1 SIMATIC Automaatiojärjestelmä 3 S7-400, M7-400 Rakenne 5 ... · B Sanasto A5E00069480-04 Automaatiojärjestelmä S7-400, M7-400 Rakenne Asennuskäsikirja SIMATIC Tämä käsikirja

Esipuhe, sisällysluettelo

Yleiskuva tuotteesta1

S7-400:n asennus2

S7-400:n parametrointi3

S7-400:n johdotus4

Verkotus5

Käyttöönotto6

Huolto7

M7-400:n kokoonpano8

Liitteet

Laitteiden rakenne A

Sähköisesti herkkienyksiköiden (ESD) käsittelyohje B

Sanasto

A5E00069480-04

AutomaatiojärjestelmäS7-400, M7-400Rakenne

Asennuskäsikirja

SIMATIC

Tämä käsikirja on osadokumentointipakettia6ES7498-8AA03-8AA0

Versio FIN 09/2003Versio GER 12/2002

AChapterChapterOChapter

-2

!Vaara

tarkoittaa, että aiheutuu kuolema, vaikea ruumiinvamma tai huomattavia esinevahinkoja, jollei tarpeellisiavarotoimenpiteitä suoriteta.

!Varoitus

tarkoittaa, että kuolema, vaikea ruumiinvamma tai huomattavia esinevahinkoja saattaa aiheutua, jolleitarpeellisia varotoimenpiteitä suoriteta.

!Varo

tarkoittaa, että lievä ruumiinvamma tai esinevahinko saattaa aiheutua, jollei tarpeellisia varotoimenpiteitäsuoriteta.

Varo

tarkoittaa, että esinevahinko saattaa aiheutua, jollei tarpeellisia varotoimenpiteitä suoriteta.

Huomio

on tärkeä tieto tuotteesta, tuotteen käsittelystä tai käsikirjan siitä osasta, johon tulee kiinnittää erityistähuomiota.

AmmattihenkilöstöVain ammattitaitoinen henkilöstö saa käyttää laitetta ja suorittaa käyttöönoton. Tässä käsikirjassa mai-nittujen turvallisuusteknisten ohjeiden mukaisesti ammattitaitoista henkilöstöä ovat henkilöt, joilla on oi-keus ottaa käyttöön, maadoittaa ja merkitä turvallisuustekniikan standardien mukaisia laitteita, järjestelmiäja virtapiirejä.

Määräysten mukainen käyttöSeuraavat asiat tulee ottaa huomioon:

!Varoitus

Laitetta saa käyttää vain katalogissa ja teknisessä selostuksessa mainituissa yksittäistapauksissa ja vainSiemensin suosittelemien tai hyväksymien vieraslaitteiden ja -komponenttien yhteydessä.

Tuotteen moitteeton ja turvallinen käyttö edellyttää asianmukaista kuljetusta, varastointia, asennusta jajohdotusta sekä huolellisia käyttötoimenpiteitä ja kunnossapitoa.

TavaramerkitSIMATIC, SIMATIC HMI ja SIMATIC NET ovat SIEMENS AG:n tavaramerkkejä.

Tämän käsikirjan muut merkinnät voivat olla merkkejä, joiden käyttö kolmannen osapuolen tarkoituksiinvoi loukata tekijänoikeuksia.

TurvallisuusmääräyksetTässä käsikirjassa on ohjeita, joita on noudatettava henkilökohtaisen turvallisuuden vuoksi jaesinevahinkojen välttämiseksi. Ohjeet on merkitty kolmiolla seuraavasti vaarallisuusasteen mukaisesti:

Olemme tarkastaneet tämän tuotteen sisällön yhtäpitävyydenkuvattuun laite- ja ohjelmistopuoleen nähden. Poikkeukset eivätkuitenkaan ole poissuljettuja, niin että emme takaa täydellistäyhdenmukaisuutta. Tämän tuotteen tiedot tarkistetaansäännöllisesti ja tarpeelliset korjaukset tehdään seuraaviinpainoksiin. Kiitämme etukäteen parannusehdotuksista.

VastuuvapausCopyright Siemens AG 1998 - 2002 All rights reserved

Tämän aineiston edelleen jakelu sekä monistus, sen sisällönhyödyntäminen ja siitä tiedottaminen ei ole sallittua, mikäli siitä ei oleselvästi sovittu. Rikkomukset johtavat vahingonkorvauksiin. Kaikkioikeudet pidätetään, erityisesti jos tuotteella on patentti taiGM-merkintä.

Siemens AGBereich Automation and DrivesGeschäftsgebiet Industrial Automation SystemsPostfach 4848, D-90327 Nürnberg

Siemens AG 1998-2002Pidätämme oikeudet teknisiin muutoksiin.

Siemens Aktiengesellschaft A5E00105504-02

Tämä suomenkielinen versio on käännös vastaavasta alkuperäiskielisestäkäsikirjasta. Tämän tuotteen julkaisun jälkeen on voinut tulla uusia komponentteja,tai niiden ominaisuudet ovat voineet muuttua. Tässä tapauksessa on syytä lisäksitukeutua viimeisimpään saksan--/englanninkieliseen laitekäsikirjaan.

Esipuhe

1-1Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 AsennuskäsikirjaA5E00069480-04

Esipuhe

Käsikirjan tarkoitus

Tämän käsikirjan informaatio mahdollistaa:

• muistiohjelmoitavan ohjauksen S7-400 asennuksen ja johdotuksen

• M7-400 --automaatiolaitteen mekaanisen ja sähköisen rakenteen suunnittelun

Signaaliyksiköiden, virtalähdeyksiköiden ja liitäntäyksiköiden toimintaselostukset jatekniset arvot ovat referenssikäsikirjassa Yksikkötiedot.

Tarvittavat perustiedot

Käsikirjan ymmärtämiseksi tarvitaan automaatiotekniikan alueen yleistätuntemusta.

Käyttäjät

Tämä käsikirja on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaadittava pätevyys kuvattujenlaitteiden käyttöönottoon, käyttöön ja huoltoon.

Käsikirjan voimassaolo

Käsikirja pätee automaatiojärjestelmälle S7-400, M7-400.

Muutokset edelliseen versioon

Asennuskäsikirjan ”Rakenne” edelliseen versioon verrattuna on selvitetty muutamiapieniä virheitä.

Huomautus: Tämän ”Rakenne”--asennuskäsikirjan edellisen version tunnistaa ala-viitteen numerosta: A5E00069480-03.

Nykyinen numero on: A5E00069480-04.

Esipuhe

1-2Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 Asennuskäsikirja

A5E00069480-04

Hyväksynnät

SIMATIC S7-400 --tuotesarjalla on seuraavat hyväksynnät:

• Underwriters Laboratories, Inc.: UL 508 registriert(Industrial Control Equipment)

• Canadian Standards Association: CSA C22.2 Nummer 142,(Process Control Equipment)

• Factory Mutual Research: Approval Standard Class Number 3611.

Yksityiskohtaista tietoa hyväksynnästä ja normeista on referenssikäsikirjassa”Yksikkötiedot”.

CE tunnus

SIMATIC S7-400 --tuotesarja täyttää seuraavien EU-direktiivien vaatimukset jasuojausmääräykset:

• EU-direktiivi 73/23/EWG ”Tietyllä jännitevälillä käytettävät sähkölaitteet” --alijännitettä koskeva määräys

• EU-direktiivi 89/336/EWG ”EMC-direktiivi”

C-Tick-tunnus

SIMATIC S7-400 --tuotesarja täyttää norminAS/NZS 2064 (Australia ja Uusi--Seelanti) vaatimukset.

Normit

SIMATIC S7 400 --tuotesarja täyttää IEC 61131-2 vaatimukset ja kriteerit.

Sijoitus informaatiodokumentoinnissa

Tämä käsikirja on osa S7-400:n, M7-400:n dokumentointia.

Järjestelmä Dokumentointipaketit

S7-400/M7-400 • Automaatiojärjestelmä S7-400, M7-400; rakenne

• Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400; yksikkötiedot

• Operaatiolista S7-400

• Automaatiojärjestelmä S7-400; CPUn tiedot

Esipuhe


Hakuapu käsikirjaan

Erityistietojen nopeaa hakua varten on käsikirjassa seuraavat aputoiminnat:

• Käsikirjan alussa on täydellinen sisällysluettelo ja luettelo kuvista ja taulukoista,jotka ovat käsikirjassa.

• Kappaleiden jokaisella sivulla on vasemmassa sarakkeessa infoa, joka antaayleiskuvan kappaleen sisällöstä.

• Liitteiden lisäksi on sanasto, jossa on määritelty käsikirjassa käytetyt tärkeäterityiskäsitteet.

• Käsikirjan lopussa on yksityiskohtainen hakusanaluettelo, joka mahdollistaa ha-lutun tiedon nopean saannin.

S7-400--laitetta koskevat erityisohjeet

S7-400 --laitteen ohjelmointia ja käyttöönottoa varten tarvitaan lisäksi seuraavatkäsikirjat tai käsikirjapaketit:

Käsikirja/Käsikirjapaketti

Sisältö

S7 ja M7:n perus--ohjelmisto

STEP 7 perustieto

• STEP 7:n asennus ja käyttöönotto PC/PGssä

• Toiminta STEP 7:llä, jossa seuraavat asiat:

Projektien ja tiedostojen hallinta

S7-400 -rakenteen konfigurointi ja parametrointi

Käyttäjäohjelman symbolisten nimien anto

Käyttäjäohjelman laadinta ja testaus STL/LADssä

Tiedostoyksiköiden laadinta

Useamman CPUn välisen kommunikaation konfigurointi

Käyttäjäohjelman lataus, tallennus ja nollaus CPUhun/PGhen

Käyttäjäohjelman valvonta ja ohjausKäyttäjäohjelman valvonta ja ohjaus

CPUn valvonta ja ohjaus

• Ohje ohjelmointitehtävien tehokkaaseen ratkaisuun PC/PGllä ja STEP 7:llä

• CPUiden toimintatapa (esim. muistikonsepti, tulojen/lähtöjen, parametroinnin,yksiköiden, tiedonhallinnan käsittely)

• STEP 7 -tiedonhallinnan kuvaus

• STEP 7:n tiedostotyyppien käyttö

• Lineaarisen ja strukturoidun ohjelmoinnin käyttö

• Yksikkökutsuoperaatioiden käyttö

• CPUiden testi- ja diagnoositoimintojen käyttö käyttäjäohjelmassa (esim. virhe-OBt, tilasana)

Esipuhe


A5E00069480-04

Käsikirja/Käsikirjapaketti

Sisältö

STEP 7 referenssi-tiedot

STL / S7-300/400

LAD / S7-300/400

• STL/LAD/FBDllä operoinnin perusteet (esim. STL/LAD/FBDn, lukumuotojen,syntaksin rakenne)

• Kaikkien STEP 7:n operaatioiden kuvaus (ohjelmaesimerkein)

• STEP 7:n eri parametrointimahdollisuuksien kuvaus (esimerkein)

FBD / S7-300/400

Järjestelmä- jastandarditoiminnat

• CPUiden kaikkien integroitujen toimintojen kuvaus

• CPUn sisäisen rekisterin kuvaus

• Kaikkien CPUihin integroitujen järjestelmätoimintojen kuvaus

• Kaikkien CPUihin integroitujen organisaatioyksiköiden kuvaus

Käsikirja

PG 7xx

• PG-Hardwaren kuvaus

• PGn liittäminen eri laitteisiin

• PGn käyttöönotto

Esipuhe


M7-400--laitetta koskevat erityisohjeet

Tämä käsikirjapaketti kuvaa M7-400 --laitteen hardwarea. M7-400 --laitteen ohjel-mointia ja käyttöönottoa varten tarvitaan lisäksi seuraavaa dokumentaatiota:

Dokumentaatio Sisältö Tilausnumero

Järjestelmäohjelmisto /M7-300/400 ohjelmasuunnitte-lu, ohjelmointikäsikirja

M7-CPU/FM --yksiköiden C-ohjelman suun-nittelu, laadinta ja testaus M7 SYS--ohjel-mointipaketin avulla, M7 SYS-toimintojenkäyttö

6ES7802-0FA14-8AA0

Järjestelmäohjelmisto /M7-300/400 järjestelmä- jastandarditoiminnatreferenssikäsikirja

M7 SYS -toimintojen ja -tietorakenteen yksi-tyiskohtainen kuvaus, sanomatyyppiluettelo

Järjestelmäohjelmisto /M7-300/400 asennus ja käyttökäyttäjäkäsikirja

Käyttöjärjestelmän ja järjestelmäohjelmistonasennus ja konfigurointi.

Kierrätys ja jätehuolto

S7-400 on kierrätyskelpoinen haitallisten aineosiensa vähyyden vuoksi. Ympäristö-ystävällisen kierrätyksen ja vanhojen laitteiden hävityksen suhteen tulee kääntyäsertifioidun elektroniikkaromun hävitysliikkeen puoleen.

Lisätuki

Mikäli käsikirjassa kuvattujen tuotteiden käytöstä on kysyttävää, voi kääntyä Sie-mensin vastaavan toimialan puoleen.

http://www.siemens.com/automation/partner

Koulutuskeskus

Helpottaaksemme SIMATIC S7--automaatiojärjestelmään tutustumista, pidämmekursseja tästä aiheesta. Kurssitietoja saa Siemens Osakeyhtiöstä,puh. 010 511 5151.

http://www.SIEMENS.FI/KOULUTUS

http://www.SITRAIN.COM/fi

Internet: http://www.sitrain.com

Esipuhe


A5E00069480-04

A&D Technical Support

Saatavilla mihin aikaan tahansa maailmanlaajuisesti:

Johnson City

Nürnberg

Peking

Technical Support

Maailmanlaajuisesti (Nürnberg)

Technical Support / Tekninentuki

Paik.aik.: 0:00 ... 24:00 / 365 päivää

Puhelin: +49 (0) 180 5050-222

Fax: +49 (0) 180 5050-223

E-Mail: [email protected]

GMT: +1:00

Eurooppa / Afrikka (Nürnberg)

AuthorizationPaik.aik.: ma-pe 8:00 ... 17:00

Puhelin: +49 (0) 180 5050-222

Fax: +49 (0) 180 5050-223


GMT: +1:00

Amerikka (Johnson City)

Technical Support andAuthorizationPaik.aik.: ma-pe 8:00 ... 17:00

Puhelin: +1 (0) 770 740 3505

Fax: +1 (0) 779 740 3699


GMT: -5:00

Aasia / Australia (Peking)

Technical Support andAuthorizationPaik.aik.: ma-pe 8:00 ... 17:00

Puhelin: +86 10 64 75 75 75

Fax: +86 10 64 74 74 74


GMT: +8:00

Tekninen tuki ja autorisointi--palvelun kielet ovat yleensä saksa ja englanti.

Esipuhe


Service & Support--palvelut internetissä

Lisänä dokumentointi-tarjoukseemme tarjoamme internetissä koko tietämyksemmeonline.

http://www.siemens.com/automation/service&support

Siellä on:

• Newsletter, jossa on aina tuotteitanne koskeva ajankohtaisin info.

• oikeat dokumentit Service & Support--hakumme kautta.

• foorumi, jolla käyttäjät ja spesialistit vaihtavat maailmanlaajuisestikokemuksiaan.

• paikallinen Automation & Drives--kontaktihenkilö, joka on partneri-tietopankis-samme.

• informaatiota paikan päällä tehtävästä huollosta, korjauksista, varaosista. Pal-jon muuta tietoa on ”suoritteet”--käsitteen alla.

Esipuhe


A5E00069480-04


Sisällysluettelo

1 Yleiskuva tuotteesta 1-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2 S7-400:n asennus 2-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.1 S7-400:n rakenne 2-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.2 Keskuslaitteen (CR) ja laajennuslaitteen (ER) rakenne 2-6. . . . . . . . . . . . . . .

2.3 Segmentoitu CR 2-8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.4 Jaettu CR 2-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.5 Korttikehikon kiinnitys ja maadoitus 2-10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.6 Maaliitäntä potentiaalisidotussa rakenteessa 2-16. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.7 Ilman ohjausmahdollisuudet 2-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.8 Ilman ohjauksen muuttaminen kaapelikanavassa tai puhallinyksikössä 2-21. .

2.9 Puhallinyksikön asennus 2-23. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.10 Kaapelikanavan asennus 2-25. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.11 Kaappien, joissa S7-400, valinta ja rakenne 2-26. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.12 Yksiköiden järjestystä koskevat säännöt 2-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.13 Muistimoduulien asennus CPUhun 2-32. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.14 Yksiköiden asennus korttikehikkoon 2-34. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.15 Yksiköiden merkintä liitäntäpaikkakilvillä 2-38. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.16 Laajennus-- ja verkotusmahdollisuudet 2-39. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2.17 Lisävarusteet 2-40. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3 S7-400:n parametrointi 3-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.1 Fyysiset ja loogiset osoitteet 3-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.2 Miten yksikön oletusosoite ilmoitetaan? 3-4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3.3 Miten kanavan oletusosoite ilmoitetaan? 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4 S7-400:n johdotus 4-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.1 Yksiköiden virranssyöttö 4-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.2 Virtalähdeyksikön valinta 4-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.3 Kuormavirtasyötön valinta 4-4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.4 S7-400:n liitäntä prosessi-periferiaan 4-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.5 S7-400:n asennus maadoitetulla peruspotentiaalilla (M) 4-7. . . . . . . . . . . . . .

4.6 S7-400:n asennus maadoittamattomalla peruspotentiaalilla(maadoittamaton rakenne) 4-8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

1

Sisällysluettelo


A5E00069480-04

4.7 S7-400:n asennus potentiaalierotetuilla yksiköillä 4-10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.8 Digitaalisten S7-400 -lähtöjen rinnankytkentä 4-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.9 Maadoitustoimenpiteet 4-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.10 Kytkentöjen häiriövarma rakenne 4-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.11 Johdotussäännöt 4-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.12 AC-virtalähdeyksikön asetus verkkojännitteeseen 4-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.13 Virtalähdeyksikön johdotus 4-20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.14 Signaaliyksiköiden johdotus 4-24. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.15 Etupistokkeen johdotus, Crimp--liitäntä 4-26. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.16 Etupistokkeen johdotus, ruuviliitäntä 4-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.17 Etupistokkeen johdotus, jousiliitäntä 4-28. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.18 Vedonpoistimen kiinnitys 4-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.19 Etupistokkeen merkinnät 4-31. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.20 Etupistokkeen asennus 4-35. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.21 Keskuslaitteen ja laajennuslaitteen liittäminen 4-38. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4.22 Puhallinyksikön asetus verkkojännitteeseen ja johdotus 4-40. . . . . . . . . . . . . . .

4.23 Kaapelin veto kaapelikanavaa tai puhallinyksikköä käyttäen 4-41. . . . . . . . . .

4.24 Kaapelin veto valokaapeleita käyttäen 4-42. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5 Verkotus 5-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.1 Verkon asennus 5-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.2 Perusteet 5-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.3 Verkon asennussäännöt 5-7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.4 Johdinpituudet 5-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.5 PROFIBUS-DP -väyläkaapeli 5-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.6 Väyläliitäntä-pistoke 5-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.7 RS 485 -toistin 5-23. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5.8 PROFIBUS-DP-verkko valokaapelilla (LWL) 5-25. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5.8.1 Valokaapeli 5-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5.8.2 Simplex-pistoke ja pistokeadapteri 5-29. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5.8.3 Valokaapelin liittäminen PROFIBUS-laitteeseen 5-31. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6 Käyttöönotto 6-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.1 Suositeltu menettely ensimmäisessä käyttöönotossa 6-2. . . . . . . . . . . . . . . . .

6.2 Tarkastus ennen ensimmäistä päällekytkentää 6-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.3 PG:n liittäminen S7-400 --laitteeseen 6-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.4 S7-400 --laitteen ensimmäinen päällekytkentä 6-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.5 CPU:n perusnollaus käyttölajikytkimellä 6-7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.6 Kylmäkäynnistys ja kuumakäynnistys käyttölajikytkimellä 6-10. . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


6.7 Memory Cardin paikalleen pano 6-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.8 Puskuripariston asennus (optio) 6-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.9 PROFIBUS-DPn käyttöönotto 6-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6.10 Liitäntäpistemoduulien asennus(CPU 414-3, 414-4H, 416-3, 417-4 ja 417-4 H) 6-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7 Huolto 7-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.1 Puskuripariston vaihto 7-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.2 Virtalähdeyksikön vaihto 7-4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.3 CPUiden vaihto 7-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.4 Digitaali- tai analogiyksiköiden vaihto 7-7. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.5 Digitaaliyksiköiden sulakkeiden vaihto 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.6 IM:ien vaihto 7-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.7 Puhallinyksikön sulakkeen vaihto 7-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.8 Puhallinyksikön puhaltimien vaihto käytön aikana 7-14. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.9 Puhallinyksikön suodatinkehyksen vaihto käytön aikana 7-15. . . . . . . . . . . . . .

7.10 Puhallinyksikön virransyötön johtolevyn javalvonnan johtolevyn vaihto 7-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.11 Muistimoduulien vaihto 7-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.12 Liitäntäpistemoduulin vaihto 7-21. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8 M7-400:n kokoonpano 8-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.1 Mekaanisen rakenteen suunnittelu 8-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.2 M7-400 -yksiköiden parametrointi 8-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.3 Sähköisen rakenteen suunnittelu 8-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.4 M7-400:n asennus 8-8. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.1 Asennuksen tarkastuslista 8-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.2 Yksiköiden lisävarusteet 8-10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.3 Muistimoduulien asennus keskusyksikköön 8-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.4 Liitäntäpistemoduulien asennus 8-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.5 Lyhyen AT-kortin asennus 8-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.6 Laajennusten asennus keskusyksikköön 8-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.7 Yksikköryhmän asennus korttikehikkoon 8-24. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.4.8 Memory Cardin paikalleen pano/irrotus 8-28. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.5 Yksikköryhmän liittäminen 8-29. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.6 MPI-verkon tai PROFIBUS-DP -verkon asennus 8-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.7 Käytön valmistelu 8-32. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.7.1 Ohjaus- ja periferialaitteiden liitäntä 8-33. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.7.2 PGn liittäminen COM-liitäntään 8-36. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.7.3 PGn liittäminen S7-400 --laitteeseen 8-39. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.7.4 PGn liittäminen useampaan liittyjään 8-40. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.7.5 PGn liittäminen MPI-väylän maadoittamattomiin liittyjiin 8-42. . . . . . . . . . . . . . .8.7.6 PROFIBUS-DPn käyttöönotto 8-44. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


A5E00069480-04

8.7.7 Tila- ja virhenäyttöjen tarkastus 8-45. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

8.8 Yksiköiden ja moduulien vaihto 8-46. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.8.1 Liitäntäpistemoduulin vaihto 8-47. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.8.2 Yksikköryhmän keskusyksikön tai laajennusten

vaihto 8-49. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.8.3 Muistimoduulien vaihto keskusyksikössä 8-54. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8.8.4 Lyhyen AT-kortin vaihto 8-56. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A Laitteiden rakenne A-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.1 S7-400:n käytön yleiset säännöt ja määräykset A-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.2 Laitteiden EMCn mukaisen rakenteen perusominaisuudet A-4. . . . . . . . . . . . .

A.3 Automaatiojärjestelmien EMCn mukainen asennus A-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.4 Esimerkkejä EMC:n mukaisesta asennuksesta A-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.5 Kaapelien suojaus A-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.6 Potentiaalintasaus A-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.7 Kaapeliasennukset rakennusten sisällä A-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.8 Kaapeliasennukset rakennusten ulkopuolella A-21. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.9 Salama-- ja ylijännitesuojaus A-22. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A.9.1 Salamasuojausalue-konsepti A-23. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A.9.2 Salamasuojausalueiden 0 ja 1 väliset liitäntäsäännöt A-25. . . . . . . . . . . . . . . . .A.9.3 Salamasuojausalueiden liitäntäsäännöt

1 <--> 2 ja suuremmille A-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A.9.4 Esimerkkikytkentä verkotetusta S7-400 --laitteesta

ylijännitesuojauksella A-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.10 Digitaalilähtöyksiköiden suojausinduktiivisilta ylijännitteiltä A-32. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.11 Elektronisten ohjausten varmuus A-34. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

A.12 Monitorien häiriövarma liitäntä A-36. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

B Sähköisesti herkkien yksiköiden (ESD) käsittelyohje B-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

B.1 Mitä ESD tarkoittaa? B-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

B.2 Henkilöiden sähköstaattinen varaus B-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

B.3 Perusteelliset suojatoimenpiteet staattisen sähkönpurkauksia vastaan B-4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sanasto Sanasto-1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


Kuvat

2-1 S7-400 --järjestelmän kalustettu korttikehikko 2-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-2 Kaapin maksimi ympäristölämpötila kaapissa olevien

laitteiden häviötehosta riippuen 2-28. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-3 Muistimoduulien asennus CPUhun 2-33. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-4 Muistimoduuli 2-33. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-5 Päällyskannen poistaminen 2-35. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-6 Yksiköiden asentaminen 2-36. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-7 Yksiköiden kiinniruuvaaminen 2-36. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-8 Avaimen pano CPUhun 2-37. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-9 Liitäntäpaikkakilven kiinnitys 2-38. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-1 S7-400:n käyttö maadoitetusta syötöstä 4-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-2 S7-400:n asennus maadoitetulla peruspotentiaalilla 4-7. . . . . . . . . . . . . . . . . .4-3 S7-400:n asennus maadoittamattomalla peruspotentiaalilla 4-8. . . . . . . . . . .4-4 Yksinkertaistettu esitys potentiaalierotettujen

yksiköiden rakenteesta 4-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-5 Digitaalilähdön rinnankytkentä kuorman eri

nimellisjännitteillä 4-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-6 Digitaalilähdön rinnankytkentä samalla

kuormanimellisjännitteellä 4-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-7 Kuormajännitteen maaliitäntä 4-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-8 Liitäntäjohdon suojaus ja maadoitus etäkytkennässä 4-16. . . . . . . . . . . . . . . . .4-9 Jännitteenvalintakytkimen jännitteen vaihto 4-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-10 Verkkopistokkeen irrotus 4-20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-11 Verkkopistokkeen johdotus 4-22. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-12 Verkkopistokkeen kiinnitys 4-23. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-13 Etupistokkeen johdotuksen valmistelu 4-25. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-14 Etupistokkeen johdotus, Crimp--liitäntä 4-26. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-15 Etupistokkeen johdotus, ruuviliitäntä 4-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-16 Etupistokkeen johdotus, jousiliitäntä 4-28. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-17 Jousiliittimen periaate 4-29. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-18 Vedonpoistimen kiinnitys (näkymä alhaalta) 4-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-19 Kilpien kiinnitys etupistokkeeseen 4-31. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-20 Merkintäkilven kiinnitys etupistokkeeseen 4-32. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-21 Etupistokkeen asennus 4-36. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-22 Etupistokkeen kiinniruuvaus 4-37. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-23 Liitäntäkaapelin kiinnitys lähetys-IM:ään 4-38. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-24 Lähetys-IMn yhdistäminen kahdella vastaanotto-IM:llä 4-39. . . . . . . . . . . . . . . .4-25 Puhallinyksikön johdotus 4-41. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-1 PGn/OPn ja yksikön, jossa ei ole MPI--liitäntää, välinen kommunikaatio 5-5.5-2 Tiedonvaihto 5-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-3 Väyläliitäntäpistokkeen päätevastus 5-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-4 RS 485 -toistimen päätevastus 5-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-5 MPI-väylän päätevastus 5-10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-6 Esimerkki MPI-väylästä 5-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-7 Esimerkki PROFIBUS-DP -väylästä 5-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-8 Esimerkki, jossa CPU 414-2 5-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-9 PG-haku yli verkkorajojen 5-14. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-10 MPI-väylän rakenne 5-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-11 Väyläliitäntäpistoke 5-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-12 Väyläkaapelin kuorinta 5-20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-13 Johtimien asennus ruuviliitinlohkoon 5-21. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


A5E00069480-04

5-14 Päätevastuksen kytkentä 5-22. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-15 Vaipan kääntäminen 5-24. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-16 Optinen PROFIBUS-D P-väylä liittyjineen, joilla on integroitu

LWL/valokaapeli-liitäntä 5-26. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-17 Simplex-pistoke ja erityinen pistokeadapteri IM 153-2 FOlle

ja IM 467 FOlle asennettuna 5-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6-1 PGn liittäminen S7-400 --laitteeseen 6-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6-2 Memory Cardin paikalleen pano CPUhun 6-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6-3 Liitäntäpistemoduulien pano CPUhun 6-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7-1 CPUn muistimoduulien vaihto 7-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7-2 Muistimoduuli 7-20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7-3 Liitäntäpistemoduulien irrotus CPUsta 7-22. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-1 Muistimoduulien asennus keskusyksiköihin 8-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-2 3,3 V-muistimoduuli 8-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-3 Liitäntäpistemoduulin asetus laajennusyksikköön 8-14. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-4 AT-kortin asennus AT-adapteriyksikköön ATM 478 8-16. . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-5 Laajennusliittimen ja -pistokkeen asennot 8-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-6 Laajennusyksikkö EXM 478 asennettuine

yhdistysliittimineen 8-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-7 Päällyskannen poistaminen 8-20. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-8 Keskusyksiköiden ja laajennusten liittäminen 8-21. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-9 Keskusyksikön ja laajennusten yksikköryhmä 8-22. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-10 Yhdistysliittimet 8-23. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-11 Yksiköiden lukitseminen yhdistysliittimellä (periaatekuva) 8-23. . . . . . . . . . . . .8-12 CPU-yksikön ja laajennusten yksikköryhmän

asennus ja paikalleen kääntäminen 8-25. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-13 Yksiköiden kiinniruuvaaminen 8-26. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-14 Avaimen pano keskusyksikköön 8-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-15 Memory Cardin paikalleen pano keskusyksikköön 8-28. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-16 Esimerkki rakenteesta, jossa CPU MPI- ja

PROFIBUS-DP -väylällä 8-31. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-17 PGn liittäminen S7-400 --laitteeseen 8-39. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-18 PGn liittäminen useampaan S7-400 --laitteeseen 8-41. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-19 PGn liittäminen M7-400 -verkkoon 8-42. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-20 Verkotetun M7-400:n maadoittamaton käyttö 8-43. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-21 Liitäntäpistemoduulin irrotus laajennusyksikön

moduulilokerosta 8-48. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-22 Päällyskannen poistaminen 8-49. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-23 Yksiköiden irtiruuvaus 8-50. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-24 Yksikköryhmän uloskääntäminen ja ylösnostaminen 8-51. . . . . . . . . . . . . . . . . .8-25 Keskusyksikön ja laajennusten yksikköryhmä 8-51. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-26 Yhdistysliittimen irrotus vaihdettavasta yksiköstä 8-52. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-27 Yksiköiden irrotus toisistaan, jos esim.

massamuistiyksikkö on vaihdettava 8-53. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-28 Muistimoduulien irrotus keskusyksiköistä 8-55. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-29 3,3 V-muistimoduuli 8-55. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-30 AT-kortin irrotus AT-adapteriyksiköstä ATM 478 8-57. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-1 Sähkömagneettisten häiriöiden mahdolliset reitit A-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-2 Esimerkki EMC:n mukaisesta kaappirakenteesta A-11. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-3 S7-400:n EMC:n mukainen seinäasennus A-14. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-4 Kaapelivaippojen kiinnitys A-16. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-5 Potentiaalintasausjohdon ja signaalijohtimen veto A-18. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-6 Rakennuksen salamasuojausalueet A-24. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


A-7 Esimerkki verkotettujen S7-400 --laitteiden kytkennästä A-30. . . . . . . . . . . . . . .A-8 Lähtövirtapiirin HÄTÄ-SEIS relekosketin A-32. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-9 Tasajännitekelojen kytkentä A-33. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-10 Vaihtojännitekelojen kytkentä A-33. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-11 Suojaus ja maadoitus monitorin ja

automaatiojärjestelmän välisen etäisyyden ollessa pitkähkö A-38. . . . . . . . . . .B-1 Sähköstaattiset jännitteet, joille käyttäjät voivat

altistua B-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo


A5E00069480-04

Taulukot

2-1 Kaappityypit 2-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-2 Eri korttikehikoissa olevat yksiköt 2-30. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2-3 Yksiköiden ja korttikehikoiden lisävarusteet 2-40. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-1 VDE-määräykset ohjauksen muodostamiseksi 4-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-2 Toimenpiteet suojamaadoitusta varten 4-13. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-3 Kuormajännitteen maadoitusliitäntä 4-14. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-4 Johtimet ja työkalut 4-17. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4-5 Etupistokkeen koodauselementit 4-35. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-1 Segmentin sallittu johdinpituus MPI-väylällä 5-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-2 Segmentin sallittu johdinpituus PROFIBUS-DP -väylällä

riippuen siirtonopeudesta 5-15. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-3 Välijohtojen pituudet segmenttiä kohti 5-16. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-4 Valokaapelin ominaisuudet 5-27. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-5 Valokaapelin tilausnumerot 5-29. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5-6 Simplex-pistoke ja pistokeadapteri -- tilausnumerot 5-30. . . . . . . . . . . . . . . . . .5-7 Optisen PROFIBUS-DP -väylän sallitut johdinpituudet

(linjatopologia) 5-31. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6-1 Tarkastuslistan tutkinta -- ennen ensimmäistä päällekytkentää 6-3. . . . . . . .6-2 Paristonvalvontakytkimen asennot 6-5. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-1 Järjestys yksikköryhmässä 8-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-2 M7-400 -yksiköiden käyttömahdollisuudet 8-3. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-3 Yksiköiden mitat M7-400--järjestelmässä 8-4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-5 Yksiköiden ja korttikehikoiden lisävarusteet 8-10. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8-6 Ohjaus- ja periferialaitteiden enimmäiskaapelipituudet 8-35. . . . . . . . . . . . . . . .8-7 ”Nolla-modeemi”-pistojohto CPUn liittämiseksi

IFllä PGn COM-liitäntään 9--napaisella Sub-D -pistokkeella 8-36. . . . . . . . . . .8-8 ”Nolla-modeemi”-pistojohto CPUn liittämiseksi

IF:llä PGn COM-liitäntään 25--napaisella Sub-D -liittimellä 8-37. . . . . . . . . . . . .8-9 Pistojohdon rakenne CPUn liittämiseksi

IFllä PGn COM-liitäntään 9--napaisella Sub-D -pistokkeella 8-38. . . . . . . . . . .8-10 Pistojohdon rakenne CPUn liittämiseksi

IFllä PGn COM-liitäntään 25--napaisella Sub-D -liittimellä 8-38. . . . . . . . . . . . .A-1 Esimerkin 1 selitys A-12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-2 Kaapeliasennukset rakennusten sisällä A-19. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .A-3 Johtimien karkeasuojaus ylijännitesuojakomponenteilla A-25. . . . . . . . . . . . . .A-4 Salamasuojausalueiden 1 <--> 2 ylijännitesuojakomponentit A-28. . . . . . . . . . .A-5 Salamasuojausalueiden 2 <--> 3 ylijännitesuojakomponentit A-29. . . . . . . . . .A-6 Esimerkki salamasuojauksen mukaisesta rakenteesta (kuva A-7) A-31. . . . . .

Yleiskuva tuotteesta



Yleiskatsaus S7-400 --laitteesta

S7-400 on muistiohjelmoitava ohjaus. Lähes jokainen automaatiotehtävä voidaanratkaista sopivalla S7-400 -komponenttien valinnalla.

S7-400 -yksiköt asennetaan korttikehikkoon paikoilleen käännettyinä kortteina. Jär-jestelmän laajentamista varten on käytettävissä laajennuslaitteita.

Tässä kappaleessa esitetään S7-400:n muodostamiseen tarvittavat tärkeimmätkomponentit.

S7-400:n ominaisuudet

S7-400 --automaatiojärjestelmä yhdistää edeltävien järjestelmien kaikki edut uudenjärjestelmän ja uuden ohjelmiston etuihin.Niitä ovat:

• porrastettu CPU-valikoima

• ylöspäin yhteesopivat CPUt

• lujarakenteiset kapseloidut yksiköt

• signaaliyksiköiden helppo liitäntätekniikka

• kompaktien yksiköiden suuri asennustiheys

• optimaaliset kommunikaatio- ja verkotusmahdollisuudet

• ohjaus-- ja valvontajärjestelmien helppo yhdistäminen.

• kaikkien yksiköiden ohjelmistokohtainen parametrointi

• mahdollisimman vapaa liitäntäpaikan valinta

• käytettävissä ilman puhallinta

• multicomputing segmentoimattomassa korttikehikossa

1



A5E00069480-04

Yleiskatsaus M7-400 --laitteesta

SIMATIC S7 --automaatiojärjestelmää laajennetaan SIMATIC M7 --automaatiolait-teella AT-yhteensopivan tietokonetoiminnan avulla. SIMATIC-käyttäjän on tällöinmahdollista käyttää avointa ohjelmistomaailmaa. Joko S7-PLCtä täydentämällä taiitsenäisenä M7-tietokonejärjestelmänä. M7-käyttäjän käytettävissä on koko SIMA-TIC S7 -periferiavalikoima.

M7-400:n ominaisuudet

M7-400 --automaatiolaite sopii seuraavan tyyppisiin tehtäviin:

• prosessitietojen keräämiseen,

• suurten tietomäärien tallennukseen,

• paikallisen prosessiperiferian ohjaukseen,

• kommunikaatioon,

• säätöön-paikoitukseen-laskentaan,

• ohjaukseen ja valvontaan.

Sillä on seuraavat ominaisuudet:

• yleinen DOS/Windows-ohjelmisto on käytettävissä,

• vapaa ohjelmointi (lausekieli),

• reaaliaikainen multitasking-käyttöjärjestelmä RMOS

-- reaaliaikainen ohjelmisto käytettävissä

-- tapahtumaohjattu ohjelmankäsittely,

-- multitasking,

• yleisesti käytettävät lyhyet AT-kortit ovat siihen liitettävissä,

• multicomputing segmentoimattomassa korttikehikossa,

• voidaan yhdistää täysin S7-400 -järjestelmiin.



S7-400:n komponentit

S7-400 --laitteen tärkeimmät komponentit ja niiden toiminta on selitetty seuraavissataulukoissa:

Komponentit Toiminta Kuva

Korttikehikko(UR = Universal Rack)(CR = Central Rack)(ER = Extension Rack)

... liittävät S7-400 -yksiköt me-kaanisesti ja sähköisesti.

Virransyöttöyksiköt(PS = Power Supply)

Tarvikkeet:Puskuriparisto

... muuntavat verkkojännitteen(AC 120/230 V tai DC 24 V)S7-400 --laitteen syöttöä vartentarvittaviksi DC 5 V-- ja DC 24 V--käyttöjännitteiksi.

Keskusyksiköt(CPU = Central Processing Unit)

... suorittavat käyttäjäohjelman;kommunikoivat MPI-liitännänkautta muiden CPUiden taiohjelmointilaitteen kanssa.

Memory Cardit ... tallentavat käyttäjäohjelman japarametrit.

Liitäntäpistemoduuli IF 964-DP ...hajautetun periferian liittäminen”PROFIBUS-DPn kautta

Signaaliyksiköt(SM = Signal Module)(Digitaalituloyksiköt,digitaalilähtöyksiköt,analogituloyksikötanalogilähtöyksiköt)Tarvikkeet:Etupistoke, jossa kolme eri liitän-tätekniikkaa

... sovittavat erilaiset prosessi-signaalitasot S7-400:aan.... muodostavat PLCn ja proses-sin välisen liitännän.

Liitäntäyksiköt(IM = Interface Module)Tarvikkeet:

LiitäntäkaapeliPäätepistoke

... liittävät S7-400:n yksittäisetkorttikehikot keskenään.

Kaapelikanava ...on kaapelin vetoa ja ilman oh-jausta varten.

PROFIBUS-väyläkaapelit ... yhdistävät CPUt ja PGt keske-nään.



A5E00069480-04

Komponentit KuvaToiminta

PG-kaapelit ... yhdistävät yhden CPUnohjelmointilaitteeseen.

PROFIBUS-komponentitesim. PROFIBUS-väyläterminaali

... kytkevät S7-400 muihinS7-400 --laitteisiin tai ohjelmointi-laitteeseen.

RS 485-toistin ...vahvistaa väyläkaapeleidendatasignaaleja ja yhdistää väylä-segmenttejä.

Ohjelmointilaite (PG) tai PCSTEP 7 --ohjelmistopaketilla

... konfiguroi, parametroi, ohjel-moi ja testaa S7-400 --laitteen.

Puhallinyksikkö(erityisille käyttöalueille)

...tuulettaa yksiköitä erikoista-pauksissa; voidaan käyttääsuodattimella tai ilman sitä.

Muut S7-400:n komponentit kuten CPt, FMt, jne. kuvataan omissa käsikirjoissa.

S7-400:n komponentit

M7--400 --laitteen tärkeimmät komponentit ja niiden toiminta on selitetty seuraa-vassa taulukossa:

Komponentit Toiminta Kuva

Keskusyksiköt (CPU)

Tarvikkeet: Memory Card,DRAM-muistimoduulit

... toimivat AT-yhteensopivina tie-tokoneyksikköinä; suorittavatkäyttäjäohjelman; kommunikoivatMPI-liitännän kautta muiden kes-kusyksiköiden tai PC/PGn kans-sa, ovat 2 liitäntämoduulin (IF) liit-tämistä varten.

Sovellusyksiköt (FM)

Tarvikkeet: Memory Card,DRAM-muistimod.,Onboard Silicon Disk

... tukevat keskusyksikköä ISA-yhteensopivina tietokoneyksik-köinä

(kuvataan omassa käsikirjassa).



Komponentit KuvaToiminta

Laajennusyksiköt (EXM) ... ovat kolmen (3) liitäntäpiste-moduulin (IF) liittämistä varten

AT-adapteriyksiköt (ATM) ...tarjoavat asennuspaikan 16-bitin AT-yksikölle (maks.pituus164 mm).

Massamuistiyksiköt (MSM) ... ovat ohjelmien ja tietojen kova-levylle (6,35 cm tai 2,5”) tai diske-tille (8,89 cm tai 3,5 ”) tallennustavarten.

Liitäntäpistemoduulit (IF) ... periferialaitteiden kuten esim.VGA-monitorin, hiiren, näppäi-mistön, kirjoittimen liitäntää var-ten.

Käytettävät S7-400 -valikoiman yksiköt

M7-400 --laitteessa voidaan käyttää seuraavia S7-400 -yksikkövalikoimanyksiköitä:

• virtalähdeyksiköitä (PS),

• toimintayksiköitä FM (Function Module),

• signaaliyksiköitä SM (Signal Module),

• liitäntäyksiköitä IM (Interface Module),

• puhallinyksikköä.

Käytettävät periferialaitteet

Seuraavat periferialaitteet voidaan liittää vastaavilla liitäntäpistemoduuleilla:

• VGA-monitori,

• näppäimistö,

• hiiri,

• kirjoitin,

• anturit ja toimilaitteet,

• hajautettu periferia.



A5E00069480-04

Liitäntä M7-400 <--> PC/PG

M7-400 --laitteen etäasennusta (Remote-Setup) varten voidaan PC tai PG liittää”V.24-kaapelilla” M7-400 --laitteen keskusyksikköön.

PC/PG-kaapeli on PC/PGn ja M7-400:n keskusyksikön liittämiseksi MPIn kautta.

Tilausnumeron ja version paikka

Tilausnumero ja versio on painettu jokaiseen SIMATIC S7-400/M7-400:n yksik-köön. CPUhin on lisäksi painettu valmisohjelmistoversio. Seuraavasta kuvasta käyilmi, missä yo. merkinnät yksikössä sijaitsevat.

Versionumeroon on voimassa olevan numeron sijaan merkitty X. Seuraavassa ku-vassa on esitetty yksikkö, jonka versio on 1.

VersionumeroLyhyt tilausnumero(6ES7 ...)

Tyyppikilpi

Merkintä yksikössä

412--1XF03--0AB0

23 4X

CPU 412--1

Valmisohjelmistoversio(CPUilla)

V 3.0.1

Esimerkki tyyppikilvestä

6ES7 488-3AA00-0AB0CPU 488-3

SIMATIC M7

Made in Germany

Tilausnumero

Yksikkömerkintä

X 2 3 4 5 6 7

Versionumero

FMAPPROVED

CLASS 1 BE4 2

MAX. 1BC

T48

SVP JM123456

Hyväksynnät ja tunnukset

S7-400:n asennus


S7-400:n asennus

Yleiskuva kappaleesta

Kappale Sisältö Sivu

2.1 S7-400:n rakenne 2-2

2.2 Keskuslaitteen (CR) ja laajennuslaitteen (ER) rakenne 2-6

2.3 Segmentoitu keskuslaite 2-8

2.5 Korttikehikon kiinnitys ja maadoitus 2-10

2.6 Potentiaalisidotun rakenteen maaliitäntä 2-16

2.7 Ilman ohjausmahdollisuudet 2-19

2.8 Ilman ohjauksen muuttaminen kaapelikanavassa taipuhallinyksikössä

2-21

2.9 Puhallinyksikön asennus 2-23

2.10 Kaapelikanavan asennus 2-25

2.11 Kaappien, joissa S7-400, valinta ja rakenne 2-26

2.12 Yksiköiden järjestystä koskevat säännöt 2-30

2.13 Muistimoduulien asennus CPU:hun 2-32

2.14 Yksiköiden asennus korttikehikkoon 2-34

2.15 Yksiköiden merkintä liitäntäpaikkakilvillä 2-38

2.16 Laajennus-- ja verkotusmahdollisuudet 2-39

2.17 Tarvikkeet 2-40

2

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.1 S7-400:n rakenne

Johdanto

Muistiohjelmoitava ohjaus S7-400 muodostuu keskuslaitteesta (CR) ja – tarpeenvaatiessa – yhdestä tai useammasta laajennuslaitteesta (ER). Laajennuslaitteitakäytetään, mikäli keskuslaitteen liitäntäpaikat eivät kyseisessä käyttötapauksessariitä tai jos signaaliyksiköitä halutaan hajauttaa erilleen keskuslaitteesta (esim. pro-sessin välittömässä läheisyydessä).

Laajennuslaitteita käytettäessä tarvitaan lisäkorttikehikoiden ohella vielä liitäntäyk-siköitä (IM) ja mahdollisesti muita virtalähdeyksiköitä. Liitäntäyksiköitä käytettäessätulee aina käyttää pareittain toisiaan vastaavia yksiköitä: Keskuslaitteeseen asete-taan lähetys-IM, jokaiseen liitettyyn laajennuslaitteeseen siihen sopiva vastaanotto-IM (katso referenssikäsikirja, kappale 7).

M7-400 -yksiköt toimivat samalla lailla kuin S7-400 -yksiköt ja käyttävät myösS7-400 -valikoiman korttikehikoita. Poikkeava toiminta tai poikkeavat tiedot ovatvastaavassa kohdassa tai kappaleessa 8.1 ”Mekaanisen rakenteen suunnittelu”.

Keskuslaite (CR) ja laajennuslaite (ER)

CPU:n sisältämää korttikehikkoa kutsutaan ”keskuslaitteksi (CR)”. Järjestelmänkeskuslaitteeseen liitetyt, yksiköillä kalustetut korttikehikot ovat ”laajennuslaitteita(ER)”.

Kuva 2-1 esittää yhtä keskuskehikkoa, jossa on 18 liitäntäpaikkaa.

PS CPU SMt

Kuva 2-1 S7-400--järjestelmän kalustettu korttikehikko

S7-400:n asennus


Keskuslaitteen ja laajennuslaitte(id)en kytkentä

Mikäli keskuslaitteeseen halutaan liittää yksi tai useampi laajennuslaite, tulee kes-kuslaitteeseen kytkeä yksi tai useampi lähetys-IM.

Lähetys-IM:illä on kaksi liitäntäpistettä. Kumpaankin keskuslaitteen lähetys-IMnliitäntäpisteeseen voidaan liittää väylä, jossa on maks. neljä laajennuslaitetta.

Lähialueen (lähikytkentä) ja kaukana olevan alueen (etäkytkentä) kytkentään onkäytettävissä eri IMt.

Kytkentä 5-V-tasolla

IM 460-1:llä ja IM 461-1:llä tapahtuvassa lähikytkennässä 5 V -käyttöjännite siirre-tään liitäntäyksiköillä. Sen vuoksi korttiparilla IM 460-1/IM 461-1 kytkettyyn laajen-nuslaitteeseen ei saa liittää virtalähdeyksikköä.

IM 460-1 kummassakin liitännässä voi tällöin olla/kulkea maks. 5 A virta. Tämätarkoittaa, että jokaista IM 460-1/461-1 kautta kytkettyä laajennuslaitetta voidaansyöttää enint. 5 A virralla jännitteellä 5 V. Asiasta lähemmin Referenssikäsikirjankappaleessa 7.

Yleiskuva kytkentöjen ominaisuuksista

Tämän kappaleen lopussa olevia kytkentäsääntöjä tulee noudattaa.

Lähikytkentä Etäkytkentä

Lähetys-IM 460-0 460-1 460-3 460-4

Vastaanotto-IM 461-0 461-1 461-3 461-4

Liitettävien laajennuslaitteidenmaksimimäärä väylää kohti

4 1 4 4

Maksimietäisyys 5 m 1,5 m 102,25 m 605 m

5 V -siirto ei kyllä ei ei

Maksimi virtamäärä liitäntää kohti -- 5 A -- --

K-väylä-siirto kyllä ei kyllä ei

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Keskus- ja laajennuslaiteliitäntöjen mahdollisuudet

Keskuslaite CR

Laajennuslaite ER 1 Laajennuslaite ER 4

Laajennuslaite ER 1


Laajennus ilman 5-V-siirtoa lähialueella

Laajennus 5-V-siirrolla lähialueella

Laajennus kaukoalueella

IM 460-0IM 460-1IM 460-3

Haaran pituus maks. 102,25 m

Haaran pituus maks. 1,5 m

IM 461-0 IM 461-0

IM 461-1

IM 461-3 IM 461-3

IM 460-4


Haaran pituus maks. 605 m

IM 461-4 IM 461-4

Haaran pituus maks. 5 m

S7-400:n asennus


Kytkentäsäännöt

Kun keskuslaite liitetään laajennuslaitteisiin, tulee ottaa huomioon seuraavat sään-nöt:

• Keskuslaitteeseen saa liittää maks. 21 S7-400:n laajennuslaitetta.

• Laajennuslaitteet numeroidaan, jotta ne erotettaisiin toisistaan. Kehikkonumerotulee antaa vastaanotto-IMn koodikytkimellä. Korttikehikon numero voi olla va-paasti 1 ja 21 välillä. Kaksoisnumerointi ei ole sallittua.

• Yhteen keskuslaitteeseen saa liittää maks. 6 lähetys-IMää. Yhteen keskuslait-teeseen voidaan asentaa kuitenkin vain 2 lähetys-IMää, joissa on 5 V -siirto.

• Jokainen lähetys-IMään liitetty haara voi käsittää maks. 4 laajennuslaitetta(ilman 5 V -siirtoa) tai 1 laajennuslaitteen (5 V -siirrolla).

• Tiedonvaihto K-väylällä rajoittuu 7 korttikehikkoon, ja nimenomaan keskuslait-teeseen ja laajennuslaitteisiin numero 1 ... 6.

• Kulloisestakin kytkentätavasta johtuvia kaapelien maksimipituuksia (kokonais-)ei saa ylittää.

Kytkentälaji Maksimi (kokonais-) kaapelipituus

Lähikytkentä 5 V -siirrollaIM 460-1 ja IM 461-1 käytettäessä

1,5 m

Lähikytkentä ilman 5 V -siirtoaIM 460-0 ja IM 461-0 käytettäessä

5 m

EtäkytkentäIM 460-3 ja IM 461-3 käytettäessä

102,25 m

EtäkytkentäIM 460-4 ja IM 461-4 käytettäessä

605 m

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.2 Keskuslaitteen (CR) ja laajennuslaitteen (ER) rakenne

Korttikehikon toiminta

S7-400 --järjestelmän korttikehikot muodostavat perusrungon, johon yksittäiset yk-siköt asennetaan. Yksiköt vaihtavat tietoa ja signaaleja kehikon pohjaväylän kauttaja niiden syöttö tapahtuu myös tätä kautta. Korttikehikot on tarkoitettu seinäasen-nukseen, kannatinasennukseen sekä raami-- ja kaappiasennukseen.

S7-400 --järjestelmän korttikehikko

Kortti-kehikko

Paikko-jen

määrä

Olemassaoleva väylä

Käyttö-alue

Ominaisuudet

UR1 18P-väylä CR

tai

Korttikehikko on tarkoitettu kaikille S7-400 --jär-jestelmän yksikkötyypeille sekä keskuslaitteeksi

UR2 9

P väyläK-väylä tai

ER

jestelmän yksikkötyypeille sekä keskuslaitteeksija laajennuksiin M7-400 -alueella (katso kappa-le 8.1).

ER1 18

RajoitettuERt

Korttikehikko signaaliyksiköille (SMt), vastaa-notto-IMlle ja kaikille virransyöttöyksiköilleP-väylällä on seuraavat rajoitukset:

• Korttien keskeytyksillä ei ole merkitystä,koska keskeytysjohtimet puuttuvat.

