2010 PIHLAJAtuettutyollistyminen.fi/wp-content/uploads/2010/01/... · 2010. 1. 27. · 2 PIHLAJA 2010 Tehtävä Vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen

PIHLAJA2010

TUETTU TYÖLLISTYMINEN RYTUETTU TYÖLLISTYMINEN RY

2 PIHLAJA 2010

TehtäväVajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen vapailla työmarkkinoilla. Tuettu työllistyminen ry järjestää tuetun työllistymisen koulutusta ja toimii tuetun työllistymisen kehittäjänä.

Moon-toimintaYksilöllisesti suunniteltua, itsenäistymistä ja työssä jaksamista tukevaa toimintaa.

Toiminnanjohtaja Esa Jukantupa puh. 040 551 3812 [email protected]

Koordinaattori Päivi Jukantupa puh. 040 534 0360 [email protected]

Puheenjohtaja Jukka Peura puh. 050 505 5240 [email protected] Tuettu työllistyminen ry:n toimisto

Tuettu työllistyminen ry puh/fax (06) 434 2265 Kauppatie 165 [email protected] 62200 Kauhava www.tuettutyollistyminen.fi

Tuettu työllistyminen ryPerustettu 1996

3PIHLAJA 2010 3PIHLAJA 2010

Vuonna 2005 aloitettu kunta- ja palvelurakenneuudistus alkoi vaikuttaa kuntarakenteeseen vuoden 2009 alusta. Vanhan Vaasan läänin alueella suu-rimmat muutokset tapahtui-vat Seinäjoella, Kauhavalla ja Kokkolassa, joihin muodostui-vat uudet suuremmat kuntayk-siköt. Vaasan seudulla sen si-jaan kuntauudistus on jumiu-tunut osin kieliasioihin liittyvi-en haasteiden johdosta.

Kuntaliitosten vaihtoehtona pidetään yleisesti kuntien tiivistä yhteistyötä. Tämä tarkoittaa sitä, että luodaan eri-laisia yhteistyörakennelmia, joiden avulla pyritään tuottamaan palveluja laadukkaasti ja edullisesti. Tavoite on erinomaisen kannattava, mutta synty-vät ”himmelit” niin kuin rakennelmia kutsutaan ovat vaikeasti hallinnoitavia. Kuntalaisten on vaikea pysyä kärryillä, kuka vastaa himmelin päätöksenteos-ta ja minne pitää olla yhteydessä jos on asiaa. Yhteistyömallin rakentamisen perusteena on usein halu säilyttää oma kunta itsenäisenä, mikä on tietenkin ar-vostettava tavoite. Kunnan tärkein teh-tävä on palvelujen järjestäminen.

Voidaan kuitenkin kysyä, onko sel-lainen kunta itsenäinen, jonka palve-lujen järjestämisestä päätetään 70 % muualla. Olisiko järkevämpää rakentaa yhdessä taloudelliselta kantokyvyltään riittävän vahva kunta? Kunta on raken-teena selkeä omine hallintokuntineen. Päätöksenteko peruspalvelujen osalta pysyy omalla alueella. Kaikkiin perus-palveluihin isommankin kunnan asu-kas löytää suhteellisen helposti vas-tuullisen henkilön.

Seinäjoella on nyt vuoden harjoiteltu toimimista isommassa kuntayksikössä. Seinäjoen sivistyskeskus jaettiin kunta-liitoksen yhteydessä hallinnon ohella kolmeen tulosalueeseen: perusope-tukseen, lukio-opetukseen ja erityispal-veluihin. Kaksi ensin mainittua lienevät nimenä selviö, viimeinen tarvitsee hie-man avaamista.

Seinäjoen sivistyskeskuksen erityis-palveluihin kuuluvat kaupungissa to-teutettava erityisopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, koulukulje-tukset ja oppilashuolto. Kaupungissa toimii tällä hetkellä 54 erityisopetuk-sen pienluokkaa ja parikymmentä laa-ja-alaista erityisopettajaa. IP-toiminnas-sa on mukana lukuvuonna 2009-2010 vajaat viisisataa koululaista. Koulukul-jetuksissa on 1800 oppilasta. Avusta-vaa opetushenkilöstöä on koulunkäyn-nin ohjaajina, avustajina, ja IP-ohjaajina noin 160. Vuosibudjetti erityispalveluil-la on noin 7 miljoonaa euroa, mikä vas-taa suurin piirtein samaa kuin entisen

Ylistaron koulutoimen vuosibudjetti. Millä tavalla Seinäjoen sivistyskes-

kuksen erityispalvelut sitten liittyvät jutun otsikkoon? Omalla tavallaan se kertoo, että iso kuntakoko mahdollis-taa tässä esimerkissä opetustoimen niin sanottujen tukipalvelujen keskittä-misen omalle tulosalueelle. Monia eri-laisia palveluja sisällään pitävän tulos-alueen selkeässä vastuussa ovat tulos-alueen vastaava ja koulutuslautakunta. Järjestely mahdollistaa tehokkaan talo-udellisen seurannan, laadukkaat pal-velut ja kehittämistoiminnan. Mikä ettei vaikka Tuettu työllistyminen ry:n kans-sa.

Kuntia ja himmeleitä

Kuvaaja: Kaj Lindeman

Janne SankeloerityispalvelutSeinäjoen sivistyskeskusTuettu työllistyminen ry:n varapuheenjohtaja

4 PIHLAJA 20104 PIHLAJA 2010

Tuetun työllistymisen tärkein tavoite on vakiinnuttaa – mahdollistaa työl-listyäkseen erityistä tukea tarvitsevi-en palvelut kansalliseen palveluver-kostoon koko valtakunnan tasolla. Sii-hen on vielä pitkä matka. Toimintakes-kuksien ja säätiöiden, jotka ovat otta-neet tuetun työllistymisen vakavasti ja saaneet synnytettyä oikeita tuetun työllistymisen työsuhteita, työ on ollut hyvää, mutta valtakunnallisesti ei ole päästy alkuperäiseen tavoitteeseen. Nyt tulisikin miettiä muita mahdollisia palvelun saavutettavuutta parantavia mahdollisuuksia. Henkilökohtaisen avun keskukset voisivat tarjota tue-tun työllistymisen henkilökohtaista tu-kea esimerkiksi koulutettujen työssä-käyntiavustajien antamana. Em. mah-dollisuutta tulisi nyt nopeasti ja roh-keasti hyödyntää. Henkilökohtaisen avun työllistymiseen voisi mahdollis-taa myös perehdyttämällä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöitä tuettuun työllistymiseen ja perustamalla toimia tai muuttamalla henkilökunnan työn-kuvaa.

Kunnilla on kyllä tällä hetkellä mo-tivaatiota vajaakuntoisten työllistämi-seen ”työllistymismaksujen” muutut-tua nyt kokonaismääräisiksi. En kui-tenkaan usko, että kehitysvammais-ten työllistyminen tulee paranemaan, koska hehän ovat usein eläkkeellä ja kuntien ”työllistymismaksut” eivät näin koske heitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön tuli-si velvoittaa kunnat työllistämään ke-hitysvammaisia oikeisiin työsuhteisiin silloin kun se yksilötasolla on mahdol-lista ja toivottavaa. Lisäksi tulisi kehit-tää kehitysvammaisten jo 12 ikävuo-den jälkeen alkavaa asumis-, vapaa-aika- ja itsenäistymisharjoituksien mahdollistamista lähi/kotiympäristös-sä. Tuettu työllistyminen ry on kehit-tänyt erityisnuorten varhaisen kuntou-tuksen mallia, Moon-toimintaa, jonka suuntaisia tavoitteita ja toimintoja tuli-si olla kaikkien erityisnuorten saatavil-la koko valtakunnan tasolla.

Tuetun työllistymisen tietoisuuden lisääminen on edelleen ajankohtais-ta. Edelleen törmään kentällä alan työntekijöihin, joiden tietoisuus tuetun työllistymisen toimintamalleista ja ta-voitteista on täysin väärä. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöille pitää jat-kaa tiedottamista ja tavoitteiden mah-dollistamista erityisnuorten tulevai-suuden osalta. Nuorten syrjäytyjien

Esa JukantupaToiminnanjohtajaTuettu työllistyminen ry

Tuettu työllistyminen tarvitsee työssäkäyntiavustajia

joukko varsinkin nyt laman aikana ja jälkimainingeissa tulee todella kalliik-si, ellei asiaan nyt puututa.

Pyrimme aloittamaan työssäkäynti-avustajien kouluttamisen Seinäjoella yhteistyössä Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa keväällä 2010. Lisätietoja löy-dät sivuiltamme www.tuettutyollisty-minen.fi.


Tuetun työllistymisen kiertopalkinto (pysti) on kiertänyt Suomea vuodesta 2002. Pysti vaihtaa omistajaansa vuo-sittain toistaiseksi Tuetun työllistymi-sen markkinoiden yhteydessä. Mark-kinat järjestää Tuettu työllistyminen ry yhteistyössä jonkin paikallisen tahon kanssa, jonka kanssa on toimittu esim. koulutuksellisessa ja/tai kartoitukselli-sessa yhteistyössä.

Palkinto annetaan vuosittain toimijal-le, joka on merkittävästi/esimerkillises-ti edistänyt tuetun työllistymisen tietoi-suutta ja ottanut tuetun työllistymisen Kuva: Panu Koski,

Kehitysvammaliitto ry.

Tuetun työllistymisen kiertopalkinto

menetelmän oman organisaationsa yhdeksi toiminta-ajatukseksi ja toimi-nut sen mukaisesti. Yksityiskohtaisia rajauksia palkinnon saamiselle ei ole tehty.

Kehitysvammaliitto ry on esimerkilli-sesti tukenut ja ajanut kehitysvammais-ten henkilöiden työllistymistä oikeaan palkkasuhteeseen ja tuonut rohkeasti esille myös tuetun työllistymisen estei-tä. Tuettu työllistyminen ry kiittää ja toi-voo samalla, että Kehitysvammaliitto ry jatkaa yhtä tarmokkaasti ja pitkäjäntei-sesti em. asian parissa.

Tuetun työllistymisen markkinat Kauhavalla, Kehitysvammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuo.

