1AVH 2/2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH2/2012

Eduskunnan Stroke-ryhmä

esittäytyy

Elämänmuutos synnytti taiteilijan

TIA – kiireesti hoitoon

Aivoinfarkti on usein sydänperäinen

2 AVH 2/2012

TEEMANADiagnostiikka

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.11. vuosikertaISSN 1458-6312Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.avh@aivoliitto.fiPäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Pia Puustellip. 050 568 8149pia.puustelli@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläAivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryAivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Piia Aro-PulliainenViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTORTaitto Marko VuorioKuvat futureimagebank.com jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kansi: shutterstock.com

Afaattisen henkilön kielellistä kykyä mitataan kuvakertomuksilla.s. 17

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

3. Sopeutumisvalmennus pe 31.8. pe 7.9. pe 5.10.

4. Aivoverenvuodot pe 26.10. pe 9.11. pe 7.12.

Han

ne It

ärin

ne

3AVH 2/2012

s isältö

ARTIKKELIT6 TIA – kiireesti hoitoon ja tutkimuksiin10 Aivoinfarktin kuvantamisdiagnostiikka14 Sydänperäisen aivoinfarktin diagnostiikka17 Afaattisen henkilön kielellisten taitojen arviointi20 Eduskunnan AVH-aktiiviset eli Stroke-ryhmä esittäytyy25 Eteisvärinäepidemia hiipii Pohjolaan26 Sähköisen eReseptin käyttö laajenee27 Arvonlisäverottomat palvelut28 Elämänmuutos sytytti kipinän maalaamiseen30 Arviointi osana Ovet auki afaattisille -projektia33 Ryhmävoimaa! -hanke on loppusuoralla37 Terveet aiheet vaalikeskusteluun38 Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy44 Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus24 Kolumni32 Korvaamaton kovalevy liikkeellä34 Liitto tiedottaa41 Tapahtumakalenteri42 Koulutuskalenteri42 Poimittua49 Poimittua53 Yhdessä – postia yhdistyksiltä55 Yhdistykset alueittain59 Aivoliiton yhteystiedot

2/2

01

2

AVH-potilaan kuvantamisella on kiire.s. 10

Vähintään viidennes aivoinfark-teista on sydänperäisiä.s. 14

4 AVH 2/2012

LED

ARE

RIS

TO O

. RO

INE

Det här numret av AVH-tidningen betonar vikten av en omedelbar jourpoliklinisk diagnos i samband med akuta hjärncirkulationsstörningar (stroke).

Det här numret av AVH-tidningen betonar vik-ten av en omedelbar jourpoliklinisk diagnos i samband med akuta hjärncirkulationsstör-

ningar (stroke). Den finska förkortningen AVH (aivo-verenkiertohäiriö) borde man kanske lika gärna tolka som Aina Välittömästi Hoitoon, alltså Alltid Omedel-bar Vård. Det här kan vara något att tänka på för både de professionella som fungerar på alla nivåer i vår hälsovård (också inom bashälsovården) och för de vanliga medborgarna.

Den målsättningen är inte övermäktig ens i svåra ekonomiska tider, eftersom en effektiv vård gör att skattebetalarnas pengar sparas. Ett bra exempel på det här är vården av den rubbning i hjärncirkulatio-nen som beror på en temporär tilltäppning av en blodåder, d.v.s. TIA (Transient Ischemic Attack) där-för att snabbhet då gör det möjligt att både undvika onödiga vårddagar och kunna börja med en omedel-bar preventiv vård.

Enligt nya forskningar förhindrar snabba åtgärder upp till åttio procent av de hjärninfarkter som skulle ha uppkommit som en följd av en TIA under de tre följande månaderna. När det gäller högriskpatienter kan rent av nio av tio hjärninfarkter enligt vad man vet i dag förhindras. Om det här skriver neurologerna

Tiina Sairanen och Kirsi Rantanen från Helsingfors universitetscentralsjukhus (HUCS).

En förutsättning för att man ska lyckas är att resul-taten av skiktröntgen eller liknande finns tillgängliga dygnet runt vilket är möjligt endast om man har cen-traliserat verksamheten. Om de här forskningsme-toderna skriver neuroradiolog Jari Karhu från Åbo universitetscentralsjukhus (ÅUCS).

Vi hoppas att denna tidning kan hjälpa oss att nå våra målsättningar!

I den här tidningen finns också en artikel om ut-värdering av en afatisk persons språkliga förmågor. Artikeln har skrivits av professorn i logopedi, taltera-peut Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka från Tam-merfors universitet. Tidningens kolumn har den här gången skrivits av riksdagsledamot Lenita Toivakka (Saml.) som hör till riksdagens Stroke-grupp.  

Professorn i neurologi, Risto O. Roine, arbetar som ledande överläkare på den neurologiska kliniken vid

Åbo universitetscentralsjukhus.

Snabbhet är vårt trumfkort – också i diagnostiken

5AVH 2/2012

PÄÄ

KIRJOITU

SR

ISTO

O. R

OIN

E

Lyhenne AVH voisi tarkoittaa myös Aina Välittömästi Hoitoon!

Tämä AVH-lehden numero painottaa välittömän päivystysluontoisen diagnostiikan tärkeyttä akuuteissa aivoverenkiertohäiriöissä (AVH).

Lyhenne AVH voisi tarkoittaa myös Aina Välittömästi Hoitoon! Viesti on tärkeä terveydenhuoltomme kai-killa tasoilla toimiville ammattilaisille, myös perus-terveydenhuollossa. Asia on tärkeä myös tavallisille kansalaisille.

Vaikeinakaan taloudellisina aikoina tavoite ei ole ylivoimainen, sillä tehokas hoito säästää veron-maksajien rahoja. Ohimenevän suonitukoksesta johtuvan aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n (Transient Ischemic Attack) hoito on tästä hyvä esimerkki, sillä nopeus mahdollistaa myös tarpeettomien hoitopäi-vien välttämisen lisäksi ennaltaehkäisevän hoidon välittömän käynnistämisen.

Näin toimien säästyy tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia TIA-kohtausta seuraavista aivoinfark-teista seuraavien kolmen kuukauden aikana. Kor-keimman riskin potilailla jopa yhdeksän kymmenes-tä aivoinfarktista voidaan nykytiedon valossa estää. Aiheesta kirjoittavat tässä lehdessä neurologit Tiina Sairanen ja Kirsi Rantanen Helsingin yliopistollises-ta keskussairaalasta (HYKS).

Onnistumisen edellytyksenä on se, että tutki-mukset ja erityisesti aivoinfarktin kuvantaminen ovat välittömästi saatavissa ympäri vuorokauden, mikä onnistuu ainoastaan keskittämällä. Näistä tutkimus-menetelmistä kirjoittaa neuroradiologi Jari Karhu Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS).

Eduskunnan Stroke-ryhmän kansanedustajilta kysyttiin, miten he näkevät uuden terveydenhuol-tolain vaikutukset ja miten tasa-arvo toteutuu AVH-potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Lisäksi tästä numerosta löytyy muun muassa artikkeli afaattisen henkilön kielellisten taitojen arvioinnista. Artikkelin on kirjoittanut logopedian professori, puheterapeut-ti Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka Tampereen yli-opistosta.

Toivottavasti tämänkin AVH-lehden teemanume-ro auttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa!

Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaava-na ylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan

neurologian klinikalla.

Nopeus on valttia – myös diagnostiikassa

6 AVH 2/2012

Näkö katoaa äkkiä toisesta sil-mästä, mutta palautuu pian. Puhe muuttuu kankeaksi,

suupieli roikkuu ja kahvikuppi tipah-taa kädestä. Säikähdyksen jälkeen oireet korjautuvat usein alle tunnis-sa. Tämä on tyypillinen TIA (Transient Ischemic Attack) eli ohimenevä suo-nitukoksesta johtuva aivoverenkier-tohäiriö.

Usein TIA:n tunnistamisessa sekä hoitoon hakeutumisessa tarvitaan kohtauksen nähneen henkilön apua. TIA on ennakkovaroitus, joka pitää ottaa vakavasti ja hakeutua päivys-tykselliseen lääkärin arvioon.

KENELLE SOITTAA?

Jos oire ei ole vielä mennyt ohi, on syytä soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Oireiden perusteella hätäkeskus voi tarvittaessa ohjelmoida kiireelli-sen kuljetuksen päivystyspoliklinikal-le, missä TIA erotetaan aivoinfarktista ja aivoinfarktin liuotushoidon anta-minen on tarvittaessa mahdollista. Vaikka oireet korjautuisivatkin mat-kalla, suonitukos ei välttämättä ole vielä auennut. Oireiden uusimisen riski on silloin merkittävä.

Jos oireista on kulunut 1–2 viikkoa ja esimerkiksi terveyskeskuslääkäri tunnistaa ne mahdolliseksi TIA:ksi, päivystyksellinen arvio on edelleen paikallaan. Tällöin ei enää tarvita am-bulanssikuljetusta, mutta potilas ei myöskään itse saa ajaa autoa. Joskus potilaat mainitsevat lääkärille tai hoi-tohenkilökunnalle vasta viikkojen ku-luttua ohimenneestä kohtauksesta, jolloin suurin uusimisriski on ohitse ja lähete jatkotutkimuksiin neurologian poliklinikalle riittää.

KIR

SI R

AN

TAN

EN

JA

TIIN

A S

AIR

AN

EN

TIA – kiireesti hoitoon ja tutkimuksiin

Ohimenevä suonitukoksesta johtuva aivoverenkiertohäiriö (AVH) on ennakkovaroitus. Se pitää ottaa vakavasti ja hakeutua kiireellisesti lääkärin

arvioon.

Meilahden sairaalassa on käytössä AVH-potilaan seuranta-kansio, jossa on myös yleistä tietoa AVH-riskitekijöistä sekä ohjeet jatkoseurantaan.

Mei

lahd

en s

aira

ala,

HYK

S

7AVH 2/2012

TIA-POTILAAN ARVIO PÄIVYSTYKSESSÄ

Vaikka TIA-potilas on useimmiten päivystyspoliklinikalla jo oireeton, pitäisi hyödyntää tämä arvokas tilai-suus estää aivoinfarkti. Usein kuiten-kin niin potilas kuin henkilökuntakin ovat huojentuneita oireettomuudes-ta, ja potilaan arvio voi joutua odot-tamaan kunnes huonokuntoisemmat on hoidettu. Tärkeintä on pitää poti-las seurannassa, jolloin mahdolliset uudet oireet havaitaan nopeasti. Jos TIA-oire on tuore, potilas on syytä pi-tää vuodelevossa ja ravinnotta.

TUTKIMUS ALKAA ESITIEDOISTA

Huolellinen anamneesi eli esitietojen selvitys on tärkein osa jatkohoidon suunnittelua. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot tai ve-rensokeritaso tai muut valtimotaudit, kuten sepelvaltimotauti tai alaraajo-jen valtimonkovetustauti ovat AVH:n riskitekijöitä. Riskiin vaikuttavat huo-mattavasti myös elämäntavat. Aina tulee selvittää tupakoinnin kesto ja määrä, alkoholinkäyttömäärät an-noksina viikossa sekä painoindeksi (BMI).

Eteisvärinä eli flimmeri on tärkeä AVH-riskitekijä, joten siitä ja rytmi-häiriötaipumuksesta tulee kysyä erikseen. Naisten kohdalla selvite-tään ehkäisypillereiden tai hormo-nikorvaushoidon käyttö. Aurallinen migreeni lisää myös AVH-riskiä. TIA voi myös olla vaikea erottaa migree-nikohtauksesta etenkin nuorten po-tilaiden kohdalla, joten migreenityy-pin ja kohtausten esiintymistiheyden selvittäminen on tärkeää.

AVH-sairaudet eivät suoranaisesti periydy, mutta riski lisääntyy, jos lä-hisukulaisilla on esiintynyt runsaasti AVH-oireita. Ainakin vanhempien ja isovanhempien sydän- ja aivoinfark-tit tulee kysyä.

Jokaisen lääkkeenkäyttäjän lom-pakossa tulisi olla täydellinen lääke-lista annostietoineen. Päivystyksessä lääkkeiden nimet helposti unohtuvat ja oma terveysasema on todennäköi-sesti päivystysaikana kiinni.

