Upload
odeda
View
36
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
ALUEELLISTA DEMOKRATIAA? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Ritva Pihlaja Lahti 10.10.2012. Selvitystyön tarkoitus. oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien kehittämisestä lainsäädäntötyön pohjaksi, - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
ALUEELLISTA DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Ritva PihlajaLahti 10.10.2012
Selvitystyön tarkoitus
Pihlaja 2012
oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien kehittämisestä• lainsäädäntötyön
pohjaksi,• avuksi muuhun
valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä
• käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa.
Raportin sisältö
Pihlaja & Sandberg syksy 2012
OSA I1. Johdanto2. Alueelliset toimielimet
Suomessa3. Kahdeksan
esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä
4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta
5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa
6. Ehdotukset
OSA II7. Osallistuva budjetointi
Alueelliset toimielimet: monenkirjava joukko • 63 alueellista toimielintä • 59 kunnassa• 23 eri nimikkeellä• kaikkialla Suomessa• eniten Kainuussa ja Lapissa• kaikenkokoisissa kunnissa
Pihlaja 2012
Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita
90 % keskustelufoorumeita• informaation jakamista, keskustelua,
aloitteita, esityksiä, lausuntoja• näistä vajaalla puolella on
taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa kylätoiminta-avustuksista
10 %:lla päätös- ja toimivaltaa• em.tehtävien lisäksi kunnan
myöntämää päätös- ja toimivaltaa• taloudellinen päätösvalta
mittavampaa ja monialaisempaa
Pihlaja 2012
Asukkaita Toimielin
Vantaa 201.001 • Aluetoimikunnat (7+1)
Oulu 143.909• Alueelliset yhteistyöryhmät (16, vuoden
2013 alusta 22)
Rovaniemi 60.637• Aluelautakunnat (1, vuoden 2013 alusta
6)• Kylien neuvottelukunta
Salo 55.283 • Aluetoimikunnat (5)
Mikkeli 48.907• Aluejohtokunnat (2, vuoden 2013 alusta 4)
• Kylien neuvottelukunta
Suomussalmi 8.943 • Kyläparlamentti
Sonkajärvi 4.600• Aluelautakunta • Kyläparlamentti
Posio 3.818 • Kyläneuvosto
Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä
Pihlaja 2012
Pihlaja 2012
- alueelliset toimielimet ja kuntaorganisaatio toimivat toisistaan irrallaan
- kuntaorganisaatio ei hyödynnä- alueellinen toimintatapa usein
ristiriidassa kunnan johtamiskäytäntöjen kanssa
- tunnetaan huonosti- tehtävät ja rooli epäselvät- toimielinten elinkaari usein lyhyt,
myös kehittäminen lyhytjänteistä
Akilleen kantapäitä
+ pitkään toimineilla aluelautakunnilla vahva asema käytännön toimijana ja kehittäjänä
+ paikallista aktiivisuutta ja vastuunottoa, myös vaikeissa päätöksissä
+ huomioivat kuntalaisille tärkeitä asioita, jotka ovat "liian pieniä" tavalliselle päätöksentekokoneistolle
+ sektoreiden välistä konkreettista yhteistyötä
+ ovat kanava rekrytoida uusia päättäjiä ja monipuolistavat tapoja osallistua Pihlaja 2012
Mahdollisuuksia
Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta
2. Vahva aluelautakunta
3. LähikuntaMalli 1 olisi lain minimivaatimus. Se tulisi toteuttaa kaikissa kunnissa, ja myös silloin, kun kunnassa otetaan käyttöön vapaaehtoiset mallit 2 tai 3. Pihlaja 2012
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta
Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta.
Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön.
Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö –työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne
Pihlaja 2012
2. Vahva aluelautakuntaLähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa
aluettaan koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja kehittämisessä.
Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää aluelautakuntien perustamisesta, omasta aloitteestaan tai alueen asukkaiden aloitteesta. Laki ei velvoita vaan määrittelee raamit.
Aluelautakunnan tehtävistä ja toimintaperiaatteista sovitaan paikallisesti, yhteistyössä kunnan ja alueen asukkaiden kesken.
Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista esim. laajan mallin, lähipalvelumallin, inframallin tai vapaa-aikamallin mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.
Pihlaja 2012
Pihlaja 2012
9 kylää
1.000 as.
Perustettu 1993
Esimerkkinä
Yläkemijoen aluelautakunta
€Perusopetus 1.373.119Kulttuuri ja kirjasto 28.104Nuorisopalvelut 45.939Terveysneuvonta 93.372Päivähoito 135.111Kotihoito 260.576Kehittämistoiminta, Siula 181.393Yhteensä (2012) 2.117.615
Pihlaja 2012
Esimerkkinä
Yläkemijoen aluelautakunta • Rovaniemen kaupungin tilaajalautakunta
• päättää 2,1 miljoonan euron budjetilla alueen
• tärkeimmistä peruspalveluista • kehittämisestä
Pihlaja 2012
LäheisyysperiaateInnovatiivi-
suusMonialaisuus Yhteistyö
Tehdään päätökset lähellä asukkaita eli heitä, joita päätökset koskevat
Ylitetään sektorirajat
Asetetaan kyläläisten toimiva arki etusijalle palveluista päätettäessä
Yhteistyö kaupungin organisaation ja kyläläisten kesken
Kyläläiset ja alueen kylät puhaltavat yhteen hiileen
Reagoidaan palvelutarpeiden muutoksiin nopeasti
Käytetään taloudelliset resurssit joustavasti ja innovatiivisesti
Monialaisuus on avain myös toiminnan taloudelliseen tehokkuuteen
Yhteistyö kaikkien kylällä toimivien tahojen kesken (myös mm. SRK, järjestöt, yritykset)
Yläkemijoen aluelautakunnan keskeisiä arvoja
Rovaniemen kaupunginvaltuusto 16.4.2012:
Aluelautakunta jokaiselle palvelualueelle
Pihlaja 2012
Selvitystyön perusteella tehtävät ehdotukset
1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta
2. Vahva aluelautakunta
3. Lähikunta
Pihlaja 2012
3. LähikuntaLähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja
tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten lähipalvelut ja paikallistuntemusta edellyttävä kehittäminen.
Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus kuntaliitoksen jälkeen jatkaa lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja palveluilla on selvä paikallinen logiikka.
Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki velvoittaa kuitenkin käymään läpi alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta.
Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan budjetista, ei omaa verotusoikeutta. Itsenäinen päätösvalta. Vaaleilla valittava lähivaltuusto.
Pihlaja 2012
ALUEELLISTA DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa
Sähköinen versioPDF www.vm.fi/julkaisut
Painettu raportti (40 €) Tilaukset suoraan painosta• sähköisellä
tilauslomakkeella www.vm.fi/julkaisut
• tai puhelimitse numerosta 03 3551 6597
Pihlaja 2012