• Korttiyksiköitä ei syötetä 24V jännitteellä

ER2 9

RajoitettuP-väylä ERt • Korttiyksiköitä ei syötetä 24V jännitteellä,

ts. yksiköitä, jotka tarvitsevat 24 V, ei voidaasentaa (katso yksiköiden tekniset arvot).

• Yksiköitä ei puskuroi virtalähdeyksikön pa-risto eikä ulkoisesti CPUhun tai vastaanotto-IMään (liitin EXT.-BATT) syötetty jännite.

CR2 18

P-väyläsegmentoitu Segmen-

toitu

Korttikehikko on tarkoitettu kaikille S7-400 --jär-jestelmän yksikkötyypeille paitsi vastaanotto-IM:ille sekä M7-400 -sarjan keskusyksiköille ja

CR2 18segmentoitu

K-väyläläpimenevä

toituCR

IM:ille sekä M7 400 sarjan keskusyksiköille jalaajennuksiin (katso kappale 8.1).P-väylä on jaettu kahteen P-väyläsegmenttiin,joissa on 10 tai 8 liitäntäpaikkaa.

CR3 4P-väyläK-väylä

Standardi-järjestelmien

CR

Kaikkien S7-400 --yksikkötyyppien -- paitsi vas-taanotto-IMien -- korttikehikko. CPUt 41x--Hvain yksittäiskäytössä.

UR2-H 2*9

P-väyläsegmentoitu

K-väyläsegmentoitu

Jaettu CR taiER

H-järjestelmänkompaktia

rakennetta var-ten

Kaikkien S7-400 --yksikkötyyppien korttikehikotP-väylä ja K-väylä on jaettu 2 väyläsegmenttiin,joissa kussakin on 9 liitäntäpaikkaa

S7-400:n asennus


Sähkönsyöttö

Korttikehikkoon liitetyt yksiköt saavat vaaditun käyttöjännitteensä korttikehikkoonäärimmäiseksi vasemmalle sijoitetusta virtalähdeyksiköstä pohjaväylän ja korttiliitti-men kautta (5 V logiikalle, 24 V liitäntäyksiköille).

Laajennuslaitteita voidaan syöttää lähikytkennässä liitäntäyksiköidenIM 460-1/IM 461-1 kautta.

Lähetys-IM:n 460-1 kummassakin liitännässä voi tällöin olla 5 A virta, ts. jokaistalähialueelle kytkettyä laajennuslaitetta voidaan syöttää maks. 5 A virralla.

Periferiaväylä (P-väylä)

Periferiaväylä (P-väylä) on rinnakkainen pohjaväylä, joka on tarkoitettu I/O-signaa-lien nopeaan vaihtoon. Jokaisessa korttikehikossa on P-väylä. Signaaliyksiköidenprosessidatan aikakriittiset käsittelyt tapahtuvat P-väylällä.

Kommunikaatioväylä (K-väylä)

Kommunikaatioväylä (K-väylä) on sarjamainen pohjaväylä, joka on tarkoitettu suu-rehkojen datamäärien nopeaan siirtoon rinnakkain I/O-signaalien kanssa. Korttike-hikkoja ER1 ja ER2 lukuunottamatta on jokaisessa korttikehikossa K-väylä.

Korttikehikko P-väylällä ja K-väylällä

Seuraava kuva esittää korttikehikkoa, jossa on P-väylä ja K-väylä. P- ja K-väylänpistokkeet ovat näkyvissä jokaisessa liitäntäpaikassa. Korttikehikon pistokkeissaon toimitustilassa suojat.

P-väylän pistokkeet

K-väylän pistokkeet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.3 Segmentoitu keskuslaite

Ominaisuudet

Käsite ”segmentoitu” tarkoittaa keskuslaitteen rakennetta. P-väylän mennessä (ei--segmentoidun) keskuslaitteen läpi ja yhdistäessä kaikki 18 tai 9 liitäntäpaikkaa kes-kenään, muodostuu P-väylä segmentoidussa keskuslaitteessa kahdesta P-väylä-segmentistä.

Segmentoidulla keskuslaitteella on siis seuraavat tärkeät ominaisuudet:

• K-väylä on läpimenevä (globaali), kun taas P-väylä on jaettu kahteen P-väylä-segmenttiin, joissa on 10 tai 8 liitäntäpaikkaa.

• Jokaista paikallisväyläsegmenttiä kohti voidaan asentaa yksi CPU.

• Segmentoidun keskuslaitteen kummallakin CPU:lla voi olla eri käyttötila.

• Molemmat CPUt voivat kommunikoida keskenään K-väylän kautta.

• Kaikki segmentoituun keskuslaitteeseen liitetyt yksiköt saavat jännitesyöttönsäliitäntäpaikan 1 virtalähdeyksiköltä.

• Kummallakin segmentillä on yhteinen puskurointi.

Seuraava kuva esittää segmentoitua keskuslaitetta, jossa on jaettu P-väylä ja läpi-menevä K-väylä.

K-väylä

P-väyläSegmentti 1


SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG1 SEG2 SEG2 SEG2 SEG2 SEG2 SEG2 SEG2 SEG2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1SEG1

11SEG2

S7-400:n asennus


2.4 Jaettu keskuslaite

Ominaisuudet

Käsite ”jaettu” tarkoittaa keskuslaitteen rakennetta. P-väylän K-väylän mennessä(ei--jaetun) keskuslaitteen läpi ja yhdistäessä kaikki liitäntäpaikat keskenään, muo-dostuvat P-väylä ja K-väylä jaetussa keskuslaitteessa kahdesta segmentistä. Toi-minnallisesti tässä käytetyssä UR2-Hssa on kaksi sähköisesti erotettua korttikehik-koa UR2 samalla kehikolla.

Jaetulla keskuslaitteella on siis seuraavat tärkeät ominaisuudet:

• K-väylä ja P-väylä on jaettu kahteen segmenttiin, joissa kussakin on 9 liitäntä-paikkaa.

• Jokainen segmentti on suljettu keskuslaite.

Seuraava kuva esittää jaettua keskuslaitetta, jossa on jaettu P-väylä ja K-väylä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Alayksikkö I Alayksikkö II



K-väyläSegmentti 1

K-väyläSegmentti 2

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.5 Korttikehikon kiinnitys ja maadoitus

Tärkeitä asennusohjeita

S7-400:n korttikehikot on tarkoitettu seinäasennukseen, kannatinasennukseen se-kä raami-- ja kaappiasennukseen. Kiinnitysmitat vastaavat DIN 41 494.

UL/CSAn ja EU-direktiivin 73/23/EWG (alijännitedirektiivi) voimassaoloalueella onasennus kaappiin, kehikkoon tai suljettuun käyttötilaan tarpeen, jotta sähköturvalli-suusmääräykset täyttyvät (katso Referenssikäsikirja, kappale 1).

M7-400 asennetaan periaatteessa kuten S7-400, ainoa ero on siinä, että tarvitaanesiasennusta (katso kappale 8.4 ”M7-400:n asennus)”.

Vaihe 1: Etäisyyksien noudattaminen

Korttikehikon ja viereisten laitteiden väliset tietyt minimietäisyydet tulee ottaa huo-mioon. Näitä minimietäisyyksiä tarvitaan asennuksessa ja käytössä

• korttikehikoiden kiinnitykseen ja irrotukseen,

• korttiyksiköiden etupistokkeen kiinnitykseen ja irrotukseen,

• korttiyksiköiden jäähdytykseen tarvittavan ilmavirran takaamiseksi käytönaikana

Seuraava kuva esittää, kuinka paljon tilaa korttikehikolle on vähintään varattava.

20 mm 20 mm

40 mm

22 mm

522,5 mm (18 korttipaikkaa)

352 mm

Asennussyvyys kalustettuna: maks. 237 mmpuhallinyksikköä asennettaessa 40 mm:n väli helpottaa asennusta

*

*


1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18


S7-400:n asennus


Tilantarve kaapelikanavaa tai puhallinyksikköä käytettäessä

Kaapelikanava tai puhallinyksikkö tulee asentaa 19-tuuman-rasterissa heti korttike-hikon alapuolelle. Lisäksi kummallekin puolelle on varattava tilaa kaapelin vetoavarten.

Seuraavasta kuvasta käy ilmi, kuinka paljon tilaa on varattava, kun käytetään kaa-pelikanavaa tai puhallinyksikköä.

Kaapelikanava/puhallinyksikkö

440 mm

Asennussyvyys kalustettuna: maks. 237 mm

522,5 mm (kaapelikanavalla)

19-tuuman-referenssitaso542,5 mm (puhallinyksiköllä)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Korttikehikon mitat

Seuraavassa yleiskuvassa on korttikehikoiden mitat, joissa 18, 9 tai 4 liitäntäpaik-kaa sekä ruuvikiinnitysten lovien sijainti.

Lovet on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti 19-tuuman-standardiin.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

465 mm

240 mm

482,5 mm

257,5 mm

290 mm 190 mm

40 mm

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Syvyys = 27,5 mm ilman yksiköitä

Syvyys = 237,0 mm yksiköillä

60 mm

290 mm 190 mm

40 mm

1 2 3 4

1 2 3 4

132,5 mm

115 mm

Vaihe 2: Korttikehikon kiinnitys

Ruuvataan korttikehikko alustaan.

Onko asennusalusta maadoitettu metallilevy vai maadoitettu laitelevy?

Mikäli on: On otettava huomioon korttikehikon ja asennuspinnan välinen pieni--impedanssinen liitos. Tällöin on käytettävä esimerkiksi lakatulle ja pinnoitetullemetallille sopivaa kiinnitysainetta tai erityistä kontaktialuslevyä.

Mikäli ei ole: Mitään erityisiä toimenpiteitä ei vaadita.

S7-400:n asennus


Kiinnitysruuvit

Korttikehikon kiinnitykseen voidaan käyttää seuraavia ruuveja:

Ruuvityyppi Selitys

Sylinteriruuvi M6 ISO1207/ ISO1580(DIN84/DIN 85)

Ruuvipituus on valittava rakenteen mukaan.Lisäksi tarvitaan aluslevyjä 6,4 / ISO 7092

Kuusikantaruuvi M6 / ISO 4017(DIN 4017)

yj ,(DIN 433)

Vaihe 3: Korttikehikon liittäminen paikalliseen maadoituspisteeseen

Liitetään korttikehikko paikalliseen maahan. Tätä tarkoitusta varten on korttikehi-kon vasemmassa alareunassa kiinnityspultti.

Maadoitusjohtimen vähimmäispoikkipinta: 10 mm2.

Mikäli S7-400 on asennettu liikkuvalle alustalle, tulee maadoitusjohtimen ollajoustavaa kaapelia.

Huomautus

On huolehdittava aina siitä, että maadoitusjohdinliitokset ovat pieni--impedanssisia(katso seuraava kuva). Tähän päästään mahdollisimman lyhyellä, pieniohmisella,poikkipinnaltaan suurella johtimella, joka liitetään suurella pinta--alalla.

Kiinnityspultti M6

Liitäntä

Aluslevy

Kontaktialuslevy

Mutteri M6

Paikalliseenmaahan

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Vaihe 4: Muiden korttikehikoiden kiinnitys

Mikäli S7-400--laitteeseen asennetaan useampia korttikehikoita, tulee yksittäistenkorttikehikoiden välillä olla lisätilaa puhallinyksikön tai kaapelikanavan asennustavarten.

Seuraavasta kuvasta selviää, kuinka suuri kahden S7-400 --korttikehikon välisenasennusetäisyyden tulee olla.

110 mm

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

S7-400:n asennus


Seuraavasta kuvasta käy ilmi, minkä verran tilaa tulee varata, jos S7-400 --laitemuodostetaan kahdesta korttikehikosta, joissa on kaapelikanava tai puhallinyksik-kö. Tämä tilantarve kasvaa 400 mm jokaista lisäksi tulevaa korttikehikkoa kohti,jossa on kaapelikanava tai puhallinyksikkö.

Asennussyvyys kalustettuna: maks. 237 mm

840 mm

19-tuuman-referenssitaso



1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Huomautus

Yllä olevan kuvan mukaista korttikehikon ja kaapelikanavan tai puhallinyksikönvälistä vähimmäisetäisyyttä ei tarvitse noudattaa, kuitenkin kahden viereisenkorttikehikon ja korttikehikoiden ja muiden laitteiden välistä vähimmäisetäisyyttäon aina noudatettava.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.6 Potentiaalisidotun rakenteen maaliitäntä

Maadoituspiste

Korttikehikoissa on mahdollista yhdistää 24 V -kuormajännitteen maa potentiaalisi-dotussa rakenteessa 5 V -maahan (peruspotentiaali M, logiikkaamaa).

Maa liitetään potentiaalisidottujen yksiköiden maadoituspisteessä. Maadoituspisteon liitetty galvaanisesti peruspotentiaaliin M.

Huomautus

Maadoituspisteen sijaintia korttikehikoissa muutettiin 10/99.

Seuraava kuva esittää maadoituspisteen sijoitusta korttikehikossa 10/99 asti.

Liitäntä paikalliseen maahan

Maadoituspiste

1 2 3 4 5 6 7

Maadoituspisteen liitäntä 10/99 saakka

Maadoituspisteen liitäntään käytetään M4--kaapelikenkää, sopivaa jousialuslevyä(esim. kiristyslevy DIN 6796) ja sylinteriruuvia M4 x 6.

S7-400:n asennus


Huomautus

Maadoituspisteen liitäntään ei käytetä 6 mm pitempää sylinteriruuvia. Muussatapauksessa saattaa syntyä maadoituspisteen ja sen takana olevan kehikon jasiten paikallisen maan välinen tahaton liitäntä.

Seuraava kuva esittää maadoituspisteen sijoitusta korttikehikossa 10/99 lähtien.

Liitäntä paikalliseen maahan

Kuormajännitteenmaaliitäntä (maadoituspiste)

1 2 3 4 5 6 7

Galvaaninen yhteys,irrotetaanmaadoittamattomassarakenteessa ylhäältä

Seuraavassa kuvassa maa liitetään maadoituspisteeseen.

Kierre

Liitäntä

Jousialuslevy

Ruuvi M4

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Maadoituspisteen liitäntä 10/99 lähtien

Maadoituspisteen liitäntään käytetään M4--kaapelikenkää, sopivaa jousialuslevyä(esim. kiristyslevy DIN 6796) ja olemassa olevaa sylinteriruuvia M4 x 6.

Maadoittamaton rakenne: Irrotetaan galvaanisen yhteyden kiinnitysruuvit kortti-kehikosta. Käännetään liitäntä alaspäin. Käytetään maadoituspisteen liitäntään ole-massa olevaa alkuperäistä ruuvia M4 x 8. Alas käännetty galvaaninen liitäntä toimiialuslevynä.

Maadoitettu rakenne: Jätetään galvaaninen liitäntä korttikehikkoon. Käytetäänmaadoituspisteen liitäntään alkuperäistä ruuvia M4 x 8.

Maadoituspiste

Originaaliruuvi jousialuslevyllä M4 x 8

Liitäntä

Jousialuslevy

Originaaliruuvi jousialuslevyllä M4 x 8

KorttikehikkoMaadoittamaton rakenne Maadoitettu rakenne

Galvaaninen yhteys

Liitäntä

Jousialuslevy

Huomautus

Maadoituspisteen liitäntään ei käytetä kuvassa mainittuja pitempiä sylinteriruuveja.Muussa tapauksessa saattaa syntyä maadoituspisteen ja sen takana olevankehikon ja siten paikallisen maan välinen tahaton liitäntä. Galvaaninen liitäntäjätetään tästä syystä myös maadoittamattomassa rakenteessa korttikehikkoon”aluslevyksi”.

S7-400:n asennus


2.7 Ilman ohjausmahdollisuudet

Ilman ohjaus

Poikkeuksellisissa ympäristöolosuhteissa, erityisesti asennettaessa S7-400 -yksi-köitä kaappeihin, voidaan ilman kulun optimoimiseksi käyttää kaapelikanavia taipuhallinyksiköitä.

On kaksi mahdollisuutta tuoda korttiyksiköille ilmaa. Ilma tuodaan joko takaosastatai ylhäältä. Kaapelikanava ja puhallinyksikkö voidaan muuttaa tähän tarkoitukseensopiviksi.

Seuraava kuva esittää ilman ohjausta, kun ilma tuodaan rakenteen takaosasta.

Poistoilma

Kaapelikanavataipuhallinyksikkö

Poistoilma

Yksiköt

Seinä

Yksiköt

Tuloilma

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Seuraava kuva esittää ilman ohjausta, kun ilma otetaan alhaalta.

Poistoilma

Seinä

Tuloilma

Kaapelikanavataipuhallinyksikkö

Yksiköt

Yksiköt

S7-400:n asennus


2.8 Ilman ohjauksen muuttaminen kaapelikanavassa tai pu-hallinyksikössä

Ilman ohjauksen muuttaminen

Kaapelikanavan ja puhallinyksikön pohjassa on laippa, jonka asennusta voidaanmuuttaa ilman ohjauksen muuttamiseksi. Tällöin menetellään seuraavalla tavalla:

1. Avataan kaksi kaapelikanavan tai puhallinyksikön etupuolella olevaa pikaliitintäkiertämällä niitä ruuvitaltalla neljänneskierros vastapäivään.

2. Tartutaan pohjalevyyn molemmin käsin, painetaan sitä kevyesti alaspäin ja irro-tetaan se kokonaan kaapelikanavasta tai puhallinyksiköstä.

3. Laippa on kiinnitetty pohjaan pikaliitännöillä. Painetaan laippaa alhaalta käsinpikaliittimien läheltä ja poistetaan se.

4. Painetaan laippa suunnilleen suorassa kulmassa pohjalevyä vastaan sen taka-reunassa oleviin salpoihin.

5. Työnnetään pohjalevyä jälleen taaksepäin ja painetaan ylös.

6. Suljetaan molemmat pikaliittimet kääntämällä niitä ruuvitaltalla neljänneskierrosmyötäpäivään.

Seuraavasta kuvasta käyvät ilmi molemmat mahdollisuudet, miten ilman kulkuunvoidaan vaikuttaa vastaavalla kannen asennuksella kaapelikanavan tai puhallinyk-sikön pohjassa.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Laippa

Pikakiinnikkeet

Laippa

Pikakiinnikkeet

Pikakiinnikkeet

Laippa alhaalla

Laippa on asennettu takaseinälle

(Tuloilma otetaan rakenteen takaosasta)

(Tuloilma otetaan alhaalta)

Pohjalevy

Pohja

Toimitustila:

Toimitusmuoto

Laippa sijaitsee kaapelikanavan tai puhallinyksikön pohjalevyssä. Tuloilma virtaatakaosasta.

Suodatinmatto (valinnainen)

Tuloilman suodatusta varten voidaan kaapalikanavaan ja puhallinyksikköön asen-taa suodatinmatto. Suodatinmatto on valinnainen eikä se ole kaapelikanavan taipuhallinyksikön mukana.

Suodatinmatto voidaan asentaa, kuten laippakin, pohjalle tai takaseinälle asiano-maisilla pikaliittimillä tai pikakiinnikkeillä.

S7-400:n asennus


2.9 Puhallinyksikön asennus

Menettelytapa

1. Poistetaan puhallinyksikön vasen laippa/peitelevy.

Löysätään pikakiinnittimiä 17 mm kiintoavaimella neljänneskierroksen verran.

Irrotetaan vasen peitelevy puhallinyksiköstä. Liikutetaan vasenta peitelevyä pu-hallinyksikön suuntaisesti, jotta takana olevat pistokkeet eivät vahingoitu.

Seuraavasta kuvasta selviää, kuinka vasen peitelevy irrotetaan.

Vasen peitelevyPikakiinnitin

Pistokeliitäntä

Irrotussuunta

Rasteroitupeitelevy

Kaapelikanavantakaseinä

Huomautus

Vapaiden korttipaikkojen alla tulee puhallinyksikössä olla peitelevyjä, jotta ilmakulkisi optimaalisesti.

Puhallinyksikkö toimitetaan 18 peitelevyllä, jotka ovat kahtena ryhmänä --kummassakin ryhmässä on yhdeksän yksittäistä peitelevyä. Taittamalla peitelevyjämurtumakohdasta, saadaan aikaan haluttu peitelevykalustus.

2. Poistetaan tarpeettomat peitelevyt, irrottamalla peitelevyjen rasterimekanismi javetämällä niitä eteenpäin.

3. Murretaan niin monta peitelevyosuutta pois kuin tarvitaan.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

4. Vapaille liitäntäpaikoille asennetaan peitelevyt:

-- peitelevy painetaan kaapelikanavan takaseinää vasten,

-- peitelevyä työnnetään niin pitkälle, että peitelevyn edessä oleva lukituskulmasopii sopii vastaavaan loveen,

-- painetaan levyä niin pitkälle, kunnes rasterimekanismi napsahtaa kiinni kaa-pelikanavan takaseinän aukkoihin.

5. Kiinnitetään puhallinyksikkö 19 tuuman jakoiseen tukirakenteeseen heti korttike-hikon alle tai kahden korttikehikon väliin. Kiinnitykseen käytetään ruuvikokoaM6.

Seuraava kuva esittää, kuinka puhallinyksikkö kiinnitetään kahden korttikehikonväliin.

9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Peitelevy

19-tuuman-kiinnitysjako

6. Pannaan vasen peitelevy uudelleen paikalleen.

7. Kiinnitetään vasen peitelvy pikaliittimellä.

Puhallinyksikön valvonta

Mikäli puhallinyksikön toimintaa halutaan valvoa ohjelmalla, niin lähdöt yhdistetäändigitaaliyksikköön.

Lähempää tietoa valvontatoimenpiteistä on referenssikäsikirjan kappaleessa 9.

S7-400:n asennus


2.10 Kaapelikanavan asennus

Menettelytapa

1. Kiinnitetään kaapelikanava 19 tuuman jakoiseen tukirakenteeseen heti korttike-hikon alle tai kahden korttikehikon väliin. Kiinnitykseen käytetään ruuvikokoaM6.

Seuraava kuva esittää, kuinka kaapelikanava kiinnitetään kahden korttikehikon vä-liin.

9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

19-tuuman-kiinnitystaso

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.11 Kaappien valinta ja rakenne S7-400:aa käytettäessä

Kaappien tarpeellisuus

Suuremmissa laitoksissa ja häiriöisessä tai kuormiteussa ympäristössä voidaanS7-400 asentaa kaappeihin. UL/CSA--vaatimukset täyttyvät esim. kun asennustehdään kaappeihin.

Kaappien valinta ja mitoitus

Kaappeja valittaessa ja mitoitettaessa on otettava huomioon seuraavat kriteerit:

• Kaapin sijoituspaikan ympäristöolosuhteet

• Korttikehikon vaatimat asennusetäisyydet

• Kaapin sisältämien komponenttien kokonaishäviöteho

Kaapin asennuspaikalla vallitsevat ympäristöolosuhteet (lämpötila, kosteus, pöly,kemialliset aineet, räjähdysvaara) määräävät kaapille tietyn suojausluokan (IP xx).Lisätietoa suojausluokista on IEC 529:ssä ja DIN 40050:ssä.

S7-400:n asennus


Taulukossa 2-1 on yleiskuva käytetyistä kaappityypeistä. Siinä on sovellettu läm-mönjohtamisperiaate sekä suurin saavutettava häviötehon poisvienti ja suojaus-luokka.

Taulukko 2-1 Kaappityypit

Avoimet kaapit Suljetut kaapit

Itsejäähdytteinenläpipuhalluksella

Voimistettu läpipu-hallus

Itsejäähdytteinen Ilman pakkokierrä-tys puhaltimilla, it-sejäähdytyksenparantaminen

Pakkokierrätyslämmönvaihtimella,vieraspuhallussisällä ja ulkona

Lämmön poisvientietupäässä omallakohoavalla ilmavir-tauksella, pieni osamenee kaapin sei-nämien kautta.

Lämmön poisviention kasvanut, kunilmavirtausta onvoimistettu.

Lämmön poisvientitapahtuu vain kaa-pin seinien kautta,vain vähäinen häi-vöteho sallitaan.Kaapin yläosaanmuodostuu useim-miten lämpösuma.

Lämmön poisvientivain kaapin seinienkautta. Sisäilmanpakkopuhalluksenvuoksi lämmönpoisjohtaminen su-juu paremmin jalämpösumat este-tään.

Lämmenneen si-säilman ja viileänulkoilman lämmönpoisvienti lämmön-vaihtimella. Läm-mönvaihtimen suu-rempi pinta--ala(poimutetun pinnanprofiiliseinä suu-rentaa pinta--alaa)ja sisä- ja ulkoil-man pakkopuhal-lus mahdollistavathyvän lämmönpoisviennin.

SuojausluokkaIP 20

SuojausluokkaIP 20

SuojausluokkaIP 54

SuojausluokkaIP 54

SuojausluokkaIP 54

Tyypilliset häviötehot seuraavilla reunaehdoilla:

• Kaapin koko 2200 x 600 x 600 mm

• Kaapin ulko- ja sisälämpötilan välinen ero 20°C (muiden lämpötilaerojen kohdalla tulee turvautuakaappivalmistajan lämpötilan ominaiskäyriin)

700 W asti 2700 W asti (hie-nosuodatuksella1400 W asti)

260 W asti 360 W asti 1700 W asti

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Kaapeista pois johdettava häviöteho (esimerkki)

Kaapista pois johdettava häviöteho riippuu kaapin rakenteesta, sen ympäristöläm-pötilasta ja kaapissa olevien laitteiden sijoituksesta.

Kuvassa 2-2 on kaapin -- mitoitus 600 x 600 x 2000 mm -- sallitun ympäristölämpö-tilan häviötehosta riippuva ohjearvokaavio. Nämä arvot tulevat kysymykseen vainsilloin, kun noudatetaan korttikehikolle määriteltyjä asennus- ja etäisyysmittoja. Tar-kempaa tietoa on Siemensin luetteloissa NV21 ja ET1.

200 400 600 800 1000 1200 1400 WHäviöteho

20

30

40

50

60

YmpäristölämpötilaC o

1

2

3

Kuva 2-2 Kaapissa olevien laitteiden häviötehosta riippuva kaapin maksimi ympäristöläm-pötila

Kuvan 2-2 selitys:

1. Suljettu kaappi, jossa lämmönvaihdin;Lämmönvaihtimen koko 11/6 (920 x 460 x 111 mm)

2. Itsejäähdytteinen kaappi läpipuhalluksella

3. Suljettu kaappi itsejäähdytyksellä ja pakkokierrätys laitepuhaltimella

!Varoitus

Yksiköt voivat vahingoittua.

Korttiyksiköt voivat vahingoittua, mikäli niitä käytetään sallitun ympäristölämpötilanulkopuolella.

Erityisesti kovalevyllisten korttiyksiköiden kohdalla tulee varmistua siitä, etteivät nealtistu liian korkealle lämpötilalle.

S7-400:n asennus


Esimerkki kaappityypin määrittelemiseksi

Seuraavasta esimerkistä selviää, mikä sallittu maks. ympäristölämpötila tietyllähäviöteholla voidaan saada kaapin eri rakennetavoilla.

Kaappiin tulee asentaa seuraava laitekokoonpano:

1 keskuslaite 150 W

2 laajennuslaitetta, kummallakin 150 W häviöteho 300 W

1 kuormavirtalähde täyskuormalla 200 W

Kokonaishäviöteho 650 W

Kuvasta 2-2 selviää kokonaishäviötehon ollessa 650 W seraavassa taulukossaesitetyt ympäristölämpötilat:

Kaapin rakenne Maks. sallittu ympäristö-lämpötila

Suljettu, itsejäähdytyksellä ja pakkopuhalluksella (käyrä 3) (käyttö ei mahdollinen)

Avoin, läpipuhalluksella (käyrä 2) noin 38°C

Suljettu, lämmönvaihtimella (käyrä 1) noin 45°C

Kaappien mitat

S7-400 --rakenteesen sopivan kaapin mitoituksessa tulee ottaa huomioon seuraa-vat asiat:

• Korttikehikoiden tilantarve

• Korttikehikkojen vähimmäisetäisyydet kaapin seiniin

• Korttikehikkojen väliset vähimmäisetäisyydet

• Kaapelikanavien tai puhallinyksikköjen tilantarve

• Kannattimien sijoitus

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.12 Yksiköiden järjestystä koskevat säännöt

S7-400:aa ja M7-400:aa koskevat säännöt

Tässä kappaleessa on säännöt, jotka tulee ottaa huomioon S7-400 --yksiköitä sijoi-tettaessa. M7-400 -yksiköitä koskevat säännöt ovat kappaleessa 8.1 ”Mekaanisenrakenteen suunnittelu”.

Yksiköiden sijoitus

Korttikehikossa olevien yksiköiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon vain kaksisääntöä:

• Virtalähdeyksiköt tulee kaikissa korttikehikoissa aina asentaa alkaen vasemmal-ta (liitäntäpaikasta 1). UR2-Hssa liitäntäpaikasta 1 lähtien kummassakin seg-mentissä

• Laajennuslaitteen vastaanotto-IM:n tulee aina olla äärimmäisenä oikealla.UR2-Hssa liitäntäpaikassa 9 kerran segmentissä.

Huomautus

On varmistettava kaikkien korttiyksiköiden suhteen, jotka eivät ole tässäkäsikirjassa, koskevatko nämä lisämääräykset niitä.

Seuraavasta taulukosta selviää, mitä yksiköitä eri korttikehikoihin voidaan asentaa.

Taulukko 2-2 Eri korttikehikoiden yksiköt

Yksiköt Korttikehikot

UR1, UR2,UR2-H CR:na

UR1, UR2ER:na

UR2-HER:na *

CR2, CR3 ER1, ER2

Virransyöttöyksiköt F F F F F

CPUt F F

Lähetys-IMt F F

Vastaanotto-IMt F F F

Signaaliyksiköt F F F F F

* Ei mikään IM 463-2, sovituskapseli, virtalähdeyksikkö

yhdessä IM 461-1:n kanssa

S7-400:n asennus


Yksiköiden tilantarve

S7-400 --järjestelmässä on yksiköitä, jotka tarvitsevat 1, 2, tai 3 liitäntäpaikkaa (25,50 tai 75 mm). Kuinka monta liitäntäpaikkaa yksikkö tarvitsee, selviää yksikön tek-nisistä arvoista avainsanalla ”mitat”. Kalustetun korttikehikon asennussyvyys onmaksimissaan 237 mm.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.13 Muistimoduulien asennus CPUhun

Muistin laajennus

CPUissa 417-4 ja CPU 417-4 H työmuistia voidaan laajentaa muistimoduuleilla.Tällöin on otettava huomioon seuraavat säännöt:

1. Kun moduuli asennetaan, on sen oltava liitäntäpaikassa 1.

2. Toisen moduulin saan panna paikalleen, jos liitäntäpaikassa 1 on 4MBytenmoduuli

Seuraavat yhdistelmät ovat mahdollisia:

Liitäntäpaikka 1 Liitäntäpaikka 2

2 MByte --

4 MByte --

4 MByte 2 MByte

4 MByte 4 MByte

HuomautusKäytetään vain asianomaiselle CPUlle tarkoitettuja muistimoduuleja.

!VaroitusYksiköt voivat vahingoittua.

Mikäli ESD-määräyksiä ei oteta huomioon, voivat sekä CPUt että muistimoduulitvahingoittua.

Muistimoduuleja asennettaessa on ESD-määräykset otettava huomioon.

Muistimoduulien asennus

Menetellään seuraavasti:

1. Poistetaan CPUn vasemmalla puolella oleva kansi irrottamalla kolme ruuvia.

2. Painetaan ensimmäinen muistimoduuli n. 45o kulmassa liitäntäpaikkaan 1 (kat-so kuva 2-3). Moduulin etupuolella oleva lovi tulee ottaa huomioon (napasuo-jaus).

3. Painetaan muistimoduulia alas, kunnes moduulin sivuilla olevat lovet ja liitäntä-paikan vastaavat ulokkeet ovat sisäkkäin. On otettava huomioon, että moduulinpäässä/kärjessä oleva metallinen korvake on yksikön metallireunan tasalla.

4. Asennetaan mahdollinen toinen muistimoduuli samalla tavalla liitäntäpaikkaan 2(katso kuva 2-3).

5. Asennetaan CPUn vasemmalla puolella oleva kansi paikalleen kiinnittämällä sekolmella ruuvilla.

S7-400:n asennus


Huomautus

Muistimoduulien kiinnityspistokkeet on koodattu (katso kuva 2-4). Ei saa asentaavoimaa käyttäen.

Muistimoduuleja irrotettaessa asennuskiskoja painetaan kevyesti erilleen (katsokuva 2-4).

Liitäntäpaikka 1

Liitäntäpaikka 2

Kuva 2-3 Muistimoduulien asennus CPU:hun

Muistimoduuli

Lovi

Liitäntäpaikat 1 ja 2

Napasuojaus

Lovi

Kuparikorvake

(Asennus)kisko(Asennus)kisko

Kuva 2-4 Muistimoduuli

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.14 Yksiköiden asennus korttikehikkoon

Johdanto

Yksiköiden asennus korttikehikkoon tapahtuu kaikilla korttikehikoilla samalla taval-la.

!Varo

Yksiköt ja korttikehikot voivat vahingoittua.

Jos yksiköitä korttikehikoon asennettaessa käytetään voimaa, voivat komponentitvahingoittua.

Asennus on tehtävä huolellisesti seuraavien ohjeiden mukaisessatyöjärjestyksessä.

Työkalut

Yksiköiden asentamiseen tarvitaan ruuvitaltta, jonka teräleveys on 3,5 mm.

Asennuksen työjärjestys

Korttiyksiköiden asentamiseksi korttikehikkoon toimitaan seuraavassa järjestykses-sä:

1. Poistetaan peitelaipat korttipaikoista, joihin korttiyksiköt halutaan asentaa. Tar-tutaan peitelaippaan merkityissä kohdissa ja vedetään sitä eteenpäin.

Leveydeltään kaksin- ja kolminkertaisilla yksiköillä peitelaipat tulee poistaa kai-kista liitäntäpaikoista, jotka asianomainen korttiyksikkö täyttää.

2. Poistetaan yksikön mahdollinen etukansi (katso kuva 2-5).

3. Katkaistaan virtalähdeyksiköltä virransyöttö.

4. Asennetaan ensimmäinen yksikkö paikalleen ja käännetään sitä alas-- ja si-säänpäin (katso kuva 2-6).

Mikäli yksikön kääntämisvaiheessa tuntuu vastusta, nostetaan yksikköä hiemanja jatketaan asennusta.

S7-400:n asennus


5. Ruuvataan korttiyksikkö kiinni ylhäältä ja alhaalta vääntömomentilla 0,8 ... 1,1Nm (katso kuva 2-7). Leveydeltään kolminkertaiset yksiköt kiinnitetään ylhäältäja alhaalta kahdella ruuvilla kukin.

6. Pannaan yksikön mahdollinen etukansi jälleen paikalleen.

7. Asennetaan muut yksiköt vastaavalla tavalla.

8. Kun kaikki korttiyksiköt on asennettu, työnnetään avain CPUn avainkytkimeen(katso kuva 2-8).

Alla on selitetty asennuksen yksittäiset vaiheet.

Yksiköiden irrottaminen on selitetty kappaleessa 7.

Etukannen poistaminen

Yksiköillä, joilla on etukansi (esim. virtalähdeyksiköt ja CPUt) kansi poistetaan en-nen yksikön asennusta. Tällöin menetellään seuraavasti:

1. Painetaan lukitussalpaa alaspäin (1).

2. Käännetään kantta eteenpäin (2).

(2)

(1)

Kuva 2-5 Etukannen poistaminen

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

Korttiyksiköiden kiinnitys

Yksiköt ripustetaan järjestyksessä (1) ja käännetään varovasti alaspäin (2). Mikäliyksikön kääntämisvaiheessa tuntuu vastusta, nostetaan yksikköä hieman ja jatke-taan asennusta.

(1)

(2)

Kuva 2-6 Korttiyksiköiden kiinnitys

Korttiyksiköiden kiinniruuvaus

Vääntömomentti0,8 ... 1,1 Nm

Kuva 2-7 Korttiyksiköiden kiinniruuvaus

S7-400:n asennus


Avainkytkimen asennus

Avain voidaan panna CPUhun kytkimen ollessa STOP--asennossa. Avain voidaanpoistaa STOP-- tai RUN--asennossa.

Kuva 2-8 Avaimen työntäminen CPU:hun

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.15 Yksiköiden merkintä liitäntäpaikkakilvillä

Paikkanumero

Yksiköiden asentamisen jälkeen tulee jokainen korttipaikka numeroida sen riskinpoissulkemiseksi, että käytössä yksiköt vaihtuvat keskenään. Mikäli yksiköt ovatvaihtuneet, tulee laite konfiguroida uudelleen.

Paikkanumero on painettu korttikehikkoon.

Leveydeltään kaksinkertaiset yksiköt tarvitsevat kaksi paikkaa ja ne saavat kum-mankin paikan paikkanumerot.

Leveydeltään kolminkertaiset yksiköt vievät kolme paikkaa ja niille annetaan ky-seisten kolmen paikan paikkanumerot.

Paikkanumerokilpien kiinnitys

Korttiyksikön merkitsemiseksi paikkanumeroilla käytetään paikkanumerokilpiä.Paikkanumerokilvet toimitetaan ”numeropyöränä” korttikehikon mukana.

Paikkanumerokilvet kiinnitetään seuraavassa järjestyksessä:

1. Pidetään ”numeropyörää” korttiyksikköä vasten ja käännetään vastaava paikka-numero tällä paikalla olevaan yksikköön päin.

2. Painetaan paikkanumerokilpi sormella kiinni yksikköön. Tällöin paikkanumerokil-pi taittuu irti ”numeropyörästä”.

Kuva 2-9 Paikkanumerokilven kiinnitys

S7-400:n asennus


2.16 Laajennus-- ja verkotusmahdollisuudet

Johdanto

Tässä kappaleessa mainittujen rakenteiden lisäksi ovat myös muut laajennuksetmahdollisia, esim. hajautetun periferian liitännän tai verkotuksen kautta. Millä yksi-köillä M7-400 voidaan liittää PROFIBUS-DPhen selviää kappaleesta 6.9”PROFIBUS-DPn käyttöönotto”.

Hajautettu periferia

Tulot/lähdöt toimivat S7-400 --laitetta hajautettuun periferiajärjestelmään asennetta-essa hajautettuna paikallisesti ja ne on liitetty PROFIBUS-DPllä suoraan CPUhun.

Tällöin käytetään yhtä S7-400 --sarjan masterkykyisistä CPUista.

Slaveina, ts. paikallisina tuloina/lähtöinä toimivat esim. seuraavat laitteet:

• ET 200 M

• ET 200 U/B/C

• kaikki DP-normislavet

Verkotus

Kaksi tai useampia S7-400 --laitteita voidaan verkottaa keskenään MPIllä kommu-nikaatiota varten.

Yksittäisten S7-400:n verkottamiseksi tulee niiden CPUt liittää keskenään PROFI-BUS-DP -väyläkaapeleilla. S7-400:n liittäminen kommunikaatioväylään tapahtuuCPUn MPI--liitännän kautta (Multi Point Interface). Liitäntä tehdään:

• Väyläliitäntäpistokkeella

• PROFIBUS-DP -väyläterminaalilla RS 485

Asiasta lähemmin kappaleessa 5.

Muut verkotusmahdollisuudet vaativat omat erityiskorttinsa.

S7-400:n asennus


A5E00069480-04

2.17 Tarvikkeet

Tarvikkeet

Yksiköiden ja korttikehikoiden pakkaukset sisältävät osan tarvikkeista, joita tarvi-taan yksiköitä korttikehikkoon asennettaessa. SMien etupistokkeet on aina tilattavaerikseen. Joihinkin yksiköihin on lisäksi valinnaiset tarvikkeet.

Yksiköiden ja korttikehikoiden tarvikkeet on esitetty ja selitetty lyhyesti taulukossa2-3. SIMATIC S7:n varaosalista on Referenssikäsikirjan liitteessä C, samoin aktu-ellissa ST 70--katalogissa. M7-400:n asennustarvikkeet on lueteltu kappaleessa8.4.

Taulukko 2-3 Yksiköiden ja korttikehikoiden tarvikkeet

Yksikkö Mukana tulevattarvikkeet

Tarvikkeet, joita eitoimiteta laitteen

mukana

Tarvikkeiden tarkoitus

Korttikehikko (UR,CR, ER)

Paikkanumerokilpiennumeropyörä

-- Yksiköiden, joissa paikkanumero-kilvet tunnistamista varten

Virtalähdeyksikkö(PS)

-- 1 tai 2 puskuriparistoa RAM-alueiden keskeiseen pus-kurointiin CPUssa

Keskusyksikkö(CPU)

2 avainta -- CPUn käyttölajikytkimen toimin-taa varten

-- Memory Cardit CPUn latausmuistin laajennus

Signaaliyksikkö(SM)

2 merkintänauhaa

Liitännän sijaintikilpi

--

--

Tulojen ja lähtöjen merkitsemi-seen etupistokkeeseen

Etupistokkeen tunnusta varten

-- Etupistoke, jossa ve-donpoistin ruuvi-,crimp- tai jousiliitännäl-le

SMien johdotukseen

--

----

Lukituksen avaaja(crimp-liitännöille)

Crimp--kontaktit/puris-tuskoskettimetPuristuspihdit

SMien uudelleen johdotukseenetupistokkeella,jossa crimp--liitäntä

S7-400:n parametrointi





3.1 Fyysiset ja loogiset osoitteet 3-2

3.2 Miten yksikön oletusosoite ilmoitetaan? 3-4

3.3 Miten kanavan oletusosoite ilmoitetaan? 3-6

3



A5E00069480-04

3.1 Fyysiset ja loogiset osoitteet

Osoitteet

Prosessin ohjaamiseksi tulee käyttäjäohjelmassa puhutella signaaliyksiköiden ka-navia (tulot ja lähdöt). Tällöin tulee muodostaa tietty yhteneväisyys kanavan paikanja käyttäjäohjelmassa käytettävän osoitteen välille. Ohjeita M7-400 -yksiköidenosoitteenantoa varten on kappaleessa 10.2.

Fyysiset osoitteet

Tietyn kanavan fyysinen osoite on määritelty etukäteen. Se määräytyy sen mu-kaan, missä tulo tai lähtö fyysisesti sijaitsee.Yksittäisessä tapauksessa tämä riippuu seuraavista reunaehdoista:

• Missä korttikehikossa (0 ... 21) signaaliyksikkö sijaitsee?

• Missä liitäntäpaikassa (1 ... 18 tai 1 ... 9) signaaliyksikkö tässä korttikehikossasijaitsee?

• Mille kyseisen signaaliyksikön kanavalle (0 ... 31) annetaan osoite?

Kappaleessa 3.2 kerrotaan, miten kanavan fyysinen osoite voidaan määritellä.

Loogiset osoitteet

Yksikön looginen osoite – ja siten myös kanavan – on vapaasti valittavissa. Tätäkäytetään ohjelmassa tietyn tulon tai lähdön puhuttelemiseen (lukien tai kirjoittaen).Asianomaisen yksikön fyysisen asennuspaikan ei tarvitse ohjelmoitaessa olla tie-dossa. Loogisen ja fyysisen osoitteen vastaavuus määritellään STEP 7:llä.

Osoitteen annon kaksi vaihetta

Kanavan osoitteen anto, ts. sen sijainnin ja osoitteen välinen vastaavuus, tapahtuukahdessa vaiheessa:

• Määritellään kanavan fyysinen osoite sen sijainnista kokonaisrakenteessa.

• STEP 7:ssä osoitetaan fyysiselle osoitteelle looginen osoite. Kanavaa puhutel-laan käyttäjäohjelmassa kyseisellä loogisella osoitteella.

Huomautus

Mikäli S7-400 --laite muodostuu vain yhdestä keskuslaitteesta ilmanlaajennuslaitetta, voidaan käyttää myös oletusosoitteita.



Oletusosoitteet

Tietyin edellytyksin CPU voi käyttää osoitteina oletusosoitteita. Loogiset osoitteeton siten määritelty kiinteästi liitäntäpaikkojen mukaan (oletusosoite). Hajautettuaperiferiaa ei tällöin oteta huomioon.

Edellytykset oletusosoitteille

CPU voi käyttää seuraavilla edellytyksillä oletusosoitteita:

• vain signaaliyksiköitä on asennettu

(ei ole asennettu IM:ää, CPtä, FMää; ei ole liitetty laajennuslaitteita)

• signaaliyksiköitä käytetään oletusasetuksilla (mittausalueet, keskeytyskäsittely,jne.)

• yksiköt asennetaan STOP--tilassa tai ”jännitteen ollessa pois päältä”

(RUN--tilassa asennettuja yksiköitä ei oteta huomioon, ei myöskään RUN→STOP→ RUN--vaihdossa)



A5E00069480-04

3.2 Miten yksikön oletusosoite ilmoitetaan?

Oletusosoite

Yksikön oletusosoite saadaan keskuslaitteessa olevan yksikön asennuspaikan nu-merosta.

Oletusosoitteiden laskemiseen käytetyt algoritmit ovat analogi- ja digitaaliyksiköilläerilaiset.

Seuraava kuva esittää numeroituja korttipaikkoja korttikehikossa, jossa on 18 liitän-täpaikkaa. Korttipaikkojen numerot ovat luettavissa myös suoraan korttikehikosta.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Digitaaliyksiköiden oletusosoitteet

S7-400 --laitteessa digitaaliyksiköiden oletusosoitteet menevät 0:sta (1. liitäntäpaik-ka keskuslaitteessa, jossa kuitenkin normaalitapauksessa on virtalähdeyksikkö)maks. 68:aan (18. liitäntäpaikka).

Digitaaliyksikön oletusosoitteen laskemiseen käytetään algoritmiä:

Oletusosoite = (liitäntäpaikkanumero - 1) x 4

Esimerkki

12. liitäntäpaikalla olevan digitaaliyksikön oletusosoite on:

Oletusosoite = (12 - 1) x 4 = 44



Analogiyksiköiden oletusosoitteet

S7-400 --laitteessa analogiyksiköiden oletusosoitteet menevät 512:sta (1. liitäntä-paikka keskuslaitteessa, jossa kuitenkin normaalitapauksessa on virtalähdeyksik-kö) maks. 1600:aan.

Analogiyksikön oletusosoitteen laskemiseen käytetään algoritmiä:

Oletusosoite = (liitäntäpaikkanumero - 1) x 64 + 512

Esimerkki

6. liitäntäpaikalla olevan analogiyksikön oletusosoite on:

Oletusosoite = (6 - 1) x 64 + 512 = 832



A5E00069480-04

3.3 Miten kanavan oletusosoite ilmoitetaan?

Digitaaliyksikön kanava

Digitaaliyksikön kanavalle annetaan osoite biteittäin. Digitaaliyksikössä, jossa on32 tuloa, käytetään tulojen osoitteen antoon 4 tavua (alkaen yksikön oletusosoit-teesta), digitaaliyksikössä, jossa on 16 tuloa, siihen käytetään 2 tavua. Yksittäisettulot (ylhäältä alas) varaavat näissä tavuissa aina bitit 0 ... 7.

Seuraava kuva havainnollistaa näitä yhteyksiä esimerkiksi digitaalituloyksikössä,jossa on 32 kanavaa liitäntäpaikassa 12 (oletusosoite 44). Digitaalilähtöyksikössäon ensimmäisellä paikalla ”E”:n sijaan ”A” (I/Q).

E 44.0E 44.1E 44.2E 44.3E 44.4E 44.5E 44.6E 44.7

E 45.0E 45.1E 45.2E 45.3E 45.4E 45.5E 45.6E 45.7E 46.0E 46.1E 46.2E 46.3E 46.4E 46.5E 46.6E 46.7E 47.0E 47.1E 47.2E 47.3E 47.4E 47.5E 47.6E 47.7

Kanavien osoitteet



Analogiyksikön kanava

Analogiyksiköiden kanaville annetaan osoite sanoittain.

Yksittäisten kanavien osoitteet (ylhäältä alas) kasvavat aina kahdella (2) tavulla(= 1 sana) alkaen yksikön oletusosoitteesta, joka samanaikaisesti on yksikön ylim-män kanavan osoite.

Seuraava kuva havainnollistaa näitä yhteyksiä esimerkiksi analogituloyksikössä,jossa on 8 kanavaa liitäntäpaikassa 6 (oletusosoite = 832). Analogituloyksikössäon ensimmäisellä paikalla ”AW”n sijaan merkintä ”EW” (QW/IW).

AW 832

AW 834

AW 836

AW 838

AW 840

AW 842

AW 844

AW 846

Kanavien osoitteet



A5E00069480-04

S7-400:n johdotus


S7-400:n johdotus



4.1 Yksiköiden virransyöttö 4-2

4.2 Virtalähdeyksikön valinta 4-3

4.3 Kuormavirtalähteen valinta 4-4

4.4 S7-400:n liittäminen prosessiperiferiaan 4-5

4.5 S7-400:n rakenne maadoitetulla järjestelmällä (M) 4-7

4.6 S7-400:n rakenne maadoittamattomalla järjestelmällä(maadoittamaton rakenne)

4-8

4.7 S7-400:n rakenne potentiaalierotetuilla yksiköillä 4-10

4.8 Digitaalisten S7-400 -lähtöjen rinnankytkentä 4-12

4.9 Maadoitustoimenpiteet 4-13

4.10 Kytkentöjen häiriövarma rakenne 4-15

4.11 Johdotusta koskevat säännöt 4-17

4.12 AC-virtalähdeyksikön liittäminen verkkojännitteeseen 4-18

4.13 Virtalähdeyksikön johdotus 4-20

4.14 Signaaliyksiköiden johdotus 4-24

4.15 Etupistokkeen johdotus, Crimp--liitäntä 4-26

4.16 Etupistokkeen johdotus, ruuviliitäntä 4-27

4.17 Etupistokkeen johdotus, jousiliitäntä 4-28

4.18 Vedonpoistimen kiinnitys 4-30

4.19 Etupistokkeen merkinnät 4-31

4.20 Etupistokkeen asennus 4-35

4.21 CR:n ja ER:n liittäminen 4-38

4.22 Puhallinyksikön liittäminen verkkojännitteeseen ja johdotus 4-40

4.23 Kaapeliasennus kaapelikanavaa tai puhallinyksikköäkäytettäessä

4-41

4.24 Kaapeliasennus valokaapelia käytettäessä 4-42

4

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.1 Yksiköiden virransyöttö

Virtalähdeyksiköt ja kuormavirtasyöttö

Virtalähdeyksikkö syöttää S7-400 --järjestelmän yksiköitä korttikehikon pohjaväylänkautta kaikilla tarvittavilla käyttöjännitteillä. Mitä virtalähdeyksikköä korttikehikossakäytetään riippuu järjestelmän vaatimuksista (verkkojännite, käytettyjen yksiköidenvirrantarve).

Kuormajännitteet tai kuormavirrat tulee antaa käyttöön ulkoisten kuormavirtasyöttö-jen kautta.

Seuraavasta kuvasta selviää, miten S7-400 --laitteen yksittäisiin yksiköihin syöte-tään virtaa ja jännitettä.

S7-400

Virtalähdeyksikkö

S7-400

yksiköt(DC tai AC)

Käyttöjännitteet

DC 5 V ja DC 24 V

pohjaväylän kautta

Kuormavirtaetupistokkeenkautta

Kuormavirtasyöttö

Verkkojännite:AC 120/230 Vverkostaerotuslaitteellatai DC 24 V

Huomautus

Virtalähdeyksiköitä ei saa rinnankytkeä sekundääripuolella.

S7-400:n johdotus


4.2 Virtalähdeyksikön valinta

Virrantarpeen arvointi

Jokaisen S7-400 --järjestelmän korttikehikon virrantarve tulisi arvioida, jotta asiano-maiseen korttikehikkoon voidaan valita sopiva virtalähdeyksikkö. M7-400 -raken-teen virransyötön valinta on selitetty erikseen kappaleessa 8.3 ”Sähköisen raken-teen suunnittelu”. Yksittäisten yksiköiden virrantarve ja häviötehot ovatasianomaisilla datasivuilla.

Laskentaesimerkki

Keskuslaitteeseen, jossa on 18 liitäntäpaikkaa tulee asentaa seuraavat yksiköt:

• 1 CPU 417-4

• 3 analogituloyksikköä SM 431;AI 16 x 16 Bit

• 5 digitaalituloyksikköä SM 421;DI 32 x DC 24 V

• 6 digitaalilähtöyksikköä SM 422;DO 32 x DC 24 V/0.5A

• 1 lähetys-IM IM 460-0

Yksittäisten datalehtien tiedoista voidaan laskea kyseisen korttikehikon virrantarveI seuraavalla tavalla:

Yksikkö Määrä DC +5 V (virrantarpeen maksimiarvot)

I / yksikkö I yhteensä

CPU 417-4 1 3100 mA 3100 mA

SM 431;AI 16 x 16 Bit 3 700 mA 2100 mA

SM 421;DI 32 x DC 24 V 5 30 mA 150 mA

SM 422;DO 32 x DC 24 V/0.5A 6 200 mA 1200 mA

IM 460-0 1 140 mA 140 mA

Summa 6690 mA

Taulukon tiedoista käy ilmi, että tässä lasketun virrantarpeen kattamiseksi tuleekorttikehikkoon asentaa virtalähdeyksikkö PS 407 10A (AC 120/230 V --jännittee-seen liitettäessä) tai PS 405 10A (DC 24 V --jännitteeseen liitettäessä).