AIVOT TUTKITAAN KUVAAMALLA

Aivokuva on TIA-potilaan perustut-kimus. Useimmiten tietokonetomo-grafia (TT) on riittävä ja sen saatavuus vuorokauden ympäri on varmempaa kuin magneettikuvan. Jos kyseessä on ollut aito TIA, TT-kuva on oletet-tavasti normaali. Silti kohtaus tulee ottaa vakavasti. Kuva on tärkeä myös aiempien infarktijälkien osoittami-seksi ja vuodon poissulkemiseksi. Joskus muut sairaudet kuten aivo-kasvaimet saattavat oireilla samaan tapaan kuin TIA, mutta kuvalla nämä voidaan erottaa toisistaan.

Tutkimusten mukaan potilailla havaitaan monesti herkissä mag-neettidiffuusiokuvissa viitteitä is-kemiasta eli verenkierron vajeesta, vaikka oireet ovat menneet ohi. Var-sinkin jos oireet kestävät pidempään kuin tunnin, kyseessä on usein aivo-infarkti eikä TIA.

Päivystyksessä kaikilta TIA-poti-lailta otetaan myös vähintään keuh-kokuva, sydänfilmi (EKG) ja laborato-riokokeita.

MYÖS KAULAVALTIMOT TULISI TUTKIA

TIA:n jälkeen myös kaulavaltimoiden ultraäänitutkimusta tulisi harkita kaikille potilaille. Joskus TIA:n taus-talla on merkittävä kaulavaltimon ahtauma, jonka hoito on verisuoni-kirurginen leikkaus. Helsingin yliopis-tollisen sairaalan (HYKS) Meilahden sairaalan neurologian päivystyspoli-kinikalla kaulasuonten ultraäänitut-kimus tehdään virka-aikana samana päivänä ja yöllä tulleet potilaat jäävät aamuun asti seurantaan, jolloin tutki-mus tehdään.

Mikäli ultraäänitutkimuksessa to-detaan oireet aiheuttaneella puolella merkittävä ahtauma, löydös varmis-tetaan kaulasuonten TT-angiografial-la eli varjoainekuvauksella. Verisuoni-kirurgeja konsultoidaan jo päivystyk-sestä käsin ajan säästämiseksi.

Kaulavaltimoahtauman leikkaus- hoito tulisi tehdä kahden viikon sisäl-lä oireesta parhaan hyödyn saamisek-si. Aiemmin tehtiin lähete kaulavalti-moiden ultraäänitutkimukseen poli-kliinisesti. Silloin viive leikkausaikaan

8 AVH 2/2012

oli paljon pidempi johtuen tutki-muksen odottelun, vastauksen kuu-lemisen ja verisuonikirurgin arvion vaatimasta ajasta. Tavoitteena pitäisi olla, että merkittävä kaulasuonen ah-tauma löytyy alle vuorokauden sisällä oireista.

ETEISVÄRINÄ VOI ENNUSTAA TIA:N

Eteisvärinä on toinen merkittävä TIA:n syy, mutta sen havaitseminen voi olla hankalaa. Se pitäisi kuitenkin löytää nopeasti, koska jatkohoito muuttuu silloin selvästi. AVH:n sairastanut po-tilas tarvitsee verenohennushoidon eli antikoagulaation (AK) jo yksittäi-senkin todennetun eteisvärinäkoh-tauksen jälkeen. Jos TIA-potilaalla to-detaan tuore eteisvärinä, aloitetaan rytmin hidastaminen sekä annetaan ihon alle pistettävä hepariinivalmiste ja verenohennushoitotabletti jo päi-vystyksessä.

Mikäli potilas kertoo tykyttelytun-temuksista tai jos muita TIA:a selittä-viä riskitekijöitä ei ole, hänelle tulisi tehdä Holter-tutkimus eli 1–3 päivän jatkuva EKG-monitorointi. Holter-seuranta tulisi aloittaa mahdollisim-man nopeasti, koska eteisvärinän löytyminen on aina haasteellista. Akuuttitilanteessa sen havaitsemi-

sen mahdollisuudet ovat paremmat kuin myöhemmin kardiologian poli-klinikalla.

Meilahden sairaalan neurologi-an klinikalla Holter-monitorointi on nykyisin mahdollista aloittaa sekä päivystyksessä, neurologian poliklini-kalla että osastoilla. Tulevaisuudessa on tarjolla pieniä laitteita, jotka voivat rekisteröidä sydämen rytmiä pidem-pään, jopa kuukausia, jolloin eteisvä-rinäjaksojen löytyminen todennäköi-sesti helpottuu.

TIA-POTILAAN ESTOLÄÄKITYS

ALOITETAAN HETI

Merkittävä kaulasuonten ahtauma tai eteisvärinä todetaan päivystyk-sellisesti noin kymmenesosalla TIA-potilaista. Jokainen potilas tarvitsee kuitenkin lääkehoidon estämään uu-sia kohtauksia tai aivoinfarktia. TIA-potilas on korkean riskin potilas, joka on vastaanottotilanteessa oireeton. Merkittävin haaste on aivoinfarktin ja mahdollisen invaliditeetin estämi-nen.

TIA-potilaan riski saada aivoinfark-ti on 3 prosenttia kahden päivän ja 5 prosenttia viikon kuluessa. Kolman-nes aivoinfarktipotilaista on saanut sitä edeltävän TIA-kohtauksen. Tutki-

musten mukaan nopea päivystyksel-linen arvio ja estolääkeyhdistelmän aloitus vähentää riskiä merkittäväs-ti. Estolääkitykseen kuuluu yleensä verihiutale-estäjä eli antitrombootti, verenpainelääke ja kolesterolilääke, useimmiten statiini.

JATKOSEURANNASTA ON HUOLEHDITTAVA

Reseptien kirjoittamisen lisäksi poti-laan pitää saada ohjeet ottaaa yhteyt-tä omaan perusterveydenhuollon lääkäriinsä jatkoseurantaa varten. Po-tilaiden sitoutuminen hoitoon para-nee, mikäli heille annetaan riittävä in-formaatio uusista lääkkeistä. Potilaan on tärkeää ymmärtää hoidon tavoite eli uuden aivoverenkiertohäiriön, ja samalla muidenkin verisuonihäiriöi-den esto, ei vain esimerkiksi koleste-roliarvon pudottaminen.

Seurantatutkimusten mukaan neljännes potilaista lopettaa jonkin lääkkeistä ensimmäisen kolmen kuu-kauden aikana, ja vuoden kohdalla yli kolmasosalla on käytössä enää vain osa lääkkeistä. Tilanteen parantami-nen on tärkeä haaste.

Päivystyksessä saadut ohjeet ja neuvot eivät välttämättä jää mieleen, joten potilaalle olisi hyvä antaa kirjal-lista materiaalia omista riskitekijöis-tään ja AVH-sairauksista yleensä.

Meilahden sairaalassa on käytössä AVH-potilaan seurantakansio. Lääkäri rastittaa siihen potilaan riskitekijät ja näiden hoidon tavoitetasot. Kansios-sa on yleistä tietoa AVH-riskitekijöistä sekä ohjeet hakeutua jatkoseuran-taan. Suoraan päivystyksestä kotiutu-vat TIA-potilaat pyritään ohjaamaan ainakin kertaalleen AVH-hoitajan vastaanotolle, mikä on erinomainen tapa rauhassa kerrata uusimisriskiä vähentävät elämäntapa-, riskitekijä- ja lääkehoitoasiat.

LL Kirsi Rantanen toimii erikoislääkä-rinä Helsingin yliopistollisen keskus-

sairaalan (HYKS) Meilahden sairaalas-sa neurologian päivystyspoliklinikalla

ja LT Tiina Sairanen toimii saman sairaalan neurologian poliklinikan

ylilääkärinä.

9AVH 2/2012

10 AVH 2/2012

Nykyaikaiset tietokonetomo-grafialaitteet ovat hyvin eri-laisia kuin vielä 1990-luvulla.

Yhteistä vanhojen ja uusien laitteiden välillä on enää kudosten kuvantami-nen röntgensäteillä, joiden tuotta-miseen tarvitaan röntgenputki sekä kuvan muodostaminen sähköisesti tietokoneen avulla, jolloin siitä tulee digitaalinen. Nykyään kaikki kuvanta-mistekniikka perustuu tietokoneisiin ja tuotettu kuva on aina digitaalinen – myös niin sanottu tavallinen rönt-genkuva.

TT ELI VIIPALEKUVAUS

Tietokonetomografialla tuotettua ku-vantamisinformaatiota tarkastellaan leikkeinä – siitä suomenkielinen termi viipalekuvaus. Kuvattavan kohteen

jokainen ”viipale” edustaa kohdetta vain paksuutensa verran. Esimerkiksi aivoja tarkastellaan tyypillisesti vii-den millimetrin paksuisina leikkeinä.

TT-kuva eroaa siis olennaisesti röntgenkuvasta, jossa kuvattava koh-de näkyy kokonaisuudessaan ja koko tilavuudeltaan eri kudosten projisoi-tuessa kuvassa toistensa päälle.

TT SOPII LÄHES KAIKILLE

Tietokonetomografia soveltuu käy-tännössä lähes kaikille potilaille eli niin sanottuja absoluuttisia kontrain-dikaatioita sille ei juuri ole. Sen huo-no puoli on kuitenkin tutkimuksen potilaalle aiheuttama säteilyrasitus. Tämän vuoksi raskaana olevia poti-laita kuvataan vain erityisen paina-vin perustein. Tutkimusta voidaan

kuitenkin pitää välttämättömänä, jos hyvin perustein epäillään aivoveren-kiertohäiriötä ja sikiö voidaan silloin suojata röntgensäteilyltä melko hy-vin.

AVH-POTILAAN KUVAAMISELLA ON KIIRE

Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sai-rastuneen potilaan kuvantamisella on aina kiire. Tietokonetomografian hyviä puolia ovat sen varsin hyvä saa-tavuus ja nopeus. Keskussairaaloiden lisäksi kuvauslaite ja sitä käyttävä pätevä röntgenhoitaja ovat yleensä käytettävissä tai ainakin valmiudessa aluesairaaloissa ja suurimmissa ter-veyskeskussairaaloissa myös päivys-tysaikana. Tutkimus ja sen valmistelu kestävät yksinkertaisimmillaan vain

JAR

I KA

RH

U

Aivoinfarktin kuvantamisdiagnostiikkaAivoinfarktin kuvantaminen perustuu menetelmänä jo noin 30 vuotta käytettyyn tietokonetomografiaan (TT). Tietokoneteknologia ja kuvantamistekniikka ovat

tuossa ajassa suorastaan mullistuneet.

Ensimmäisessä TT-kuvassa akuutti infarkti vasemmassa aivopuoliskossa näkyy hieman tummempana alueena aivokudok-sessa (nuolien välissä). Potilaan oireita olivat muun muassa oikean puolen heikkous ja afasia. Toisessa kuvassa on sama potilas kaksi kuukautta myöhemmin. Krooniseksi muuttunut infarkti erottuu nyt selvemmin tummempana alueena.

Vars

inai

s-Su

omen

kuv

anta

mis

kesk

us, T

YKS

11AVH 2/2012

muutamia minuutteja ja itse kuvaus nykyaikaisella laitteella vain joitakin kymmeniä sekunteja.

Mikäli AVH-potilaan tietokoneto-mografia toteutetaan useammassa vaiheessa, tutkimus voi kestää ko-konaisuudessaan 10–15 minuuttia. Tällöin se tehdään suonen sisäistä varjoainetta käyttäen ja/tai samassa yhteydessä kuvataan myös aivojen ja kaulan verisuonia ja/tai aivoveren-kierron jakautumista. Potilas on ku-vauksen aikana hyvin valvottavissa ja kuvaus voidaan keskeyttää tarvitta-essa hoitoa varten hyvinkin nopeasti.

TT-TUTKIMUKSEN TULKINTA

Tietokonetomografiakuvien tulkinta voi toisinaan olla vaikeaa eikä lääkä-rin peruskoulutus anna siihen riittä-viä valmiuksia. Yleensä tutkimuksen pyytänyt hoitava lääkäri voi kuitenkin saada tärkeimmän ja hoidon aloitta-miseen välttämättömän informaa-tion kuvista joko harjaantumalla

niiden tulkintaan itse tai pyytämällä lausunnon tutkimuksiin perehtyneel-tä erikoislääkäriltä eli radiologilta.