6 PIHLAJA 201066666666 PIHLAJA 201100

Perhe, koulu ja opiskelu ovat turva-verkkoja, joiden avulla nuoret usein selviävät arjen pettymyksistä ja vas-toinkäymisistä. Ryhmään kuuluminen sekä ikätovereiden seura ovat ensi-arvoisen tärkeitä. Moon-toiminta tar-joaa erityistä tukea tarvitseville nuo-rille mahdollisuuksia. ”Eteenpäin asi-akkaan itsenäistymisen ja itsetunnon vahvistamisen tiellä vie se kokonais-valtainen tuki, joka tuetussa työllis-tymisessä kattaa myös vapaa-aikaa. Asiakkaan harrastukset yhdessä mui-den erityistä tukea tarvitsevien kanssa muodostaa erinomaisen tukiverkos-ton, jossa samassa elämäntilantees-sa olevat voivat vaihtaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan (Ka! Moon 2008).”

Työssäkäyntiavustajan tuki on ensi-arvoisen tärkeää sekä työssä että va-paa-aikana. Syksyllä 2009 Moon-toi-minnassa olevia nuoria osallistui työs-säkäyntiavustajien kanssa mm. pik-kujoululeirille. Tavoitteena oli tutustua Beatlesin historiaan seuraamalla The Beatles Story –musikaalia Seinäjoel-la, Rytmikorjaamolla. Kahdentoista vuoden ikä Moon-toimintaan osallis-tumiselle houkuttaa jo nuorempiakin oppilaita kyselemään mahdollisuutta osallistua Moon-toimintaan. Oppilai-den oma kasvaminen ja kypsyminen itsenäistymistaitojen harjoittelun aloit-

tamiselle on mielestäni paras merkki siitä, että nuoremme tarvitsevat laa-dukasta, suunnitelmallista ohjausta. Moon-toiminnassa laaditaan jokai-selle yksilöllinen viikkosuunnitelma, josta sekä nuori, että hänen lähiver-kostonsa, työssäkäyntiavustaja sekä muut ohjaavat aikuiset voivat seurata ja tukea nuoren oppimispolkua.

Vierailimme Jyväskylän Päivähar-jun koulun Elämäntaitojen yksikössä joulukuussa 2009. Päiväharjun koulu osallistui 1996–1997 Kauhavan Pihla-japuiston koulun kanssa ainoina kou-luina Suomessa Euroopan Sosiaalira-haston tuetun työllistymisen STEPS-hankkeeseen. Erityisluokanopettaja Vesa Välilä toteaa Pihlaja Extra 2007–2008 –lehdessä: ”Monelle loikka lap-suudesta aikuisuuteen on liian raju”. Syksyllä 2002 koulu sai asialliset tilat Elämäntaitojen yksikölle. ”Jokaisel-le oppilaalle laaditaan tulevaisuuden suunnitelma.”

Erityisopetuksessa uudet tuulet pu-haltavat. Tehostettu tuki sekä henki-lökohtainen apu mielestäni tarkoittaa erityisnuorten kanssa työskennelles-sä sitä, että työssäkäyntiavustajan tu-kea tarvitaan sekä koulussa/työssä, että vapaa-ajalla = Moon-toimintaa.

Moon-toiminnassa on tärkeää asi-akkaan ja työssäkäyntiavustajan luot-

tamus. Asiakkaan kynnystä tulla mu-kaan Moon-toimintaan tulisi madal-taa tai miltei poistaa (=esteettömyys). Informoimalla asiakasta, vanhem-pia, opettajia sekä kaikkia asiakkaan kanssa työskenteleviä ihmisiä saatai-siin nuoria integroitua yhteiskuntaan vieläkin enemmän Moon-toiminnan keinoin. Kristiina Sillanpään tekemä kartoitus Kuntayhtymä Kaksineuvoi-sen alueella keväällä 2009 osoitti, että halukkuutta itsenäiseen aikuiselä-mään nuorilla on paljon.

Kouluttautumalla työssäkäyntiavus-taja saa tietoa tuetusta työllistymises-tä ja Moon-toiminnasta. Ennakkoluu-lojen, negatiivisten asenteiden sekä varauksellisuuden hälveneminen ovat voimavaroja, joilla tuettu työllistymi-nen ja Moon-toiminta saavat enem-män sijaa yhteiskunnassamme.

”Joka tapauksessa on tärkeää, että vajaakuntoisen itsenäistymisen ja mahdollisen työprosessin suunnitte-lussa ja toteutuksessa on jollakin kä-dessä ne vastuulliset ohjaukset, joilla mennä eteenpäin (Ka! Moon 2008).” Moon sitä mieltä, että moomma kaik-ki vastuussa. Ottakaamme ohjakset ja menkäämme eteenpäin. Moon-toi-minnan keinoin helpotamme erityis-tä nuorta löytämään voimavaransa ja paikkansa yhteiskunnassa.

Päivi JukantupaKoordinaattoriTuettu työllistyminen ry

Moon-toiminnan jäljillä


Etelä – Pohjanmaan sosiaalipsykiatri-nen yhdistys ry. on jo kymmenen vuo-den ajan toteuttanut erilaisia heikossa työmarkkina-asemassa olevien työl-listämiseen liittyviä kokeilu – ja kehit-tämishankkeita. Hanketoiminta käyn-nistyi työhönvalmennusyksikkö Täh-tiportin perustamisesta vuonna 1999. Tähtiportin rinnalle yhdistys sai ESR:n rahoittamana Reilu meininki – pro-jektin, jonka tehtävä oli vajaakuntois-ten, lähinnä mielenterveyskuntoutuji-en työllistymisen tukeminen avoimille työmarkkinoille. Reilu meiningin kaut-ta nousi esiin erilaisia tarpeita ja mah-dollisuuksia uusiin työllistämisen väli-neisiin. Lisäksi monet hankkeen aika-na syntyneet työllistämisen tukemisen

mallit, esimerkiksi työvalmentajapalve-lu ovat jääneet osaksi yhdistyksen pal-velujärjestelmää. Kymmenen vuoden aikana yhdistys on toteuttanut työhön-valmennusta mielenterveyskuntoutujil-le, sosiaalisten yritysten kehittämistä, tuottanut pysyviä yksilöllisiä ja ryhmä-muotoisia työvalmentajapalveluja työ-voimahallinnon ja kuntien hankkimana sekä toteuttanut useita työllistymiseen tähtääviä hankkeita mm. työllisyyspo-liittisen avustuksen avulla.

Näiden aiemmin toteutettujen projek-tien/ hankkeiden kokemusten pohjalta on rakennettu toimintamalli, jota hyö-dynnetään HAAVI – projektissa. Aiem-masta toiminnasta syntyneiden koke-musten perusteella on huomattu, että tarvitaan sellaisia työllistymistä edis-täviä palveluja, joita pystytään tuotta-maan pitkäkestoisesti sekä taloudel-lisesti kannattavasti, niin että jatkuva riippuvuus erilaisista hankerahoituk-sista vähenee. Ohjelmakauden 2007 – 2013 Resurssikeskus HAAVI tulee tar-joamaan työllistymisen väyliä kuntou-tuksesta, työvalmentapalveluista, työ-hönvalmennuksesta ja sosiaalisista yri-tyksistä kohti avoimia työmarkkinoita. Etelä – Pohjanmaan sosiaalipsykiatri-nen yhdistys tulee toimimaan palvelun tuottajana näille palveluille. HAAVI – projektin tehtävä on kehittää sellainen toimintamalli, että nämä toimet pysty-tään tulevaisuudessa toteuttamaan,

juurruttamaan ja levittämään toimivina hyvinä käytäntöinä.

Resurssikeskus Haavi kokoaa erilai-set palvelumuodot yhteen. Haavin toi-mintaan tulevan henkilön tueksi voi-daan rakentaa ja yhdistellä erilaisia työllistymisen ja kuntoutuksen välinei-tä.

Keskeinen tavoite on nykyään niin sirpaleisen ja monitahoisen verkoston yhdistäminen ja tietoisuuden lisäämi-nen siitä, että asiakas voi saada työl-listymisen tueksi palveluja yhden luu-kun periaatteella. Haaviin tulevalle asi-akkaalle voidaan räätälöidä suunnitel-mia työllistymisen tueksi kuntouttavan työtoiminnan, työvalmennuksen, työ-valmentajan tuen, edelleen sijoituksen/ sosiaalisten yritysten kautta, opintoval-mennuksen sekä eri työllistymishank-keiden kautta. Tarkoituksena on, että asiakas ja palvelun hankkija saavat tar-vitsemansa palvelut resurssikeskuksen kautta, eikä niitä tarvitse koota pirsta-leiselta palvelujen kentältä monista eri lähteistä. Näin myös palvelun tuottaja pystyy määrittelemään selkeästi asia-kastyöhön käytettävät henkilöresurssit ja palvelun kokonaisedullisen hinnan. Palvelun ostajalle tämä tarkoittaa ko-konaisedullista palvelua, yhdestä pai-kasta asiakkaan erilaiset tarpeet huo-mioon ottaen.

Haavi – projekti (ESR), jonka yhte-nä tavoitteena on resurssikeskuksen käynnistäminen aloittaa käytännön toi-mintansa vuoden 2010 alussa. Yhtenä tärkeänä osana hankkeeseen kuuluu työvalmentajakoulutuksen käynnistä-minen yhteistyössä paikallisten koulu-tusorganisaatioiden kanssa. Ammat-titaitoisten työvalmentajien jatkuvasti kasvava tarve ja työvalmentajan työn monimuotoisuus luovat tarpeen koulu-tuksen järjestämiselle. Kun vielä Haavin toimintaan lisätään asiakashallintajär-jestelmän luominen, jonka avulla pys-tytään seuraamaan jokaisen asiakkaan työllistymisedellytysten kehittymistä ja asiakkaan ”kulkua” resurssikeskuksen eri vaiheissa, saadaan aikaan merkittä-vä ja uusi toimintamalli, joka toimii sekä palvelun hankkijan, että asiakkaan par-haaksi. Tällöin saadaan aikaan kaikki-en toimijoiden näkökulmista win–win – tilanne, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaan työllistymisen kannalta.

Resurssikeskus Haavi työllistymisen tukena

LIITE 1

Laatinut: 14.4.2009 P.Kokko

ETELÄ – POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY. RESURSSIKESKUS HAAVI

Sosiaalisten yritysten kehittämishankkeet: SYKA: Projektien tavoitteena uusien sosiaalisten yritysten käynnistyminen. Palveluiden osallistujat voivat työllistyä myös käynnistyviin tai jo olemassa oleviin sosiaalisiin yrityksiin.

Woodfox Oy, sosiaalinen yritys, Mahdollisuus edelleensijoitukseen työmarkkinoille

Työhönvalmennus, Käytetään osallistujille tarvittaessa kuntoutuksen yhtenä väylänä. Tarjoaa mahdollisuuden tehdä alihankintatyötä.

