalalla on omat sesonkinsa. Kun kalaa tulee kunnolla, se on saa-tava mahdollisimman nopeasti mas-sattua, että kaikki kalat saadaan hyö-dynnettyä elintarvikkeeksi. Silloin myös oman tuotannon voi mitoittaa oikein, pohtii Aaltonen. ®

Pyhäjärvi on yksi Suomen parhaista muikkujärvistä ja Jouni Aaltonen yksi järven kalansaaliista elantonsa saa-va ammattikalastajista. Aaltonen on paljon muutakin: jalostaja, kauppias ja peräänantamaton uusien ideoiden kehittäjä.

Pyhäjärven apajilla

Jouni Aaltonen ja täytetty 15,5 kiloinen jättihauki, jona Aaltonen on kalastanut Pyhäjärvestä verkolla.

Kolvaan KalaKolvaantie 89, YläneMyymälä: Katismaantie 18, Säkyläkolvaankala.fi

AlallaEnnakkoluulottomasti eteenpäin

10 11

Ravintola Pöllöwaari on Jyväskylässä ykköso-soite, kun halutaan syödä hyvin ja juhla-vasti. Suomen juhli-essa satavuotista itse-

näisyyttään Pöllöwaari haluaa kantaa kortensa kekoon erityisellä Suomi 100 vuotta –menyllä.

– Juhlamenyymme rakentuu ko-timaisille sesongin raaka-aineisiin ja paikallinen järvikala on listalla aina mukana joko pääruokana tai alkuruokana. Päijänteen kuha, siika ja ahven kuuluvat oleellisesti ruo-kiimme. Niiden saatavuus on hyvä. Saamme kalaa suoraan muutamalta paikalliselta kalastajalta, mutta myös tukun kautta, koska ravintola ei voi myydä ei-oota asiakkaille. Kalaruo-kamme kiinnostavat turisteja. He ha-luavat kokea, miltä Suomen luonnon antimet parhaimmillaan maistuvat,

kertoo 16 vuotta Pöllöwaarin keit-tiötä kaitsenut keittiömestari Jukka Kyllönen.

Ahventa ja siikaa juhlaan

Kala & Kaupalle laatimissa juhlaher-kuissa Kyllönen halusi tehdä ahve-nesta alkupalan hieman totutusta poikkeavasti.

– Yleensä ahvenfilee paistetaan pannulla. Tässä ahven marinoidaan silakan tapaan etikkaisessa maus-teliemessä, jolloin sen liha säilyy napakkana. Marinoidusta vaaleasta kalasta saa vähällä vaivalla näyttäviä alkupaloja, kertoo Kyllönen.

Pääruoan tähdeksi Kyllönen nosti siian.

– Kuha on useimpien kokkien suosikkikala mutta minusta siika on aivan yhtä hyvä juhlavaan kokkaa-

miseen. Sen maku on vahvempi ja siikafileessä on aina nahka mukana. Nahkaan saa pannulla hyvä rapeu-den ja se maistuukin hyvällä. Nahka suojaa paistaessa kalaa kuivumiselta. Siikafilee paistetaan kirkastetun voin kanssa kuumalla pannulla. Kalaa ei pidä paistaa liikaa, koska se kypsyy nopeasti. Kun nahka on rapea, filee käännetään ja toiselle puolelle ote-taan nopeasti vain pintaväri, opastaa Kyllönen.

Jälkiruoaksi Kyllönen kannustaa tarjoamaan Suomen suven maku-ja: tuoreita marjoja, marjajäätelöä ja kauracrumblea.

– Suomessa on maailman par-haimman makuiset marjat. Minusta kotitekoinen mustaherukkajääte-lö on jumalaista. Jäätelökone tosin on harvalla. Hyvä tulee laadukkaal-la kaupan marjajäätelölläkin, sanoo keittiömestari Kyllönen. ®

200 g tuoreita pieniä ahvenfileitä

Ahvenmarinadi4 dl vettä 3 dl sokeria2 rkl karkeaa suolaa4 tl sinapinsiemeniä2 tl rosépippuria2 dl väkiviinaetikkaa (lisätään jäähtynee-seen liemeen)½ porkkanaa pieninä kuutioina1/2 sipuli hienonnettuna

Kiehauta vesi, sokeri ja suola ja jäähdytä huolellisesti. Lisää liemeen sinapinsiemen, rosépippuri, väkiviinaetikka ja pilkotut porkkana ja sipuli. Lisää lopuksi tuoreet ahvenfileet ja anna marinoitua vähin-tään vuorokausi. Sekoita välillä. Ahvenfi-leet säilyvät liemessä kypsennettynä pari viikkoa.

