Embed Size (px)
Citation preview
4/2003
40. v
uosik
erta
Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti
ANALYYSI
2
-Kurssi on tarkoitettu eri teollisuuden aloille ja ym. ympäristönäytteiden parissatyöskenteleville
12.-13.2.2004 Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina Takalon katu 3
Torstai 12.2.2004
Laitenäyttely 10.00-16.00
kello luento luennoitsija
10.00-10.30 Ilmoittautuminen ja kahvi
10.30-11.00 Kurssin avaus
11.00-11.45 Ympäristönäytteet - vesi- ja vesistönäytteet - näytteet maaperästä tai kiinteistä jätteistä - kaasumaiset näytteet - eliöstönäytteet - ympäristömittaus ja -havainnointi
Diplomi-insinööri Kati LounemaAEL Oy
12.00-13.00 Lounas
13.00-13.45 Edellinen aihe jatkuu
14.00-14.45 Ympäristönäytteiden otto, käsittely jatoimittaminen laboratorioon
Diplomi-insinööri Kati LounemaAEL Oy
14.45-15.15 Kahvi
15.15-16.00 Edellinen aihe jatkuu
16.00-16.45 Laboratorioiden väliset vertailukokeet Pätevyyskokeiden koordinaattoriIrma MäkinenSuomen Ympäristökeskus SYKE
17.30 – 19.30 Tutustuminen Lumilinnaan
20.30 Iltapala
Perjantai 13.2.2004
09.00 –09.45 Perämeren tila MMM, limnologi Lasse RantalaPSV Maa- ja vesi Oy
10.00 -10.45 Typen poisto Diplomi-insinööri Kati LounemaAEL Oy
11.00 –11.45 Ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointi Diplomi-insinööri Kati LounemaAEL Oy
12.00 -13.00 Lounas
13.15 –15.00 Ihmissuhteet – arvokas ja vaatelias voimavarahyvinvoinnin perustana
”Rakkausprofessori” Kaarina MäättäDekaani, Kasvatuspsykologian professoriLapin yliopisto
15.00 - Kahvi ja tilaisuuden päätös
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: 12.1.2004 mennessä Teija Planting p. 0405778762 [email protected] tai Auli Järveläp. 0407324675 [email protected]
Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 euroa ja ei jäseniltä 570 euroa. Hinta sisältääluentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli CumuluksessaKemissä sekä pääsylipun Kemin Lumilinnaan.Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 euroa jäseniltä ja 490 euroa ei jäseniltä. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitunviimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 euroa.Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin.
Tervetuloa Kurssille!
Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutusvaliokuntaPohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ryToteutetaan yhteistyössä TJS-opintokeskuksen kanssa
Y m p ä r i s t ö n ä y t t e i d e n k o u l u t u s p ä i v ä tY m p ä r i s t ö n ä y t t e i d e n k o u l u t u s p ä i v ä t
3
SisällysluetteloPäätoimittajaTuula Kuusisto Vienolantie 9 C 16
20210 Turkutilaukset puhelin työ 02-333 2328
koti 02-250 6353GSM 040-577 4252
e-mail: [email protected]
IlmoituksetAnne Raille puhelin GSM 050-336 7982e-mail: [email protected]
Ann SofieHakulinen puhelin työ 02-333 7425
koti 02-255 7230GSM 050-338 16956
e-mail: [email protected]
TalousSinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2,
20400 Turkupuhelin koti 02-247 2356
työ 02-333 7032e-mail: [email protected]
Pankki Merita 117330-111263
Painatus NewprintPuhelin 02-437 4516
www.laborantti.net
JulkaisijaSuomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen osoite:Analyysi Vienolantie 9 C 16
20210 Turkue-mail: [email protected]
ISSN: 1459-0999
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2004Numero Ilmestyy Aineisto
toimitukselle
1 27.2. 22.1.
2 22.4. 30.5.
3 12.8. 15.9.
4 1.12. 28.10.
OsoitteenmuutoksetAuli PiippoLuotsitie 12 A 22, 70460 [email protected]. k: 040-706 3544, t: 010 862 6385
Ympäristönäytteiden koulutuspäivät ................. 2
Laitteiden ergonomiaa ja työturvallisuuttalaboratoriossa .............................................. 4
Päätoimittajalta ............................................ 5
Monileimalaskimet ......................................7-9
Kemian alan koulutus puntarissa ...............10-12
Tapahtumakalenteri ..................................... 12
Puheenjohtajalta ......................................... 13
Jumppajaana ............................................. 14
Laboratorioalan luentopäivät Aulangolla ...15-18
Jäsenetu .................................................... 19
Ammatillisella kuntoutuksella lisätyövuosia ...21-22
Ällätikku .................................................... 22
Välinehuollon koulutuspäivät, ohjelma ........... 24
SLAL järjestää koulutusta välinehuoltajille ....... 25
Krypton ratkaisu ......................................... 27
Toimihenkilöt ja yhdistykset .......................... 30
4
L a i t t e i t a , e r g o n o m i a a j aL a i t t e i t a , e r g o n o m i a a j at y ö t u r v a l l i s u u t t a l a b o r a t o r i o s s at y ö t u r v a l l i s u u t t a l a b o r a t o r i o s s a
24.-25.3.2004 Hotelli Kimmel, Joensuu
Keskiviikko 24.3.2004
kello luento luennoitsija
9.00 - 10.00 Ilmoittautuminen ja aamiainen
10.30 -10.15 Kurssin avaus
10.15 -11.00 Kiinteäfaasiuutto näytteiden käsittelyssa Dosentti erikoistutkija Heli SirenVTT Prosessit
11.15 -12.15 ICP–AES ja ICP–MS-tekniikat epäorgaanisessaalkuaineanalytiikassa
Laboratoriopäällikkö Eeva Kallio,Geologian tutkimuskeskus
12.15 - 13.15 Lounas
13.15 -14.00 Analyysimenetelmänä massaspektrometria FT, kemisti Olli Laine, Kansanterveyslaitos
14.15 -15.00 Edellinen luento jatkuu
15.00 - 15.30 Kahvi
15.30-16.15 Edellinen luento jatkuu
Sauna
20.00 Iltapala
Torstai 25.3.2004
8.00 – 9.00 Aamiainen
9.00 - 9.45 Peukalo puutuu, niskaa kolottaa ja selkää särkee - mikä laboratoriotyössä kuormittaa ja mitenehkäistä kuormitusta - esimerkkeinä pipetointi, sekoittaminen javetokaappityöskentely
FT, THM,koulutussuunnittelija Maija Lintula,Kuopion yliopisto
10.00 -10.45 Edellinen luento jatkuu
11.00 -11.45 Mikroskooppityöskentelyn ergonomia DI, tutkimusinsinööri Jarmo Sillanpää,Tampereen aluetyöterveyslaitos
12.00 - 13.00 Lounas
13.00 - 13.45 Käyttöturvallisuustiedotteiden tulkinta Turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen,Mäntyluoto Works Oy
14.00 - 14.45 Laboratorion riskiarviointi Turvallisuuspäällikkö Ville Sulonen,Mäntyluoto Works Oy
14.00 - 14.45 Kahvi ja koulutuksen päätös
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: 5.3.2004 mennessä Marja Noponen puh. 013 - 251 3557 ([email protected])tai Katja Korhonen/ Mirja Jolkkonen puh. 013 – 250 2421 ([email protected])
Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 430 € ja ei jäseniltä 570 €. Hinta sisältää luentotiivistelmät,ohjelman mukaiset ateriat ja saunan sekä majoituksen yhden hengen huoneissa Hotelli Kimmelissä Joensuussa.Yhden kurssipäivän hinta 270 € /jäsen ja 340 € /ei jäsen.Jos osanotto perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja muina kuluina 85 €.Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin.
Tervetuloa kurssille!
Suomen Laboratorioalan Liitto ry / Itä-Suomen Laboratorioalanyhdistys ry
5
Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellisen su-rullinen työmarkkinoilla. Massairtisanomisis-ta on kuultu lähes päivittäin. Saneerauksetaloitti Rautaruukki ilmoittamalla 7. tammi-kuuta vähentävänsä 565 työpaikkaa. Viimei-sempiä pommeja pudotti televiestintäyhtiöElisa, joka kävi YT- neuvotteluja 900 henkilönirtisanomiseksi. Kesällä Elisa antoi potkut jo135 työntekijälleen. Muita massairtisanojiaovat tänä vuonna olleet mm. Finnair (1200 työ-paikkaa), Valmet Automotive Oy (759 työpaik-kaa), Nokia Networks (1100 työpaikkaa).
Meidän ammattikuntaamme on runnellutbio- ja lääkealan alasajo Suomessa. Tutkimus-rahat ovat loppuneet ja yritykset ovat joutu-neet joko lomauttamaan tai irtisanomaan vä-keään. Yritykset, joissa on käyty neuvottelujaovat olleet yleensä pieniä ja valtakunnallinenuutiskynnys ei ole näin ollen ylittynyt. Bioalal-la on nyt menossa samanlainen kriisi kuin IT-alalla parisen vuotta sitten.
Suurimpia lääketeollisuuden irtisanojia onollut Orion Pharma, joka on vähentänyt väke-ään 266 henkilöllä. Näistä190 oli irtisanomisia.Saksalaisen Schering Ag:n suomalaisessa ty-täryhtiössä Schering Oy:ssä on käyty neuvot-teluja 145 työtehtävän lopettamisesta.
Elintarvike- ja kemian teollisuutta edusta-va 14.10 Ravinto-Raisio ilmoitti yt-neuvotte-luista, joiden myötä se vähentää 40 työtehtä-vää. Kesäkuussa Raisio Chemicals karsi Suo-messa 40 työpaikkaa.
Tämä kaikki on tehnyt laboratorioalan työl-lisyystilanteen heikoksi ainakin Varsinais-Suo-messa. 7.10 saamani TE- keskuksen tilaston mu-kaan oli tällä alueella 228 työtöntä, joista kes-kiasteen koulutuksen saaneita on 97, alemmankorkeakoulun suorittaneita 50, ylemmältä kor-keakouluasteelta 81 henkilöä. Laborantteja ja la-boratorioanalyytikoita työttöminä tai lo-mautettuna oli Varsinais-Suomessa tuolloin 67.
Suomessa irtisanominen on halpaa ja help-poa. Meidän irtisanomissuoja on Euroopanheikoimpia. Tuotannolliset ja taloudellisetsyyt kelpaavat irtisanomisen syyksi vaikka yri-tys tekisi rutkasti voittoa. Aina voidaan vedo-
ta strategian muutokseen, joita voidaan teh-dä aika ajoin ilman sen kummempia ennustei-ta. ”Jonkinlaista sääntelyä tarvitaan voittoatuottavien yritysten irtisanomistilanteessa”,sanoo Turun yliopiston työoikeuden professo-ri Martti Kairinen (Turun Sanomat 09.11.2003)
Vuosi sitten SAK ja STTK vaativat tulosopi-mukseen irtisanomiskorvausta. Jos se olisi to-teutunut, olisi se merkinnyt parin vuoden palk-kaa poispotkituille. Nyt täytyy tyytyä irtisano-misajan palkkaan joka on työsuhteen kestostariippuen kuukaudesta puoleen vuoteen. Yleen-sä tämä aika sisältää työvelvoitteen.
Suomessa on paineita kehittää työvoimanvähentämistä sääteleviä pykäliä. Syksyllä onnimitetty yt- komitea, jonka eräänä tehtävänäon siirtää EU-pohjainen lainsäädäntö kansal-liseen lakiin. Toinen lain uudistuksen kohde onestää työvoimalla keinottelu. Lisäksi komite-an tehtävänä on saada yt- laista käyttökelpoi-nen työväline työnantajan ja työntekijöidenvälillä.
Nämä tulevat uudistukset ja toivottavastiparannukset eivät tuo helpotusta nyt poispot-kituille, mutta ehkä tulevaisuus on vakaampija palkansaaja voisi luottaa työantajaansa.
Tuula Kuusisto
Hyvää jouluaja onnellista uutta vuottalukijoille ja yhteistyökumppaneille!
Toivottaa Analyysi- lehti ja
Suomen Laboratorioalan Liitto ry.