Huomautus

Mikäli keskuslaitteeseen halutaan liittää laajennuslaite lähetys-IM:n kauttavirransiirrolla, tulee virtalähdeyksikköä valittaessa ottaa huomioon myösasianomaisen laajennuslaitteen virrantarve.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.3 Kuormavirtalähteen valinta

Kuormavirtalähteen valinta

Kuormavirtalähde syöttää tuloja lähtöpiirejä (kuormavirtapiirejä) sekä sensoreitaja toimilaitteita. Seuraavassa on kerrottu kuormavirtalähteiden ominaisuuksista,joita tarvitaan valittaessa kuormavirtalähteitä erityistarkoituksiin.

Kuormavirtalähteenominaisuus

tarvitaan ... Huomautukset

Varma erotus yksiköissä, joiden jänniteon≤DC 60 V tai≤AC25 V

Siemensin SITOP power --sarjan kuor-mavirtalähteillä on nämä ominaisuu-det.

DC 24 V-kuormavirtapiirit

Lähtöjännitteentoleranssit:20,4 V ... 28,8 V

40,8 V ... 57,6 V

51 V ... 72 V




Kun lähtöjännitteen toleranssit ylitty-vät, suositellaan tasoituskondensaat-torin käyttöä. Mitoitus: 200 μF / 1Akuormavirta (siltakytkennän tasoitus).

Kuormavirtasyötöt

DC-kuormavirtasyötön tulee vastata seuraavia vaatimuksia:

Kuormavirtalähteenä saa käyttää vain verkosta erotettua pienoisjännitettäDC≤ 60 V. Varma erotus voidaan toteuttaa mm. normienVDE 0100-410 / HD 384-4-41 S2 / IEC 60364-4-41(toimintapienoisjännitteenä varmalla erotuksella),VDE 0805 / EN 60950 / IEC 60950(pienoissuojajännitteenä SELV) tai VDE 0106 osan 101 mukaisesti.

Kuormavirran mitoitus

Tarvittava kuormavirta muodostuu kaikkien lähtöihin liitettyjen antureiden ja toimi-laitteiden summavirrasta.

Oikosulkutapauksessa DC-lähdöissä on lyhytaikaisesti kaksin--/kolminkertainenlähtönimellisvirta, ennen kuin sähköisesti tahdistettu oikosulkusuojaus vaikuttaa.Kuormavirtalähdettä valittaessa tulee sen vuoksi ottaa huomioon, että käytettävis-sä on korotettu oikosulkuvirta. Säätämättömillä kuormavirtalähteillä tämä ylivirta-mahdollisuus yleensä on olemassa. Säädetyillä kuormavirtalähteillä – erityisestipienillä lähteillä (20 A saakka) – tulee taata vastaava ylivirtamahdollisuus.

S7-400:n johdotus


4.4 S7-400:n liittäminen prosessiperiferiaan

Määrittely: Maadoitettu syöttö (TN-S -verkko)

Maadoitetuilla syötöillä verkon nollajohdin on maadoitettu. Yksinkertainen maasul-ku jännitteisen johtimen ja maan tai laitoksen maadoitetun osan välillä johtaa suo-jan toimimiseen.

Komponentit ja suojatoimenpiteet

Kokonaislaitoksen muodostamiseen tarvitaan erilaisia komponentteja ja suojamää-räysten noudattamista. Komponenttien laji ja suojamääräysten noudattaminen riip-puu siitä, mitä VDE-määräystä, VDE 0100 vai VDE 0113, laitosta rakennettaessanoudatetaan. Seuraava taulukko viittaa kuvaan 4-1.

Taulukko 4-1 VDE-määräykset ohjauksen muodostamiseksi

Vertailu ... Viitekuvaan

4-1

VDE 0100 VDE 0113

Ohjauksen, signaalianturin ja toimilait-teiden katkaisukyky

¡ ... Osa 460:Pääkytkin

... Osa 1:Erotin

Oikosulku- ja ylikuormasuoja:ryhmittäin signaaliantureille ja toimilait-teille

© ... Osa 725:Virtapiirien suo-jaus yksinapai-sesti

... Osa 1:

• maadoitetullasekundääripii-rillä: yksina-painen suo-jaus

• muutoin:kaikkinapai-nen suojaus

KuormavirtasyöttöAC-kuormavirtapiireille, joissa on enem-män kuin viisi sähkömagneettista toimi-laitetta

¢ galvaanista ero-tusta muuntajallasuositellaan

galvaanista ero-tusta muuntajallavaaditaan

Sääntö: Kuormavirtapiirien maadoitus

Kuormavirtapiirit tulee maadoittaa.

Yhteistä peruspotentiaalia (maata) käytettäessä on toimintavarmuus taattu. Kuor-mavirtalähteessä (liitin L- tai M) tai erotusmuuntajassa on irrotettava liitos suojajoh-timeen (kuva 4-1, £). Tämä toimenpide helpottaa virhetilanteessa energiasyötönmaasulkujen paikallistamisessa.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

S7-400:n kokonaisrakenne

Kuva 4-1 esittää S7-400:n kokonaisrakennetta (kuormavirtalähde ja maadoitus )TN-S -verkosta syötettäessä.

Huomautus: Esitetty syöttöliitäntöjen sijoitus ei vastaa todellista sijoitusta; tämä onhavainnollisuuden vuoksi tehty näin.

Maadoituksen kokoomajohto kaapissa

N

L1

L +

M

PS CPU

L1L2L3N

¡

KuormavirtapiiriAC 24 ... 230V AC -yksiköille

Kuormavirtapiiri DC 5 ... 60Vpotentiaalierotetuille DC-yksiköille

Kaappi

AC

AC

©

AC

DC

©

Signaaliyksiköt

Pienoisjännitejakelu esim. TN-S -järjestelmä (3× 400 V)

PE

¢

SM

Korttikehikot

PE

Data

£

£

Kuva 4-1 S7-400 --laitteen käyttö maadoitetulla syötöllä

S7-400:n johdotus


4.5 S7-400:n rakenne maadoitetulla peruspotentiaalilla (M)

Käyttö

S7-400 --laitetta käytetään maadoitetulla peruspotentiaalilla koneissa ja teollisuus-laitoksissa.

Häiriövirtojen poisjohtaminen

Maadoitettua S7-400 --järjestelmää käytettäessä johdetaan syntyvät häiriövirratpaikalliseen maaliitäntään.

Liitäntämalli

Korttikehikot toimitetaan yksiköiden sisäisen käyttöpotentiaalin M ja korttikehikonvälisellä irrotettavalla galvaanisella liitännällä. Tämän liitännän takana on RC-virta-piiri maadoittamatonta rakennetta varten. Tämä liitäntä sijaitsee korttikehikon va-semmassa reunassa. Paikallismaaliitäntä on yhdistetty johtavasti myös kehikonrakenteeseen.

Kuva 4-2 esittää S7-400:n rakennetta maadoitetulla käyttöpotentiaalilla. Mikäli kä-yttöpotentiaali M halutaan maadoittaa, niin paikallismaan liitäntä tulee yhdistää pai-kallismaahan eikä korttikehikolla sijaitsevaa peruspotentiaalin M ja kehikon raken-teen välistä siltaa saa poistaa.

Galvaaninen yhteys

Kehikkorakenteen liitäntä

Liitäntä paikalliseenmaahan

RC-virtapiiri

M

6,8 nF 10 MΩ

Irrotettavasilta

Peruspotentiaali M

Kuva 4-2 S7-400:n rakenne, jossa maadoitettu järjestelmä

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.6 S7-400:n rakenne maadoittamattomallaperuspotentiaalilla (maadoittamaton rakenne)

Käyttö

Suuremmissa laitoksissa voi esiintyä tarvetta asentaa S7-400 maadoittamattomastiesim. maasulun valvonnan vuoksi. Näin on esim. kemian teollisuudessa tai voima-laitoksilla.


S7-400 --laitteen maadoittamattomassa rakenteessa johdetaan syntyvät häiriövirratkorttikehikkoon integroidun RC-virtapiirin kautta paikalliseen maahan.

Liitäntämalli

Kuva 4-3 esittää S7-400 --laitteen rakennetta maadoittamattomalla peruspotentiaa-lilla. Tässä tapauksessa on korttikehikosta poistettava peruspotentiaalin M ja kehi-kon liitännän välinen silta. S7-400 --laitteen peruspotentiaali M on tällöin liitetty RC-piirillä paikalliseen maahan. Kun tämä liitäntä liitetään paikalliseen maahan,johdetaan korkeataajuiset häiriövirrat pois ja vältetään staattisia varauksia.

Peruspotentiaali M

Kehikkorakenteen liitäntä

Liitäntä paikalliseenmaahan

RC-virtapiiri

M

Siltapoistettu

10 MΩ6,8 nF

Kuva 4-3 S7-400:n rakenne, jossa maadoittamaton järjestelmä

S7-400:n johdotus


Virtalähteet

Virtalähteitä käytettäessä on otettava huomioon, ettei sekundäärikäämitys ole yh-teydessä suojajohtimeen.

DC 24 V -syötön suodatus

Mikäli S7-400 --laitetta syötetään maadoittamattomassa rakenteessa akulla, tuleeDC 24 V --syöttö häiriösuojata. Tähän käytetään Siemens-verkkosuodatinta, esim.B84102-K40.

Eristysvalvonta

Mikäli kaksoisvirheen vuoksi esiintyy vaarallisia laitostiloja, tarvitaan silloin eristys-valvontaa.

Esimerkki maadoittamattomasta käytöstä

Mikäli S7-400 --laite on rakennettu lähiliitäntänä ja kokonaisrakenteesta halutaanmaadoittaa vain keskuskehikko, voidaan laajennuslaitteita silloin käyttää maadoit-tamattomasti.

Huomautus

Mikäli laajennuslaite liitetään lähikytkennällä, jossa on 5 V -siirto, onlaajennuslaitetta käytettävä maadoittamattomasti.

Maadoittamattoman rakenteen PG-liitäntä

Kun PG liitetään maadoittamattomaan S7-400 --laitteeseen on otettava huomioonseuraavaa:

Huomautus

Kun PG liitetään maadoittamattomaan S7-400 --laitteeseen, niin PG tulee liittääsiihen RS 485 -toistimella.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.7 S7-400:n rakenne potentiaalierotetuilla yksiköillä

Määritys

Potentiaalierotetuilla korttiyksiköillä on peruspotentiaali erotettu galvaanisesti oh-jausvirtapiiristä (Msisäinen) ja kuormavirtapiiristä (Mulkoinen)(katso myös kuva 4-4).

Käyttöalue

Potentiaalierotettuja yksiköitä käytetään:

• kaikissa AC-kuormavirtapiireissä

• DC-kuormavirtapiireissä, joissa on erillinen peruspotentiaali

Esimerkkejä kuormavirtapiireistä, joissa on erillinen peruspotentiaali:

-- DC-kuormavirtapiirit, joiden antureilla on eri peruspotentiaali (esim. mikälimaadoitetut anturit ovat kaukana ohjauksesta, jolloin potentiaalintasaus eiole mahdollinen).

-- DC-kuormavirtapiirit, joiden plus-napa (L +) on maadoitettu (akkuvirtapiirit).

Potentiaalierotetut yksiköt ja maadoitustapa

Potentiaalierotettuja yksiköitä voidaan käyttää riippumatta siitä, onko ohjauksenperuspotentiaali maadoitettu vai ei.

S7-400:n johdotus


Rakenne, jossa on käytetty potentiaalierotettuja yksiköitä

Kuva 4-4 esittää S7-400 -rakenteen potentiaalisuhteita potentiaalierotetuilla tulo- jalähtöyksiköillä.

PS CPU

L1

N

DC 24 V --kuormavirtalähde

Mulkoinen

L +

Usisäinen

PeruspotentiaaliM

Data

L1

N

DE DA

PE

AC 230 V --kuorma-virtalähde

Maadoituksenkokoomajohtokaapissa

Korttikehikot

Kuva 4-4 Yksinkertaistettu esitys potentiaalierotettujen yksiköiden rakenteesta

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.8 Digitaalisten S7-400 -lähtöjen rinnankytkentä

Digitaalilähdön rinnankytkentä nimelliskuormajännitteen ollessa erilainen

Digitaalilähdön rinnankytkennän (kuorman nimellisjännite 1L+) toiseen digitaaliläh-töön (kuorman nimellisjännite 2L+) tai kuorman nimellisjännitteeseen 3L+ saa teh-dä vain sarjadiodeilla.

1 L+ 2 L+ 3 L+

Kuva 4-5 Digitaalilähdön rinnankytkentä kuorman nimellisjännitteen ollessa erilainen

Digitaalilähdön rinnankytkentä nimelliskuormajännitteen ollessa sama

Kun on varmistettu, että digitaalilähtöyksiköiden L+ -syötöt ja lähtöön nähden rin-nankytketty L+ -jännite ovat aina samansuuruisia (ero < 0,5 V), voidaan luopuadiodien käytöstä, katso kuva 4-6.

L+

Kuva 4-6 Digitaalilähdön rinnankytkentä kuorman nimellisjännitteen ollessa sama

S7-400:n johdotus


4.9 Maadoitustoimenpiteet

Johdanto

Määräysten mukaiset ja huolellisesti suoritetut maadoitustoimenpiteet ovat ohjel-moitavan ohjauksen moitteettoman toiminnan perusedellytykset.

Jokainen yksittäinen S7-400 --laitteen sekä ohjatun järjestelmän komponentti tuleemaadoittaa määräysten mukaisesti.

Maayhteydet

Matalaohmiset maayhteydet vähentävät sähköiskun vaaraa oikosulun sattuessa taijärjestelmävioissa. Tämän lisäksi määräysten mukainen maadoitus (pieni--impe-danssiset liitännät) vähentää: suuria poikkipintoja, suurialaisia liitoksia) yhdessäkaapelien ja laitteiden toimivan suojauksen kanssa häiriösäteilyn vaikutusta järjes-telmään tai häiriösignaalien säteilyä.

Huomautus

Aina on otettava huomioon se, etteivät häiriövirrat tule maan kautta.

Suojamaa

Suojamaahan tulee liittää kaikki suojausluokan I laitteet sekä kaikki suurehkot me-talliosat. Vain näin taataan, että laitoksen käyttäjä on varmasti suojattu sähköiskuil-ta.

Näin johdetaan lisäksi pois häiriöt, jotka syntyvät ulkoisesta syöttökaapelista, sig-naalikaapelista tai periferialaitteiden kaapeleista.

Taulukossa 4-2 on yksittäisten komponenttien vaatimat maadoitustoimenpiteet.

Taulukko 4-2 Suojamaadoitustoimet

Laite Toimenpide

Kaappi/teline Liitäntä keskeiseen maadoituspisteeseen (esim. maadoituksenkokoomakisko) kaapelilla, jossa on suojajohdin

Korttikehikot Liitäntä keskeiseen maadoituspisteeseen kaapelilla, jolla on10 mm2 vähimmäispoikkipinta, mikäli korttikehikkoja ei ole asen-nettu kaappiin eikä niitä ole liitetty keskenään suurehkoilla metal-liosilla.

Yksikkö Ei mitään; maadoitus tapahtuu automaattisesti asennettaessapohjaväylän kautta

Periferialaite Maadoitus suko--pistokkeella

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Taulukko 4-2 Suojamaadoitustoimet

Laite Toimenpide

Liitäntäkaapelienvaipat

Liitäntä korttikehikkoon tai keskeiseen maadoituspisteeseen(vältettävä maasilmukoita)

Anturit ja toimilaitteet Maadoitus järjestelmän määräysten mukaisesti.

Kuormajännitteen maadoitusliitäntä

Monet lähtöyksiköt tarvitsevat toimilaitteiden kytkentää varten lisäksi kuormajänni-tettä. Tälle kuormajännitteelle on kaksi eri käyttölajia:

• potentiaalisidottu käyttö

• potentiaalierotettu käyttö

Seuraavasta taulukosta selviää, miten kuormajännitteen maa liitetään yksittäisiinkäyttölajeihin.

Taulukko 4-3 Kuormajännitteen maadoitusliitäntä

Käyttölaji Kuormajännitteen liittäminen

Potentiaalisidottu käyttö

• maadoitettu rakenne

• maadoittamaton rakenne

liitetään korttikehikon keskeiseen maadoituspistee-seen, kehikon ja paikallisen maan välille tulee muodos-taa galvaaninen yhteys

liitetään korttikehikon keskeiseen maadoituspistee-seen, kehikon ja paikallisen maan välinen galvaaninenyhteys tulee poistaa

Potentiaalierotettu käyttö

• maadoitettu ja maadoittama-ton rakenne

liitetään avoimesti tai haluttuun pisteeseen, ei kuiten-kaan suojamaahan tai käyttöjännitteiden peruspotenti-aaliin M

S7-400:n johdotus


Seuraava kuva esittää, missä kuormajännitteen maa liitetään potentiaalisidotussakäytössä.

Galvaaninen yhteys, irrotetaanmaadoittamattomassarakenteessa

Kuormajännitteenmaaliitäntä

Kuva 4-7 Kuormajännitteen maaliitäntä

4.10 Kytkentöjen häiriövarma rakenne

Käytetään vain hyväksyttyjä komponentteja

Huomautus

Mikäli käytetään komponentteja, joita ei ole hyväksytty rakenteen lähi- jaetäliitäntään, voi syntyä häiriöitä.

Lähiliitäntöjen häiriövarma rakenne

Mikäli keskus-- ja laajennuslaite kytketään sopivilla liitäntäyksiköillä (lähetys-IM javastaanotto-IM), ei tarvita mitään erityisiä suojaus- ja maadoitustoimenpiteitä. Onkuitenkin otettava huomioon, että

• kaikki korttikehikot on yhdistetty toisiinsa pieni--impedanssisesti,

• korttikehikot on maadoitetussa rakennemallissa maadoitettu tähtimäisesti,

• korttikehikkojen kontaktilevyt ovat siistit eivätkä taipuneet/vääntyneet ja johtavatsiten häiriövirrat varmasti pois.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Etäliitäntöjen häiriövarma rakenne

Mikäli keskus-- ja laajennuslaite kytketään sopivilla liitäntäyksiköillä (lähetys-IM javastaanotto-IM), ei tarvita mitään erityisiä suojaus- ja maadoitustoimenpiteitä.

Erityiset suojaus- ja maadoitustoimenpiteet voivat olla tarpeen, mikäli järjestelmääkäytetään poikkeuksellisen häiriöisessä ympäristössä. Siinä tapauksessa tulee ot-taa huomioon seuraavat seikat:

• Kaapelivaipat kiinnitetään kaapissa vaippakiskoihin heti sisääntulon jälkeen.

-- poistetaan ulkoinen kaapelieristys vaippakiskon alueelta kaapelivaippaa va-hingoittamatta

-- kiinnitetään kaapelivaippa mahdollisimman suurialaisesti vaippakiskoon(esim. metallisilla kiinnikkeillä, jotka ympäröivät vaippaa suurelta alueelta).

• Liitetään vaippakisko(t) suurialaisesti tukikehikkoon tai kaapin seinään.

• Yhdistetään vaippakisko(t) paikalliseen maahan.

Kaukoliitännässä tulee varmistua siitä, ettei suojamaadoituksen VDE-määräyksiärikota.

Kuva 4-8 esittää yllä kuvattuja toimenpiteitä. Mikäli maadoituspisteiden välinen sal-littu potentiaaliero ylitetään, tulee asentaa potenitaalitasausjohto (poikkipinnaltaan≥ 16 mm2 kuparijohdin).

CR ER

Lähetys-IM Vastaanotto-IMVaippa-/suojajohdinkisko

< 7 V

Kuva 4-8 Liitäntäkaapelin suojaus ja maadoitus etäkytkennässä

Erityisyydet

Etäliitännässä tulee käyttää valmiita, pituudeltaan kiinteitä liitäntäkaapeleita. Liitän-täkaapeleita asennettaessa saattaa sen vuoksi esiintyä ylipituutta, joka tulee kelatakaksisäikeisesti/bifilaarisesti.

S7-400:n johdotus


4.11 Johdotusta koskevat säännöt

Kaapelit ja työkalut

S7-400 -yksiköiden johdotuksessa käytettäviä kaapeleita ja työkaluja varten on ole-massa muutamia sääntöjä. Ohjeita M7-400 -yksikköryhmän liitämiseksi on kappa-leessa 8.5.

Taulukko 4-4 Kaapelit ja työkalut

Säännöt ... virtalähde ... etupistoke

Crimp-liitäntä

Ruuvi-liitäntä

Jousi-liitäntä

Johdinpoikkipinnat:

Ulkoläpimitta 3 ... 9 mm

Säikeinen johdinilman johdinhylsyä

ei 0,5 ... 1,5 mm2 0,25 ... 2,5 mm2 0,08 ... 2,5 mm2

Säikeinen johdinjohdinhylsyllä

AC230V: taipuisakaapeli 3× 1,5 mm2

DC24V: taipuisa kaa-peli 3× 1,5 mm2 taiyksittäiset johtimet1,5 mm2

ei 0,25 ... 1,5 mm2 0,25 ... 1,5 mm2

Johdinten määräliitäntää kohti

1 1 1 * 1 *

Yksittäisten johdintenkuorintapituus

7 mm 5 mm 8 ... 10 mm ilmanjohdinhylsyä10 mmjohdinhylsyllä

8 ... 10 mm ilmanjohdinhylsyä10 mmjohdinhylsyllä

Johdinhylsyt AC 230 V: eristys-kauluksellaDIN 46228 E1,5--8

DC 24 V: ilmaneristyskaulustaDIN 46228, muoto A,lyhyt malli

-- eristyskauluksellatai ilman DIN46228 T.1 tai T.4,muoto A,normaali malli

eristyskauluksellatai ilman DIN46228 T.1 tai T.4,muoto A,normaali malli

Ruuvitaltan teränleveys ja muoto

3,5 mm(sylinterimuoto)

-- 3,5 mm(sylinterimuoto)

0,5 mm x 3,5 mmDIN 5264

Vääntömomentti:Johtimienliittämiseksi

0,6 ... 0,8 Nm -- 0,6 ... 0,8 Nm --

* Ruuvi- tai jousiliitäntään voidaan käyttää myös kahden (2) johtimen yhdistelmää á 1,0 mm2. Tässä tuleekäyttää erityisiä johdinhylsyjä. Alla mainitaan kaksi tällaista johdinhylsytyyppiä ja valmistaja.

• Phoenix TWIN Tyyppinumero 32 00 81 0, / 2 x 1 mm2

• AMP Tilausnumero 966 144-4, / 2 x 1 mm2

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Huomautus

Analogiyksiköissä tulee käyttää suojattuja johtimia (katso kappale A.5).

4.12 AC-virtalähdeyksikön liittäminen verkkojännitteeseen

Jännitteenvalintakytkimen asetus / 6ES7 407-0DA00-0AA0 ja 6ES7407-0RA00-0AA0

S7-400 --laitteen AC-virtalähdeyksikköä voidaan käyttää joko 120 V- tai 230 V -verkkojännitteellä.

Tarkistetaan, onko jännitteenvalintakytkin asetettu vastaamaan verkkojännitettä.AC-virtalähdeyksikön vaihtamiseksi oikeaan verkkojännitteeseen toimitaan seuraa-valla tavalla:

1. Avataan virtalähdeyksikön etukansi.

2. Avataan jännittenvalintakytkimen edessä oleva läpinäkyvä kansi ruuvitaltalla.

3. Asetetaan jännitteenvalintakytkin käytettyyn verkkojänniteeseen.

4. Suljetaan läpinäkyvä kansi.

5. Suljetaan etukansi.

S7-400:n johdotus


Seuraavasta kuvasta käy ilmi, miten jännitteenvalintakytkin käännetään käytettä-välle verkkojännitteelle.

Kuva 4-9 Jännitteenvalintakytkimen kääntäminen

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.13 Virtalähdeyksikön johdotus

Liitäntäpistoke

Virtalähdeyksikön liittämiseksi syöttöverkkoon käytetään liitäntäpistoketta. Liitäntä-pistoke on toimitettaessa virtalähdeyksikön mukana. Liitäntäpistokkeita on olemas-sa kaksi eri vaihtoehtoa (AC ja DC). Molemmat vaihtoehdot ovat koodattuja, ts.AC-liitäntäpistoke voidaan liittää vain AC-virtalähdeyksikköön, DC-liitäntäpistokevain DC-virtalähdeyksikköön.

Liitäntäpistokkeen irrottaminen

Liitäntäpistoke tulee irrottaa virtalähdeyksiköstä ennen johdotusta.


2. Löysätään liitäntäpistokkeen pidintä sopivalla työkalulla (esim. ruuvitaltalla), sillevaratun loven kohdalta kuvassa esitetyllä tavalla (1).

3. Irrotetaan liitäntäpistoke vetämällä sitä eteenpäin virtalähdeyksiköstä (2).

(1)

(2)

Kuva 4-10 Liitäntäpistokkeen irrottaminen

S7-400:n johdotus


Liitäntäpistokkeen johdottaminen

Liitäntäpistokkeen johdottamiseksi menetellään seuraavalla tavalla:

!Varoitus

Henkilövahinkoja voi aiheutua.

Mikäli liitäntäpistoke johdotetaan jännitteisenä, on olemassa sähköiskun vaara.

Liitäntäpistoke on aina johdotettava jännitteettömässä tilassa!

1. Katkaistaan verkon syöttöjännite.

Huomautus

Virtalähdeyksikön Standby-kytkin ei erota virtalähdeyksikköä verkosta!

2. Käytetäänkö taipuisaa kaapelia, jossa on eristys päällä? (AC 230 V:n tapauk-sessa se on vaatimus!)

Mikäli käytetään: Poistetaan ulkoinen eristys 70 mm pituudelta. On otettavahuomioon, että vedonpoiston kannalta kaapelin kokonaisläpimitan tulee olla 3 ja9 mm välillä.

Mikäli ei käytetä: Kierretään johtimien ympärille eristysnauhaa niin, että vedon-poiston kannalta kaapelin kokonaisläpimitta on 3 ja 9 mm välillä. Eristysnauhanvaihtoehtona voidaan käyttää myös eristyssukkaa.

3. Lyhennetään molempia johtimia, joita ei ole tarkoitettu PE--liitäntään, 10 mm.

4. Kuoritaan johtimia 7 mm pituudelta.

5. Löysätään liitäntäpistokkeen kannessa oleva ruuvi ja avataan liitäntäpistoke.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

6. Löysätään vedonpoistimen ruuvi ja viedään kaapeli sisään.

7. Liitetään liitäntäpistokkeen kannessa olevat johtimet kuvan mukaisesti liittimiin.Liitetään pitempi johdin PE--liitäntään. Kiinnitetään ruuvit 0,6 ... 0,8 Nm vääntö-momentilla.

Vedonpoisto

DCACL+L1

N

PE PE

L--

Liittimet

Vedonpoistimenruuvi

Kaapeli

Kuva 4-11 Liitäntäpistokkeen johdottaminen

8. Kiristetään vedonpoistimen ruuvia niin, että kaapeli on varmasti kiinnitetty.

9. Kytketään liitäntäpistoke ja ruuvataan kansi kiinni.

!Varo

Virtalähdeyksikkö tai liitäntäpistoke voi vahingoittua.

Mikäli liitäntäpistoke pannaan paikalleen tai irrotetaan jännitteellisenä, voivirtalähdeyksikkö tai liitäntäpistoke vahingoittua.

Liitäntäpistoke on irrotettava tai pantava paikalleen jännitteettömässä tilassa.

S7-400:n johdotus


Liitäntäpistokkeen kiinnitys

Liitäntäpistoke voidaan kiinnittää vain siinä tapauksessa, jos virtalähdeyksikkö onasennettu paikalleen (alempi kiinnitysruuvi paikallaan).

!Varo

AC-virtalähdeyksikkö, jonka tilausnumero on 6ES7 407-0DA00-0AA0 tai 6ES7407-0RA00-0AA0 voi vahingoittua.

Mikäli jännitteenvalintakytkin asetetaan AC-virtalähdeyksikössä asentoon 120 V javirtalähdeyksikkö liitetään 230 V verkkoon, saattaa virtalähdeyksikköön tulla vika.Toimintaa ei voida taata tässä tilanteessa.

AC-virtalähdeyksikön jännitteenvalintakytkin on asetettava vastaamaan käytettyäverkkojännitettä.

Johdotetun liitäntäpistokkeen kiinnittämiseksi virtalähdeyksikköön toimitaan seu-raavalla tavalla:


2. Työnnetään liitäntäpistoke yksikkökotelossa olevaan ohjausuraan.

3. Työnnetään liitäntäpistoke sisään virtalähdeyksikköön.

4. Suljetaan virtalähdeyksikön etukansi.

Seuraavasta kuvasta selviää, miten liitäntäpistoke työnnetään virtalähdeyksikköön.

Kuva 4-12 Liitäntäpistokkeen kiinnitys

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.14 Signaaliyksiköiden johdotus

Menettelytapa

S7-400 --laitteen signaaliyksiköiden ja laitoksen antureiden ja toimilaitteiden välinenyhteys muodostetaan kahdessa vaiheessa:

1. Johdotetaan etupistoke. Tällöin antureiden/toimilaitteiden kaapelit liitetään etu-pistokkeeseen.

2. Kiinnitetään etupistoke yksikköön.

Kolme etupistoketyyppiä

S7-400 --laitteiden signaaliyksiköillä on kolme erityyppistä etupistoketta:

• Etupistoke, jossa Crimp--liitäntä

• Etupistoke, jossa ruuviliitäntä

• Etupistoke, jossa jousiliitäntä

S7-400:n johdotus


Etupistokkeiden johdotuksen valmistelu

1. Työnnetään ruuvitaltta etupistokkeen vasemmassa alareunassa olevaan merkit-tyyn kohtaan ja nostetaan etupistokkeen kannen alareunaa.

2. Käännetään kansi kokonaan auki.

3. Vedetään avattua kantta alareunasta eteenpäin ja käännetään se ylös.

Kannen nosto Kannen avaus Kannen nosto ylös/irrotus

Kuva 4-13 Etupistokkeiden johdotuksen valmistelu

4. Mitoitetaan johtimet niin, ettei etupistokkeeseen jää johdotuksen jälkeen mitäänsilmukoita.

5. Kuoritaan johtimet kappaleen 4.11 taulukon mukaisesti.

Huomautus

Etupistokkeessa on silta, joka joillakin signaaliyksiköillä on toiminnan kannaltapakollinen. Tätä siltaa ei tule poistaa.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.15 Etupistokkeen johdotus, Crimp--liitäntä

Menettelytapa

Etupistokkeen johdottamiseksi menetellään seuraavalla tavalla:

1. Kuoritaan johtimia n. 5 mm.

2. Puristetaan Crimp--liitokset/puristuskoskettimet kiinni johtimiin. Tähän voidaankäyttää Crimp--pihtejä, jotka voidaan tilata signaaliyksiköiden lisätarvikkeena.

3. Työnnetään Crimp--liitokset/puristuskoskettimet etupistokkeen aukkoihin. Aloite-taan etupistokkeen alaosasta.

Crimp--liitosten/puristuskoskettimien ja asianomaisen työkalun tilausnumerot onlueteltu referenssikäsikirjan ”Yksikkötiedot”, liitteessä C.

Kuva 4-14 Etupistokkeen johdotus Crimp--liitännällä

S7-400:n johdotus


4.16 Etupistokkeen johdotus, ruuviliitäntä

Menettelytapa


1. Käytetäänkö johdinhylsyjä?

Mikäli käytetään: Kuoritaan johtimia 10 mm.Puristetaan johdinhylsyt kiinni johtimiin.

Mikäli ei käytetä: Kuoritaan johtimia 8 ... 10 mm.

2. Työnnetään johtimet paikalleen. Aloitetaan etupistokkeen alaosasta.

3. Ruuvataan kaapelien päät kiinni etupistokkeeseen, vääntömomentti:0,6 ... 0,8 Nm. Ruuvataan myös johdottamattomat liittimet kiinni.

0,6...0,8 Nm

Kuva 4-15 Etupistokkeen johdotus ruuviliitännällä

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.17 Etupistokkeen johdotus, jousiliitäntä

Menettelytapa


1. Käytetäänkö johdinhylsyjä?

Mikäli käytetään: Kuoritaan johtimia 10 mm.Puristetaan johdinhylsyt kiinni johtimiin.

Mikäli ei käytetä: Kuoritaan johtimia 8 ... 10 mm.

2. Vapautetaan jousiliitin ruuvitaltalla (0,5 x 3,5 mm DIN 5264) ensimmäisessäliitännässä. Aloitetaan etupistokkeen alaosasta.

Yksittäiset jousiliittimet voidaan vapauttaa kolmesta kohdasta, edestä, sivultatai takaa (katso kuva 4-16).

3. Työnnetään ensimmäinen johdin vapautettuun jousiliittimeen ja vedetään ruuvi-taltta jälleen takaisin.

4. Toistetaan vaiheet 3 ja 4 kaikkien muiden johtimien kohdalla.

Jousiliittimenvapautusedestä

Jousiliittimenvapautussivulta

Jousiliittimenvapautustakaa

Kuva 4-16 Etupistokkeen johdotus jousiliitännällä

S7-400:n johdotus


Jousiliittimen periaate

Seuraavassa kuvassa on jousiliittimen periaate. Siinä on esitetty liittimen vapautusja lukitus edestäpäin.

1. Ruuvitaltta työnnetään sisään

2. Johdin työnnetään jousiliittimensisään

3. Ruuvitaltta vedetään pois: Johdinkiinnittyy koskettimeen

Kuva 4-17 Jousiliittimen periaate

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.18 Vedonpoistimen kiinnitys

Kaapeliside vedonpoistimena

Kun etupistoke on johdotettu, kiinnitetään sen mukana oleva kaapeliside etupistok-keen alaosaan kaapelin vedonpoistimeksi.

Vedonpoistin voidaan asentaa kolmella eri tavalla kaapelin paksuudesta riippuen.Tätä varten etupistokkeen pohjassa on kolme aukkoa.

Kuva 4-18 Vedonpoistimen kiinnitys (näkymä alhaalta)

S7-400:n johdotus


4.19 Etupistokkeen merkinnät

Merkintäkilvet ja liitäntäkuva

Jokaisella signaaliyksiköllä on kolme (3) kilpeä, kaksi (2) merkintäkilpeä ja painet-tu kilpi, jossa on tulojen tai lähtöjen liitäntäkuva.

Kuvasta 4-19 käy ilmi, mihin yksittäiset kilvet kiinnitetään etupistokkeessa.

Merkintäkilpi

Merkintäkilpi

Liitäntäkuvaetupistokkeessa sisällä

ulkona

Kuva 4-19 Etupistokkeen kilvet

Etupoistoke merkitään seuraavalla tavalla:

1. Merkitään kumpaankin kilpeen yksittäisten kanavien osoitteet. Kilpien paikkanu-merot tulee merkitä muistiin, jotta etupistoke vastaisi ao. yksikköä.

2. Kiinnitetään merkintäkilpi avatun etupistokkeen vasempaan osaan. Merkintäkil-vessä on keskellä T-muotoinen aukotus, jonka avulla kilpi voidaan kiinnittää etu-pistokekehikkoon. Levitetään aukkoa kevyesti sivulle päin ja työnnetään kilpietupistokkeen vastaavaan loveen (katso kuva 4-20).

3. Painetaan etupistokkeen kansi jälleen paikalleen.

4. Työnnetään tulojen ja lähtöjen liitäntäkuvakilpi etupistokkeen kannen sisäpuolel-le.

5. Merkintäkilpi työnnetään etupistokkeen kannen ulkopuolelle.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Kuva 4-20 esittää yksityiskohtaisesti, miten merkintäkilpi kiinnitetään etupistokkeensisäpuolelle.

Merkintäkilpiaukotuksella

Etupistokkeen lovi

Kuva 4-20 Merkintäkilven kiinnitys etupistokkeeseen

Merkintäarkit

• Koneellisesti painettavatSIMATIC S7-400 --laitteen periferiayksiköiden merkintäarkit, FMt mukaanlukien,mahdollistavat SIMATIC-yksiköiden ammattimaisen ja helpon merkitsemisen.

• Merkintänauhat ovat DIN A4 -arkeilla ja ne ovat valmiiksi esirei’itettyjä. Nauhatvoidaan irrottaa toisistaan helposti ilman työkaluja. Näin nauhoja on helppo kä-sitellä ja ulkoasu on taatusti siisti.

• Merkintäarkit ovat yksivärisiä, repäisynkestäviä ja likaa hylkiviä kalvoja. Niitä onsaatavana seuraavissa väreissä: petrooli, vaalea beige, punainen ja keltainen.

• SIMATIC S7-400 --laitteen I/O--yksiköiden sovelluskohtainen, koneellinen mer-kintä voidaan tehdä suuremmitta kuluitta käyttämällä yleisesti saatavissa olevialasertulostimia. Vaihtoehtoja on kaksi:

-- painaminen/tulostaminen tulostusmallien avulla, ladattavissa ilmaiseksi inter-netistä tai

-- painaminen/tulostaminen käyttämällä SIMATIC STEP7:n ”S7-SmartLa-bel”--nimistä AddOn-Toolia.

S7-400:n johdotus


S7--400--laitteen merkintäarkkien tilausohjeet

Tilausnumero Kuvaus

6ES7492--2AX00--0AA0 SIMATIC S7-400, 10 MERKINTÄARKKIA DINA4, VÄRIPETROOLI, 4 MERKINTÄNAUHAA/ARKKIA SIGNAALIMO-DUULEILLE, MATERIAALI: KALVO, ESIREI’ITETTY LASER-TULOSTUSTA VARTEN, 10 KPL PER PAKKAUSYKSIKKÖ

6ES7492--2BX00--0AA0 SIMATIC S7-400, 10 MERKINTÄARKKIA DINA4, VÄRI VAA-LEA BEIGE, 4 MERKINTÄNAUHAA/ARKKIA SIGNAALIMO-DUULEILLE, MATERIAALI: KALVO, ESIREI’ITETTY LASER-TULOSTUSTA VARTEN, 10 KPL PER PAKKAUSYKSIKKÖ

6ES7492--2CX00--0AA0 SIMATIC S7-400, 10 MERKINTÄARKKIA DINA4, VÄRI KEL-TAINEN, 4 MERKINTÄNAUHAA/ARKKIA SIGNAALIMODUU-LEILLE, MATERIAALI: KALVO, ESIREI’ITETTY LASERTU-LOSTUSTA VARTEN, 10 KPL PER PAKKAUSYKSIKKÖ

6ES7492--2DX00--0AA0 SIMATIC S7-400, 10 MERKINTÄARKKIA DINA4, VÄRI PU-NAINEN, 4 MERKINTÄNAUHAA/ARKKIA SIGNAALIMODUU-LEILLE, MATERIAALI: KALVO, ESIREI’ITETTY LASERTU-LOSTUSTA VARTEN, 10 KPL PER PAKKAUSYKSIKKÖ

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

S7--400 --laitteen yksiköiden merkintäohjeita

Tapa 1: Tulostusmallien käyttö

1. Tulostusmallien löytäminen internetistäTulostusmallit ovat käytettävissä internetissä ja ladattavissa sieltä ilmaiseksi.Mallit ovat löydettävissä esim. Customer Supports --aloitussivun kautta etsintä-toiminnoilla esimerkiksi hakusanalla ”LABEL”.

2. LataaminenLatauskohdassa on S7-400 --laitteen yksiköiden merkintämalleja.

S7-400:n painomalleissa on käytettävissä etupistokkeen kannen ulkopuolelletulevat merkintäkilvet ja etupistokkeen kannen sisäpuolelle tulevat liitäntäkuvat.

3. Merkintäarkkien tulostusohjeet tulostusmalleineen

Tulostusmallit on tehty tulostettavien kalvoarkkien suoraan tulostamiseen. Kal-voarkkien tulostaminen tehdään lasertulostimella. Seuraavassa kuvataan toi-minnan yksittäiset vaiheet:

a) Kaavakemallin syöttöä varten tulee WORDissa valita näkymä ”Sivun layout”.

b) Yksikkö merkitään klikkaamalla tekstikentissä hiirellä ja kirjoittamalla sovel-luskohtainen merkintä.

c) On suositeltavaa tehdä ensin aina koepainanta valkoiselle paperille ja verra-ta paperitulostusta alkuperäisen merkintäarkin mittoihin. Eri tulostimista jaohjaimista sekä niiden tarkkuudesta riippuen saattavat mitat heittää ja vaatiasovitusta. Mikäli rivi-- ja sarake--etäisyydet eivät ole oikein asetellut, voidaankoko mallin asema/paikka asettaa kohdissa ”Otsikkorivi>grafiikka>positio” ja”Tiedosto>sivun luonti>sivun reunat”.

d) Muutamissa malleissa näkyy tulostettaessa ilmoitus: ”Reunukset ovat tulos-tettavan alueen ulkopuolella.” Tämä ilmoitus voidaan mitätöidä.

e) On otettava huomioon, että merkintänauhat taitetaan kalvoarkkien tulostuk-sen jälkeen ensin esirei’ityksen kohdalta ja irrotetaan sen jälkeen toisistaan.Irrotettujen nauhojen reunat antavat silloin siistin vaikutelman. Merkintänau-hat voidaan sen jälkeen panna paikalleen asianomaiseen yksikköön.

Tapa 2: SIMATIC STEP 7:n ”S7-SmartLabel”AddOn-Toolin käyttö

Merkintä voidaan tehdä suoraan STEP 7 -projektista käsin ja käynnistää siitä hetimerkintänauhojen tulostus. STEP 7:n symbolitaulukko on sovelluskohtaisen mer-kinnän perusta. Yksityiskohtaisempaa tietoa on osoitteessahttp://www.s7--smartlabel.de/.

S7-400:n johdotus


4.20 Etupistokkeen asennus

Koodauselementin toiminta

Signaaliyksiköiden etupistokkeessa on koodauselementti riskin välttämiseksi kiin-nittää johdotettu etupistoke väärään korttiyksikköön johdinmuutoksessa tai yksik-köä vaihdettaessa.

Koodauselementti muodostuu kahdesta osasta, jolloin toinen osa on kiinni korttiyk-sikössä, toinen osa on vielä toimitettaessa liitettynä ensimmäiseen osaan (katsokuva 4-21).

Kun etupistoke pannaan paikalleen, kiinnittyy toinen koodauselementin osa pistok-keeseen ja irtoaa siitä osasta, joka on liitetty signaaliyksikköön. Molemmat koodau-selementin osat muodostavat vastakappaleet toisilleen, etupistoketta, jossa onväärä vastakappale, ei voida liittää ko. signaaliyksikköön.

Signaaliyksiköiden etupistokkeen koodaus

Seuraavassa taulukossa on eri etupistokekoodauselementtien järjestys yksittäisiinsignaaliyksiköihin nähden.

Taulukko 4-5 Etupistokkeen koodauselementit

Signaaliyksiköt Etupistokkeen koodauselementin värig y

pun. kelt. vihr.

Digitaalitulot, -lähdöt> DC 60 V tai>AC 50 V

D

Digitaalitulot, -lähdöt≤ DC 60 V tai≤ AC 50 V

D

Analogitulot, -lähdöt D

Etupistokeen liittäminen

Etupistoke voidaan panna paikalleen vain, mikäli yksikkö on kiinnitetty (ylemmän jaalemman kiinnitysruuvin tulee olla kiinniruuvatut).

!Varo


Mikäli esim. digitaalituloyksikön etupistoke liitetään digitaalilähtöyksikköön, voiyksikkö vahingoittua. Mikäli esim. analogituloyksikön etupistoke liitetäänanalogilähtöyksikköön, voi yksikkö vahingoittua.

Etupistoketta asennettaessa on otettava huomioon, että yksikkö ja etupistokesopivat toisiinsa.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Etupistokkeen liittämiseksi toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Pidetään etupistoketta vaakasuorassa ja työnnetään se koodauselementtiin.Kilahtavan äänen kuuluttua on etupistoke kiinni laakeripisteessä ja se voidaankääntää ylöspäin.

2. Nostetaan etupistoke ylös. Koodauselementin molemmat osat irtoavat sillointoisistaan.

3. Ruuvataan etupistoke kiinni.

koodauselementti

1

2

Kuva 4-21 Etupistokkeen kiinnitys

S7-400:n johdotus


Kuva 4-22 esittää, miten etupistoke pannaan paikalleen.

Kuva 4-22 Etupistokkeen kiinniruuvaus

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.21 Keskus-- ja laajennuslaitteen liittäminen

Liitäntäyksiköiden yhdistäminen

Kun automaatiojärjestelmä muodostetaan yhdestä keskuslaitteesta ja yhdestä taiuseammasta laajennuslaitteesta, niin nämä korttikehikot liitetään toisiinsa liitäntä-yksiköiden välikaapeleilla.

Liitäntäyksiköiden yhdistämiseksi toisiinsa menetellään seuraavallatavalla:

1. Laitetaan kaikki automaatiojärjestelmässä tarvittavat liitäntä--/välikaapelit val-miiksi. On otettava huomioon rakenteen sallimat kaapeleiden maksimipituudet(katso kappale 2) ja tarkistetaan, ovatko kaapelit oikeita(katso Referenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 6).

2. Aloitetaan lähetys-IM:stä (keskuskehikossa oleva liitäntäyksikkö).

3. Avataan lähetys-IM:n päällyskansi.

4. Kiinnitetään ensimmäisen välikaapelin pistoke yhteen lähetys-IM:n pistorasiois-ta ja ruuvataan pistoke kiinni.

Kuva 4-23 Välikaapelin liittäminen lähetys-IM:ään

5. Mikäli näihin lähetys-IMiin halutaan liittää kaksi laajennuslaitteen haaraa, niinsilloin toisen välikaapelin pistoke liitetään lähetys-IMn toiseen liitäntään.

6. Suljetaan lähetys-IMn päällyskansi.

S7-400:n johdotus


7. Avataan ensimmäisen vastaanotto-IMn päällyskansi (laajennuskehikossa olevaliitäntäyksikkö).

8. Työnnetään välikaapelin vapaa pää vastaanotto-IMn ylempään pistokeliitäntään(vastaanottoliitäntä) ja ruuvataan pistoke kiinni.

9. Liitetään muut vastaanotto-IMt, jolloin lähetysliitäntä (alempi liitin X2) liitetäänaina vastaanottoliitäntään (ylempi liitin X1).

Lähetys-IM Vastaanotto-IM Vastaanotto-IM

Päätepistoke

Kuva 4-24 Lähetys-IMn liittäminen kahteen vastaanotto-IMään

10.Työnnetään päätepistoke väylän viimeisen laajennuslaitteen vastaanotto-IMnalempaan liittimeen (katso Referenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 6).

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

4.22 Puhallinyksikön liittäminen verkkojännitteeseenja johdotus

Puhallinyksikön liittäminen verkkojännitteeseen

Tarkastetaan, vastaako puhallinyksikön jännitteenvalintakytkin käytettävää verkko-jännitettä (katso kuva 4-25).

Sulake

Puhallinyksikköön kuuluu kaksi yleisesti saatavissa olevaa sulaketta

• sulake 250 mA T / alue 120 V

• sulake 160 mA T / alue 230 V.

230 V alueen sulake on laitteessa jo toimitettaessa.

Huomautus

Mikäli jännitealuetta vaihdetaan, tulee puhallinyksikössä käyttää myös kyseisellejännitealueelle sopivaa sulaketta. Kappaleessa 7 kerrotaan miten sulakevaihdetaan.

Puhallinyksikön johdotus

1. Kuoritaan verkkokaapelin johtimet ja puristetaan sopivat johdinhylsyt kiinni johti-miin.

2. Työnnetään johtimet puhallinyksikön syöttöliittimiin. Tätä varten syöttöliittimienjousiliittimet vapautetaan sopivalla ruuvitaltalla.

3. Pieni peite/kansi toimii verkkokaapelin vedonpoistimena. Valitaan jokin näistäkolmesta, käytetyn kaapelin poikkipintaa vastaavasta, mukana toimitetustakoosta.

4. Kiinnitetään vedonpoistin paikalleen.

S7-400:n johdotus


Verkkoliitännät(jousiliittimet)

Jännitteenvalintakytkin

Sulakepidin

Pieni peite/kansi,joka toimiivedonpoistimena

Kuva 4-25 Puhallinyksikön johdotus

4.23 Kaapeliasennus kaapelikanavaa tai puhallinyksikköäkäytettäessä

Kaapelin veto

Korttikehikkoon liitettävien kaapeleiden ja liitäntäjohtojen määrästä johtuen kaapeli-kanavan tai puhallinyksikön poikkipinta ei riitä kaikkien kaapelien asentamiseen.

Sen vuoksi puolet kaapeleista vedetään kaapelikanavaan tai puhallinyksikköönpuolet toista puolta ja puolet toista puolta.

Kaapelin kiinnitys

Kaapelikanavan tai puhallinyksikön molemmilla puolilla on silmukat kaapelin kiinnit-tämiseen (katso Referenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 6). Kaapeli voidaankiinnittää näihin silmukoihin esim. kaapelisiteillä.

S7-400:n johdotus


A5E00069480-04

Vaipan kiinnitys

Kaapelivaipat on mahdollista kiinnittää kaapelikanavaan ja puhallinyksikköön. Tä-hän voidaan käyttää toimitukseen kuuluvia vaippakiinnikkeitä (katso Referenssikä-sikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 6).

Kaapelivaippojen kiinnittämiseksi poistetaan kaapelin ulkoista eristystä ao. kiinnik-keen alueelta ja kiinnitetään kaapelivaippa vaippakiinnikkeen alle.

4.24 Kaapeliasennus valokaapelia käytettäessä

Kaapelin veto

Sisätilavalokaapeleita (esim. synkronointimoduulien yhdistämiseen) voidaan käyt-tää rakennuksissa, kaapelikanavissa ja kaapelikuiluissa.

Maksimi vetokuorma asennettaessa on 1000 N, käytettäessä 150 N.

Taivutussäteet

Kaapeleita vedettäessä ei seuraavia taivutussäteitä saa ylittää:

• lähellä pistoketta: 55 mm

• muuten: 30 mm

Verkotus


Verkotus



5.1 Verkon muodostus 5-2

5.2 Perusteet 5-3

5.3 Verkon asennussäännöt 5-7

5.4 Kaapelipituudet 5-15

5.5 PROFIBUS-DP -väyläkaapeli 5-18

5.6 Väyläliitäntäpistoke 5-19

5.7 RS 485 -toistin 5-23

5.8 PROFIBUS-DP -verkko valokaapelilla (LWL) 5-25

5

Verkotus


A5E00069480-04

5.1 Verkon muodostus

Väylät

S7-400 --laite voidaan liittää eri väyliin seuraavasti:

• Simatic Net CP Ethernetin kautta Industrial Ethernet --väylään

• Simatic Net CP Profibusin kautta Profibus-DP --väylään

• integroidun MPI-liitännän kautta MPI--väylään

• integroidun Profibus-DP -liitännän kautta PROFIBUS-DP -väylään

M7-400 --laitteella voidaan muodostaa samalla tavalla MPI- tai PROFIBUS-DP -väylä. Vain PROFIBUS-DP -väylään liittämistä varten tarvittavat yksiköt ovaterilaisia (katso kappale 8.7.6)

Sama rakenne

MPI-väylän muodostamiseen suositellaan käytettäväksi samoja väyläkoponenttejakuin PROFIBUS-DP -väylässä on käytetty. Samat säännöt koskevat asennusta.

Monipisteliitäntä MPI

Tämä CPUn liitäntä käyttää erityistä Simatic S7-protokollaa PGiden (STEP 7:nkautta), OPiden ja muiden S7-CPUiden kanssa käytävään tiedonvaihtoon. Väylävastaa fysiikaltaan Profibus--väylää.

Kommunikaation suunnittelu

Jotta MPI- tai PROFIBUS-DP -väylän yksittäiset liittyjät voivat kommunikoida kes-kenään, tulee niille määritellä MPI- tai PROFIBUS-DP -osoitteet. Miten ko. osoit-teet annetaan ja mitä siinä yhteydessä on otettava huomioon, on selitetty käsikir-jassa Hardwaren konfigurointi ja liitäntöjen projektointi STEP 7:nversiolla 5.2.

Referenssikäsikirjassa ”CPU:n tiedot” on kaikki CPU-kohtaiset tiedot, joita tarvitaankommunikaation suunnitteluun.

Verkotus


5.2 Perusteet

Laite = liittyjä

Huomautus: Kaikkia väylään liitettäviä laitteita kutsutaan seuraavassa liittyjiksi.

Segmentti

Segmentti on kahden päätevastuksen välinen väyläkaapeli. Segmentissä voi ollamaks. 32 liittyjää. Segmenttiä rajoittaa lisäksi siirtonopeudesta riippuva sallittu kaa-pelipituus.