Sinappismetana1 rkl karkeaa Dijon-sinappia

1,5 dl smetanaa1 tl tomusokeria

Vaahdota smetana kevyesti. Mausta sinapilla ja tomusokerilla

Marinoitu kurkku1 avomaankurkku0,5 dl väkiviinaetikkaa1 dl sokeria1,5 dl vettä

Viipaloi kurkku ohueksi pitkin päin ja marinoi mausteliemeen.

Tilliöljy30 g tilliä0,5 dl rypsiöljyä0,5 tl suolaa

Yhdistä ainekset ja aja tehosekoittimes-sa tai sauvasekoittimella noin 5 minuutin ajan, jotta seos hieman lämpenee ja vih-reä väri irtoaa öljyyn. Siivilöi ja jäähdytä.

500 g siikafileetä

Kananmunaperunakakku400 g (varhais)perunaa2 keitettyä kananmunaa50 g voita30 g tilliä1 tl suolaa

Pese perunat huolellisesti ja paahda nii-tä kuorineen uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia, kunnes ne pehmenevät. Murskaa perunat ja keitetyt kananmunat haarukalla karkeaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi, hienonnettu tilli ja suola. Painele seos tasaiseksi kelmulla vuorat-tuun vuokaan ja anna jäähtyä jääkaapissa painon alla. Leikkaa jäähtyneestä palkista mieleisesi muotoinen palikka ja lämmitä uunissa ennen tarjoilua.

Savuvoikastike200 g sipulia

2 dl valkoviiniä1 dl valkoviinietikkaa150 g voita1 tl suolaa

Hienonna sipulit ja keitä ne kypsäksi val-koviinissä ja etikassa 20 minuuttia. Savusta voita savustuspöntössä teräsas-tiassa noin 4 minuuttia, jotta voi ottaa savun makua. Soseuta pehmenneet sipu-lit tehosekoittimessa ja lisää joukkoon savustettu voi ja suola.

Paista kuumalla pannulla siikafileet kir-kastetussa voissa nahkapuolelta rapeaksi 3 minuutin ajan, käännä ja anna kypsyä miedommalla toiselta puolelta noin mi-nuutin, jotta kala jää sisältä meheväksi

Tarjoile heti kananmunaperunan, savu-voikastikkeen ja kauden kasvisten kera.

Kirkastettu voi: sulata voi liedellä kat-tilassa tai astiassa mikrossa. Odota että voisula kerrostuu. Kirkas voi jää pinnalle otettavaksi talteen.

Suomi juhlii kalallaPaistettua siikaa, munaperunakakkua ja savuvoikastiketta

Juhlat satavuotiaalle SuomelleAhvenfileitä, kurkkua ja sinappismetanaa

Ravintola Pöllöwaari juhlii satavuotiasta Suomea kotimaisella kalalla. Keittiömestari Jukka Kyllönen laati Kala & Kaupan lukijoille kotikeittiöihin sopivat juhlaherkut.

Keittiömestari Jukka Kyllönen pitää kotimaista kalaa Pöllöwaarin listalla kunniapaikalla.

13

Uusia makujaTuoteuutuuksia kuluttajille

12

Helsingin Kalatalon kalaherkut

Helsingin Kalatalon valikoimista löytyy muun muassa savu -ja graavikalat, pastöroitu kirjolohen mäti, jaloste-tut kala- sekä valmisruokatuotteet. Kalatalo valmistaa ammattitaidolla laadukkaita kalatuotteita ja -jalosteita kuluttajien sekä ammattikeittiöiden käyttöön.

Uudet niin lapsille kuin aikuisille maistuvat mehe-vät Villikalapihvit syntyvät kalamassasta, joihin käyte-tään kotimaista särkeä, lahnaa ja sulkavaa. Tuotteelle on myönnetty Avainlippu. Yhdessä pakkauksessa on kaksi 75 gramman pihviä.