Saneerausvuosi 2003:
Joululahjaksi potkut
pÄÄTOI
MITTAJALTA
6
Muuta tieto taidoksiLABORATORIOALAN KOULUTUSTA KEVÄÄLLÄ 2004Aseptinen työskentely 14.-15.1.2004Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät 27.-28.1.2004Laboratorion tehokas tiedon hallinta 27.-28.1.2004Ionikromatografia 5.-6.2.2004Titrausmenetelmät ja pH-mittaukset 3.-4.3.2004Mikrobiologisten kasvualustojen valmistus ja laadunvarmistus 4.3.2004Kaasukromatografia 8.-10.3.2004Tiimityöstä toiminnan laatua laboratoriossa 16.-17.3.2004Nestekromatografian laatu ja ongelmat 18.-19.3.2004Aktiivilietteen mikroskopointi 23.3.2004Mikrobiologian peruskurssi 24.-26.3.2004LC/MS maaliskuu 2004Mikroskooppitekniikka ja mikroskooppikuvaus 21.-23.4.2004Jäteveden analyysimenetelmät 22.-23.4.2004Laboratoriotyön peruskurssi 27.-29.4.2004Laboratoriomittausten laadussapito paperiteollisuudessa huhtikuu 2004Laboratoriolaitteiden kalibrointi ja laadussapito 4.-6.5.2004Laadunvarmistus laboratoriossa 12.-13.5.2004Mikrobiologiset vesitutkimukset toukokuu 2004
Kaarnatie 4, 00410 Helsinki • Puh. 09 5307 444Faksi 09 5663 278 • [email protected] • www.ael.fi
Huomioithan Taito-kurssien lisäksi Insko-seminaarimme:
Laboratoriolaitteiden validointi20.-21.1.2004
Tilastolliset menetelmät laboratoriossa10.-11.5.2004
LISÄTIETOJATuotepäällikkö Anu Halonen, puh. (09) 5307 228, [email protected]äällikkö Maija-Liisa Kuusela, puh. (09) 5307 435, [email protected]äällikkö Kati Lounema, puh. (09) 5307 344, [email protected]
7
Johdanto
Wallac Oy on yli 50 vuotias turkulainen yri-tys. Nykyään yritys kuuluu monien omistajan-vaihdosten jälkeen amerikkalaisen PerkinEl-mer inc. konsernin Life and Analytical Scien-ces tulosyksikköön. Wallac Oy valmistaa tuot-teita Drug Discovery, Research ja Clinical Sc-reening markkina-alueille. Tuotteita on mikro-levymittalaitteista reagensseihin ja diagnos-tisiin järjestelmiin. Asiakaskuntana koko bios-cience-ala: lääketeollisuus, tutkimuslaitokset,yliopistot, sairaalat, jne. Wallacin valmistavatreagenssit pohjaavat 80-luvulla Wallacissa ke-hitettyyn mittausteknologiaan, aika-erottei-seen fluorometriaan. Teknologia tunnetaanparhaiten diagnostisista DELFIA-kiteistä.
Mikrolevy
Määritykset suoritetaan nykyisin yhä use-ammin mikrolevyissä. Mikrolevy (mikrotiitte-rilevy) on ulkomitoiltaan 12,7 cm x 8,6 cm x 1,5cm, useimmiten polystyreenistä valmistettunäytelevy. Yleisimmin käytössä on 96-, 384- tai1536-kaivoinen muoto, joihin on käsittelyn hel-pottamiseksi saatavillaannostelu- ja pesulait-teistoja. Käytetyt mää-ritystilavuudet vaihte-levat 1 µL ja 250 µL vä-lillä. Mikrolevyjä onsaatavana kolmea eri
Monileimalaskimet
värivaihtoehtoa. Pääsääntöisesti kirkas foto-metriaan, valkoinen luminometriaan ja mustafluorometriaan.
Mittausteknologiat
Wallacin levylukijoiden mittausteknologiatperustuvat kaikki valon mittaamiseen valomo-nistinputkidetektorilla. Valomonistinputki onherkkä laite, joka vahvistaa yksittäisen valo-hiukkasen (fotonin) havaittavaksi sähköpuls-siksi. Valomonistinputki havaitsee n. 30% senikkunaan osuneista fotoneista.
Luminometriassa mitataan näytteestäemittoituvan luminesenssivalon määrää. Täs-sä yhteydessä luminesenssilla tarkoitetaanbio- tai kemiluminesenssia. Kemiluminesens-sissa valo on kemiallisen reaktion synnyttä-mää valoa. Useat reaktiot on valjastettu mää-ritys käyttöön eliöiden biologisista reaktiois-ta, jolloin puhutaan bioluminesenssista. Esi-merkiksi tulikärpäsen lusiferaraasi entsyymiäja sen katalysoimaa reaktiota käytetään re-portterigeenimäärityksissä. Määrityksessänäytekaivossa merkkiai-neena käytetyn entsyyminmäärä on suoraan verran-nollinen havaitun valonmäärään. Luminesenssi-määritys on erittäin herk-kä ja omaa laajan dynaami-sen alueen. Huonona puo-lena on tarve suorittaa mit-taus välittömästi ja rea-genssien huono säilyvyys.
Fotometriassa mita-taan jonkin valon aallonpi-tuuden absorboitumistanäytteeseen. Näytteenläpi ohjataan valonsäde javerrataan läpi päässeenvalon määrää ohimittauk-seen. Valon aallonpituusvalitaan interferenssisuo-timella laajaspektrisen halogeenilampun va-lonsäteestä ja mitataan fotodiodilla. Vasteenakäytetään logaritmin vastalukua valomääriensuhteesta (Abs=-log(l/lo)). Siitä käytetäänusein nimitystä Abs tai OD (optical density).Tässä teknologiassa määrityksen merkkiai-
FM Petri KiveläWallac Oy
8
neina käytetään entsyymejä, joiden katalysoi-massa reaktiossa värittömästä yhdisteestäsyntyy värillinen reaktiotuote. Täten väriai-neen pitoisuus on verrannollinen merkkiai-neena toimineen entsyymin määrään. Foto-metriaa käytetään ns. ELISA (enzyme linkedimmunosorbent assay) määritysten lukemi-seen. ELISAan perustuvat määritykset ovatkohtalaisen herkkiä ja yksinkertaisia, muttalineaarinen konsentraatioalue on kapea.
Aikaerotteinen fluorometria perustuu pit-käikäisen emission omaavien lantanidimetal-lien käyttöön. Esim. Europiumin fluoresenssinelinikä on millisekunnin tasoa, kun se tavalli-silla fluoresenssiyhdisteillä on vain nanose-kunteja. Mittauksessa Europium-kelaatti viri-tetään 340nm UV-valo pulssilla, joka saadaanXenon-pulssilampusta. Elektroniikka odottaa400µs ennen emissiovalon laskennan aloitta-mista. Tänä aikana levy- ja biomateriaalistasyntynyt taustafluoresenssi ehtii hävitä ja jäl-jelle jää taustasta vapaa signaali. Toinen hyväominaisuus aika-erotteisessa teknologiassaon lantanidien kapeat emissiopiikit. Tämämahdollistaa monileimamääritykset.
Fluorometriassa merkkiaineena käytetäänfluoresoivaa yhdistettä. Fluoresoivat yhdis-teet virittyvät tietyllä aallonpituudella ja emit-toivat pidempiaaltoista valoa. Esimerkiksifluoreskeiini niminen yhdiste virittyy sinisel-lä valolla (n. 490nm) ja loistaa vihreänä (n.510nm). Kun näyte emittoi vihreää valoa tiede-tään sen sisältävän merkkiainetta.
Fluoresenssipola-risaatio on homogeeni-nen määritysteknolo-gia, eli määrityksen tu-los voidaan mitata il-man erillistä sitoutu-neen ja sitoutumatto-man merkkiaineen ero-tusta. Teknologiassahyödynnetään valonpolarisaatiota ja emis-sioviivettä. Viritettäes-sä fluoresenssiyhdistet-tä polarisoidulla valolla,virittyvät vain valoonnähden suotuisassaasennossa olevat mole-
kyylit. Paikallaan pysyvän molekyylin fluore-senssi emissio on samassa polarisaatiokul-massa viritykseen nähden. Emissio ei kuiten-kaan tapahdu välittömästi vaan lyhyen viiveenjälkeen. Virittyneen tilan elinikä on fluoreske-iinilla 4 ns luokkaa ja kun fluoreskeiinin rotaa-tionopeus huoneenlämmössä on noin 10 nsluokkaa, on varsin todennäköistä että vapaafluoreskeiini molekyyli on eri asennossa emis-sion tapahtuessa. Jos taas fluoreskeiini onkiinnittyneenä isompaan ja hitaammin pyöri-vään yhdisteeseen, emissio tapahtuu samassakulmassa viritykseen nähden. Mittaamallaemissio viritykseen nähden samassa sekä poi-kittaisessa kulmassa voidaan näiden intensi-teettien suhteesta päätellä vapaan ja sitoutu-neen leiman suhde [mP=1000*(s-p)/s+p)], jos-sa s on yhdensuuntainen signaali ja p on koh-tisuora signaali. Mitä korkeampi mP arvo, sitäsuurempi sitoutumisaste.
Tuikelaskenta on radioaktiivisten merkki-aineiden mittaamista tuikeaineen avulla. Ra-dioaktiivinen säteily tuottaa radioluminesens-sia tuikeaineessa, jota sitten mitataan valomo-nistinputkella. Yleensä tuikelaskennassa käy-tetään valomonistinputkia koinsidenssi-kyt-kennässä, joka poistaa putkien taustan. Ylei-simmät mikrolevyissä käytetyt radioisotoopitovat betahajoavat 3H, 14C, 35S ja 33P. Lisäksikäytetään gammaisotooppia 125I. Radioaktii-viset isotoopit olivat ensimmäisiä käytettyjämerkkiaineita määrityksissä. Niistä valmiste-tut leimatut yhdisteet eivät biologisilta omi-naisuuksiltaan juuri poikkea luonnollisestayhdisteestä. Radioaktiivisista määrityksistäpyritään kuitenkin pois niiden säteily- ja ym-päristöhaitoista johtuen.
Määritykset
Wallacin levylukijoita käytetään koko bio-tieteiden alalla, niin sairauden mekanismientutkimuksessa kuin lääkeaineiden etsinnässäja kehityksessä. Määritystyyppejä on olemas-sa monenlaisia. Ne perustuvat usein merkkiai-neella leimatun yhdisteen sitoutumiselle koh-demolekyyliin. Usein kohdemolekyylinä käyte-tään määritystä varten tuotettua vasta-ainet-ta. Osa määrityksistä saattaa perustua elimis-töstä eristettyyn sitoutumisreaktioon. Määri-
9
tykset voidaan jakaa kahteen eri luokkaan:erotus ja ei-erotus menetelmiin. Heterogeeni-sessa eli erotusmenetelmään perustuvassamäärityksessä merkkiaine sitoutuu useimmi-ten kaivon seinään kiinnitettyyn vasta-ainee-seen. Pesemällä kaivo, jää mitattavaksi vainsitoutunut osa merkkiaineesta. Kilpailevassaimmunomäärityksessä näytemolekyyli ja lei-mattu molekyyli kilpailevat kaivon seinäänpinnoitetun vasta-aine kerroksen sitomispai-koista. Mitä enemmän näytettä sitä vähem-män sitoutunutta leimaa. Homogeeninen mää-ritys ei edellytä sitoutumattoman merkkiai-neen erottamista sitoutuneesta erilliselläpesu tai suodatusvaiheella, vaan mittaus voi-daan suorittaa ilman lisävaiheita reaktion ase-tuttua tasapainoon. Vain sitoutunut tai sitou-tumaton osa antaa mitattavaa signaalia, eivätmolemmat. Homogeenisiä teknologioita ovatesimerkiksi fluoresenssi resonanssi energiansiirto (FRET), scintillation proximity assay(SPA) tai fluoresenssipolarisaatio. Homogee-ninen määritys on nopea ja helposti automa-tisoitavissa. Tästä syystä se on lääketeollisuu-den HTS-laboratorioiden suosima. HighTroughput Screenin seulonnassa etsittäessälääkeainekandidaatteja mitataan usein satojatuhansia näytteitä. Homogeeninen määritysjää kuitenkin usein herkkyydessä ja dynaami-sessa alueessa jälkeen erotusmenetelmiin pe-rustuvista, joten sitä ei ole aina mahdollistakäyttää. Erotusmenetelmät ovat herkkyyten-sä ja laajan konsentraatioalueen johdosta yli-opistojen ja tutkimuslaitosten suosikkeja.