Nykyään radiologin ei välttä-mättä tarvitse olla läsnä tutkimus-paikalla, koska TT-kuvat siirtyvät nykytekniikalla suhteellisen helposti sairaaloiden välillä (niin sanottu tele-radiologia) tai vaikkapa radiologin ja/tai hoitavan lääkärin kotona olevalle työasemalle tai kannettavalle laitteel-le.

Tietokonetomografian tuloksen eli kuvainformaation tulkinta voi harjaantuneella radiologilla tai klii-nikolla kestää nopeimmillaan vain pari minuuttia, mutta vaikeimmissa tapauksissa se voi vaatia informaa-tion lisäkäsittelyä erityisellä työase-malla ja viedä puolikin tuntia. Joskus löydösten tulkinta voi vaatia keskus-hermoston kuvantamistutkimuksiin erikoistuneiden neuroradiologien erikoisosaamista.

TT SULKEE POIS AIVOVERENVUODOT

Tietokonetomografia on erittäin hy-vä menetelmä osoittamaan tai sulke-maan pois erityyppiset kallonsisäiset verenvuodot, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita ja taudinkuvan kuin aivoinfarkti. Tämä onkin tärkein syy tehdä AVH-potilaalle TT-tutkimus. Vuodon poissulkeminen on välttä-mätöntä ennen tehokkaan infarkti-hoidon aloittamista.

AKUUTTI INFARKTI EI YLEENSÄ NÄY TT-KUVASSA

Akuutti aivoinfarkti näkyy tavanomai-sissa TT-kuvissa aikaisintaan noin 2–3 tuntia oireiden alkamisesta, mutta joitakin epäsuoria merkkejä kuvissa voidaan nähdä jo aiemmin. Tietoko-netomografia ei siis ole kovin herkkä menetelmä infarktin osoittamiseksi. Tämä korostuu pienissä muutoksissa ja esimerkiksi aivorungon alueella.

12 AVH 2/2012

Akuutissa vaiheessa infarktin koon arvioiminen tietokonetomo-grafialla on myös melko epäluotet-tavaa. Akuutti aivoinfarktidiagnoosi tietokonetomografialla perustuu siis infarktin näkymisen sijasta taudin-kuvaan ja anamneesiin, (eli potilaan tilasta saatuihin esitietoihin) sekä sii-hen, että aivoverenvuoto on suljettu pois TT-kuvalla.

AIVOJEN VERENKIERRON KUVANTAMINEN TT:LLA

Tietokonetomografialla voidaan erityisiä tietokoneohjelmia apu-na käyttäen kuvata myös aivojen perfuusiota eli läpivirtausta, minkä avulla saadaan tietoa aivojen veren-kierron jakaumasta ja mahdollisesta verenkierron häiriön vaikeusasteesta. Menetelmällä voidaan itse infarktin ohella nähdä myös hapenpuutteesta kärsivää aivokudosta, joka periaat-teessa on tärkeämpi hoitotoimen-piteiden kohde kuin varsinainen in-farktoitunut aivokudos, joka ei enää ole pelastettavissa. Menetelmä ei ole rutiininomaisessa käytössä, mutta joissakin tapauksissa – etenkin jos hoitoon hakeutumisen viive on pitkä – se voi tarjota lisäinformaatiota diag-nostiikkaa ja hoidon valintaa varten.

Mikäli AVH ja uhkaava infarkti aiheutuvat aivovaltimossa olevas-ta veritulpasta, riittävän suuressa suonessa ollessaan se voi näkyä TT- angiografiassa eli verisuonten var-joainekuvauksessa. Tätä varten poti-laan verenkiertoon ruiskutetaan juuri ennen kuvausta röntgenvarjoainetta. Varjoaine on jodipitoista, joten se ei välttämättä sovellu jodiallergikoille.

Mikäli kyllin suuressa aivovalti-mossa todetaan veritulppa, potilas voidaan laskimoon annettavan sys-teemisen trombolyysin (eli niin sano-tun liuotushoidon) sijaan hoitaa ka-tetrien avulla paikallisella valtimonsi-säisellä toimenpiteellä, jossa veritulp-pa pyritään poistamaan mekaanisesti ja/tai liuottamalla. Toimenpide vaatii erityisosaamista ja on mahdollinen ainoastaan yliopistosairaaloissa, jois-sa on sitä varten tila- ja henkilökun-taresurssit.

AIVOJEN LISÄKSI KUVATAAN KAULAVALTIMOT

AVH-potilaan aivojen tietokone-tomografian yhteydessä kuvataan useimmiten myös kaulavaltimot, joissa verisuonisairauksien riskiteki-jöitä omaavilla potilailla voi olla val-timon kroonisia seinämämuutoksia ja niiden aiheuttamia ahtaumia tai tukoksia. Myös nämä voivat haitata merkittävästi verenkiertoa aivoihin tai ne voivat toimia pienten veritulp-pien lähteinä. Varsinkin tavanomaista nuoremmilla AVH-potilailla oireiston taustalla voi olla myös kaulan vamma ja/tai kaula- tai aivovaltimon sisäkal-von repeämä, joka myös on useim-miten diagnosoitavissa TT-angiogra-fiassa.

Tietyissä potilasryhmissä aivove-renkiertohäiriö voi johtua myös kal-lonsisäisten laskimoiden veren hyy-tymisestä laskimoveritulpaksi. Tällöin kuitenkin koko taudinkuva, oireisto ja hoito ovat erilaiset kuin valtimo-peräisessä verenkiertohäiriössä. TT-angiografialla voidaan diagnosoida myös kallonsisäinen laskimoveritulp-pa.

LISÄTIETOA MAGNEETTIKUVAUKSELLA

Joskus tietokonetomografiakuvissa voi olla löydös, joka ei ole diagnosoi-tavissa riittävällä varmuudella tai ei lainkaan. Toisaalta joskus TT-kuvalöy-dös voi olla normaali, vaikka potilaal-la on merkittävä neurologinen oire ja tutkimuslöydös, joille on epäiltävissä aivoperäinen syy. Näissä tapauksissa tarvitaan lisäkuvantamisdiagnostiik-kaa, jota edustaa magneettikuvaus eli MRI-tutkimus.

Magneettikuvaus soveltuu myös raskaana oleville potilaille, mutta toi-saalta sille on olemassa joitakin muita esteitä, kuten esimerkiksi tavanomai-nen sydäntahdistin. Magneettikuva-usta ei Suomessa juurikaan käytetä aivoverenkiertohäiriöiden akuutissa vaiheessa, mutta jo varsin yleisesti subakuutissa eli puoliäkillisessä vai-heessa.

MAGNEETTIKUVAUS AIVO-INFARKTIDIAGNOSTIIKASSA

Magneettikuvaus on huomattavasti tietokonetomografiaa herkempi ja tarkempi menetelmä aivoinfarktin osoittamiseksi. Pienikin infarktimuu-tos näkyy jo akuuttivaiheessa. Mag-neettikuvauksessa aivokudoksesta ja verisuonista on saatavissa huo-mattavasti enemmän informaatiota kuin tietokonetomografiassa. Mag-neettikuvaus onkin ylivoimaisesti parempi menetelmä myös muiden kuin aivoverenkiertohäiriöön liitty-vien neuroradiologisten löydösten diagnostiikassa.

Rutiininomainen magneetti- kuvaus kestää kuitenkin huomatta-vasti kauemmin kuin tietokoneto-mografia. Se on siis käytännössä han-kalampi toteuttaa akuutisti sairaalle potilaalle ja voi viivästyttää hoidon aloitusta. Nopeimmillaan – erityisesti AVH-potilaan diagnostiikan tarpeisiin räätälöitynä – se olisi kuitenkin toteu-tettavissa jopa 10–15 minuutissa.

Kansainvälisesti useimmissa joh-tavissa AVH-keskuksissa magneetti- kuvausta käytetäänkin jo ensisijaisena kuvantamismenetelmänä. On mah- dollista, että myös Suomessa siirry-tään akuuttien AVH-potilaiden ku-vantamisdiagnostiikassa vähitellen magneettikuvauksen suuntaan.

Radiologian erikoislääkäri Jari Karhu toimii neuroradiologina Varsinais-

Suomen kuvantamiskeskuksessa Tu-run yliopistollisessa keskussairaalassa

(TYKS).

13AVH 2/2012

VIKING LINE ONNITTELEE 35-VUOTIASTA AIVOLIITTOA!

14 AVH 2/2012

Aivoinfarktin syy on selvitet-tävä, jotta ennaltaehkäisevä hoito olisi mahdollisimman

tehokasta. Aivoinfarktin taustalla voi olla joko kaula- tai aivovaltimoiden ateroskleroosi eli valtimotauti, veren-painetaudin vaurioittamien aivojen sisäisten pienten valtimoiden sairaus tai sydänperäisen hyytymän joutumi-nen aivovaltimoon.

Väestötasolla nämä kolme perus-syytä ovat kaikki lähes yhtä tavallisia, mutta niiden osuus vaihtelee iän mu-kaan. Kaikissa ikäryhmissä vähintään viidennes aivoinfarkteista on sydän-peräisiä.

SYIDEN KIRJO VAIHTELEE IÄN MUKAAN

Sydänperäisten aivoinfarktin syiden kirjo on laaja ja riippuu iästä. Korkeas-sa iässä aivoinfarkti johtuu joko eteis-värinästä, sydäninfarktin jälkitilasta, sydämen vajaatoiminnasta tai läppä-viasta. Keski-iässäkin sydäninfarktin jälkitila ja sydänlihasrappeuma eli

kardiomyopatia ovat melko tavallisia aivoinfarktin taustatekijöitä.

Nuorilla taas taustalla voi olla oi-kovirtaus sydämen oikealta puolelta vasemmalle eteisväliseinän avoimen soikean ikkunan (PFO) kautta. Se ohjaa laskimopuolen tavalliset hyy-tymät helposti aivovaltimoon, kun ne muuten joutuisivat keuhkoihin, joissa pienet hyytymät eivät aiheuta samanlaista vahinkoa kuin aivoissa. Laskimoiden hyytymät eivät välttä-mättä aiheuta oireita ja saattavat jää-dä toteamatta. Parhaillaan tutkitaan, kannattaa PFO sulkea nuorehkolla potilaalla, jos mitään muuta syytä ei aivoinfarktille todeta.

Nuorilla aivovaltimotukokset ovat yleensä joko sydänperäisiä tai valti-mon seinämän repeämästä johtuvia. Tukoksen riskiä lisäävät usein perin-nölliset tai hankitut hyytymishäiriöt, joihin liittyy lisääntynyt veritulpan muodostumisen riski.

Hyytymishäiriö ei ehkä yksin rii-tä aiheuttamaan tukosta, mutta jos samanaikaisesti kärsii nestehukasta,

tulehduksesta tai käyttää hormoni-valmisteita ja tupakoi, saattaa seu-rauksena olla hyytymä. Myös leikka-uksen jälkeinen liikkumattomuus tai pitkä lentomatka saattaa riittää.

Nuorilla aivoinfarktin syy jää use-ammin löytymättä kuin iäkkäillä. Täl-löin taustalla epäillään usein olevan toteen näyttämättömiä sydänperäi-siä hyytymiä.

HYYTYMÄN MUODOSTUMINEN

SYDÄMESSÄ

Sydämessä voi syntyä hyytymä vir-tauksen hidastuessa tai muuttuessa pyörteiseksi sydämen sisällä, sydä-men sisäkalvon vaurioiduttua tai hyytymisjärjestelmän aktivoiduttua. Liikkeelle lähtiessään hyytymä voi kulkeutua aivovaltimoon.

Sydämen sisään muodostuu sitä helpommin hyytymä, mitä enemmän sydämen pumppausvoima on hei-kentynyt ja erityisesti, jos sydämen seinämän liikkuvuus on paikallisesti-

RIS

TO O

. RO

INE

Sydänperäisen aivoinfarktin diagnostiikka

Aivoinfarktin tehokas ennaltaehkäisevä hoito vaatii sen syiden selvittämistä. Vähintään viidennes aivoinfarkteista on sydänperäisiä. Sydämen toiminnan häiriöt voivat johtaa aivoverenkiertohäiriöön useammalla eri mekanismilla.