Perinteisissä silakkapihveissä löytyy monipuolisesti hiillostetut, marinoidut, savustetut ja paistetut vaihto-ehdot.

Kalaherkku-sarjaan kuuluu 5 eri tuotetta: kylmäsavu-, lämminsavu-, rapu-, silli-omena- ja villikalaherkku. Kala-herkun pakkauskoko on 200 g.

> www.kalatalo.com, myynti@kalatalo.com

Kala-Lapin Tulisavu

Suomalaisesta kirjolohesta valmistettu Tulisavu syntyy Kala-Lapin kehittämällä omalla menetelmällä, missä tuoreet kirjolohifileet kypsennetään aromikkaaksi ai-dolla tulella tulipesässä. Loimuava tuli ja hellästi pintaa hivelevä leppäsavu antavat tuotteelle viipyilevän maun, jossa tulenkin aistii. Tulisavu on ruodoton tuote.

> www.kalalappi.fi

Kalaneuvos Pippurinen savukirjolohifilee on maukas uutuus kalapöytään. Pehmeä lämmin-savustettu kirjolohifilee saa makua musta- ja rosépippurista. Valmis tuote on helppo herku-tella sellaisenaan tai käyttää lisukkeena salaateis-sa, laatikoissa tai leivän päällä. Tuote sopii sekä kiireiseen arkeen että juhlahetkiin. Laktoositon ja gluteeniton tuote sisältää runsaasti proteiinia ja omega-3-rasvahappoja. Kokonaisen fileen lisäksi pippurinen uutuus löytyy pienemmässä koossa palana. Pippurinen savukirjolohifilee on toimitus-varma kampanjatuote vakuumipakkauksessa.

> info@kalaneuvos.fi / puh. 03 512 5834

Haluatko esitellä yrityksesi uutuustuotteita Kala & Kaupassa? Lähetä tietoa ja tuotekuva osoitteeseen: katriina.partanen@prokala.fi

Kalaneuvoksen Pippurinen savukirjolohifilee

Suomen Kalankasvatta-jaliitto laati 1990-luvun puolivälissä kirjolohelle laatuluokituksen, missä määriteltiin ensimmäistä kertaa kriteerit superior-,

standardi- ja prosessiluokan kirjolo-helle. Laatuluokitus otettiin laajasti käyttöön, mutta vuosien saatossa sen käyttö väheni samalla kun tulkinta-erot laatuluokkien kriteereistä kala-ketjun eri toimijoiden keskuudessa kasvoivat.

Viime vuonna kala-alalla nostet-tiin kissa pöydälle: vanha luokitus todettiin edelleen tarpeelliseksi ja sa-malla todettiin tarve katsoa, kaipaa-ko vanha luokitus päivitystä. Useat tahot kalankasvattajista jalostajiin vä-littivät viestiä Pro Kalalle yhteistyön ja vuoropuhelun käynnistämisestä.

Syksyllä 2016 järjestetyssä työpa-jassa kasvatuksen, jalostuksen ja tut-kimuksen edustajat paneutuivat niin kirjolohen luokitukseen kuin koko kirjolohikaupan tilanteeseen. Työpa-jan lopputulemia oli muun muassa, että kirjolohen luokituksen käyttöön palauttamisessa voitaisiin varmasti ratkaista monta epäselvää kysymystä sekä parantaa luottamusta ja tuote-

laatua kirjolohikaupassa.Tämän vuoden helmikuussa kala-

alan yrittäjien yhteinen ponnistus konkretisoitui tuoteluokituksena. Sen perusajatuksena on, että kaiken elintarvikkeeksi käytettävän kalan on oltava laadultaan moitteetonta riippumatta siitä, mistä tuoteluokasta on kysymys. Tuoteluokituksessa on määritelty yksityiskohtaiset kritee-rit superior-, standardi- ja prosessi-luokan kirjolohelle sekä perustelut kaikille tuoteluokille ja ohjeet huo-lelliselle perkausprosessille paasto-tuksesta pakkaamiseen.

Tärkeä työkalu

Kalankasvattaja Juha Pirilä Pyhä-maalla toimivasta Mannerlohi Oy:stä pitää tuoteluokitusta tärkeänä työka-luna kirjolohikaupalle.