Monileimalukijat
VICTOR™ on monileimalukija, joka mittaa1-1536 kaivoisia mikrolevyjä viidellä eri tekno-logialla, luminometria, fotometria, fluoromet-ria, fluoresenssipolarisaatio ja aika-erotteinenfluorometria. Laitteen detektorina on valomo-nistinputki sekä fotodiodi fotometriaa varten.
Viritysvalo saa-daan jatkuvatoi-misesta halo-geenilampustatai aikaerotteis-ta fluorometri-aa varten xenon
pulssilampusta. Haluttu aallonpituus valitaansopivilla interferenssisuotimilla. Laitteen toi-minta perustuu mittaamiseen kaivo kerral-laan, useimmiten vain 1 sekunti per näyte. Lait-teesta löytyy kymmenisen erilaista mallia.
ViewLux™ on 384- ja 1536-kaivoisille mikro-levyille tarkoitettu lukija, joka vastaa VICTO-Ria teknologioiltaan. Se on huomattavasti ar-vokkaampi johtuen siinä käytetystä detekto-rirakenteesta. Detektorina on –1000°C:eenjäähdytetty CCD-kamera, jolla kuvataan kokolevy kerrallaan. Tämä tarkoittaa hyväämittausnopeutta. Parhaimmillaan lait-teella voidaan mitata yksi 1536-kaivoi-nen levy alle puolen minuutin. Tällöinsaavutetaan n. 200 000 näytteen päivä-vauhti, joka on kymmenkertainen VIC-TORiin verrattuna. Tämä laite hintata-sonsa vuoksi pelkästään lääketeollisuu-den HTS-asiakkaiden käytössä.
MicroBeta™ on 24-, 96- ja 384-kai-voisille mikrolevyille tarkoitettu nes-tetuike- ja luminesenssilaskija. Lait-teen detektorina toimii valomonistin-putki pari. Detektoreita voi yhdessälaitteessa olla yhdestä kahteentoistakäyttötarpeista riippuen. Laite mittaa hyvälläsuorituskyvyllä stabiileja luminesenssimääri-tyksiä sekä H-3, C-14, P-32, P-33, S-35, Cr-51, I-125näytteitä.
EnVision™ on uusin monileimalukija, jon-ka suorituskykyä on parannettu erityisestifluoresenssipolarisaation ja nopeuden osalta.EnVision tunnistaa käyttäjän laitteeseen aset-tamat filtterit ja optiset modulit viivakoodinperusteella. Tämä parantaa turvallisuutta jakäyttäjäystävällisyyttä. Laite mittaa 1-1536mikrolevyt viidellä eri teknologialla, lumino-metria, fotometria, fluorometria, fluoresenssi-polarisaatio sekä aika-erotteinen fluoromet-ria.
10
Ammattikorkeakoulujen laboratorioanalyy-tikkokoulutus tuottaa työelämään uudenlaisialaboratorioalan asiantuntijoita. Laboratorio-analyytikkojen työelämään sijoittumisen selvit-täminen suhteessa toisen asteen laboratorio-alan perustutkinnon suorittaneiden laboranttiensijoittumiseen on tällä hetkellä yksi keskeinenkysymys laboratorioalan koulutuksessa.
Ensimmäisten ammattikorkeakouluistavalmistuneiden laboratorioanalyytikkojentyöelämään sijoittumista selvitettiin kemi-anteollisuuden ja sen alatoimialojen osaa-mis- ja koulutustarpeita selvittäneessä ESR-hankkeessa. Koulutuksesta valmistuneidensijoittumiskyselyllä oli tarkoitus kartoittaasitä työelämän kenttää, johon ammattikor-keakoulu tuottaa laboratorioalan työvoimaaja sitä minkälainen työnjako laboranttien jalaboratorioanalyytikkojen välillä työelämäs-sä tällä hetkellä on. Vasta pidemmän ajanseurannalla voidaan kuitenkin tarkemminsanoa, miten vielä suhteellisen uusi ammat-tikorkeatutkinto työelämään sijoittuu.
Laborantin ja laboratorioanalyytikon tut-kinnon erot ovat tällä hetkellä yrityksissäusein epäselviä. Nykyistä alan koulutusraken-netta ja tutkintoja ei tunneta riittävästi. Tämäei sinänsä ole ihme, sillä koulutuksen kehittä-misvauhti on laboratorioalalla ollut viime vuo-sina varsin nopeaa. Työnantajien tietoisuuttalaboratorioalan nykyisten tutkintojen sisäl-löistä ja tavoitteista tulisi lisätä.
Ennakointihankkeessa tehdyn sijoittumis-kyselyn mukaan laborantit sijoittuvat teolli-suudessa tyypillisesti erilaisiin laadun ja laa-dunhallinnan tai tutkimus- ja tuotekehityk-sen tehtäviin. Laboratorioanalyytikot sijoit-tuvat pääasiassa yritysten tutkimus- ja kehi-tystehtäviin. Viidennes sekä laboranteistaettä laboratorioanalyytikoista oli työllisty-nyt julkiselle sektorille.
Sari Stenvall-VirtanenTurun kauppakorkeakouluYritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus
Suurin osa sijoittumiskyselyyn vastanneis-ta laboratorioanalyytikoista oli suorittanutAMK-koulutuksen aikuisopiskelijana tai muu-ten työn ohessa. Kolmannes laboratorioanalyy-tikoista ilmoitti, ettei AMK-tutkinto ollut vai-kuttanut mitenkään heidän työhönsä. Ainoas-taan runsaalla kymmenellä prosentilla tutkin-non suorittaminen oli nostanut palkkaa jamuuttanut sekä työtehtäviä että nimikettä.Joka neljäs laboratorioanalyytikko työskenteliAMK-tutkinnon suorittamisen jälkeenkin labo-rantin nimikkeellä. Joka viidennellä tutkinto olimuuttanut työtehtäviä, mutta joka kolmannel-la ammattinimike tai palkka oli muuttunut työ-tehtävien pysyessä ennallaan.
Näyttäisi siis siltä, että laborantit ja labora-torioanalyytikot sijoittuvat työelämässä varsinsamankaltaisiin tehtäviin. Käytännössä koulu-tuksissa on tällä hetkellä varsin paljon samaa.Olisi tärkeää, että koulutusohjelmat profiloitui-sivat selvemmin ja laboratorioanalyytikkojentyökenttä hahmottuisi selkeästi erilaiseksikuin laboranttien. Yksi merkittävimmistä labo-ratorioalan koulutuksen kehittämistarpeistatällä hetkellä onkin koulutustasojen tarkista-minen. Olemassa olevien tutkintojen sisällöt jatavoitteet tulisi nyt arvioida perusteellisesti.
Painopiste aikuiskoulutukseenKemianteollisuudessa aikuisten näyttö-
tutkinnot ovat nousemassa tärkeäksi henki-löstökoulutuksen ja kemianteollisuuteenhakeutuvien henkilöiden täydennyskoulu-tusväyläksi. Erityisesti kemianteollisuudenammattitutkintoja ja muovimekaanikon am-mattitutkintoja suoritetaan reippaasti. Labo-ratorioalan koulutuksessa näyttönä voi suo-rittaa ainoastaan laboratorioalan perustut-kinnon. Vuonna 2001 laboratorioalan perus-tutkintoja suoritettiin näyttötutkintojärjes-telmässä ainoastaan 11.
Kemian alan koulutus puntarissa
11
Ammattitutkintojen ja muun aikuis- ja täy-dennyskoulutuksen kautta tapahtuva yritys-ten henkilöstön osaamistason nostaminentulee kemianteollisuuden yrityksissä nähdästrategisena asiana. Kun suuret ikäluokatlähtevät eläkkeelle lähivuosina, jokaisen työ-markkinoilta lähtevän tilalle ei voida palkatauutta työntekijää. Osaamisresurssien vähe-neminen korvataan yrityksissä suurelta osintuotannon ja toiminnan sekä osaamisresurs-sien käytön tehostamisella. Käytännössätämä tarkoittaa yrityksissä osaamistasonkohottamista ja osaamisen laajentamistamoniammatillisuuden suuntaan.
Suurten ikäluokkien poistuminen työelä-mästä ja nuorisoikäluokkien pieneneminenedellyttävät, että koulutusta aletaan suunna-ta aikaisempaa enemmän jo työssä oleviin ikä-luokkiin. Aiemmin työmarkkinoilta lähtevätsukupolvet ovat olleet suhteellisen helpostikorvattavissa työmarkkinoille tulevilla uusillasukupolvilla. Jo lähitulevaisuudessa työikäi-sen väestön osuuden pienentyessä tarveikääntyneemmän työvoiman työelämässämukana pitämiseen nousee. Käytännössätämä tarkoittaa yrityksissä osaamisen uusin-tamista ja tehokasta aikuiskoulutusta. Tärke-ään asemaan nousee myös osaamisen siirto.Kun kokonainen ikäluokka jää pois työelämäs-tä, syntyy yrityksiin osaamisaukkoja, jos osaa-misen jatkuvuudesta ei pidetä huolta.
Korkeakoulutukseenpoikkitieteellisyyttä
Yliopistojen perinteiset koulutusohjelmateivät vastaa lääke- ja bioteollisuuden uusiaosaamis- ja rekrytointitarpeita. Koulutuksenpoikkitieteellisyyttä tulisikin lisätä. Monitie-teellisen osaamisen tarve ei suinkaan koskeainoastaan lääke- ja bioteollisuutta, vaan kor-keakoulutetuilta kaivataan kemianteollisuu-dessa yleisesti aikaisempaa poikkitieteelli-sempää osaamista. Keskeisin koulutustarveon teknologisen, oikeustieteellisen ja liiketa-loustieteellisen osaamisen integroiminenperustutkintoihin.
Lääketeollisuuden yritykset ovat perintei-sesti kouluttaneet itse myös tuotannon am-matteihin tarvitsemaansa työvoimaa. Toisen
asteen ammatillista koulutusta on viime vuo-sina kehitetty vastaamaan paremmin lääke-teollisuuden koulutus- ja rekrytointitarpeita.Lääketeollisuuden tuotannon osaajien koulu-tusvaihtoehtoina toisella asteella ovat lääke-alan perustutkinto ja kemiantekniikan perus-tutkinto.
Työssä oppimisen käytäntöönvieminen kesken
Työssä oppimisjaksojen yhdistäminen toi-sen asteen ammatilliseen koulutukseen onollut kemian alalla odotettu uudistus. Uudis-tus on otettu yrityksissä hyvin vastaan ja seon ollut askel oikeaan suuntaan ammatillisenkoulutuksen käytännönläheisyyden lisäämi-sessä. Järjestelmässä on kuitenkin yritystennäkökulmasta vielä kehitettävää. Esimerkik-si työpaikkaohjaajien kouluttamiseen tulisipanostaa, jotta he pystyisivät toimimaan pa-rempina yhteyshenkilöinä opiskelijoiden, op-pilaitoksen ja yrityksen välillä, pystyisivätohjaamaan työssä oppimista tehokkaamminja osallistumaan koko työssä oppimisen arvi-ointiin aktiivisemmin. Ammattikoulutukses-sa olevien opiskelijoiden alhainen ikä edellyt-tää yrityksissä työssä oppimisjaksojen eri-tyisen huolellista ja pitkäjänteistä suunnitte-lua. Tavoitteellisen ja sisällökkään yhteistyönaikaansaaminen oppilaitosten ja yritystenvälillä vaatii vielä työtä sekä oppilaitoksiltaettä yrityksiltä. Resurssien irrottaminentyössä oppimisen ohjaamiseen ei aina varsin-kaan pk-yrityksissä ole helppoa. Ennen kuintyössä oppiminen on käytännössä laadulli-sesti sillä tasolla kuin on suunniteltu, vaadi-taan myös asenteellisia muutoksia.