Siirtonopeus

Baudrate (siirtonopeus) on tiedonsiirtonopeus, joka ilmoittaa siirrettyjen bittienmäärän per sekunti.

• 19,2 kilobaudin ... 12 megabaudin siirtonopeudet ovat mahdollisia MPI/DP--tyyppisille liitännöille.

• PROFIBUS-DP --tyyppisille liitännöille ovat mahdollisia 9,6 kilobaudin ... 12 me-gabaudin siirtonopeudet.

Huomautus

Kun MPI/DP-liitäntä parametroidaan uudelleen, pysyy uusi siirtonopeus myösperusnollauksen, jännitekatkoksen tai irrottamisen/paikalleen panon jälkeenmuuttumattomana.

Liitettävät liittyjät

MPI Profibus-DP

Ohjelmointilaitteet (PG) Ohjelmointilaitteet (PG) *

Ohjaus- ja valvontalaitteet(SIMATIC-OP), WinCC

Ohjaus- ja valvontalaitteet (OP) *

S7-400/M7-400 PROFIBUS-DP-Master

S7-300/M7-300 PROFIBUS-DP-Slavet

* Ei suositella DP-käytössä

Verkotus


A5E00069480-04

Liittyjien lukumäärä

MPI Profibus-DP

127 127 *

(Oletus: 32) josta: 1 masteri (varattu)

1 PG-liitäntä (varattu) 1 PG-liitäntä (varattu)

125 slavea tai muuta masteria

* Referenssikäsikirjassa CPUn tiedot mainitut CPU-kohtaiset maksimimäärät tuleeottaa huomioon

MPI-/PROFIBUS-DP -osoitteet

Jotta kaikki liittyjät voivat kommunikoida keskenään, tulee niille antaa osoite:

• MPI-verkossa ”MPI-osoite”

• PROFIBUS-DP -verkossa ”PROFIBUS-DP -osoite”

Esiasetellut MPI-osoitteet

Seuraavasta taulukosta selviää, mitkä MPI-osoitteet mitkä korkeimmat MPI-osoit-teet laitteilla on esiasetettuina toimitettaessa.

Liittyjä (laite) EsiasetettuMPI-osoite

Korkein esiasetettuMPI-osoite

PG 0 32

OP 1 32

CPU 2 32

Huomautus

Kun MPI/DP-liitännän korkein MPI-osoite parametroidaan uudelleen, pysyy CPUnuusi osoite myös perusnollauksen, jännitekatkoksen tai irrottamisen/paikalleenpanon jälkeen muuttumattomana.

Verkotus


MPI-osoitteita koskevat säännöt

Ennen MPI-osoitteiden antoa on otettava huomioon seuraavat säännöt:

• MPI-väylän kaikkien MPI-osoitteiden tulee olla erilaiset.

• Korkeimman mahdollisen MPI-osoitteen tulee olla≥ kuin suurimman todellisenMPI-osoitteen ja sen tulee olla kaikilla liittyjillä sama. (Poikkeus: PGn liittäminenuseampaan liittyjään)

PG/OP:n ja jonkin yksikön välinen kommunikaatio ilman MPI--liitäntää

Mikäli yhden MPIhin liitetyn PGn tai OPn on kommunikoitava S7-400 -yksikönkanssa, jolla ei ole MPI-liitäntää (esim. SIMATIC NET-CPt, FM 456 jne.), voidaantähän yksikköön päästä sen CPUn kautta, jonka MPI--liitäntään PG tai OP on liitet-ty. CPU on tällöin väliinkytkettynä vain siirtymistä varten. Sellainen PGn tai OPnvälinen yhteys ja jokin vain K-väylän kautta kommunikoiva yksikkö varaavatCPUsta kaksi liitäntäresurssia.

CPU CP tai FM

MPIK-väylä

PG tai OP

Kaksi liitäntäresurssiavarattu CPUssa

S7-400-asema

Yksi liitäntäresurssivarattu

Yksi liitäntäresurssivarattu

Kuva 5-1 PGn/OPn ja yksikön, jossa ei ole MPI--liitäntää, välinen kommunikaatio

MPIn kautta tehtävien liitäntöjen maksimimäärä

MPIn kautta tehtäviä CPUn 416 liitäntöjä suunniteltaessa on mahdollisessa liitäntö-jen maksimimäärässä otettava huomioon PG-liitäntä.

Verkotus


A5E00069480-04

PG-käsittely

CPU vaihtaa tietoja muiden järjestelmien kanssa kommunikaatiomenetelmillä. Sevaihtaa niitä esimerkiksi muiden automaatiolaitteiden, ohjaus- ja valvonta--asemien(OP, OS) tai ohjelmointilaitteiden (katso kuva 5-2) kanssa.

CPU

SIMATIC-NET

MPI

PG OS AS

PG OS SlavePG OS AS

DP-väylä

Kuva 5-2 Tiedonvaihto

Prosessikommunikaatiota, johon automaatiolaitteiden (AS - AS) ja automaatiolait-teiden ja ohjaus- ja valvonta--asemien (AS - OS/OP) väliset tiedonvaihdon kommu-nikaatiopalvelut kuuluvat, käsitellään CPU:issa ensisijaisesti ennen PGn ja CPUi-den välistä kommunikaatiota.

CPUilla on erilaisia ominaisuuksia. Eräs niistä on tehokas kommunikaatio. Jos pro-sessikommunikaatio käyttää CPUn kommunikaation tehon täydellisesti hyväkseen,voi tämä johtaa siihen, että ohjelmointilaitteen käsittely CPUssa hidastuu.

Verkotus


5.3 Väylänmuodostus

Säännöt

Liittyjiä väylään liitettäessä on noudatettava seuraavia sääntöjä:

• Ennen väylän yksittäisten liittyjien liittämistä keskenään, tulee jokaiselle liittyjäl-le antaa ”MPI-osoite” ja ”korkein MPI-osoite” tai ”PROFIBUS-DP -osoite”.

Vihje: Väylän kaikkien laitteiden runkoon kannattaa merkitä osoite. Tähän käy-tetään CPUn mukana tulevia merkintäkilpiä. Tällöin laitoksessa nähdään aina,mikä osoitenumero kullakin liittyjällä on.

• Ennen uuden liittyjän lisäämistä väylään, on sen syöttöjännite kytkettävä poispäältä.

• Yhdistetään kaikki väylän liittyjät ”yhdessä linjassa”. Ts., liitetään myös kiinteätPGt ja OPt suoraan väylään.

Vain käyttöönottoa tai huoltotyötä varten tarvittavat PGt/OPt liitetään väyläänpistojohdoilla.

• Mikäli PROFIBUS-DP -väylässä on enemmän kuin 32 liittyjää, tulee väyläseg-mentit kytkeä RS 485 -toistimella.

PROFIBUS-DP -väylässä on kaikilla väyläsegmenteillä oltava vähintään yksiyhteinen DP-masteri ja yksi DP-slave.

• Maadoittamattomat väyläsegmentit ja maadoitetut väyläsegmentit yhdistetäänRS 485 -toistimella (katso Referenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 10).

• Käytettyä RS 485 -toistinta kohti pienenee liittyjien maksimimäärä väyläseg-menttiä kohti. Ts., jos väyläsegmentissä on RS 485 -toistin, saa väyläsegmen-tissä silloin olla enintään 31 muuta liittyjää. RS 485 -toistinten määrällä ei olemitään vaikutusta väyläliittyjien maksimimäärään.

Rivissä voi olla maks. 10 segmenttiä.

• Kytketään segmentin ensimmäisen ja viimeisen liittyjän päätevastus.

Väylän häiriöttömän käytön takaamiseksi ei näitä liittyjiä saa kytkeä pois päältä.

MPI-väylän datapaketit

MPI-väylän kohdalla on otettava huomioon seuraava erityisyys:

Verkotus


A5E00069480-04

Huomautus

Jos MPI-väylään liitetään käytön aikana ylimääräinen CPU, saattaa tietoja kadota.

Apu:

1. Liitettävä liittyjä kytketään jännitteettömässä tilassa.

2. Liittyjät liitetään MPI-väylään.

3. Kytketään liittyjät päälle.

MPI-osoitteita koskeva suositus

Varataan MPI-osoite ”0” huolto-PGlle ja ”1” huolto-OPlle, jotka myöhemmin liite-tään tarvittaessa lyhytaikaisesti MPI-väylään. Annetaan siis MPI-väylään liitetyillePGille/OPille toiset MPI-osoitteet.

Uudelle CPUlle varataan MPI-osoite ”2”. Näin vältytään kaksinkertaiselta MPI-osoitteiden esiintymiseltä CPUn oletusasetuksella tapahtuneen MPI-väylään asen-nuksen jälkeen (esimerkiksi CPUta vaihdettaessa). MPI-väylän kaikille CPUille an-netaan siis MPI-osoite suurempi kuin ”2”.

PROFIBUS-DP -osoitteita koskeva suositus

PROFIBUS-DP -osoite ”0” varataan huolto-PGlle, joka liitetään myöhemmin tarvit-taessa lyhytkestoisesti PROFIBUS-DP -väylään. Kaikille PROFIBUS-DP -väyläänliitetyille PGille annetaan siis toiset PROFIBUS-DP -osoitteet.

Komponentit

Yksittäiset liittyjät liitetään toisiinsa väyläpistokkeilla ja PROFIBUS-DP -väyläkaa-pelilla. On otettava huomioon se, että liittyjillä on väyläpistoke, jossa on PG-liitin.Näihin kaikkiin tulee tarvittaessa liittää PG.

Segmenttien välisissä liitoksissa tai kaapelia pidennettäessä käytetäänRS 485 -toistinta.

Verkotus


Päätevastus väyläpistokkeessa

on

off

Pääte-vastustaei ole-päällekytketty

on

off

Pääte-vastuspäällekytketty

Kuva 5-3 Päätevastus väyläpistokkeessa

Päätevastus RS 485 -toistimessa

DC24V

L+ M PE M 5.2

A1 B1 A1B1

A2B2A2B2

SIEMENSRS 485-TOISTIN

ON

ONPäätevastusväyläsegmentti 1

Päätevastusväyläsegmentti 2

Kuva 5-4 Päätevastus RS 485 -toistimessa

Verkotus


A5E00069480-04

Esimerkki: Päätevastus MPI-väylässä

Seuraavassa kuvassa on MPI-väylän yksi mahdollinen rakenne, jossa päätevastustulee kytkeä.

RS 485-toistin

päätevastus kytkettynä

S7-400 S7-400

S7-400

Välijohto

S7-300OP OP

PG

PG

Kuva 5-5 Päätevastus MPI-väylässä

Verkotus


Esimerkki MPI-väylästä

* liitetty käyttöönoton/huoltotöiden aikana välijohdolla (oletus-MPI-osoitteella)** liitetty jälkeenpäin MPI-väylään (oletus-MPI-osoitteella)0 ... x liittyjien MPI-osoitteet


S7-400** S7-400 S7-400 S7-400

S7-400 S7-400

0

11 78910

12 3 4 5 6

PG*

OP OP

PGOP**

S7-300

Kuva 5-6 Esimerkki MPI-väylästä

Verkotus


A5E00069480-04

Esimerkki PROFIBUS-DP -väylästä

* liitetty käyttöönoton/huoltotöiden aikana välijohdolla (PROFIBUS-DP-osoitteella = 0)

0 ... x liittyjien PROFIBUS-DP-osoitteet

S7-400, jossaCPU 414-2 -DPDP-masterina ET 200M

0 678

1 2 3 4 5

PG*

OP

PGET 200M S5-95U

ET 200BET 200B


Kuva 5-7 Esimerkki PROFIBUS-DP-väylästä

Verkotus


Esimerkki rakenteesta, jossa CPU 414-2

Seuraavassa kuvassa on esimerkki rakenteesta, jossa on CPU 414-2, joka on in-tegroitu MPI-väylään ja jota käytetään samalla DP-masterina PROFIBUS-DP-väylässä.

Kummassakin verkossa tulee tällöin antaa erikseen liittyjänumerot, ilman että syn-tyy ristiriitaa.

päätevastus kytkettynä* liitetty vain käyttöönoton/huoltotöiden aikana välijohdon kautta

PROFIBUS-DP-väyläMPI-väylä

OP

S7-400

S7-400, jossaCPU 414-2DP-masterina ET 200M

ET 200B

RS 485-toistin

PG*

S7-400

S7-400

OP

ET 200M

ET 200B

S7-200

S7-300

OP

S7-300

Kuva 5-8 Esimerkki rakenteesta, jossa CPU 414-2

Verkotus


A5E00069480-04

PG-käsittely yli verkkorajojen (Routing/reititys)

Yhdellä PGllä voidaan käsitellä kaikkia yksiköitä yli verkkorajojen.

PROFIBUS-DP-väylä 2

MPI-väylä 1

S7-400,jossaCPU 417

ET 200

S7-400,jossaCPU 416

PG / PC1

S7-300,jossaCPU 318

PG / PC2

PG / PC3

S7-300,jossaCPU 318

MPI-väylä 3

Kuva 5-9 PG-käsittely yli verkkorajojen

Edellytykset

• Käytetään STEP 7 versiosta 5.0 lähtien

• STEP 7 asennetaan väylässä olevaan PG/PChen.(SIMATIC-manageri PG/PCn asennus)

• Verkkorajat ohitetaan/silloitetaan reititykseen sopivien yksiköiden avulla.

Verkotus


5.4 Kaapelipituudet

MPI-väylän segmentti

MPI-väylän segmentissä kaapelipituudet voivat olla maks. 50 m. Tämä 50 m tar-koittaa matkaa segmentin 1. liittyjästä viimeiseen liittyjään.

Taulukko 5-1 MPI-väylän segmentin sallittu kaapelipituus

Siirtonopeus Segmentin maks. kaapelipituus (m)

187,5 kBaud 50

19,2 kBaud 50

12 MBaud 50

PROFIBUS-DP -väylän segmentti

PROFIBUS-DP -väylän segmentissä kaapelipituus riippuu siirtonopeudesta (katsotaulukko 5-2). Nämä pituudet pätevät myös silloin, kun CPU liitetään DP-liitäntänäparametroidun MPI-liitännän kautta PROFIBUS-DP -väylään.

Taulukko 5-2 PROFIBUS-DP -väylän segmentin sallittu siirtonopeudesta riippuvakaapelipituus

Siirtonopeus Segmentin maks. kaapelipituus (m)

9,6 ... 187,5 kBaud 1000

500 kBaud 400

1,5 MBaud 200

3 ... 12 MBaud 100

Verkotus


A5E00069480-04

Suuret kaapelipituudet

Mikäli halutaan toteuttaa suurempia kaapelipituuksia kuin segmentissä on sallittu,tulee käyttää RS 485 -toistinta. Kahden RS 485 -toistimen väliset mahdolliset mak-simikaapelipituudet vastaavat segmentin kaapelipituutta (katso taulukot 5-1 ja 5-2).Mutta näiden maksimikaapelipituuksien kohdalla on otettava huomioon, ettei kum-mankaan RS 485 -toistimen välillä saa olla mitään muuta liittyjää. Maks. 10RS 485 -toistinta voidaan kytkeä riviin.

On otettava huomioon, että RS 485 -toistin on MPI-väylän liittyjänä laskettava mu-kaan kaikkien liitettävien liittyjien kokonaismäärään, vaikka sillä ei olisikaan omaaMPI-numeroa. RS 485 -toistinten käyttö vähentää liittyjien määrää.

Välijohtojen pituudet

Mikäli väyläkaapelia ei asenneta suoraan väyläpistokkeeseen (esim. käytettäessäPROFIBUS-DP -väyläterminaalia), on otettava huomioon mahdollinen välijohdonmaksimipituus!

Seuraavasta taulukosta selviää, mitkä välijohtojen maksimipituudet ovat sallittujaväyläsegmenttiä kohti:

Taulukko 5-3 Välijohtojen pituudet segmenttiä kohti

Siirtonopeus Välijohdonmaksimi--pituus

Liittyjien lukumäärä,joiden välijohdon pituuson ...

Kaikkienvälijohtojenmaksimaali-nen yhteis--

1,5 m tai 1,6m

3 m

ypituus seg-menttiäkohti

9,6 ... 93,75 kBaud 3 m 32 32 96 m

187,5 kBaud 3 m 32 25 75 m

500 kBaud 3 m 20 10 30 m

1,5 MBaud 3 m 6 3 10 m

Siirtonopeuksien ollessa suurempia kuin 1,5 megabaudia, ei välijohtoa sallita.

PGn tai PCn liittämiseen käytetään PG-pistojohtoa, jonka tilausnumero on6ES7 901-4BD00-0XA0. Väylärakenteessa voidaan käyttää useampia PG-pistojoh-toja, joilla on sama tilausnumero.

Verkotus


Esimerkki

Seuraavassa kuvassa on yksi MPI-väylän mahdollinen rakenne. Tämän esimerkinavulla selvennetään, mitä mahdollisia maksimietäisyyksiä MPI-väylässä voi olla.

maks. 50m

maks. 50m

maks.1000m


huoltotarkoitusta varten oleva PG välikaapelilla liitettynä0 ... x liittyjien MPI-osoitteet

RS 485-toistin

RS 485-toistin

S7-400 S7-400 S7-400

S7-400 S7-400

Välijohto

0

11

7

8910

3 4 5 6

OP

PG*

PG*

OP

OP

Kuva 5-10 MPI-väylän rakenne

Verkotus


A5E00069480-04

5.5 PROFIBUS-DP -väyläkaapeli

PROFIBUS-DP-väyläkaapeli

Tarjoamme seuraavia PROFIBUS-DP-väyläkaapeleita (katso katalogi ST 70):

PROFIBUS-DP-väyläkaapeli 6XV1830-0AH10

PROFIBUS-DP--maakaapeli 6XV1830-3AH10

PROFIBUS-DP--riippuasennuskaapeli 6XV1830-3BH10

PROFIBUS-DP-väyläkaapeli PE-vaipalla(elintarvike- ja nautintoaineteollisuus)

6XV1830-0BH10

PROFIBUS-DP-riippuasennuskaapeli 6XV1830-3CH10

PROFIBUS-DP -väyläkaapelin ominaisuudet

PROFIBUS-DP -väyläkaapeli on kaksijohtiminen, kierretty ja suojattu kaapeli, jollaon seuraavat ominaisuudet:

Ominaisuus Arvot

Aaltovastus n. 135 ... 160 Ω (f = 3 ... 20 MHz)

Silmukkavastus ≦ 115 Ω/km

Käyttökapasiteetti 30 nF/km

Vaimennus 0,9 dB/100 m (f = 200 kHz)

Sallittu johdinpoikkipinta 0,3 mm2 ... 0,5 mm2

Sallittu kaapelihalkaisija 8 mm 0,5 mm

Säännöt kaapelin vetoa varten

Kun PROFIBUS-DP -väyläkaapelia vedetään sitä ei saa silloin:

• kiertää

• venyttää eikä

• puristaa

Sen lisäksi tulee sisätilakaapelia vedettäessä ottaa huomioon seuraavat reunaeh-dot (dA = kaapelin ulkohalkaisija):

Ominaisuus Reunaehdot

Taivutussäde kerran taivutettaessa ≥ 80 mm (10×dA)

Taivutussäde useamman kerran taivutettaessa ≥ 160 mm (20×dA)

Sallittu vetolämpötila -- 5 _C ... + 50 _C

Varastointilämpötila ja kiinteä käyttölämpötila -- 30 _C ... +65 _C

Verkotus


5.6 Väyläliitäntäpistoke

Väyläpistokkeen tarkoitus

Väyläpistoke on tarkoitettu PROFIBUS-DP -väyläkaapelin liittämiseksi MPI-- taiPROFIBUS-DP -liitäntään. Näin muodostetaan liitäntä muihin liittyjiin.

Väyläliittimiä on kahta eri tyyppiä:

• Väyläpistoke ilman PG-liitäntää (6ES7 972-0BA20-0XA0)

• Väyläpistoke PG-liitännällä (6ES7 972-0BB20-0XA0)

Ulkonäkö (6ES7 972-0B.20 ...)

Ruuvitpistokkeenkiinnittämiseksiasemaan

PG-liitin (vain 6ES7972-0BB20-0XA0)

9--napainen D-Sub -pistokeliitettäväksi MPI-- taiPROFIBUS-DP -liitäntään

Koteloruuvi

Kytkinpäätevastukselle

Kaapelipidikepystysuoraan tai30°-kaapelilähtöön

Kuva 5-11 Väyläliitäntäpistoke

Verkotus


A5E00069480-04

Väyläkaapelin asennus väyläpistokkeeseen (6ES7 972-0B.20 ...)

1. Kuoritaan PROFIBUS--väyläkaapeli seuraavan kuvan mukaisesti.

5,5

11

13

2

A B

5,5

6

7,3

2

A B5,5

7

8

2A B

PG-liittimellä

5,5

11

13

2

A B

Vino kaapelilähtö

ilman PG-liitintä

Kuva 5-12 Väyläkaapelin kuoriminen

2. Avataan väyläliitäntäpistokkeen kotelo irrottamalla kotelon ruuvi ja kääntämälläkansi ylös.

3. Irrotetaan kaapelipidikkeen kansi.

4. Väyläpistoke, jonka tilausnumero on 6ES7 972-0B.20 toimitetaan vinolla kaape-lilähdöllä. S7-400 --laitteessa väyläpistoke pysyy muuttumattomana ja sitä käy-tetään vinolla kaapelilähdöllä.

Mikäli kaapelilähdön tulee olla kotelossa pystysuorassa, silloin

-- irrotetaan kaapelipidikkeen vasen ruuvi

-- nostetan kaapelipidikettä kevyesti ylöspäin ja

-- käännetään kaapelipidikettä sisäänpäin

-- kierretään vasen ruuvi jälleen kiinni.

Verkotus


5. Kiinnitetään vihreä ja punainen johdin ruuviliittimeen seuraavan kuvan mukai-sesti.

Tällöin on otettava huomioon, että samat johtimet liitetään aina samaan liitän-tään A tai B (esim. liittimeen A aina vihreä johdin ja liittimeen B punainen joh-din).

Väylän ensimmäisen javiimeisen asemanväyläkaapeliliitäntä

Väylän kaikkien muidenasemien väyläliitäntä

A B A B A B A B

Väyläkaapeli voidaanliittää joko vasemmalle taioikealle!

Kuva 5-13 Johdinten liitäntä ruuviliitinlohkoon

6. Ruuvataan kapelipidikkeen kansi jälleen paikalleen.

Tällöin on otettava huomioon se, että kaapelivaippa on paljaana vaippakiinnik-keen alla.

7. Kiinnitetään vihreä ja punainen johdin ruuviliittimeen.

8. Käännetään väyläliitäntäpistokkeen kansi kiinni ja

9. ruuvataan kotelo kiinni.

Verkotus


A5E00069480-04

Väyläpistokkeen liittäminen

Väyläpistokkeen liittämiseksi toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Työnnetään väyläpistoke yksikköön.

2. Ruuvataan väyläpistoke kiinni yksikköön.

3. Mikäli väyläpistoke, jonka tilausnumero on 6ES7 972-0B.20-0XA0 on segmentinalussa tai lopussa, tulee päätevastus kytkeä päälle (kytkimen asento ”ON”)

Päätevastuskytkettynä

Päätevastusta ei olekytketty

on

off

on

off

Kuva 5-14 Päätevastuksen kytkentä

On otettava huomioon, että asemat, joissa päätevastus on, ovat käynnistyksen jakäytön aikana aina jännitteellisiä.

Väyläpistokkeen irrotus

Väyläpistoke voidaan milloin tahansa irrottaa läpivedetyllä väyläkaapelilla PRO-FIBUS-DP --liitäntäpisteestä keskeyttämättä väylän tietoliikennettä.

!Varoitus

Tietoliikennehäiriö väylällä mahdollinen!

Väyläsegmentin tulee aina olla molemmista päistään päätetty päätevastuksella.Näin ei esimerkiksi ole, jos viimeinen väyläpistokkeellinen slave on jännitteetön.Koska väyläpistoke ottaa jännitteensä asemasta, ei päätevastus siis toimi.

On otettava huomioon, että asemat, joihin päätevastus on kytketty, ovat ainajännitteellisiä.

Verkotus


5.7 RS 485 -toistin

RS 485 -toistimen tarkoitus

Der RS 485 -toistin vahvistaa väyläkaapeleiden datasignaaleja ja yhdistää väylä-segmenttejä.

RS 485 -toistinta tarvitaan, kun:

• väylään on liitetty enemmän kuin 32 liittyjää,

• maadoitettu segmentti tulee liittää maadoittamattomaan tai

• ylitetään segmentin maksimikaapelipituus.

RS 485 -toistimen kuvaus

RS 485 -toistimen yksityiskohtainen kuvaus sekä tekniset arvot ovat referenssi--käsikirjan ”Yksikkötiedot” kappaleessa 11.

Asennus

RS 485 -toistin voidaan aina asentaa 35 mm asennuskiskoon.

Virtalähteen johdotus

RS 485 -toistimen virtalähteen johdottamiseksi toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Löysätään ruuveja ”M” ja ”PE”.

2. Kuoritaan DC 24 V -syöttöjännitekaapelia.

3. Liitetään kaapeli liittimiin ”L +” ja ”M” tai ”PE”.

Liitin ”M5.2”

”M5.2” on liitin, jota ei johdoteta, koska sitä tarvitaan vain huoltotilanteessa. Liitin”M5.2” on peruspotentiaali, jota tarvitaan liitäntöjen ”A1” ja ”B1” välistä jännitettämitattaessa.

Verkotus


A5E00069480-04

PROFIBUS-DP -väyläkaapelin liittäminen

PROFIBUS-DP -väyläkaapeli liitetään RS 485 -toistimeen seuraavasti:

1. Katkaistaan PROFIBUS-DP -väyläkaapeli tarvittavan mittaiseksi.

2. Kuoritaan PROFIBUS-DP -väyläkaapeli seuraavan kuvan mukaisesti.

Kaapelin vaippa tulee tällöin kääntää kaapelin päälle. Vain näin voidaan vaippaamyöhemmin käyttää vedonpoistoon ja vaipan liitäntään.

6XV1 830-0AH106XV1 830-3BH10

8,5 16 10

6XV1 830-3AH10

8,5

16 1016

Vaippa tulee kääntää!

Kuva 5-15 Vaipan kääntäminen

3. Liitetään PROFIBUS-DP -väyläkaapeli RS 485 -toistimeen:

Liitetään samat johtimet (vihreä/punainen PROFIBUS-DP -väyläkaapelilla)samoihin liitäntöihin A tai B (siis esim. liitäntä A aina vihreällä ja liitäntä B ainapunaisella johtimella).

4. Kiinnitetään vaipan pitimet niin, että vaippa on tasaisesti kiinnittimen alla.

Verkotus


5.8 PROFIBUS-DP -verkko valokaapelilla (LWL)

Muunto: sähköinen -- optinen

Mikäli kenttäväylällä halutaan kattaa suuremman puoleisia etäisyyksiä tai jos ulkoi-set häiriökentät eivät saa vaikuttaa väylän tietoliikenteeseen, silloin käytetään ku-parikaapelin sijaan valokaapelia.

On kaksi mahdollisuutta muuntaa sähköiset kaapelit valokaapeleiksi:

• PROFIBUS-liittyjät, joissa on PROFIBUS-DP -liitäntä (RS 485) liitetään opti-seen verkkoon optisen väyläterminaalin (OBT) tai Optical Link Modulen (OLM)kautta.

• PROFIBUS-liittyjät, joissa on integroitu valokaapeliliitäntä (esim. ET 200M(IM 153-2 FO), S7-400 (IM 467 FO)) voidaan liittää suoraan optiseen verkkoon.

Optisten verkkojen rakenne, jossa Optical Link Module (OLM), on selitetty yksityis-kohtaisesti käsikirjassa SIMATIC NET PROFIBUS -verkot. Seuraavassa on tär-keimmät tiedot optisen PROFIBUS-DP -verkon muodostamiseksi PROFIBUS-liitty-jillä, joilla on integroitu valokaapeliliitäntä.

Edut ja käyttöalueet

Sähköisiin kaapeleihin nähden valokaapeleilla on seuraavia etuja:

• PROFIBUS-DP -komponenttien galvaaninen erotus

• epäherkkyys suhteessa sähkömagneettisiin häiriöihin (EMC)

• ei aiheuta sähkömagneettista säteilyä ympäristöön

• lisämaadoitus- ja suojaustoimista luopuminen

• vähimmäisetäisyyksien noudattamatta jättäminen toisiin kaapeleihin nähdensähkömagneettisten häiriöiden yhteydessä

• potentiaalintasausjohtojen poisjääminen

• salamasuojauselementtien poisjääminen

• sallitut maksimikaapelipituudet eivät ole siirtonopeudesta riippuvia

• PROFIBUS-DP -komponenttien valokaapeliliitännän yksinkertainen asennusstandardilla valokaapelipistokkeella (Simplex-pistoke)

Verkotus


A5E00069480-04

Optinen PROFIBUS-DP -väylä linjatopologiassa

Optinen PROFIBUS-DP -verkko liittyjineen, joissa on integroitu valokaapeliliitäntä,muodostetaan linjatopologian muodossa. PROFIBUS-liittyjät on liitetty pareittainkeskenään Duplex-valokaapeleilla.

Optisessa PROFIBUS-DP -väylässä voidaan rinnankytkeä maks. 32 PROFIBUS-liittyjää, joilla on integroitu valokaapeliliitäntä. Mikäli yksi PROFIBUS-liittyjä putoaapois, ei DP-masteri enää tavoita linjatopologialla kaikkia seuraavia DP-slaveja.

PG/PC/OP

PROFIBUS-kaapeli

Optinen PROFIBUS-DP

Kahden (2) liittyjän välinenetäisyys:

muovinen valokuitukaapeli50 m asti

PCF--valokuitukaapeli300 m asti

OBT OBT

S7-400, jossa IM 467 FO ET 200M, jossaIM 153-2 FO

Muut kenttälaitteet,joilla ei olevalokaapeliliitäntää

Muutliittyjät

Kuva 5-16 Optinen PROFIBUS-DP -väylä liittyjineen, joissa on integroitu valokaapeliliitäntä

Siirtonopeus

Seuraavat siirtonopeudet ovat mahdollisia käytettäessä optista PROFIBUS-DP-väylää linjatopologiassa:

9,6 kilobaudia 19,2 kilobaudia, 45,45 kilobaudia, 93,75 kilobaudia, 187,5 kilo--baudia, 500 kilobaudia, 1,5 megabaudia ja 12 megabaudia

PROFIBUS Optical Bus Terminal (OBT) / optinen väyläterminaali

PROFIBUSin optisen väyläterminaalin / Optical Bus Terminal (OBT)(6GK1 500-3AA00) kautta voidaan optiseen PROFIBUS-DP -väylään kulloinkinliittää yksi PROFIBUS-liittyjä, jolla ei ole integroitua valokaapeliliitäntää (esim. oh-jelmointilaitteet (PGt) tai ohjaus- ja valvontalaitteet (OPt), (katso kuva 5-16 ).

PG/PC liitetään PROFIBUS-kaapelilla OBT:n RS 485 -liitäntään. OBTn valokaape-liliitännän kautta OBT liitetään optiseen PROFIBUS-DP -linjaan.

Verkotus


5.8.1 Valokaapeli

Valokaapelin ominaisuudet

Valokaapeleina tulee käyttää Siemensin muovisia ja PCF-valokaapeleita, joilla onseuraavat ominaisuudet.

Taulukko 5-4 Valokaapelien ominaisuudet

Määritelmä SIMATIC NET PROFIBUS

Plastic Fiber Opticstandardijohdin

Plastic Fiber OpticDuplex johdin

PCF Fiber Opticstandardijohdin

Normimerkintä I--VY2P 980/1000150A

I--VY4Y2P980/1000 60A

I--VY2K 200/23010A17+8B20

Käyttöalue Käyttö sisäalueella,jossa vähäinen me-kaaninen kuormitus,kuten esim. labora-toriorakenteissa taikaappien sisällä:

Johdinpituudetmaks. 50 m

Käyttö sisäalueella:


Käyttö sisäalueella:


Kuitutyyppi Stufenindex-kuitu

Säikeistön läpimitta 980 µm 200 µm

Säikeistön materiaali Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) Kvartsilasi

Cladding/Päällysteenulkoläpimitta

1000 µm 230 µm

Cladding/Päällyste-materiaali Fluoroitu erityispolymeeri

Sisävaippa

• materiaali

• väri

• halkaisija

PVC

harmaa

2,2 0,01 mm

PA

musta ja oranssi

2,2 0,01 mm

--

(ilman sisävaippaa)

Ulkovaippa

• materiaali

• väri

-- PVC

lila

PVC

lila

Kuitumäärä 2

Vaimennus

kun aallon pituus

≤ 230 dB/km

660 nm

≤ 10 dB/km

660 nm

Vedonpoisto -- Kevlar--kuitu Kevlar--kuitu

Maks. sallittu vetovoima

• lyhytaikaisesti

• jatkuvasti

≤ 50 N

ei sovi jatkuvaanvetokuormitukseen

≤ 100 N

ei sovi jatkuvaanvetokuormitukseen

≤ 500 N

≤ 100 N(vain vedonpoistoon,≤50 N pistokkeeseen

taiyksitt. johtimeen)

Verkotus


A5E00069480-04

Taulukko 5-4 Valokaapelien ominaisuudet

Määritelmä SIMATIC NET PROFIBUS

Plastic Fiber OpticDuplex johdin

Plastic Fiber Opticstandardijohdin

PCF Fiber Opticstandardijohdin

Poikittaispaineen kestävyys10 cm johdinpituudelta(lyhytkestoinen)

≤ 35 N/ 10 cm ≤ 100 N/ 10 cm ≤ 750 N/ 10 cm

Taivutussäteet

• kerran taivutettaessa(ilman vetovoimaa)

• useamman kerran taivutetta-essa ( vetovoimalla)

≥ 30 mm

≥ 50 mm(vain lattealta

puolelta)

≥ 100 mm

≥ 150 mm

≥ 75 mm

≥ 75 mm

Sallitut ympäristöolosuhteet

• kuljetus-/ varastointilämpötila

• vetolämpötila

• käyttölämpötila

--30 _C ... +70 _C

0 _C ... +50 _C

--30 _C ... +70 _C

--30 _C ... +70 _C

0 _C ... +50 _C

--30 _C ... +70 _C

--30 _C ... +70 _C

--5 _C ... +50 _C

--20 _C ... +70 _C

Kestävyys

• mineraaliöljy ASTM no 2,mineraalirasva tai vesi

• UV-säteily

rajallinen1

ei kestä UV-säteilyä

rajallinen1

rajallinen1

rajallinen1

rajallinen1

Käyttäytyminen palotilanteessa Paloapidättävä liekkitestin VW-1 / UL 1581 mukaan

Ulkomitat 2,2× 4,4 mm

0,01 mm

Halkaisija:

7,8 0,3 mm

Halkaisija:

4,7 0,3 mm

Paino 7,8 kg/km 65 kg/km 22 kg/km

1 Erityisissä käyttötapauksissa voi kysyä neuvoa Siemensiltä.

Verkotus


Tilausnumerot

Taulukossa 5-4 mainitut valokaapelit voidaan tilata seuraavasti.

Taulukko 5-5 Tilausnumerot -- valokaapelit

Valokaapeli Tyyppi Tilausnumero

SIMATIC NET PROFIBUS Plastic Fiber Optic, Duplex-johdin

I--VY2P 980/1000 150A

Muovinen valokuitukaapeli 2 johtimella, PVC-vaippa,ilman pistoketta,

käytettäväksi ympäristöissä, joissa on vähän mekaanista kuormi-tusta (esim. kaapin sisällä tai laboratorion testausrakennelmissa)

50 m kieppi 6XV1821--2AN50

SIMATIC NET PROFIBUS Plastic Fiber Optic, standardijohdin

I--VY4Y2P 980/1000 160A

Kestävä pyöreä kaapeli kahdella muovisella valokuitujohtimella,PVC-ulko-vaippa ja PA-sisävaippa, ilman pistoketta,

sisätiloissa käytettäväksi

Metritavara

50 m kieppi

100 mkieppi

6XV1821--0AH10

6XV1821--0AN50

6XV1821--0AT10

SIMATIC NET PROFIBUS PCF Fiber Optic, standardijohdin

I--VY2K 200/230 10A17 + 8B20

PCF-valokuitu kahdella johtimella, PVC-ulkovaippa, valmiiksi4 Simplex-pistokkeella, häntäpituus 30 cm, suurten etäisyyksienkattamiseen, maks. 300 m

(muut pituudet kyselyjen mukaan)

50 m

75 m

100 m

150 m

200 m

250 m

300 m

6XV1821--1CN50

6XV1821--1CN75

6XV1821--1CT10

6XV1821--1CT15

6XV1821--1CT20

6XV1821--1CT25

6XV1821--1CT30

5.8.2 Simplex-pistoke ja pistokeadapteri

Määritys

Simplex-pistokkeet on tarkoitettu valokaapelien liittämiseksi PROFIBUS-laitteenintegroituun valokaapeliliitäntään. Tietyissä Siemensin yksiköissä (esim. IM 153-2FO, IM 467 FO) yksikköön asetetaan aina kaksi Simplex-pistoketta (yksi lähettäjääja yksi vastaanottajaa varten) erityisellä pistokeadapterilla.

Edellytys

PROFIBUS-laite on varustettava valokaapeliliitännällä, kuten esim. ET 200M(IM153-2 FO) tai S7-400 / IM 467 FO.

Verkotus


A5E00069480-04

Rakenne

Valokaapeliliitäntää varten tarvitaan kaksi Simplex-pistoketta (lähettäjä javastaanottaja) ja yksi pistokeadapteri, jolla on seuraavat ominaisuudet:

• Suojausluokka IP 20

• 9,6 kilobaudin ... 12 megabaudin siirtonopeudet

Lähettäjä

Vastaanottaja

Valokaapeli

Pistokeadapteri

Simplex-pistoke

Kuva 5-17 Simplex-pistoke ja liitäntäyksiköiden IM 153-2 FO ja IM 467 FO erityinen pisto-keadapteri asennettuina

Tilausnumerot

Simplex-pistoke ja pistokeadapteri voidaan tilata seuraavasti.

Taulukko 5-6 Tilausnumerot -- Simplex-pistoke ja pistokeadapteri

Tarvikkeet Tilausnumero

SIMATIC NET PROFIBUS Plastic Fiber Optic, Simplex-pistoke-/kiillotussarja

100 Simplex-pistoketta ja 5 kiillotussettiä SIMATIC NETPROFIBUS Plastic Fiber Optic kaapelien viimeistelyävarten

6GK1901--0FB00--0AA0

Pistokeadapteri

50 kappaleen asennuspakkaus muovisia Simplex-pistokkeita IM 467 FOn ja IM 153-2 FOn yhteydessä

6ES7195--1BE00--0XA0

Verkotus


5.8.3 Valokaapelin liittäminen PROFIBUS-laitteeseen

Kaapelipituudet

Valokaapeleilla siirtomatkan pituus on siirtonopeudesta riippumaton.

Jokaisella optisen PROFIBUS-DP -väylän liittyjällä on toistintoiminto, niin että seu-raavat etäisyystiedot viittaavat linjatopologian kahden viereisen PROFIBUS-liittyjänväliseen etäisyyteen.

Kahden PROFIBUS-liittyjän välinen maksimi kaapelipituus riippuu käytetyn valo-kaapelin tyypistä.

Taulukko 5-7 Optisen PROFIBUS-DP-väylän sallitut johdinpituudet (linjatopologia)

ValokaapeliSIMATIC NET

PROFIBUS

Kahden liittyjän väliset-kaapelien maksimi--

pituudet (m)

Laskettuna 1 väylälle(= 32 liittyjää) (m)

Plastic Fiber Optic,Duplex-johdin

50 1550

Plastic Fiber Optic,standardijohdin

50 1550

PCF Fiber Optic,standardijohdin

300 9300

Plastic Fiber Opticin ja PCF Fiber Opticin sekakäyttö

Plastic Fiber Optic-- ja PCF Fiber Optic--valokaapeleita voidaan käyttää sekaisin erikaapelipituuksien optimaaliseen hyödyntämiseen.

Esimerkiksi DP-slavejen välinen yhteys hajautettuna paikallisesti Plastic Fiber Opti-cilla (etäisyydet < 50 m) ja DP-masterin ja linjatopologian ensimmäisen DP-slavenvälinen yhteys PCF Fiber Opticilla (etäisyys> 50 m).

PCF Fiber Opticin veto

PCF-valokaapelit voidaan tilata valmiiksi 2x2 Simplex-pistokkeella varustettuinaSiemensin tietyn pituusrasterin mukaisesti.

Pituudet ja tilausnumerot: katso taulukko 5-5.

Muovisen Fiber Opticin veto

Muoviset valokaapelit voidaan liittää ja asentaa itse. Sitä varten tulee lukea seuraa-vat kaapeleita koskevat asennusohjeet ja vetosäännöt.

Verkotus


A5E00069480-04

Plastic Fiber Opticin asennusohje (valokuvasarjan kera)

Yksityiskohtainen asennusohje valokuvasarjan kera muovisten valokaapelien, jois-sa Simplex-pistoke, viimeistelyä varten on

• käsikirjan SIMATIC NET PROFIBUS -verkot liitteessä

• internetissä

-- saksan kielellä osoitteessa: http://www.ad.siemens.de/csi/net

-- englannin kielellä osoitteessa: http://www.ad.siemens.de/csi_e/net

Valitaan yo. internetsivulla SEARCH (hakutoiminta), annetaan ID--numero”574203” ja käynnistetään haku.

• Simplex-pistokkeen-/kiillotussarjan liitteessä (katso taulukko 5-6)

Otsikko: SIMATIC NET PROFIBUS Plastic Fiber Opticin asennusohje Simplex-pis-tokkeineen

Säännöt vetoa varten

Seuraavat ohjeet on otettava huomioon muovista valokaapelia käytettäessä:

• Käytetään vain kappaleessa 5.8.1 mainittuja Siemensin valokaapeleita.

• Koskaan ei saa ylittää käytetyn kaapelin taulukossa 5-4 annettuja sallittujaenimmäisvoimia (vetokuormitus, poikittaispaine jne.). Ei--toivottu poikittaispainevoi syntyä käyttämällä ruuvikiristimiä kaapelin kiinnittämiseen.

• Seurataan asennusohjeessa kuvattuja työvaiheita ja käytetään vain siinä mainit-tuja työkaluja. Kuitujen päiden hionta ja kiillotus suoritetaan huolellisesti.

Huomautus

Asennusohjeessa mainittu työvaihe ”Valokaapelien kuitujen päiden kiillotus ”alentaa vaimennusta 2 dB.

• Suoritetaan hionta ja kiillotus painamalla pistoketta vain kevyesti hiontapaperillatai kiillotusfoliolla, jotta estetään pistokkeen ja muovikuidun sulaminen.

• Varmistetaan, että hiottaessa ja kiillotettaessa noudatetaan taulukossa 5-4 an-nettuja taivutussäteitä, erityisesti, jos kaapelit kiinnitetään mekaaniseen vedon-poistimeen. Tässä tapauksessa on huolehdittava riittävästä hännän pituudesta.

• Varmistetaan, ettei kaapeleita asennettaessa synny silmukoita. Silmukat voivatjohtaa vetokuormituksen alaisena kaapelin taittumiseen ja siten vahingoittumi-seen.

Verkotus


• On otettava huomioon, ettei vahingoittuminen näy kaapelin ulko- ja sisävaipois-sa eikä kuiduissa. Lovet ja naarmut voivat johtaa valoaukkoihin ja siten kohon-neisiin vaimennusarvoihin ja linjakatkoksiin.

• Laiteliitäntöihin ei koskaan saa asettaa likaisia pistokkeita tai pistokkeita, joidenetupuolelta pistää esiin kuituja. Optiset lähetys- ja vastaanottoelementit voivattäten rikkoutua.

Pistokeadapterin asennus

Valmiin valokaapelin asennus PROFIBUS-laitteeseen riippuu yksiköstä ja senvuoksi se selitetään PROFIBUS-laitteen, jossa on integroitu valokaapeliliitäntä,käsikirjassa.

Verkotus


A5E00069480-04

Käyttöönotto


Käyttöönotto



6.1 Ensimmäisessä käyttöönotossa suositeltavat toimenpiteet 6-2

6.2 Koestus ennen ensimmäistä päällekytkentää 6-3

6.3 PG:n liittäminen S7-400 --laitteeseen 6-5

6.4 S7-400 --laitteen ensimmäinen päällekytkentä 6-6

6.5 CPU:n perusnollaus käyttölajikytkimellä 6-7

6.6 Kylmäkäynnistys ja kuumakäynnistys käyttölajikytkimellä 6-10

6.7 Memory Cardin paikalleen pano 6-11

6.8 Puskuripariston paikalleen pano (optio) 6-13

6.9 PROFIBUS-DPn käyttöönotto 6-17

6.10 Liitäntäpistemoduulien asennus(CPU 414-3, 414-4H, 416-3, 417-4 ja 417-4 H)

6-18

6

Käyttöönotto


A5E00069480-04

6.1 Ensimmäisessä käyttöönotossa suositeltavattoimenpiteet

Suositellut toimenpiteet

Modulaarisen rakenteen ja moninaisten laajennusmahdollisuuksien vuoksi voiS7-400 olla hyvin laaja ja monimutkainen. S7-400 --laitteen ensimmäinen päällekyt-kentä useammalla korttikehikolla ja kun kaikki yksiköt ovat paikallaan, ei sen vuoksiole järkevää. Sen sijaan suositellaan vaiheittaista käyttöönottoa.

H-järjestelmää käyttöönotettaessa tulisi ensin jokainen osajärjestelmä ottaa käyt-töön niin kuin tässä kappaleessa on kuvattu, ennen kuin osajärjestelmät kytketäänyhteen kokonaiseksi järjestelmäksi.

S7-400 --laitteen ensimmäistä käyttöönottoa varten suositellaan seuraavaa toimin-tajärjestystä:

1. Suoritetaan taulukossa 6-1 luetellut koestukset.

2. Ensin otetaan käyttöön keskusyksikkö, jossa paikallaan oleva virtalähdeyksikköja CPU ovat (katso kappale 6.4). Mikäli käytetään segmentoitua korttikehikkoa,tulee molemmat CPUt laittaa paikalleen ennen ensimmäistä käyttöönottoa.

Tarkistetaan kummankin yksikön LEDI-näytöt. Näiden LEDI-näyttöjen merkityson kerrottu Referenssikäsikirjassa ”Yksikkötiedot”, kappaleessa 3 ja Referenssi-käsikirjassa ”CPUn tiedot”.

3. Liitetään muut korttikehikot yksi kerrallaan keskuslaitteeseen ja otetaan ne käyt-töön vaiheittain.

4. Tarvittaessa keskuslaite liitetään laajennuslaitteeseen liittämällä keskuskehik-koon yksi tai useampi lähetys-IM ja asianomaiseen laajennuslaitteeseen siihensopiva vastaanotto-IM.

Ensin kytketään päälle laajennuslaitteet, joilla on oma virtalähdeyksikkö ja senjälkeen keskuslaitteen virtalähdeyksikkö.

5. Liitetään muut korttikehikot yksi kerrallaan laajennuslaitteisiin ja otetaan ne kä-yttöön vaiheittain.

Toiminta vikatilanteessa

Virhetilanteessa toimitaan seuraavalla tavalla:

-- Koestetaan laite kappaleessa 6.2 mainitun tarkastuslistan avulla.

-- Tarkistetaan yksiköiden LEDI-näytöt. Tietoa näiden merkityksestä on kappa-leissa, joissa vastaavista yksiköistä on kerrottu.

-- Poistetaan mahdollisesti taas yksittäisiä yksiköitä mahdollisesti ilmenneidenvirheiden rajaamiseksi.

Käyttöönotto


6.2 Koestus ennen ensimmäistä päällekytkentää

Koestus ennen ensimmäistä päällekytkentää

S7-400 --laitteen asennuksen ja johdotuksen jälkeen on ennen ensimmäistä päälle-kytkentää suositeltavaa suorittaa tähän mennessä suoritettujen vaiheiden koestus.

Taulukossa 6-1 on S7-400 --laitteen koestusohje tarkastuslistan muodossa ja seviittaa kappaleisiin, joissa on lisää tietoa kyseisestä aiheesta.

Taulukko 6-1 Tarkastuslista ennen ensimmäistä päällekytkentää

Tarkastettava kohta KatsoAsennus--

käsi--kirja,

kappale

KatsoReferenssi--

käsikirja”Yksikkö--

tiedot”kappale

KatsoReferenssi--

käsikirja”CPU:ntiedot”kappale

Korttikehikko

Onko korttikehikot asennettu kiinniseinään, telineeseen vai kaappiin?

2

Onko korttikehikon ympärillä tarvittavavapaa tila?

2

Ovatko kaapelikanavat tai puhallin--yksiköt oikein paikallaan?

2

Onko ilman ohjaus kunnossa? 2

Maadoitus- ja maatoimenpiteet

Onko tehty pieni--impedanssinen lii-täntä (suuri poikkipinta, suurialainenkosketuspinta) paikalliseen maahan?

2

Onko perusmaan/käyttömaan ja pai-kallisen maan liitäntä kaikissa korttike-hikoissa oikein asennettu (galvaani-nen yhteys vai maadoittamatonkäyttö)?

4

Onko potentiaalisidottujen yksiköidenkaikki maat ja kuormavirtalähteidenmaat liitetty maadoituspisteeseen?

2

Yksiköiden asennus ja johdotus

Onko kaikki korttikehikot asennettu jaruuvattu kiinni oikein?

2

Onko kaikki etupistokkeet johdotettuoikein, liitetty oikeaan korttiyksikköönja kiinnitetty ruuvein?

4

Onko kaapelikanavat tai puhallinyksi-köt asennettu oikein paikalleen?

2

Käyttöönotto


A5E00069480-04

Taulukko 6-1 Tarkastuslista ennen ensimmäistä päällekytkentää

Yksiköiden asetukset

Onko CPU:n käyttölajikytkin STOP--asennossa?

6 1

Onko korttikehikoiden numerot asetet-tu oikein vastaanotto-IM:ien koodaus-kytkimissä ja eihän mitään numeroaole annettu kahteen kertaan?

7

Onko analogituloyksiköiden mahdolli-set mittausaluemoduulit asetettu oi-kein?

5, 6

Onko kytkentäsääntöjä noudatettu? 2

Onko olemassa olevat laajennuslait-teet liitetty oikeilla kaapeleilla?

2, 4 7

Onko jokaisen kytkentähaaran/--linjanviimeinen vastaanotto-IM päätetty oi-kealla päätepistokkeella?

7

Virtalähdeyksikkö

Onko verkkopistoke oikein johdotettu? 4

Vastaako AC-virtalähdeyksiköiden jän-nitteenvalintakytkin käytettävää verk-kojännitettä?

4 3

Vastaako puhallinyksiköiden jännit-teenvalintakytkin käytettävää verkko-jännitettä?

4 9

Onko kaikki virtalähdeyksiköt kytkettypois päältä (Standby-kytkinasennossa )?

3

Onko BATT INDIC --paristonvalvonta-kytkin oikeassa asennossa (katso tau-lukko 6-2)?

3

Onko verkkojänniteliitäntä tehty?

Verkkojännite

Onko olemassa oleva verkkojänniteoikean suuruinen?

3

Käyttöönotto


Taulukosta 6-2 selviää, miten paristonvalvontakytkin tulee asettaa eri virtalähdeyk-siköillä vastaamaan puskurointitapaa.

Taulukko 6-2 Paristonvalvontakytkimen asento

Mikäli ... silloin ...

paristonvalvontaa ei käytetä, BATT INDIC --kytkin käännetäänasentoon OFF

leveydeltään yksinkertaisessa virtalähdeyk-sikössä käytetään paristonvalvontaa,

BATT INDIC --kytkin käännetäänasentoon BATT

leveydeltään kaksin- tai kolminkertaisissavirtalähdeyksiköissä valvotaan yhtä puskuri-paristoa,

BATT INDIC --kytkin käännetäänasentoon 1BATT

leveydeltään kaksin- tai kolminkertaisissavirtalähdeyksiköissä valvotaan kahta pusku-riparistoa,


6.3 PG:n liittäminen S7-400 --laitteeseen

PG:n liittäminen S7-400 --laitteeseen

PG on liitettävä liitäntäkapelilla CPUn MPI-liitäntään. Tällöin saadaan K-väylänkautta yhteys kaikkiin CPUihin ja ohjelmoitaviin yksiköihin.

PG-kaapeli

S7-400

PG

Kuva 6-1 PGn liittäminen S7-400 --laitteeseen

Huomautus

PG ei ole maadoittamaton. Mikäli S7-400 --laitetta halutaan käyttäämaadoittamattomasti, tulee PG liittää RS 485 -toistimen avulla (katsoReferenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 10).

Käyttöönotto


A5E00069480-04

PG:n ja CPU:n välinen kommunikaatio

Ohjelmointilaitteen ja CPUn välistä kommunikaatiota koskevat seuraavat ehdot:

• Tarvitaan PG, jossa on STEP 7.