– Entinen laatuluokitus oli syytä käydä läpi tämän päivän tarpeisiin. Kirjolohikaupan on perustuttava sii-hen, että kaikilla on sama näkemys siitä, mikä tuotteen laatu on. Tuo-teluokitus on laadittu työryhmässä, jossa on ollut edustus kasvattajista jalostukseen ja kauppaan. Nyt vain kaikkien osapuolten on tahdottava

pitää siitä kiinni, arvioi Pirilä.Oululaisen Hätälä Oy:n toimi-

tusjohtaja Riku Isohätälä on ollut mukana kirjolohen tuoteluokitusta valmistelevassa työryhmässä alusta alkaen.

– Itse olisin ollut valmis vielä yk-sityiskohtaisempiinkin tuoteluokkien määrityksiin mutta hyvä kuitenkin, että yhteinen näkemys on saatu syn-tymään. Laadun kriteereistä kiinni pitäminen on monimutkainen asia kalakaupassa, koska eri osapuolilla on erilaiset intressit. Tuoteluokituk-sen on toimittava myös niinä aikoi-na, kun kotimaisesta kirjolohesta on markkinoille pulaa, pohtii Isohätälä.

V.Hukkasen toimitusjohtaja Veijo Hukkanen peräänkuuluttaa ostajan roolia.

– Ala on nyt yhdessä miettinyt asiaa. Tuoteluokitus tuo selkeyttä kalakauppaan. Ostajan on erityisesti valvottava sitä, että kala on aina luo-kituksen mukaista. Kova kilpailuti-lanne helposti johtaa laatutekijöiden vääristymiseen. Toimivalla tuote-luokituksella saadaan kuluttajalle laadukasta kalaa. Kuluttajan tyyty-väisyys on kalakaupassa kaikkien etu, pohtii Hukkanen. ®

Tuoteluokituksesta kiinnipitäminen on kaikkien etuKotimaiselle kirjolohelle on laadittu tuoteluokitus jo 1990-luvulla. Luokituk-sen noudattaminen on kuitenkin viime vuosina unohtunut. Viime syksynä to-dettiinkin, että luokitus on syytä päivit-tää ja ottaa jälleen aktiiviseen käyttöön. Sen perimmäinen tavoite on selkeä: varmistaa että ostaja ja myyjä puhuvat samaa kieltä ja kuluttajat saavat laadu-kasta kalaa.

15

Tiskin takanaVappu Somelan kolumni

14

Kauhan varressaRuoka-alan ammattilainen

Kalalla on vankka asema ruokapöydissä 100-vuotiaassa Suomessa. Pro Kalan keväällä teettämän kuluttajatut-

kimuksen mukaan suomalaisista peräti 95 prosenttia syö kalaa. Siitä huolimatta vain 30 prosenttia suomalaisista syö kalaa suositusten mukaisesti, vähintään kaksi kertaa viikossa. Tulevaisuus näyttää silti valoisalta, sillä edelleen jopa 75 prosenttia suomalaisista herkuttelisi kalaruoalla nykyistä useammin – kunhan se on tietynlaista.

Sadan vuoden aikana on tapahtunut suomalaisten keittiöissä ja ruokatottumuksissa paljon. Jääkaappien

yleistymisen myötä niin kalaa kuin muitakin raaka-ainei-ta käytetään enemmän tuoreena. Kalan säilyvyyttä parannetaan toki yhä perin-teisin menetelmin umpioimalla ja vaikka suolaamalla, mutta esimerkiksi särpime-nä nautittu kuivattu kala tuntuu kadon-neen tarpeettomana ruokakulttuuristam-me liki kokonaan.

Tuoreen kuluttajatutkimuksen mu-kaan ostopäätöksen syntymisen

yhteydessä kalan laatu ja tuoreus ovat kaksi merkittävimmistä tekijöistä. Aina kriteerit eivät tunnu tosin kovin johdon-mukaisilta. Harva pysähtyy kyselemään palvatun possunpeffasiivun kuolinpäivää lihatiskillä, vaikka se paperiin kääräistynä säilyy melko ta-san yhtä hyvin tai huonosti jääkaapissa kuin viereisen tis-kin savustettu kala. Laatuosaaminen ja -valvonta Suomes-sa on ensiluokkaista. Toivoa sopii, että kuluttajakin pian oivaltaa tämän. Kenties vielä on liian tuoreessa muistissa se Perä-Kälviän paikallismarketin ahneen kauppiaan rou-va, jonka kerrottiin sujauttavan salaa pakettiin harmaita haisevia siivuja ja painavan vaivihkaa peukalolla vaakaan lisää painoa kaupan päälle.

