4. Argumentin rakenne ja hyvän argumentin ehdot

KIRJALLISUUTTA: Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim.), Argumentti

ja kritiikki, Gaudeamus, Helsinki 1998. Sajama Seppo, Argumentaatio, yleinen osa,

2003, internet-osoitteessa http://www.joensuu.fi/oikeustieteet/filo/

Siitonen, Arto & Ilpo Halonen, Ajattelu ja argumentointi, WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva 1997.

Toulmin, Stephen, The uses of argument, Cambridge University Press, 1958.

Argumentaatio

Palataan edellä esitettyyn argumentaation määritelmään:

Puhe, jonka tarkoituksena on saada todellisen tai kuvitteellisen keskustelukumppanin hyväksyntä tai hylkäys väitteelle tai normille (jonka totuuden tai pätevyyden "puolesta" tai jota "vastaan" argumentoidaan) palaamalla aukottomasti askel askeleelta jo yhteisesti hyväksyttyihin väitteisiin tai normeihin. Jürgen Mittelstrass (toim.) Enzyklopädie

Philosophie und Wissenschaftstheorie, 1980.

Argumentaatio

Määritelmä väittää, että argumentti rakentaa yhteyden kahden tyyppisten kielellisten olioiden, (i) lähtökohdan eli premissien (perustelujen) ja (ii) johtopäätöksen (väitteen, perusteltavan asian), välille.

Missä tahansa argumentissa pitäisi voida erottaa nämä kaksi tekijää.

Premissien ja johtopäätöksen välinen suhde voi olla voimakkuudeltaan monenlainen.

Argumentti, selitys ja kuvaus:

Selvitä, ovatko seuraavat lauseet kuvauksia, argumentteja vai selityksiä:

a) Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan.

b) Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska vain hänen jalanjälkensä näkyvät lumessa.

c) Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska hänellä ei ollut avainta mukana, eikä se ollut tavanomaisessa paikassa oven päällä.

Argumentti, selitys ja kuvaus:

Argumentti: Osat: väite, perustelu ja taustaoletukset.

Väite on se osa, joka kertoo, mitä vastaanottaja halutaan saada uskomaan.

Perustelut on se osa, joka kertoo, miksi väite tulisi uskoa. Vastaa kysymykseen: Miksi vastaanottajan tulee hyväksyä

väite? Tehtävä: antaa tukea väitteelle.

Selitys: Osat: selitettävä asia, selitys ja taustaoletukset. Vastaa kysymykseen: Miksi tapahtui se, mitä tapahtui? Tehtävä: tehdä selitettävä asia ymmärrettäväksi.

Kuvaus: Osat: väitelauseita. Vastaa kysymykseen: Minkälainen maailma on? Tehtävä: kuvata maailmaa.

Keksi lähimmät taustaoletukset:

(a) P: Tänään sataa.V: En pese tänään pyykkiä.

(b) P: Tänään sataa.T1: Pyykit kuivataan ulkona.T2: Sateella pyykit eivät kuivu.T3: Haluan pyykkini pian kuiviksi.T4: Sade ei tule loppumaan aivan heti.

V: En pese tänään pyykkiä.

(c) P: Tänään sataa.T1: Pidän sateella kävelystä.T2: Valitsen teon, josta pidän enemmän.

V: En pese tänään pyykkiä.

Argumentin ilmiasu ja asiasisältö:

1. Argumentin ilmiasu on se kielellinen muoto, joka väitteellä ja perusteluilla on tekstissä.

2. Väitteen ja perustelujen asiasisältö on ilmiasun täsmennetty muoto, joka saadaan kun ilmiasusta

karsitaan toistot yhteydestä riippuvat ilmaisut korvataan yhteydestä

riippumattomilla ilmaisuilla ko. yhteydessä samaa merkitsevät ilmaisut korvataan

samalla ilmaisulla.

Argumentin tilannesidonnaisuus:

1. Tiedämme mikä argumentti on kysymyksessä yleensä vasta kun tilannekohtaiset lähimmät taustaoletukset on lausuttu julki.

2. Ilmiasultaan saman argumentin lähimmät taustaoletukset voivat olla erilaisia, jolloin kysymyksessä on eri argumentti.

3. Sama perustelu voi tukea eri väitteitä ja jopa vastakkaisia väitteitä, jolloin lähimmät taustaoletukset ovat erilaiset.

Argumentin kokonaisuus:

1. Argumentin kokonaisuus on se muoto, jossa perusteet ja väite sekä yhteydestä riippuvat lähimmät taustaoletukset on kirjoitettu näkyviin.

2. Taustaoletukset rakentavat linkin perustelujen ja väitteen välille.

Ehdot hyvälle argumentille (1/3):

Perusteluja koskevat ehdot:

1. Perustelut ja taustaoletukset ovat riittävän hyväksyttäviä: aiemmin tunnettuja lähteen luotettavuuden nojalla.

2. Perustelut ovat aluksi hyväksyttävämpiä kuin väite.

Ehdot hyvälle argumentille (2/3):

Linkkiä koskevat ehdot:

1. Perustelut ja taustaoletukset ovat relevantteja väitteen kannalta.

2. Perustelut ja taustaoletukset antavat riittävästi tukea väitteelle, ts. linkki on riittävän sitova.

3. Linkki ei heikkene liiaksi, jos perusteluihin lisätään muita hyväksyttäviä ja relevantteja oletuksia.

Ehdot hyvälle argumentille (3/3):

Argumentti voi olla puutteellinen neljästä syystä:

1. Premissit eivät ole riittävän hyväksyttäviä.

2. Mitkään hyväksyttävät taustaoletukset eivät tee premisseistä relevantteja väitteen kannalta.

3. Premissit ja taustaoletukset eivät muodosta riittävän vahvaa linkkiä väitteeseen.

4. Linkki heikkenee liiaksi, kun perusteluihin lisätään relevantteja hyväksyttäviä oletuksia.

Reilussa argumentaatiossa:

1. Argumentin lähettäjä on rehellinen, eikä esitä tietoja eikä nojaa taustaoletuksiin, joihin ei itse usko.

2. Argumentin esittäjä esittää perusteet ja väitteet vastaanottajalle ymmärrettävässä muodossa.

3. Argumentin esittäjä pyrkii välttämään heikkoja argumentteja.

Väittelyn looginen perusrakenne:

Väittely sisältää

1. kaksi toisensa poissulkevaa väitettä eli teesiä, sekä

1. argumentin kummankin teesin puolesta.

2. Argumentti teesin puolesta on argumentti kilpailevaa teesiä vastaan, mikäli teesit ovat keskenään loogiset vastakohdat eli T2 = ei-T1, tai väittelytilanteessa ei ole järkevää olettaa muita vaihtoehtoja.