• CPU voi kommunikoida PGn kanssa seuraavissa käyttölajeissa: RUN-P, RUN,STOP, KÄYNNISTYS ja PYSÄYTYS/PITO

Käyttö

CPUn ja PGn välisen kommunikaation käyttömahdollisuuksia selitetäänSTEP 7--käsikirjoissa.

6.4 S7-400:n ensimmäinen päällekytkentä

S7-400 --laitteen ensimmäinen päällekytkentä

Kytketään ensin jännitesyöttö päälle.

Sen jälkeen käännetään virtalähdeyksikön Standby-kytkin Standby-asentoon I(lähtöjännitteet nimellisarvossa).

Tulos:

• virtalähdeyksikössä palavat vihreät LEDITDC 5V ja DC 24V.

• CPUssa

-- palaa keltainen CRST--LEDI.

-- vilkkuu kolmen sekunnin ajan keltainen STOP--LEDI taajuudella 2 Hz. Tänäaikana CPU suorittaa automaattisen perusnollauksen.

-- palaa keltainen STOP--LEDI automaattisen perusnollauksen jälkeen.

Mikäli virtalähdeyksikössä palaa punainen BAF--LEDI ja jokin keltaisista LEDEISTÄ(BATTF tai BATT1F tai BATT2F), tarkastetaan puskuriparisto(t), BATT INDIC --kyt-kimen asento tai luetaan Referenssikäsikirjan ”Yksikötiedot” kappaleesta 3 kohtavirtalähdeyksiköiden ohjaus- ja näyttöelementit.

H-järjestelmän ensimmäinen päällekytkentä

Ensin kytketään master--laite, sen jälkeen varalaite. Kummankin kohdalla toimitaanyllä kuvatulla tavalla.

Käyttöönotto


6.5 CPUn perusnollaus käyttölajikytkimellä

Perusnollausmenettely

Kun CPU perusnollataan, saatetaan CPUn muisti määriteltyyn perustilaan. CPUalustaa edelleen hardwaren parametrit ja osan järjestelmäohjelman parametreistä.Mikäli CPUhun on liitetty FLASH Card, jossa on käyttäjäohjelma, niin CPU siirtääperusnollauksen jälkeen käyttäjäohjelman ja FLASH Cardiin tallennetut järjestelmä-parametrit työmuistiin.

Milloin CPU perusnollataan?

CPU tulee perusnollata

• ennen kuin CPUhun siirretään kokonainen uusi käyttäjäohjelma.

• kun CPU vaatii perusnollausta. Sen tunnistaa siitä, kun STOP-LEDI vilkkuuhitaasti taajuudella 0,5 Hz.

Miten perusnollataan?

CPU voidaan perusnollata kahdella tavalla

• käyttölajikytkimellä tapahtuva perusnollaus

• perusnollaus ohjelmointilaitteella (katso käsikirja Ohjelmointi STEP 7:llä)

Seuraavassa kerrotaan, miten CPU perusnollataan käyttölajikytkimellä.

Käyttöönotto


A5E00069480-04

CPU:n perusnollaus käyttölajikytkimellä

Käyttölajikytkin on avainkytkin. Seuraavassa kuvassa on käyttölajikytkimen eriasennot.

RUN-P

RUN

STOP

MRES

Kun CPU perusnollataan käyttölajikytkimellä, menetellään seuraavasti:

Tapaus A: CPUhun halutaan siirtää kokonainen uusi käyttäjäohjelma.

1. Käännetään kytkin STOP--asentoon.

Tulos: STOP-näyttö palaa.

2. Käännetään kytkin MRES--asentoon ja pidetään sitä tässä asennossa.

Tulos: STOP-näyttö on sekunnin ajan pimeä, palaa sekunnin ajan, on sekunninajan pimeä ja palaa sen jälkeen jatkuvasti.

3. Käännetään kytkin takaisin STOP--asentoon ja sitten seuraavien 3 sekunninaikana uudelleen MRES--asentoon ja jälleen takaisin STOP--asentoon.

Tulos: STOP-LEDI vilkkuu vähintään 3 sekunnin ajan 2 Hz taajuudella (perus-nollaus suoritetaan) ja palaa sen jälkeen jatkuvasti.

Tapaus B: CPU vaatii perusnollausta, kun STOP-LEDI vilkkuu hitaasti0,5 Hz taajuudella (järjestelmä vaatii perusnollausta, esim. Memory Cardin irrotta-misen tai paikalleen panon jälkeen).

Käännetään kytkin MRES--asentoon ja jälleen takaisin STOP--asentoon.


Käyttöönotto


CPU:n toiminnat perusnollauksessa

Perusnollattaessa CPUssa tapahtuu seuraava prosessi:

• CPU nollaa koko käyttäjäohjelman sekä työmuistissa että latausmuistissa(integroitu RAM-muisti ja tarvittaessa RAM Card).

• CPU nollaa kaikki laskurit, merkkerit ja ajat (paitsi kellonaikaa).

• CPU testaa hardwarensa.

• CPU initialisoi hardwaren ja järjestelmäohjelman parametrit, ts. CPUn sisäiset(oletus-) asetukset. Muutamat parametroidut esiasetukset otetaan huomioon.

• Mikäli FLASH Cardia ei ole, on perusnollatun CPUn muistitilanne ”0”. Muistiti-lanne voidaan lukea STEP 7:llä.

• Mikäli FLASH Card on liitetty, kopioi CPU perusnollauksen yhteydessä käyttäjä-ohjelman ja FLASH Cardiin tallennetut järjestelmäparametrit työmuistiin.

Mitä perusnollauksen jälkeen jää voimaan...

Kun CPU on perusnollattu, pysyvät seuraavat asiat ennallaan:

• diagnoosipuskurin sisältö

Sisältö voidaan lukea ohjelmointilaitteella STEP 7:llä.

• MPI-liitännän parametrit (MPI-osoite ja korkein MPI-osoite). Seuraavan taulu-kon erityisyydet tulee ottaa huomioon.

• kellonaika

• käyttötuntilaskurin tila ja arvo

Erityisyys: MPI-parametrit

MPI-parametreillä on perusnollauksessa erikoisasema. Seuraavassa taulukossaon kerrottu, mitkä MPI-parametrit ovat voimassa perusnollauksen jälkeen.

Perusnollaus ... MPI-parametrit ...

kun FLASH Card on paikallaan ..., jotka sijaitsevat FLASH Cardissa, ovat voimassa

kun FLASH Cardia ei ole ..., jotka ovat CPUssa pysyvät ennallaan ja ovat voi-massa

Käyttöönotto


A5E00069480-04

6.6 Kylmäkäynnistys ja kuumakäynnistyskäyttölajikytkimellä

Kylmäkäynnistys(Cold Restart)--toimintojen vaiheet



2. Käännetään kytkin MRES--asentoon ja pidetään sitä tässä asennossa.

Tulos: STOP-näyttö on sekunnin ajan pimeä, palaa sekunnin ajan, on sekunninajan pimeä ja palaa sen jälkeen jatkuvasti.

3. Käännetään kytkin RUN/RUNP--asentoon.

Kuumakäynnistystoimintojen vaiheet



2. Käännetään kytkin RUN/RUNP--asentoon.

Käyttöönotto


6.7 Memory Cardin paikalleen pano

Memory Card latausmuistina

Kaikkiin S7-400:n CPUhin voidaan liittää Memory Card. Se toimii CPUssa lataus-muistina. Käytetyn Memory Cardin tyypistä riippuen pysyy käyttäjäohjelma myösjännitteettömässä tilassa Memory Cardissa.

Mitä Memory Card --tyyppejä käytetään?

Memory Cardeja on kahta lajia: RAM Cardit ja FLASH Cardit.

Käytetäänkö RAM Cardia vai FLASH Cardia riippuu siitä, miten Memory Cardiahalutaan käyttää.


halutaan laajentaa ainoastaan CPUnintegroitua latausmuistia,

käytetään RAM Cardia

käyttäjäohjelma halutaan tallentaa jat-kuvasti Memory Cardiin myös jännit-teettömässä tilassa (ilman puskurointiatai CPUn ulkopuolella),

käytetään FLASH Cardia

Lisätietoa Memory Cardeista on CPU-käsikirjan kappaleessa 1.

Käyttöönotto


A5E00069480-04

Memory Cardin paikalleen pano

Memory Cardin paikalleen asettamiseksi toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Käännetään CPUn käyttölajikytkin STOP--asentoon.

2. Pannaan Memory Card CPUn moduulilokeroon ja työnnetään Memory Cardiakunnes se on lokeron pohjassa asti.

Tällöin on otettava huomioon merkintäpisteen paikka. Memory Card voidaantyöntää paikalleen moduulilokeroon vain kuvan 6-2 esittämässä asennossa.

Tulos: CPU vaatii perusnollausta 0,5 Hz taajuudella vilkuttamalla hitaastiSTOP-näyttöä.

3. Perusnollataan CPU kääntämällä käyttölajikytkin MRES--asentoon ja taas takai-sin STOP--asentoon.


Merkintäpiste

Kuva 6-2 Memory Cardin työntäminen paikalleen CPUhun

Huomautus

Mikäli Memory Card pannaan paikalleen tai irrotetaan laitteen ollessapäällekytkettynä, vaatii CPU perusnollausta 0,5 Hz taajudellavilkuttamalla hitaasti STOP-näyttöä.

Mikäli Memory Card pannaan paikalleen tai irrotetaan laitteen ollessakytkettynä pois päältä, suorittaa CPU itse perusnollauksenjälleenkytkennän jälkeen.

Käyttöönotto


6.8 Puskuripariston paikalleen pano (optio)

Puskurointi

Virtalähdeyksiköstä riippuen voidaan käyttää yhtä tai kahta puskuriparistoa:

• Käyttäjäohjelman puskurointiin, kun RAM halutaan varmistaa jännitekatkoksenvaralta.

• Kun merkkerit, ajat, laskurit ja systeemidata sekä eri tiedostoyksiköiden tiedothalutaan pitää remanentteina.

Ko. puskurointi voidaan toteuttaa myös ulkopuolisella paristolla (DC 5 ... 15 V). Täl-löin ulkopuolinen paristo liitetään CPUn ”EXT.- BATT.” --liittimeen (katso Referens-sikäsikirja ”CPU:n tiedot”, kappale 1.2). Laajennuskorttikehikon yksiköt voidaanmyös puskuroida vastaanotto-IMn ”EXT.- BATT.” --liittimellä.

Puskuriparisto(je)n asennus

Puskuriparisto(je)n asentamiseksi virtalähdeyksikköön toimitaan seuraavalla taval-la:

1. Poistetaan ensin mahdollinen staattinen lataus koskettamalla S7-400 --laitteenmaadoitettua metallista osaa.


3. Pannaan puskuriparisto(t) paristolokeroon.

Pariston napaisuus on otettava huomioon.

4. Asetetaan paristonvalvonta päälle seuraavan taulukon mukaisesti BATT INDIC--liukukytkimellä:


käytetään leveydeltään yksinkertaista virta-lähdeyksikköä,


käytetään leveydeltään kaksin- tai kolmin-kertaista virtalähdeyksikköä ja halutaan val-voa yhtä puskuriparistoa,


käytetään leveydeltään kaksin- tai kolmin-kertaista virtalähdeyksikköä ja halutaan val-voa molempia puskuriparistoja,



Käyttöönotto


A5E00069480-04

Seuraavasta kuvasta käy ilmi, miten puskuriparisto asennetaan leveydeltään yksin-kertaiseen virtalähdeyksikköön.

Käyttöönotto


Seuraavasta kuvasta käy ilmi, miten kaksi puskuriparistoa asennetaan leveydeltäänkaksinkertaiseen virtalähdeyksikköön.

!Varoitus

Henkilö- ja esinevahinkojen vaara, vaarallisten aineiden vapauttamisvaara.

Väärin käsiteltynä litium-paristo voi räjähtää, hävitettäessä vanhoja litium-paristojaväärällä tavalla voi vapautua haitallisia aineita. Sen vuoksi on ehdottomastiotettava huomioon seuraavat ohjeet:

• Uusia tai purkautuneita paristoja ei saa heittää tuleen eikä niitä saa juottaa(vaipan alueelta) (maks. lämpötila 100 °C), eikä myöskään ladata uudelleen -on olemassa räjähdysvaara! Paristoa ei saa avata, sen saa vaihtaa vainsamaan tyyppiin. Varaparistot tilataan vain Siemensiltä (tilausnumero katsoReferenssikäsikirja ”Yksikkötiedot”, kappale 11). Täten varmistetaan, ettäkäytetään oikosulkuvarmaa tyyppiä.

• Vanhat paristot toimitetaan pariston valmistajalle/kierrättäjälle taiongelmajätteen käsittelyyn.

Käyttöönotto


A5E00069480-04

Passivoivan kalvon hajottaminen

S7-400--laitteessa käytetään puskuriparistoina litium-paristoja (lithium/tionylkloridi).Litium-paristoissa, joissa on tällainen teknologia, voi pitkän varastoinnin aikana ke-hittyä passivoiva kalvo, joka estää pariston kunnollisen toiminnan. Tämä voi johtaamm. virtalähdeyksikön päällekytkennän jälkeiseen virheilmoitukseen.

S7-400 --laitteen virtalähdeyksiköt poistavat litium-pariston passivointikerroksenkuormittamalla paristoa tietyllä tavalla. Tämä tapahtuma voi kestää muutamia mi-nuutteja. Kun passivointi(kerros) on purettu ja litiumparistossa on nimellisjännite,voidaan virtalähdeyksikön virheilmoitus kuitata FMR--painikkeella.

Koska litiumparistojen varastointiaika ei periaatteessa ole tiedossa, suositellaanseuraavaa menettelytapaa:

• Pannaan puskuriparisto(t) paristolokeroon.

• Virtalähdeyksikön mahdollinen paristoa koskeva virheilmoitus kuitataan FMR--painikkeella.

• Mikäli virheilmoitus ei kuittaannu, yritetään kuittausta muutaman minuutin kulut-tua uudelleen.

• Mikäli virheilmoitus ei vieläkään kuittaannu, poistetaan paristo(t) ja oikosuljetaanparisto(t) 1 ... maks. 3 sekunnin ajaksi.

• Pannaan paristo(t) jälleen paikalleen ja yritetään kuittausta FMR--painikkeellauudelleen.

• Kun paristovirheilmoituksen näyttövalo sammuu, on (ovat) paristo(t) kunnossa.

• Mikäli paristovirheilmoituksen näyttövalo ei sammu, on (ovat) paristo(t) tyhj(i)ä.

Puskuriparisto(je)n irrotus

Puskuriparisto(je)n poistamisesta kerrotaan kappaleessa 7.

Käyttöönotto


6.9 PROFIBUS-DPn käyttöönotto

Johdanto

Tässä kappaleessa kerrotaan, miten PROFIBUS-DP -väylä otetaan käyttöönkäytettäessä S7 400-CPUta DP-masterina.

Edellytykset

Ennen kuin PROFIBUS-DP -väylä voidaan ottaa käyttöön tulee seuraavien ehtojentäyttyä:

• PROFIBUS-DP -väylä on muodostettu (katso kappale 5).

• PROFIBUS-DP -väylä on konfiguroitu STEP 7:llä ja kaikille liittyjille on osoitettuPROFIBUS-DP -osoite ja osoitetila (katso käsikirja Hardwaren konfigurointi jaliitäntöjen suunnittelu STEP 7 versiolla V 5.1). On otettava huomioon, että muu-tamiin DP-slaveihin tulee asentaa myös osoitekytkimet (katso asianomaisenDP-slaven kuvaus).

Käyttöönotto

1. Ladataan STEP 7:llä laadittu PROFIBUS-DP -väylän (normirakenne) konfigu-raatio PGllä CPUhun. Miten silloin menetellään, on kerrottu käsikirjassa Hard-waren konfigurointi ja yhteyksien suunnittelu STEP 7 versiolla V 5.1.

2. Kytketään kaikki DP-slavet.

3. Kytketään CPU STOP--tilasta RUN--tilaan.

CPU:n käyttäytyminen käynnistyksessä

Käynnistettäessä CPU vertaa ohjerakennetta todelliseen rakenteeseen. Tarkistuk-sen kesto asetetaan STEP 7:llä parametrilohkossa ”STARTUP” parametrillä ”MO-DULE TIME LIMITS”.(Katso myös referenssikäsikirja ”CPU:n tiedot”, kappale 1,käsikirja Hardwaren konfigurointi ja liitäntöjen suunnittelu STEP 7 versiolla V 5.2 jamyös STEP 7 online--apu).

Mikäli normirakenne = todellinen rakenne, menee CPU RUN--tilaan.Mikäli normirakenne≠ todellinen rakenne, riippuu CPUn toiminta parametrin ”käyn-nistys normirakenteella≠ todellisella rakenteella” asetuksesta:

Käynnistys, kun normiraken-ne≠ todellinen rakenne =

kyllä (oletusasetus)

Käynnistys, kun normirakenne≠ todellinen rakenne = ei

CPU menee RUN--tilaan. CPU pysyy STOP--tilassa ja BUSF--LEDI vilkkuu parametrillä ”Yksikkö-aikarajat” asetun ajan mukaisesti.

BUSF--LEDIN vilkkuminen tarkoittaa, että vähintään yhtä slavea ei voipuhutella. Tässä tapauksessa tarkastetaan, onko kaikki slavet kytkettytai luetaan diagnoosipuskuri (katso käsikirja Hardwaren konfigurointi jaliitäntöjen suunnittelu STEP 7 versiolla V 5.2).

Käyttöönotto


A5E00069480-04

6.10 Liitäntäpistemoduulien asennus(CPU 414-3, 414-4H, 416-3, 417-4 ja 417-4 H)

Hyväksytyt liitäntäpistemoduulit

Huomautus

Käytetään vain liitäntäpistemoduuleja, jotka on erikseen hyväksytty käytettäväksiS7-400 --laitteessa.

Liitäntäpistemoduulien asennus

!Varoitus


Jännitteellistä liitäntäpistemoduulia paikalleen pantaessa tai irrotettaessa voivatsekä CPU että liitäntäpistemoduuli vahingoittua. (Poikkeus: Synkronointimoduulienkäyttö H-järjestelmässä)

Synkronointimoduulia lukuun ottamatta liitäntäpistemoduuleja ei koskaan saapanna paikalleen tai irrottaa jännitteellisinä. Ennen liitäntäpistemoduulienkiinnittämistä tai irrottamista kytketään virransyöttö (PS) aina pois päältä.

!Varo

Saattaa aiheutua henkilö- ja esinevahinkoja.Liitäntäpistemoduuleissa on sähköisesti herkkiä komponentteja, jotka voivatrikkoutua kosketuksesta.Komponenttien pintalämpötilat voivat olla jopa 70o C ja palovammojen saaminenon mahdollista.Sen vuoksi liitäntäpistemoduuleja tulee aina pitää kiinni etulevyn ylä--/alalaidasta.Liitäntäpistemoduuleja asennettaessa on otettava huomioon ESD-määräykset.

Liitäntäpistemoduulin asentamiseksi moduulilokeroon toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Irrotetaan IF 964-DPn tai IF 960 HFn (synkronointimoduuli) lisäetusuoja.

2. Tehdään moduulissa kaikki mahdolliset ja tarpeelliset asetukset (esim. korttike-hikkonumeroiden asetus synkronointimoduulissa).

3. Pidetään liitäntäpistemoduulia kiinni etulevyn ylä--/alalaidasta.

4. Ohjataan liitäntäpistemoduulin johtolevyn loppuosa, kuten kuvassa 6-3 on esi-tetty, moduulilokeron alempaan ja ylempään asennuskiskoon.

5. Työnnetään liitäntäpistemoduulia hitaasti lokeroon, kunnes etulevy on moduuli-lokeron kehysten kanssa samassa linjassa.

Käyttöönotto


6. Huomio! Etulevy on ehdottomasti kiinnitettävä kummallakin esiasennetulla kiin-teällä M2,5 x 10- urakantaruuvilla moduulilokeron kehykseen vasemmalle (puo-lelle).

7. Kiinnitetään IF 964-DPn tai IF 960 HFn (synkronointimoduuli) lisäetusuoja.

Asennus-kiskot

Kuva 6-3 Liitäntäpistemoduulien asennus CPU:hun

Käyttämättömien moduulilokerojen peittäminen

Toimitettaessa kaikki moduulilokerot on suljettu moduulikansilla. Moduulikansi onkiinnitetty ruuveilla moduulilokeron kehykseen.

Annetaan käyttämättömien moduulilokerojen olla kiinni.

Käyttöönotto


A5E00069480-04

Huolto


Huolto



7.1 Puskuripariston vaihto 7-2

7.2 Virtalähdeyksikön vaihto 7-4

7.3 CPUiden vaihto 7-5

7.4 Digitaali- tai analogiyksiköiden vaihto 7-7

7.5 Digitaali- tai analogiyksiköiden sulakkeiden vaihto 7-9

7.6 IMien vaihto 7-11

7.7 Puhallinyksikön sulakkeiden vaihto 7-13

7.8 Puhallinyksiköiden puhaltimien vaihto käytön aikana 7-14

7.9 Puhallinyksikön suodatinkehyksen vaihto käytön aikana 7-15

7.10 Puhallinyksikön virransyötön piirilevyn ja valvontatoiminnanpiirilevyn vaihto

7-17

7.11 Muistimoduulien vaihto 7-18

7.12 Liitäntäpistemoduulien vaihto 7-21

7

Huolto


A5E00069480-04

7.1 Puskuripariston vaihto

Puskuripariston vaihto

1. Poistetaan ensin mahdollinen staattinen lataus koskettamalla S7-400 --laitteenmaadoitettua metallista osaa.


3. Vedetään puskuriparisto(t) muoviliuskan avulla paristolokerosta.

4. Pannaan uudet puskuriparisto(t) virtalähdeyksikön paristolokeroon.

Paristo(je)n napaisuus on otettava huomioon.

5. Asetetaan paristonvalvonta päälle BATT INDIC --liukukytkimellä.


käytetään leveydeltään yksinkertaista virtalähde--yksikköä,


käytetään leveydeltään kaksin- tai kolminkertaistavirtalähdeyksikköä ja halutaan valvoa yhtä puskuripa-ristoa,


käytetään leveydeltään kaksin- tai kolminkertaistavirtalähdeyksikköä ja halutaan valvoa molempiapuskuriparistoja,


6. Painetaan FMR--painiketta.

7. Suljetaan virtalähdeyksikön etukansi.

Huolto


Huomautus

Mikäli paristoja on varastoitu pidemmän aikaa, on niihin voinut muodostua passivoivakalvo. Sitä varten tulee lukea kappale 6.8, puskuripariston paikalleen pano.

Puskuriparistojen käyttö

Puskuriparisto tulisi vaihtaa vuoden välein.

Otetaan huomioon maakohtaiset, litiumparistojen hävittämistä koskevat määräyk-set/direktiivit.

Puskuriparistot säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa.

Puskuriparistoja voidaan varastoida 10 vuoden ajan. Pitkän varastoinnin aikana voiniihin tosin muodostua passivoiva kalvo.

Puskuriparistojen käsittelyohjeet

Jotta vältyttäisiin vahingoilta puskuriparistoja käsiteltäessä on seuraavat säännötotettava huomioon:

!Varoitus

Puskuripariostojen epäasiallinen käsittely voi aiheuttaa loukkaantumisia jaesinevahinkoja.

Puskuriparistot voivat syttyä tai räjähtää, mikäli niitä kuumennetaan taivahingoitetaan!

Puskuriparistoja ei saa

• ladata

• kuumentaa

• polttaa

• porata

• puristaa/murskata

Puskuriparistot varastoidaan kuivassa ja viileässä.

Huolto


A5E00069480-04

7.2 Virtalähdeyksikön vaihto

Paikkanumerointi

Mikäli laitteen yksiköissä käytetään paikkanumerointia, tulee numerointi poistaavanhasta yksiköstä yksiköitä vaihdettaessa ja käyttää sitä sen jälkeen jälleen uu-dessa yksikössä.

Yksikön irrotus (redundantissa virransyötössä jäävät vaiheet 1 ja 2 pois)


Mikäli laajennuslaitteessa vaihdetaan virtalähdeyksikkö, voi keskuslaitteen CPUjäädä ohjelmoinnista riippuen RUN--käyttötilaan. Laajennuslaitteen tiedot voi-daan puskuroida vastaanotto-IM:n ”EXT.-BATT.” --liittimellä.

2. Mikäli CPUn tietoja halutaan puskuroida, voidaan se tehdä CPUn ”EXT.-BATT.”liittimellä (katso Referenssikäsikirja, kappale 4).

3. Käännetään virtalähdeyksikön Standby-kytkin asentoon(lähtöjännitteet 0 V).

4. Käännetään verkkokytkin pois päältä--asentoon.

5. Poistetaan etukansi.

6. Poistetaan puskuriparisto(t).

7. Irrotetaan virtalähdeyksikön verkkopistoke.

8. Irrotetaan yksikön kiinnitysruuvit.

9. Käännetään yksikköä ulospäin.

Uuden yksikön asennus

1. Tarkastetaan tarvittaessa jännitteenvalintakytkin.

2. Sijoitetaan uusi samaa tyyppiä oleva yksikkö yläreunaan ja käännetään se alas.

3. Kiinnitetään yksikkö ruuveilla.

4. Tarkastetaan, onko verkkokytkin pois päältä--asennossa ja Standby-kytkinasennossa .

5. Työnnetään verkkopistoke virtalähdeyksikköön.

6. Pannaan puskuriparisto(t) paikalleen.


8. Käännetään verkkokytkin päällä--asentoon.

9. Käännetään virtalähdeyksikön Standby-kytkin asentoon I (lähtöjännitteet ni-mellisarvoissa).

10.Käännetään CPUn käyttölajikytkin RUN--asentoon.

Huolto


S7-400:n käyttäytyminen yksikön vaihdon jälkeen

Mikäli yksikön vaihdon jälkeen ilmenee virhe, voidaan virheen syy lukea diagnoosi-puskurista.

7.3 CPUiden vaihto

Paikkanumerointi

Mikäli laitteen yksiköissä käytetään paikkanumerointia, tulee numerointi poistaavanhasta yksiköstä yksiköitä vaihdettaessa ja käyttää sitä sen jälkeen jälleen uu-dessa yksikössä.

Tietojen varmistus

Käyttäjäohjelman sekä konfigurointitietojen olemassaolo on varmistettava.

Yksikön irrotus


2. Käännetään virtalähdeyksikön Standby-kytkin asentoon(lähtöjännitteet 0 V).

3. Poistetaan CPUn etukansi.

4. Irrotetaan tarvittaessa MPI-pistoke.

5. Irrotetaan tarvittaessa ”EXT.-BATT.” --liittimen pistoke.

6. Irrotetaan Memory Card.



Huolto


A5E00069480-04




3. Työnnetään tarvittaessa ulkoisen paristosyötön pistoke liittimeen.


5. Pannaan Memory Card paikalleen.

6. Käännetään virtalähdeyksikön Standby-kytkin asentoon I(lähtöjännitteet nimellisarvossa).

Seuraavat toimenpiteet riipuvat siitä, käytetäänkö FLASH-Cardia ja verkotettuavai ei--verkotettua rakennetta.

7. Mikäli käytetään FLASH-Cardia, jatketaan seuraavalla tavalla:

Siirretään käyttäjä- ja konfigurointitiedot.

Käännetään CPUn käyttölajikytkin RUN--asentoon.

Suljetaan etukansi.

8. Jos käytetään ei--verkotettua rakennetta, jatketaan seuraavalla tavalla:

Siirretään käyttäjä- ja konfigurointitiedot ohjelmointilaitteella PG-kaapelin avulla(katso kappale 6.3).


Suljetaan etukansi.

9. Jos käytetään verkotettua rakennetta, jatketaan seuraavalla tavalla:

Siirretään käyttäjä- ja konfigurointitiedot ohjelmointilaitteella PG-kaapelin avulla(katso kappale 6.3).

Muodostetaan verkkoyhteys kiinnittämällä MPI-pistoke.


Suljetaan etukansi.



Huolto


7.4 Digitaali- tai analogiyksiköiden vaihto

Paikkanumerointi

Mikäli laitteen yksiköissä käytetään paikkanumerointia, tulee numerointi poistaavanhasta yksiköstä yksiköitä vaihdettaessa ja käyttää sitä sen jälkeen jälleenuudessa yksikössä.

Yksikön asennus

1. Analogi- ja digitaaliyksiköt voidaan periaatteessa vaihtaa RUN--käyttölajissa.Jotta laite toimisi oikein, tulee tarvittava ohjelma muodostaa STEP 7:llä.

Mikäli ei olla varmoja, toimiiko ohjelma oikein, käännetään CPUn käyttölajikytkinSTOP--asentoon.

!Varoitus

Etupistokkeiden epäasiallinen käsittely voi aiheuttaa loukkaantumisia jaesinevahinkoja.

Mikäli etupistoke irrotetaan tai pannaan paikalleen käytön aikana voi yksikönliittimissä olla vaarallisia > AC 25 V tai > DC 60 V jännitteitä.

Mikäli etupistokkeessa on tällaisia jännitteitä, saa jännitteellisen yksikön vaihtaavain sähköalan ammattilainen tai luvan saanut henkilöstö niin, että vältetäänyksikön liittimien koskettamista.

2. Irrotetaan etupistokkeen kiinnitysruuvi ja vedetään pistoke irti.



Huomautus

Jotta CPU tunnistaa digitaali- tai analogiyksiköiden irrottamisen ja paikalleenpanon, tulee irrottamisen ja paikalleen panon välillä olla vähintään 2 sekuntia!

Etupistokkeen koodauselementin poisto

Ennen etupistokkeen asennusta tulee koodauselementin etummainen osa poistaa(taittaa), koska tämä osa on jo johdotetussa etupistokkeessa.

Huolto


A5E00069480-04

!Varo

Yksikkö voi vahingoittua.

Mikäli esim. digitaaliyksikön etupistoke liitetään analogiyksikköön, voi yksikkövahingoittua.

Yksiköitä saa käyttää vain kokonaisella etupistokkeen koodauselementillävarustettuna.


1. Sijoitetaan uusi samaa tyyppiä oleva yksikkö vastaavaan liitäntäpaikkaan jakäännetään se alas.

2. Kiinnitetään yksikön molemmat kiinnitysruuvit.

3. Asennetaan etupistoke.

4. Mikäli CPU on saatettu STOP--käyttötilaan, tulee se saattaa nyt jälleenRUN--tilaan.

5. Kiinnittämisen jälkeen jokainen parametroitava yksikkö saa parametrit CPUltauudelleen.



Etupistokkeen vaihto

1. Katkaistaan yksikön kuormavirtasyötöt.


3. Irrotetaan etupistokkeen merkintäkilpi ja työnnetään se uuteen etupistokkee-seen.

4. Johdotetaan uusi etupistoke.

5. Työnnetään etupistoke yksikköön.

6. Kiinnitetään etupistoke ruuveilla.

7. Kytketään kuormajännite päälle.

Huolto


7.5 Digitaaliyksiköiden sulakkeiden vaihto

Yksiköt, joissa on sulake

Seuraavissa yksiköissä voidaan itse vaihtaa vialliset sulakkeet.

• Digitaalilähtöyksikkö SM 422; DO 16 x AC 20--120 V/2A(6ES7422-5EH00-0AB0)

• Digitaalilähtöyksikkö SM 422;DO 8 x AC 120/230 V/5A(6ES7422-1FF00-0AA0)

• Digitaalilähtöyksikkö SM 422;DO 16 x AC 120/230 V/2A(6ES7422-1FH00-0AA0)

Laitteen tarkastus

Korjataan sulakekatkokseen johtaneet viat.

Sulakkeiden vaihto

Digitaaliyksikön sulakkeiden vaihtamiseksi tulee digitaaliyksikön etupistoke poistaaja irrottaa digitaaliyksikkö.

!Varoitus

Digitaaliyksiköiden epäasiallinen käsittely voi aiheuttaa loukkaantumisia jaesinevahinkoja.

Kansien alla yksikön oikealla puolella on vaarallisia > AC 25 V tai > DC 60 Vjännitteitä.

Ennen näiden kansien avaamista huolehditaan siitä, että joko yksikön etupistokeon irrotettu tai yksikkö on erotettu syöttöjännitteestä.

Huolto


A5E00069480-04

!Varoitus

Etupistokkeiden epäasiallinen käsittely voi aiheuttaa loukkaantumisia jaesinevahinkoja.

Mikäli etupistoke irrotetaan tai pannaan paikalleen käytön aikana voi yksikönliittimissä olla vaarallisia > AC 25 V tai > DC 60 V jännitteitä.

Mikäli etupistokkeessa on tällaisia jännitteitä, saa jännitteellisen yksikön vaihtaavain sähköalan ammattilainen tai luvan saanut henkilöstö niin, että vältetäänyksikön liittimien koskettamista.

Sulakkeita vaihdettaessa toimitaan seuraavassa järjestyksessä:

1. Jotta laite toimisi oikein, tulee tarvittava ohjelma muodostaa STEP 7:llä.

Mikäli ei olla varmoja, toimiiko ohjelma oikein, käännetään CPUn käyttölajikytkinSTOP--asentoon.




Huomautus

Jotta CPU tunnistaa digitaaliyksiköiden irrottamisen ja paikalleen panon, tuleeirrottamisen ja paikalleen panon välillä olla vähintään 2 sekuntia!

5. Poistetaan yksikön oikealla puolella olevat kannet ruuvitaltalla.

6. Korvataan vialliset sulakkeet uusilla samanlaisilla sulakkeilla.

7. Työnnetään kansien kulmat vastaaviin korttikehikossa oleviin loviin ja painetaankannet kiinni, kunnes ne lukkiutuvat kokonaan.

8. Sijoitetaan yksikkö liitäntäpaikkaan ja käännetään se alas.

9. Kiinnitetään yksikön molemmat kiinnitysruuvit.

10.Asennetaan etupistoke.

11.Mikäli CPU on saatettu STOP--käyttötilaan, tulee se saattaa nyt jälleenRUN--tilaan.

12.Kiinnittämisen jälkeen jokainen parametroitava yksikkö saa parametrit CPUltauudelleen.

Huolto


S7-400:n käyttäytyminen sulakkeen vaihdon jälkeen

Mikäli sulakkeen vaihdon jälkeen ilmenee virhe, voidaan virheen syy lukeadiagnoosipuskurista.

7.6 IMien vaihto

Paikkanumerointi

Mikäli laitteen yksiköissä käytetään paikkanumerointia, tulee numerointi poistaavanhasta yksiköstä yksiköitä vaihdettaessa ja käyttää sitä sen jälkeen jälleenuudessa yksikössä.

Yksiköiden asennus ja irrotus käytön aikana

Liitäntäyksiköitä ja asianomaisia kaapeleita asennettaessa ja irrotettaessa on otet-tava huomioon seuraava varoitus.

!Varo

Tietoja voi kadota tai ne voivat väärentyä.

Mikäli liitäntäyksiköt ja/tai asianomaiset kaapelit irrotetaan tai pannaan paikalleenjännitteen ollessa päällä, saattaa tietoja kadota tai ne voivat väärentyä.

Keskusyksikön ja laajennusyksikön virransyöttöyksiköt tulisi kytkeä irti ennentoimenpiteisiin ryhtymistä.

Yksiköiden irrotus / kaapelin vaihto

1. Mikäli CPUn tietoja halutaan puskuroida, voidaan se tehdä puskuriparistolla taiCPUn ulkoisella paristosyötöllä (katso Referenssikäsikirja, kappale 4).

2. Asetetaan CPU käyttölajikytkimellä STOP--käyttötilaan.

3. Käännetään kummankin virtalähdeyksikön (siis CRssä ja ERssä) Standby-kyt-kin asentoon (lähtöjännitteet 0 V).

4. Poistetaan etukansi.

5. Irrotetaan liitäntäkaapeli.

6. Irrotetaan tarvittaessa päätepistoke.



Huolto


A5E00069480-04


1. Asetetaan vastaanotto-IMien korttikehikon numero.



4. Kiinnitetään liitäntäkaapeli.

5. Työnnetään tarvittaessa päätepistoke paikelleen.

6. Kiinnitetään etukansi.

7. Kytketään ensin laajennuslaitteen virtalähdeyksikkö jälleen päälle.

8. Kytketään sen jälkeen keskuslaitteen virtalähdeyksikkö päälle.

9. Asetetaan CPU käyttölajikytkimellä RUN--käyttötilaan.



Huolto


7.7 Puhallinyksikön sulakkeen vaihto

Sulaketyyppi

Puhallinyksikön sulake on yleisesti saatavilla oleva G-sulakesarja (DIN) 5 x 20 mmeikä se kuulu varaosiin.

Sulakkeena käytetään

• 160 mA T, kun jännitteenvalintakytkin on asennossa 230 V

• 250 mA T, kun jännitteenvalintakytkin on asennossa 120 V

Sulakkeen vaihto

Yksikön sulakkeen vaihtamiseksi toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Irrotetaan puhallinyksikön verkkokaapeli syöttöjännitteestä.

2. Käännetään sulakepesä auki ruuvitaltalla.

Sulakepesä

Jännitteenvalintakytkin

3. Poistetaan viallinen sulake sulakepesästä.

4. Asetetaan sulakepesään uusi sulake ja kierretään se jälleen puhallinyksikköön.

5. Liitetään puhallinyksikön verkkokaapeli syöttöjännitteeseen.

Huolto


A5E00069480-04

7.8 Puhallinyksiköiden puhaltimien vaihto käytön aikana

Puhaltimen irrotus

1. Avataan kaksi puhallinyksikön etupuolella olevaa pikaliitintä kiertämällä niitäruuvitaltalla neljänneskierros vastapäivään.

Puhallin 1 Puhallin 2 Puhallin 3

Määritys: F 1 = puhallin 1F 2 = puhallin 2F 3 = puhallin 3

PikakiinnikkeetReset/kuittaus-painike

Pohja

2. Tartutaan pohjalevyyn molemmin käsin, painetaan sitä kevyesti alaspäin ja irro-tetaan se kokonaan puhallinyksiköstä.

3. Irrotetaan vaihdettava puhallin painamalla peukalolla puhaltimen kahvaa kehi-kosta poispäin.

Puhallin

Pohja

Puhaltimenkahva

4. Vedetään vaihdettava puhallin ulos.

Huolto


5. Työnnetään uusi puhallin paikalleen, kunnes se naksahtaa.



8. Painetaan jollain terävällä esineellä RESET-painiketta. Häiriö-LEDI sammuu japuhallin lähtee käyntiin.

7.9 Puhallinyksikön suodatinkehyksen vaihtokäytön aikana

Suodatinkehyksen vaihto


2. Tartutaan pohjalevyyn molemmin käsin, painetaan sitä kevyesti alaspäin ja ve-detään ensin kokonaan eteenpäin, jonka jälkeen se käännetään puhallinyksi-köstä ulosvedettäessä ylöspäin.

3. Suodatinkehys on joko pohjaa vasten tai pohjan takareunassa pikaliittimillä taipikakiinnikkeillä kiinnitettynä. Yksittäiset suodatinmatot on kiinnitetty suodatin-kehykseen.

Suodatinkehys irrotetaan seuraavalla tavalla:

-- Suodatinkehys on kiinnitetty pohjaan:Painetaan alhaalta päin läheltä pikaliittimiä kohti suodatinkehystä ja poiste-taan suodatinkehys.

-- Suodatinkehys on kiinnitetty pohjan takareunaan:Painetaan kämmenellä suodatinkehystä puhallinyksikön pohjasta käsin pois-päin. Suodatinkehys irtoaa pikaliittimistä.

Huolto


A5E00069480-04

Suodatinkehys

Peitelevy

Pikakiinnikkeet

Pohja, jossa kansi jasuodatinkehys(valinnaisesti pohjassa taitakaseinää vasten)

Pikaliittimet

Pikakiinnikkeet

Suodatinmatto

4. Uuden suodatinkehyksen asennus:

-- Suodatinkehyksen asennus pohjalle:Työnnetään suodatinkehys pohjassa oleviin pikakiinnikkeisiin/pikasaranoihinja painetaan kiinni pikaliittimiin.

-- Suodatinkehyksen asennus pohjan takaseinään:Asetetaan suodatinkehys suunnilleen suorakulmassa pohjaan nähden poh-jan takareunassa oleviin pikasaranoihin.



7. Suodatinkehyksen vaihto ei aiheuta keskeytystä. RESET-painiketta ei tarvitsesen vuoksi painaa.

Huolto


7.10 Puhallinyksikön virransyötön piirilevyn javalvontatoiminnan piirilevyn vaihto

Piirilevyn vaihto

1. Irrotetaan puhallinyksikön verkkokaapeli syöttöjännitteestä.


3. Poistetaan puhallinyksikön pohja (katso kappale 7.9).

Seuraava kuva esittää puhallinyksikköä edestäpäin. Siitä nähdään myös piirilevy-jen sijainti.

Puhallin 1 Puhallin 2 Puhallin 3

Virransyötönpiirilevy

Valvontatoiminnanpiirilevy

Pikaliitin PikaliitinReset-painike

4. Irrotetaan viallinen piirilevy puhallinyksiköstä vetämällä eteenpäin.

5. Työnnetään uusi piirilevy paikalleen, kunnes se naksahtaa.



8. Liitetään puhallinyksikön verkkokaapeli syöttöjännitteeseen.

9. Painetaan jollain terävällä esineellä RESET-painiketta. Puhaltimet lähtevätkäyntiin.

!Varo

Sähköiset komponentit voivat vahingoittua.

Mikäli elektronisia osia sisältäviä piirelevyjä käsiteltäessä ei noudatetaESD-ohjeita, voivat elektroniset osat vahingoittua staattisesta latauksesta.

ESD-määräykset on otettava huomioon (katso liite).

Huolto


A5E00069480-04

7.11 Muistimoduulien vaihto

Muistin laajennus

CPUissa 417-4 ja CPU 417-4 H työmuistia voidaan laajentaa muistimoduuleilla.Tällöin on otettava huomioon seuraavat säännöt:

1. Kun asennetaan vain yksi moduuli, on sen oltava liitäntäpaikassa 1.

2. Toisen moduulin saan panna paikalleen vain, jos liitäntäpaikassa 1 on 4 MBytenmoduuli

Seuraavat yhdistelmät ovat mahdollisia:

Liitäntäpaikka 1 Liitäntäpaikka 2

2 MByte --

4 MByte --

4 MByte 2 MByte

4 MByte 4 MByte

Jotta keskusyksikön muistimoduulit voidaan vaihtaa, on keskusyksikkö irrotettavakorttikehikosta (katso kappale 7.3).

!Varoitus


Mikäli ESD-määräyksiä ei oteta huomioon, voivat sekä keskusyksikkö ettämuistimoduulit vahingoittua.

Muistimoduuleja vaihdettaessa on ESD-määräykset otettava huomioon.

Käytetään vain asianomaiselle keskusyksikölle tarkoitettuja muistimoduuleja.

Muistimoduulien vaihto

Keskusyksikön muistimoduulien vaihtamiseksi toimitaan seuraavalla tavalla(katso kuva 7-1):

1. Poistetaan keskusyksikön vasemmalla puolella oleva kansi irrottamalla siinäolevat kolme ruuvia.

2. Painetaan kumpaakin sivussa olevaa asennuskiskoa kevyesti erilleen halutunmuistimoduulin kiinnityksen irrottamiseksi. Moduuli nostetaan 45° kulmaan.

Huolto


3. Irrotetaan muistimoduuli pistokkeesta.

4. Työnnetäänn ensimmäinen uusi muistimoduuli n. 45o kulmassa liitäntäpaikkaan1. moduulin etupuolella oleva lovi on otettava huomioon (napasuojaus).

5. Painetaan muistimoduulia alas, kunnes moduulin sivuilla olevat lovet ja liitäntä-paikan vastaavat ulokkeet ovat sisäkkäin. On otettava huomioon, että moduulinpäässä/kärjessä oleva metallinen korvake on yksikön metallireunan tasalla.

6. Asennetaan tarvittaessa toinen muistimoduuli samalla tavalla liitäntäpaikkaan 2.

7. Asennetaan keskusyksikön vasemmalla puolella ylhäällä oleva kansi paikalleenkiinnittämällä se kolmella ruuvilla.

Liitäntäpaikka 1

Liitäntäpaikka 2

Kuva 7-1 CPUn muistimoduulien vaihto

Huomautus

Muistimoduulien kiinnityspistokkeet on koodattu (katso kuva 7-2).

Ei saa irrottaa / asentaa väkivalloin / voimaa käyttäen.

Muistimoduuleja irrotettaessa asennuskiskoja painetaan kevyesti erilleen.

Huolto


A5E00069480-04

Muistimoduuli

Lovi


Napasuojaus

Lovi

Kuparikorvake

(Asennus)kisko(Asennus)kisko

Kuva 7-2 Muistimoduuli

Huolto


7.12 Liitäntäpistemoduulin vaihto

Hyväksytyt liitäntäpistemoduulit

Huomautus

Käytetään vain liitäntäpistemoduuleja, jotka on erikseen hyväksytty käytettäväksiS7-400 --laitteessa.

Liitäntäpistemoduulin irrotus

!Varoitus


Jännitteellistä liitäntäpistemoduulia paikalleen pantaessa tai irrotettaessa voivatsekä CPU että liitäntäpistemoduuli vahingoittua. (Poikkeus: Synkronointimoduulienkäyttö H-järjestelmässä)

Synkronointimoduulia lukuun ottamatta liitäntäpistemoduuleja ei koskaan saapanna paikalleen tai irrottaa jännitteellisinä. Ennen liitäntäpistemoduulienkiinnittämistä tai irrottamista kytketään virransyöttö (PS) aina pois päältä.

!Varo

Saattaa aiheutua henkilö- ja esinevahinkoja.Liitäntäpistemoduuleissa on sähköisesti herkkiä komponentteja, jotka voivatrikkoutua kosketuksesta.Komponenttien pintalämpötilat voivat olla jopa 70o C ja palovammojen saaminenon mahdollista.Sen vuoksi liitäntäpistemoduulit tulee aina kiinnittää etulevyn pitkiin sivuihin.Liitäntäpistemoduuleja asennettaessa on otettava huomioon ESD-määräykset.

Huolto


A5E00069480-04

Liitäntäpistemoduuli voidaan korvata toisella irrottamatta asianomaista keskusyk-sikköä korttikehikosta. Tällöin toimitaan seuraavassa järjestyksessä:

1. Asetetaan keskusyksikkö STOP--tilaan.

2. Erotetaan keskusyksikkö verkosta (ei siinä tapauksessa jos käytetään synkro-nointimoduulia).

3. Irrotetaan Sub-D -pistokeliittimet ja vedetään kaikki pistokkeet irti.

4. Irrotetaan kaksi kiinteää urakantaruuvia ja joilla liitäntäpistemoduulin etulevy onkiinnitetty moduulilokeron vasempaan kehykseen niin pitkälle, että nämä voi-daan vetää n. 6 mm päähän.

5. Vedetään liitäntäpistemoduuli varovasti ulos moduulilokeron asennuskiskosta(katso kuva 7-3). Pidetään tällöin kiinni liitäntäpistemoduulin etulevyn ylä--/ala-laidasta.

Asennus-kiskot

Kuva 7-3 Liitäntäpistemoduulien irrotus CPUsta

Liitäntäpistemoduulin asennus

Asennetaan liitäntäpistemoduuli päinvastaisessa järjestyksessä. Lisäohjeita onkappaleessa 6.10, ”Liitäntäpistemoduulien asennus”.

M7-400 -laitteen kokoonpano



Tässä kappaleessa

M7-400 --automaatiolaitteen rakenne on lähes samanlainen kuin S7-400 --auto-maatiojärjestelmän rakenne. Sen vuoksi suuri osa S7-400 -järjestelmän ohjeistapätee myös M7-400 --laitteeseen. Kaikkialla, missä M7-400 -laitteen ominaisuudeton otettava huomioon, niihin viitataan jokaisen S7-400 -kappaleen alussa ja ohja-taan lukija vastaavaan M7-400 -kappaleeseen.

Paikantamisen helpottamiseksi tämän luvun kaksiosaisten kappaleiden otsikotvastaavat laajalti S7-400 -kappaleiden otsikoita.



8.1 Mekaanisen rakenteen suunnittelu 8-2

8.2 M7-400 -yksiköiden osoitteenanto 8-5

8.3 Sähköisen rakenteen suunnittelu 8-6

8.4 M7-400n asennus 8-8

8.5 Yksikköryhmän liittäminen 8-29

8.6 MPI-väylän tai PROFIBUS-DP -väylän rakentaminen 8-30

8.7 Käytön valmistelu 8-32

8.8 Yksiköiden ja moduulien vaihto 8-46

8



A5E00069480-04

8.1 Mekaanisen rakenteen suunnittelu

Johdanto

Tämä kappale selvittää sääntöjä, jotka on otettava huomioon M7-400 --laitteen yk-siköitä sijoitettaessa.

Kaikki muu mekaaniseen suunnitteluun tarvittava informaatio pätee sekä S7-400-että M7-400 -yksiköille. Tästä kerrotaan kappaleessa 2.

Yksiköiden järjestystä koskevat säännöt

Korttikehikossa olevien yksiköiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon seuraavatsäännöt:

• Virtalähdeyksikön on oltava kaikissa korttikehikoissa liitäntäpaikalla 1.

• Laajennuslaitteen vastaanotto-IMn tulee aina olla äärimmäisenä oikealla.

• Keskuslaitteen ja laajennusten yksikköryhmän on noudatettava tiettyä järjestys-tä. Taulukossa 8-1 on mahdollisia yksikköryhmäkokoonpanoja, joissa laajennuk-set ovat määrätyssä järjestyksessä.



Taulukko 8-1 Yksikköryhmän järjestys

Keskusyksikkö Liitäntäpaikka Liitäntäpaikka Liitäntäpaikka

Liitäntäpaikat n ja n+1kaksilevyisille keskusyksiköille

n + 2 n + 3 n + 4

EXM 478 -- --

EXM 478 EXM 478 --

EXM 478 EXM 478 EXM 478

EXM 478 EXM 478 ATM 478

EXM 478 ATM 478 ATM 478

EXM 478 ATM 478 --

ATM 478 -- --

CPU 486-3, CPU 488-3 ATM 478 ATM 478 --

ATM 478 ATM 478 ATM 478

MSM 478 -- --

EXM 478 MSM 478 --

EXM 478 EXM 478 MSM 478

EXM 478 MSM 478 ATM 478

MSM 478 ATM 478 ATM 478

MSM 478 ATM 478 --

Huomautus

Kaikkien korttiyksiköiden suhteen, jotka eivät ole tässä käsikirjassa, onvarmistuttava siitä, koskevatko lisämääräykset niitä.

Taulukosta 8-2 selviää, mitä yksiköitä eri korttikehikoihin voidaan asentaa.

Taulukko 8-2 M7-400 -yksiköiden asennusmahdollisuudet

Korttikehikko

Yksiköt

UR1, UR2keskuslait-

teena

UR1, UR2laajennus-laitteena

CR2 ER1, ER2

Keskusyksikkö (CPU) F -- F --

Laajennusyksikkö (EXM) F* -- F* --

AT-adapteriyksikkö (ATM) F* -- F* --

Massamuistiyksikkö (MSM) F* -- F* --

* Liitettävissä vain keskusyksikköön yhdistettynä.



A5E00069480-04

M7-400 -yksiköiden mitat

M7-400 --järjestelmässä yksiköiden leveys on 25 mm ja 50 mm.

Taulukossa 8-3 on yleiskuva M7-400 --järjestelmässä käytettyjen yksiköiden mitois-ta.

Taulukko 8-3 M7-400 --järjestelmän yksiköiden mitat

Yksikkö Varatutkorttipaikat

Kor-keus

Syvyys(syvyys

asennettuna)

KeskusyksikköCPU 486-3 (sis. käyttölajikytkimen)

2219 mm

KeskusyksikköCPU 488-3 (sis. käyttölajikytkimen)

2219 mm

(236,5 mm)

LaajennusyksikköEXM 478 290

mm 210 mmMassamuistiyksikköMSM 478 1

mm 210 mm(227,5 mm)

AT-adapteriyksikköATM 478

230 mm*(247,5 mm*)

* Asennussyvyyden määräävät asennettu AT-kortti ja sen pistoke.



8.2 M7-400 -yksiköiden osoitteenanto

Mihin korttiyksiköihin päästään aloitusosoitteella

M7-400 -yksiköistä vain sovellusyksiköt ovat puhuteltavissa suoraan osoitteella.

Laajennusyksikköä EXM 478, AT-adapteriyksikköä ATM 478 ja massamuistiyksik-köä MSM 478 ei voida puhutella S7-400 -pohjaväylän kautta. Näiden yksiköiden jakeskusyksikön välinen kommunikaatio tapahtuu yksinomaan ISA-väylän kautta.

Sovellusyksiköiden osoitteenanto

Toisin kuin signaaliyksiköillä, joilla on keskuslaitteessa vähintään yksi oletusosoite,ei sovellusyksiköillä ole asetettuna oletuskohtaisia osoitteita.

Tämä tarkoittaa, että osoitteet on projektoitava STEP 7:llä. Miten silloin menetel-lään, on kerrottu käsikirjassa Hardwaren konfigurointi ja yhteyksien suunnitteluSTEP 7n versiolla V 5.1.