Kuluttajatutkimuksen mukaan kolmantena tärkeimpä-nä seikkana ostopäätöksen syntymisessä on hinta. Ei

yllätä. Vaikka tarjolla on mereneläviä joka maailman kol-kasta, muutaman euron kilohinnan silakoista tuhansien eurojen kaviaariin, hinta ei tunnu olevan koskaan kohdil-laan. Ulkomaan eväkästä on nautittu paljon halvemmal-la toissa kesänä aurinkomatkalla siellä yhdessä ihanassa rantabaarissa. Ja kotimainen kala on tietenkin ilmaista. Siellähän se uiskentelee ja on kenen tahansa noudettavissa milloin tahansa. Ruodottomaksi käsitellyt kalafileen hin-taa vertaillaan silmät pyörien kokonaisen kalan hintaan, mutta pyöreää kalaa ei osteta eikä välttämättä edes osata

ruotopelon takia syödä, vaikka sitä oli-si tarjolla. Kalan käsittely ei totisesti ole enää mikään kansalaistaito. Lisäisikö sen opetus myös työn arvostusta?

Ylen taannoin haastattelema ammatti-kalastaja totesi, ennen kala oli särvin,

leivänjatke, mutta nyt siitä on tulossa hyvää vauhtia luksustuote. Totta on, että arkibudjetin kalat ovat alihyödynnettyjä, kun kotimaista villiä arvokalafilettä me-nisi enemmänkin. Onneksi on laadu-kasta tuotua sekä kasvatettua kalaa, jotka täyttävät suurimman osan ostokriteerit ja ovat näin jo tärkeä osa kalaruokakult-

tuuriamme. Kalatuotteiden valikoimaa ja saatavuutta on edelleen tärkeää kehittää, jotta kalan ostaminen on helppoa. On taattava, että valikoimista löytyy jokaiseen makuun, vaatimuksiin ja budjettiin sopivia tuotteita. Näin meillä on seuraavat sata vuotta hyvät mahdollisuudet syö-dä kalaa enemmän ja monipuolisemmin kuin koskaan. ®

Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentele-mällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä.

Ruodottomaksi käsitellyt kalafileen hintaa vertail-laan silmät pyörien ko-konaisen kalan hintaan, mutta pyöreää kalaa ei os-teta eikä välttämättä edes osata ruotopelon takia syödä, vaikka sitä olisi tarjolla. Kalan käsitte-ly ei totisesti ole enää mi-kään kansalaistaito.

Suomi 100 – karkaako kala lautaselta?

Kuva Eero Kokko

Tietääkö kuluttaja, mi-ten kala päätyy kala-tiskiin? Aika heikosti – ainakin jos on usko-minen ”Kala – pinnan alta pöytään” kirjan

kirjoittajaa Mika Remestä. – Kalan suhteen monilla on edel-

leen vanhakantainen ja romanttinen mielikuva, missä salskea kalastaja soutaa aamutuimaan veneellä ran-taan ja ojentaa pyyntituoreet kalat onnelliselle ostajalle. Nykyaikainen kalakauppa toimii siinä missä muu-kin moderni elintarviketuotanto; ketjutetusti, tehokkaasti ja ammatti-maisesti. Halusin kirjassa avata sitä maailmaa, miten kala todellisuudessa päätyy pinnan alta pöytään, kertoo Kala ja Kaupan lukijoillekin tuttu toi-mittaja Remes.