Työvalmentajien koulutus Kouluttaa työvalmentajia koko Etelä-Pohjanmaan alueelta. Kehittää uusia koulutuksia ja jatkokoulutuksia työvalmentajille.

Vakituiset palvelut: HYRRÄ & HETY & OPINPOLKU:

- Mahdollisuus ryhmä – ja yksilövalmennukseen

- Yksilöllinen työvalmentajan tuki - Vailla koulutusta oleville

ryhmämuotoinen valmennus - Opintovalmentajien tuki opiskelun

aloittamisessa

AATU Projektin kautta osallistujat voivat päästä työkokeiluun/ harjoitteluun työpajalle. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus lyhytkestoisiin koulutuksiin; tulityökortti, hygieniapassi jne. Projekti tarjoaa mahdollisuuden työelämävalmiuksien selvittämiseen työvalmentajan tuella.

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA: Mahdollisuus päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Yhdistyksellä sopimukset Seinäjoen kaupungin ja Nurmon kunnan kanssa.

SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ

HAAVI (ESR) - projekti(toiminnan resurssi) Resurssikeskuksen kehittäminen ja käynnistäminen. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien yli 25 - vuotiaiden työpajan kehittäminen. Työvalmentajakoulutuksen kehittäminen.

Työpankki, Tiedon kokoaminen olemassa olevista palveluista, sisäinen ja ulkoinen verkoittuminen

Petteri KokkoProjektipäällikköEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry.


Lapin ammattiopiston Sodankylä-ins-tituutissa on ollut valmentavaa ja kun-touttavaa koulutusta syksystä 2003. Ryhmän opiskelijat ovat kotoisin eri puolilta Lapin lääniä.

Luokassa opiskellaan valmentava I ja valmentava II opetussuunnitelmien mukaan. Opiskeltaviin aineisiin kuu-luvat; äidinkieli, matematiikka, ruotsi, englanti, atk, liikunta, elämänhallinta, musiikki. Oppiaineissa kukin opiskeli-ja etenee oman taitotasonsa mukaan. Osa opiskelijoista suorittaa esim. mate-matiikassa perusopetuksen opintoko-konaisuutta. Yhteiskunnallisia valmiuk-sia harjoitetaan myös, kuten äänestä-minen eri vaaleissa ja työelämään liitty-vät asiat sekä omien asioitten hoitami-nen esim. pankissa, kelassa, kirjastos-sa, kaupassa.

Marjaretkillä on syksyisin poimittu mustikat, puolukat ja karpalot asunto-laan talveksi. Myös erilaisia tutustumis-reissuja on tehty, esim. Ranuan eläin-puisto, Saamelaismuseo-Siida Inaris-sa ja Arktikum Rovaniemellä ovat olleet käyntikohteina.

Opiskelussa kiinnitetään huomiota myös taito- ja taideaineisiin. Syksyisin opiskelijat ja henkilökunta tekevät eri-laisia myytäviä tuotteita joulumyyjäi-siin. Myyjäisistä ja muusta tuottavasta työtoiminnasta, kuten esim. kuusen-kynttilöiden laitto joulukadulle ja nau-riiden nostaminen viljelijän apuna, saa-dut rahat käytetään yhteiseen leirikou-luun/luokkaretkeen keväällä. Matkoja on tehty Kuusamoon, Leville, Rovanie-melle ja Ouluun.

Opiskeluun liittyy kiinteästi jokaiselle yksilöllisesti suunniteltu työharjoittelu. Työpaikkoina on ollut mm. paloasema, leipomo, konditoria, pitseria, kauppa, vanhustentalo, kiinteistö-, siivous- ja ruokapalvelut, hevostalli, lampola.

Asuntola on kiinteä osa opiskelua, koska opiskelijat tulevat eri puolilta La-pin lääniä. Jokaisella opiskelijalla on käytössään oma huone sekä yhteiset oleskelutilat. Valvonta asuntolassa on maanantaista perjantaihin, myös öisin. Asuntolassa opiskelijat harjaannutta-vat kotityötaitojaan. Opiskelija huoleh-

tii oman pyykkinsä pesemisestä, huo-neensa siivoamisesta ja asuntolan ”ko-tipäivänä” jokainen laittaa vuorollaan ruokaa ja leipoo ohjaajan opastuksel-la. Iltaisin on ohjattua vapaa-ajan toi-mintaa, kirjastossa käynnit, sählyvuoro koulun liikuntasalissa, lenkkeilyä, yh-teiset pelit, elokuvateatterissa käynnit ym.

Syksyllä 2009 luokassa on 15 opis-kelijaa. Heistä kolme osallistuu osan aikaa perusopetuksen ryhmän opetuk-seen; kaksi metsäpuolen ja yksi kokki-puolen linjoilla. Tavoitteena on siirtymi-nen perusopetuksen ryhmään syksyllä 2010.

Henkilökuntaan kuuluu ryhmänoh-jaaja/opettaja, luokan yhteinen koulun-käyntiavustaja, neljän opiskelijan hen-kilökohtaiset avustajat, kaksi asuntolan työntekijää ja erityisopettaja.

Kuvaajat: henkilökohtainen avustaja Tariina Karppinen ja asuntolaohjaaja Airi Niemelä.

Valmentava ja kuntouttava koulutus

Kemin Lumilinnassa helmikuussa 2009, samalla tutustuttiin jäänmurtaja Sampoon. Ranuan eläinpuistossa touko-kuussa 2008. Sisäliikuntaa Sodankylä-instituutin liikuntasalissa 2008. Pilkkireissu Kelujärvellä huhtikuussa 2009.

Erityisopettaja Sirkka Salmi, ryhmänohjaaja Mirva Hyötylä, koulunkäyntiavustaja Tanja Juntunen


Sodankylä-instituutissa

Jalkapalloa tutustumisleirillä Orajärvellä syksyllä 2008. Puolukkaretkellä makkaranpaistossa Kommatti-vaaran kodalla syksyllä 2009. Minigolfia luokkaretkellä Oulun Nallikarissa keväällä 2009. Lumikenkäilyä sosionomiopiskelijoiden järjestämässä ulkoilutapahtumassa helmikuussa 2009.

Asuntola, oleskelutila, keittiö, luokkahuone.


Tokka on tuntureilla taivalta-va porolauma, jossa on poro-ja, puhujasta riippuen, kym-menistä satoihin ja tuhansiin saakka. Tokka taivaltaa tuntu-reilla vuotuisen laidunkierton-sa mukaan, ja mukana nulk-kaa (juoksee hiljalleen) kai-kenlaisia, -ikäisiä, -värisiä ja -tapaisia poroja. TOKKA mer-kitsee Lapissa nykyisin myös koulutustakuuajattelua, jossa pyritään ottamaan huomioon erilaisetkin oppijat omien yksi-löllisten tarpeidensa mukaan. Miten TOKKA koulutustakuu on lähtenyt liikkeelle ja minne se jutaa (matkaa)?

Mikä on TOKKA2?

TOKKA2 - Toisen asteen koulutus- ja yhteiskuntatakuu erilailla oppijoille La-pissa - on ESR -projekti, jossa kehite-tään Lapin ammatillista erityisopetus-ta. Projektilla pyritään tukemaan koko ikäluokan kouluttamista toisella asteel-la ammatilliseen tutkintoon, työllistymi-seen tai hyvään elämään. Rahoituksen TOKKA2 -projektille on myöntänyt La-pin lääninhallitus ja projektia hallinnoi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin ammattiopisto. TOKKA2 -projekti toimii koko Lapin alueella.

Lapissa kaikistapidetään huolta

Lapissa opiskelijoiden ja oppilaitosten pitkät välimatkat ja kulkemisen vaike-udet tuovat lisähaastetta erityisopiske-lijan koulutuspolulle toisella asteella. Opiskelijan kotipaikkakunnalta etäisyys oppilaitokseen voi olla satoja kilometre-jä. Lisäksi välimatkan kulkemista saat-taa vaikeuttaa julkisten kulkuyhteyksi-en niukkuus tai aikataulujen sopimat-tomuus. Erityisopiskelijan kohdalla kiin-nostavan ja sopivan koulutusvaihtoeh-don löytyminen läheltä kotiseutua voi olla vaikeaa. Näistä lähtökohdista on TOKKA2 -projektin perustaksi muodos-tunut seudullinen vastuunotto oman

seutukunnan erityisopiskelijoista. Lapissa on kuusi seutukuntaa: Itä-

Lappi, Kemi-Tornio, Pohjois-Lappi, Ro-vaseutu, Tornionlaakso ja Tunturi-Lap-pi. Jokaisella Lapin seutukunnalla toi-mii TOKKA2 -seutukehittäjä, joka tekee yhteistyötä alueensa yritysten, työvoi-mahallinnon ja ammatillisten oppilai-tosten sekä muiden toimijoiden kans-sa. Seutukehittäjät muodostavat yh-dessä TOKKA2 -seutukehittäjien ver-koston. Tässä verkostossa kehitetään erityisopiskelijoiden työssäoppimista ja työllistymistä omalla seudulla. Tänä syksynä projekti on järjestänyt seutu-kunnilla työelämäfoorumit. Näissä tilai-suuksissa on keskusteltu siitä, millaisia mahdollisuuksia seudulla on yhteis-työssä eri toimijoiden kanssa tukea eri-tyisopiskelijan työssäoppimista ja työl-listymistä.

TOKKA2 tukena erityisopiskelijan ohjauksessa

Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaamisen apuvälineeksi opettajille ja

työpaikkaohjaajille on projektissa tuo-tettu HOJKS -kortisto. HOJKS on hen-kilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka on laaditta-va erityisopetusta tarvitsevalle opiske-lijalle (L630/1998 ja A811/1998). Kortit on tehty ammatillisen koulutuksen eri-tyisopetuksen perusteiden luokituksen mukaan. Kortisto muodostuu 12 ohja-uskortista. Korteissa on lyhyesti kerrot-tu erityisopetuksen perusteena olevista syistä. Korttien kääntöpuolella on ker-rottu, mitä asioita olisi hyvä huomioida erityisopiskelijan ohjauksessa. Kevääs-tä 2010 alkaen projekti järjestää eri-tyisopiskelijan työssäoppimisen ohjaa-misen koulutuksia ammatillisen koulu-tuksen opettajille ja työpaikkaohjaajille Lapissa.

TOKKA2 -projektissa toteutetaan vuosittain neljällä eri paikkakunnal-la Lapissa oppilaitosten koko henkilö-kunnalle ja seudullisille kumppaneille suunnatut Näkökulmia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymi-seen -koulutukset. Seuraava TOKKA2 -koulutuspäivät pidetään helmikuussa

TOKKA2 ammatillisen erityisopetuksen kehittäjänä Lapissa

Projektisuunnittelija Katariina Sarajärvi ja projektipäällikkö Riitta-Liisa Tölli työskentelevät TOKKA2 -projektissa Lapin ammattiopistossa.