Liitäntämoduulien osoitteenanto

Liitäntämoduulien osoitteet, joita käytetään yksikköryhmässä sovellusyksikön kans-sa, ovat vastaavan sovellusyksikön nähtävissä vain paikallisesti. Keskusyksikkövoi puhutella vain liitäntämoduuleja, jotka ovat siinä itsessään tai vastaavaan laa-jennusyksikköön liitettynä ja ISA-väylän kautta tavoitettavissa. Näiden liitäntämo-duulien osoitteet tulee määritellä STEP 7:llä. Oletusosoitteita ei ole.

Sovellusyksikölle määriteltyjen liitäntämoduulien paikallista keskusyksikköä ei olemahdollista käsitellä suoraan.

Liitäntäpistemoduulit on kuitenkin mahdollista saavuttaa epäsuorasti keskusyksi-kön ja sovellusyksikön välisellä ohjelmoidulla kommunikaatiolla (katso myös Järjes-telmäohjelmisto / M7-300/400, ohjelmointikäsikirja).

Käytön aikainen osoitteenanto segmentoidussa korttikehikossa

Mikäli M7-yksiköt asennetaan CR2--korttikehikkoon, jossa on jaettu P-väylä (seg-mentoitu korttikehikko), koskee sovellusyksiköiden ja liitäntämoduulien osoittee-nantoa sama kuin ei--segmentoidun korttikehikon käyttöä.



A5E00069480-04

8.3 Sähköisen rakenteen suunnittelu

Johdanto

Tässä kappaleessa on M7-400 --laitteen sähköisen rakenteen suunnitteluun liitty-vää tärkeää tietoa. Siinä kerrotaan:

• miten M7-400:n virrantarve lasketaan esimerkkikonfiguraation avulla ja valitaantarvittava virtalähdeyksikkö.

• mitä muita laajennusmahdollisuuksia PROFIBUS-DPllä on.

Kaikki muu sähköiseen suunnitteluun tarvittava tärkeä informaatio pätee sekäS7-400- että M7-400 -yksiköille. Tästä kerrotaan kappaleessa 4.

Virtalähteen valinta

Tässä kappaleessa on esimerkki siitä, miten korttikehikon virrantarve voidaan arvi-oida. Jokaisen M7-400 --järjestelmän korttikehikon virrantarve tulisi arvioida, jottaasianomaiseen korttikehikkoon voidaan valita sopiva virtalähdeyksikkö.

Yksittäisten yksiköiden virrantarve ja häviötehot ovat asianomaisilla datasivuilla(teknisissä arvoissa).

Laskentaesimerkki

Keskuslaitteeseen, jossa on 18 liitäntäpaikkaa tulee asentaa seuraavat yksiköt:

• 1 keskusyksikkö CPU 488-3

• 1 liitäntäpistemoduuli IF 962-VGA

• 1 liitäntäpistemoduuli IF 962-COM

• 1 laajennusyksikkö EXM 478

• 2 liitäntäpistemoduulia IF 961-DIO

• 1 liitäntäpistemoduuli IF 961-AIO

• 1 massamuistiyksikkö MSM 478

• 1 AT-adapteriyksikkö ATM 478

• 1 lyhyt AT-yksikkö (LAN)

• 3 analogituloyksikköä SM 431; AI 16 x 16 Bit

• 3 digitaalituloyksikköä SM 421; DI 32 x DC 34 V

• 3 digitaalilähtöyksikköä SM 422; DO 32 x DC 34 V

• 1 lähetys--IM



Yksittäisten datalehtien tiedoista voidaan laskea kyseisen korttikehikon virrantarveI seuraavalla tavalla:

Taulukko 8-4 Virtalähdeyksikön virrantarpeen laskentaesimerkki

Yksikkö Tarv.kortti--

ik t

DC +5 V(virrantarpeen maksimiarvot)

paikat I / yksikkö I yhteensä

CPU 488-3 2 3500 mA 3500 mA

IF 962-VGA 600 mA 600 mA

IF 962-COM 100 mA 100 mA

EXM 478 1 200 mA 200 mA

IF 961-DIO 85 mA 170 mA

IF 961-AIO 85 mA 85 mA

MSM 478 1 1000 mA 1000 mA

ATM 478 1 120 mA 120 mA

lyhyt AT-yksikkö (LAN) 1400 mA 1400 mA

SM 431; AI 16 x 16 Bit 3 700 mA 2.100 mA

SM 421; DI 32 x DC 34 V 3 30 mA 90 mA

SM 422; DO 32 x DC 34 V 3 200 mA 600 mA

IM 460-0 1 110 mA 110 mA

Summa 15 10075 mA

Taulukon 8-4 tiedoista käy ilmi, että tässä lasketun virrantarpeen kattamiseksi tuleekorttikehikkoon asentaa virtalähdeyksikkö PS 407 20A (AC 120/230 V jännittee-seen liitettäessä) tai PS 405 20A (DC 24 V jännitteeseen liitettäessä).

Huomautus

Mikäli keskuslaitteeseen halutaan asentaa laajennuslaite jännitettä siirtävänlähetys-IM:n kautta, tulee virtalähdettä valittaessa ottaa huomioon myös kyseisenlaajennuslaitteen virrantarve.



A5E00069480-04

8.4 M7-400:n asennus

Johdanto

Tässä kappaleessa on M7-400 --laitteen asennukseen liittyvää tärkeää tietoa. Siinäkerrotaan:

• asennusjärjestys tarkastuslistan avulla.

• mitä yksikkötarvikkeita toimitetaan mukana ja mitä voidaan tilata erikseen.

• miten päämuistin DRAM-muistimoduulit asennetaan keskusyksikköön.

• miten liitäntäpistemoduuli asennetaan keskus- tai laajennusyksikköön.

• miten lyhyt AT-kortti asennetaan AT-adapteriyksikköön.

• miten laajenukset asennetaan keskusyksikköön.

• miten yksikköryhmä asennetaan korttikehikkoon.

Kaikki muu asennukseen tarvittava tärkeä informaatio pätee sekä S7-400- ettäM7-400 -yksiköille. Tästä kerrotaan kappaleessa 5.



8.4.1 Asennuksen tarkastuslista

Asennuksen tarkastuslista

Tässä kappaleessa kerrotaan M7-400 --laitteen asennuksen kulku vaiheittain.Asennus on syytä tehdä seuraavalla tavalla:

1. Asennetaan korttikehikko ja poistetaan peitelevyt tarvittavista asennuspaikoista(kappale 5).

2. Poistetaan tarvittaessa yksikön kansi ja pannaan se johdotuksen jälkeen jälleenpaikalleen.

3. Tarkastetaan, onko korttikehikon virransyöttö oikein mitoitettu (sivu 8-7).

4. Kiinnitetään virtalähde korttikehikon 1. liitäntäpaikkaan (kappale 5).

5. Asennetaan keskusyksikköön tarvittavat muistimoduulit MEM 478 (sivu 8-11).

6. Työnnetään liitäntäpistemoduulit keskusyksikön tai laajennusyksiköidenEXM 478 moduulilokeroihin (sivu 8-13).

7. Mikäli halutaan käyttää AT-adapteriyksikköä ATM 478, on lyhyt AT-kortti asen-nettava ATM 478:aan ennen seuraavaa vaihetta (sivu 8-15).

8. Kootaan keskusyksikkö ja mahdolliset laajennusyksiköt kokonaiseksi yksikkö-ryhmäksi korttikehikon ulkopuolella (sivu 8-17).

9. Ripustetaan esiasennettu yksikkö/esiasennetut yksiköt tai yksikköryhmä kortti-kehikkoon ja ruuvataan se kiinni (sivu 8-24).

10.Pannaan Memory Card tarvittaessa keskusyksikössä olevaan moduulilokeroon(sivu 8-28).

11.Asennetaan ja johdotetaan tarvittavat S7-400-yksiköt (kappaleet 5 ja 6).

12.Merkitään asennetut yksiköt (liitäntä)paikkanumerolla (kappale 5).



A5E00069480-04

8.4.2 Korttiyksikkötarvikkeet

Johdanto

Yksiköiden pakkaus sisältää tarvittavan perusmateriaalin, jota tarvitaan asennetta-essa M7-400 -yksiköitä korttikehikoihin. Joillekin yksiköille on lisäksi valinnaisia tar-vikkeita.

Tarvikkeet

Yksiköiden tarvikkeet on lueteltu ja selitetty lyhyesti taulukossa 8-5. SIMATICM7-400 --laitteen varaosaluettelo on Referenssikäsikirjan kappaleessa 11.

Taulukko 8-5 Yksiköiden ja korttikehikoiden tarvikkeet

Yksikkö Mukana tulevattarvikkeet

(perustarvikkeet)

Tarvikkeet, joita eitoimiteta

laitteen mukana

Tarvikkeiden tarkoitus

Keskusyksiköt 2 avainta -- Avainta käytetään keskusyksikönkäyttölajikytkimenä.

-- Memory Card Käyttäjäohjelman tallentamiseenkeskusyksikön ollessa jännitteet-tömässä tilassa.

-- MEM 478 Liittämällä muistimoduulitMEM 478 (DRAM) määritelläänpäämuistin koko.

Laajennusyksiköt(EXM 478)

2 yhdistysliitintä2 moduulikantta

(asennettuna)

12 moduulikanttaruuveineen

Käyttämättömien moduulilokeroi-den peittämiseen; 2 moduulikant-ta laajennusyksikköä kohti on joasennettu.

Kaikkilaajennusyksiköt

2 yhdistysliitintä -- Yksikköryhmän yksiköiden kiin-nittämiseen ylhäältä ja alhaalta



8.4.3 Muistimoduulien asennus keskusyksikköön

Johdanto

M7-400--automaatiolaitteen keskusyksiköiden muistimoduulit MEM 478 toimitetaanerikseen. Muistimoduulit on asennettava paikalleen ennen kuin yksikkö laajennu-syksiköineen kiinnitetään korttikehikkoon.

Huomautus

Keskusyksikköön on asennettava liitäntäpaikoille 1 ja 2 kuhunkin yksisamansuuruinen ”DRAM”-muistimoduuli.


!Varoitus



Muistimoduuleja asennettaessa on ESD-määräykset otettava huomioon.

Muistimoduulien asennus

Muistimoduulin asentamiseksi keskusyksikön liitäntäpaikkaan toimitaan seuraaval-la tavalla:

1. Poistetaan keskusyksikön vasemmalla puolella ylhäällä oleva kansi irrottamallasiinä olevat kolme ruuvia.

2. Kiinnitetään ensimmäinen vaadittavan suuruinen ”DRAM”-muistimoduuli paikal-leen n. 45° asteen kulmassa pohjaan asti liitäntäpaikkaan 1(katso kuva 8-1).

3. Painetaan ”DRAM”-muistimoduulia esiin työntyvältä puolelta piirilevyä kohti,kunnes muistimoduuli tarttuu kummaltakin sivulta kiinni pitimiin(katso kuva 8-1).

4. Kiinnitetään toinen samansuuruinen ”DRAM”-muistimoduuli samalla tavalla lii-täntäpaikkaan 2 (katso kuva 8-1).




A5E00069480-04

Huomautus


Muistimoduuleja ei saa asentaa voimaa käyttäen.

2

434

Liitäntäpaikka 1

Liitäntäpaikka 2

Kuva 8-1 Muistimoduulien asennus keskusyksiköihin

3,3 V-DRAM-muistimoduuli(päämuistia varten)

Lovi


Kuva 8-2 3,3 V muistimoduuli



8.4.4 Liitäntäpistemoduulien asennus

Liitäntäpistemoduulien asennus

Seuraavissa yksiköissä on moduulilokerot liitäntämoduulien asennusta varten:

• Keskusyksikkö CPU 486-3, 2 moduulilokeroa;

• Keskusyksikkö CPU 488-3, 2 moduulilokeroa;

• Laajennusyksikkö EXM 478, 3 moduulilokeroa.

!VaroitusYksiköt voivat vahingoittua.Jännitteellisiä muistimoduuleja paikalleen pantaessa tai irrotettaessa voivat sekäkeskus-, laajennusyksiköt sekä liitäntämoduulit vahingoittua.Liitäntämoduuleja ei saa koskaan kiinnittää tai irrottaa jännitteellisinä. Ennenliitäntäpistemoduulien kiinnittämistä tai irrottamista kytketään virransyöttö (PS)aina pois päältä.

!Varo

Saattaa aiheutua henkilö- ja esinevahinkoja.Liitäntäpistemoduuleissa on sähköisesti herkkiä komponentteja, jotka voivatrikkoutua kosketuksesta.Komponenttien pintalämpötilat voivat olla jopa 70o C ja palovammojen saaminenon mahdollista.Sen vuoksi liitäntäpistemoduuleja tulee aina pitää kiinni etulevyn vaakasivuista.Liitäntäpistemoduuleja asennettaessa on otettava huomioon ESD-määräykset.

Liitäntäpistemoduulin asentamiseksi keskus- tai laajennuskehikon moduulilokeroontoimitaan seuraavalla tavalla:

1. Pidetään kiinni liitäntäpistemoduulin etulevyn vaakasivuista.

2. Ohjataan liitäntäpistemoduulin johtolevyn loppuosa, kuten kuvassa 8-3 on esi-tetty, liitäntälokeron alempaan ja ylempään asennuskiskoon.

3. Työnnetään liitäntäpistemoduulia hitaasti lokeroon, kunnes etulevy on moduuli-lokeron kehysten kanssa samassa linjassa.

4. Etulevy on ehdottomasti kiinnitettävä kummallakin esiasennetulla kiinteälläM2,5 x 10- urakantaruuvilla moduulilokeron kehykseen vasemmalle (puolelle).



A5E00069480-04

EXM 478

Moduulilokeron kehys,jossa reikä kiinnitystä varten

Asennus-kiskot

Kuva 8-3 Liitäntäpistemoduulin kiinnitys laajennusyksikköön

Käyttämättömien moduulilokerojen peittäminen

Keskus- tai laajennusyksiköillä on toimitustilassa vain ylempi moduulilokero avoin.Toimitettaessa kaikki moduulilokerot on suljettu moduulikansilla. Moduulikansi onkiinnitetty ruuveilla moduulilokeron kehykseen.

Irrotetaan ruuvit ja poistetaan moduulikansi, jos laajennusyksikköön halutaan asen-taa enemmän kuin yksi liitäntämoduuli.



8.4.5 Lyhyen AT-kortin asennus

AT-kortin asennus

AT-adapteriyksikköön ATM 478 voidaan asentaa lyhyt AT-kortti. Siinä voidaan käyt-tää vain lyhyitä AT-kortteja, joissa on urallinen kiinityskulma (katso myös kappale”M7-400:n laajennukset” Referenssikäsikirja).

AT-kortin asentamiseksi AT-adapteriyksikköön ATM 478 toimitaan seuraavallatavalla:

! Varoitus


Jännitteellistä AT-korttia kiinnitettäessä tai irrotettaessa ja ottamattaESD-määräyksiä huomioon voivat sekä keskusyksikkö, AT-adapteriyksiköt ettäAT-kortti vahingoittua.

AT-korttia ei saa koskaan kiinnittää eikä irrottaa jännitteellisenä. Ennen AT-kortinkiinnittämistä tai irrottamista kytketään virransyöttö (PS) aina pois päältä.ESD-määräykset tulee ottaa huomioon.

1. Mikäli AT-adapteriyksikkö ATM 478 on asennettu korttikehikkoon, on yksikkö-ryhmä purettava ja irrotettava AT-adapteriyksikkö ATM 478 tästä ryhmästä.

2. Poistetaan ATM 478:stä ylhäältä vasemmalta kansi (kuva 8-4).

3. Poistetaan ATM 478:sta ylhäällä edessä oleva AT-yksikön kiinnityskulma(kuva 8-4).

4. Työnnetään AT-kortti edestä päin paikalleen (kuva 8-4).

5. Työnnetään AT-korttia sivussa olevan aukon kautta ja edestä alaspäin ISA-väy-läpistokkeeseen,kunne se naksahtaa. On otettava huomioon, että AT-kortinkannatinlevy liukuu ATM 478:n etupuolella olevan metallijousen alle (kuva 8-4).

6. Kiinnitetään pidikekulma AT-kortin kannatinlevyn vinon osan päälle ja ruuvataanse kiinni AT-kortin kannatinlevyyn ja ATM 478:aan.

7. Asennetaan ATM 478:n ylhäällä vasemmalla oleva kansi paikalleen.



A5E00069480-04

4

5 6

5

3

27

5

Kuva 8-4 AT-kortin asennus AT-adapteriyksikköön ATM 478



8.4.6 Laajennusten asennus keskusyksikköön

Johdanto

Ennen M7-400 --laitteen asennusta korttikehikkoon, on ohjelmoitavat yksiköt kaikki-ne laajennuksineen esiasennettava.

Tässä kappaleessa on tarvittavaa tietoa keskusyksikön, jossa on laajennuksia, ku-ten esim. laajennusyksikkö EXM 478, AT-adapteriyksikkö ATM 478 ja massamuis-tiyksikkö MSM 478, esiasentamiseksi yksikköryhmään.

Asennusjärjestys

Asennettaessa noudatetaan seuraavaa järjestystä:

1. Poistetaan yksiköiden pistoke- ja vastakepeitelevyt.

2. Poistetaan mukana toimitetut yhdistysliittimet ylhäältä ja alhaalta.

3. Poistetaan yksiköiden suojakotelot.

4. Asetetaan yksiköt tasaiselle alustalle ja työnnetään yhteen.

5. Kiinnitetään yksiköt yhdistysliittimillä toisiinsa ylhäältä ja alhaalta.

Alla on selitetty laajennusten asennuksen yksittäiset vaiheet.



A5E00069480-04

Pistoke- ja vastakepeitelevyjen poistaminen

Keskusyksikön oikealla puolella sijaitsee 120--napainen vastake laajennusten liitä-miseksi ISA-väylään (katso kuva 8-5). Tämä vastake on suojattu irrotettavalla kan-nella.

Laajennuksissa EXM 478, ATM 478 ja MSM 478 on

• vasemmalla puolella siihen sopiva pistoke

• oikealla puolella laajennusvastake muiden laajennusyksiköiden liittämiseksi.

Poistetaan laajennuspistokkeiden kuljetussuoja ja niiden yksiköiden laajennusvas-takkeiden kalvo, joihin liitetään vielä muita laajennuksia.

esim. CPU488-3

esim. EXM 478

Laajennusvastake

Laajennuspistoke

Kuva 8-5 Laajennusvastakkeen ja -pistokkeen sijainti



Yhdistysliittimen poisto

Laajennusyksiköissä on ylhäällä ja alhaalla yhdistysliittimet. Poistetaan nämä liitti-met vetämällä niitä ylös tai alas.

Kuva 8-6 Laajennusyksikkö EXM 478 asennettuine yhdistysliittimineen



A5E00069480-04

Etukannen poisto

Etukannellisten yksiköiden etukansi (esim. keskusyksikkö) poistetaan ennen yksi-köiden yhteen liittämistä.

Tällöin menetellään seuraavalla tavalla:

1. Painetaan lukitussalpaa alaspäin (1).

2. Käännetään kantta eteenpäin (2).

Kuva 8-7 esittää, miten etukansi poistetaan.

(1)

(2)

Kuva 8-7 Etukannen poisto



Yksiköiden yhteenliittäminen

Otetaan keskusyksikkö ja ensimmäinen laajennus, asetetaan nämä tasaiselle alus-talle ja työnnetään yksiköt sitten varovasti yhteen niin, että laajennuksen pistokekaikkine piikkeineen osuu tarkasti keskusyksikön vastakkeeseen.

Kiinnitetään sitten muut yksiköt peräjälkeen jo yhteenliitettyihin osiin(katso kuva 8-8).

esim. EXM 478

esim. ATM 478

esim. MSM 478

1.2.

3.

tasainen alusta

esim. CPU 488-3

Kuva 8-8 Keskusyksikön ja laajennusten yhteenliittäminen

Huomautus

On otettava huomioon, että keskusyksikköön liitettävillä laajennuksilla on sääntöjäsekä lukumäärän että järjestyksen suhteen. Säännöt ovat Referenssikäsikirjankappaleessa ”M7-400:n laajennukset”.

Täten kaikki laajennukset on liitetty keskusyksikön ISA-väylään (katso kuva 8-9).



A5E00069480-04

tasainen alusta

Kuva 8-9 Yksikköryhmä: Keskusyksikkö ja laajennukset

!Varoitus

Pistokkeen piikit voivat vahingoittua!

Mikäli yksiköitä kallistetaan yhteenliitettäessä, voivat pistokeen piikit vahingoittua.

Yksiköt on liitettävä yhteen sovitustarkasti.

Yksiköiden kiinnitys toisiinsa yhdistysliittimillä

Yhteenliitetyt yksiköt kiinnitetään toisiinsa molemmilla mukana tulevilla yhdistysliitti-millä (kuva 8-10) kiertymisen tai kallistumisen estämiseksi. Menetellään seuraavas-ti:

1. Työnnetään yhdistysliitin – kuten kuvassa 8-11 on esitetty – ylhäältä kahdenyhteenliitettävän yksikön väliin kunnes taivutetut liittimen päät koskettavat yksi-köiden kotelon reunaa.

2. Järjestetään yhdistysliittimet sitten niin, että aina yksi taivutettu liitinpää on yksi-kön kotelon rasterireiässä. Tällöin pitäisi ensimmäisen taivutetun liittimen päänolla 5. rasterireiässä korttiyksikön takaseinästä lukien.



3. Sitten painetaan yhdistysliitintä alas, kunnes kaksi suorakulmaista taitosta ottaakiinni kortin pintaan. Kuvassa 8-11 yhdistysliitin on lopullisessa sijoituspaikas-saan.

4. Toistetaan vaiheet 1 ... 3 kiinnitettävien yksiköiden alapuolella.

Taivutettuliitinpää

Suorakulmaantaivutettuliitinpääliitinpää

Kuva 8-10 Yhdistysliitin

5. rasterireikä

Kuva 8-11 Yksiköiden kiinnitys toisiinsa yhdistysliittimillä (periaatekuva)



A5E00069480-04

8.4.7 Yksikköryhmän asennus korttikehikkoon

Johdanto

Asennettaessa M7-400 -keskusyksikkö yhdessä S7-400 -sarjan yksiköiden kanssakorttikoehikkoon toimitaan kaikkien yksiköiden kohdalla jo kappaleessa 5 kuvatullatavalla. Mikäli M7-400 -keskusyksikössä on laajennuksia, tulee se laajennuksineenesiasentaa yksikköryhmäksi (katso myös kappale 8.4.6 ”Laajennusten asennuskeskusyksikköön”). Tässä kappaleessa kerrotaan tällaisen yksikköryhmän asen-nuksesta korttikehikkoon.

Työkalut

Yksikköryhmän asentamiseen tarvitaan ruuvitaltta, jonka teräleveys on 3,5 mm.

Asennuksen työjärjestys

Yksikköryhmän asentamiseksi korttikehikkoon toimitaan seuraavassa järjestykses-sä:

1. Poistetaan peitelaipat korttikehikon liitäntäpaikoista, joihin yksikköryhmä halu-taan asentaa. Tartutaan peitelevyyn merkityistä kohdista ja vedetään sitä eteen-päin.

2. Irrotetaan virtalähdeyksikkö verkosta.

3. Asennetaan yksikköryhmä paikalleen ja käännetään sitä alaspäin(katso kuva 8-12).

4. Ruuvataan yksikköryhmän yksiköt kiinni ylhäältä ja alhaalta vääntömomentilla0,8 ... 1,1 Nm (katso kuva 8-13).

5. Asennetaan muut yksiköt.

6. Kun kaikki korttiyksiköt on asennettu, työnnetään CPUn käyttölajikytkimenavain paikalleen (katso kuva 8-14).

7. Johdotuksen jälkeen työnnetään yksiköiden etulevyt jälleen paikoilleen.

Seuraavassa on selitetty yksikköryhmän asennuksen tärkeimmät vaiheet.

Yksiköiden irrottaminen on selitetty kappaleessa 8.8 alkaen sivulta 8-46.



Yksikköryhmän ripustus

Ripustetaan yksikköryhmä paikalleen (1) ja käännetään sitä alaspäin (2). Kuva8-12 esittää, miten yksikköryhmä ripustetaan korttikehikkoon ja käännetään.

Huomautus

Yksikköryhmää ei saa painaa alaspäin ripustuksen aikana.

1

2

Kuva 8-12 Yksikköryhmän, joka muodostuu CPU-yksiköstä ja laajennuksista, ripustus ja kääntö



A5E00069480-04

Korttiyksiköiden kiinniruuvaus

Kuva 8-13 esittää, miten yksiköt tulee ruuvata kiinni.

Vääntömomentti0,8 ... 1,1 Nm

Kuva 8-13 Korttiyksiköiden kiinniruuvaus



Avaimen työntäminen käyttölajikytkimeen

Kuva 8-14 esittää, miten avain työnnetään STOP--asennossa keskusyksikköön.Avain voidaan poistaa STOP-- tai RUN--asennossa.

Kuva 8-14 Avaimen työntäminen keskusyksikköön



A5E00069480-04

8.4.8 Memory Cardin paikalleen pano/irrotus

Memory Cardin tarkoitus

Käyttämällä Memory Cardia voidaan

• tallentaa käyttöjärjestelmä, käyttäjäohjelmat ja -tiedot (kuten levykkeellä),

• kuljettaa Memory Cardille talletettuja ohjelmia ja tietoja,

• saada ohjelmat ja tiedot myös JÄNNITTEEN OLLESSA POIS PÄÄLTÄ.

Memory Cardin paikalleen pano/irrotus

Memory Card saadaan panna paikalleen ja irrottaa vain, mikäli Memory Cardia eikäsitellä, ts. keskusyksikön käyttölajinäytön ”SD” on oltava POIS PÄÄLTÄ. Kuva8-15 esittää, miten Memory Card työnnetään keskusyksikköön.

!Varoitus

Dataa voi kadota Memory Cardia paikalleen pantaessa ja irrotettaessa.

Mikäli käyttäjäohjelmassa tehdään Memory Cardia paikalleen pantaessa taiirrotettaessa Memory Cardin kirjoituskäsittelyjä, ei datakonsistenssia voi taata.

Mikäli ei olla varmoja siitä, ettei Memory Cardilla tapahdu kirjoituskäsittelyä,vaihdetaan se vain jännitteettömässä tilassa.

Kuva 8-15 Memory Cardin paikalleen pano keskusyksikköön



8.5 Yksikköryhmän liittäminen

Johdanto

Yksikköryhmän yksittäiset yksiköt ja liitäntämoduulit voidaan liittää yleisesti saata-villa kaapeleilla ja pistokkeilla.

Vaatimukset

Pistokekoteloiden ja kaapelien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

• PistokekoteloPistokekotelon korkeus saa olla maks. 43 mm, leveys maks. 19 mm. Siinä tuleeolla sivulla 45°-liittymäkulma kaapelia varten. Referenssikäsikirjan kappaleessa”Varaosat ja tarvikkeet” lueteltujen kaapelien ja johtimien pistokekotelot vastaa-vat näitä vaatimuksia.

• KaapelitKaapeleina saa käyttää vain vaipalla suojattuja kaapeleita. Vaipan tulee olla lii-tetty pieniohmisesti runkomaahan.

Liitettävät komponentit

Yksikköryhmä voi muodostua seuraavista komponenteista:

• keskusyksikkö MPI-liitännällä ja liitäntämoduuleilla

• laajennusyksikkö EXM--iitäntämoduuleilla

• AT-adapteriyksikkö ATM lyhyellä AT-kortilla

• massamuistiyksikkö rinnakkaisliitännällä

Keskusyksikön liittäminen

Miten MPI-liitäntä missäkin käyttötapauksessa liitetään, kerrotaan kappaleessa 7”Verkotus”.

Liitäntämoduulien liittäminen

Liitäntämoduulit on varustettu Sub-D- vastakkeella tai -pistokkeella. Jotta liitäntä-moduuleihin voidaan liittää laitteita, tulee kaapeleissa olla vastaavat vastapistok-keet tai -vastakkeet tai käytetään markkinoilla olevia valmiskaapeleita. Sub-D -vas-takkeiden tai -pistokkeiden merkitys on kerrottu asianomaisen liitäntämoduulinkuvauksessa Referenssikäsikirjan kappaleessa ”Liitäntäpistemoduulit”.



A5E00069480-04

Massamuistiyksikön liittäminen

Massamuistiyksikön MSM 478 rinnakkaisliitännän merkitys on kerrottu Referenssi-käsikirjan kappaleessa ”M7-400 laajennukset”.

Lyhyen AT-kortin liittäminen

Lyhyissä AT-korteissa tarvittavien liitäntöjen merkitys on kerrottu vastaavassa do-kumentoinnissa.

8.6 MPI-väylän tai PROFIBUS-DP-väylän muodostaminen

2 väylää

M7-400 --laitteeseen voidaan

• muodostaa MPI--liitännällä MPI-väylä

• muodostaa M7-400 -masterilla PROFIBUS-DP -väylä

Kappaleessa 7 kerrotaan, miten yksi näistä väylistä muodostetaan ja mitä sillointulee ottaa huomioon.

Erityistä koskien M7-400 -laitetta

Jotta M7-400 --laite voidaan liittää masterina PROFIBUS-DP -väylään, vaaditaan,että liitäntämoduuli IF 964-DP liitetään joko suoraan keskusyksikköön CPU 486-3tai CPU 488-3 tai johonkin keskusyksikköön kuuluvaan laajennusyksikköönEXM 478.

Esimerkki kahden (2) väylän käytöstä

Kuvassa 8-16 on esimerkki M7-400 -keskusyksiköstä, joka on integroitu MPI-väy-lään ja jota käytetään samalla DP-masterina PROFIBUS-DP -väylässä.



OP 25

M7-400

M7-400, jossaCPUDP-masterina ET 200M

S5-95U

ET 200B

RS 485-toistin

PG*

M7-400

M7-400

M7-400

OP 25

ET 200M

S5-95U

ET 200B

päätevastus kytkettynä* liitetty vain käyttöönoton / huollon aikana välijohdolla

PROFIBUS-DP-MPI-väylä

S5-95U

ET 200B

ET 200B

väylä

Kuva 8-16 Esimerkki rakenteesta, jossa CPUhun on liitetty MPI- ja PROFIBUS-DP -väylä



A5E00069480-04

8.7 Käytön valmistelu

Sisältö

Tässä kappaleessa kerrotaan lyhyesti tarvittavista toimenpiteistä M7-400 --laitteenkäytön aloittamiseksi.

Siinä kerrotaan

• tarkastuslistasta, missä järjestyksessä esivalmistelut on suoritettava

• miten ohjaus- ja periferialaitteet liitetään

• miten PG liitetään COM-liitännän avulla

• miten PG liitetään MPI-liitännän avulla yksittäiseen M7-400 --laitteeseen, usei-siin verkotettuihin liittyjiin tai maadoittamattomiin liittyjiin

• miten tila- ja virhenäyttö tarkastetaan ensimmäisellä kytkentäkerralla

Kaikki muu käytön valmisteluun tarvittava informaatio pätee (perusnollausta lukuunottamatta) sekä S7-400- että M7-400 -yksiköille. Tästä kerrotaan kappaleessa 8.

Tarkastuslista käytön valmistelua varten

Toimitaan seuraavalla tavalla:

1. Varmistetaan, että virtalähdeyksikkö on kytketty pois päältä.

2. Pannaan puskuriparistot paikalleen virtalähdeyksikköön (katso kappale 8).

3. Käännetään käyttölajikytkimen avain ”STOP”--asentoon.

4. Liitetään käytettävissä olevat ohjaus- ja periferialaitteet (katso sivu 8-33).

5. Kytketään periferialaitteet päälle.

6. Kytketään korttikehikon virtalähde (PS) päälle.

7. Käännetään käyttölajikytkimen avain ”RUN”--asentoon.

8. Tarkastetaan, toimivatko tila- ja virhenäytöt oikein (katso sivu 8-45).



Täydellisen käyttöönoton vaiheet

M7-400 --laitteen täydellisen käyttöönoton yhteydessä on suoritettava vielä seuraa-vat vaiheet:

1. Konfiguroidaan M7-400 --laite STEP 7:llä.

2. Siirretään käyttöjärjestelmä, suoritetaan tarvittaessa BIOS-Setup.

3. Ladataan käyttäjäohjelmisto PG/PCltä keskusyksikköön, testataan ja otetaankäyttöön.

Miten BIOS-Setup suoritetaan keskusyksikössä on kerrottu Referenssikäsikirjankappaleessa ”M7-400 keskusyksiköt”. Muissa tilanteissa viitataan Käyttäjäkäsikir-jaan M7-SYS.

8.7.1 Ohjaus- ja periferialaitteiden liitäntä

Johdanto

Mitä ohjaus- ja periferialaitteita M7-400 --laitteeseen voidaan liittää, riippuu senkonfiguraatiosta.

Tarkempaa tietoa kaikista M7-400n liitäntämahdollisuuksista on vastaavien kappa-leiden teknisissä arvoissa.

Käytön valmisteluun tarvitaan joko PC/PG tai M7-400 -konfiguraatio, jossa on mo-nitori, näppäimistö, laajennus- ja massamuistiyksikkö sekä liitäntämoduulit.

Kokonaisjärjestelmän häiriökestoisuuden kannalta suositellaan periferialaitteita lii-tettäessä käytettäväksi Siemensin toimittamia standardi-välikaapeleita.

Huomautus

Mikäli monitorikaapelit sekä keskusyksikön ja näppäimistön, kirjoittimien jne.väliset välikaapelit vedetään rinnakkain vahvavirtakaapelien kanssa, voi monitorinkuvaruudulla sekä M7-400 -kokonaisjärjestelmässä syntyä häiriöitä.

Monitorikaapeleita eikä M7-400 --laitteen ja näppäimistön, kirjoittimien jne. välisiävälikaapeleita saa vetää rinnakkain vahvavirtakaapelien kanssa!

Tarvittaesa on järjestettävä erillinen kaapelihylly, joka on vähintään 50 cmetäisyydellä vahvavirtakaapeleista.



A5E00069480-04

VGA-monitorin liittäminen lähipiirissä

Jotta VGA-monitori voidaan liittää keskusyksikköön lähipiirissä, on keskusyksiköntai vastaavan laajennusyksikön moduulilokerossa oltava liitäntäpistemoduuliIF 962-VGA. Liitetään monitori liitäntäpistemoduulin IF 962-VGA (maks. 2,5 m)15--napaiseen high density Sub-D -liittimeen.

Näppäimistön liittäminen

Näppäimistö liitetään liitäntäpistemoduulin IF 962-VGA 6--napaiseen mini-DIN -pyöröliittimeen.

Ohjeita monitorien paikalleen asentamiseen

Monitoreja paikoilleen asennettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:

• On otettava huomioon, että monitorien välinen etäisyys asynkronisessa käytös-sä on vähintään 15 cm, koska muuten sattaa esiintyä kuvahäiriöitä.Poikkeus: Monitorit, joissa on MU-metallikuori.

• Monitorin ja magneettisten vieraslähteiden välillä on oltava riittävästi tilaa.

• Monitoreja ei saa asettaa metallihyllyihin tai --pöydille. Kun ympäröivä metallile-vy magnetisoituu voi syntyä värivääristymiä tai kuvan siirtymiä.

• On vältettävä monitorien asentamista muuntajien, radiolähettimien, magneettienja vahvavirtakaapelien läheisyyteen.

• Magneettisten vieraskenttien vaikutusta voidaan pienentää käyttämällä MU-me-tallisuojausta.

Erityisehdot käytettäessä toimistomonitoreja

Toimistomonitoreja paikoilleen asennettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon seuraa-vat asiat:

• Toimistomonitoreita, joissa on sisällä metallisoitu muovikotelo, ei saa käyttääEMC-kuormitetuissa ympäristöolosuhteissa, koska sisäistä metallipintaa ei voijälkeenpäin liittää ulkoiseen maadoituskiskoon. EMC-kuormitetuissa ympäris-töolosuhteissa ei elektroniikkamaan ja monitorien runkomaan välinen tarvittavaerotus useimmissa toimistomonitoreissa ole mahdollinen.

• Tällaisia monitoreja voidaan käyttää vain perinteisten VGA-kaapelien yhteydes-sä. Liitäntä M7-400 --laitteeseen on siten vain rajoitetusti mahdollinen, koskanäillä kaapeleilla voidaan silloittaa vain lyhyitä etäisyyksiä.



Kirjoittimen liittäminen

Kirjoitin voidaan liittää sarja-- tai rinnakkaisliitäntäpisteeseen.

• Kirjoitin, jossa on rinnakkaisliitäntä, liitetään asianomaisella välikaapelilla liitän-tämoduuliin IF 962-LPT.

• Kirjoitin, jossa on sarjaliitäntä, liitetään asianomaisella välikaapelilla liitäntämo-duuliin IF 962-COM.

Suositellaan käytettäväksi Siemens-kirjoittimia.

Huomautus

M7-400 -komponentin ja kirjoittimen välisenä yhdistyskaapelina saa käyttää vainyhdistyskaapelia, joka on suojattu molemmin puolin maadoitetulla vaipalla.

Hiiren liittäminen

Hiiri liitetään liitäntämoduuliin IF 962-COM.

Kaapelin maksimipituus

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, mikä on yksittäisten laitteiden liitäntäkaapeleidenmaksimipituus. Edellytyksenä on häiriövapaa hardware-rakenne.

Taulukko 8-6 Ohjaus- ja periferialaitteiden enimmäiskaapelipituudet

Laite Maks. pituus

Näppäimistö

• liitäntä IF 962-VGA 2,5 m

Monitori

• liitäntä IF 962-VGA 2,5 m

Kirjoitin

• rinnakkaisliitäntä IF 962-LPT 3,0 m



A5E00069480-04

8.7.2 PGn liittäminen COM-liitäntään

Johdanto

Mikäli M7-400 --laitetta käytetään ilman monitoria ja näppäimistöä, tarvitaan BIOS-Setupin ensimmäisiä asetuksia varten PG (tai toinen PC).

Tässä kappaleessa kerrotaan, miten PG liitetään liitäntämoduulin IF 962-COMCOM1-liitännän kautta M7-400 --laitteeseen. On olemassa myös mahdollisuus liit-tää PG M7-400 -keskusyksikön MPI-liitännän kautta. Tässä tapauksessa luetaankappaleet 8.7.3 ... 8.7.5.

M7-400:n liittäminen PGhen

Liitetään keskusyksikössä olevan liitäntämoduulin COM1-liitännän 9--napainenSub-D-pistoke PGn vapaan COM-liitännän pistokkeeseen. Tässä tapauksessa onolemassa seuraavat liitäntätavat:

• liitäntä ilman ohjausjohtimien käyttöä

• liitäntä ohjausjohtimia käyttäen

Liitäntä ohjausjohtimilla

Mikäli COM1-liitännän kautta tapahtuvassa tietoliikenteessä käytetään liitännänohjausjohtimia, tarvitaan ”Nolla-modeemi”-välikaapelia.

Tämä voi olla tarpeen, mikäli esim. keskusyksikön ”autoexec.bat”:ssa annetaan:

:

CTTY COM1

:

Mikäli PGssä on vapaa COM-liitäntä 9--napaiselle Sub-D -pistokkeelle, niin silloin”Nolla-modeemin”-välikaapeli voidaan katsoa seuraavasta taulukosta 8-7.

Tämä kaapeli on myös tilattavissa valmiina (katso V.24-kaapelit Referenssikäsikir-jan kappale ”Varaosat ja tarvikkeet”).

Taulukko 8-7 ”Nolla-modeemi” -välikaapeli liitettäessä CPU IFllä PGn COM-liitäntään, jossaon 9--napainen Sub-D -pistoke

Signaali Nas--ta

Liitäntä Nas--ta

Signaali

E1 / GND U yhdistettynä U E1 / GND

M5 / DCD 1 -- 1 M5 / DCD

D2 / RxD 2 yhdistettynä 3 D1 / TxD

D1 / TxD 3 yhdistettynä 2 D2 / RxD

S1 / DTR 4 yhdistettynä 6 M1 / DSR



Taulukko 8-7 ”Nolla-modeemi” -välikaapeli liitettäessä CPU IFllä PGn COM-liitäntään, jossaon 9--napainen Sub-D -pistoke

Signaali SignaaliNas--ta

LiitäntäNas--ta

E2 / GND 5 yhdistettynä 5 E2 / GND

M1 / DSR 6 yhdistettynä 4 S1 / DTR

S2 / RTS 7 yhdistettynä 8 M2 / CTS

M2 / CTS 8 yhdistettynä 7 S2 / RTS

M3 / RI 9 -- 9 M3 / RI

9--napainenSub-D -liitin(COM1 / IF)

Nasta ”U” = kotelo (vaippa)Pituus: maks. 10 m

9--napainenSub-D -liitin

(COMx / PG)

Mikäli PGssä on vapaa COM-liitäntä 25--napaiselle Sub-D -pistokkeelle, niin silloin”Nolla-modeemin”-välikaapeli voidaan katsoa seuraavasta taulukosta 8-8.

Taulukko 8-8 ”Nolla-modeemi”-välikaapeli liitettäessä CPU IFllä PGn COM-liitäntään, jossaon 25--napainen Sub-D -pistoke

Signaali Nas--ta

Liitäntä Nas--ta

Signaali

E1 / GND U yhdistettynä U E1 / GND

M5 / DCD 1 _ 8 M5 / DCD

D2 / RxD 2 yhdistettynä 2 D2 / RxD

D1 / TxD 3 yhdistettynä 3 D1 / TxD

S1 / DTR 4 yhdistettynä 6 M1 / DSR

E2 / GND 5 yhdistettynä 7 E2 / GND

M1 / DSR 6 yhdistettynä 20 S1 / DTR

S2 / RTS 7 yhdistettynä 5 M5 / CTS

M2 / CTS 8 yhdistettynä 4 S2 / RTS

M3 / RI 9 _ 22 M3 / RI




(COMx / PG)



A5E00069480-04

Liitäntä ilman ohjausjohtoja

Jos COM-liitännän kautta tapahtuvaa tietoliikennettä ohjataan yksinomaan datajoh-timilla, riittää keskusyksikön ja PGn yhdistämiseksi oheinen välikaapeli.

Mikäli PG:ssä on vapaa COM-liitäntä 9--napaiselle Sub-D -pistokkeelle, niin silloinvälikaapeli voidaan katsoa seuraavasta taulukosta 8-9.

Taulukko 8-9 Välikaapeli liitettäessä CPU IFllä PGn COM-liitäntään, jossa on 9--napainenSub-D -pistoke

Signaali Nasta Liitäntä Nasta Signaali

E1 / GND U U E1 / GND

D2 / RxD 2 2 D2 / RxD

D1 / TxD 3 3 D1 / TxD

E2 / GND 5 5 E2 / GND




(COMx / PG)

Mikäli PGssä on vapaa COM-liitäntä 25--napaiselle Sub-D -pistokkeelle, niin silloinvälikaapeli voidaan katsoa seuraavasta taulukosta 8-10.

Taulukko 8-10Välikaapeli liitettäessä CPU IFllä PGn COM-liitäntään, jossa on 25--napainenSub-D -pistoke

Signaali Nasta Liitäntä Nasta Signaali

E1 / GND U U E1 / GND

D2 / RxD 2 2 D1 / TxD

D1 / TxD 3 3 D2 / RxD

E2 / GND 5 7 E2 / GND




(COMx / PG)



8.7.3 PGn liittäminen M7-400 --laitteeseen

PGn liittäminen M7-400 --laitteeseen

PG voidaan liittää valmiilla PG-kaapelilla CPUn MPI--väylään.

Vaihtoehtoisesti voidaan yhdistyskaapeli tehdä itse PROFIBUS-väyläkaapelista javäyläpistokkeista (katso kappale 7).

Kuva 8-17 esittää komponentteja, joita tarvitaan PGn liittämiseksi M7-400 --laittee-seen.

PG-kaapeli

M7-400

PG

Kuva 8-17 PG:n liittäminen M7-400 --laitteeseen



A5E00069480-04

8.7.4 PGn liittäminen useampaan liittyjään

Kaksi rakennevaihtoehtoa

Kun PG liitetään useampaan liittyjään, on silloin kaksi rakennevaihtoehtoa:

• kiinteästi MPI-väylään asennettu PG

• käyttöönottoa ja huoltotöitä varten asennettu PG

Näistä riippuen liitetään PG seuraavalla tavalla muihin liittyjiin (katso myöskappale 7).

Rakennevaihtoehto Liitäntä

Kiinteästi väylään asennettu PG Suoraan MPI-väylään liitetty

Käyttöönottoa ja huoltotöitä varten

asennettu PG

Välijohdon kautta liittyjään liitetty PG

Kiinteästi asennettu PG

MPI-väylään kiinteästi asennettu PG liitetään väyläpistokkeella kappaleessa 7 mai-nittujen sääntöjen mukaan suoraan MPI-väylän muihin liittyjiin.

Kuva 8-18 esittää M7-400 -väylää, jossa on kaksi M7-400 --laitetta. MolemmatM7-400 --laitteet on liitetty toisiinsa väyläpistokkeella.



PROFIBUS-väyläkaapeli

M7-400

M7-400

PG


Kuva 8-18 PGn liittäminen useampaan M7-400 --laitteeseen

PGn liittäminen huoltotapauksessa

Mikäli kiinteää PGtä ei ole käytettävissä suositellaan seuraavaa:

PGn liittämiseksi huoltotarkoitusta varten MPI-väylään, jossa on ”tuntemattomia”liittyjäosoitteita, suositellaan seuraavan osoitteen asettamista huolto-PGhen.

• MPI-osoite: 0

• korkein MPI-osoite: 126.

Lisäksi määritellään M7--konfiguraatiolla MPI-väylän korkein MPI-osoite ja verra-taan sitten PGn korkeinta MPI-osoitetta MPI-väylän korkeimpaan MPI--osoittee-seen.



A5E00069480-04

PG käyttöönottoa tai huoltotöitä varten

PG liitetään välijohdolla käyttöönottoa tai huoltotarkoitusta varten johonkin MPI-väylän liittyjään. Sen vuoksi tämän liittyjän väyläpistokkeella on oltava PG-liitäntä(katso myös kappale 7).

Kuva 8-19 esittää kahta liitettyä M7-400 --laitetta, joihin liitetään PG.


PG-kaapeli= välijohto

M7-400

M7-400

PG

Kuva 8-19 PGn liittäminen M7-400 --verkkoon

8.7.5 PGn liittäminen MPI-väylän maadoittamattomiin liittyjiin

PGn liittäminen maadoittamattomiin liittyjiin

Mikäli MPI-väylän liittyjät tai M7-400 asennetaan maadoittamattomasti(katso kappale 4), saa MPI-väylään liittää vain maadoittamattoman PGn taiM7-400 --laitteen.



Maadoitetun PGn liittäminen MPI--väylään

Liittyjiä halutaan käyttää maadoittamattomasti (katso kappale 4). Mutta PGn MPI--liitäntä on maadoitettu. Jotta liittyjiä voitaisiin kuitenkin käyttää maadoittamattoma-na, tulee liittyjien ja PGn väliin kytkeä RS 485 -toistin. Maadoittamattomat liittyjättulee liittää väyläsegmenttiin 2, mikäli PG liitetään väyläsegmenttiin 1 (liitännät A1B1) tai PG/OP-liitäntäpisteeseen (katso Referenssikäsikirja, kappale 10).

Kuva 8-20 esittää RS 485 -toistinta liitäntäpisteenä MPI-väylän maadoitetun jamaadoittamattoman liittyjän välillä.

M7-400

Väyläsegmentti 2maadoittamattomatsignaalit

PG

Väyläsegmentti 1maadoitetut signaalit

Kuva 8-20 M7-400 --laitteen maadoittamaton käyttö



A5E00069480-04

8.7.6 PROFIBUS-DPn käyttöönotto

Tässä kappaleessa

Tässä kappaleessa kerrotaan, miten PROFIBUS-DP -väylä otetaan käyttöön kes-kusyksikön CPU 486-3 tai CPU 488-3 ollessa DP-masterina.

Edellytykset

Ennen kuin PROFIBUS-DP -väylä voidaan ottaa käyttöön, tulee seuraavien vaihei-den olla tehty:

• PROFIBUS-DP -väylä on muodostettu (katso kappale 7).

• M7-järjestelmäohjelmisto on asennettu (katso Käyttäjäkäsikirja M7-SYS).

• Keskusyksikkö on varustettu liitäntämoduulilla IF 964-DP. Liitäntämoduuli onyhdistetty PROFIBUS-DP-väylään.

• PROFIBUS-DP-väylä on konfiguroitu STEP 7:llä ja kaikille liittyjille on osoitettuPROFIBUS-osoite ja osoitetila (katso käsikirja Hardwaren konfigurointi ja liitän-töjen suunnittelu STEP 7:n versiolla V 5,2). On otettava huomioon, että muuta-miin DP-slaveihin tulee asentaa myös osoitekytkimet (katso asianomaisen DP-slaven kuvaus).

Käyttöönottaminen

PROFIBUS-DP -väylä otetaan käyttöön seuraavalla tavalla:

1. Ladataan STEP 7:llä laadittu PROFIBUS-DP -väylän (normirakenne) konfigu-raatio PGllä keskusyksikköön. Miten silloin menetellään, on kerrottu käsikirjassaHardwaren konfigurointi ja yhteyksien suunnittelu STEP 7:n versiolla V 5.2.

2. Kytketään kaikki DP-slavet.

3. Kytketään keskusyksikkö STOP--tilasta RUN--tilaan.

Keskusyksikön käyttäytyminen käynnistyksessä

Käynnistettäessä keskusyksikkö vertaa ohjerakennetta todelliseen rakenteeseen.Tarkastuksen kesto määritellään STEP 7:llä parametrilohkossa ”STARTUP” para-metrillä ”MODULE TIME LIMITS”.

Mikäli normirakenne = todellinen rakenne, menee keskusyksikkö RUN--tilaan.

Mikäli normirakenne≠ todellinen rakenne, riippuu keskusyksikön käyttäytyminenparametrin ”käynnistys normirakenteella≠ todellinen rakenne” asetuksesta:



Käynnistys, kunohjerakenne≠ todellinen

rakenne = kyllä(oletusasetus)

Käynnistys, kunohjerakenne≠ todellinen rakenne = ei

Keskusyksikkö meneeRUN--tilaan

Keskusyksikkö pysyy STOP--tilassa.

Tässä tapauksessa tarkastetaan, onko kaikki slavet kyt-ketty tai luetaan diagnoosipuskuri (katso käsikirja Hard-waren konfigurointi ja liitäntöjen suunnittelu STEP 7:nversiolla V 5.2).

Parametrilohkon ”STARTUP--toiminta” parametrien asettamiseksi katso Käyttäjä-käsikirja M7-SYS, käsikirja Hardwaren konfigurointi ja liitäntöjen projektointiSTEP 7:n versiolla V 5.2 ja myös STEP 7:n online-apu.

8.7.7 Tila- ja virhenäytön tarkastus

M7-400 --laitteen ensimmäinen päällekytkentä

Syöttöjännitettä päällekytkettäessä palavat M7-400:n keskusyksikön kaikki tila- javirhenäytöt lyhyesti. Mikäli käyttölajikytkin on STOP--asennossa, palaa päällekyt-kennän jälkeen tila-/virhenäyttö ”STOP”. Muuten yksiköt käynnistyvät. Vikatilan-teessa palaa INTF-näyttö.

Mikäli yksiköt eivät ole tässä tilassa, silloin on syytä kääntyä Siemensin huolto- jakorjauspisteen tai SIMATIC-Hotlinen puoleen.

Näin on valmisteltu käyttöönottoa, jota tässä käsikirjassa käsitellään.

Muut toiminnat, kuten esim. käyttöjärjestelmän ja käyttäjäohjelman asennus, ovatKäyttäjäkäsikirjassa ”M7-SYS”.



A5E00069480-04

8.8 Yksiköiden ja moduulien vaihto

Sisältö

Tässä kappaleessa kerrotaan

• miten liitäntämoduulit vaihdetaan.

• miten keskusyksikkö tai yksikköryhmän laajennukset vaihdetaan.

• miten muistimoduulit vaihdetaan.

• miten lyhyt AT-kortti vaihdetaan.

Kaikki muu yksikön vaihtoon tarvittava tärkeä informaatio pätee sekä S7-400- ettäM7-400 -yksiköille. Tästä kerrotaan kappaleessa 9.

Työkalut

Yksiköiden ja moduulien vaihtoon tarvitaan ruuvitaltta, jonka teräleveys on 3,5 mm.



8.8.1 Liitäntäpistemoduulin vaihto

Liitäntäpistemoduulin irrotus

Liitäntäpistemoduuli voidaan korvata toisella irrottamatta asianomaista keskus- tailaajennusyksikköä korttikehikosta. Tällöin toimitaan seuraavassa järjestyksessä:

!Varoitus


Kiinnitettäessä tai irrotettaessa jännitteellisiä liitäntämoduuleja, voivat sekäkeskus- ja laajennusyksiköt että liitäntämoduulit vahingoittua.