Erityisen tärkeää on, että työssä oppimi-nen toimii hyvin tavoitteidensa mukaisestiennen toisen asteen perustutkintoihin sisäl-tyvien näyttöjen käyttöönottamista. Näytötaloitetaan tämänhetkisten tavoitteiden mu-kaan aikaisintaan syksyllä 2005. Toisen as-teen ammatillisissa perustutkinnoissa työs-sä oppimisen osuus on tällä hetkellä vähin-tään 20 opintoviikkoa. Työssä oppimisjärjes-telmän vaikuttavuuden parantamiseksi myöstyössä oppimisen osuuden nostamista tulisiharkita.
12
Koulutuksen imagonkohottamistalkoot
Kemian ala koulutus kilpailee motivoitu-neista ja lahjakkaista nuorista monien mui-den huipputeknologialojen kanssa. Tulevai-suudessa kilpailu lahjakkaista opiskelijoistakiristyy entisestään. Ensisijaisten hakijoidenmäärä kemian alan opintoihin on näyttänytlaskevaa trendiä viime vuosien aikana. Kemi-an alan koulutuksen vetovoimaa tulisikin li-sätä kaikilla koulutustasoilla. Nuorten kiin-nostusta luonnontieteiden ja teknologianopiskeluun tulisi lisätä jo yleissivistävässäkoulutuksessa. Osaajien puute tulevaisuu-dessa on asia, jonka takia kemianteollisuu-den imagoa tulisi talkoohengellä nostaa.Tämä edellyttää jatkuvia ja yhteistyöhön pe-rustuvia toimenpiteitä eri tahojen välillä.
Artikkeli pohjautuu Turun kauppakor-keakoulun, Yritystoiminnan tutkimus- jakoulutuskeskuksessa toteutettuun ESR-ennakointihankkeeseen, jossa selvitettiinkemianteollisuuden osaamis- ja koulutus-tarpeita. Hankkeen pääraportti “Juuri oi-keanlaista kemiaa” on julkaistu Yritystoi-minnan tutkimus- ja koulutuskeskuksenjulkaisusarjassa. Keskeisistä tuloksista onjulkaistu myös tiivistelmä, jota voi tiedus-tella Kemianteollisuus ry:stä.
Tapahtumien ABCTapahtumien ABCAjankohta
12.-13.2.2004
15.-16.04.2004
24-25.3.2004
15.-17.04.2004
4.2.2004
Tapahtuma
Ympäristönäytteiden koulutuspäivätOhjelma lehden sivulla 2
Välinehuollon koulutuspäivätOhjelma lehden sivulla 24
Laitteita, ergonomiaa ja työturvallisuuttalaboratoriossa. Ohjelma lehden sivulla 4
Laboratorioalan LuentopäivätOhjelma lehden sivulla 15-18
Turun Laboranttiyhdistyksen vuosikokous
Järjestäjä, paikka
SLAL ja Pohjois-Suomenlaboratoriolan yhdistys, Kemi
SLaL, Hämeenlinna,Hotelli Rantasipi Aulanko
SLaL/IslabJoensuu, Hotelli Kimmel
SLaL ja Itä-Suomen Labora-torioalan yhdistys, Joensuu,Hotelli Kimmel
Nordea
13
On yhteenvedon aika kuluneesta vuodes-ta. Saavutinko sen mitä vuoden alussa ajat-telin, pääsinkö tavoitteeseen kotona, työpai-kalla tai harrastuksenparissa? Aloitinko ja lo-petinko yrittämättä parastani. Teinkö jonkinasiantäysillä, mutta kuitenkin epäonnistuen,asian ei pitäisi harmittaa, jos tein parhaani.Onneksi meillä on kyky ja voimia aloittaa uu-destaan paremmalla onnella ja sinnikkyydel-lä uskoen, että ensi kerralla onnistuu. Tekeehyvää meille kaikille joskus joutua odotta-maan haluamaamme. Liian helposti saatu taitavoiteltu menettää merkityksensä. Mitäänuutta ei opi hetkessä, kaikki vaatii aikansa.Pieni vastoinkäyminen antaa arvon saavu-tukselle ja laittaa meidät tekemään parhaam-me. Joskus käy myös niin, että huomaa epä-
Puheenjohtaja Mariitta Vakkuri.
onnistumisen koituvan myöhemmin onneksi. Vastoinkäymiset antavat myös yrittämisen tah-toa ja luonteen lujuutta. On hyvä muistaa, ettei kaikkien tarvitse kaikkia osata ja tehdä. Tai-tomme ovat erilaiset.
Otamme aina riskin tavoitellessamme jotakin. Siitä pääsemmekin aiheeseen,joka koskeekaikkia työpaikkoja. Työsuojelupiiriltä on tullut virallinen vaatimus tehdä työpaikkojen ris-kikartoitus. Se ei aivan helppoa olekaan laboratorioissa, joissa on huomioitava normaalientyöolosuhteiden lisäksi mm.reagenssit ja analyysilaitteistot. Työskentelemme monenlaisis-sa laboratorioissa eikä yhtenäistä toimintamallia taida löytyä. Olemme liiton tulevissa kou-lutustapahtumissa huomioineet asian järjestämällä luentoja aiheesta. Hyviä riskikartoitus-vinkkejä kannattaa laittaa kiertoon. Jos jollakin on valmis toimintasuunnitelma.
Kuluneeseen vuoteen on mahtunut juhlaa ja arkea, iloja ja suruja, menestystä ja luopumis-ta. Syksyn aikana menetimme liittomme alkutaipaleella vaikuttaneet Kalevi Kuusisen ja Veik-ko Siltalan. Heidän aktiivinen toimintansa säilyköön muistoissamme kannustimena toimi-essamme liitossa.
Lämmin Joulun toivotus teille kaikille,puheenjohtaja
pUHEENJOHTAJALTA
Yhteenvedon aika
Tilaukset:
Martti ÖstringGSM 040-501 [email protected]
Kosti Ollila016-452 456 (työ)016-445 802
14
1) Olkapäiden pyöritysPyöritä olkapäitä molempiin suuntiin n. viisi kierrosta.Tee mahdollisimman suuria liikkeitä.
2) Olkapäiden nosto ylös ja rentoutuminen alasNosta olkapäät kohti korvia ja pudota alas. Toista n. 10 kertaa.
3) Käsien ylöstyöntö ja veto alasTyönnä kädet ylös kuvitellen, että sinulla on painotkäsissäsi. Vedä kädet alas ja vie samalla lavat yhteen. Toista n. 10-15 kertaa.
4) PystysoutuVie kädet ja olkapäät alas. Nosta kyynärpäät ylös,kädet seuraavat perässä. Pidä asento ryhdikkäänä. Toista 10-15 kertaa.
5) Rintalihasten rutistusKädet koukussa edessä ja jännitä rintalihaksia.Aukaise kädet ja vie lavat yhteen. Toista 10-15 kertaa.
6) VenyttelytIstu ryhdikkäästi, vie leuka hiukan sisään. Taivutapäätä varovasti sivuille, pidä vastakkainen olkapää alhaalla.Venytä 15-20 s. Vie pää alakautta toiselle puolelle.
Vie leuka rintaan, aseta kädet kevyesti takaraivolle.Pidä venytys 30 s.
Vie kädet selän takana yhteen, pidä olkapäät alhaalla.Avaa kevyesti rintakehää, pidä asento 5-10 s ja laske kädetvartalon vierelle. Rentouta ja heiluttele käsiä.
Vie kädet eteen yhteen, pyöristä kevyesti yläselkää. Työnnäkäsiä eteenpäin ja avaa lapaluita, pidä asento 5-10 s.
7) Käsien ja olkapäiden heiluttelu ja ravisteluKädet ja hartiat rentoina, heiluttele eteen ja taakse.Liikuta olkapäitä samalla ylös ja alas.
HYVÄÄ JOULUA!
Joulu lähestyy ja kiireet sekä stressi lisääntyvät. Liikunta on hyvä stressin poistaja eikäsitä pidä unohtaa kaiken kiireen keskellä. Lähes kaikki liikunta vaikuttaa positiivisesti nis-ka- ja hartiaseudun ongelmista kärsiville ihmisille. Kuntosaliharjoittelulla vahvistuneet lihak-set kestävät työn aiheuttamia paineita paremmin. Lihasten vahvistamisen lisäksi on tärke-ää, että niitä venytellään oikein. Venytysten tulisi olla kevyitä ja rauhallisia. Kovalla venytyk-sellä jännittynyt lihas voi jopa vaurioitua, ja lihasvaurio jäykistää lihasta entisestään.
Tehokasta on myös esim. niska-selkäjumppa. Sauvakävelyäkään ei pidä unohtaa sillä selisää hartialihasten aineenvaihduntaa ja poistaa sitä kautta hartioiden seudulle jääneitäkuona-aineita. Myös lihasten hapensaanti paranee. Joskus kotikonstit eivät kuitenkaan autaja silloin hieronta on paikallaan.
Tässä muutamia liikkeitä joita voit tehdä työpaikallasi ja näin ollen ehkäistä niska-hartia-seudun ongelmia.
JUMPPAJAANA
15
LABORATORIOALANLUENTOPÄIVÄT
15-17.4.2003Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Ohjelma
16
Laboratorioalan luentopäiv
TORSTAI 15.04
8:00 ILMOITTAUTUMINEN JATULOAAMIAINEN
9:30 PÄIVIEN AVAUS
9:45 RISKIEN ARVIOINTI JA TYÖ-TURVALLISUUSTOIMINTAErikoistyöhygieenikkoSalme RantanenTampereen työterveyslaitos
11:00 LABORATORION JÄTEHUOLTOYmpäristövastaava Virpi PyyHelsingin Yliopisto
12:15 LABORATORION SÄHKÖ JA PALO-TURVALLISUUSJari PoutaSafe-Team Oy
13:15 LOUNAS
14:15 KEMIKAALIRISKIEN ARVIOINTID0sentti Antti ZittingTTL/Riskien arviointi yksikkö
15:30 LABORATORION TYÖ-YMPÄRISTÖN TURVALLISUUSLab.päällikkö Lauri SaarinenTTL/Työterveyshuolto os.
16:45 KAHVI
19:00 TEATTERI
ILTAPALA
PERJANTAI 16.04.
8:00 AAMIAINEN
9:00 LAADUN TERMINOLOGIAALaboratoriopäällikkö Päivi PylkäsFocus Inhalation Oy
10:15 NÄYTTELYN AVAUS
NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
12:45 ULTRA PUHTAAN VEDENVALMISTUSJari SuhonenMillipore oy
13:15 LOUNAS
14:15 KROMATOGRAFISTEN TEKNIIKOIDENPERUSTEET JA UUDET SUUNNATDosentti Tuulia HyötyläinenHelsingin Yliopisto
15:30 KROMATOGRAFIA JATKUU...
16:45 KAHVI
17:00 LABORATORION ENSIAPUEnsiapuopettaja Virpi VilkmanSPR Helsingin ja UudenmaanPiiri
18:30 SAUNA
21:00 ILLALLINEN
17
luentopäivät 15.-17.4.2004
LAUANTAI 17.04.
8:00 AAMIAINEN
9:00 MUUTOKSEN HALLINTAYKSILÖN JA TYÖYHTEISÖN SILMINTyöympäristöasiantuntijaTarja KorkalainenToimihenkilöunioni TU
10:15 MUUTOKSEN HALLINTAjatkuu....
11: 00 NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINENRolf HolmbergTurun Ammatti-instituutti
12:15 ARKILIIKUNNALLA KORVIKETTAKUNTOSALEILLETutkija Patrik BorgUKK-Instituutti
13:00 PÄIVIEN PÄÄTÖS
13:15 LOUNAS
Valiokunta pidättää oikeudet mahdollisiinmuutoksiin
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO ry.Laboratorioalan luentopäivien järjestäjä
PERJANTAI 16.04.