Kokemukset kansiin

”Kala – pinnan alta pöytään” ilmestyi heinäkuussa kirjakauppojen hyl-lyille. Se esittelee herkullisin kuvin, tarinoin ja reseptein 25 kalatiskin suosikkia kotimaisesta kirjolohesta eksoottisempaan kuningasrapuun sekä käy läpi kalankäsittelyn ja kok-

kaamisen perusasiat. Jokaisesta esiteltävästä kalasta ja

äyriäisestä on oma napakka tieto-pakettinsa ja sen perään reseptejä. Niistä vastaa kokenut ruokatoimit-taja ja keittokirjailija Mikko Takala ja monen huippuravintolan keittiös-sä marinoitunut keittiömestari Sami Rekola. Kirjan häikäisevät kuvat on ottanut valokuvaaja Tommi Antto-nen.

Tuhdin ruokaosion lisäksi kirja kertoo, miten suomalainen ammat-tikalastus, kalankasvatus, jalostus ja kauppa toimivat.

– Tietopuolen kokoaminen oli varsinainen palapeli, sillä sitä tarinaa ei varsinaisesti ole kirjoitettu. Tiedon sirpaleita oli kyllä ympärillä runsaas-ti. Ammensin kirjaan oman pitkän kokemukseni elinkeinokalatalouden parissa ’alan lehtien’ eli Suomen Ka-lankasvattajan sekä Kala ja Kaupan toimittajana. Vuosien varrella alan toimijat ovat tulleet tutuksi kala-al-tailta ministeriön virkamiehiin, ker-too Remes.

Huippuosaajat äänessä

Kirja antaa äänen myös suomalaisen

elinkeinokalatalouden ammattilai-sille ja -yrityksille, kuten Kalatukku E.Erikssonille, V.Hukkaselle, Raisio-agrolle ja Arvo-Tecille.

– Ne ovat kaikki huipputekijöitä, jotka vastaavat omalta osaltaan sii-tä, että kaupoissa riittää laadukkaita kalatuotteita myytäväksi. Heidän, sa-moin kuin muidenkin kirjassa esitel-tyjen ammattilaisten työstä, on ollut ilo kertoa, sanoo Remes.

Kirjan 368 sivuun mahtuu roppa-kaupalla asiaa. Kirjan ydinviesti on selkeä.

– Se on pitkälti sama, mitä Pro Kalakin on vuosikausia kuluttajille kertonut: syö kalaa kahdesti viikossa. Kiitos tehokkaan kalaketjun, kala-tiskeissä on tänä päivänä kuluttajal-le tarjolle parempi valikoima kalaa ja äyriäisiä kuin koskaan ennen. Toivottavasti kirja auttaa kuluttajaa rohkeasti kokeilemaan sellaistakin, mitä aiemmin ei ole tullut ostettua ja kotona kokattua, pohtii Remes. ®

”Kala - pinnan alta pöytään” kirja on saa-tavilla kirjakaupoista kautta maan sekä kus-tantaja Readme.fistä myyntipäällikkö Minna Auviselta (minna.auvinen@readme.fi)

Kunniaa kalalle

Kalan tie kalatiskiin on niin hieno, että se on syytä kertoa kirjassa kai-kelle kansalle. ”Kala – pinnan alta pöytään” esittelee herkullisesti 25 kalatiskin suosikkia ja kertoo kaiken oleellisen suomalaisesta kalaketjus-ta kalastajista kauppiaisiin.

16

Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry

Otamme mielellämme vastaan palautetta:Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ryPuh. 0400 827 277katriina.partanen@prokala.fiwww.prokala.fi

Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication OyUlkoasu: Comida Communication OyPainopaikka: Keuruun Laatupaino KLPPaperi: Novatech Satin 115 g

Tietoa kalasta: www.prokala.fi

Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuu-kausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkulli-sia reseptejä. ISSN-L 2323-4180ISSN 2323-4180

Osittain EMKR:n rahoittama julkaisu

Kalaa kaikilla mausteilla!Pro Kalan resepteissä ja esitteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun

Esitteet kokoa A5, 150 kpl nipuissa.Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: www.prokala.fi

1

Lohipiiraset & muita kalareseptejä

Nautitaan kalasta!

kalavihkonen.indd 1 4.12.2012 13:18:39

Kotikeittiön

Silakkaa perulaisittain

400 g nahattomia silakkafileitä

(kansikuva)

Silakkafileiden marinointiliemi: 0,5 dl oliiviöljyä 5 rkl valkoviinietikkaa 2 limen mehu kourallinen lehtipersiljaa 1-2 valkosipulin kynttä hienoa merisuolaa mustapippuria myllystä 1/2 punaista paprikaa 1/2 vihreää chiliä

Marinoitu punasipuli: 3 kpl punasipulia 0,5 dl vettä 0,5 dl punaviinietikkaa 1 dl sokeria hienoa merisuolaa

Makumatka Etelä-Amerikkaan

Hienonna paprika, chili, valkosipuli ja persilja. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada marinadi na-hattomien silakkafileiden päälle. Anna silakoiden maustua kylmässä muutaman tunnin ajan.