Liitäntämoduuleja ei saa koskaan kiinnittää eikä irrottaa jännitteellisinä. Ennenliitäntäpistemoduulien kiinnittämistä tai irrottamista kytketään moduulien ulkoinenvirransyöttö (PS) aina pois päältä. ESD-määräykset tulee ottaa huomioon.

!Varo

Saattaa esiintyä henkilö- ja esinevahinkoja.Liitäntämoduuleissa on sähköisesti herkkiä osia, jotka voivat rikkoutuakosketuksesta.Osien pintalämpötilat voivat olla jopa 70o C ja palovammojen saaminen onmahdollista. Sen vuoksi liitäntäpistemoduuleja tulee aina pitää kiinni etulevynylä--/alalaidasta.Liitäntäpistemoduuleja asennettaessa on otettava huomioon ESD-määräykset.

1. Asetetaan keskusyksikkö ja kaikki M7-400--laitteen toimintayksiköt käyttölajikyt-kimellä STOP--tilaan.

2. Katkaistaan yksiköiden kuormajännite

3. Irrotetaan automaatiolaite verkosta.

4. Irrotetaan Sub-D -pistokeliittimien ruuvit ja vedetään kaikki pistokkeet irti.

5. Irrotetaan kaksi irtoamatonta urakantaruuvia, joilla liitäntäpistemoduulin etulevyon kiinnitetty moduulilokeron vasempaan kehykseen, niin pitkälle, että etulevyvoidaan vetää n. 6 mm päähän (ulospäin).

6. Vedetään liitäntäpistemoduuli varovasti ulos moduulilokeron asennuskiskosta(katso kuva 8-21). Pidetään tällöin kiinni liitäntäpistemoduulin etulevyn ylä--/ala-laidasta.



A5E00069480-04

!Varoitus

Liitäntämoduulit voivat vahingoittua.

Jos useampia liitäntämoduuleja vaihdetaan yhtä aikaa ja liitäntämoduulienetupistokkeet vaihtuvat tällöin keskenään, voivat liitäntämoduulit vahingoittua.

Etupistokkeet on syytä merkitä nimikilvillä, jotta ne voidaan työntää paikoilleenoikeaan liitäntämoduuliin.

EXM 478

Moduulilokeron kehys,jossa reikä kiinnitystä varten

Asennus-kiskot

Kuva 8-21 Liitäntämoduulin irrotus laajennusyksikön moduulilokerosta

Liitäntäpistemoduulin asennus

Asennetaan uusi liitäntäpistemoduuli päinvastaisessa järjestyksessä. Lisäohjeitaon kappaleessa 8.4.4, ”Liitäntäpistemoduulin asennus” sivulta 8-13 lähtien.



8.8.2 Yksikköryhmän keskusyksikön tai laajennusten vaihto

Yksikön irrotus

Yksikön irrottamiseksi yksikköryhmästä toimitaan seuraavassa järjestyksessä:

1. Asetetaan keskusyksikkö ja kaikki M7-400 --laitteen toimintayksiköt käyttölaji-kytkimellä STOP--tilaan.

2. Katkaistaan yksiköiden kuormajännite.

3. Irrotetaan automaatiolaite verkosta.

4. Poistetaan tarvittaessa yksiköiden kannet. Kuva 8-22 esittää, miten etukansipoistetaan.

-- painetaan lukitussalpaa alaspäin (1).

-- käännetään kantta eteenpäin (2).

(1)

(2)

Kuva 8-22 Etukannen poisto

5. Irrotetaan yksikköryhmän kaikkien liitäntämoduulien liitäntäkaapelit.



A5E00069480-04

6. Irrotetaan yksikköryhmän kaikkien yksiköiden kiinnitysruuvit. Kuva 8-23 esittääkiinnitysruuvien sijaintia eräässä korttiyksikössä.

Kuva 8-23 Korttiyksikön irtiruuvaus

7. Varmistetaan, että yksikköryhmän kaikki kiinnitysruuvit on irrotettu.

8. Käännetään yksikköryhmä eteenpäin ulos väyläpistokkeista ja otetaan se poiskorttikehikon ohjaimista (kuva 8-24).



2

1

Kuva 8-24 Yksikköryhmän kääntäminen eteenpäin ja ylösnostaminen

9. Yksikköryhmä asetetaan tasaiselle alustalle (kuva 8-25).

tasainen alusta

Kuva 8-25 Yksikköryhmä: Keskusyksikkö ja laajennukset



A5E00069480-04

10.Poistetaan vaihdettavasta yksiköstä yhdistysliittimet ylhäältä (kuten kuvassa8-26 on esitetty) ja alhaalta.

Kuva 8-26 Yhdistysliittimien poistaminen vaihdettavasta yksiköstä

11. Irrotetaan vaihdettavan yksikön viereiset yksiköt varovasti. Tätä varten erotetta-vista yksiköistä pidetään kiinni väyläpistokkeen yläpuolelta ja irrotetaan nämäsitten toisistaan sivuseinistään, niin että ISA-väyläyhteys irtoaa(kuva 8-27).

!Varoitus

Pistokkeen piikit voivat vahingoittua!

Mikäli yksiköitä kallistetaan toisistaan erotettaessa, voivat pistokeen piikitvahingoittua.

Korttiyksiköt on irrotettava toisistaan varovasti, ilman sivuttaisliikettä.



tasainen alusta

1.2.

Kuva 8-27 Yksiköiden irrottaminen toisistaan, kun esim. massamuistiyksikkö on vaihdettava

Yksikön asennus

Uusi yksikkö asennetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Muita ohjeita on kappa-leissa 8.4.6, ”Laajennusten asennus keskusyksikköön” ja 8.4.7, ”Yksikköryhmänasennus korttikehikkoon” sivuilla 8-17 ja 8-24.

M7-400 käyttäytyminen yksikön vaihdon jälkeen

Yksikön vaihdon jälkeen menee keskusyksikkö virheettömässä tapauksessa RUN-tilaan. Mikäli keskusyksikkö jää STOP-tilaan, voidaan virheen syy näyttää STEP7:llä (katso käsikirja Hardwaren konfigurointi ja yhteyksien projektointi STEP 7:nversiolla V 5.1). Mikäli virheen syy ei näy, tarkastetaan BIOS-Setup tai asennetaantarvittaessa järjestelmäohjelmisto.

Huomautus

Mikäli yksikön vaihdossa on uusittu tietovälineitä kuten esim. Memory Card taikovalevy, tulee käyttöjärjestelmä, käyttäjäohjelmat jne. asentaa tarvittaessauudelleen (katso vastaavat kappaleet Käyttäjäkäsikirjasta M7-SYS).



A5E00069480-04

8.8.3 Muistimoduulien vaihto keskusyksikössä

Johdanto

Jotta keskusyksikön muistimoduuli MEM 478 voidaan vaihtaa, tulee yksikköryhmäirrottaa korttikehikosta (katso kappale 8.8.2, sivu 8-49). Yksikköryhmän yksiköitä eiole tarpeen irrottaa toisistaan, koska keskusyksikkö sijaitsee aina yhdistelmän va-semmassa reunassa ja näin päästään käsiksi muistimoduulin kiinnityspaikkaan.

Huomautus

Kumpaankin keskusyksikköön on asennettava liitäntäpaikoille 1 ja 2 kuhunkin yksisamansuuruinen ”DRAM”-muistimoduuli.


!Varoitus



Muistimoduuleja vaihdettaessa on ESD-määräykset otettava huomioon.

Päämuistin muistimoduulien vaihto

Muistimoduulin irrottamiseksi keskusyksikön liitäntäpaikasta toimitaan seuraavallatavalla:

1. Poistetaan keskusyksikön vasemmalla puolella ylhäällä oleva kansi irrottamallasiinä olevat kolme ruuvia.

2. Painetaan kumpaakin sivussa olevaa pitojousta halutun muistimoduulin kiinni-tyksen irrottamiseksi. Moduuli nostetaan 45° kulmaan (katso kuva 8-28).

3. Irrotetaan muistimoduuli pistokkeesta (katso kuva 8-28).

4. Työnnetään uusi muistimoduuli n. 45° kulmassa vapaaseen pistokkeeseen(katso kuva 8-28).

5. Painetaan uutta muistimoduulia esiin työntyvältä puolelta piirilevyn suuntaisesti,kunnes se tarttuu kummaltakin sivulta kiinni pitimiin (katso kuva 8-29).




3

25

Liitäntäpaikka 1

Liitäntäpaikka 2

4

Kuva 8-28 Muistimoduulien irrotus keskusyksiköstä

Huomautus


Muistimoduuleja ei saa asentaa voimaa käyttäen.

3,3 V-DRAM-muistimoduuli(päämuistia varten)

Lovi


Kuva 8-29 3,3 V-muistimoduuli



A5E00069480-04

8.8.4 Lyhyen AT-kortin vaihto

AT-kortin irrotus

Ennen kuin lyhyt AT-kortti voidaan vaihtaa, on yksikköryhmä irrotettava ja otettavaAT-adapteriyksikkö ATM 478 ulos tästä yhdistelmästä (katso kappale 8.8.2, sivulta8-49 alkaen).

!Varoitus


Jännitteellistä AT-korttia kiinnitettäessä tai irrotettaessa ja ottamattaESD-määräyksiä huomioon voivat sekä keskusyksikkö, AT-adapteriyksikkö ettäAT-kortti vahingoittua.

AT-korttia ei saa koskaan kiinnittää eikä irrottaa jännitteellisenä. Ennen AT-kortinkiinnittämistä tai irrottamista kytketään virransyöttö (PS) aina pois päältä.ESD-määräykset tulee ottaa huomioon.

Tämän jälkeen toimitaan seuraavasti (katso kuva 8-30):

1. Poistetaan ATM 478:n vasemmalla sivulla ylhäällä oleva kansi.

2. Ruuvataan AT-kortin ja ATM 478:n kiinnityskulman pidikelevy irti japoistetaan se.

3. Irrotetaan AT-kortti sitten sivuaukon kautta ja etupuolelta vetämällä sitäpistokkeesta ylöspäin.

4. Vedetään AT-kortti edestäpäin pois lokerostaan.

AT-kortin asennus

Asennetaan uusi AT-kortti päinvastaisessa järjestyksessä AT-adapteriyksikköön(katso kappale 8.4.5 ”Lyhyen AT-kortin asennus”, sivu 8-15).

Tämän jälkeen AT-adapteriyksikkö asennetaan jälleen yksikköryhmään ja tämäedelleen korttikehikkoon (katso kappaleet 8.4.6 ”Laajennusten asentaminenkeskusyksikköön” ja 8.4.7 ”Yksikköryhmän asennus korttikehikkoon” sivut 8-17ja 8-24).



4

3 2

3

3

1

Kuva 8-30 AT-kortin irrotus AT-adapteriyksiköstä ATM 478



A5E00069480-04

Laitteiden rakenne

A-1Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 AsennuskäsikirjaA5E00069480-04

Laitteiden rakenne



A.1 S7-400--laitteen käytön yleiset säännöt ja määräykset A-2

A.2 Laitteiden EMCn mukaisen rakenteen perusominaisuudet A-4

A.3 Automaatiojärjestelmien EMCn mukainen asennus A-9

A.4 Esimerkkejä EMCn mukaisesta asennuksesta A-11

A.5 Johtimien suojaus A-15

A.6 Potentiaalintasaus A-17

A.7 Rakennusten sisäinen kaapelointi A-19

A.8 Rakennusten ulkoinen kaapelointi A-21

A.9 Salama-- ja ylijännitesuojaus A-22

A.10 Näin suojataan digitaalilähtöyksiköt induktiivisilta ylijännitteiltä A-32

A.11 Elektronisten ohjausten varmuus A-34

A.12 Monitorien häiriövarma liitäntä A-36

A

Laitteiden rakenne

A-2Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 Asennuskäsikirja

A5E00069480-04

A.1 S7-400 --laitteen käytön yleiset säännöt ja määräykset

Yleiset perussäännöt

S7-400 --laitteen moninaisten käyttötapojen vuoksi voidaan tässä kappaleessa ker-toa vain sähkörakenteen perussäännöt. Ainakin näitä perussääntöjä on noudatetta-va, jotta taataan S7-400 --laitteen häiriötön toiminta. M7-400 -yksiköt toimivat sa-moin kuin S7-400 -yksiköt. Poikkeava toiminta ja poikkeavat tiedot ovat hetiasianomaisessa kohdassa.

Erityinen käyttötapaus

On otettava huomioon erityiskäyttötapauksia koskevat turva- ja tapaturmantorjun-tatoimet -- esim. koneiden turvaohjeet.

HÄTÄ-SEIS-toiminnat

HÄTÄ-SEIS-toimintojen, IEC 60204-1 (vastaa VDE 0113-1), tulee aina ollavoimassa laitoksen tai järjestelmän kaikilla käyttötavoilla.

Laitoksen toiminta tiettyjen toimintojen jälkeen

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, mitä on otettava huomioon käynnistettäessälaitosta määrätyissä tapauksissa.

Tapahtuma Vaatimus

S7-400:n käyttö- tai syöttöjännit-teen katkos

Ei saa muodostua vaarallisia käyttötiloja.

”Hätä-seis”-toiminnon käynnistys Ei saa muodostua vaarallisia käyttötiloja.

S7-400:n käyttö- tai syöttöjännit-teen paluu

Ei saa muodostua vaarallisia käyttötiloja. Järjestelmääei saa käynnistää hallitsemattomasti tai ennalta määrit-telemättömästi.

Käynnistys ”Hätä-seis”-toiminnonvapautuksen jälkeen

Ei saa muodostua vaarallisia käyttötiloja. Järjestelmääei saa käynnistää hallitsemattomasti tai ennalta määrit-telemättömästi.

AC 120/230 V -syöttö

Seuraavasta taulukosta selviää, mitä seikkoja tulee ottaa huomioon liitettäessäS7-400 120/230 V -vaihtojänniteverkkoon.

Laitteiden rakenne


Paikka ... on otettava huomioon ...

Rakennukset että sopivat ulkoiset salamasuojausmääräykset ovatolemassa.

Syöttöjohtimet jasignaalijohtimet

että sopivat sisäiset ja ulkoiset salamasuojausmääräyk-set ovat olemassa.

Kiinteät laitokset tai järjestelmätilman kaikkinapaista verkkokyt-kintä

että rakennusinstalloinnissa on verkostaerotuskytkin.

Kuormavirtalähteet ja virtaläh-deyksiköt

että aseteltu nimellisjännitealue vastaa paikallista verk-kojännitettä.

Kaikki S7-400:n virtapiirit että verkkojännitteen vaihtelut nimellisarvosta pysyvätsallittujen toleranssien sisällä (katso yksiköiden teknisetarvot).

Vikavirtasuojalaitteet(FI-suojakytkin)

että FI-suojakytkin on sovitettu virtalähdeyksiköiden pur-kausvirtojen summaan.

DC 24 V -syöttö

Seuraavasta taulukosta käy ilmi, mitä S7-400 --laitetta DC 24 V -syöttöönliitettäessä tulee ottaa huomioon.


Rakennukset että sopivat ulkoiset salamasuojausmääräykset ovatolemassa.

DC 24 V -syöttöjohtimet jasignaalijohtimet

että sopivat sisäiset ja ulkoiset salamasuojausmääräyk-set ovat olemassa.

24-V-syöttö että syöttöjännite muodostetaan varmana sähköisestierotettuna pienoisjännitteenä.

Kuormavirtalähteiden käyttö että saa käyttää vain varmasti erotettuja kuormavirtaläh-teitä.

Suojaus ulkoisilta sähköisiltä vaikutuksilta

Seuraavassa taulukossa kerrotaan, mitä tulee ottaa huomioon suojauduttaessaulkoisilta sähköisiltä vaikutuksilta ja vioilta.


Kaikki laitokset tai järjestelmät,joihin S7-400 on asennettu

että laitos tai järjestelmän osat on sähkömagneettistenhäiriöiden poisjohtamiseksi liitetty määräysten mukai-sesti suojajohtimeen.

Liitäntä- ja signaalijohtimet että kaikki johtimet on vedetty ja liitetty oikein.

Signaalijohtimet että signaalijohtimen katkos ei saa johtaa laitosta määrit-telemättömään tilaan.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Suojaus muilta ulkoisilta vaikutuksilta

Seuraavassa taulukossa kerrotaan, miltä muilta ulkoisilta vaikutuksilta S7-400--laite tulee suojata.

Suojaus ... ... tapa ...

ohjauselementtien tahatontakäyttöä vastaan

sopivalla näppäimistön ja ohjauselementtien järjestelyllätai peittämisellä tai ohjauselementtien syvennyksellä

roiske- ja tulvavettä vastaan sopivilla suojauselementeillä tai asentamalla vesitiivii-seen koteloon

suoraa auringonsäteilyävastaan

sopivalla varjostuksella tai asentamalla vastaavastisuojattuihin paikkoihin

mekaanista vaurioitumistavastaan

sopivilla rajoituksilla, suojauselementein tai asentamallamekanisesti kestäviin koteloihin.

A.2 Laitteiden EMCn mukaisen rakenteenperusominaisuudet

Määrittely: EMC

EMC (sähkömagneettinen yhteensopivuus) kuvaa sähkölaitteen kykyä toimia an-netussa sähkömagneettisessa ympäristössä virheettömästi, ilman että ympäristövaikuttaa siihen ja että se vaikuttaa ympäristöön haitallisesti.

Johdanto

Vaikka S7-400 --laite ja sen komponentit on kehitetty käytettäväksi teollisuusympä-ristössä ja vaikka ne täyttävät korkeat EMC-vaatimukset, tulisi ennen ohjauksenasennusta tehdä EMC-suunnitelma ja havaita mahdolliset häiriölähteet ja ottaa nemukaan tarkasteluun.

Laitteiden rakenne


Mahdolliset häiriövaikutukset

Sähkömagneettiset häiriöt voivat vaikuttaa automaatiojärjestelmään eri tavoin:

• sähkömagneettiset kentät, jotka vaikuttavat suoraan järjestelmään

• häiriöt, jotka tunkeutuvat huomaamatta väyläsignaalien välityksellä(PROFIBUS-DP jne.)

• häiriöt, jotka vaikuttavat prosessin johdotuksen kautta

• häiriöt, jotka pääsevät järjestelmään virransyötön ja/tai suojamaan kautta

Kuva A-1 esittää sähkömagneettisten häiriöiden mahdollisia reittejä.

Sähkömagneettisetkentät

Väyläsignaali Prosessin johdotus

Suojamaa Virtalähdeyksikkö

Kuva A-1 Sähkömagneettisten häiriöiden mahdolliset reitit

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Kytkentämekanismit

Häiriölähteen ja laitteen välisestä etenemisväliaineesta (langallinen tai langaton) jaetäisyydestä riippuen pääsevät häiriöt automaatiojärjestelmään neljän kytkentäme-kanismin kautta.

Kytkentä-mekanismi

Syy: Tyypilliset häiriölähteet

Galvaaninen kytkentä Galvaaninen tai metallinen kytkentätehdään aina silloin, kun kahdella vir-tapiirillä on yksi yhteinen johdin.

• tahdistetut laitteet (taajuusmuutta--jien ja vieraiden verkkolaitteidenaiheuttama verkkovaikutus)

• käynnissä olevat moottorit

• komponenttikoteloiden, joissa onyhteinen virtalähde, eri potentiaali

• staattiset varaukset

Kapasitiivinenkytkentä

Kapasitiivinen tai sähköinen kytkentätehdään eri potentiaalissa olevien joh-timien välillä.

Kytkentä on verrannollinen jännitteenajalliseen muutokseen.

• rinnakkain kulkevien signaalikaa-pelien häiriökytkentä

• käyttäjän staattinen varaus

• releet

Induktiivinen kytkentä Induktiivinen tai magneettinen kytken-tä tehdään kahden virrallisen johdinsil-mukan välillä. Virtoihin liittyvät mag-neettikentät indusoivat häiriöjännittei-tä. Kytkentä on verrannollinen virranajalliseen muutokseen.

• muuntajat, moottorit, sähköhitsaus-laitteet

• rinnakkain kulkevat verkkokaapelit

• kaapelit, joiden virrat kytketään

• suuritaajuiset signaalikaapelit

• kytkemättömät kelat

Säteilykytkentä Säteilykytkentä muodostuu, kun säh-kömagneettinen aalto osuu johdinra-kenteeseen. Tämän aallon kohtaami-nen indusoi virrat ja jännitteet.

• viereiset lähettimet (esim. radiopu-helimet)

• kipinävälit (sytytystulpat, sähkö-moottorien kokoojat, hitsauslait-teet)

Laitteiden rakenne


EMCn varmistuksen viisi perussääntöä

Monissa tapauksissa EMC voidaan varmistaa, kun otetaan huomioon seuraavatviisi perussääntöä.

Sääntö 1: Pintamaadoitusliitäntä

Automaatiolaitteita asennettaessa tulee ottaa huomioon hyvin tehty epäaktiivistenmetalliosien pintamaadoitusliitäntä (katso kappale A.3).

• Liitetään kaikki epäaktiiviset metalliosat suurialaisesti ja pieni--impedanssisestimaahan.

• Tehdään maalattujen tai eloksoitujen metalliosien ruuviliitokset joko erityisilläkontaktilevyillä tai poistetaan kosketuskohdista eristävät suojakerrokset.

• Maaliitäntöihin ei käytetä – mikäli mahdollista – alumiiniosia. Alumiini hapettuuhelposti eikä sovi sen vuoksi kovin hyvin maaliitäntöihin.

• Muodostetaan maan ja maadoittimen/suojajohdinjärjestelmän välille keskeinenliitäntä.

Sääntö 2: Asianmukainen kaapelin veto

Johdotettaessa tulee ottaa huomioon asianmukainen kaapelinveto(katso kappaleet A.7 ja A.8).

• Jaetaan kaapelointi johdinryhmiksi (vahvavirtakaapelit, virransyöttöjohtimet, sig-naalijohtimet, datajohtimet).

• Vedetään vahvavirtakaapelit ja signaali- tai datajohtimet aina erillisissä kanavis-sa tai nipuissa.

• Johdetaan signaali- ja datajohtimet mahdollisimman läheltä maapintoja (esim.kannattimet, metallikiskot, kaappien levyt).

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Sääntö 3: Kaapelivaippojen kiinnitys

Kaapelivaippojen moitteeton kiinitys tulee ottaa huomioon (katso kappale 4.9).

• Käytetään vain suojattuja datajohtimia. Vaippa tulee kiinnittää maahan molem-mista päistä suurialaisesti.

• Analogijohtimien tulee aina olla suojatut. Siirrettäessä pieniamplitudisia signaa-leja voi olla eduksi, jos vaippa on kiinnitetty maahan vain toisesta päästä.

• Liitetään kaapelivaippa heti kaappiin tai koteloon sisääntulon jälkeen suurialai-sesti vaippa-/suojajohdinkiskoon ja kiinnitetään se kaapelikiinnikkeellä. Viedäänvaippa keskeytyksettä edelleen yksikköön, mutta ei liitetä sitä siellä enää maa-han.

• Vaippa-/suojajohdinkiskon ja kaapin/kotelon välisen liitännän tulee olla pieni--im-pedanssinen.

• Suojatuille datajohtimille tulee käyttää vain metallista tai metalloitua pistokekote-loa.

Sääntö 4: Erityiset EMC-toimenpiteet

Erikoisissa käyttötapauksissa käytetään erityisiä EMC-toimenpiteitä(katso kappale 4.11).

• Kytketään kaikkiin induktansseihin, joita S7-400-yksiköt eivät ohjaa, sammutus-piirit.

• Kaappien tai kotelojen valaisemiseen käytetään ohjauksen välittömässä lähei-syydessä hehkulamppuja tai loistelamppuja, jotka ovat häiriöttömiä.

Sääntö 5: Yhtenäinen peruspotentiaali

Luodaan yhtenäinen peruspotentiaali ja maadoitetaan mahdollisuuksien mukaankaikki sähkölaitteet (katso kappeleet 4.10 ja 4.12).

• Vedetään riittävästi mitoitetut potentiaalin tasausjohdot, jos järjestelmässä on taion odotettavissa laitososien välisiä potentiaalieroja.

• Otetaan huomioon maadoitustoimien monikäyttöisyys. Ohjauksen maadoitustoimii suoja- ja toimintavälineenä.

• Liitetään laitososat ja kaapit keskus- ja laajennuslaitteisiin tähtimäisesti maadoi-tus-/suojajohdinjärjestelmän kanssa. Näin vältetään maasilmukoiden muodostu-minen.

Lisätietoja

Johtimien suojaus, sivu A-15Rakennusten ulkoinen kaapelointi, sivu A-21Rakennusten sisäinen kaapelointi, sivu A-19Automaatiojärjestelmien EMCn mukainen asennus, sivu A-9

Laitteiden rakenne


A.3 Automaatiojärjestelmien EMCn mukainen asennus

Johdanto

Usein ryhdytään toimenpiteisiin häiriöiden vaimentamiseksi vasta sitten, kun oh-jaus on jo käytössä ja on todettu, että käytettävän signaalin moitteeton vastaanottoon huonontunut.

Tällaisten häiriöiden syy on useimmiten asennusvirheistä johtuvissa riittämättömis-sä peruspotentiaaleissa. Tässä kappaleessa annetaan ohjeita, miten tällaiset vir-heet voidaan välttää.

Epäaktiiviset metalliosat

Epäaktiivisia osia ovat kaikki sähköä johtavat osat, jotka ovat peruseristyksen joh-dosta normaalisti sähköisesti erotettuja ja joissa voi olla sähköinen potentiaali (jän-nite) vain vikatapauksessa.

Epäaktiivisten metalliosien asennus ja maaliitäntä

S7-400--laitetta asennettaessa liitetään kaikki epäaktiiviset metalliosat suurialaises-ti maahan. Oikein tehty maaliitäntä luo ohjaukselle yhtenäisen peruspotentiaalin javähentää syntyvien häiriöiden vaikutusta.

Maaliitäntä on kaikkien keskenään liitettyjen epäaktiivisten osien sähköä johtavaliitäntä. Kaikkien keskenään liitettyjen epäaktiivisten osien kokonaisuutta kutsutaanmaaksi.

Vikatapauksessakaan tällä maalla ei saa olla vaarallista kosketuspotentiaalia. Maatulee siksi yhdistää riittävällä johtimen poikkipinnalla suojajohtimeen. Maasilmukoi-den välttämiseksi tulee paikallisesti toisistaan kaukana olevat maarakenteet (kaa-pit, rakenne- ja koneen osat) yhdistää aina tähtimäisesti suojajohdinjärjestelmään.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Maaliitännässä tulee ottaa huomioon:

• Epäaktiiviset metalliosat yhdistetään yhtä huolellisesti kuin aktiiviset osat.

• On otettava huomioon, että metalliosien väliset liitännät ovat pieni--impedanssi-sia (esim. suurialaisen ja hyvin johtavan liitännän johdosta).

• Maalatuissa ja eloksoiduissa metalliosissa tulee eristävä suojakerros läpäistä taipoistaa kosketuskohdasta.Tähän käytetään erityisiä kontaktialuslevyjä tai raaputetaan suojakerros koske-tuskohdasta kokonaan pois.

• Suojataan liitososat korroosiolta (esim. sopivalla rasvalla).

• Yhdistetään liikkuvat maaosat (esim. kaapin ovat) ja joustavat maajohdot. Maa-johtojen tulee olla lyhyet ja niillä on oltava suuri pinta--ala (suuritaajuisten virto-jen poisjohtamisessa pinta--ala on ratkaiseva).

Laitteiden rakenne


A.4 Esimerkkejä EMCn mukaisesta asennuksesta

Johdanto

Seuraavassa on kaksi esimerkkiä automaatiojärjestelmien EMCn mukaisesta ra-kenteesta.

Esimerkki 1: EMCn mukainen kaappirakenne

Kuvassa A-2 on kaappirakenne, jossa on tehty yllä kuvatut toimenpiteet (epäaktii-visten metalliosien maaliitäntä ja kaapelivaippojen liitäntä). Tämä esimerkki koskeekuitenkin vain maadoitettua käyttöä. Laitetta asennettaessa tulee ottaa huomioonkuvassa merkityt kohdat.

1

2

4

5

6

7

8

3

Kuva A-2 Esimerkki EMCn mukaisesta kaappirakenteesta

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Esimerkin 1 selitys

Seuraavan listan numerot viittaavat kuvan A-2 numeroihin.

Taulukko A-1 Esimerkin 1 selitys

No Merkitys Selitys

1 Maajohdot(maadoitusjohdot)

Mikäli suurialaisia metalli-metalli-liitäntöjä ei ole, tuleeepäaktiiviset metalliosat (esim. kaapin ovet ja kannat-timet) liittää toisiinsa maajohdoilla tai maahan. Käyte-tään lyhyitä maajohtoja, joilla on suuri pinta--ala.

2 Kannattimet Kannattimet liitetään suurialaisesti kaappiin (metalli-metalli-liitäntä).

3 Korttikehikonkiinnitys

Kannattimen ja korttikehikon välillä on oltava suuria-lainen metalli-metalli-liitäntä.

4 Signaalijohtimet Signaalijohtimien vaippa liitetään suurialaisesti kaa-pelikiinnikkeillä suojajohdinkiskoon tai ylimääräiseenvaippakiskoon.

5 Kaapelikiinnikkeet Kiinnikkeen tulee ympäröidä kaapelivaippa suurialai-sesti ja taata hyvä yhteys.

6 Vaippakisko Vaippakisko liitetään suurialaisesti kannattimiin (me-talli-metalli-liitäntä). Kaapelivaipat kiinnitetään vaippa-kiskoon.

7 Suojajohdinkisko Suojajohdinkisko liitetään suurialaisesti kannattimiin(metalli-metalli-liitäntä). Suojajohdinkisko liitetään eril-lisellä johtimella (vähimmäispoikkipinta 10 mm2) suo-jajohdinjärjestelmään.

8 Suojajohdinjärjestel-mään johtava kaa-peli (maadoitus--piste)

Liitetään kaapeli suurialaisesti suojajohdinjärjestel-mään (maadoituspiste).

Laitteiden rakenne


Esimerkki 2: EMCn mukainen seinäasennus

Mikäli S7-400 --laitetta käytetään ympäristössä, jossa on vähän häiriöitä, ja jossanoudatetaan myös sallittuja ympäristöolosuhteita (katso Referenssikäsikirja, kap-pale 1), voidaan S7-400 --laite asentaa myös kehikkoon tai seinälle.

Kytkeytyvät häiriöt tulee johtaa suuriin metallipintoihin. Sen vuoksi profiili-, vaippa-ja suojajohdinkiskot kiinnitetään metallisiin rakenneosiin. Erityisesti seinäasennuk-sessa on metallisille peruspotentiaalipinnoille tehty asennus osoittautunut hyväksi.

Mikäli asennetaan suojattuja johtimia, tarvitaan kaapelivaippojen liitäntään vaippa-kisko. Tätä vaippakiskoa voidaan samanaikaisesti käyttää suojajohdinkiskona.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Kehikko- ja seinäasennuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Maalatuissa ja eloksoiduissa metalliosissa käytetään erityisiä kontaktialuslevyjätai poistetaan eristävät suojakerrokset.

• Vaippa-/suojajohdinkiskoja kiinnitettäessä tehdään suurialaisia ja pieni--impe-danssisia metalli-metalli-liitäntöjä.

• Peitetään verkkojohtimet, jotta ne ovat aina turvallisia koskettaa.

Kuvassa A-3 on esimerkki EMCn mukaisesta seinäasennuksesta.

Kuva A-3 S7-400:n EMCn mukainen seinäasennus

Laitteiden rakenne


A.5 Kaapelien suojaus

Suojauksen tarkoitus

Johdin suojataan siihen kohdistuvien magneettisten, sähköisten ja sähkömagneet-tisten häiriövaikutusten heikentämiseksi.

Vaikutustapa

Kaapelivaippojen häiriövirrat johdetaan kehikkoon/kaappiin liitetyn vaippakiskonkautta maahan. Jotta näistä häiriövirroista itsestään ei tulisi häiriölähdettä, on pie-ni--impedanssinen suojajohdinliitäntä erityisen tärkeä.

Sopivat kaapelit

Käytetään – mikäli mahdollista – vain vaipallisia kaapeleita. Vaipan tulee peittäävähintään 80 % johtimesta. Vältetään kalvovaipallisten johtimien käyttöä, koskakalvo voi veto- ja painekuormituksen johdosta vahingoittua helposti kiinnitettäessä,jolloin vaipan vaikutus vähenee.

Kaapelivaippojen maadoitus

Yleensä kaapelivaipat tulee aina liittää maahan molemmista päistä (ts. kaapelinalku-- ja loppupäästä). Vain liittämällä vaipat molemmista päistä saadaan hyvä häi-riövaimennus suuremmalla taajuusalueella.

Poikkeustapauksissa voidaan vaippa liittää maahan vain toisesta päästä (ts. kaa-pelin alku-- tai loppupäästä) Sillä saadaan aikaan kuitenkin vain alempien taajuuksi-en vaimennus. Yksipuolinen vaippakiinnitys voi olla suositeltavampi ratkaisutapa,mikäli

• ei voida käyttää potentiaalintasausjohtoa,

• siirretään analogisignaaleja (muutamia mA tai μA),

• käytetään kalvovaippoja (staattisia vaippoja).

Datajohtimissa käytetään sarjakytkennässä yksinomaan metallisia tai metalloitujapistokkeita. Kiinnitetään datajohtimen vaippa pistokekoteloon. Vaippaa ei liitetä pis-tokeriman liittimeen 1.

Kiinteässä käytössä suojattu kaapeli tulee kuoria keskeytyksettä ja kiinnittää vaip-pa-/suojajohdinkiskoon.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Huomautus

Maadoituspisteiden välisissä potentiaalieroissa voi molemmista päistään liitetyssävaipassa kulkea tasausvirta. Tässä tapauksessa asennetaan ylimääräinenpotentiaalintasausjohto (katso kappale A.6).

Vaippojen käsittely

Vaippoja käsiteltäessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

• Vaippojen kiinnitykseen käytetään vain metallisia kaapelikiinnikkeitä. Kiinnikkei-den tulee lukita vaippa suurialaisesti ja huolehtia hyvästä kontaktista.

• Vaippa asennetaan heti kaappiin sisääntulon jälkeen vaippakiskoon. Vaippa vie-dään edelleen yksikköön asti, mutta ei liitetä sitä siellä enää maahan tai vaippa-kiskoon.

• Kaappien ulkopuolisissa asennuksissa (esim. seinäasennuksessa) voidaan kaa-pelivaipat kiinnittää myös kaapelikanavaan.

Kuvassa A-4 on esitetty muutama mahdollisuus suojattujen johtimien kiinnittämi-seksi kaapelikiinnikkeillä.

Kuva A-4 Kaapelivaippojen kiinnitys

Laitteiden rakenne


A.6 Potentiaalintasaus

Potentiaalierot

Erotettujen laiteosien välillä voi esiintyä potentiaalieroja, jotka johtavat suuriin ta-sausvirtoihin, esim. kun kaapelivaipat kiinnitetään molemmista päistä ja maadoite-taan laitteen eri osiin.

Potentiaalierojen syynä voivat olla erilaiset verkkosyötöt.

!Varo

Esinevahinkoja saattaa aiheutua.

Kaapelivaipat eivät sovellu potentiaalin tasaukseen.

Tähän tarkoitukseen käytetään yksinomaan määrättyjä johtoja (esim.poikkipinnaltaan 16 mm2). MPI--/ DP--verkkoja muodostettaessa on otettavahuomioon riittävä johdinpoikkipinta, koska muuten liitäntälaitteet saattavatvahingoittua tai jopa rikkoutua.

Potentiaalintasausjohto

Potentiaalieroja tulee pienentää asentamalla potentiaalitasausjohtoja niin, että taa-taan käytettyjen sähköisten komponenttien moitteeton toiminta.

Mikäli käytetään potentiaalintasausjohtoa, tulee seuraavat kohdat ottaa huomioon:

• Potenitaalin tasauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä pienempi potentiaalinta-sausjohdon impedanssi on.

• Mikäli laitteen kaksi osaa on liitetty toisiinsa suojatuilla signaalijohtimilla, joidenvaipat on liitetty molemmista päistä maadoitukseen/suojajohtimeen, saa lisäksiasennetun potentiaalintasausjohdon impedanssi olla korkeintaan 10% vaip-paimpedanssista.

• Potentiaalintasausjohdon poikkipinnan tulee olla mitoitettu maksimissaan kulke-valle tasausvirralle. Käytännössä hyväksi ovat osoittautuneet poikkipinnaltaan16 mm2 potentiaalintasausjohdot.

• Tällöin käytetään kuparisia tai sinkitystä teräksestä tehtyjä potentiaalintasaus-johtoja. Johdot liitetään suurialaisesti maadoitukseen/suojajohtimeen ja ne suo-jataan korroosiolta.

• Potentiaalintasausjohdot asennetaan niin, että potentiaalintasausjohdon ja sig-naalijohtimien väliin jäävä alue on mahdollisimman pieni (katso kuva A-5).

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Kuva A-5 Potentiaalintasausjohdon ja signaalijohtimen asennus

Laitteiden rakenne


A.7 Rakennusten sisäinen kaapelointi

Johdanto

Vedettäessä kaapeleita rakennusten sisällä EMC-vaatimusten mukaisesti (kaappi-en sisä-- ja ulkopuolella) on erityyppiset kaapelit asennettava erikseen. TaulukossaA-2 on tietoa yleisistä etäisyyssäännöistä kaapeleita valittaessa.

Kuinka taulukkoa luetaan

Kun halutaan tietää, miten kaksi erityyppistä kaapelia tulee asentaa, toimitaan seu-raavasti:

1. Etsitään ensimmäisen kaapelin tyyppi sarakkeesta 1 (kaapelit ...).

2. Kyseisen kappaleen toisen kaapelin tyyppi etsitään sarakkeesta 2(ja kaapelit ...).

3. Sarakkeessa 3 (asennetaan ...) kerrotaan kaapelien veto--ohjeet.

Taulukko A-2 Rakennusten sisäinen kaapelointi

Kaapelit ... ja kaapelit ... asennetaan ...

Väyläsignaalit, suojattu(SINEC L1, PROFIBUS)

Datasignaalit, suojattu(PG, OP, kirjoitin, laskuritulotjne.)

Analogisignaalit, suojattu

Tasajännite(≤ 60 V), suojaamaton

Prosessisignaalit(≤ 25 V), suojattu

Vaihtojännite(≤ 25 V), suojaamaton

Monitorit (koaksiaalikaapeli)

Väyläsignaalit, suojattu(SINEC L1, PROFIBUS)

Datasignaalit, suojattu(PG, OP, kirjoitin, laskuritulot jne.)

Analogisignaalit, suojattu

Tasajännite(≤ 60 V), suojaamaton

Prosessisignaalit(≤ 25 V), suojattu

Vaihtojännite(≤ 25 V), suojaamaton

Monitorit (koaksiaalikaapeli)

samassa nipussa tai kaapeli-kanavassa

Tasajännite(> 60 V ja≤ 400 V), suojaamaton

Vaihtojännite(> 25 V ja≤ 400 V), suojaamaton

erillisissä nipuissa tai kaapeli-kanavissa (minimiväliä ei vaa-dita)

Tasa- ja vaihtojännite(> 400 V), suojaamaton

Kaappien sisällä:

erillisissä nipuissa tai kaapeli-kanavissa (minimiväliä ei vaa-dita)

Kaappien ulkopuolella:

erillisillä kaapelihyllyillä,10 cm minimietäisyys

Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Taulukko 4-4 Rakennusten sisäinen kaapelointi

Kaapelit ... ja kaapelit ... asennetaan ...

Tasajännite(> 60 V ja≤ 400 V), suojaa-matonVaihtojännite(> 25 V ja≤ 400 V), suojaa-maton

Väyläsignaalit, suojattu(SINEC L1, PROFIBUS)Datasignaalit, suojattu(PG, OP, kirjoitin, laskurisignaalitjne.)Analogisignaalit, suojattuTasajännite(≤ 60 V), suojaamatonProsessisignaalit(≤ 25 V), suojattuVaihtojännite(≤ 25 V), suojaamatonMonitorit (koaksiaalikaapeli)

erillisissä nipuissa tai kaapelika-navissa (minimiväliä ei vaadita)

Tasajännite(> 60 V ja≤ 400 V), suojaamatonVaihtojännite(> 25 V ja≤ 400 V), suojaamaton

samassa nipussa tai kaapelika-navassa


Kaappien sisällä:erillisissä nipuissa tai kaapelika-navissa (minimiväliä ei vaadita)Kaappien ulkopuolella:erillisillä kaapelihyllyillä, 10 cmminimietäisyys


Väyläsignaalit, suojattu(SINEC L1, PROFIBUS)Datasignaalit, suojattu(PG, OP, kirjoitin, laskurisignaalitjne.)Analogisignaalit, suojattuTasajännite(≤ 60 V), suojaamatonProsessisignaalit(≤ 25 V), suojattuVaihtojännite(≤ 25 V), suojaamatonMonitorit (koaksiaalikaapeli)

Kaappien sisällä:erillisissä nipuissa tai kaapelika-navissa (minimiväliä ei vaadita)Kaappien ulkopuolella:erillisillä kaapelihyllyillä, 10 cmminimietäisyys

Tasajännite(> 60 V ja≤ 400 V), suojaamatonVaihtojännite(> 25 V ja≤ 400 V), suojaamaton



samassa nipussa tai kaapelika-navassa

ETHERNET ETHERNET samassa nipussa tai kaapelika-navassa

Muut erillisissä nipuissa tai kaapelika-navissa 50 cm nimimietäisyys

Laitteiden rakenne


A.8 Rakennusten ulkoinen kaapelointi

EMCn mukaisen kaapeloinnin säännöt

Jotta EMCn mukainen kaapelointi voidaan toteuttaa rakennusten ulkopuolella, onnoudatettava samoja sääntöjä kuin rakennusten sisällä. Lisäksi on otettava huomi-oon:

• Kaapelit on asennettava metallisille kaapelihyllyille

• Kaapelihyllyjen liitoskohdat on yhdistettävä keskenään galvaanisesti ja

• Kaapelihyllyt on maadoitettava

• Tarvittaessa on huolehdittava myös liitettyjen laitteiden potentiaalintasauksesta

• Salamasuojaus- (sisäinen ja ulkoinen suojaus) ja maadoitustoimenpiteistä onhuolehdittava, mikäli niitä tarvitaan.

Säännöt rakennusten ulkopuolisen salamasuojauksen toteuttamiseksi

Kaapelit on vedettävä joko

• molemmin puolin maadoitettuun metalliputkeen tai

• betonoituun kaapelikanavaan, jossa on läpimenevä raudoitus.

Ylijännitesuojauslaitteet

Salamasuojaustoimenpiteet vaativat aina tarkkaa asennusta koko laitoksessa(katso kappale A.9).

Muita salamasuojausta koskevia tietoja ...

on seuraavissa kappaleissa.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

A.9 Salama-- ja ylijännitesuojaus

Yleiskatsaus

Yleisimpiä vikatilanteita ovat ylijännitteet, jotka aiheutuvat:

• atmosfäärisistä tai

• elektrostaattisista latauksista.

Ensin esitetään, mihin ylijännitesuojausteoria perustuu: Salamasuojausperiaattei-siin.

Tämän lisäksi on sääntöjä eri salamasuojausalueille.

Huomautus

Tämä kappale voi antaa vain ohjeita automaatiojärjestelmän suojaukseenylijännitteiltä.

Täydellinen ylijännitesuojaus taataan vain suojaamalla koko rakennus. Tämä tuleeottaa huomioon jo rakennuksen suunnittelussa.

Mikäli suojauksesta tarvitaan enemmän informaatiota suosittelemme kääntymistäsalamasuojaukseen erikoistuneiden asiantuntijoiden puoleen.

Laitteiden rakenne


A.9.1 Salamasuojausrakenne

IEC 61312-1/DIN VDE 0185 T103 mukainen salamasuojausrakenteen periaate

Salamasuojausrakenteen periaatteena on, että ylijännitteeltä suojattavat kohteet,esim. tehdashalli, jaetaan EMC-näkökohtien mukaan salamasuojausalueisiin(katso kuva A-6).

Yksittäiset salamasuojausalueet ovat:

Rakennuksen ulkoinen salamasuojaus (kenttäpuoli) Salamasuojausalue 0

Rakennusten suojaus Salamasuojausalue 1

Tilojen suojaus Salamasuojausalue 2

Laitteiden suojaus Salamasuojausalue 3

Salamaniskun vaikutukset

Suora salamanisku tapahtuu salamasuojausalueella 0. Salamaniskun vaikutukses-ta syntyy energisiä, elektromagneettisia kenttiä, jotka tulee vaimentaa tai hävittääasianomaisilla salamasuojaustoimenpiteillä siirryttäessä salamasuojausalueeltatoiselle.

Ylijännitteet

Salamasuojausalueella 1 ja sitä suuremmilla alueilla voi esiintyä kytkentätoimenpi-teistä johtuvia ylijännitteitä.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Salamasuojausalueiden kaavio

Seuraavassa kuvassa on kaavio yksittäisen rakennuksen salamasuojausalueistayksittäinen rakennus.

Salamasuojausalue 0 (kenttä)

Salamasuojausalue 2

Salama--suojaus--

alue 3

Laite

Energia--tekninenjohdin

Salamasuojausalue 1

Rakennus--Ulkoinensalamasuojaus

vaippa(Metalli--armeeraus)

Tilasuojaus

(Metalli--armeeraus)

Laitesuojaus(metallikehikko)

Metalli--osa

eisähkö--johdin

Informaatiotekninen kaapeli Salamasuojauspotentiaalintasaus

paikallinenpotentiaalintasaus

Sisäinenjohdin

(metallia)

Galvaaninenliitäntä

Kuva A-6 Rakennuksen salamasuojausalueet

Salamasuojausalueiden välisten liitäntöjen periaate

Salamasuojausalueiden yhtymäkohdissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin ylijännittei-den edelleen johtumisen estämiseksi.

Salamasuojausalueen periaatekuva kertoo edelleen, että salamasuojausalueidenvälisissä liitännöissä kaikki salamavirtaa johtavat johtimet (!) tulee liittää potentiaali-sesti tasausjohdolla.

Seuraavat johtimet ja kaapelit ovat salamavirtaa johtavia:

• metalliset putket (esim. vesi--, kaasu-- ja lämpöputket)

• energiatekniset kaapelit (esim. verkkosyöttö, 24 V-syöttö)

• informaatiotekniset kaapelit (esim. väyläjohto).

Laitteiden rakenne


A.9.2 Salamasuojausalueiden 0 ja 1 liitäntäsäännöt

Salamasuojausalueiden 0 <--> 1 liitäntäsäännöt(salamasuojaus-potentiaalintasaus)

Alueiden 0 <--> 1 liitännässä soveltuvat salamasuojauksen potentiaalintasaukselleseuraavat säännöt:

• Alussa ja lopussa on kaapelivaippana käytettävä maadoitettua, kierrettyä, virtaajohtavaa metallinauhaa tai --vaippaa, esim. NYCY tai A2Y(K)Y.

• Kaapeli on asennettava

-- läpimenevään metalliputkeen, joka maadoitetaan alussa ja lopussa tai

-- betoniseen kanavaan, jossa on läpimenevä raudoitus tai

-- suljettuun metalliseeen hyllyyn, joka maadoitetaan alussa ja lopussa

• käytetään valokaapelia metallisten kaapelien sijasta.

Lisätoimenpiteet

Mikäli yllä mainittuja toimenpiteitä ei voida suorittaa, tulee liitännässä 0 <--> 1 teh-dä karkeasuojaus vastaavilla salamasuojausestoilla. Taulukossa A-3 on lueteltukomponentit, joita voidaan käyttää laitoksen karkeasuojauksessa.

Taulukko A-3 Kaapeleiden karkeasuojaus ylijännitesuojauskomponenteilla

Juok-sevano

Kaapelit ... ... tilojen 0 <--> 1 väliin asennetaan: Tilausnumero

1 Kolmivaihe TN--C--järjestelmä 1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/3Vaihe L1/L2/L3 vastaanPEN

900 110*5SD7 031

Kolmivaihe TN--S--järjestelmä 1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/3Vaihe L1/L2/L3 vastaan PE

900 110*5SD7 031

1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/1N vastaan PE

900 111*5SD7 032

Kolmivaihe TT--järjestelmä 1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/3Vaihe L1/L2/L3 vastaan N

900 110*5SD7 031

1 kpl N--PE salamasuoja DEHN-gap B/nN vastaan PE

900 130*

Vaihtovirta TN--S--järjestelmä 2 kpl Salamasuoja DEHNbloc/1Vaihe L1 + N vastaan PE

900 111*5SD7 032

Vaihtovirta TN--C--järjestelmä 1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/1Vaihe L vastaan PEN

900 111*5SD7 032

Vaihtovirta TT--järjestelmä 1 kpl Salamasuoja DEHNbloc/1Vaihe vastaan N

900 111*5SD7 032

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Taulukko A-3 Kaapeleiden karkeasuojaus ylijännitesuojauskomponenteilla

Juok-sevano

Tilausnumero... tilojen 0 <--> 1 väliin asennetaan:Kaapelit ...

1 kpl N--PE salamasuoja DEHN-gap B/nN vastaan PE

900 130*

2 DC 24 V--syöttö 1 kpl Salamasuoja VT,Tyyppi A D 24 V --

918 402*

3 Väyläkaapeli MPI, RS 485, RS 232(V.24)

1 kpl Salamasuoja CT tyyppi B 919 506* ja919 510*

4 Digitaaliyksiköiden 24 V tulot/lähdöt DEHNrail 24 FML 901 104*

5 Virransyöttö DC 24 V 1 kpl Salamasuoja VTTyyppi AD 24 V --

918 402*900 111*5SD7 032

6 Digitaaliyksiköiden ja virransyötönAC 120/230 V tulot/lähdöt

2 kpl Salamasuoja DEHNbloc/1 900 111*5SD7 032

7 Analogiyksiköiden tulot/lähdöt 12 V+/-- asti

1 kpl SalamasuojajohdinSalamasuoja CT tyyppi B

919 506* ja919 510*

* Toimittaja: DEHN + SÖHNEGmbH + Co. KGElektrotechnische FabrikHans-Dehn-Str. 1D-92318 Neumarkt

Laitteiden rakenne


A.9.3 Salamasuojausalueiden liitäntäsäännöt, 1 <--> 2 ja suurempi

Säännöt liitännöille 1<--> 2 ja suuremmille (paikallinen potentiaalintasaus)

Kaikille salamasuojausliitännöille 1<-->2 ja suuremmille pätee:

• Jokaiselle muulle salamasuojausalueliitännälle muodostetaan oma paikallinenpotentiaalintasaus.

• Kaikissa muissa salamasuojausliitännöissä viedään kaikki kaapelit (esim. myösmetalliputket) paikalliseen potentiaalintasaukseen.

• Viedään kaikki salamasuojausalueen sisällä olevat metalliasennukset paikalli-seen potentiaalintasaukseen (esim. salamasuojausalueen 2 metalliosat liitän-tään 1<--> 2)

Lisätoimenpiteet

Hienosuojausta suositellaan

• kaikille salamasuojausliitännöille 1<--> 2 ja suuremmille

• kaikille salamasuojausalueen kaapeleille, jotka ovat pitempiä kuin 100 m.

Salamasuojauselementti DC 24 V -syötölle

S7-400 --laitteen DC 24 V -jännitesyötössä saadaan käyttää vain salamasuojaustaVT, tyyppi AD 24 V SIMATIC. Mitkään muut ylijännitesuojakomponentit eivät täytätoleranssialuetta 20,4 V ... 28,8 V S7-400:n jännitesyötössä.

Signaaliyksiköiden salamasuojauselementti

Digitaalitulo-/-lähtöyksiköissä voidaan käyttää standardiylijännitesuojakomponent-teja. On kuitenkin otettava huomioon, että nämä sallivat DC 24 V nimellisjännittellevain maks. 1,15× Unim = 27,6 V. Mikäli käytettävän DC 24 V -virtalähteen tole-ranssin tulisi olla suurempi, niin on käytettävä DC 30 V nimellisjännitteen ylijännite-suojakomponentteja.

Tässä voidaan käyttää myös salamasuojausta VT, tyyppi AD 24 V SIMATIC.Tällöin tulevat eteen seuraavat rajoitukset:

• Digitaalitulot: Negatiivisilla tulojännitteillä voi olla korkeampi tulovirta.

• Digitaalilähdöt: Kontaktorien avautumisaika voi pidentyä huomattavasti.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Hienosuojauselementit / 1 <--> 2

Salamasuojausalueiden 1 <--> 2 ja suurempi liitäntään suositellaan taulukossa A-4lueteltuja ylijännitesuojakomponentteja.