15AVH 2/2012

kin alentunut esimerkiksi sairastetun sydäninfarktin seurauksena. Riski on suurin ensimmäisen kolmen kuukau-den aikana.

ETEISVÄRINÄ ON TAVALLISIN SYDÄNPERÄINEN SYY

Eteisvärinä on tavallisin sydänpe-räisen aivoinfarktin aiheuttaja, joka selittää yli 80-vuotiaiden aivoin-farkteista ainakin neljäsosan. Riskiä näyttää lisäävän korkean iän ohella naissukupuoli, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja korkea verenpaine. Mikäli eteisvärinä on jo aiheuttanut aivoinfarktin, arvioidaan riski aina niin korkeaksi, että verenohennus on tarpeen.

Eteisvärinäpotilailla nähdään myös aivojen valkeassa aineessa runsaastikin infarkteja, joista osa on oireettomia, mutta runsaina esiinty-essään ne voivat aiheuttaa muun mu-assa dementoitumista. Joskus taas suuri hyytymä tukkii aivovaltimon tyvestään, jolloin aiheutuu henkeä uhkaava, laaja aivoinfarkti, ellei tu-kos nopeasti avaudu joko itsestään tai liuotushoidon avulla. Kun tukos avautuu myöhään, seurauksena voi olla verenvuoto infarktialueelle.

TÄSMÄLLINEN DIAGNOOSI ON TÄRKEÄ

Joillakin potilailla on useita infarktin syitä, esimerkiksi kaulavaltimosai-rauden lisäksi sepelvaltimotauti tai eteisvärinä. Useimmat sydänperäiset aivoinfarktit, ja erityisesti eteisväri-nästä johtuva, edellyttävät antiko-

agulaatiota eli verenohennushoitoa, joten täsmädiagnoosi on tarpeen.

Usein aivoinfarktin sydänperäi-nen syy on selvä, jos potilaalla on sai-raalaan tullessa eteisvärinä tai hänen tiedetään sairastavan sitä ennestään. Viimeksi mainitussa tapauksessa taustalla on usein verenohennushoi-don puute.

Hoito on voinut myös keskeytyä tai siihen käytetyn lääkkeen Mareva-nin vaikutus on jostain syystä kadon-nut. Syynä jälkimmäiseen voivat olla yhteensopimattomat lääkkeet tai so-pimaton ruokavalio.

Uusilla korvaavilla tablettimuotoi-silla verenohennuslääkkeillä ei näitä ongelmia ole, eikä hoito moderneilla lääkkeillä vaadi samanlaista laborato-rioseurantaa. Kun näiden lääkkeiden vaikutusta opitaan mittaamaan ja tarvittaessa kumoamaan verenvuo-don yllättäessä, ne ilmeisesti tulevat vähitellen korvaamaan Marevanin kokonaan.

ERI MENETELMILLÄ LÖYDETÄÄN ERILAISIA

HÄIRIÖITÄ

Eteisvärinä näkyy sydänfilmissä eli EKG:ssa tai sen voi tuntea ranneval-timon pulssin epäsäännöllisyytenä. Jokainen voi itse opetella tunnuste-lemaan omaa pulssiaan. Lisäksi uudet verenpainemittarit arvioivat myös sykkeen säännöllisyyden.

Koska löydös voi merkitä pitkä-aikaista tai pysyvää verenohennus-hoitoa, tulisi epäily eteisvärinästä tietenkin pyrkiä varmistamaan. Mi-käli epäily on vahva eikä alkuvaiheen

EKG tai muutaman vuorokauden EKG-monitorointi paljasta eteisvä-rinää, on mahdollista käyttää muu-taman vuorokauden rytmianalyysiä kannettavalla Holter-EKG-nauhurilla. Äärimmäisenä keinona on ihon alle asennettava rytmivalvuri, joka selvit-tää varmuudella, esiintyykö potilaalla eteisvärinää kuukausien tai jopa vuo-sien seurannan aikana.

Sydämen ultraäänitutkimus sel-vittää sydämen vajaatoiminnan, liik-kumattoman alueen sydämen seinä-mässä sydäninfarktin jälkitilana, eräi-tä muita sydämen sairauksia (kuten kardiomyopatian), sydämen sisäiset hyytymät sekä erittäin harvinaiset kasvaimet.

Ultraäänitutkimuksen osuvuus paranee huomattavasti, jos se teh-dään ruokatorven kautta. Tällöin voidaan selvittää mahdollisen eteis-väliseinäaukon olemassaolo. Lisäksi sillä saadaan hyvä näkyvyys eteisvä-liseinän lisäksi eteiskorvakkeeseen ja aortan kaareen, josta saattaa irrota plakkeja ja hyytymiä.

Sydämen ultraäänitutkimuksen käyttö aivoinfarktin diagnostiikassa on koko ajan lisääntynyt. Jos aivoin-farktin syy on eteisvärinä, ei sydämen ultraäänitutkimuksen tuomaa infor-maatiota välttämättä tarvita hoito-päätöksiin, esimerkiksi verenohen-nushoidon aloittamiseen.

Sydämen kuvantaminen tietoko-netomografialla tai magneettitutki-muksella on vielä tarkempi mene-telmä, mutta ne eivät ole toistaiseksi vakiintuneet laajempaan käyttöön aivoinfarktipotilaiden tutkimuksina.

16 AVH 2/2012

OIREET VOIVAT VIITATA SYDÄMEEN

Sydänperäiseen aivoinfarktiin sopivia oireita ja löydöksiä ovat äkillinen ja nopeasti huippunsa saavuttava oireisto, tajunnan heikentyminen infarktin alussa, oireiden nopea korjaantuminen sekä eri puolilla aivoja ja mahdollisesti muissa elimissä ilmenevät infarktit. Myös äkillinen nä-kökenttäpuutos, toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) ja puheen tuoton häiriö ilman muita oireita ovat melko tavallisia sydänperäisen aivoinfarktin oireita. Sydänperäinen aivoinfarkti voi saada vahvistusta myös aivojen kuvantamislöydöksistä.

SYDÄNPYSÄHDYS EI YLEENSÄ OLE AIVOINFARKTIN SYY

AVH-lehdessä on aiemmin käsitelty myös sydänpysäh-dyksen aiheuttaman verenkierron pysähtymisen vaiku-tuksia. Näistä pelätyin on laaja-alainen aivovaurio, joka voi olla toipumisen esteenä. Ensihoidon ripeä toiminta ja toisaalta teho-osastoilla toteutettava viilennyshoito ovat vähentäneet sydänpysähdyksen aiheuttamaa aivovau-riota.

Sydänpysähdys ei yleensä aiheuta aivoinfarktia, vaan ainoastaan osa aivosoluista tuhoutuu etenkin hapen-puutteelle herkimmillä alueilla. Niihin kuuluu muun muassa ohimolohkon sisäosissa sijaitseva muistikeskus, jonka vaurioitumisesta johtuu tavallisin sydänpysähdystä seuraava oire, lähimuistin häiriö.

Vaikeammissa tapauksissa ilmenee eriasteista henki-sen tason laskua sekä liikuntakyvyn heikkenemistä, eri-tyisesti tasapainoa ja tarkkuutta vaativat liikkeet voivat häiriytyä. Alkuvaiheessa todettavat aivotoiminnan häiriöt voivat näyttää vaikeilta, mutta ne ovat kuitenkin joka toi-sella potilaalla täysin ohimeneviä. Toipuminen voi viedä kuukausia ja siihen voi olla mahdollista vaikuttaa kuntou-tuksella.

Aivoverenkierto riippuu sydämen toiminnasta, jonka häiriöt voivat johtaa aivoverenkiertohäiriöön useammalla eri mekanismilla. Akuutissa aivoinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen, sydäninfarktin ja rytmihäiriöiden riski on lisääntynyt.

Sydämen ja aivojen välinen vuorovaikutus on keskei-nen elementti AVH-potilaan tutkimuksessa ja hoidossa. Siksi tehokas hoito edellyttää neurologin ja kardiologin hyvää yhteistyötä.

Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä Turun yliopistollisen

keskussairaalan neurologian klinikalla.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Tehokas 200W

moottori takaa

tasaisen liikkeen!

17AVH 2/2012

Afasian kliiniseen tutkimukseen kuuluu sekä afaattisen häiriön diagnosointi että afaattisen

henkilön toimintakyvyn arviointi. Testien avulla selvitetään, miten kie-len tietotoiminnot sujuvat ja kuinka vaikea-asteinen afasia on. Tällöin tarkastellaan afaattisen henkilön ky-kyä havaita, tunnistaa ja ymmärtää kuulemaansa puhetta, painaa ja pa-lauttaa mieleensä sanoja ja lauseita sekä ilmaista itseään joko puhuen tai kirjoittaen.

Testaustilanteet eivät kuitenkaan kerro, miten afaattiset henkilöt käyt-tävät kieltä erilaisissa puhetilanteissa erilaisiin tarkoituksiin. Tässä artikke-lissa kuvaan, miten kielen käyttötai-toja (kielellistä toimintakykyä) on mahdollista arvioida kertomistehtä-vän avulla. Kielenkäytön tarkka kuva-us sekä paljastaa afaattisen puhujan taidot että tuo esille myös sellaisia

ongelmia, jotka eivät tule esiin tes-teissä.

KIELELLÄ TUOTETAAN KOLMENLAISIA MERKITYKSIÄ

Mitään vakiintunutta menetelmää kielen käyttötaitojen arviointiin ei ole. Kielitieteilijä Michael Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kieliteoria on kuitenkin osoittautu-nut hyödylliseksi. Teorian mukaan ihminen voi kielensä avulla tuottaa erilaisia merkityksiä. Nämä jaetaan kolmeen luokkaan: interpersonaa-liset, ideationaaliset ja tekstuaaliset merkitykset.

Suomeksi sanottuna interperso-naaliset merkitykset muodostuvat vuorovaikutuspuheessa. Ne kertovat puhujien rooleista ja asenteista. Idea-tionaaliset merkitykset ovat puoles-

taan ympäröivän maailman ja sisäi-sen ajattelumaailmamme kuvauksia: mitä on olemassa, mitä joku tekee jol-lekin tai mitä ajatellaan ja tunnetaan. Tekstuaalisilla merkityksillä tarkoite-taan sitä, miten sanoilla ja lauseilla tuotetaan puhuttuja tai kirjoitettuja viestejä. Jotta viesti olisi ymmärrettä-vä, sen tulee rakentua tietyllä tavalla. Esimerkiksi kertomuksessa tulee olla alku, keskikohta ja loppu.

Seuraavalla sivulla näkyvät esi-merkit ovat peräisin tutkimuksesta, jossa puhujien tehtävänä oli raken-taa suullinen kertomus kuvasarjan perusteella. Kuvasarjana käytettiin erästä Henning Dahl Mikkelsenin Ferd’nand-sarjakuvaa. Se kertoi mie-hestä, joka kylvää maahan siemeniä ja haaveilee sadosta. Pellolle tulee kuitenkin lintuja, jotka nokkivat sie-meniä maasta. Sen takia mies raken-taa linnunpelättimen, jota linnut ei-

AN

NA

-MA

IJA K

OR

PIJA

AK

KO

-HU

UH

KA

Afaattisen henkilön kielellisten taitojen arviointi

Kielellinen toimintakyky voidaan määritellä taidoksi käyttää sanoja ja lauseita vuorovaikutuksen luomiseen ja ylläpitämiseen, maailman kuvaamiseen ja

viestien rakentamiseen.

Turussa kokoontuvan afaattisten henkilöiden Juttu-tupa-kurssin ryhmäläiset keskustelevat Ferd’nand-sarjakuvan tapahtumista.

Han

ne It

ärin

ne

18 AVH 2/2012

vät kuitenkaan pelkää. Lopuksi mies kiskoo pelättimen maasta ja alkaa huitoa sillä lintuja pois pellolta.