8:00 AAMIAINEN
10:15 KEMIKAALIEN ELINKAARIMyyntikemistiReijo PeräläSigma-Aldrich Finland/YA-kemia Oy
11:00 DEMONSTRAATIO: MINIMIPAINOLABORATORIOPUNNITUKSISSATimo KohoOy G. W. Berg & CoAb
11:30 DEMONSTRAATIO:Pentti TanskanenLaborexin Oy/Lasinpuhaltamo Siljander
13:15 LOUNAS
NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN
16:45 KAHVI
18:30 SAUNA
21:00 ILLALLINEN
18
ILMOITTAUTUMINEN:• Laboratorioalan luentopäiville ilmoittautuminen tapahtuu
puhelimitse Hotelli Rantasipi Aulankoon, puh. 03 - 658 801.
• Ilmoittautumiset 12.03. 2004 mennessä.Muista ilmoittaa myös puhelinnumerosi ja laskutusosoitteesi.
• Voit osallistua luentopäiville kahdeksi tai kolmeksi päiväksi.
OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN :
• Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 430 €/2 pv ja 525 € /3 pv.
• Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 570 € ja 775 €.
• Maksusuoritukset 31.03. 2004 mennessä.
• Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
• Osallistumismaksuun sisältyy* luentotiivistelmät* majoitus 1 hh* ohjelmanmukaiset ateriat* torstai-illan teatteri
OSANOTON PERUUTTAMINEN :
• Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitunilmoittautumispäivän jälkeen, veloitammetoimisto- ja varauskuluina 90 €.
• Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumattaLaboratorioalan luentopäiville, emme palautaosallistumismaksua.
TIEDUSTELUT:
Anja Salonniemipuh. 040 - 500 2054puh. koti 03 - 356 1289
Mariitta Vakkuripuh. työ 03 - 215 7456puh. koti 03 - 363 5365
19
LOMAILE LAPISSAJÄSENETUHINTAAN
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneistonjäsenetuisuutta koskevia sääntöjä on tar-kennettu:
• jäsenetu korvaus 50€ maksetaan vainjoka kolmas vuosi/jäsen.
• loma-osaketta voi varata ja sen voi saa-da, mikäli ei ole muita varaajia k.o. vii-kolle, jäsenetuhintaan ilman jäsenetukorvausta, vaikka joka vuosi.
• jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäse-nyyttä.
• jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jä-senetuun oikeutetuille.
Liiton kautta voi vuokrattava lomahuoneis-to sijaitsee Saariselällä suositulla Kaunis-pään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustas-ta.”Mökissä” on takkatupa keittiö, makuuhuo-ne, parvi, terassi, sauna, astiasto, astianpesu-kone, mikroaaltouuni, uuni ja CD soitin l, täy-sin varusteltu.Osake soveltuu parhaiten 2-4 hengelle.
Muutamia lapin loman sääntöjä:
• vuokraaja suorittaa loppusiivouksenkorvaus vastuulla.
• lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saaviedä ”mökkiin”.
• solmion käyttö mökissä ja lapissa eh-dottomasti kielletty!
Varaukset (tai anomukset) ja tiedustelutMatti J Mäkiselle 0400-735155 [email protected]
Hinta:sesonkiviikot 420 €/vkokevät 13,14,15,16,17 ruska 36,37,38kaamos 47,52,1sesongin reunat 370 €/vkokevät 10,11,12 ruska 35,39 kaamos 48,51muut 335 €/vkokesä viikot 26-31250 €/vkoHuonehintoihin eivät sisällyliinavaatteet eivätkä takkapuut!
Jäljellä olevat 2004 viikot annetaanvaraajalle heti.
20
Toiminnanjohtajalta. . . . .Vuosi 2003 lähenee loppuaan ja on aika
tarkastella kulunutta ja ajatella tulevaa.Kuluneen vuoden liittomme toiminta on
kulkenut omaa uraansa ilman suuria tavoit-teita ja päämääriä. On ollut toimintojen säi-lyttämisen aika. Aika, joka aina säännöllisinväliajoin kuuluu yhdistys elämään. Yhtä kaik-ki, koulutustapahtumat niin alueella kuinkeskitettynäkin ovat pitäneet ja jopa kasvat-taneet suosiotaan ja näin pitäneet liittommestatusta yllä. Vuosi on myös avannut keskus-teluja tulevasta (v. 2005) liittokokouksesta
ja tulevista henkilövaaleista ja valiokunta ja-osta. On tärkeää ja välttämätöntä että asioi-ta henkilövalintojen osalta puidaan hyvissäajoin ja näin voidaan mahdollisten organisaa-tio uudistusten myötä löytää oikeat innok-kaat henkilöt oikeille paikoille hoitamaanmeille niin tärkeän liiton asioita ja vaalimaan“laborantti” aatetta.
Visioissani lähtisin tärkeiden, yhteistenpäämäärien löytämisestä. Päämäärien ja ta-voitteiden saavuttaminen ja yhdessä niitäkohti kulkeminen on tärkeää ja välttämätön-tä liiton sisäisen ja ulkoisen tasapainon säi-lyttämiseksi. Yhteistyö ja tiedotus toimintalaboratorioalan oppilaitoksiin ja oppilaisiinon liiton hallinnon mahdollistettava ja akti-voitava entisestään. Laboratorioalan koulu-tuksen moni muotoisuus- ja tasoisuus lisäätiedottamisen tarvetta entisestään.
Jäsenkuntamme ikärakenteen huomioi-den, voimakkaat toimet jäsen hankinnassaovat välttämättömiä.
Ei ole sinänsä hyvää tai huonoa, mutta ajat-telu antaa asioille nuo ominaisuudet.
William Shakespeare
Toivotan Kaikille Hyvää Joulua ja OnnekastaUutta Vuotta 2004
Terveisin Matti J.
Matti J. Mäkinen
Nyt saatavanaliiton logotuotteina
Fleecetakki, väri beesi/mustakoot: M, L, XLhinta: 45 € + kaupanpäällekolmioreppu, väri beesi
TOI
MINNANJOHTAJA
OSTOSKANAVA
21
Vuoden 2004 alussa voimaan tulevan kun-toutusuudistuksen tarkoituksena on varhen-taa kuntoutustarpeen toteamista ja kuntou-tuksen käynnistämistä. Harkinnanvaraisestatyöeläkekuntoutuksesta tulee lakisääteinenetuus. Tärkeimpänä edellytyksenä on todet-tu työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja se, ettäammatillisella kuntoutuksella voidaan uhkaavähentää, kertoi Turun tilaisuudessa projek-tipäällikkö Kimmo Norrmén Työeläkevakuut-tajat TELAsta.
Kuntoutusuudistus merkitsee Norrméninmukaan mahdollisuutta, josta sekä yksilöettä työnantaja voivat molemmat hyötyä.Kohderyhmänä ovat nimittäin palkansaajat jayrittäjät, jotka ilman kuntoutusta todennä-köisesti joutuisivat työkyvyttömyyseläkkeel-le. Mikäli työeläkekuntoutuksen edellytyksettäyttyvät, maksavat työeläkeyhtiöt ja työelä-kelaitokset kuntoutusajan toimeentulonakuntoutusrahaa.
Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksenaon, että yksilö pystyisi sairaudestaan huoli-matta jatkamaan työelämässä tai palaamaantyöelämään takaisin. Kuntoutus voi olla esi-merkiksi työkokeilua uusiin työtehtäviinomalla työpaikalla tai koulutusta uuteen työ-paikkaan. Työeläkekuntoutuksen yksi esi-merkki on työkokeilu, jonka avulla tuetaanyksilö palaamaan töihin pitkän sairauslomanjälkeen, Norrmén korostaa.
TELA:n toimitusjohtaja, Esa Swanljung,selvitti vuoden 2005 eläkeuudistusta käsittä-vää osiota. Swanljung antoi selvityksensämiten rahat saadaan riittämään meidän kaik-kien eläkkeitten maksuun. Pienoista skepti-syyttä saatiin keskustelun sävyyn, Swanljun-gin sivutessa esityksessään suurten ikäluok-
Ammatillisella kuntoutuksella lisätyövuosia
kien eläköitymiset ja siitä aiheutuvan työ-voimapulan. Tämänhetkiset irtisanomiset jatyöpaikkojen vähenemiset kun eivät oikeinsopineet kuulijakunnan yhtälöön.
Myös kuntoutusuudistus on osa suurtaeläkeuudistusta. Vuoden 2005 alussa voi-maan tuleva eläkeuudistus palkitsee työssäjatkamista nykyistä paremmin. Kuntoutus-uudistuksen tavoitteena on luoda edellytyk-siä sille, että yksilöt jaksaisivat työelämäs-sä pitempään ja tällä tavalla voisivat hyötyäeläkeuudistuksen kannustimista, kertooSwanljung. Ammatillisella kuntoutuksellatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uh-kaa voidaan pienentää ja säästää näin tule-via eläkemenoja, korosti TELA:n toimitus-johtaja Esa Swanljung.
Aiheeseen miten saadaan työ kuntoon jatyökyvyttömyys kuriin, alustajina toimivat,
Sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja JanérusSAK:sta ja Asiamies Johan Åström, TT:stä.
Näihin kun ei löydy mitään hokkuspokkuskonsteja.
Työeläkevakuutajat, TELA , järjesti loka-kuun lopulla seminaarin Turun alueen työ-markkinavaikuttajille.Tilaisuudessa käsiteltiinpääasiassa uutta työ kuntoon- projektia, mut-ta tilaisuudessa keskusteltiin myös eläkeuu-distuksen nostattaneista kysymyksistä.
Tarkennustatyöllistämistavoitteesta jaeläkeuudistuksesta
Hallitus on asettanut varsin kunnianhi-moiseksi tavoitteekseen nostaa työssä ole-vien määrää sadalla tuhannella. Eläkeuudis-tuksen onnistunut läpivienti käytännön työ-elämään tulee merkittävästi tukemaan hal-litusta tavoitteen toteutumisessa. Työeläke-uudistuksen tavoitteiden toteutumista on-kin seurattava sekä eläke- että työllisyyspo-litiikan lähtökohdista.
Tiesitkö että,vuonna 2002 siirtyi runsaat 25 000suomalaista työkyvyttömyyseläkkeelleja vajaat 20 000 vanhuuseläkkeelle.
22
Työeläkeuudistus sisältää lukuisia kohtia,jotka tulevat muuttamaan sekä ihmisten to-siasiallista mahdollisuutta siirtyä ennenai-kaisesti eläkkeelle että motivoimaan heitäpysymään pidempään työelämässä. Muutok-set ovat merkittäviä ja syvällisiä suomalai-sessa työelämässä. Arvioidaan, että eläkeuu-distukset lisäävät vuoteen 2010 mennessätyöllisten määrää 30.000:lla ja vuoteen 2050mennessä peräti 80.000:lla.
Merkittävimmät uudistukset, joilla vuo-den 2005 alusta edistetään työssä jatkamis-ta, ovat voimakkaat lisäkannusteet eläkeker-tymään 53 vuoden iästä alkaen. Kaikki työ,lyhytaikainenkin, lisää tulevaa eläkettä. Ny-kyinen 60 prosentin eläkkeen enimmäistasopoistuu. Lievä vajaakuntoisuus ei enää tule-vaisuudessa saa olla este työhön osallistumi-selle. Työvoimasta jo nyt kolmasosalla on pit-käaikainen sairaus, vika tai vamma. Neljäsosakokee tarvitsevansa kuntoutusta pärjätäk-seen pidempään työelämässä.
Työpaikoilla ja yhteiskunnassa muutoin-kin tarvitaan paljon työtä, jotta lievää työra-joitteisuutta kärsivät henkilöt löytävät itsel-lensä sopivat tehtävät ja työnteon tason. Elä-kejärjestelmä ei vastaisuudessa tule olemaanesteenä sellaisellekaan työlle, josta saa pie-nempää ansiota kuin aikaisemmasta työstä.Tällöinkin eläkeoikeutta kertyy kiitettävästi,koska eläkekertymä lasketaan vuoden 2005alun jälkeen kunkin vuoden ansioista. 53 ikä-
vuoden jälkeen nykyistä selvästi parempi elä-kekarttuma, joka vielä 63 ikävuodesta lähti-en muuttuu 4,5 prosentin superkarttumaksi,kannustaa työssä jatkamiseen. Uudistuksenmyötä syntyy oikeus jatkaa työntekoa yli 65ikävuoden, jota usea tulee varmasti käyttä-mään.