2010 Rovaniemellä, Kemissä, Sodan-kylässä ja Kittilässä.

Minne nyt?

TOKKA2 -hakeutumisvaiheen kehittä-mistyön tavoitteena on helpottaa eri-laisten oppijoiden toisen asteen opin-toihin hakeutumista.

Hakeutumisvaiheen kehittämisessä uudistetaan Lapin ammatillisen erityis-opetuksen www.minnenyt.fi –portaalia selkokieliseksi ja esteettömäksi palve-luksi. Nykyinen portaali on otettu käyt-töön vuonna 2007. Portaali toimii Lapin läänin ammatillisen erityisopetuksen tiedottamisen kanavana. Portaaliin on koottu tietoa ammatillisesta erityisope-tuksesta Lapin läänissä, koulutusten si-sällöstä ja niihin hakeutumisesta, opis-kelijan valintaprosessista sekä linkkejä aiheeseen liittyviin sivustoihin.

Portaalista erityisopiskelijat ja heidän

huoltajansa löytävät tietoa erityisopis-kelijalle sopivista toisen asteen koulu-tusvaihtoehdoista Lapissa. Lisäksi por-taali palvelee peruskoulun ja ammatil-listen oppilaitosten opettajia, opinto-ohjaajia ja erityisopettajia opiskelijan jatko-opintoihin ohjaamisessa. Portaa-lin kehittämistyötä tehdään yhteistyös-sä sivustolla koulutustarjontaansa esit-televien oppilaitosten kanssa. Uudis-tettu portaali avataan 27.2.2010.

Teksti:Riitta-Liisa TölliprojektipäällikköLapin ammattiopisto

Katariina SarajärviprojektisuunnittelijaLapin ammattiopisto

Kuvat: Petri Allèn.

TOKKA2 HOJKS-kortisto toimii erityisopiskelijan ohjauksen apuvälineenä.

12 PIHLAJA 20101111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111122222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222 PPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA 222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222200000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111110000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000

13PIHLAJA 2010 1111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111133333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333333PPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPPIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHHLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJJAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA 22222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111100000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000


Termi esteettömyys ymmärretään usein selkeänä ja yksiselitteisenä sanana, joka kohdistuu tiettyyn ihmisryhmään. Es-teettömyys yhdistetään suuren yleisön taholta yleensä tiettyihin vamma-, sai-raus- tai diagnoosiryhmiin. Termin ym-märtäminen on siis varsin yksioikoista ja kohtelee toisinaan epäoikeudenmu-kaisesti mm. autismin kirjon henkilöitä. Puhuttaessa esteettömyydestä mieleen tulevat ensimmäisenä sellaiset asiat, ku-ten tietyn kallistuksen mukaan raken-netut luiskat mentäessä sisälle raken-nuksiin, leveät, pyörätuolilla liikkumisen mahdollistavat käytävät kaupoissa, tie-tyllä korkeudella olevat valokatkaisijat tai vaikkapa viiveellä avautuvat ja sul-keutuvat ovet sekä hissit, joihin mahtuu ajamaan esimerkiksi sähköpyörätuolilla vaivatta. Autismin kirjon henkilöille es-teettömyys on kuitenkin pääasiassa jo-takin muuta. Ja aivan kuten muillakin, esteettömyysasiat koskettavat myös nii-tä henkilöitä, joilla on autismin kirjon piir-teitä, mutta ei läheskään aina diagnoo-sia arkensa avuksi ja elämänsä tueksi. Tukea tarvitsevat yhtä lailla kaikki. Aivan samalla tavalla esteettömyys ja sen tuo-mat haasteet koskettavat myös autismin kirjon henkilöiden koko elämää; koulun-käyntiä, opiskelua, vapaa-aikaa, työllis-tymistä jne.

Jotta voisimme saada edes häiväh-dyksen siitä, mitä esteettömyys voisi autismin kirjon henkilön kannalta tar-koittaa, meidän on ymmärrettävä, mis-tä autismin kirjon erityispiirteissä ja nii-den tuomissa arjen haasteissa on poh-jimmiltaan kysymys. Toki eri autismin kirjon diagnooseissa on omat, erityi-set piirteensä, mutta tässä yhteydessä käsittelen niistä ainoastaan yleisimpiä. Huomattavaa on myös se, että autistis-ten, tai vaikkapa ”aspergeristen” piirtei-den elämään tuomat haasteet ovat aina yksilöllisiä eikä niitä voi, eikä mielestä-ni tule yleistää jotakin ryhmää yleispä-tevästi koskettavaksi. Jotta voimme ai-dosti olla tueksi ja avuksi jollekin ihmi-selle, meidän täytyy tietää tärkein hänen vammastaan, sairaudestaan, erityispiir-teistään, luonteestaan sekä hänen ta-vastaan käyttäytyä, olla ja elää. Muutoin toimimme vajain tiedoin.

Autismin kirjo (ASD = Autistic Spect-rum Disorder) tarkoittaa autismia ja au-tismin kaltaisia oireyhtymiä. Nämä oire-yhtymät ovat keskushermoston kehitys-häiriöitä ja tähän ryhmään kuuluvat mm. autistinen oireyhtymä, Aspergerin oi-reyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegra-

tiivinen kehityshäiriö sekä epätyypillinen autismi. Edellä mainittujen ryhmien tar-kemmat kuvaukset löydät mm. Autismi- ja Aspergerliiton verkkosivuilta (www.autismiliitto.fi). On arvioitu, että autismin kirjon henkilöitä olisi Suomessa n. 1% väestöstä ( 50 000 henkilöä), joista lap-suusiän autistisia olisi n. 10 000 henki-löä. Autismin kirjon diagnoosit ovat sel-västi yleisempiä pojilla kuin tytöillä ja esiintymisen suhteen on olemassa ar-vioita lähtien suhteesta 2:1-6:1 (autis-min kirjo) ja päätyen jopa suhteeseen 15:1 (Asperger ja korkeatasoinen autis-mi). Erilaisten toimintarajoitteiden lisäk-si on huomattava, että piirteisiin sisäl-tyy myös lukuisia vahvuuksia. Haastee-na onkin löytää nämä vahvuudet ja saa-da ne mahdollisimman hyvin toimimaan autismin kirjon henkilön arjessa selviä-misen tueksi.

Yleisimpiä ja ehkä näkyvimpiä piirtei-tä autismin kirjon henkilön käyttäytymi-sessä ovat poikkeava sosiaalinen vuo-rovaikutus, poikkeava tapa kommuni-koida tietyissä tilanteissa, aistien yli- tai aliherkkyys ( aistien erilaisuus – epäta-valliset reaktiot aistiärsykkeisiin) sekä ra-joittunut, stereotyyppinen käytös. Kaikki piirteet eivät suinkaan näy kaikilla autis-

min kirjon henkilöillä yhtä vahvasti ei-vätkä kaikki samatkaan piirteet näy sa-malla tavalla (esimerkiksi reagoiminen erilaisiin aistiärsykkeisiin). Useissa neu-ropsykiatrisissa sairauksissa olennaista ovat vaikeudet toiminnanohjauksessa. Toiminnanohjaushan merkitsee arkikie-lessä meidän kykyämme aloittaa joku toiminto, tehdä sitä, päättää tekeminen ajallaan sekä myös kykyä tarkkailla re-aaliajassa omaa tekemistämme. Tämä varsin vapaa analyysi toiminnanohja-uksesta kertoo paljon niistä haasteis-ta, joita tässä asiassa puutteelliset tai-dot omaavat ihmiset kokevat kaikessa tekemisessään. Kun tähän kokonaisuu-teen vielä lisätään mahdollisesti heikko ”työmuisti” (lyhytaikainen muisti), tark-kaavaisuuden tason voimakaskin vaih-telu, ajan määreiden, ajan käsittämisen ja hallitsemisen vaikeudet sekä pulmat vaikkapa tunteiden säätelyssä, alkaa koko kuva autismin kirjon elämään tuo-mista haasteista hahmottua. Kognitiivi-sista haasteista tunnetuin autismin kir-joon liittyen on ehkä ns. Theory Of Mind (ToM), mielenmallin teoria. Kansankie-lellä puhuttaessa kuvaukseksi kävisi mielestäni vaikkapa sana eläytymiskyky, kyky ymmärtää toisen ihmisen mielen-

Autismin kirjo ja esteettömyys autismin kirjolla

Aslak RantakokkoAluesihteeri, Autismi- ja Aspergerliitto ry


liikkeitä, käyttäytymistä jne. Tutkimusten mukaan autismin kirjon henkilöillä on yksilöllisiä puutteita tällä alueella, mutta on täysin virheellistä puhua esimerkiksi ”tyhjästä linnakkeesta” tai jopa tunne-kylmyydestä. Nämä ovat käsitteitä, joita on esitetty silloin, kun autismista ei ole ollut vielä tutkimukseen perustuvaa tar-kempaa tietoa. Samaan ”hölynpöly” ka-tegoriaan kuuluvat käsitykset autismista kasvatuksen tuloksena (mm. termi jää-kaappiäidit) tai käsitys siitä, etteivät au-tistit kommunikoi ympäristönsä kanssa. Nämä ajatukset on heitetty romukop-paan jo aikoja sitten, mutta niitä saattaa vielä esiintyä arkisissa keskusteluissa ja ne on syytä oikoa jämerästi.