ROOLIT VUOROVAIKUTUSPUHEESSA

Vuorovaikutuspuhetta tarkasteltaes-sa huomio kiinnitetään muun muassa siihen, kykeneekö puhuja ottamaan – ja antaako keskustelukumppani hänelle – tiedon pyytäjän roolin vai jääkö hänelle aina tiedon antajan eli kysymyksiin vastaajan rooli. Tämän lisäksi tarkastellaan, miten puhuja suhtautuu omaan suoriutumiseensa (esimerkki 1) ja kuinka varmoja tai

epävarmoja väittämiä hän tuottaa.Epävarmuudesta kertovat esi-

merkiksi kyseleminen, jossittelu ja niinkuttelu (”oliskohan se semmo-nen näyttäs niinku olis”) sekä erilai-set varauksiksi kutsutut ilmaukset (”varmaan joku semmonen”). Myös naurulla on tärkeä tehtävä: se kertoo puhujan tietävän, että hänen ilmauk-sensa ei ole aivan odotuksenmukai-nen. Kaikilla näillä keinoilla afaattinen puhuja pyrkii säilyttämään kasvonsa tilanteessa, jossa tutkitaan juuri sitä, mikä hänelle on vaikeaa eli puhumis-ta.

Esimerkki 1 osoittaa, että puhuja pystyy ilmaisemaan oman käsityk-

sensä siitä, kuinka tehtävä sujuu: hän sanoo olevansa huono puhuja. Hän on myös epävarma tulkitessaan ku-via (”onko se tuol semmosia pieniä”), eikä tapahtumien kuvaaminen oikein onnistu sananlöytämisvaikeuden vuoksi. Epävarmuudesta kertovat il-maukset ovat erittäin tyypillisiä myös sellaisten henkilöiden kertomuksissa, joilla on lievä afasia (esimerkki 2).

MAAILMAN KUVAAMINEN

Maailman kuvaamisen taitoa arvioi-taessa tarkastellaan, miten puhuja ni-meää henkilöt ja muut oliot substan-tiivien avulla, miten hän kuvaa tekoja

ESIMERKITEsimerkeissä /-merkkien välissä on puheessa taukojen väliin jäävä ilmaus.

1. Suhtautumisen ilmaiseminen onnistuu myös vai-keassa afasiassa.no se nyt tekee tuossa työssä om-mää / onko se tuoll o nyt tiälä o-o semmosia pieniä / jah / tää o sitte mitä sillä kuvittelee tuolla / pieneviä hommia ja / sitte o ver eikun nuo / ku mää on mää on hu huono huono / pu-humassa tässä

2. Paljon epävarmuuden ilmauksia lievästi afaatti-sen puhujan kertomuksessa.siellä on niinku se niinku se jotain istut istuttais tossa sitte toi toi on ainaki tossa noi ja / ja tää onko tääh / onko tää sitte / juu siin on lapio tommonen se on / kai se jotain on istuttamassa jotain tossa / mutta mitä se sitten kuvittelleeko se / joo se kuvittellee tietysti että hänel hän saa tommosia hedelmiä sitten niin kovasti

3. Maailman kuvaaminen käy mahdottomaksi vai-kean kielellisen muistihäiriön vuoksi (A tarkoittaa afaattista puhujaa ja T tutkijaa, [ tarkoittaa, että puhujat puhuvat päällekkäin).A: j-jo / tässä sitte se i / o se i-isk-k mikä se o-on / (na-puttaa kuvaa) tota / (naputtaa kuvaa) tota totaT: no nii justiinsa A: tota (--) [ totaT: [ yhm A: sitäT: elikä ne linnutA: joo [sit linnut linnut joo et ta taa tampe(--) jaa-a jaahaT: [linnut taas tulee yhm A: j-ja / ja täällä / täällä kans / on nuo / (naputtaa kuvaa) j-ja yhm / ei voi / ei voi he he

4. Sujuvastikin puhuvan afaattisen henkilön ker-tomusta voi olla vaikea ymmärtää erikoisten sana-muotojen vuoksi.ja sitten tuota / tässä on täänen ö-ö toinen jo onnes-saan sillä kattoo sitä sitä ulkopaita / ja sitten tuota / joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit tukkaamaan sitä

5. Kertomuksen maailman toimijoitten tekojen ja ajatusten kuvaaminen sujuu lievässä afasiassa.ja sitte tuota / sitten se tuota ä-ä / yks kaks nii ajattelee että se pistää variksem pelättimen sinne ja pistää se tuohon noin / ja sitten / se lähtee pois sieltä nyt sitten ja aattelee että nyt ne varikset ei tuu enää

6. Lievästi afaattisen puhujan tiivis tarina toteutuu kertomuskieliopin mukaisesti.Alkutilanne:no tää ainaki ny / yhm / se kylvää jotaki tonne / ja sitte se kuvittelee että e- saa kaikenlaisia tommosia hienoja / tavaroita sieltä ku se kylyvääTapahtumat käynnistyvät:ja sitt /sitte siihe tulee (-) / n-nuo varikset tai harakat kumpia ne nyt sitte onRatkaisuyritys:ja sitte tuota / sitten se tuota ä-ä / yks kaks nii ajattelee että se pistää variksem pelättimen sinne ja pistää se tuohon noin / ja sitten / se lähtee pois sieltä nyt sitten ja aattelee että nyt ne varikset ei tuu enääLopputulos:sitte se kattoo i-ikkunasta nii siell on taas variksia ihan täynnä / ja sitten se menee sinne takasi ja sitte no eipä muuta ku että se heittelee / tolla variksem pelättimellä kaikki noi varikset pois

Esimerkit ovat peräisin kirjoittajan väitöskirjatutkimuksesta, joka on luettavissa

verkkosivulla: http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1469-5.

19AVH 2/2012

ja tapahtumia verbirakenteiden avulla ja miten nämä tapahtumat sijoittuvat aikaan ja paikkaan monenlaisin adverbein ja adverbiaalirakentein.

Vaikeasti afaattisen puhujan on usein vaikea saada käyttöönsä ja pitää mielessään täsmällisiä sanoja, joilla kuvaisi tapahtumia (esimerkki 3), tai sitten sanamuodot muuntuvat niin, ettei kuulija ymmärrä puhujan ilmauk-sia (esimerkki 4). Sen sijaan lievästi afaattisilta puhujilta kertomuksen maailman toimijoitten tekojen ja ajatus-ten kuvaaminen voi sujua hienosti sanojen hakemisesta huolimatta (esimerkki 5).

KERTOMUKSEN RAKENTAMINEN

Tekstin rakentamista arvioidaan sen perusteella, miten puhuja liittää lauseita toisiinsa erilaisin sidoksin (ja, sit-ten, mutta). Lisäksi tekstin rakennetta on mahdollista kuvata niin sanotun kertomuskieliopin avulla. Se tar-koittaa, että tutkitaan, muodostuuko kertomukseen selkeä aloitusjakso, tapahtumien käynnistymisjakso ja tapahtumisen seurauksia kuvaava loppujakso (esimerk-ki 6).

Kun puhujalla on suuria sanojen löytämisen vaike-uksia, tarinasta jää puuttumaan kuulijalle tärkeää tie-toa. Erityisen tärkeätä on esitellä kertomuksen henkilöt (kenestä tarinassa on kyse) ja kuvata, miksi tapahtumat käynnistyvät. Ilman tätä tietoa kuulija joutuu pinniste-lemään seuraavien tapahtumien ymmärtämiseksi. Jos lisäksi lauseet eivät liity toisiinsa selkein sidoksin tai ku-vaa tapahtumia aikajärjestyksessä, kertomuksen tapah-tumien syitä ja seurauksia voi olla vaikea hahmottaa.

KIELENKÄYTÖN KUVAUKSESTA KUNTOUTUKSEN TAVOITTEISIIN

Esittämäni kielenkäytön tarkastelun perusteella on mahdollista asettaa kuntoutukselle erityisiä tavoitteita. Ensinnäkin afaattiselle puhujalle tulee tarjota mahdolli-suus tasapuolisesti kyselijän ja vastaajan rooleihin.

Toiseksi tavoitellaan ilmaisun epävarmuuden vähe-nemistä sanojen löytämisen vahvistumisen kautta. Eri-tyisesti on syytä vahvistaa verbien (teonsanojen) käyt-töä, koska niiden avulla muodostetaan lauseita – ja lau-seet taas ovat edellytys omien ajatusten ilmaisemiselle.

Kun arkisten tapahtumien kuvaaminen on hankalaa, tavoitteeksi voidaan ottaa se, että puhuja oppii toteut-tamaan kertomuksen keskeisen rakenteen: kuka teki mitä, mitä sitten tapahtui ja miten kaikki päättyi.

Kirjoittaja on puheterapeutti, Tampereen yliopiston lo-gopedian professori ja Helsingin yliopiston dosentti.

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan, joka on luettavissa verkkosivulla:

http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1469-5.

Tekstiä on toimituksen käytössä

20 AVH 2/2012

Stroke-ryhmään kuuluvat tällä hetkellä seuraavat kansanedus-tajat:

Anneli Kiljunen (koollekutsuja), Eeva-Johanna Eloranta, Ari Jalo-nen, Johanna Jurva, Arja Juvonen, Katri Komi, Merja Kuusisto, Maria Lohela, Lea Mäkipää, Merja Mäki-salo-Ropponen, Lasse Männistö, Petteri Orpo, Leena Rauhala, Sari Sarkomaa, Kimmo Sasi, Arto Sato-nen, Jouko Skinnari, Hanna Tainio, Lenita Toivakka, Raija Vahasalo ja Anne-Mari Virolainen.

Lähetimme ryhmän jäsenille kol-me kysymystä. Esittelemme tässä Stroke-ryhmän saamiemme vas- tausten kautta. Vastaamatta jätti kuusi edustajaa. Vastaajan tiedoissa mainitaan nimi, puolue, aloitusvuosi kansanedustajana sekä kotipaikka.

ANNELI KILJUNENryhmän koollekutsuja

SDP, 2003, Lappeenranta

1. Lähdin toimintaan lähipiirissä olleen AVH-sairauden ja kuntoutuk-sen myötä. Riski sairastua AVH-sai-rauksiin on suuri ja Suomessa on hy-vät edellytykset kehittää laadukasta hoitoa.

2. Myönteistä on esimerkiksi ennaltaehkäisyn painottaminen, terveyden edistäminen, kuntoutus-suunnitelman ja lääkinnällisen kun-toutuksen vahvistaminen.

3. Hoito ei toteudu tasavertaises-ti, joten työ on kesken. AVH-hoito on mahdollista nostaa parempaan ase-maan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhtey-dessä. Valtion ohjauksella voidaan kehittää AVH-kuntoutusyksiköitä kes-kittäen monialainen ja vahva osaa-minen. Näin potilaat saavat parhaan mahdollisen hoidon. Myös uuden terveydenhuoltolain myötä valtio voi ohjata vaikuttavaan hoitoon eri alueilla sekä vahvistaa osaamista.

EEVA-JOHANNA ELORANTASDP, 2011, Turku

1. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yksi yleisimpiä kansansairauksiamme. Ha-luan pysyä ajan hermolla AVH-tutki-muksen ja -hoidon suhteen.

2. Mahdollisuudet hoitoon ja kun-toutukseen, etenkin varhaiskuntou-tukseen, paranevat olennaisesti. Tär-keää on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon yhteistyö paranee. Kunnan vastuulle tulee laa-tia potilaalle hoito-, kuntoutus- ja pal-velusuunnitelma, jonka laatimisessa asiakas on mukana ja häntä kuullaan.

3. Potilaiden valinnanmahdol-lisuuksien parantuessa myös poti-laiden tasavertaisuus asuinpaikasta riippumatta paranee. Tärkeää on myös se, että kunnan tulee hankkia palvelut asiakkaalle sieltä missä niitä on tarjolla, jos se ei itse pysty niitä tarjoamaan.

JOHANNA JURVAPerussuomalaiset, 2011, Vantaa

Eduskunnan AVH-aktiiviset eli Stroke-ryhmä esittäytyy

Aivoliiton aloitteesta vuonna 2004 perustettu Stroke-ryhmä muodostuu kansanedustajista,

jotka ovat kiinnostuneet edistämään aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) liittyviä asioita.

KYSYMYKSET: 1. Miksi haluat toimia Stroke-ryhmässä?2. Millaisina näet uuden ter-veydenhuoltolain vaikutukset AVH-potilaiden kannalta, eri-tyisesti heidän hoidossaan ja kuntoutuksessaan?3. Miten näet valtion mahdol-lisuuden ohjata hoidon ja kun-toutuksen toteuttamista niin, että potilaiden tasavertaisuus toteutuu asuinpaikasta ja iästä riippumatta?