Käytetäänkö kuntoutuksen, niin lääkin-nällisen kuin ammatillisenkin mahdollisuuk-sia hyväksi, ratkaisee useissa tapauksissayksittäisen ihmisen elämän suunnan vuosi-kausiksi.
Nyt edellytetään uuden tyyppistä myön-teisempää asennoitumista tulevaisuudentyöelämässä. Uudistuvassa työelämässäkaikki osapuolet voivat olla voittajia. Tervey-dellisiä ongelmia kokeva saa uutta voimaa jaelämänintoa, kun hän ymmärtää olevansa ar-vostettu ja haluttu työyhteisön jäsen. Työn-antaja saa paremmassa kunnossa ja parem-min valmiuksin olevan työntekijän työvoima-tarjonnaltaan supistuvilla työmarkkinoilla.Yhteiskunta ja eläkejärjestelmä saavat työ-elämästä poistujan sijasta työeläkemaksujamaksavan, veronsa hoitavan, kulutuskysyn-täisen kansalaisen.
Anne Raille
Viitteet:www.työkuntoon.comwww.tela.fi
Ari Lehtinen
Sekä luonnon että ihmisyhteiskuntien ke-hitystä ohjaavat luonnonvalinta ja olemassa-olon taistelu (ns. sosiaalidarvinismi). HerbertSpencer nojaa kehityksen periaatteeseen.Heikko joutuu syrjään kun voimakas rynnis-tää. Ne, jotka selviävät haasteista, ovat myössopivampia. John D. Rockefeller vanhempi lii-kemies, hyväntekijä ja suurlahjoittaja, sekäaikansa rikkain mies oli tämän historiallisenajatuksen ja taloudellisen olemassaolotaiste-lun innokkaimpia kannattajia 1800-luvun lo-pulla Yhdysvalloissa?
Työelämä sairastui jakomielisyyteenÄLLÄTIKKU
23
Eräs informaatio: Bisnes on kovaa. Talousvoittaa tunneseikat! Entisiä totuuksia eienää ole. Vihollinen voi yhdessä yössä muut-taa pelin hengen. Meidän on oltava tehok-kaampia kuin yksikään vihollisemme. Siksipelisääntöjä on muutettava. Tärkeä tehtä-vämme on kehittää tuotteita, jotka täyttävätasiakkaan odotukset. Tieto siitä mitä mark-kinat haluavat ja mitä asiakkaamme tarvitse-vat, on meille ensiarvoisen tärkeää. Kustan-nustehokkuutemme parantamiseksi meilläon käynnissä tuotannon keskittäminen. Onvain hyväksyttävä tosiasiat ja sitouduttavapäätöksiin. Nämä päätökset ovat yhtiön lois-tavan tulevaisuuden kannalta välttämättö-miä. Keskitymme vahvoihin tavaramerkkei-hin. Tämä tarkoittaa sitä, että täällä käynnis-tetään yt-neuvottelut. Toiminnan nopeus jasen ajoitus ovat täysin olennainen asia. Mei-dän on otettava löysät pois. Tehostamistoi-menpiteiden jälkeen olemme paremmassa is-kussa kuin koskaan. Näiden välttämättömi-en toimenpiteiden jälkeen ei ole näkyvissä li-säsäästöjä. Nyt on kysymys hyvin pienistä jakosmeettisista asioista, mutta joilla myö-hemmin on valtava muutosarvo! Ratkaisu sii-tä, karsitaanko joku yksikkö pois, pyritään te-kemään mahdollisimman pian. Ei näitä toi-menpiteitä tehdä piruuttaan. Meillä on yksilaitos liikaa!
Työttömyysongelman vähentäminen onvälttämätöntä. Mutta toisaalla työnantajatpotkivat porukkaa ulos mistään työttömyys-ongelmasta piittaamatta. Tilastonikkarit ruk-kaavat tilastoja näyttämään siltä kuin työt-tömyys ei olisi lisääntynyt. Henkilövähennyk-siä tekevä firma ilmoittaa samassa uutises-sa potevansa työvoimapulaa. On Veto ja Nos-te ohjelmia. Lepo ohjelmaa ei puhu kukaan.Ikääntyneitä työntekijöitä houkutellaan jää-mään työelämän palvelukseen bonusvuosille.Nuoret olisi saatava aikaisemmin tuotta-maan. Työterveyden kannalta puheet työssäjaksamisesta on tyhjään polkemista, koskakasvavan ahneuden ja itsekkyyden kalossin-kuva jomottaa yhä useamman onnettomantakapuolessa. Tämä on kuin parasta työpai-kalla kiusaamista. Ammattitaitoista työvä-keä käytetään kuin kertakäyttökamaa. Ta-lousnerot uskovat, että työttömyyspäivära-
halla ostetaan yhtä paljon roinaa. Heillä on sekäsitys, että 6 rahaa on yhtä paljon kuin 10rahaa! He uskovat, että vähemmän tuottaaenemmän. Surullisinta on, että nyt olemmeäänessä taas me joilla on lähes kaikkea. Mejoiden tulotaso vain laskee. Me jotka uskom-me, että todellista köyhyyttä ei ole. Mölistenroikumme puun oksissa ja taistelemme tu-houtuvan metsän viimeisistä banaaneista.
Keskustelu työpaikkojen henkisestä ilma-piiristä, arvoista, ja työssä jaksamisesta onsyvässä ristiriidassa todellisten tapahtumienkanssa. Yhdessä luotuihin arvoihin ei voi luot-taa. Ja hokema: kriisi on mahdollisuus uuteen,on kulunut ja painostava. Kenelle se uusi mah-dollisuus avautuu hyvänä ja kenelle taas pa-hana. Viimeiset kymmenen vuotta on tätäsäästökuuria ja tehostamista jauhettu. Mi-tään ratkaisua se ei ole tuonut. Vanha vinyyli-levy on jäänyt samaan uraan hokemaan: ta-loudelliset ja tuotannolliset syyt... Luemmejuorulehdestä miten nykyaikaisen johtajantulisi olla tunneälykäs?
Muisto työvoimatoimiston ensimmäisestäinformaatiotilaisuudesta: Elämän keskeinenpiirre on muutos. Tutut ja turvalliset raken-teet muuttavat muotoa. Edes työpaikan py-syvyys ei ole itsestään selvää. Jokaiseenmuutokseen liittyy menetys, mutta myösmahdollisuus uuteen, parempaan tulevaisuu-teen. Muutos ja siihen sopeutuminen on kai-ken inhimillisen toiminnan perusta! On otet-tava oma elämä haltuun ja kapitalisoitava se.On hankittava riittävästi avoimia ovia. Tämäon totalitäärinen järjestelmä. Tämä on yhtä-lö, joka tekee pitemmällä aikavälillä teidätköyhäksi. Tämä on vakio missä on ainoastaankaksi vaihtoehtoa... On aivan luonnollista,että osa teistä poistuu luonnollisesti. Niillä eiole periaatteessa hätää, joilla on mahdolli-suus päästä eläkeputkeen. Työkokemustavailla olevalle nuorelle tulevaisuus ei ole hääp-pöinen. Hyvin koulutetulla, joka osaa myydäitseään yrittäjähenkisesti, tilanne hänen koh-dallaan on aivan toinen. Olet itse oman elämä-si määrittelijä alusta asti. Minä sanon suo-raan, että tänne kun putoaa niin täältä on vai-kea nousta. Siksi on taisteltava.
ÄLLÄTIKKU
24
15.-16.04.2004 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Kurssi on tarkoitettu välinehuoltajille tai välinehuollon tehtäviä suorittaville henkilöille. Luentojen aikanavoidaan perehtyä ja keskustella myös osanottajien ongelmatilanteista ja muista esille tulevista kysymyksistä.
Torstai 15.04.2004
kello luento luennoitsija
8.00 Tuloaamiainen ja ilmoittautuminen
9.30 Kurssin avaus
9.45 Riskien hallinta Työhygieenikko Salme RantanenTampereen aluetyöterveyslaitos, Tampere
11.00 Biologiset jätteet sekä niiden käsittely
12.15 Radioaktiivisten astioiden ja välineiden puhdistus Laboratoriojohtaja Tua RaholaSäteilyturvakeskus, Helsinki
13.15 Lounas
14.15 Suojakäsineiden valinta ja käyttö Vanhempi tutkija Riitta JolankiTyöterveyslaitos, Helsinki
15.30 Laboratorion työympäristön turvallisuus Laboratoriopäällikkö Lauri SaarinenTyöterveyslaitos / työterveyshuollon osasto,Helsinki
16.45 Kahvi
19.00 Teatteri
21.00 Iltapala
Perjantai 16.04.2004
09.00 Näyteastioiden valinta ja puhdistus sekäkontaminaation välttäminen pientenmetallipitoisuuksien määrittämisessä
Kemisti Teemu NäykkiSuomen Ympäristökeskus/ laboratorio,Helsinki
10.00 Tiskikoneen käyttö, huolto ja puhdistus Myyntipäällikkö Pekka AnderssonFranke Finland Oy, Naarajärvi
11.00 Steriloinnin perusteetAutoklaavin toimintaperiaatteet, validointi
Validointi-insinööri Eija PaananenIndical, Siuro
12.00 edellinen aihe jatkuu Validointi-insinööri Eija PaananenIndical, Siuro
13.15 Lounas
14.15 Työergonomia välinehuoltajan työssä Työfysioterapeutti Helena NeuvonenMedivire Työterveyspalvelut Oy, Kuopio
15.15 Kurssin päätös ja kahvi
Tiedustelut ja ilmoittautuminen:31.03.2004 mennessä
Elsi Saarenpää puh. 050-306 5186
([email protected]) tai
Päivi Vesala puh. 040-720 2003
Kurssin hinta täysihoitoineen
( luentotiivistelmät, majoitus, ohjelman mukaisetruokailut, sauna ja teatterilippu ) on 430 € jäseneltäja 570 € ei jäseneltä.
Ilman majoitusta 350€/ jäsen ja 490 €/ ei jäsen.Yhden päivän hinta 180 € / jäsen ja 250 €/ ei jäsen.Mikäli osallistuminen peruutetaan ilmoittautumisajanjälkeen, veloitamme toimistokuluja 85 €.
Suomen Laboratorioalan Liitto ry /
koulutusvaliokunta
V ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä tV ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä tV ä l i n e h u o l l o n k o u l u t u s p ä i v ä t
25
Marja-Riitta on pirteä jo useita vuosia vä-linehuoltajana toiminut alansa ammattilai-nen. Varsinaista alan koulutusta hän ei uran-sa aikana ole hankkinut, vaan ammattitaiton-sa hän on saanut itse työstä. ”Työ opettaa”,kuten Marja-Riitta sanoo.
Marja-Riitta on ehtinyt toimia kolme vuot-ta Turun Yliopiston ”Mikrolla” minkä jälkeenhän työskenteli yhdeksän vuotta Medicitys-sä ja nyt tällähetkellä kolmas vuosi on me-neillään Juvantia Pharmassa.
Olin kuullut, että Marja-Riittaa oli pyydet-ty välinehuoltoon, Juvantia Pharmaan, ja ky-symykseeni hän vaatimattomasti paljastikintotuuden: “ Näinhän siinä kävi, paikka ei pan-tu hakuun, vaan minua pyydettiin tuohontehtävään”.
Tällähetkellä häntä työllistävät niin kemi-an kuin farmalogian laboratoriot “ sekä erit-täin vaativa soluviljely”, korostaa Mujunen.Välinehuolto palvelee ja palvelee yleensäsuurta joukkoa. Marja-Riitalla labroja on yh-teensä kahdeksan.
Marja-Riitan toimenkuvaan yleisen väline-huollon lisäksi kuuluvat sterilointityöt. Steri-lointia tehdään niin autoklavoinnilla, ettäkuumailmasteriloinnilla. Varsinkin solupuo-len sterilointi on erittäin vaativaa ja sen ononnistuttava, tai muutoin laboratoriopuolenpitkäaikaiset työt menevät hukkaan, ja nii-den uusiminen onkin jo sitten kallista ja ai-kaavievää.