Autismin kirjoon on usein yhdistet-ty myös hankaluudet kokonaisuuksien hahmottamisessa ja ns. ”tuhannen tois-ton pedagogiikka”. Asiat täytyy niiden opettelun yhteydessä usein ”palastella” pieniksi osatehtäviksi ja kokonaisuuk-siksi ja kuvat sekä kirjoitetut ohjeet ovat lähes välttämätön apukeino niin koulus-sa kuin työelämässäkin erilaisia tehtäviä opetellessa ja harjoitellessa. Arkikieles-sä puhutaan metsän näkemisestä puil-ta kun halutaan keskittää huomio siihen, että henkilö hahmottaa käsiteltävän asi-an yhtenä kokonaisuutena, ei useina pie-nen pieninä palasina. Aikuiset Asperger-henkilöt ovat vastanneet minulle usein, kun olen hahmottamisasiasta heiltä ky-synyt, että saattaa olla todella häiritse-vää, kun jokainen yksityiskohta pomp-paa esille veitsenterävästi verkkokalvol-le piirtyen. Pohtikaapa, kuinka monta yksityiskohtaa on vaikkapa työpaikkan-ne toimistossa tai täpötäydessä auditori-ossa? Jos huomionne keskittyy niistä lä-hes jokaiseen, hajoaa keskittyminen sil-mänräpäyksessä pirstaleiksi. Tuhannen toiston pedagogiikka puolestaan kuvaa sitä usein valtavaa toistojen määrää, joka tarvitaan asian oppimiseksi. Oppi-minen -etenkin asian, joka ei kiinnosta, voi olla hidasta ja se vaatii äärimmäistä keskittymistä ja jopa satoja toistoja. Toi-saalta autismin kirjon henkilö voi omak-sua sekunnin sadasosassa asian tai ko-konaisuuden, joka häntä kiinnostaa. Apuna voi olla vaikkapa valokuvamuis-ti tai nopea lukeminen. Pääsykoekirjan voi oppia päivässä pilkuntarkasti ulkoa ymmärtämättä silti varsinaista asiaa tai sen merkitystä. On esitetty sellainenkin ajatus, että hidasta toimintojen automa-tisoitumista koskevat puutteet saisivat kompensaatiota niistä rutiineista ja ritu-aaleista, joita autismin kirjon henkilöillä usein todetaan olevan.

Jälleen muistutan, että mainitsemani haasteet ovat aina yksilöllisiä niin voi-makkuudeltaan kuin määrältäänkin. ”Vi-kalistan” laatiminen ei ole erityisen mie-lekästä, mutta on tarpeen tietää, mistä

on tai pikemminkin, voi olla kysymys, jotta voisi ymmärtää arjen haasteita mm. esteettömyyden suhteen. Sen sijaan, että rakennamme pitkän vikalistan autis-min kirjon henkilön haasteista arjessa, voisimme pohtia, mitä kaikkea hänellä onkaan mahdollista elämässään tehdä, oppia tai osata! Autismia esiintyy älyk-kyyden kaikilla asteilla ja voidaan perus-tellusti esittää kysymys, kuinka autistiset piirteet haittaavat älyllisen kapasiteetin käyttöä, koska mainitut piirteet mm. vai-keuttavat keskittymisen ohjaamista (yh-teen asiaan kerrallaan) sekä viestintää (viestinnän kapeus)? Kun tähän lisätään vielä se tosiasia ja useiden autismin kir-jon henkilöiden minullekin kertoma nä-kemys, että kieli on pääosin loogisten sisältöjen välittämistä varten, ei niinkään vaikkapa kielikuviin, ollaan myös esteet-tömyyden, opiskeluelämän ja työllisty-misten suurten haasteiden ja peruskysy-mysten äärellä. Jos ymmärrämme kieltä sanatarkasti, niin hämmennys voi vallata mielen, kun joku ehdottaa meitä vaikka-pa ”laittamaan murua rinnan alle”. Miten itse toimisit?

Mitä esteettömyys sitten autismin kir-jon henkilöön kohdalla tarkoittaa ja mitä ylipäätään on esteettömyys? Esteettö-myyteen liittyen on kyllä saatavissa pal-jonkin lähdeaineistoa, mutta usein se käsittelee ainoastaan fyysistä esteettö-myyttä (rakennukset, luokat, ruokalat, ulkotilat jne.). Muistettavaa on, että ky-symys on autismin kirjon henkilöiden kannalta enemmänkin sosiaalisesta es-teettömyydestä ja vasta toissijaisesti fyy-sisestä esteettömyydestä. Sosiaalista esteettömyyttä (ihmiset, kommunikoin-ti, kanssakäyminen, arvostukset, asen-teet, normistot, tiedot) voimme poistaa aktiivisen tiedottamisen, kouluttamisen ja konsultoinnin keinoin. Fyysiseen es-teettömyyteen voimme vaikuttaa parhai-ten niin, että jo suunnitteluvaiheessa es-

teettömyys otettaisiin huomioon mah-dollisimman hyvin. On selvää, ettemme voi ottaa huomioon kaikkia erityisryhmiä esimerkiksi koulurakennuksia suunnitel-taessa. Emmehän tiedä, kuinka monta Asperger-henkilöä tulee opiskelemaan johonkin kouluun tai oppilaitokseen ku-nakin vuonna. Puhumattakaan niistä henkilöistä, joilla on piirteitä, mutta ei diagnoosia. Silti, tukea tarvitsevat kaikki. Mutta jos suunnittelemme autismin kir-jon henkilöille asumisyksikköä tai vaik-kapa tilapäishoitopaikkaa, on ehdotto-masti otettava huomioon autismin kirjon erityiset piirteet ja tarpeet. Kehitysvam-maisille tarkoitettu asumisyksikkö voi ominaisuuksiltaan ja palveluiltaan käydä autismin kirjon henkilölle, mikäli hänen omissa tiloissaan, hoidossaan tai kun-toutuksessaan on mukana henkilöitä, jotka tietävät enemmän kuin pintatiedon autismin kirjon asioista.

Fyysiseen esteettömyyteen voimme vaikuttaa myös lisäämällä tietoutta sosi-aalisesta esteettömyydestä . On selvää, että jos tiedämme, millaisia ovat esimer-kiksi Asperger-henkilön erityispiirteet ja haasteet arjessa (sosiaalinen esteettö-myys; oppilaan elämäntilanteen ja per-soonallisten piirteiden, tuen tarpeen tie-dostaminen), voimme parantaa myös hänen opiskeluedellytyksiään jossakin oppilaitoksessa (fyysinen esteettömyys; esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollon saavutettavuus, opasteet oppilaitoksis-sa, tehtävänannot, tenttitilanteet, apuvä-lineet luennoille jne.). Kun tähän esteet-tömyyssoppaan lisätään vielä psyyk-kinen esteettömyys, joka turhan usein jää piiloon, mutta josta voi tulla ihmisen elämän kannalta ratkaiseva, niin ollaan merkittävien arjen haasteiden parissa. Psyykkinen esteettömyys tarkoittaa sitä kokemusta ja tietoa, joka ihmiselle välit-tyy siitä fyysisestä ja sosiaalisesta ym-päristöstä, jossa hän elämäänsä elää.


Siis myös opiskelee ja tekee töitä. Va-paa-ajasta puhumattakaan.

Mitä sitten olisi otettava huomioon, kun puhutaan esteettömyydestä autis-min kirjon henkilön opiskelijan kannalta? Olennaisen tärkeäksi muodostuu opin-to-ohjauksen sekä erilaisten opiskelija-palveluiden (mm. terveyspalvelut -tun-nistaminen) merkitys oppilaitos- tulo- yms. infoineen. Autismin kirjon oppilas olisi tunnistettava ja tiedettävä ainakin perusteita siitä, kuinka hänet olisi koh-dattava ja kuinka hänen kanssaan ol-laan tekemisissä. Kohtaaminen on aina yksilöllinen tapahtuma, eikä siihen tilan-teeseen voi antaa mitään yleispätevää ohjetta. Autismin kirjon henkilön kans-sa kuka tahansa arkijärjellä ja toimival-la intuitiivisella käyttäytymisellä varus-tettu henkilö kyllä tulee toimeen. Siinä ei tarvita mielestäni syvällisempää autis-min kirjon osaamista, kunhan perusteet olisivat tiedossa. Tiedämme kaikki, kuin-ka voimakas merkitys meille on ihmisen ensimmäisellä kohtaamisella ja kuinka se jää mieleemme. Hyvässä tai pahas-sa. Kohtaamiseen olisi siis satsattava, mikäli on tiedossa, että kyseessä on au-tismin kirjon henkilö. Muutaman perus-asian tietämisestä ei taatusti mitään hait-taakaan ole, sillä kohtaamisen ”käypä hoito” helpottaa kanssakäymistä mer-kittävästi niin itse tilanteessa kuin jatkos-sakin. Vinkkejä autismin kirjon henkilön hyvään kohtaamiseen löytyy mm. Autis-mi- ja Aspergerliiton verkkosivuilta osoit-teesta: http://www.autismiliitto.fi/autis-min_kirjo/

Esteettömyyteen tai sen kokemiseen liittyvät myös erilaiset, tentti-, tehtävä- ja muut ohjeistukset, joiden suhteen vaa-ditaan konkreettisuutta ja täsmällisyyt-tä. Autismin kirjolla, erityisesti Asperge-rin oireyhtymään liittyen puhutaan usein käyttäytymisen ja ajattelun jäykkyydestä. Henkilöllä voi olla jäykkiä rutiineja; aikaa sekä energiaa voi kulua usein epäoleel-liseen. Henkilö voi juuttua tekemisen kannalta merkityksettömiin yksityiskoh-tiin, hän voi olla äärimmäisen perfektio-nistinen kaikessa tekemisessään ja sii-hen kuluu tuhottomasti ja tarpeettomas-ti aikaa. Usein autismin kirjon henkilöt ymmärtävät ohjeet ja säännöt kirjaimel-lisesti ja se voi pahimmillaan hidastaa ja kangistaa tekemistä huomattavastikin. Samaten haasteita tuottavat mahdolliset äkilliset muutokset aikatauluissa (esim. luokka vaihtuu) tai henkilöissä (esim. sijaisopettaja) tai vaikeudet tehdä teh-täviä muussa kuin annetussa järjestyk-sessä. Kaikki nämä tekijät voivat tuottaa äärimmäistä stressiä ja turhautumista, alemmuuden- ja kykenemättömyyden tunnetta. Esteettömyys on autismin kir-jon henkilöiden kannalta myös sitä, että nämä asiat tiedostetaan ympäröivässä

yhteiskunnassa mahdollisimman laajal-ti, otetaan huomioon hyvissä ajoin eri tilanteissa ja että näissä asioissa tarjo-taan konkreettista ja helposti saavutetta-vaa tukea. Tukea on lähes mahdotonta tarjota, elleivät autismin kirjon peruspiir-teet ole hallussamme.