Hen

rik K

ettu

nen

Eija

Har

tem

aa

21AVH 2/2012

1. Opiskellessani lähihoitajaksi olin opettavaisella ja ajatuksia herät-tävällä työharjoittelujaksolla neuro-logisella osastolla. Stroke-ryhmä on tähän luontevaa jatkoa.

2. Uusi terveydenhuoltolaki on mielestäni pääosin hyvä. Laki vel-voittaa julkista terveydenhuoltoa järjestämään kuntoutusta ja tarvitta-essa hankkimaan sen ostopalveluna, kuntoutussuunnitelmaa unohtamat-ta. Positiivisena asiana potilas kokee eheän kuntoutusketjun.

3. Asuinpaikka ei saa määrittää hoidon ja kuntoutuksen laatua ja saa-tavuutta. On tärkeää aloittaa kuntou-tus jo sairauden akuutissa vaiheessa sairaalassa ja luoda selkeä kuntoutus-suunnitelma tulevaisuuteen.

ARJA JUVONENPerussuomalaiset, 2011, Espoo

1. Työskentelin aiemmin Töölön sairaalan neurologisella osastolla. Siellä opin, mitä kaikkea ihmiselle voi sattua ja kuinka nopealla hyvällä hoi-dolla päästään hyviin tuloksiin. Lähi-piirissä on myös ollut AVH:n sairasta-neita ja olen nähnyt myös työikäisten voivan sairastua. Ennaltaehkäisy ja valistustyö on tärkeää elintapojen osalta. Jokainen AVH-tapaus on uh-ka uhrilleen ja voi invalidisoida koko loppuelämäksi. Onneksi hoitotulok-set kehittyvät koko ajan. Vanhusten aivoverenkiertohäiriöt lisäävät laitos-päiviä ja aiheuttavat toimintakyvyn laskua.

2. Terveydenhuoltolaki jättää avoimet mahdollisuudet hyvälle AVH-tapausten ensihoidolle ja kun-toutukselle, mutta toivoisin siihen lisää konkretiaa. Suositusten tasolle jääminen ja haluttomuus priorisoida AVH-hoitoa nykyistä enemmän kas-

vattaa alueellista eriarvoisuutta. 3. Maantieteellinen eriarvoisuus

on suurta, koska hoidon ja etenkin kuntoutuksen resurssit ovat jakau-tuneet epätasaisesti. Suurten ja kes-kitettyjen yksiköiden kehittämisen lisäksi on erityisen tärkeää huolehtia tasa-arvoisesta hoitoon ja kuntou-tukseen pääsystä. Valmius pikaiseen hoidon arviointiin ja potilaan diag-noosiin on tärkeää AVH-potilaan jat-kokuntoutuksen ja toipumisen kan-nalta. Tarvitaan siis osaamista myös paikallistasolla. Velvoittavan lainsää-dännön tärkeys olisi myös huomioi-tava. Kuntoutuksen osa-alueita tulisi siirtää pysyvämmin/laajemmin Kelan vastuulle. Esimerkiksi nyt Kela suun-nittelee lopettavansa sopeutumis-valmennuskurssien rahoittamisen vuoden 2013 jälkeen, vaikka väestön ikääntyessä AVH-tapauksiin pitäisi päinvastoin panostaa enemmän. AVH on myös mittava työikäisten sairaus, joten hyvään hoitoon ja kuntoutuk-seen kanavoidut resurssit maksavat itsensä takaisin. Kannan huolta myös lääkärihelikoptereiden rahoitusvas-tuun siirtymisestä valtiolta kunnille, koska helikopteri on ensihoidossa korvaamaton nopeutensa vuoksi.

KATRI KOMIKeskusta, 1999, Joroinen

1. On hyvä saada tietoa aiheesta päättäjänä. Tuttavanikin on kohdan-nut ongelmia hoidon saannissa ja asi-an ottamisessa vakavasti. Alueellinen tasa-arvo kiinnostaa keskustalaisena kansanedustajana.

2. Uusi laki on tarkentanut ja tiu-kentanut hoitoa sekä kuntoutusta koskevia säädöksiä. Kuntien vastuu-ta on lisätty ja potilaiden valinnan-vapautta kasvatettu. Perustervey-

denhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön ja asiakaskeskeisyyteen on kiinnitetty huomiota niin, ettei palveluketju katkeaisi. Uudistuksilla on parannettu sekä toivottavasti ta-savertaistettu myös AVH-potilaiden asemaa.

3. On huolehdittava, ettei keskite-tä liikaa. Valtio voi vaikuttaa tukemal-la kuntien tasavertaista kehittymistä sekä velvoittamalla palveluiden jär-jestämiseen lainsäädäntöteitse ja takaamalla siihen riittävät resurssit. Koulutus- ja neuvontapalveluita tu-lee olla saatavilla.

MERJA KUUSISTOSDP, 2007, Tuusula

1. Ryhmässä saan viimeisimmän tiedon AVH-sairauksista sekä aihee-seen liittyvistä asioista. Minusta on tärkeää, että AVH-potilaat saavat tasa-arvoisesti riittävän ja asianmu-kaisen ensihoidon ja kuntoutuksen.

2. Lain vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Vaikutukset nähdään lähi-vuosina, kun lain toteutumista val-votaan ja seurataan. Näen kuitenkin, että laki ajankohtaistaa terveyden-huollon lainsäädäntöä vastaamaan paremmin AVH-potilaiden tarpeita.

3. Tämä on haasteellinen tehtä-vä, mutta valtio pyrkii kaikin keinoin turvaamaan jokaiselle tasavertaiset mahdollisuudet tarvittavaan hoitoon ja kuntoutukseen.

Sirp

a Pö

lläne

n

Foto

Saa

renh

eim

o

Ilkka

Koi

stin

en

22 AVH 2/2012

MARIA LOHELAPerussuomalaiset, 2011, Turku

1. Äitini sairastui aivoverenkierto-häiriöön 45-vuotiaana ja olen nähnyt sairauden arjen sekä haasteet, joita sairastunut yhteiskunnassa kohtaa. Minulla ei ole ammatillista taustaa, vaan olen kiinnostunut aiheesta omaisen näkökulmasta.

2. ja 3. Potilaiden tasavertaisuus iästä ja asuinpaikasta riippumatta on tärkeä ja ehdottomasti tavoittele-misen arvoinen asia, mutta hankala toteuttaa. Pelkät maantieteelliset etäisyydet hankaloittavat potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Uuden lain kuntoutusta korostava sisältö on hyvä, mutta se vaatii paneutumista kunnilta. Paljon on kiinni siitä, millai-set tiedot, taidot ja suuntautuneisuus henkilökunnalla on. Yhteiskunnan tu-lisi olla aktiivinen sairastuneisiin päin, sillä akuuttivaiheen jälkeen tilanne voi olla niin hankala, ettei sairastunut osaa hakea palveluita, joihin hän on oikeutettu. Kaikilla ei ole läheisiä tu-kenaan. Valtion on seurattava hoidon ja kuntoutuksen toteutumista ja puu-tuttava ongelmiin, jos niitä ilmenee.

MERJA MÄKISALO-ROPPONEN

SDP, 2011, Joensuu

1. Neurologiset potilaat ovat sy-däntäni lähellä. Olin kahdeksan vuot-ta osastonhoitajana neurologisella kuntoutusosastolla, jossa suurin osa potilaista oli AVH-potilaita. Muisti-liiton puheenjohtajana seuraan sy-dän- ja verisuonisairauksien hoidon ja kuntoutuksen kehitystä.

2. Terveydenhuoltolaki on hyvä, mutta sen jalkauttaminen kesken. Informaatio-ohjausta tarvitaan edel-leen.

3. Valtio ohjaa toimintaa lain-säädännön ja osittain resurssoinnin kautta. Tasavertaisuus ei tarkoita, että palvelut ovat kaikkialla samalla tavalla järjestettyjä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Hoidolle ja kuntoutukselle on asetettava selkeät kriteerit, joiden toteutumista STM, Valvira ja AVI:t osaltaan valvovat.

SARI SARKOMAA Kokoomus, 1999, Helsinki

1. Terveydenhuoltoalan am-mattilaisena haluan olla tiiviisti vai-kuttamassa terveydenhuoltoalan kysymyksiin. Ryhmässämme saa vii-meisimmän tiedon ajankohtaisista asioista.

2. Keskeinen tavoite terveyden-huoltolain uudistamisessa oli, että palvelut ovat oikea-aikaisesti saata-vissa. Aivovaurioiden hoidon ja kun-toutuksen tasavertaisessa toteutumi-sessa on vielä paljon tehtävää.

3. Jatkamme työtä tasavertaisuu-den edistämiseksi. Asia on yksi kun-ta- ja palvelurakenneuudistuksen painopiste.

KIMMO SASIKokoomus, 1983, Tampere

1. Kokemukseni AVH-tapauksista ja sairastaneiden kuntoutuksesta tuntuvat läheisiltä.

2. Uskon, että sillä on myönteinen vaikutus, mutta haluan asiasta lisätie-toa asiantuntijoilta.

3. Koska päätösvalta on kunnilla, eivät ohjeet voi olla ehdottoman si-tovia. Viranomaisten pitää kuitenkin valvoa, että kansalaisten perusoikeu-det toteutuvat. Työterveyshuollossa nopea kuntoutus on maksajien etu.

ARTO SATONENKokoomus, 2003, Sastamala

1. Haluan toimia Stroke-ryhmäs-sä, koska lähipiirissäni on ollut AVH-potilaita ja tunnen asian sitä kautta omakohtaisesti.

2. Näen uuden terveydenhuolto-lain vaikutukset positiivisina, koska ohjeet kuntoutuksesta ja sen järjes-tämisestä on tuotu asetuksesta lain tasolle. Jatkossa ei siis pitäisi olla väliinputoajia, vaan kaikki kuuluvat joko hoidon tai kuntoutuksen piiriin. Näen myönteisenä myös sen, että kuntoutuksessa oleva täytyy ohjata asianmukaiseen sairaanhoitopiiriin, mikäli hänen oma kuntansa ei pysty oikeanlaista kuntoutusta järjestä-mään.

Edus

kunt

aO

lli U

rpel

aa

Jere

Hie

tala

Juha

Som

pinm

äki

23AVH 2/2012

3. Tasavertaisuus lisääntyy jo nyt uudistuksen ensimmäisessä vaihees-sa, kun potilaalla on mahdollisuus valita oman kunnan terveysasemista. Kehitys voimistuu entisestään 2014, kun potilas voi valita perustervey-denhuollon koko maan terveysase-mista.

HANNA TAINIOSDP, 2011, Tampere

1. Olen lääketieteen tohtori ja asiantuntijaylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Eduskunnassa olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen sekä Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja ja eduskunnan munu-ais- ja maksaryhmän puheenjohtaja. Stroke-ryhmään kuulun, koska on hyvä hakea yhteistyömahdollisuuk-sia eri ryhmien välillä. Aihe on myös toki tärkeä.

2. Terveydenhuoltolaki painottaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, po-tilaan oikeutta lääkinnälliseen kun-toutukseen, terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä, kun puhu-taan aivoverenkiertohäiriöistä ja niitä sairastavista potilaista.

3. Kuntauudistuksen sekä sosiaa-li- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite on taata kaikille asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta yhtäläiset palvelut.

LENITA TOIVAKKAKokoomus, 2007, Mikkeli

1. Aivoverenkiertohäiriöt ja ai-vovammat vaikuttavat vuosittain yli kymmenen tuhannen suomalaisen elämään – päivittäin sairastuvien määrä nousee useisiin kymmeniin. On tärkeää, että teemme yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja saamme ajantasaista tietoa sairaudesta. Edus-kunnan Stroke-ryhmässä olemme tämän tiedon äärellä ja voimme vai-kuttaa asioiden edistämiseen.

2. Uusi laki vahvistaa kuntoutuk-sen asemaa. Asiantuntemuksesta vastaa julkinen terveydenhuollon yksikkö. Lisäksi lain velvoitteen mu-kaisesti potilaalle on laadittava muun muassa hoito-, kuntoutus- ja palvelu-suunnitelma.

3. Ihmisten asuinpaikalla tai iällä ei tulisi olla vaikutusta kuntoutukseen pääsyyn tai sen laatuun. Palveluiden saatavuudessa ja tasavertaisuudes-sa on kuitenkin edelleen puutteita. Kuntauudistuksen yhteydessä uudis-tetaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Tällä uudistuksella halutaan nimen-omaan turvata laadukkaat ja tasaver-taiset palvelut kaikille.