Marja-Riitta tuntee työpaikallaan saavan-sa työllensä kuuluvaa arvostusta. Tämänhet-kinen työllisyystilanne kyllä huolestuttaahäntä. Kun väkeä pannaan ulos ja lomaute-taan, niin itsestäänselväähän silloin on, ettämyös välinehuollon työt myös vähenevät.
SLaL järjestää koulutusta välinehuoltajilleOlen kuitenkiny m m ä r t ä ny t ,että ammattitai-toani arvoste-taan kuitenkintäällä niin pal-jon, ettei ole vaa-raa joutua en-simmäisten jou-kossa kokonaanpois”, pohtii Mar-ja-Riittta.
Va r s i n a i s i akouluttautumis-toiveita hänelläei omassa työs-sään tällähetkel-lä ole. Työpai-koilla on järjes-tetty aina sillointällöin työpaikan sisäistätäsmäkoulutusta luentojen muodossa. “Joskuitenkin minulta kysyttäisiin millaisia aihei-ta olisi hyvä välinehuollon koulutukseen ot-taa, olisi aihepiirinä hyvä esimerkiksi soluvil-jely ja erityisesti RNA-tiskit ja niiden tuomatongelmat. Näistä asioista ei ole kovin paljonkoulutusta ja näen ne kuitenkin erittäin mie-lenkiintoisina aiheina, vaikka ne eivät sittenkoskettaisikaan juuri sillähetkellä omia töi-tä, kommentoi Marja-Riitta.
Anne Raille
Suomen Laboratorioalan liitto järjestääLaboratorioalan luentopäivien aikana, huh-tikuussa Hämeenlinnan Aulangolla myös vä-linehuoltajille kohdennettuna laboratorio-alan koulutusta.
Asiaa hipoen, haastattelin Juvantia Phar-man välinehuoltajaa Marja-Riitta MujustaTurusta.
Juvantia Pharma Oy (www.juvantia.com) on
Turussa toimiva yksityinen lääkekeksintö- ja
-kehitysyhtiö. Juvantia keskittyy tutkimus- ja
kehitystyössään G-proteiiniliitännäisiin re-
septoreihin vaikuttaviin uusiin lääkeaineisiin.
Juvantian nykyiset tuotekonseptit liittyvät
Parkinsonin taudin, verisuonisairauksien ja
kroonisen kivun hoitoon.
Juvantian osakkeenomistajia ovat Sitra,
Bio Fund, BankInvest Group, Investor Growth
Capital, Aboa Venture sekä yhtiön perustajat
ja työntekijät.
26
Punottiinpa pajuaHöytiäisen rannalla
Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys jär-jesti meille jäsenille virkistävän viikonlopunpajutyökurssin nimissä 13.-14.9. VarparannanLippahivossa P-K:n Poliisiyhdistyksen kesä-majalla. Ohjelmaan kuului pajunpunontaaHanna-Leena Tauron opastuksella ja myöhem-min illalla vapaamuotoisempaa jutustelua.
Matka paikanpäälle taittui kimppakyydeil-lä ja kaukaisin osallistuja saapui Savonlin-nasta asti. Kaikilla oli omat pajut mukanaan,suurin osa oli villinä kasvanutta, mutta Ris-tolan Eijalla oli pari nippua energiapajua(kauniin vihreää, taipuisaa ja oksatonta). Aa-mupäivällä kävimme hiukan teoriassa läpipajun ominaisuuksia ja Hanna-Leena kertoipäivän ohjelman. Lauantaina vääntelimmepajua köynnöstuen muotoon ja tietenkääntapaturmilta ei voi välttyä kun teräaseidenkanssa ollaan tekemisissä. Allekirjoittanutleikkasi peukalonsa auki oksasaksilla, muttaonneksi Pesosen Riitan autosta löytyi ensi-apupakkaus, eikä tarvinnut päivystävälle läh-teä. (Nyt peukalon haava on jo arpeutunuthyvin.) Iltapäivällä söimme sitten JolkkosenMirjan tekemää herkullista kinkkukiusaustaja makeaa mallasleipää. Eikä kukaan maltta-nut pysyä pajuista erossa ruuan jälkeenkään,vaan teimme vielä pienet patonkikorit. Ja nai-sia kun on paikalla toistakymmentä, ei siellämontaa hiljaista hetkeä ollut. Kuulumisiavaihdettiin ja uusiin ihmisiin tutustuttiin.Minäkin olin aika tuoreena porukassa muka-na, mutta tervetulleeksi itseni tunsin. Kuu-den kieppeillä Hanna-Leena lähti kotia kohtija me muut jäimme saunomaan, paistamaanmakkaraa ja rupattelemaan. Suurin osa yöpyimajalla, joten ilta taisi vaihtua aamuksi en-nen kuin viimeiset menivät nukkumaan.
Kahdeksan jälkeen sunnuntaiaamunasaimme aamukahvit ja Hanna-Leenakin pala-si joukkoomme yhdeksän aikoihin tuoreidenpajujen kanssa. Innolla kuuntelimme mitäsaisimme tehdä päivän aikana. Tarjoilualu-nen ja random-kolmio ainakin ja osa ehti teh-dä vielä pieniä ”linnunpesiä”. Minähän en
muottiin suostunut randomin teossa, vaanväänsin kolmiosta viisisakaraisen tähden sa-malla tekniikalla ja kivan näköinen siitä tuli-kin, hyvä ovikoriste jouluksi.
Kahvipannu oli koko päivän kuumana ja jo-kainen kävi kupillisen juomassa ja Mirjanherkkuja syömässä omia aikojaan. Sunnun-taina nimittäin tuuli aika kylmästi ja koskateimme pajutöitä ulkona, tuli siinä välillä vilu.Ennen kahta Hanna-Leena toivotteli hyvät jat-kot ja jakoi muutamia pajutyöohjeita meille.Siinä sitten siivosimme töittemme jälkiä, ke-räsimme kimpsumme kasaan ja lopuksi nau-timme Mirjan broilerikasvispataa. Maistuitosi hyvältä, kun päivä oli vietetty viimassa.Kolmen kieppeillä hyvästelimme toisemme jalähdimme kotia kohti upeat pajutyöt muka-namme. Jokainen taisi omansa tunnistaa,niin yksilöllisiä niistä tuli ja niin pitikin tulla.
Varmasti kaikki mukana olleet yhtyvät kii-toksiini Mirjalle todella herkullisesta ruuas-ta ja muista leivonnaisista. Samoin kiitänkaikkia osallistujia omasta puolestani kunotitte uutena joukkoonne. Huonolla nimi-muistilla varustettuna en vielä muista kaikki-en nimiä, mutta toivottavasti tapaamme yhtämukavissa merkeissä jatkossakin.
Kaunista loppusyksyä ja alkutalvea toivottaen
Taru Jormanainen
YHDISTYKSET
TOI
MIVAT
27
Yhdistyksen viirin sai mm. mukana juhli-massa ollut Marja-Liisa Brandt. Hän on yhdis-tyksessämme ainoa, joka on ollut jäsen pe-rustamisesta lähtien. Aikoinaan opettaja Toi-ve Pietarinen oli kertonut perustettavastayhdistyksestä ja kehottanut niin häntä kuinmuitakin oppilaitaan menemään mukaan ko-koukseen.
Suomen Laboratorioalan liiton, Analyysi-lehden ja eri yhdistysten edustajat toivat on-nentoivotuksia ja lahjoja sankoin mitoin jajoukoin. Siinä “Gigolon” nelikymmenpäisessäjoukossa oli ystäviä niin pohjoisesta, idästä,etelästä kuin lännestäkin. Juhlan illasta teki-vät mukanaolijat kuten Anja kiitospuhees-saan mainitsi. Trubaduuri Rauni Rokan kita-ran ja laulun vauhdittamana yhteislaulu rai-kui ja puolustusvoimain komentaja JuhaniKaskeala hymyili katsoessaan seinältä parke-tilla pyörähtelijöitä, kunnes sitten bussi nou-ti viimeiset. Ja komentajan ohella vartijakinjäi yksin valtakuntaansa.
HLS
Oli marraskuun 18.päivä. Vuosi oli 1963.Tuotannon ravintolakabinettiin kerääntyijoukko tamperelaisia laborantteja ja siksi ai-kovia. Helsingistäkin oli muutama laborant-tiaatteen kannattaja mukana. Kokoontumi-sen syy oli kaikilla yhteinen: Tampereelle onperustettava oma yhdistys. Ja se myös teh-tiin. Saimme Tampereen Laboranttiyhdistyk-sen. Se aloitti toimintansa vahvan laborant-tihengen innostamana.
Muutama kuukausi etuajassa elokuun vii-meisenä lauantaina vietimme juhlia. Juhlitta-va oli nelikymmenvuotias. Ylöjärven Laki-alaan tuli lähes tarkalleen yksi juhlija jokais-ta vuotta kohden. KooVeen maja ympäristöi-neen antoi elämystä päivään. Jälkikomment-teja kuunnellessa elämysrata oli ollut monenmielestä todella hyvä. Kavereihin piti luottaa,eivätkä he pettäneet. Toivottavasti tämä luot-tamus ja yhteistyö jatkuu työelämässä jamuuallakin. Rohkeutta ja seikkailumieltä riit-ti jokaisella kieppua vaijereissa ja tolpilla. Ki-vijärven jo hieman vilpoinen vesi varmastijäähdytti jokaisen niin radalla kuin muullakintavalla kuumenneet tai ainakin saunan löyly-jen lämmittämät bodyt.
Metsä olisi tarjonnut puolukka- tai sieni-piiraan ainekset. Mutta niitä ei tarvittu: kä-vimme katettuun pöytään ja maja vaihtuikoloon, kun illan ensimmäisinä tunteina vaih-doimme paikkaa. Puolustusvoimien Kiltako-lossa “Gigolossa” alkoi virallisempi puoli juh-lasta.
4-kymppisen nykyisen puheenjohtajanAnja Salonniemen kehotuksesta nostimmemaljan illan päätähdelle: PirLab:lle. Liiton toi-minnanjohtaja Matti Mäkinen tervehdykses-sään kiitti yhdistyksen perustajia ja muitaperustamisvuoden jälkeisinä vuosina yhdis-tystä eteenpäin vieneitä sekä tietysti tavalli-sia rivijäseniä. Ilman kaikkia heitä emme oli-si nyt olleet juhlimassa. Mutta hän ilmoittimyös huolensa: Viimeisten 20 vuoden aikanaon jotain jäänyt toteutumatta. Sinä nuori la-boratorioalan tekijä, ilman sinua on vaikeajatkaa. Nyt tarvitsemme sinun intoasi ja aja-tuksiasi.
Krypton ratkaisu
Kesäpäivien nelikymppinen
Krypton ratkaisun arvonnassa onni suosiEeva Kauppia Helsingistä. ONNEA!!