Tukea opintoihin, siis esteettömyyttä voidaan parantaa lukuisin keinoin. Ky-seeseen voivat yksilöllisesti tulla mm. erillinen tenttitila, ylimääräinen aika vas-taamiseen, tietokone opiskelun apuväli-neenä, pienryhmäopetus, ylimääräinen opiskeluihin valmentava tuki, ennakko-tieto muutoksista koulupäivässä, siirty-mävaiheproblematiikan tiedostaminen, siirtymävaiheiden valmistelu etukäteen, tiivis yhteistyö opiskelupaikan, vanhem-pien ja asianosaisen kanssa, vertaisryh-mät, opinto- ja lukupiirit, säännölliset tukikeskustelut, yksilöllisesti toimivien opiskelutekniikoiden perusteellinen sel-vittäminen, mahdollisuus suorittaa opin-toja omassa tahdissa, kokemusosaajat tutoreina, korvatulpat, tiivistelmät ennen luentoa, selkeät ja rytmitetyt luennot ja esitykset, luokkien ja luentosalien hyvä akustiikka, valaistus ja tuuletus. Keino-ja kyllä riittää enemmänkin, kunhan niitä halutaan ja ennen kaikkea huomataan ja osataan ottaa käyttöön yhteistyössä au-tismin kirjon henkilön kanssa. Lisätietoa esteettömyyteen liittyen löytyy mm. Au-tismi- ja Aspergerliiton Empowerment-projektilta sekä Jyväskylän Yliopistosta käsin operoivalta ESOK-hankkeelta. Mo-lemmat ovat päättyneet vuoden 2009 lo-pussa, mutta projektien tuotokset ovat nähtävissä ko. verkkosivuilla. Huomatta-vaa on myös se, että parantamalla autis-min kirjon henkilöiden ja muiden erityis-ryhmien esteettömyyttä yhteiskunnas-samme, useimmiten kohentuvat kaik-kien muidenkin edellytykset elää, olla, opiskella tai tehdä töitä.

Lähteet:Aine, Marjo-Riitta 2008. Autismin varhainen toteaminen. Luento 7.10.2008. Attwood, Tony 1998. Aspergerin oireyhtymä. Opas van-hemmille ja asiantuntijoille. Faherty, Catherine 2000. Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle? Fredriksson, Jan-Mikael 2009. Hajamielisiä professorin-alkuja. Asperger-opiskelijan näkökulma. Helander, Heli 2007. ADHD-Autismi/Asperger-Dysfasia. Luento. Tornio 15.10.2007.Ikonen, Oiva (toim.) 1998. Autismi –teoriasta käytän-töön.Ikonen, Oiva 2000. Oppimisvalmiudet ja opetus. PS-kus-tannus, Jyväskylä.Kerola, Kyllikki & Kujanpää, Sari & Timonen, Tero 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Kerola, Kyllikki & Sipilä, Anna-Kaisa 2007. Haastava käyt-täytyminen –syitä ja muutoksen mahdollisuuksia.Kielinen, Marko 2008. Autismi luultua yleisempää. Luento OYS Lastenpsykiatrian poliklinikka 10.1.2008.Laukkarinen, Liisa & Rüfenacht, Marius 1998. Yhden asi-an mies.Laaksonen, Elina 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6.Lämsä, Osmo. Haastattelu. Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet työllistymisessä. Oulu 7.9.2007.Niemelä, Asko. Luento. Neuropsykiatriset vahvuudet ja haasteet työllistymisessä. Oulu 7.9.2007.Ozonoff, Sally & Dawson, Geraldine & McPartland, Ja-mes 2008. Aspergerin syndrooma ja hyvätasoinen au-tismi.Palomäki-Jägerroos, Tuula 2006. Nuorten neuropsykiat-riset erityisvaikeudet. Luento 23.11.2006.Projekt Empowerment 2004. Autismi ja Aspergerin oi-reyhtymä. Toimintarajoite – Miten se vaikuttaa elämääsi?Pukki-Andrews, Heta 2000. Työllistymisen ja työssä sel-viytymisen edistäminen autismista ja Aspergerin synd-roomasta kärsivillä ihmisillä. Autismilehti 2/2000.Pukki-Andrews, Heta 2007. Autismin kirjo; opiskelun ja työelämän haasteet. Luento. Kouvola.Pääkkölä, Eija 2004. Kohti esteetöntä yliopistoa. Opis-kelijoiden kokemuksia Jyväskylän yliopiston opiskelu-ympäristöstä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Sihvonen, Janne 2007. Luento koulutuksessa ”Asperger-aikuinen työelämässä” 20.11.2007. Pori.Turja, Heli 2006. Luentomateriaali. Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiön KEHRÄ-seminaari. Tampere.Vallikari, Juhani 2005. Arjenhallintaopas. Kalevaprint Oy, Oulu.Virtanen Pirkko (toim.) 2000. Mitä on Aspergerin synd-rooma? Opas nuorille.


Suomen ja koko euroalueen työvoima-poliittinen haaste on väestön ikäänty-misen johdosta tapahtuva työvoiman tarjonnan väheneminen ja yhteiskun-nan huoltoasteen kasvu 2010-luvulla. Haasteeseen on pyritty vastaamaan ensisijassa työn tuottavuutta paran-tamalla, työuria pidentämällä ja työelämän joustavuutta lisäämäl-lä. Yhtenä osana työelämän ke-hittämistä on nähty vammais-ten ja osatyökykyisten työhön osallistumisen mahdollisuuk-sien parantamisen. Kansain-välinen valuuttarahasto IMF sekä taloudellinen yhteistyö-järjestö OECD ovat viime vuo-sien maaraporteissaan moit-tineet Suomea vammaisten ja osatyökykyisten heikosta osal-listumisesta palkkatyöhön.

Vammaisia ja osittain työkykyi-siä henkilöitä on pyritty työllistämään avoimille työmarkkinoille jo pitkään. Eri-tyisesti Euroopan sosiaalirahaston oh-jelmat ovat tukeneet avoimille työmark-kinoille työllistymistä. Suomen hallitus on puolestaan suunnannut aktiivisesti palkkatuen rahoitusta yrityksiin työllis-tymistä tukevaksi. Avoimille työmark-kinoille työllistymisen on nähty olevan ”oikeaa” työllistymistä joka parantaa yksilöiden hyvinvointia ja yhteiskunnan huoltosuhdetta.

Vaikeimmin työllistyvien ja vamman tai sairauden vuoksi työelämän ulko-puolelle joutuneiden osalta työllisty-mistulokset ovat olleet toistaiseksi vaa-timattomia. Useat työllistymisalan toi-mijat selittävät vaatimattomien tulosten johtuvan lyhytjänteisestä ja byrokraatti-sesta työvoimapolitiikasta. Työllistävien toimenpiteiden päätöksenteko on ollut hidasta ja kankeaa. Toisinaan rahoitus-ta on ollut tarjolla runsaasti ja toisinaan raha on loppunut yllättäen kesken.

Työn merkitys kansalaisille vaihtelee työolosuhdebarometrien mukaan pal-jolti sen mukaan kuinka helposti työ-tä on saataville. Sellaisina aikoina kun työtä on kohtuullisen hyvin saatavilla, kuten vielä 2008 vuoden alussa, työn merkityksellisyys näyttää olevan las-kussa. Työttömyyden oloissa työn ar-vostus näyttää jälleen kasvavan. Palk-katyön arvostus käyttäytyy samoin kuin taloustieteen teorioiden mukaan

minkä tahansa hyödykkeen. Niukkuu-den oloissa arvostus kasvaa ja runsau-den pulassa arvo taas laskee.

Työvoimapolitiikan näkökulmasta työvoiman arvo käyttäytyy toisin. Sil-loin, kun työtä on vähän tarjolla suh-teessa työvoiman tarjontaan, yhteis-kunta pyrkii eri tavoin ehkäisemään työvoiman tarjonnan kasvua ja keskit-tyy työttömyyslukujen alentamiseen. Työvoiman tarjonnan laskiessa suh-teessa kysyntään pyritään taas löytä-mään lisää tekijöitä työmarkkinoille.

Allekirjoittanut on ollut 2007 - 2008 laatimassa työministerille selvitystyö-tä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymismahdollisuuksien paranta-miseksi. Tuolloin työvoimapolitiikas-sa valmistauduttiin ensisijassa väes-tön ikääntymisestä johtuvan työvoiman tarjonnan laskuun. Tavoitteena oli löy-tää keinoja joiden avulla työvoiman ul-kopuolella olevaa työvoimaa saadaan vedettyä mukaan työmarkkinoille. Työ-kyvyttömyyseläkkeellä olevien työelä-mään osallistumismahdollisuuksien parantaminen nähtiin yhtenä keinona tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Ta-loussuhdanteiden kääntyessä laskuun vuoden 2008 aikana alkoi työvoima-politiikan suunta muuttua. Uutta työ-voimaa ei enää haluttukaan työmark-kinoille. Tätä kehitystä kuvastaa työ- ja elinkeinoministeriö vuoden 2009 lo-

pussa antama uusi ohjeistuksen työ- ja elinkeinotoimistoille, jonka mukaan päihde- ja mielenterveysongelmaiset työnhakijat tulee siivota pois aktiivisten työnhakijoiden joukosta.

Työvoimapolitiikka on pääsääntöi-sesti reaktiivista ja lyhytjänteistä toi-

mintaa jolla pyritään vastaamaan avoimien työmarkkinoiden vaih-televiin työvoiman tarpeisiin. Työmarkkinoille pyrkivät ja työtä heikossa työmarkkina-asemassa hakevat henkilöt kohtaavat karuimmin poli-tiikan poukkoilun. Valtioval-ta on, välityömarkkinoiden kehittämisen nimissä, siir-tämässä yhä enemmän vas-

tuuta heikoimmassa työmark-kina-asemassa olevista henki-

löistä kunnille. Tämän seurauk-sena avoimet työmarkkinat uh-

kaavat siirtyä yhä etäämmälle vam-maisista ja osatyökykyisistä.

Vammaisten ja osatyökykyisten avoi-mille työmarkkinoille osallistumista tu-keva uudistus on puolestaan vuoden 2010 alusta voimaan astunut määrä-aikainen laki työkyvyttömyyseläkkeel-lä olevien työllistymisen edistämiseksi. Uusi laki selkeyttää ja yhdenmukaistaa pelisääntöjä, joilla työkyvyttömyyselä-kettä saava henkilö voi osallistua palk-katyöhön. Vuoden 2010 alusta alkaen jokainen työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi saada palkkatuloja enintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että tu-lot vaikuttavat eläkkeen maksatukseen. Suurta, yli 1500 euron suuruista, työky-vyttömyyseläkettä saava voi aikaisem-minkin voimassa olleiden ehtojen mu-kaisesti ansaita yli 600 euroa kuukau-dessa eläkkeen ohella. Yli 600 euron eläkkeen ohella saatujen ansiotulojen tulorajat ovat yksilöllisiä ja ne tulee tar-kistaa omalta eläkelaitokselta.