RAIJA VAHASALOKokoomus, 1999, Kirkkonummi

1. Olen ollut pitkään Suomen Sydänliiton luottamushenkilönä eri tehtävissä sekä liiton että piirin tasol-la ja sydän- ja verisuonitaudeista on molemmissa kysymys.

2. Uusi terveydenhuoltolaki pyr-kii parantamaan hoitoon pääsyä, neuvontapalveluja ja kuntoutuksen saamista. Palvelujen koordinointia ja oikea-aikaisuutta sekä asiakaslähtöi-syyttä korostetaan.

3. Tarvitaan tiukkaa lainsäädän-töä, valvonnan tehostamista sekä vahvoja sanktioita, jos tasavertainen hoito ei toteudu.

ANNE-MARI VIROLAINENKokoomus, 2007, Lieto

1. Minulla on kokemusta Aivolii-ton hallituksesta, ja seuraan mielel-läni Stroke-ryhmälle läheisiä asioita.

2. Minusta on myönteistä, että hoidon järjestämiseen on nyt entis-tä selkeämmät ja kaikkia koskettavat ohjeet. Potilaan oikeus kuntoutuk-seen paranee myös sitä kautta, et-tä vastuu maksajan selvittämisestä siirtyy kuntien ja Kelan välisiin kes-kusteluihin. Laki antaa hyvän perus-tan hoidon järjestämiselle kunnissa. Käytännössä olennaisessa roolissa on myös eri hoitoyksiköiden välinen yhteistyö ja erityisasiantuntemuksen jakaminen diagnoosien tekemisessä ja oikean hoidon määrittelemisessä.

3. Valtion roolina on määritellä kuntien velvollisuudet ja turvata osal-taan myös mahdollisuudet niiden täyttämiseen. Tällä hetkellä isoimpia hankkeita tältä osin on luonnollisesti kuntauudistus. Tavoitteena on, että samantasoiset palvelut pystytään toteuttamaan kaikkialla maassa ja että hyvä hoito saadaan taattua aina myös niissä tapauksissa, joissa vaadi-taan perustason ylittävää tietämystä ja osaamista.

Paul

a M

yöhä

nen

Raun

o Jo

hans

son

/ Stu

dio

Pixa

rt

24 AVH 2/2012

KOLU

MN

ILE

NIT

A T

OIV

AK

KA

Terveys on tärkeä arvo meille kaikille. Erityisen arvokkaaksi sen tuntee, kun se heikkenee tai sen on vaarassa menettää. Kun sairastuminen

kohtaa perheen, on tärkeintä, että hoitoa on helposti saatavilla. Mitä vaikeammasta sairaudesta on kyse, sitä tärkeämpää on, että hoito on varmasti laadu-kasta ja osaavaa. Hoidon laatu menee jopa hoidon läheisyyden edelle.

Aivoverenkiertohäiriössä oikea-aikainen hoito on ratkaisevan tärkeää. Suomessa saamme pääosin hyvää ja luotettavaa terveydenhoitoa. Kuitenkin täl-läkin hetkellä hoidon laatu vaihtelee, eivätkä potilaat ole tasa-arvoisia saamansa hoidon suhteen. Myös mahdollisuus päästä kuntoutukseen vaihtelee. Kun-toutuksen merkitystä aivoverenkiertohäiriön sairas-taneille ei voi korostaa liikaa.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on suurten muutosten edessä. Haasteet kasvavat, kun väestöm-me ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa. Samaan aikaan, kiitos kehittyvän lääketieteen, uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä otetaan käyttöön eri potilasryhmien arjen helpottamiseksi.

Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa keskeisenä osa-na kuntauudistusta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusuudistuksen. Tämä on välttä-mätöntä, jotta voimme jatkossa turvata tasavertaiset terveydenhoito-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelut eri puolella Suomea. Tärkein syy kuntauudistustyölle on palvelujen turvaaminen, useammin tarvitut lähem-pänä ja erikoisosaamista vaativat vähän kauempana.

Terveyspalvelut eivät saa kuitenkaan olla vain sai-raudenhoitoa. Vähintään yhtä tärkeitä ovat ehkäise-vät palvelut. Varhain todettu aivoverenkiertohäiriö on kaikkien etu. Panostamalla aiempaa enemmän terveyden edistämiseen saattaa moni vakava saira-us jäädä puhkeamatta. Voimme jokainen vaikuttaa omaan ja läheistemme, erityisesti lastemme, hyvin-vointiin. Se vaatii päätöksen ja tekoja; liikuntaa, ter-veellistä ruokaa ja stressitöntä yhdessäoloa.

Löysin Aivoliiton sivuilta mielenkiintoisen ja mie-luisan sivun: ”Pieni Päätös Päivässä”, joka kannustaa ottamaan ensimmäisen tai sen seuraavan askeleen oman terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi. Kevätauringon paistaessa on ilo vetää lenkkikengät jalkaan ja lähteä kuuntelemaan ja katselemaan, mitä luonnolla on meille kerrottavana.

Lenita Toivakka on kansanedustaja (kok) sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan

ja Stroke-ryhmän jäsen.

Katso myös verkkosivu: www.pienipaatospaivassa.fi.

Paul

a M

yöhä

nen

Pieni päätös päivässä

Panostamalla aiempaa enemmän terveyden edistämiseen saattaa moni vakava sairaus jäädä puhkeamatta.

25AVH 2/2012

Aivoinfarktien hoito toteutuu Suomessa, Norjassa, Tans-kassa, Islannissa ja Ruotsissa

melko hyvin, mutta eteisvärinän yh-teyttä aivoinfarktien syntyyn ei vielä ole mielletty riittävän hyvin. Noin 20 prosenttia aivoinfarkteista johtuu ve-ritulpasta, joka on syntynyt sydämes-sä eteisvärinän takia.

Varsinkin suuri yleisö Pohjois-maissa tarvitsisi tietoa eteisvärinän riskeistä ja opastusta oman sykkeen seurantaa. Norjassa asiaan on jo tar-tuttu ja siellä on muun muassa vietet-ty erityisiä Tunne pulssisi -kampanja-päiviä.

− Tapahtumamme ovat herättä-neet suurta mielenkiintoa, ja ihmisten on ollut helppo oppia sykkeen mitta-us. Suuri ongelma on, että monikaan ei tiedä kärsivänsä eteisvärinästä eli heillä on niin sanottu hiljainen flim-meri, professori David Russel Oslon yliopistosairaalasta kertoi.

− Eteisvärinän tutkimus ja hoito ontuvat, koska lääketieteessä eteis-värinä ikään kuin tippuu kardiologian ja neurologian välimaastoon, profes-sori Mårten Rosenqvist Tukholman Karoliinisesta sairaalasta sanoi.

Eteisvärinää hoidetaan vereno-hennuslääkkeellä, mutta uusia lääk-keitä verenohennukseen on saatu

LIISA

KO

IVU

LA

Eteisvärinäepidemia hiipii Pohjolaan

Eteisvärinä ja sen aiheuttamat aivoinfarktit ovat kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. Syyt kasvuun ovat yhteiset, väestön ikääntyminen ja eteisvärinän ponneton hoito. Näin todettiin pohjoismaisten AVH-

potilasjärjestöjen kokouksessa, joka pidettiin helmikuussa Norjassa.

Eteisvärinän ensimmäinen oire on turhan usein aivoinfarkti. Sen voi

kuitenkin tunnistaa kotikonstein mit-taamalla sykettä säännöllisesti.

− Eteisvärinä eli flimmeri on aivo-infarktin tärkein taustatekijä, mutta suuri osa eteisvärinöistä on oireetto-mia. Jos tunnistaisimme ne, voisim-me antaa potilaille verenohennus-lääkityksen, jolla voidaan tehokkaasti estää infarkteja, Turun yliopistollisen keskussairaalaan kardiologian pro-fessori Juhani Airaksinen kertoo.

Eteisvärinä tuntuu ihmisen syk-keessä epätasaisuutena tai siten, et-tä sydän lyö ilman rasitustakin liian nopeasti. Oma syke on melko helppo löytää ranteesta, jossa valtimo kulkee lähellä ihoa.

Härkätien terveyskeskuksessa aloitettiin keväällä tutkimus, jonka tavoitteena on opettaa alueen yli

vasta viime aikoina. Uudet lääkkeet ovat näyttäneet toimivan hyvin, mut-ta huolena on niiden korkea hinta. Se on selvästi korkeampi kuin nykyisin yleisimmin käytettävällä varfariinilla.

− Tutkimme Tukholman läänis-sä, kuinka paljon löydämme piilossa olleita eteisvärinöitä 75–76-vuotiail-tamme. Tutkimushenkilöt, joita on noin 13 000, mittaavat sykkeensä kaksi kertaa päivässä pienellä sydän-filmi- eli EKG-laiteella, joka rekisteröi tulokset. Ohjaamme tutkimushenki-löitä verenohennushoitoon tarpeen mukaan. Arvioimme, että voimme näin estää vuosittain noin 100 aivo-infarktia, Rosenqvist totesi.

75-vuotiaille, kuinka he voivat itse tunnustella pulssiaan ja tunnistaa sen epäsäännöllisyydet. Tutkimuk-seen on kutsuttu noin tuhat alueella asuvaa ikäihmistä, joista puolet on ilmoittautunut mukaan ohjaukseen.

KAKSI MITTAUSTA PÄIVÄSSÄ

Osallistujia opetetaan tunnustele-maan pulssiaan kaksi kertaa päivässä ja panemaan merkille, jos sykkeessä on jotain tavallisesta poikkeavaa. Jos näin käy, ihminen ohjataan jatkotut-kimuksiin. Pelkkä sykkeen mittaus ei riitä eteisvärinädiagnoosiin, vaan se varmistetaan EKG-tutkimuksella.

Juhani Airaksinen johtaa Härkä-tien tutkimusta ja se tehdään yhteis-työssä Varsinais-Suomen sydänpiirin kanssa. Sydänpiirille tutkimus on samalla osa Aivoliiton, Sydänliiton

ja Diabetesliiton Yksi elämä -hanket-ta, joka alkaa syksyllä Tunne pulssisi -kampanjalla.

− Haluamme tietää, oppivatko vanhemmat ihmiset pulssin tunnus-telun ja löydämmekö sillä aiemmin havaitsemattomia eteisvärinöitä. Jos näin on, pulssin tunnustelusta voisi ehkä tulla seulontamenetelmä, jota kuka tahansa voisi käyttää aivo- ja sydänterveytensä hyväksi, Airaksinen toteaa.

Suomessa arvioidaan olevan lä-hes 100 000 eteisvärinäpotilasta. Häiriö on harvinainen alle 60-vuoti-ailla, mutta lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Aivoille eteisvärinä on aina vaarallista, olipa se sitten jatkuvaa tai satunnaista.

Liisa Koivula toimii Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Aivoliitossa.

Härkätien iäkkäät mittaavat sykettään

26 AVH 2/2012

eResepti on lääkemääräys, jo-ka laaditaan ja allekirjoitetaan sähköisesti. Se tallennetaan

sähköiseen Reseptikeskukseen, jota ylläpitää Kela. Apteekkien tuli ottaa eResepti käyttöön tämän vuoden huhtikuun alkuun mennessä. Julki-sessa terveydenhuollossa käyttöön-oton tulee tapahtua huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityisellä sekto-rilla vuotta myöhemmin. Uuden jär-jestelmän käyttöönotto vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä henkilökun-nalta että asiakkaalta. Aikaa on syytä varata totuttua enemmän terveyden-huollossa ja apteekissa asioimiseen.

Asiakas voi päättää itse, haluaa-ko hän sähköisen eReseptin vai pe-rinteisen paperireseptin. Jos asiakas päätyy paperireseptiin, sen tiedot eivät tallennu Reseptikeskuksen tie-tokantaan.

Asiakkaan valitessa eReseptin, hänelle annetaan suullisen tiedon lisäksi Kelan Näin käytät eReseptiä -esite. Hän saa lisäksi lääkäriltä poti-lasohjeen, johon on kirjattu nykyistä paperireseptiä yksityiskohtaisemmat tiedot lääkkeestä ja sen annostelusta. Samassa yhteydessä hänen asiakas-tietoihinsa tulee merkintä siitä, että hän on saanut suullisen ja kirjallisen tiedon. Tämän jälkeen asiakas saa lääkemääräyksensä aina sähköisenä, ellei toisin pyydä.