YHDISTYKSET
TOI
MIVAT
28
Sunnuntaina 28.09.2003 kokoontuivat TurunLaboranttiyhdistys Ry:n ”vanhat” Turuntyönantajien yhdistyksen tiloissa Jarrumie-henkadulla. ”Vanhat” = Yhdistyksen 39 -vuo-tisen historian aikana vaikuttaneita ja yhävaikuttavia puheenjohtajia, varapuheenjohta-jia, sihteereitä, jäsensihteereitä ja rahaston-hoitajia. Alkuun yhdistyksemme puheenjoh-taja Taina Niitynperä lausui tervetuliaissa-nat. Matti Heinonen muisteli muutamalla lau-seella edesmennyttä yhdistyksemme perus-tajajäsentä Kalevi Kuusista, jonka muistoksivietimme hiljaisen hetken. Kahvipöytä oli ka-tettu suolaisin ja makein herkuin. Seuruste-lu oli alkanut. Valokuvakansiot kiertivät japuheensorina täytti tilan. Jokaiselle oli kerty-nyt rakkaita muistoja aktiivivuosiltaan yhdis-tyksemme johtokunnassa.Nappasin ”uhrikseni” Ratian Seijan, joka toi-mi puheenjohtajana silloinkun itse aloitinjohtokunnassa. Seijalla oli muisteltavaa jakerrottavaa n kymmenenvuotiselta puheen-johtaja-ajaltaan.Sekä laborantin työstään,jota hän on tehnyt 36 vuotta ja vieläpä samantyönantajan palveluksessa (ORION PHAR-MA). Seija muisteli lämmöllä sitä yhteishen-keä, mikä vallitsi sekä johtokunnan sisällä,että koko jäsenistön keskuudessa. Oli vahvatunne siitä, että työskenneltiin YHDESSÄ yh-teisen päämäärän hyväksi. Puuhattiin retkiä,jotka yllättivät suosiollaan. Järjestettiin la-boratorioalan luentoja ja kursseja. Kokoon-nuttiin ja tutustuttiin kevyiden ja raskaimpi-en aiheiden tiimoilta. Sosiaalinen kanssakäy-minen samanhenkisten vaan ei samanlaistenihmisten kanssa oli se suola. Noilta vuosiltaSeijalle on jäänyt lukuisia hyviä ystäviä ja mu-kavia tuttuja, joita on kiva tavata vielä tänäkinpäivänä. Seijan aikana alkoi hyväntekeväisyys-työ Lounais-Suomen Syöpäyhydistyksen lap-sisyöppotilaiden hyväksi. Tutustuminen Moi-koisiin toimintakeskukseen lasten leikkihuo-neeseen sai Seijan ”sydäntä puristamaan”. Al-koi konkreettinen työ lasten hyväksi.Oli askarteluiltoja, joissa väki kävi oppimas-sa mm kuivakukkakranssien tekoa ja lukuisiamuita kauniita töitä . Yhdistysväki myi näitä
Turun vanhat aktiivit koollaaskarteluja työpaikoillaan ja myyjäisissä.Tuotto luovutettiin lasten hyväksi.Nykyisintätä askarteluperinnettä jatkavat OrionPharman koko laadunvarmistuksen henkilö-kunta. Seija Ratia valittiin Vuoden laborantik-si 1997, eikä suotta. Seija oli mukana amma-tillisessa neuvottelukunnassa yhteistyössäOpetushallituksen kanssa. Hänen vahva vies-tinsä päättäjille oli , että laborantin koulutus-taso täytyy pitää korkealla ja koulutuksenarvostuksen tulee nousta. Saavutus tuostatyöstä oli laborantin koulutuksen saaminenopistoasteiseksi.
Vuonna 1964
Juhannuskukkulalla oli jälleen koolla joukkonuoria laborantteja, jotka olivat tulleet työ-päivänsä jälkeen hakemaan lisäkoulutusta,tällä kertaa tekniikan kurssilta. Kurssilaistenkeskuudessa virisi ajatus yhdistyksestä labo-ranteille.”Vanhojen” kokoontumiseen olivat saapu-neet myös yhdistyksemme perustajajäseniä:Aino Väre, Arvo Ahlfors, Matti Heinonen sekäMauri Vuorte. Heitä meidän on kiittäminen,että meillä on nyt n. 400 jäseninen Turun La-boranttiyhdistys Ry. Näillä veteraaneilla olikerrottavanaan monta mielenkiintoista tari-naa yhdistyksen alkutaipaleelta. Jäsenistö olisilloin superaktiivista, perustajajäsenet arvi-oivat, että n 90% jäsenistä osallistui retkiin,koulutuksiin ja varsinkin pikkujouluihin.Usein oli höllättävä kukkaron nyöriä ja lai-nattava yhdistykselle omia rahojaan, jottasaatiin toiminta pidettyä pyörimässä.Alkuun käytiin myös ”kissanhännänvetoa”siitä pidetäänkö yhdistys aatteellisella poh-jalla vai mennäänkö mukaan ammattiliitto-toimintaan. Laborantit saivat aika varhaises-sa vaiheessa myös oman lehtensä, toimitusoli tuolloin Helsingissä.Ilta oli mukava. Jäämme odottamaan mahdol-lista seuraavaa kokoontumista. KIITOS järjes-täjille!
Minna Jokinen
YHDISTYKSET
TOI
MIVAT
29
Turun ”vanhat” aktiivit.
Meno oli niin hulvatonta, että puheenjohtajakin nousi pöydälle.
Pohjois-Savon Laboratorionyhdistys kiittää25-vuotisjuhlassaan mukana olleita.
30
Puheenjohtaja: Mariitta Vakkuri, Pappilankatu 12 C, 33560 Tampere,puh .koti 03-363 5365, puh. työ 03-215 7456, [email protected]: Risto Hamila, Muinaislinnantie 4 I, 00950 Helsinki,puh. koti 040-755 1948, puh. työ 09-617 3769, [email protected]: Eija Laukkanen, Nahkiaistie 35 B, 29200 Harjavalta,puh. koti 02-674 2651, puh. työ 02-535 8405, [email protected] sihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo,puh. koti 019-653262, puh. työ 010 452 2377, [email protected]: Matti Mäkinen, Mutkakatu 6 B 6, 37140 Nokia,puh. koti 03-341 3928, puh. työ 03-344 6318, [email protected] ja edunvalvontavaliokunta: Taru Reinikainen, Itämerenkatu 26 D 84,00180 Helsinki, puh. koti 050-581 4371, puh. työ 09-1727 3340,fax 09-1727 3332, [email protected]: Mirja Jolkkonen, Lattamiehentie 5, 80100 Joensuu,puh. koti 013-823 782, työ 013-250 2421, [email protected]: Elsi Saarenpää, Lottakuja 6, 91410 Jokirinne,puh. työ 08-537 5861, [email protected]äsensihteeri: Auli Piippo, Luotsitie 12 A 22, 70460 Kuopio,puh. koti 017-282 3281, puh. työ 010 862 6385, [email protected]äsenmaksut: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,puh. koti 013-896 557, puh. työ 013-267 4297, [email protected]äivävaliokunta: Anja Salonniemi, Iivantamäenkatu 21, 33700 Tamperepuh. koti 03-356 1289, 040-500 2054, [email protected]: Martti Östring, Nahkurinkatu 8 B 12, 94100 Kemi,puh. koti 040-501 6080, [email protected]
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:NTOIMIHENKILÖT 2003
ETELÄ-KARJALAN LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Tuija Lampinen, Leikkitie 1 D 21,54100 Joutseno,puh. koti 05-453 4139, puh. työ 020 415 4603,[email protected]: Raija Kautto, Kuusenkorvankatu 6,55120 Imatra,puh. koti 05-472 4216, puh. työ 020 462 3263,
HELSINGIN LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Eija Haverinen, Jönsaksenpiha 3 C 20,01600 Vantaa,puh. työ 09-8388 6327, [email protected]äsensihteeri: Tuula Kärkkäinen, Rinnekuja 1 B 6,01390 Vantaapuh. 050-548 1985, [email protected]
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Riitta Pesonen, Hiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. työ 013-267 4297, [email protected]: Maria Laatikainen, puh. koti 050 413 9532,puh. työ 013.264 [email protected]
KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-SLab. RyPuheenjohtaja: Sanna Leppäaho, Pupuhuhdantie 16 D 59,[email protected] Jyväskylä, puh. koti 040-722 2413,puh. työ 014-625 464Sihteeri: Anita Mecklin, Tervaruukinkatu 19,
YHDISTYKSET41160 Tikkakoski,puh. työ 014-336 5819
OULUN SEUDUN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Päivi Vesala, Sangintie 262,90650 Oulu,puh. koti 08-530 1016, puh. työ 040 720 [email protected]: Elsi Saarenpää, Lottakuja 6, 91410 Jokirinne,puh. työ 08-537 5861, 050-306 5186Jäsensihteeri: Marja Puhakka, Pyrstötähti 6,90450 Kempele,puh. koti 0400 635 620, puh. työ 08-537 2507
PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Anja Salonniemi, Iivantamäenkatu 21,33700 Tampere, puh.koti 03-356 1289, 040 500 2054,[email protected]: Mervi Hokkanen, Rotikontie 3 D 32,33470 Ylöjärvi,puh. koti 03-348 2564, puh. työ 03-1815 [email protected] ja jäsensihteeri: Hanna-Liisa Suominen,Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,puh. koti 03-346 2473, puh. työ 03-211 [email protected]
POHJANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS RYPuheenjohtaja: Marja Kivimäki, Sorvarinkatu 12, 65370Vaasa,Puh. koti 06-316 7095, puh. työ 06-325 [email protected]: Katja Patteri, Pihkatie 16 C, 65320 Vaasa,
toi
mihenkilöt
ja
yhdistykset
31✂
Suomen Laboratorioalan Liitto ry.Vastauslähetyssopimus129015c/o Auli PiippoLuotsitie 12 A 2270460 Kuopio
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
AMMATTIJÄRJESTÖ
nimeni
syntymäaika / -
KIITOS!
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan Liiton
palvelukorttiIlmoitan muuttuneista tiedoista
SLLmaksaaposti-
maksun
puh. koti 06-315 2532, puh. työ 06-318 3615Jäsensihteeri: Julianna Saari, Piirikatu 17 A 4,65320 Vaasa, puh. 050 537 5942,[email protected]
POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja, jäsensihteeri: Auli Piippo, Luotsitie12 A 22, 70460 Kuopio, puh. koti 040 706 3544,puh. työ 010 862 6385, fax 010 862 6366,[email protected]
POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ryPuheenjohtaja: Auli Järvelä, Perttusenkatu 52, 94600Kemi,puh. koti 016-262 240, puh. työ 020 463 4547Sihteeri: Juhani Leino, Tavitie 2 B, 95410 Kiviranta,puh. koti 016-482 735, puh. työ 016-452 456Jäsensihteeri: Antero Paski, Filpusvägen 12 A 4, 95337Haparanda, Sverige, puh. koti 040-572 8844, puh. työ016-452 456, 050-3409 9490
PORVOON LABORANTIT ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Lehtikujantie 2 F,06400 Porvoo, puh. 040 545 3844,puh. työ 010-452 2361,[email protected] ja tiedotussihteeri: Marja-Riitta Sauso,Rajamäentie 10, 06650 Hamari, puh. työ 010 452 2443Jäsensihteeri: Anssi Kolkka, Voudintie 8, 06400 Porvoo,puh. työ 010 452 2377, [email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYSPäijätLab ryPuheenjohtaja: Kaija Virtanen, Katsastajankatu 6 as 21,15520 Lahti, puh. koti 040-584 [email protected]: Elisa Broder, Askolinintie 2 b 8,16300 OrimattilaJäsensihteeri: Pirkko Ruhanen, Syväjärventie 197,07600 Myrskylä, puh. koti 019-677 0316, puh. työ03-816 5138, [email protected]
SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYSSatLab ryPuheenjohtaja: Anita Luonila, Kyntäjäntie14,28610 Pori, puh. koti 02-637 9397, puh. työ 010 863 1722gsm 050 569 371,[email protected]: Briitta Perälä, Santalantie 12, 28840 Pori,puh. koti 02-638 3734, puh. työ 010 863 1724,[email protected]äsensihteeri: Margit Rajamäki, Liisankatu 19 A 37,28100 Pori, puh. työ 010 863 1779, gsm 0400 975 221,[email protected]
TURUN LABORANTTIYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Taina Niitynperä,Kelakatu 1 A5, 20660 Littoinen, puh. 040-844 5741,[email protected]: Sinikka Kollanus, Kapanalhonkatu 2,20400 Turku,puh. koti 02-247 2356, puh. työ 02-333 7032,[email protected]äsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34,20810 Turku, puh. koti 02-235 1050, puh. työ02-266 7183, [email protected]
toi
mihenkilöt
ja
yhdistykset
32
LAADUKKAAT JA EDULLISET SELECTA - AUTOKLAAVIT
* MANUAALISIA JA AUTOMAATTISIA MALLEJA* AUTOMAATTINEN ESIVAKUUMITOIMINTO* YHDEKSÄN ERILAISTA VAKIO-OHJELMAA + ITSE OHJELMOITAVIA ESINEILLE JA NESTEILLE* AUTOMAATTINEN KUIVAUSOHJELMA ESINEILLE
ANNAMME MIELELLÄMME TARJOUKSEN
LABOREXIN OYHOLKKITIE 14, PL 22400811 HELSINKIPUH. 09-780 633, FAX. 09-781 393E-MAIL: [email protected]