Kuori punasipulit ja suikaloi ohueksi. Keitä ainek-sista liemi ja kaada lämmin liemi punasipulisiivu-jen päälle. Jäähdytä ja anna maustua kylmässä yön yli. Tarkista maku.

EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN

Paljon lisää ihania kalaohjeitaosoitteessa www.prokala.fi

Friteerattua kalaa ja Mojo Cubano-kastiketta

300 g kokonaista kalaa/ruokailija (esim. ahventa, kuhaa tai napsijaa) hienoa merisuolaa vehnäjauhoa 0,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen

Suomusta kalat, joista on poistettu sisälmykset ja kiduk-set. Leikkaa kalan kylkiin muutama viilto per puoli. Mausta kala suolalla pinnasta ja sisältä. Jauhota kala kauttaaltaan kevyesti vehnäjauholla.Kuumenna öljy kattilassa tai korkeareunaisessa kasaris-sa 170 °C-lämpötilaan. Varo ettei öljy kuumene liikaa. Älä käytä liesituuletinta friteerauksen aikana! Friteeraa kala kuumassa öljyssä kullanruskeaksi ja mehukkaan kypsäksi n. 5-10 minuuttia per puoli. Kypsennysaika riippuu kalan koosta ja paksuudesta. Nosta friteerattu kala talouspaperille valumaan teräs-lastan avulla. Tarjoile friteerattu kala Mojo-kastikkeen, limenlohkon ja vihersalaatin kera. Friteerattua kalaa voi valmistaa samalla menetelmällä myös fileoidusta ruodot-tomasta kalasta, mutta silloin kypsennysaika on lyhyempi.

Purista sitrusmehu ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kas-tikkeen ainekset keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Anna kastikkeen maustua muutaman tunnin ajan. Kastiketta voi säilyttää jääkaapissa.

Mojo Cubano-kastike: 0,5 dl oliiviöljyä 1 valkosipulin kynsi 1 dl appelsiinin (tai 0,5 dl limen) mehua 0,5 tl oreganoa (tuoretta tai kuivattua) 0,5 tl jauhettua kuminaa hienoa merisuolaa mustapippuria myllystä

Kaikki ohjeet ovat neljälle henkilölle

Tarjoa marinoidun punasipulin kera vihreältä

salaatinlehdeltä.

Täältä kauden kalaruoka-vinkit

Lohipiiraset ja muita herkkujaPienet lohipiiraset ovat parhaimmillaan illanistu-jaisissa hyvässä seurassa. Helpot ja edulliset kala-herkut myös silakasta, muikusta ja kirjolohesta.

Kotikeittiön kalaviikko”Kotikeittion Kalaviikko” tarjoaa kalaherkut viikon jokaiselle päivälle. Aloitetaan viikko aurinkoisella kala-keitolla ja päätetään se sunnuntaina mehevillä seesam-lohirullilla. Viikon ruoat syntyvät edullisista raaka-ai-neista ja onnistuivat aloittelijaltakin. Ja maistuvat myös perheen pienim-mille!

Makumatka Etelä-AmerikkaanMakumatka Etelä- Amerikan kiehtoviin makuihin kulkee Kuuban kautta Peruun. Testaa silakkaa perulaisittain tai siikaa ripauksella Karibi-an eksotiikkaa. Ay caramba!

Meren antimia à la Michael BjörklundMestarikokki Michael Björklund loihtii saariston merelliset maut pöy-tään. Vastapyydettyä kalaa, hyvä kas-tike ja lisukkeet sekä konstailematon kokkaustapa. Siinä Björklundin salai-suus makujen sinfoniaan. Esitteessä myös kala-aterian suloisesti lopetta-via jälkiruokia.