Taulukko A-4 Salamasuojausalueiden 1 <--> 2 ylijännitesuojakomponentit

Juok-sevano

Kaapelit ... ... tilojen 1 <--> 2 väliin asennetaan: Tilausnumero

1 Kolmivaihe TN--C--järjestelmä 3 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 900 600*5SD7 030

Kolmivaihe TN--S--järjestelmä 4 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 900 600*5SD7 030

Kolmivaihe TT--järjestelmä 3 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 vai-he L1/L2/L3 vastaan N

900 600*5SD7 030

1 kpl N--PE--ylijännitesuoja DEHNgap C Nvastaan PE

900 131*

Vaihtovirta TN--S--järjestelmä 2 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 900 600*5SD7 030

Vaihtovirta TN--C--järjestelmä 1 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 900 600*5SD7 030

Vaihtovirta TT--järjestelmä 1 kpl YlijännitesuojaDEHNguard 275Vaihe L vastaan N

900 600*5SD7 030

1 kpl N--PE--ylijännitesuoja DEHNgap CN vastaan PE

900 131*

2 DC 24 V--syöttö 1 kpl Salamasuoja VT, tyyppi AD 24 V 918 402*

3 Väyläkaapeli

• MPI RS 485 • ylijännitesuoja CT tyyppi MD/HF 919 506* ja919 570*

• RS 232 (V.24) 1 kpl • johdinparilleylijännitesuoja CT tyyp-pi ME 15 V

919 506* ja919 522*

4 Digitaaliyksiköiden DC 24 Vtulot

1 kpl YlijännitehienosuojausTyyppi FDK 2 60 V

919 993*

5 Digitaaliyksiköiden DC 24 Vlähdöt

1 kpl YlijännitehienosuojausFDK 2D5 24

919 991*

6 Digitaaliyksiköiden tulot ja läh-döt

2 kpl Ylijännitesuoja

• AC 120 V • DEHNguard 150 900 603*

• AC 230 V • DEHNguard 275 900 600*

7 Analogiyksiköiden tulot 12V+/-- asti

1 kpl YlijännitesuojaCT tyyppi MD 12 V

919 506* ja919 541*


Laitteiden rakenne


Hienosuojauselementit / 2 <--> 3

Salamasuojausalueiden 2 <--> 3 liitäntään suositellaan seuraavassa taulukossalueteltuja ylijännitesuojauskomponentteja. Näitä hienosuojauselementtejä on käy-tettävä S7-400 --laitteissa CE-tunnuksen ehtojen noudattamiseksi.

Taulukko A-5 Salamasuojausalueiden 2 <--> 3 ylijännitesuojakomponentit

Juok-sevano

Kaapelit ... ... tilojen2 <--> 3 väliin asennetaan:

Tilausnumero

1 Kolmivaihe TN-C-järjes-telmä

3 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 900 600*5SD7 030

Kolmivaihe TN-S-järjes-telmä


Kolmivaihe TT-järjestel-mä

3 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 vaiheL1/L2/L3 vastaan N

900 600*5SD7 030

1 kpl N--PE--ylijännitesuoja DEHNgap C N vas-taan PE

900 131*

VaihtovirtaTN-S-järjestelmä


VaihtovirtaTN-C-järjestelmä


Vaihtovirta TT-järjestelmä 1 kpl Ylijännitesuoja DEHNguard 275 vaihe Lvastaan N

900 600*5SD7 030

1 kpl N--PE--ylijännitesuoja DEHNgap C N vas-taan PE

900 131*

2 DC 24 V-syöttö 1 kpl Salamasuoja VT, tyyppi AD 24 V 918 402*

3 Väyläkaapeli

• MPI RS 485 • ylijännitesuoja CT tyyppi MD/HF 919 506* ja919 570*

• RS 232 (V.24) 1 kpl • johdinparille ylijännitehienosuojausFDK 2 12 V 919 995*

4 Digitaaliyksiköiden tulot

• DC 24 V 1 kpl YlijännitehienosuojausTyyppi FDK 2 60 V eristetyllä asennuskis-kolla

919 993*

2 kpl Ylijännitesuoja

• AC 120 V • DEHNrail 120 FML 901 101*

• AC 230 V • DEHNrail 230 FML 901 100*

5 DigitaaliyksiköidenDC 24 V lähdöt

1 kpl Ylijännitehienosuojaus FDK 2 D 5 24 919 991*

6 Analogiyksiköiden lähdöt12 V +/-- asti

1 kpl YlijännitehienosuojausTyyppi FDK 2 12 V eristetyllä kiskolla, jo-ka on yhdistetty yksikön syötön M--liitän-tään.

919 995*


Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

A.9.4 Esimerkkikytkentä verkotettujen S7-400 --laitteidensuojaamiseksi ylijännitteiltä

Esimerkkikytkentä

Kuvassa A-7 on esimerkki siitä, miten kaksi (2) verkotettua S7-400 --laitetta tuleekytkeä, jotta saadaan toimiva ylijännitesuojaus:

CPUSV

10 mm2PE

Sähkökaappi 1

L1L2L3NPE Salamasuojausalue 0, kenttäosa

Salamasuojausalue 1

Salamasuojausalue 2

SMMPI

CPUSV

10 mm2PE

Sähkökaappi 2

SMMPI

Salamasuojausalue 2

Kuva A-7 Esimerkki verkotettujen S7-400 --laitteiden kytkennästä

Laitteiden rakenne


Kuvan A-7 komponentit

Taulukosta A-6 selviää kuvan A-7 numerointi:

Taulukko A-6 Esimerkki salamasuojatusta rakenteesta (kuva A-7)

Kuvan A-7numerot

Komponentit Merkitys

1 Salamasuojausjohdin, verkkotyy-pin mukaan, esim. TN--S--järjes-telmä:1 kpl DEHNbloc/3Tilausnumero: 900 110* ja1 kpl DEHNbloc/1Tilausnumero: 900 111*

Perussuojaus suoralta salamaniskulta jaylijännitteeltä alkaen liitäntäpisteestä0 <--> 1

2 Ylijännitejohdin,2 kpl DEHNguard 275;Tilausnumero: 900 600*

Perussuojaus ylijännitteeltä liitäntäpis-teessä 1 <--> 2

3 Ylijännitejohdin,CT tyyppi MD/HFTilausnumero: 919 506* ja919 570*

RS 485-liitännän hienosuojaus ylijännit-teeltä liitäntäpisteessä 1 <--> 2

4 Digitaalituloyksiköt:FDK 2 D 60 V tilausnumero:919 993*

Digitaalilähtöyksiköt:FDK 2 D 5 24 V tilausnumero:919 991*

Analogiyksiköt:MD 12 V salamasuoja CT,Tilausnumero: 919 506 ja919 541

Signaaliyksiköiden tulojen ja lähtöjen hie-nosuojaus ylijännitteeltä liitäntäpisteessä1 <--> 2

5 Väyläkaapelin vaipan kiinnitysEMC--jousiliittimellä salamasuo-jan CT perusosassa tilausnume-ro: 919 508*


6 Potentiaalintasausjohdin 16 mm Peruspotentiaalien yhdenmukaistus

7 Salamasuoja CT, tyyppi B raken-nuksen sisääntuloon;Tilausnumero: 919 506* ja919 510*

RS 485--liitännän perussuojaus ylijännit-teeltä liitäntäpisteessä 0 <--> 1


Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

A.10 Näin suojataan digitaalilähtöyksiköt induktiivisiltaylijännitteiltä

Induktiiviset ylijännitteet

Ylijännitteet syntyvät kun induktanssit kytketään pois päältä. Esimerkkejä tästäovat relekäämit ja kontaktorit.

Integroitu ylijännitesuoja

S7-400:n digitaalilähtöyksiköillä on integroitu ylijännitesuojaus.

Lisäylijännitesuojaus

Induktansseihin on vain seuraavissa tapauksissa kytkettävä lisäylijännitesuoja,

• jos SIMATIC-lähtövirtapiiriin kytketään lisäkosketin(esim. relekoskettimet)

• mikäli induktansseja ei ohjata SIMATIC-yksiköillä.

Huomautus: Induktiivisen laitteen toimittajalta on syytä kysyä, miten ylijännitesuoja-laitteet on mitoitettava.

Esimerkki

Kuva A-8 esittää lähtövirtapiiriä, joka vaatii lisäylijännitesuojauksen.

Lähtövirtapiirin kosketin

Induktanssi tarvitseesuojauskytkennän (katso kuvat A-9 jaA-10).

Kuva A-8 Lähtövirtapiirin HÄTÄ-SEIS --relekosketin

Laitteiden rakenne


Tasajännitekelojen kytkentä

Tasajännitekelat suojataan diodeilla tai Z-diodeilla.

+

-

+

-

Diodilla Z-diodilla

Kuva A-9 Tasajännitekelojen kytkentä

Kytkentä diodeilla/Z-diodeilla

Diodeilla/Z-diodeilla kytkettäessä on huomattava seuraavaa:

• Katkaisujännitteet voidaan kokonaan välttää.Z-diodilla on korkeampi katkaisujännite.

• Suuri katkaisuhidastus (6-9 kertaa suurempi kuin ilman suojauskytkentää)Z-diodi kytkee nopeammin kuin diodikytkentä.

Vaihtojännitekelojen kytkentä

Vaihtojännitekelat kytketään varistoreilla tai RC-piireillä.

Varistorilla RC-piirillä

~

~

~

~

Kuva A-10 Vaihtojännitekelojen kytkentä

Varistorikytkennällä on seuraavat ominaisuudet:

• Katkaisuylijännitteen amplitudi rajoittuu, mutta ei poistu kokonaan.

• Ylijännitteen jyrkkyys jää ennalleen.

• Katkaisuviive on vähäinen.

RC-piirikytkennällä on seuraavat ominaisuudet:

• Katkaisuylijännitteen amplitudi ja jyrkkyys pienenevät.

• Katkaisuviive on vähäinen.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

A.11 Elektronisten ohjausten varmuus

Johdanto

Seuraavat periaatteet ovat yleisiä ja pätevät elektronisen ohjauksen tyypistä ja senvalmistajasta riippumatta.

Luotettavuus

SIMATIC---laitteiden ja -komponenttien luotettavuutta kehitetään suunnittelussa javalmistuksessa laajoin ja kallein toimenpitein niin pitkälle kuin mahdollista.

Näihin kuuluvat

• korkelaatuisten rakenneosien valinta;

• kaikkien kytkentöjen worst-case-mitoitus;

• kaikkien toimitettujen komponenttien systemaattinen ja tietokoneohjattu tarkas-tus;

• kaikkien pitkälle integroitujen kytkentöjen Burn-in (poltto) (esim. prosessorit,muistit, jne.);

• staattisten latausten varotoimenpiteet MOS-kytkentöjä käsiteltäessä tai niillätoimittaessa;

• visuaalinen tarkastus valmistuksen eri vaiheissa;

• useita päiviä kestävä lämmönkestoajo ympäristölämpötilan ollessa tavallistakorkeampi;

• huolellinen tietokoneohjattu lopputarkastus;

• kaiken palautustavaran statistinen analysointi pikaisia korjaustoimenpiteitävarten;

• ohjausten tärkeimpien osien valvonta on-line-testeillä (watch-dog CPUlle jne.).

Näitä toimenpiteitä nimitetään turvallisuustekniikassa perustoimenpiteiksi. Niidenansiosta vältetään tai hallitaan suurin osa mahdollisista virheistä.

Laitteiden rakenne


Riskit

Kaikkialla siellä, missä virheet voivat aiheuttaa henkilö tai esinevahinkoja, tuleelaitoksen turvallisuudelle -- ja samalla myös tilanteelle -- asettaa erityisvaatimukset.Tämän soveltamiseksi on olemassa erityisiä, laitoskohtaisia määräyksiä, jotka onotettava huomioon ohjausta asennettaessa (esim. tulipesiä koskeva VDE 0116).

Varmennetuille elektronisille ohjauksille pätevät virheiden välttämiseksi tai hallitse-miseksi tehtävät toimenpiteet laitoksen riskialttiuden mukaan. Tällöin yllämainitutperustoimenpiteet eivät enää riitä määrätystä vaarapotentiaalista lähtien. Ohjaustavarten on tehtävä ja vahvistettava kirjallisesti lisätoimenpiteitä (esim. kaksikanavai-suus, testit, tarkistussummat, jne.) (DIN VDE 0801). TÜV, BIA ja G EM III ovatmallitarkastaneet varmennetun muistiohjelmoitavan S5-95F --ohjauksen ja sillä onuseita sertifikaatteja. Se soveltuu, samoin kuin jo tarkastettu, varmennettu, muisti-ohjelmoitava S5-115F --ohjaus, turvallisuuden kannalta tärkeiden alueiden ohjauk-seen ja valvontaan. Vastaavat tuotteet ovat myös SIMATIC S7 --perheessä.

Jako turvallisiin -- ja ei--turvallisiin alueisiin

Melkein kaikissa laitteissa on turvateknisistä tehtävistä vastaavia osia (esim. hätä-seis --painike, suojaverkko, kahden käden kytkennät). Jotta koko ohjausta ei tarvit-sisi tarkastella turvallisuusteknisistä näkökohdista, jaetaan ohjaus tavallisesti tur-vallisiin ja ei--turvallisiin alueisiin. Ei--turvallisella alueella ohjauksenturvallisuudelle ei aseteta mitään erityisiä vaatimuksia, koska sähkökatkoksella eiole mitään vaikutusta laitteen turvallisuuteen. Turvallisella alueella saadaan käyttääkuitenkin vain vastaavien määräysten mukaisia ohjauksia tai kytkentöjä.

Seuraava aluejako on käytännössä tavallinen:

• Ohjaukset, joissa on vähän turvallisuustekniikkaa (esim. koneohjaukset)

Konventionaalinen muistiohjelmoitava ohjaus vastaa koneen ohjauksesta, tur-vallisuustekniikka toteutetaan varmennetulla pienohjauksella (esim. S5--95F).

• Ohjaukset, joissa on tasapuolisesti molempia alueita (esim. kemian laitokset,köysiradat)

Ei--turvallinen alue toteutetaan myös tässä konventionaalisella PLC:llä, turvalli-nen alue tarkastetulla varmennetulla ohjauksella (S7-400F, S7-400FH, S5-115Ftai useammalla S5-95F).

Koko laitos toteutetaan varmennetulla ohjauksella.

• Ohjaukset, joissa on pääasiassa turvallisuustekniikkaa (esim. tulipesät)

Koko ohjaus toteutetaan varmennetulla tekniikalla.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

Tärkeä huomautus

Vaikka elektronisen ohjauksen suunnittelussa olisikin päästy – esim. useampikana-vaisen rakenteen ansiosta – suunniteltuun maksimiturvallisuuteen, on kuitenkinvälttämätöntä noudattaa tarkasti käyttöohjeiden ohjesääntöjä, koska väärin toimi-malla aiheutetaan mahdollisesti tilanne, jossa vaarallisten virheiden turvavarmen-nus menee pois päältä – tai voidaan jopa aiheuttaa uusia vaaratilanteita.

A.12 Monitorien häiriövarma liitäntä

Johdanto

Laitteiden tilajärjestelyllä ja ympäristön häiriöpitoisuudella on merkitystä liitettäessämonitorit häiriövarmasti automaatiojärjestelmään. Monitorin ja videokaapelien valin-nan ratkaisee se, käytetäänkö monitoria ja automaatiojärjestelmää ympäristössä,jossa on vähän häiriöitä, vai teollisuusympäristössä.

Käyttö ympäristössä, jossa on vähän häiriöitä

Mikäli monitoria ja automaatiojärjestelmää käytetään ympäristössä, jossa on vähänhäiriöitä ja jos monitori ja automaatiojärjestelmä sijaitsevat lähellä toisiaan, niin sil-loin monitori ja automaatiojärjestelmä ovat melkein samassa maapotentiaalissa.Maasilmukoista johtuvia häiriöitä ja vaikutuksia ei ole odotettavissa.

Kyseisissä tapauksissa monitoria voidaan ohjata sekä TTL-signaaleilla että analo-gisignaaleilla. Videosignaaleiden siirtämiseen voidaan käyttää digitaalijohtimia taiyksinkertaisesti suojattuja koaksiaalikaapeleita. On otettava huomioon, että koaksi-aalikaapelin vaippa toimii paluujohtimena eikä sitä saa liittää vaippakiskoon. Moni-tori ja kommunikaatioprosessori (CP) liitetään toisiinsa ilman ylimääräisiä suojaus-ja maadoitustoimenpiteitä.

Laitteiden rakenne


Käyttö teollisuusympäristössä

Mikäli monitoria ja automaatiojärjestelmää käytetään kovassa teollisuusympäristös-sä tai jos monitorin ja automaatiojärjestelmän väliset etäisyydet ovat suurehkoja,niin silloin käyttövälineillä voi olla eri maapotentiaali, joka puolestaan voi olla syynämaasilmukoiden aiheuttamiin häiriöihin ja vaikutuksiin.

Kyseisissä tapauksissa videosignaalien siirtoon käytetään kaksoissuojattua koaksi-aalikaapelia (triaksiaalikaapeli). Tämän kaapelin sisävaippa toimii paluujohtimenaeikä sitä saa liittää vaippakiskoon. Ulkovaippa on häiriövirtojen poisjohtamista var-ten ja se tulee ottaa mukaan suojaus- ja maadoitustoimenpiteisiin.

Maasilmukoiden välttämiseksi tulee monitorin elektroniikkamaan ja runkomaan ollatoisistaan riippumattomia. Tämä vaatimus on täytetty, kun jokin seuraavista ehdois-ta on täytetty:

• Monitorin elektroniikka- ja runkomaa on erotettu toisistaan galvaanisesti

• Monitorin elektroniikka- ja runkomaa on liitetty toisiinsa monitorin valmistajanasentamalla jännitteestä riippuvaisella vastuksella (VDR).

Suojaus ja maadoitus teollisuusympäristössä

Mikäli monitoria ja automaatiojärjestelmää käytetään kovassa teollisuusympäristös-sä, tulee ottaa huomioon seuraavaa:

Automaatiojärjestelmän puolella:

• Kaapelivaipat kiinnitetään kaapissa vaippakiskoihin heti sisääntulon jälkeen.Tällöin on otettava huomioon seuraavat säännöt:

-- kuoritaan videokaapelit keskeytyksettä

-- kiinnitetään ulompi kaapelivaippa mahdollisimman suurialaisesti automaatio-järjestelmän vaippakiskoon (esim. metallisilla kiinnikkeillä, jotka menevät vai-pan ympäri, tai PUK-kaapelikiinnikkeillä).

• Liitetään vaippakiskot suurialaisesti tukikehikkoon tai kaapin seinään.

• Liitetään vaippakisko kaapin maadoituspisteeseen.

Monitorin puolella:

• Erotetaan elektroniikkamaa ja runkomaa toisistaan. Menetellään seuraavasti:

-- Poistetaan monitorista kumpaakin maata erottava silta.

-- Asennetaan videoliittimiin kosketussuoja, koska maiden erottamisen jälkeenliittimissä voi olla vaarallinen, yli 40 V kosketusjännite.

Laitteiden rakenne


A5E00069480-04

!Varo

Henkilövahinkoja voi aiheutua.

Monitorin videoliittimissä voi olla vaarallisia jännitteitä.

Varustetaan liittimet sopivalla kosketussuojalla.

• Liitetään monitorin maadoituskiinnike paikalliseen maahan.

• Kiinnitetään kaapelivaipat monitorin maadoituspisteeseen. Tällöin menetelläänseuraavasti:

-- poistetaan videokaapelien ulkoinen kaapelieristys monitorin maadoituspis-teen alueelta kaapelivaippaa vahingoittamatta.

-- kiinnitetään ulompi vaippa suurialaisesti monitorin maadoituspisteeseen.

Kuvassa A-11 on yksinkertaisettu esitys S7-400:n ja monitorin suojaus- ja maadoi-tustoimenpiteistä.

CR

CP

Vaippakisko

Ulommanvaipankiinnitysmaadoitus--pisteeseen

Monitori,jossaelektroniikka-ja runkomaaon erotettu

Kuva A-11 Monitorin ja automaatiojärjestelmän suojaus ja maadoitus etäisyyden ollessa suurehko

B-1Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 AsennuskäsikirjaA5E00069480-04

Sähköisesti herkkien yksiköiden (ESD) kä-sittelyohje



B.1 Mitä ESD tarkoittaa? B-2

B.2 Ihmisen sähköstaattinen varaus B-3

B.3 Perusteelliset suojatoimenpiteet staattisen sähkön varauksenestämiseksi

B-4

B

Sähköisesti herkkien yksiköiden (ESD) käsittelyohje

B-2Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 Asennuskäsikirja

A5E00069480-04

B.1 Mitä ESD tarkoittaa?

Määritys

Kaikki sähköiset yksiköt ovat korkeasti integroituja yksiköitä tai komponentteja.Nämä sähköiset komponentit ovat hyvin arkoja ylijännitteelle ja siten myössähköstaattisille varauksille.

Näistä Elektrostatisch Gefährdeten Bauteile/Bgruppen / sähköstaattisesti herkistäyksiköistä käytetään lyhennettä EGB. Sen ohella käytetään kansainvälistämerkintää ESD / electrostatic sensitive device.

Sähköstaattisesti herkät yksiköt merkitään seuraavalla tunnuksella:

!Varo

Sähköstaattisesti herkkä yksikkö voi vaurioitua jännitteistä, jotka ovathuomattavasti alle ihmisen havaitseman arvon. Tämä jännite voi esiintyä, joskosketetaan yksiköitä tai sähköisiä liitäntöjä ilman, että varaus on purettu.Vahingot, jotka ylijännite aiheuttaa, voivat olla aluksi huomaamattomia, ja nesaattavat tulla esille vasta pidemmän ajan kuluttua.


B-3Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 AsennuskäsikirjaA5E00069480-04

B.2 Ihmisen sähköstaattinen varaus

Varaus

Jokainen henkilö, joka ei ole johtavassa yhteydessä ympäristönsä kanssa, voi ollasähköstaattisesti varautunut.

Kuvasta B-1 nähdään sähköstaattiset maksimijännitteet, joihin käyttäjä voi latau-tua, jos hän on kosketuksissa kuvassa mainittujen materiaalien kanssa. Nämä ar-vot vastaavat IEC 61000-4-2--arvoja.

Jännite kV

123456789

10111213141516

(kV)

5 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ilmansuhteellinenkosteus %

1

3

1 Synteettinenmateriaali

2 Villa

3 Antistaattinen materiaali,esimerkiksi puutai betoni

2

Kuva B-1 Sähköstaattiset jännitteet, joihin käyttäjä voi latautua


B-4Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 Asennuskäsikirja

A5E00069480-04

B.3 Perusteelliset suojatoimenpiteet staattisensähkön varauksen estämiseksi

Hyvän maadoituksen huomioon ottaminen

Käsiteltäessä sähköisesti herkkiä yksiköitä on huolehdittava ihmisen, työpaikan japakkauksen hyvästä maadoituksesta. Täten vältetään staattiset varaukset.

Suoran kosketuksen välttäminen

Sähköstaattisesti herkkiä osia tulee koskettaa vain silloin, kun se on välttämätöntä(esim. huoltotyö). Yksikköön on tartuttava niin, ettei kosketa liittimiin eikä painopii-reihin. Tällöin varautunut energia ei pääse arkoihin piireihin vahingoittamaan kom-ponenttia.

Mikäli yksikölle on tehtävä mittauksia, niin kehon varaus on purettava. Siksi tuleeensin koskettaa maadoitettuja metallisia esineitä. On käytettävä vain maadoitettujamittalaitteita.

Glossar-1Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 AsennuskäsikirjaA5E00069480-04

Sanasto

Osoite

Osoite on tietyn operandin tai operandialueen tunnus, esimerkkejä: Tulo E 12.1;merkkerisana MW 25; tiedostoyksikkö DB 3.

AKKU

Akut ovat rekisterejä→ CPUssa ja toimivat välimuistina lataus-, siirto- sekävertailu-, laskenta- ja muunnosoperaatioille.

Keskeytys

S7-400-CPUn→ käyttöjärjestelmä tuntee 10 erilaista prioriteettiluokkaa, jotkasäätelevät käyttäjäohjelman käsittelyä. Näihin prioriteettiluokkiin kuuluvat mm.keskeytykset, esim. prosessikeskeytykset. Keskeytyksen ilmetessäkäyttöjärjestelmä kutsuu automaattisesti vastaavaa organisaatioyksikköä, jossakäyttäjä voi ohjelmoida halutun reaktion (esim. FBssä).

Keskeytys, diagnoosi-

→ Diagnoosikeskeytys

Keskeytys, prosessi-

→ Prosessikeskeytys

Keskeytys, kellonaika-

Kellonaikakeskeytys kuuluu yhteen S7-400:n ohjelmankäsittelyn prioriteettiluokista.Se generoidaan tietystä päivämäärästä (tai päivittäin) ja kellonajasta riippuen(esim. 9:50 tai tunneittain, minuuteittain). Sitten käsitellään vastaava organisaatio-yksikkö.

Sanasto

Glossar-2Automaatiojärjestelmät S7-400, M7-400 Asennuskäsikirja

A5E00069480-04

Keskeytys, viive-

Viivekeskeytys kuuluu yhteen S7-400:n ohjelmankäsittelyn prioriteettiluokista. Segeneroidaan käyttäjäohjelmassa käynnistetyn ajan kuluessa. Sitten käsitelläänvastaava organisaatioyksikkö.

Keskeytys, aika-

Aikakeskeytys generoidaan jaksoittain S7-400-CPUn parametroitavassa aikaraste-rissa. Sitten käsitellään vastaava→ organisaatioyksikkö.

Analogiyksikkö

Analogiyksiköt muuntavat analogiset prosessiarvot (esim. lämpötilan) digitaalisiksiarvoiksi, joita keskusyksikkö voi käsitellä edelleen tai muuntavat digitaaliset arvotanalogisiksi toimisuureiksi.

KÄYNNISTYS

Käyttötila KÄYNNISTYS on päällä siirryttäessä käyttötilasta STOP käyttötilaanRUN.Voidaan käynnistää→ käyttölajikytkimellä tai jännitteen paluun jälkeen taiohjelmointilaitetoiminnalla.

Käyttäjäohjelma

SIMATICissa tehdään ero→ CPUn käyttöjärjestelmän ja käyttäjäohjelmien välillä.Viimeksi mainitut laaditaan ohjelmointiohjelmiston→ STEP 7 mahdollisillaohjelmointikielillä ja ne on tallennettu koodiyksiköihin. Tiedot on tallennettutiedostoyksiköihin.

Käyttäjämuisti

Käyttäjäohjelman→ koodi- ja→ tiedostoyksiköt ovat käyttäjämuistissa. Käyttäjä-muisti voi olla integroituna CPUhun tai se on lisättävissä Memory Cardeina taimuistimoduuleina. Käyttäjäohjelma poistetaan kuitenkin perusteellisesti→ CPUntyömuistista.

Sovellusyksikkö

Sovellusyksiköt ovat→ M7-valikoiman toimintayksiköitä.

Sanasto


Työmuisti

Työmuisti on RAM-muisti → CPUssa, johon STEP 7→ käyttäjäohjelma auto-maattisesti ladataan uudelleen→ latausmuistista. Prosessori käsittelee RUN--käyttötilassa työmuistissa olevaa ohjelmaa.

AT-adapteriyksikkö

AT-adapteriyksikkö ATM 478 tarjoaa lyhyelle AT-kortille liitäntäpaikan.

Versio

Tuoteversiossa erotetaan tuotteet, joilla on sama tilausnumero. Tuoteversiotakorotetaan ylöspäin yhteensopivissa toiminnanlaajennuksissa, valmistuksestariippuvissa muutoksissa (uusien rakenneosien / komponenttien käyttö) sekävirheitä korjattaessa.

Siirtonopeus

Nopeus tietoja siirrettäessä (bit/s).

Yksikköparametri

Yksikköparametrit ovat arvoja, joiden avulla yksikön toimintaa voidaan säädellä.Staattisten ja dynaamisten yksikköparametrien välillä tehdään ero.

Käyttölajikytkin

→ Avainkytkin

CPUn käyttöjärjestelmä

CPUn käyttöjärjestelmä organisoi kaikki CPUn toiminnat ja prosessit, joita ei olekytketty johonkin erityiseen ohjaustehtävään.

Käyttötila

SIMATIC S7--automaatiojärjestelmissä on seuraavat käyttötilat: STOP,→KÄYNNISTYS, RUN.

Perusmaa

→ Maa

Sanasto


A5E00069480-04

Peruspotentiaali

Potentiaali, josta käsin mukana olevien virtapiirien jännitteitä tarkastellaan ja/taimitataan.

BIOS

Basic Input Output System

BIOS on se ohjelmiston osa, joka muodostaa laitteiden ja käyttöjärjestelmän, esim.MS-DOSin, välisen yhteyden. Tämä ohjelmisto on tallennettu EPROMiin.

Tärkeitä osia ovat esimerkiksi käyttöjärjestelmän lataaja, (Hardware-) Setup hard-warekonfiguraation määrittelyä varten ja kellonajan asetus.

Väylä

Väylä on siirtoväline, joka liittää useampia liittyjiä toisiinsa. Tiedonsiirto voi tapahtuasarjassa tai rinnakkain sähkö-- tai valokuitukaapelien kautta.

Koodiyksikkö

Koodiyksikkö on SIMATIC S7:n yksikkö, jossa on osa STEP 7 -käyttäjäohjelmaa.(Päinvastoin kuin→ tiedostoyksikkö: siinä on vain dataa.)

CP

Kommunikaatioprosessori

CPU

Central Processing Unit = S7- tai M7-automaatiojärjestelmän keskusyksikkö pro-sessorilla, laskuyksiköllä, muistilla, käyttöjärjestelmällä ja ohjelmointilaiteliitännällä.

Tiedostoyksikkö

Tiedostoyksiköt (DB) ovat käyttäjäohjelman osia, joissa on käyttäjätietoa. On ole-massa globaaleja tiedostoyksiköitä, joita kaikki koodiyksiköt voivat käsitellä ja onoheisyksiköitä, jotka on varattu tietylle FB-kutsulle.

Sanasto


Data, staattinen

Staattiset tiedot ovat dataa, jota voidaan käyttää vain toimintayksikön sisällä. Tämädata tallennetaan toimintayksikköön kuuluvaan oheistiedostoyksikköön. Oheistie-dostoyksikköön tallennettu data säilyy tämän toimintayksikön seuraavaan kutsuunsaakka.

Data, hetkellinen

Hetkelliset tiedot ovat yksikön paikallisdataa, joka tallennetaan yksikköä käsiteltä-essä L-pinoon ja jotka eivät käsittelyn jälkeen enää ole käytettävissä.

Oletusasetus

Oletusasetus on perusasetus, jota käytetään aina silloin, kun ei anneta (parame-troida) mitään muuta arvoa.

Diagnoosi

→ Järjestelmädiagnoosi

Diagnoosikeskeytys

Diagnoosikykyiset yksiköt ilmoittavat havaitut järjestelmävirheet diagnoosikeskey-tyksillä→ S7-400-CPUlle.

Diagnoosipuskuri

Diagnoosipuskuri on S7-400 -CPUn puskuroitu muistialue, johon diagnoositapahtu-mat on tallennettu ilmenemisjärjestyksessä.

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Sähkömagneettisella yhteensopivuudella ymmärretään sähköisen käyttövälineenkykyä toimia virheettömästi annetussa ympäristössä, vaikuttamatta ympäristöönei--toivotulla tavalla.

Maa

Johtokykyinen maa, jonka sähköinen potentiaali voidaan asettaa nollaksi joka koh-dassa.

Maadoittimen alueella maalla voi olla erilainen potentiaali kuin nolla. Tässä asiayh-teydessä käytetään usein käsitettä ”perusmaa”.

Sanasto


A5E00069480-04

Maadoittaa

Maadoittamisella tarkoitetaan sähköisesti johtavan osan liittämistä maadoituslait-teella maadoittimeen (yksi tai useampi johtokykyinen osa, joilla on maahan erittäinhyvä kosketus).

Maadoittamaton

Ilman galvaanista yhteyttä maahan

Vara--arvo

Vara--arvot ovat arvoja, jotka ohjataan prosessiin signaalilähtöyksiköiden ollessaviallisia, tai joita käytetään prosessiarvon sijasta käyttäjäohjelmassa signaalituloyk-siköiden ollessa viallisia. Käyttäjä voi antaa vara--arvot edeltäkäsin (esim. vanhanarvon voimassa pitäminen)

Laajennusyksikkö

M7-400:n laajennusyksikkö on liitetty ISA-väyläliitännällä→ keskusyksikköön ja seon maks. kolmen→ liitäntämoduulin liittämistä varten.

FB

→ Toimintayksikkö

FC

→ Toiminta

Virhenäyttö

Virhenäyttö on yksi käyttöjärjestelmän mahdollisista reaktioista→käyntiaikavirheeseen. Muut reaktiomahdollisuudet ovat:→ Virhereaktiokäyttäjäohjelmassa, CPUn STOP-tila.

Virheen käsittely OBllä

Mikäli käyttöjärjestelmä tunnistaa määrätyn virheen (esim. käsittelyvirhe STEP7:ssä), niin se kutsuu tähän tapaukseen tarkoitetun organisaatioyksikön(virhe-OB), jossa CPUn muu toiminta voidaan määritellä.

Sanasto


Virhereaktio

Reaktio→ toimiaika--/käyntiaikavirheeseen. Käyttöjärjestelmä voi reagoidaseuraavilla tavoilla: Automaatiojärjestelmän saattaminen STOP-tilaan,organisaatioyksikön kutsu, jossa käyttäjä voi ohjelmoida reaktion tai virheen näyttö.

Flash-EPROM

FEPROMit vastaavat ominaisuuksiltaan -- säilyttävät tiedot jännitekatkoksen sattu-essa -- sähköisesti nollattavia EEPROMeita, ne ovat kuitenkin olennaisestinopeammin nollattavissa (FEPROM = Flash Erasable Programmable Read OnlyMemory). Niitä käytetään→ Memory Cardeissa.

Toiminta

Toiminta (FC) on IEC 61131-3 mukaan→ koodiyksikkö, jossa→ ei ole staattistadataa. Toiminnalla on mahdollista siirtää parametrejä käyttäjäohjelmassa. Senvuoksi toiminnat soveltuvat usein toistuvien monimutkaisten toimintojen, esim.laskennan ohjelmointiin.

Toimintayksikkö

Ohjelmoitava yksikkö, jolla ei keskusyksikköön verrattuna ole MPI--monipisteliitän-tää ja jota voidaan käyttää vain slavena.

Toimintamoduuli/--yksikkö

Toimintayksikkö (FB) on IEC 61131-3 mukaan→ koodiyksikkö,→ jossa onstaattista dataa. Toimintayksiköllä (FB) on mahdollista siirtää parametrejäkäyttäjäohjelmassa. Sen vuoksi toimintayksiköt soveltuvat usein toistuvienmonimutkaisten toimintojen, esim. säätöjen, käyttölajivalintojen ohjelmointiin.

Toiminnan maadoitus

Maadoitus, jonka tarkoituksena on vain varmistaa sähköisen käyttövälineen aiottutoiminta. Toiminnan maadoituksella oikosuljetaan häiriöjännitteet, joilla muuten onkielteinen vaikutus käyttövälineeseen.

GD-elementti

GD-elementti muodostuu globaalidatakommunikaatiossa määrittelemällä vaihdetta-va→ globaalidata ja se merkitään globaalidatataulukossa yksiselitteisesti GD-tunnuksella.

Sanasto


A5E00069480-04

GD-piiri

GD-piiri käsittää joukon CPUita, jotka vaihtavat dataa globaalidatakommunikaationavulla, ja joita käytetään seuraavalla tavalla:

• CPU lähettää GD-paketin toisille CPUille.

• CPU lähettää ja vastaanottaa GD-paketin toiselta CPUlta.

GD-piiri tunnistetaan GD-piirinumerosta.

GD-paketti

GD-paketti voi koostua yhdestä tai useammasta→ GD-elementistä, jotka siirre-tään yhdessä sähkeessä.

Globaalidata

Globaalidata on dataa, jota→ voi puhutella jokaisesta koodiyksiköstä käsin(FC, FB, OB). Tarkemmin sanottuna nämä ovat merkkereitä M, tuloja I, lähtöjä O,aikoja, laskureita ja tiedostoyksiköitä DB. Globaalidataa voi käsitellä jokoabsoluuttisesti tai symbolisesti.

Globaalidata-kommunikaatio

Globaalidata-kommunikaatio on menetelmä, jolla CPUiden välinen→ globaalida-ta siirretään (ilman CFBeitä).

Hardware

Hardwareksi kutsutaan automaatiojärjestelmän koko fyysistä ja teknistä varustelua.

Oheistiedostoyksikkö

S7-400 --laitteessa on jokaiselle toimintayksikön kutsulle määritelty STEP 7-käyttä-jäohjelmassa tiedostoyksikkö, joka generoidaan automaattisesti. Oheistiedostoyk-sikköön on talletettu tulo-, lähtö- ja läpimenoparametrien arvot sekä yksikön paikal-lisdata.

Keskeytys

Keskeytys on merkki prosessorin ohjelmankäsittelyhäiriöstä, jonka aiheuttaa jokinulkoa tuleva tapahtuma, esim. ajastimen aika--arvon kuluminen umpeen, tietokyse-ly jne.

Sanasto


ISA-väylä

ISA-väylä on AT-yhteensopivan PCn standardiväylä. Se viedään yksittäistenM7-400 -yksiköiden läpi niissä olevilla 120--napaisilla laajennusliittimillä ja -pistok-keilla.

Kylmäkäynnistys

→ Automaatiojärjestelmän ja sen käyttäjäohjelman jälleenkäynnistys, sen jälkeenkun kaikki dynaaminen data (tulo-/lähtö-kuvan muuttujat, sisäiset rekisterit,aikapiirit, laskurit, jne. ja asianomaiset ohjelmaosat) on nollattu edeltä määrättyynarvoon. Kylmäkäynnistys voidaan laukaista automaattisesti (esim. jännite--katkoksen jälkeen, dynaamisissa muistin osissa tapahtuneen informaationkatoamisen jälkeen jne.) tai manuaalisesti (Reset-näppäintä painamalla jne.).

Kommunikaatioprosessori

Kommunikaatioprosessorit ovat piste-piste- ja väyläliitäntöjen yksiköitä.

Tiivistys

PG-online -toiminnalla ”tiivistys” siirretään kaikki CPUn RAMin voimassa olevatyksiköt varmasti ja aukottomasti käyttäjämuistin alkuun. Siten häviävät kaikki yksi-köitä nollattaessa tai korjattaessa on muodostuneet aukot.

Konfiguraatio

Yksiköiden osoitus korttikehikoihin/liitäntäpaikkoihin ja (esim. signaalimoduuleissa)osoitteisiin.

Konfigurointi

Konfigurointi on automaatiojärjestelmän yksittäisten yksiköiden kokoamista.

Latausmuisti

Latausmuisti on S7-400 -CPUn osa. Se sisältää ohjelmointilaitteen muodostamiaobjekteja. Se on toteutettu joko lisättävissä olevana Memory Cardina tai kiinteästiintegroituna muistina.

Sanasto


A5E00069480-04

Kuormavirtalähde

Virtalähde signaali- ja toimintayksiköiden ja siihen liitetyn prosessiperiferian syöt-töön.

Käyntiaikavirhe

Virhe, joka esiintyy automaatiojärjestelmässä (siis ei prosessissa) käyttäjäohjelmankäsittelyn aikana.

Paikallisdata

→ Data, hetkellinen

Maa

Maa on käyttövälineen kaikkien keskenään liitettyjen inaktiivisten osien kokonai-suus, jotka eivät vikatapauksessakaan voi vastaanottaa vaarallista kosketusjänni-tettä.

Massamuistiyksikkö

M7-400 -automaatiolaitteen laajennus. Se liitetään ISA-väyläliitännällä keskusyk-sikköön ja siinä on disketti- ja kovalevyasema.

Memory Card

Memory Cardit ovat CPUn ja CPn luottokortin kokoisia muistivälineitä. Ne on toteu-tettu→ RAMina tai→ FEPROMina.

Merkkerit

Merkkeri on CPUn osa→ järjestelmämuistin välitulosten tallentamiseen. Sitä voi-daan käsitellä biteittäin, tavuittain, sanoittain tai kaksoissanoittain.

Mittausaluemoduuli

Mittausaluemoduulit pannaan analogituloyksiköihin eri mittausalueisiin sovittamistavarten.

Sanasto


MPI

Monipisteliitäntä (MPI) on SIMATIC S7:n ohjelmointilaiteliitäntä. Se mahdollistaauseamman liittyjän samanaikaisen käytön (ohjelmointilaitteet, tekstinäytöt, operaa-tiopaneelit) yhdessä tai myös useammassa keskusyksikössä. Jokainen liittyjä tun-nistetaan yksiselitteisestä osoitteesta (MPI-osoite).

MPI-osoite

→ MPI

Uuskäynnistys

S7-400 -CPUta käynnistettäessä (esim. kun käyttölajikytkimellä on siirrytty STOP--tilasta RUN--tilaan tai jännitteen ollessa PÄÄLLÄ) käsitellään ennen syklistä ohjel-mankäsittelyä (OB 1) ensin organisaatioyksikkö OB 100 (uuskäynnistys).Uuskäynnistyksessä luetaan tulojen prosessikuva ja käsitellään STEP 7-käyttäjäohjelma alkaen OB 1 ensimmäisestä käskystä.

Verkko

Mitä kommunikaatioon tulee, yhdistää verkko useampia S7-400/M7-400 --laitteita jamuita päätelaitteita, esim. PGn,→ liitäntäkaapelilla. Liitettyjen laitteiden välinentiedonvaihto tapahtuu verkon kautta.

OB

→ Organisaatioyksikkö

OB-prioriteetti

S7-400-CPUn→ käyttöjärjestelmä tekee eron eri prioriteettiluokkien välillä, esim.syklinen ohjelmankäsittely, prosessikeskeytysohjattu ohjelmankäsittely. Jokaiselleprioriteettiluokalle on määrätty→ organisaatioyksiköt (OB), joissa S7-käyttäjä voiohjelmoida reaktion. OBillä on standardin mukaisesti eri prioriteettejä, joidenjärjestyksessä ne käsitellään siinä tapauksessa, että ne esiintyvät samanaikaisestitai keskeyttävät toisensa.

Onboard Silicon Disk

Onboard Silicon Disk on muistiyksikkö, johon osa CPUn 488-4 ohjelmistoa tai senkoko ohjelmisto sekä statistiset tiedot tallennetaan remanentteina.

Sanasto


A5E00069480-04

Organisaatioyksikkö

Organisaatioyksiköt (OBt) muodostavat S7-400 -CPUn käyttöjärjestelmän ja käyt-täjäohjelman välisen liitännän. Organisaatioyksiköissä määritellään käyttäjäohjel-man käsittelyjärjestys.

Keskeinen maadoituspiste

Tietotekniikan laitteiden maaliitäntä, jossa esimerkiksi vahvavirtalaitteista johtuvatulkoiset vaikutukset eivät aiheuta ei--toivottuja toimintahäiriöitä tietotekniikan käyt-tövälineissä. Liitännän tulee olla häiriösuojattu.

Parametrit

1. STEP 7-koodiyksikön muuttuja2. Muuttuja yksikön toiminnan asettamiseksi (yksi tai useampi per yksikkö).On olemassa→ staattisia parametrejä ja→ dynaamisia parametrejä

Parametrit, dynaamiset

Yksiköiden dynaamisia parametrejä voidaan, päinvastoin kuin staattisia parametre-jä, muuttaa toiminnan ollessa meneillään kutsumalla SFCtä käyttäjäohjelmassa,esim. analogisen signaalituloyksikön raja--arvot.

Parametrit, staattiset

Yksiköiden staattisia parametrejä ei voida, päinvastoin kuin dynaamisia parametre-jä, muuttaa käyttäjäohjelman avulla, vaan vain STEP 7:llä (ei RUN--käyttötilassa),esim. digitaalisen signaalituloyksikön tuloviive.

PG

→ Ohjelmointilaite

Potentiaalintasaus

Sähköisiä liitäntöjä (potentiaalitasausjohtoja), jotka tuovat sähköisten käyttövälinei-den rungot ja vieraat johtavat rungot samaan tai lähes samaan potentiaaliin, häirit-sevien tai vaarallisten jännitteiden estämiseksi näiden runkojen välillä.

Sanasto


Potentiaalisidottu

Potentiaalisidotuissa tulo-/lähtöyksiköissä on ohjaus- ja kuormavirtapiirin peruspo-tentiaalit liitetty sähköisesti.

Potentiaalierotettu

Potentiaalierotetuissa tulo-/lähtöyksiköissä on ohjaus- ja kuormavirtapiirin peruspo-tentiaalit erotettu galvaanisesti; esim. optokoplerilla, relekoskettimella tai muunta-jalla. Tulo-/lähtövirtapiirit voivat olla liitettyinä yhteiseen potentiaaliin.

Ohjelmointilaite

Ohjelmointilaitteet ovat perustaltaan PCitä, jotka ovat teollisuuskelpoisia, kompak-teja ja kuljetettavia. Niille on tunnusomaista erityinen laite- ja ohjelmistovarusteluSIMATICin muistiohjelmoitavia ohjauksia varten.

Prosessikuva

Prosessikuva on S7-400-CPUn→ järjestelmämuistin osa. Syklisen ohjelman alus-sa tuloyksiköiden signaalitilat siirretään tulojen prosessikuvaan (välimuistiin). Sykli-sen ohjelman lopussa lähtöjen prosessikuva siirretään signaalitilana lähtöyksiköille.

Prosessikeskeytys

Keskeytyksiä laukaisevat yksiköt käynnistävät prosessikeskeytyksen jonkin tietyntapahtuman johdosta prosessissa. Prosessikeskeytys ilmoitetaan CPUlle. Kysei-sen keskeytyksen prioriteettiä vastaten käsitellään sen jälkeen määrätty→organisaatioyksikkö.

Puskuriparisto

Puskuriparistolla taataan se, että→ käyttäjäohjelma on tallennettu→ CPUhunjännitekatkosvarmana ja määrätyt tiedostoalueet sekä merkkerit, ajat ja laskuritpidetään remanentteina.

RAM

RAM (Random Access Memory) on puolijohdemuisti, jossa on valinnainen käsittely(kirjoitus-/lukumuisti).

Sanasto


A5E00069480-04

Remanentti data

Remamentti data ei häviä jännitekatkoksessa, mikäli puskuriparisto on paikallaan.

Lomittelusyvyys

Yksikköä voidaan kutsua yksikkökutsuilla toisesta yksiköstä käsin. Lomittelusyvyy-dellä tarkoitetaan samanaikaisesti kutsuttujen→ koodiyksiköiden määrää.

Avainkytkin

Avainkytkin on CPUn→ käyttölajikytkin. Avainkytkin toimii erillisellä irrotettavallaavaimella.

Liitäntä, monipiste

→ MPI

Liitäntäpistemoduulit

Ovat moduuleja, jotka mahdollistavat automaatiolaitteen lisäliitännät, kuten esim.VGA-, COM-, PROFIBUS-DP-, jne.

Suojamaa

Sähköisen käyttövälineen kosketettavien, johtavien osien, jotka normaalisti eivätole jännitteellisiä, mutta joissa voi vikatapauksessa olla jännitettä ja jotka suojataanyhteisesti suojalaitteilla, suojajohdinliitäntä yhteiseen maadoittimeen.

SFB

→ Järjestelmätoimintayksikkö

SFC

→ Järjestelmätoiminta

Signaaliyksikkö

Signaaliyksiköt (SM) muodostavat prosessin ja automaatiojärjestelmän välisen lii-tännän. On olemassa digitaalisia tuloja lähtöyksiköitä (tulo-/lähtöyksikkö,digitaalinen) sekä analogisia tulo-ja lähtöyksiköitä (tulo-/lähtöyksikkö, analoginen).

Sanasto


Muistiohjelmoitava ohjaus

Muistiohjelmoitavat ohjaukset (PLC) ovat sähköisiä ohjauksia, joiden toiminta ontallennettu ohjauslaitteeseen ohjelmana. Laitteen rakenne ja johdotus eivät siis oleriippuvaisia ohjaustoiminnasta. Muistiohjelmoitavalla ohjauksella on tietokoneenrakenne; se muodostuu→ CPUsta (keskusyksikkö), jossa on muisti, tulo-/lähtöyk-siköistä ja sisäisestä väyläjärjestelmästä. Periferia ja ohjelmointikieli on muodostet-tu ohjaustekniikan alalle sopivaksi.

PLC/SPS

→ Muistiohjelmoitava ohjaus

SRAM-puskurointi

SRAM tarkoittaa ”staattinen RAM”. M7-400 --automaatiolaitteen ohjelmoitavissayksiköissä puskuroidaan ! osa päämuistista SRAMina.

STEP 7

Parametrointi- ja ohjelmointiohjelmisto käyttäjäohjelmien parametrointiin ja laatimi-seen SIMATIC S7 -ohjauksille.

Summavirta

Digitaalilähtöyksikön kaikkien lähtökanavien virtojen summa.

Systeemidiagnoosi

Systeemidiagnoosissa määritellään automaatiojärjestelmässä esiintyvien virheidentunnistus, tulkinta ja ilmoitus. Esimerkkejä tällaisista virheistä ovat: Ohjelmavirheettai yksiköiden vikaantumiset. Systeemivirheet voidaan näyttää LEDI-näytöillä taiSTEP 7:ssä.

Systeemitoiminta

Systeemitoiminta (SFC) on CPUn käyttöjärjestelmään integroitu→ toiminta, jotavoidaan tarvittaessa kutsua STEP 7 -käyttäjäohjelmassa.

Systeemitoimintayksikkö

Systeemitoimintayksikkö (SFB) on CPUn käyttöjärjestelmään integroitu→toimintayksikkö, jota voidaan tarvittaessa kutsua STEP 7 -käyttäjäohjelmassa.

Sanasto


A5E00069480-04

Systeemimuisti

Systeemimuisti on integroitu keskusyksikköön ja toteutettu RAM-muistina. Systee-mimuistiin on talletettu operandialueet (esim. ajat, laskurit, merkkerit) sekä→käyttöjärjestelmän sisäisesti tarvitsemat tiedostoalueet (esim.kommunikaatiopuskuri).

Liittyjänumero

Liittyjänumero tarkoittaa keskusyksikön tai PGn tai jonkun muun älykkäänperiferiayksikön ”puhutteluosoitetta”, mikäli nämä kommunikoivat ! verkon kauttakeskenään. Liittyjänumero osoitetaan keskusyksikölle tai PGlle, jossa onSTEP 7 -ohjelmisto.

Timer/ajastin

→ Ajat

(Redusointi)kerroin

Kerroin määrää, kuinka usein→ GD-paketit lähetetään ja vastaanotetaan CPU-syklin pohjalta.

Kellonaikakeskeytys

→ Keskeytys, kellonaika-

Varistori

Jännitteestä riippuvainen vastus

Yhdistysliitin

Yhdistysliittimet ovat liittimiä, joilla yksiköt kiinnitetään M7-yksikköryhmässä vierei-siin yksiköihin.

Viivekeskeytys

→ Keskeytys, viive-

Sanasto


Aikakeskeytys

→ Keskeytys, aika-

Jälleenkäynnistys

CPUta käynnistettäessä (esim. käyttölajikytkimellä tai jännitteen ollessa päällä)käsitellään ennen syklistä ohjelmankäsittelyä (OB 1) ensin vaihtoehtoisesti OB 101(jälleenkäynnistys), OB 100 (uuskäynnistys: kuumakäynnistys) tai OB 102(kylmäkäynnistys). ”Jälleenkäynnsitystä” varten CPU on pakko puskuroida.

Seuraava pätee: Kaikki tiedostoalueet (ajat, laskurit, merkkerit, tiedostoyksiköt) janiiden sisältö pysyvät ennallaan. Tulojen→ prosessikuva luetaan ja STEP 7-käyttäjäohjelman käsittelyä jatketaan siitä kohdasta, mihin se päätettiin viimeisenkeskeytyksen kohdalla (STOP, jännite pois päältä).

Muina käynnistyslajeina on käytettävissä→ kylmäkäynnistys ja uuskäynnistys(→ kuumakäynnistys).

Laskurit

Laskurit ovat CPUn→ systeemimuistin osia. ”Laskuripiirien” sisältöä voidaanmuuttaa STEP 7 -käskyillä (esim. eteenpäin/taaksepäin laskenta).

Ajat

Ajat ovat CPUn→ systeemimuistin osia. Asynkronisesti käyttäjäohjelmaan nähdenkäyttöjärjestelmä päivittää automaattisesti ”aikapiirien” sisällön. STEP 7 -käskyillämääritellään aikapiirin tarkka toiminta (esim. tuloviive) ja käynnistetään niiden käsit-tely (esim. käynnistys).

Keskusyksikkö

S7-400/M7-400 --laitteen ohjelmoitava yksikkö MPI--monipisteliitännällä, ohjaa au-tomaatiotehtäviä.

Sykliaika

Sykliaika on aika, jonka→ CPU tarvitsee→ käyttäjäohjelman käsittelyyn (OB1).

Sanasto


A5E00069480-04

Documents

1 SIMATIC Automaatiojärjestelmä 3 S7-400, M7-400 Rakenne 5 ... · B Sanasto A5E00069480-04 Automaatiojärjestelmä S7-400, M7-400 Rakenne Asennuskäsikirja SIMATIC Tämä käsikirja