Toinen merkittävä muutos on, että jokaisen työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään. Eläkkeen lepäämi-nen tarkoittaa sitä, että eläkkeen mak-satus keskeytetään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämäänjättämisen aikana ei ole mitään tulo tai muita rajoituksia työnteolle. Eläkkeen saajan toivomuk-sesta eläke palautetaan maksatukseen entisin ehdoin lepäämäänjättämisajan

Avoimet työmarkkinat avoimiksi kaikille

Mika Vuorelakoulutusjohtaja, VTMtyö- ja elinkeinoministeriön selvitysmies 2007-2008

18 PIHLAJA 2010

kuluessa ilman että eläkkeen perustei-ta tarkastetaan uudelleen. Tämä mah-dollistaa sen, että jokainen työkyvyt-tömyyseläkettä saava voi halutessaan testata työkykyään täysimääräises-ti enintään kahden vuoden ajan ilman riskiä eläkkeen lakkauttamisesta.

Muutokset työeläkelaissa ovat voi-massa vuoden 2013 loppuun asti. Muu-tokset koskevat kaikkia kuntoutustu-kea eli määräaikaista eläkettä saavia sekä toistaiseksi myönnettyä työkyvyt-tömyyseläkettä saavia. Määräaikaisen lain tavoite on testata eläkelakien muu-tosten vaikutusta palkkatyöhön osal-listumiseen. Nyt jokaisella työkyvyttö-myyseläkettä saavalla ja palkkatyötä haluavalla on hyvä tilaisuus koetella turvallisesti omia mahdollisuuksiaan. Samoin työllistymispalveluja tarjoaville toimijoille ja työnantajille avautuu uusia mahdollisuuksia. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan palkkatyöhön ha-

luavia työkyvyttömyyseläkkeen saa-jia on runsaat 30 000 henkilöä joista useimmat toivoivat osa-aikaista työtä.

Uuden lain avulla on mahdollisuus onnistuneesti tukea työkyvyttömyys-eläkettä saavien työhaluisten vam-maisten ja osatyökykyisten työhön si-joittumista. Työ- ja elinkeinoministeri-ön linjausten mukaan esimerkiksi palk-katukea tulisi olla saatavilla sellaisten työkyvyttömyyseläkkeellä olevien hen-kilöiden työllistymisen tueksi, joille on löytynyt työpaikka avoimilta työmark-kinoilta. Tämän linjauksen pitäisi tukea hyvin esimerkiksi työvalmentajien tuke-maa palkkatyöhön sijoittumista. Mie-lenterveyden keskusliiton työvalmen-tajat ovat onnistuneet auttamaan joka toisen työvalmentajan tukea hakeneen työkyvyttömyyseläkkeellä olevan asi-akkaan palkkatyöhön jo ennen uuden lain voimaantuloa.

Vammaisten ja osatyökykyisten työl-listämisen politiikassa vaikuttaa sa-manaikaisesti ristiriitaiset tekijät. Suh-dannetyöttömyyden kasvaessa halu-taan rajata työvoimaan pyrkivien mää-rää, toisaalta väestötekijöiden johdosta halutaan lisätä palkkatyöhön osallistu-vien kansalaisten määrää. Jälkimmäi-nen tekijä on trendi, joka tulee vaikutta-maan merkittävällä tavalla tulevaisuu-den työmarkkinoihin. Suhdanteet taas ovat markkinatalouden olemukseen kuuluvia vaihteluja. Tässä tilanteessa on tärkeää, että työllistymisalan toimi-jat ja viranomaiset pitävät päänsä kyl-minä suhdannetilanteesta huolimatta. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään paluun uudet keinot ovat mahdollisuus johon kannattaa tarttua. Tulevaisuuden työmarkkinat palkitse-vat tämän päivän mahdollisuuksiin tart-tujat.

18 PIHLAJA 2010

Tööle tugiisikugaVaimse Tervise Päevakeskuses ”Sin-gel” tegutseb Viljandis juba 11 aastat eesmärgiga parandada erivajadustega klientide toimetulekut ja elu kvaliteeti. Iga inimene läbib elus erinevaid etap-pe ja kohtab olulisi inimesi. Inimesed kasvavad, õpivad, käivad lasteaias, koolis ja hiljem tööl. Toetatud teenuste efekiivsuse saladus on selle süsteem-suses, järjepidevuses ja järjekindluses. Igapäevaelu toetamine, toetatud ela-mine, totatud töö, rehabilitatsiooni tee-nus, kutse-rehabilitatsiooni õppeasu-tused täiendavad üksteist ja moodus-tavad kliendi arengut võimaldava süs-teemi. Mõtestatud, tähendusrikas tege-vus on oluline iga imimse elus. Sisukas vabaaja veetmine ja töötamine on te-gevus, mis annab inimesele elumõtte ja väärtuse. Erivajadusega kliendi töö-le rakendamine on suur saavutus nii profesionaalide, kui kliendi enda jaoks. See tähendab mitme elu etapi edukat läbimist, teatud küpsust ja toimetule-kut.2009.aasta sügisel asusid Marget 38a. ja Helina 26a tööle tugiisikuga Bonifat-siuse Gildi.

Marget on Päevakeskuse klient ala-tes 2000 aastast. Marget lõpetas 7kl erikoolis. Tema lähedaste probleemide ja murede tõttu jäi ta kõrvale sotsiaal-

sest elust ja arengust ning ei saanud piisavat tuge. 2000 aastal sai Marget toetatud elamisse Viljandis, mis andis talle võimaluse iga päev käia päeva-keskuses Singel, suhelda inimestega ja aktiivselt osaleda organiseeritud te-gevustes. Marget on teatriringis edu-kalt teinud mitmeid rolle näidendites ”Paradiis”, ”Kadunud värvid” ja ”Õigus unistada”. Margeti unistus oli lähedas-tega suhteid taastada ja õppida. So-biva kooli otsimisel on päevakeskuse töötajad abiks olnud. Marget sai Tal-linna Astangu kutse- rehabilitatsioo-ni keskuses ettevalmistus kursusele ja

kui tubli õpilane järgmisel aastal jätkata käsitöö õppimist. Nüüd proovib ta kätt ja omandatud oskusi siidimaali tegemi-sel, abiks on tugiisik. Tehtud sallidele peab olema ostja. Marget teenib oma käsitöö müügist ja see ei ole lihtne. Ilu-said töid saab müüa Bonifatsiuse Gil-dis, mis on aasta vanune hansa hõn-guline imeilus tookoda- pood. Marget tahaks veel edasi õppida, ja kindlasti tuleb see talle kasuks. Julgust ja taht-mist on tal küllaga, ka oskused tulevad tasapisi õppides.

Helina ka õppis Astangul ja oskab siidimaali. Lisaks õpis Helina ka Põlt-

Linda LuhsePäevakeskus Singel juhataja

19PIHLAJA 2010

sama kodumajandus koolis, kus sai selgeks koristaise kunsti nii selgeks, et saab sellega nüüd teeda, töötades Bo-nifatsiuse Gildis. Liigutava loo Helina elust ja tööle saamisest pani kirja tema ema, kes on Helinat alati toetanud.

Inglid Helina elus. (kirja pani Ene Sa-rap, Helina ema)

Elas kord väikene tüdruk, kelle nimi oli Helina. Lapsuke sündis siia ilma vae-valiselt- ta ei jõudnud ise hingata ja pidi seetõttu arstide valvsa pilgu all olema. Nii hakkasidki Helina elus inglid tähtsat rolli mängima. Suur oli vanemate rõõm oma esiklast süles hoida ja tema esi-mesi naeratusi imetleda, ent peagi an-dsid endast märku haiguse esimesed tundemärgid. Laps kannatas epilep-siahoogude all ja iialgi ei teadnud va-nemad, millal taas võib järgmine hoog tulla.

Algas keeruline aeg, kuid taas oli Tar-tu haiglas ingel kohal- see oli doktor Talvik, kes ütles emale- kui arst saadab ema uksest välja, siis peab ema aknast tagasi tulema, et oma lapse tervise ja-oks kõige parem lahendus leida. Aas-taid sai käidud Tartu vahet, haigus aga ei taandunud.

Ühel külmal talvepäeval kohtas Heli-na ema sakslast Wulfi, kes oli oma bus-siga toonud Viljandisse jalgpallipoisid ja vestluse käigus tuli ka Helina haigus jutuks. Võõras mees võttis kontaktand-med ja lubas uurida, kas ta saab mida-gi Helina heaks teha. Kuud möödusid, kohtuminegi vajus juba unustuste hõl-ma. Siis jõulukuul oli postkastis paks kiri, milles kõik põhjalikult kirjas, kui-das seesama bussijuht oli Kieli Laste-haiglas professoriga uuringuajad kok-ku leppinud ja kõige finantseerimiseks jõulupeol väikese Helina jaoks korjan-duse korraldanud. Jäi üle vaid kohale sõita. Tüdruk sai õige diagnoosi ja va-jalikud ravimid. Nii aitas järgmine ingel aastaid õiget ravimit osta ja Eestimaale kohale toimetada.

Tüdruk kasvas ja oli kooli vaja min-na. Tol ajal ei olnud aga puuetega las-tele Viljandis mingeid võimalusi. Siis ilmusid järgmised inglid Helina ellu. Naisliidu esimees Viivu Arnim, õpeta-ja Lea Moks ja Helina ema asutasid esimese klassi, kus said õpetust seit-se puudega last. Emalikku hoolitsust ja kodusoojust oli selles majas külla-ga- nii ei olnud emadel oma laste pä-rast muret ja nende koolitee sai rahuli-ku ja kindla aluse.

Tüdruk muudkui kasvas ja arenes, käis mitmetes koolides ja lõpetas ühek-sa klassi Aida Saare juhendamisel. Mis edasi? Kuhu minna? Mida õppida?

Tallinnas Astangul oli avatud kool, kus puudega inimesed said eriala õp-pida. Peale päevast kadalippu selgus, et Helinal on võimalik seal koolis õp-pida. Tänu järjekordsele inglile, kel-leks seekord osutus Helina vanaema, sai teoks neli aastat kestnud õppeaeg. Vanaemaga koos sõideti bussijaamast kooli ja tagasi, sest väikelinna tüdruk tundis end suures pealinnas väga eba-kindlalt. Tüdruk lõpetas kooli õmblu-serialal, kuid kahjuks jäi mitmest osku-sest vajaka, et selle ametiga endale lei-ba teenida.

Koos vanemate abiga sai leitud Põlt-samaa kodumajanduse kool, kus neiu edasi õppida sai. Ka seal koolis oli saa-tus hea ingli Tiina Klaari toimetama saatnud, kes Helinat kõigis raskustes aitas. Hoolimata kaaslaste pilgetest ja norimisest lõpetas neiu kooli selle aas-ta suvel. Kogemusi korjas ta iga-aas-tastel praktikatel nii puhastusteenistu-ses kui ka lasteaedades köögitoimkon-nas.

Kust aga leida suurel tööpuuduse ajal tööd? Koos vanematega otsiti eri-nevaid võimalusi, kuid ilma tulemuste-ta. Kuid kus häda kõige suurem, seal abi kõige lähem. Ja astuski Helina ellu uus ingel- Linda Luhse-Päevakeskuse juhataja. Oma tagasihoidlikul moel sõ-

nas ta, et tõenäoliselt on tal Helina jaoks üks töö olemas. Kuu aja pärast sai Heli-na juba oma esimesi tööinimese päevi katsetada. Nimelt oli Linda leidnud He-lina jaoks tööd Bonifatsiuse Gildis, mis alles hiljuti oma uksed avas.

Esimestel päevadel oli ärevus tüdru-ku hinges- kas ma oskan kõike õiges-ti teha, kuidas mu töökaaslased minu-ga rahule jäävad, kas tervis peab vas-tu? Muretsemiseks ei olnud aga põh-just. Töökaaslased osutusid lahketeks inimesteks ehk siis jällegi uuteks ingli-teks, tööülesannetega sai Helina hak-kama. Tavaülesanne on Helinal koris-tamine, kuid osadel päevadel sai ta oma kaaslast abistada siiditrüki tege-misel. Lisaks sellele on ka ümbrus kau-nis. Mõnel päeval on küll väsimus pea-le tööpäeva suur, aga siis saab koju minna ja välja puhata. Töö juures on Helinal ka väike sõber loomake Tee-gu, kelle eest talle meeldib hoolitseda. Kui tööpäev ei ole väga väsitav olnud ja tüdrukul rohkem energiat on, siis käib ta ka päevakeskuses Singel, kuna seal saab huvitavatest tegevustest osa võt-ta ja teistega suhelda.

Nüüd on Helinal ka oma väike üüri-korter, kus ta tasapisi oma elamist sä-tib ja oma tulevikust unistab. Igapäeva-se söögitegemise, koristamise ja kõi-ge muuga, mis puudutab igapäevast argielu, saab ta hästi hakkama. Ja kui mõnikord nõuannet või abi on vaja, siis on vanemad lähedal ja ka uute naabri-tega on ta juba sõprussidemed loonud. Helina on südamest tänulik ja õnnelik, et elu on tema tee peale nii palju arm-said ingleid saatnud. Tänu inglite ja va-nemate toetusele ja enda sihikindluse-le ja kohusetundlikkusele on neiu oma elule eesmärgi leidnud ja ta püüab eda-si, et oma lähedastele ja iseendale rõõ-mu valmistada ja kõiki armsaid inimesi aidata. Muinasjutt, mis tegelikult ei ole-gi ju muinasjutt vaid elu ise, jätkub ja kindlasti on järgmised inglid juba teel...


Malawissa on annettu kaikille perus-kouluille 200 dollarin avustus koulutar-vikkeiden hankintaan. Hankinnat va-littiin opetusministeriön laatimalta lis-talta. Listalta löytyi esimerkiksi pyyhe-kumeja, vihkoja, liitua, sokeiden piste-kirjoituspaperia ja maalia. Päätöksen hankinnoista teki koulun vanhempain-toimikunta opettajien kanssa.

Tavoitteena on, että hankinnat teh-dään oman alueen kaupoista. En-simmäisellä kierroksella syrjäseudun kauppiaat eivät olleet varautuneet täl-läiseen kysyntään ja hankinnat tehtiin lähikaupungeista. Toisella kierroksel-la paikallisten kauppojen ja kioskien hyllyiltä löytyi myös koulutarvikkeita. Suurin osa hankinnoista tehtiin nyt omasta kaupasta ja yrityselämä alkoi kukoistaa!

Pienimuotoisella, kouluille annatta-valla suoralla tuella pyritään varmista-maan, että apu menee perille. Rahan käyttöä seurataan tarkasti. Jos koulul-ta ei saada tilitystä ja kuitteja tai jos hankitut tarvikkeet eivät ole menneet luokkiin asti, koulu ei saa seuraaval-la kierroksella rahoitusta. Myös van-hempien osallistumista halutaan kan-nustaa. Heillä on tärkeä rooli avun pe-rillemenon seuraamisessa ja heidän vastuullaan on myös se, että lapset tulevat kouluun ja käyvät sen loppuun asti.

Vielä ei ole kokemusta siitä, voitai-siko koulujen päätäntävaltaa ja re-sursseja lisäämällä edistää vammais-ten lasten kouluun pääsyä ja oppimis-ta. Yhdellä keinolla tähän ei varmasti päästä vaan koulujen kehittämistä tu-lee tarkastella laajemmasta perspek-tiivistä.

Koulutarvikkeet yksistään eivät riitä

Kehitysmaiden todellisuudessa pelkillä vihoilla ja kumeilla ja koulun päätäntä-valtaa lisäämällä ei kuitenkaan opetuk-sen laatua paranneta. Avainasemassa ovat opettajat. Monessa Afrikan maas-sa opettajat ovat hädin tuskin itse kes-kikoulun käyneitä. Joissain tutkimuk-sissa on todettu, että jopa opettajien lu-kutaito voi olla puutteellista. Opettajien koulutus ei siis voi olla pelkkää peda-gogiikkaa, vaan opettajilta pitäisi vaa-tia myös perustaitojen ja oppisisältöjen hallintaa.

Uusia kouluja ja luokkahuoneita tarvitaan

Nenossa vanhemmat rakensivat uusia luokkia. Rehtori on mielissään uusista luokkahuoneista, mutta miettii yhä mi-ten tytöt saataisiin kouluun. Lähin kaivo kun on kahden kilometrin päässä ja tyt-töjä tarvitaan kotona vedenkannossa ja muissa kotiaskareissa. Yksi syy tyttö-jen kotiin jääntiin voi olla myös se, että tytöillä ei ole alusvaatteita. Voi vain ku-vitella miten mielekkäältä tuntuisi istua savilattialla ilman pikkupöksyjä!

Painopiste oppimiseen

Vaikka jonkinverran edistystä onkin tehty maailman lasten kouluun saa-misessa, paljon on vielä tehtävää. Nyt on alettu kiinnittää huomiota oppimi-sen laatuun ja oppimistuloksiin. Niiden seurannan välineenä käytetään useim-miten kansainvälisiä oppimisvertailuja. Suomi on jo vuosia ollut tälläisen PISA-tutkimuksen kärkijoukkoa. Näiden tut-

kimusten tuloksissa eivät kuitenkaan yksittäisen koulun tai oppijan tulokset näy.

Toisaalta haetaan vielä yksimieli-syyttä siitä, mitä laadukkaalla ope-tuksella tarkoitetaan. Siinä keskuste-lussa vilahtaa joskus - tosin hämmäs-tyttävän harvoin - myös inkluusio tai vammaisten lasten tai vähemmistöjen opetus. Nähtäväksi jää, saadaanko erilaisten oppijoiden tarpeet mukaan tähän keskusteluun tällä vuosikym-menellä.

Raisa VenäläinenRaisa on ollut opetusalan kehitysyh-teistyön asiantuntijana Afrikassa, Lähi-idässä ja Länsi-Balkanilla sekä Maail-manpankissa USA:ssa.

Kouluhankinnoilla tuetaan paikallista yritystoimintaa

Raisa Venäläinen

21PIHLAJA 2010

Härmän Taksipalvelu Oy

Alahärmä

0400 48 48 48

TAKSI TAKSIBUSSI INVATAKSI

��

��

��

Kauppakatu 6 Seinäjoki 414 4466 Kauppatie 60 Kauhava 434 0100

22 PIHLAJA 2010

L A P U A N K R I S T I L L I N E N O P I S T OSiiriläntie 11–13, 62100 Lapua, puh. (06) 433 [email protected], www.lapuankro.net

Opiskele& viihdy!Opiskele& viihdy!

Keväällä 2010 alkavat koulutuksetVANHUSTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutuksen ajankohta: 1.2 – 28.5.2010Koulutus antaa perustiedot vanhustyöntekijän työnkuvasta laitos- ja kotihoidossa sekä valmentaa sosiaali- ja terveysalan opintoihin esim. lähihoitajakoulutukseen.

PERHEPÄIVÄHOITAJANAMMATTITUTKINTOKEHITYSVAMMA-ALAN AMMATTITUTKINTOKoulutukset alkavat maalikuussa 2010.

Tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Tutkinnot on mah-dollista suorittaa oppisopimuskoulutuksena työn ohessa tai monimuotokoulutuksena, jos sinulla ei ole työpaikkaa.

Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

www.epsospsyk.fi

Lapua06-4374070

RAUTIA - K-MAATALOUS KAUHAVARisto Kangas Oy, Heimolankuja 9, 62200 KAUHAVA

Puh. (06) 434 7550, Fax (06) 434 7551 www.rautia.fi/kauhava

Meiltä kaikki rakentamiseen ja remontointiin, myös asennuspalvelu

Muistathan:- Meiltä ilmainen sisustussuunnitelma myymillemme tuotteille

23PIHLAJA 2010

Kauhavan VAIHTOMÖÖPELI

(06) 4342 778, Kauppatie 90, 62200 KAUHAVA ILMAINEN KOTIINKULJETUS

Palvelemme

Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14

Aidosti lähellä ihmistä

KAUHAVAN OSUUSPANKKI

Puh. (06) 434 5600 www.kauhavanosuuspankki.fi

Tietokoneet – Oheislaitteet – Huolto

Kauppatie 115

62200 Kauhava Puh. 050-5111338

Maksupäätteet - Internet liittymät

MARKEL-RADIO OY

Kauppatie 50 62200 KAUHAVA

Puh./fax (06) 4341 040 040 54 44 900 040 84 84 100

www.matto-markel.fi

KIRKONKYLÄN

APTEEKKIPALVELUKSESSANNE

Ma-Pe 9 - 20

La 9 - 14

Su 11 - 14

Kauppatie 86 (Tokmannin talo)

Puh. 4342500

KAUHAVAN

Julkaisija: Tuettu työllistyminen ryPainosmäärä: 2000 kplPäätoimittaja: Esa Jukantupa Paino: I-print Oy • 2010

Documents

2010 PIHLAJAtuettutyollistyminen.fi/wp-content/uploads/2010/01/... · 2010. 1. 27. · 2 PIHLAJA 2010 Tehtävä Vajaakuntoisten, lähinnä kehitysvammaisten, työllistymisen edistäminen