Paperiresepti on muistettava pyytää joka kerran erikseen, muuten lääkäri kirjoittaa automaattisesti eRe-septin.

Satu Lukka toimii järjestö- suunnittelijana Aivoliitossa.

Kelan Näin käytät eReseptiä -opas löytyy Aivoliiton verkkosivuilta:

www.aivoliitto.fi/files/1017/Nain_kaytat_eReseptia.pdf.

SA

TU L

UK

KA

Sähköisen eReseptin käyttö laajenee

Lääkehoidon kokonaishallinta voi olla vaikeaa, jos henkilö käyttää useita lääkkeitä ja asioi sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa.

Lääkehoidon tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi kaikki terveydenhuollon

yksiköt ja apteekit ottavat käyttöön sähköisen lääkemääräyksen eli eReseptin. eReseptin

käyttöönotto on lakisääteistä ja toteutuu vaiheittain.

e

26 AVH 2/2012

27AVH 2/2012

eResepti tiivistetysti:• Lääkäri kirjoittaa asiakkaalle eReseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen.• Asiakkaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan asiakasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat asiakkaan suostumuksella.• Asiakas saa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi.• Apteekista lääkkeen voi noutaa asiakas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai asiakkaan Kela-kortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen.• Muihin eReseptiin liittyviin toimiin, kuten asiakkaan lääkityksen selvittämiseen, eReseptin uusimiseen tai mitätöimiseen tai lääkeyhteenvedon saamiseen tarvitaan asiakkaalta kirjallinen suostumus. Suostumuslomakkeita saa apteekeista, terveydenhuollon yksiköistä sekä Kelasta.• Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta eReseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot.• Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle.• Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken.

eReseptin hyödyt kansalaiselle: • Lääkehoidon turvallisuus lisääntyy. • Kokonaislääkityksen hallinta paranee, päällekkäisen lääkityksen ja lääkkeiden haitallisten yhteisvaikutusten riski vähenee. • Hoidon jatkuvuus paranee, kun tieto löytyy nopeasti ja luotettavasti riippumatta siitä, missä terveydenhuollon toimipisteessä asiakas asioi ja lääkityskäytäntöjä voidaan seurata ajantasaisesti.• Nopeuttaa asiointia terveydenhuollossa ja apteekissa. • Asiakas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista ilman paperireseptiä. • Asiakas voi itse tarkastaa tietonsa Reseptikeskuksesta osoitteessa: www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla tai sirullisella henkilökortilla. Yhteenvedon voi saada myös terveydenhuollon yksiköstä tai apteekeista. • Lääkemääräysten uusiminen on joustavampaa: eReseptin uusimista voi pyytää apteekista tai terveydenhuollosta, kun edellisen reseptin määräämisestä tai uusimisesta on kulunut alle 16 kuukautta.• Epäselvästä käsialasta johtuvat tulkintaongelmat lääkemääräyksissä poistuvat. • Sähköistä reseptiä ei voi väärentää eikä sitä voi kadottaa. • Suojattu tiedonsiirto takaa turvallisuuden.

Kysymys: Haluan ostaa hoivapalvelua yksityiseltä yri-tykseltä. Voinko saada kuluista muuta korvausta kuin verotuksen kotitalousvähennyksen? Maksetaanko näistä palveluista arvonlisäveroa?

Vastaus: Ennen palvelujen ostamista on varmistet-tava, että yksityinen palveluntuottaja on rekisteröity aluehallintoviraston yksityisten sosiaalihuoltopalve-lujen antajien rekisteriin. Sosiaalihuoltopalveluihin kuuluvat muun muassa siivous, ruokaostosten teko, kylvetys ja kuljetuspalvelut.

Palveluntuottajan kanssa on tehtävä ostettavista palveluista kirjallinen sopimus sekä kirjallinen palvelu-suunnitelma. Palvelusuunnitelmaan on kirjattava sosi-aalihuollon tarpeen peruste, asiakkaan toimintakyky, palvelujen ja hoidon tarve, palvelujen ja hoidon tavoit-teet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Asiantuntija vastaaArvonlisäverottomat hoivapalvelut

Sopimuksessa pitää yksilöidä mitä palveluja ostetaan ja kuinka paljon. Palvelujen tarve voi aiheutua esimer-kiksi sairaudesta, vammaisuudesta tai ikääntymisestä tai lasten hoitoon liittyvistä syistä.

Edellä mainituin ehdoin asiakkaan yksityiselle pal-veluntuottajalle maksama hinta on arvonlisäverotonta silloin, kun hän maksaa kustannukset kokonaisuudes-saan. Jos kunta on antanut asiakkaalle palvelusetelin, jolla kunta maksaa osan palvelun kustannuksista, on asiakkaan itsensä maksettavaksi jäävä osuus myös ar-vonlisäverotonta.

Lisäksi kokonaan itse maksetuista sosiaalihuolto-palveluista voi verotuksessa tehdä kotitalousvähen-nyksen. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä saa vero-toimistosta.

Lakimies Anu Aalto

28 AVH 2/2012

Hilkka Honkasalon maalaukset pursuavat voimaa. Niissä on väriä, iloa, lämpöä, valoisuut-

ta ja uskoa tulevaan. Maaliskuun ajan teokset välittivät näitä tunnelmia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitiloissa Turun Hirvensalon Meri-Karinassa. Esillä oli lähes 40 Hilkan akvarelli- ja vesivärityötä.

Hilkka teki menestyksekkään kol-mikymmenvuotisen uran vaatesuun-nittelijana ja -kauppiaana Turussa. Vuonna 2000 tämä vaihe elämässä päättyi. Tuolloin 55-vuotiaalta Hilkal-ta löytyi aivokasvain. Kasvain leikat-tiin, mutta toimenpiteen seuraukse-

na hänen oikea puolensa halvaantui. Aivojen vaurioituminen sai aikaan myös afasian.

Toimeliaan, paljon matkustelleen liikenaisen elämässä alkoi uusi vai-he. Sairastumisen jälkeisen taistelun tuntee jokainen saman itse kokenut tai kamppailua läheltä seurannut. Ensin avuttomuus, sitten kuntoutus, pyörätuoli, rollaattori ja lopulta käve-lemään opettelu. Nyt Hilkka kävelee omin jaloin, kepin kanssa ja ilman. Hän on hyvin kiitollinen puhetulkeil-le ja läheisille, jotka auttavat välittä-mään tuntoja ilmeiden ja muutamien sanojen perusteella.

ENSIN MULTA, SITTEN PENSSELI

Aivan ensin uudessa elämäntilan-teessa Hilkka laittoi kädet – tai käden – multaan. Jo pyörätuolissa ollessaan hänen täytyi saada kokea mullan, elä-män kasvun kosketus. Hilkka kuvailee tuon hetken silmät ilosta tuikkien.

Seuraava vaihe oli taiteen teon aloittaminen. Kauneus, värit ja muo-tojen hahmottelu oli tullut tutuksi Honkasalolle jo työssä muodin pa-rissa, mutta maalaamista Hilkka ei ollut koskaan ennen sairastumistaan harrastanut. Oikea käsi ei toiminut, joten pensseli piti ottaa vasempaan käteen. Hilkka itse ei kuitenkaan pi-dä asiaa järin suurena kynnyksenä. Vaikkakin hän oli ”virallisesti” oikea-kätinen, myös vasen käsi oli näppärä jo ennen halvausta. Ja tärkeintähän taiteenteossa on näkemys ja tunne, ei sorminäppäryys.

OPETTAJA KANNUSTI KOKOAMAAN NÄYTTELYN

Maalausharrastus alkoi Turun työväen- opistossa opettaja, kuvataiteilija Eija Ruohon opastuksella. Opettaja on ol-lut keskeinen kannustaja myös näyt-telyn järjestämisessä. Nyt maalaami-nen jatkuu paitsi työväenopistossa, myös Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen kuvataidepiirissä, joka kokoontuu Erityisosaamiskeskus Suvituulessa.

Hilkka on saanut paljon kannus-tusta ja oppia myös kuvataidepiirin ohjaajalta Teea Brunilalta. Harrastus jatkuu luonnollisesti myös kotona ja erityisesti rakkaassa kesäpaikassa Nauvossa. Useimmat Hilkan töistä kuvaavatkin luontoa, kuten kukkia, puita ja merta. Teoksessa nimeltään Hilkan onni hän kiteyttää asian lois-tavissa väreissä hohtavin kukin.

SIS

KO

PE

SO

NE

N

Elämänmuutos sytytti kipinän maalaamiseenHilkka Honkasalo löysi harrastusten kautta uuden elämänilon. Hänen taiteensa avainsanana on voima.

Hilkka Honkasalo näyttelynsä avajaisissa Hirvensalon Meri-Karinassa.

Min

na N

ordl

und

29AVH 2/2012

INSPIRAATIOTA MAAILMALTA

Myöskään matkustelu ei aiemmin jo työnsä puolesta innokkaalta maail-man tallaajalta ole jäänyt. Matkois-ta kertovat muun muassa näkymät Norjasta Jäämeren rannalta. Kymme-nisen vuotta siten taiteilija tutustui Pariisin matkallaan Claude Monet’n teoksiin ja sai erityisesti niiden peh-meydestä uutta innoitusta töihinsä. Läheisiltä tuntuvat myös Vincent van Goghin teosten liike ja ”hulluus”. Kun rumuuden esittää paljaana itsenään, siitä tulee kaunista. Väreissä kiehto-vat paitsi ranskalaisen mestarin Paul Gauguinin, myös kotimaisen taitei-lijan Soile Yli-Mäyryn teokset.

Uusia virikkeitä tarttuu epäile-mättä mukaan myös Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen huhtikuiselta matkalta keväiseen tulppaanien maahan, Hollantiin.

VAHVUUTTA HYVÄKSYÄ HEIKKOUS

Hilkan aika ei kuitenkaan mene vain maalatessa. Puutarhan hoito sujuu puolison avustuksella ja tärkeä har-rastus on myös jooga.

Kaikkein tärkeimmän sisällön elä-mään tuovat puolison ohella luon-nollisesti kolme tytärtä ja neljä las-tenlasta. Myös ystävät ovat tärkeitä. Ystävyyssuhteita ehti syntyä runsaas-ti jo työvuosien aikana. Niiden vaali-minen on sairauden leimaamina vuo-sina kenties tavallistakin tärkeämpää.

Hilkka sanoo taiteen tekemisen opettaneen hänelle ennen kaikkea vahvuutta. Vahvuutta hyväksyä myös se, että on heikko ja tarvitsee apua.

Taiteilijan puoliso Eero osallis-tuu harrastukseen paitsi henkisenä kannustajana, myös konkreettisena terveiden käsien käyttäjänä. Hän on rakentanut puolisolleen maalauste-lineen ja huolehtii taulujen kehystä-misestä.

Pieneltä näyttävillä teoilla voi ol-la mittava merkitys, kertovathan ne välittämisestä, myötäelämisestä ja tuesta. Sitähän vammautunut lähei-siltään parhaimmillaan saa. Eeron tuki puolisolleen on ollut muutenkin käytännönläheistä. Tilanteen ollessa

vaikeimmillaan heti sairastumisen jälkeen, autonkuljettajana työsken-nellyt Eero teki työtään öisin ja huo-lehti puolisostaan päivisin. Muuta-man vuoden jälkeen tilanteeseen toi helpotusta osa-aikaeläke. Nyt Eero on kokonaan eläkkeellä, mutta tekee silti toisinaan aiempaa työtään.

SEURAAVA NÄYTTELY SYKSYLLÄ

Hilkan ensimmäisen näyttely oli jo keväällä 2011, jolloin hänen töitään oli esillä erään ystävän ulkorakennuk-

Hilkka Honkasalon maalauksissa hehkuvat värit ja voima.

Mar

itta

Mel

ande

rM

aritt

a M

elan

der

sessa veneilijöiden suosimassa koh-teessa Nauvossa. Jo tuolloin koke-mukset olivat rohkaisevia ja muuta-mia teoksia myytiinkin. Meri-Karinan tiloissa Hirvensalon saaristomaise-missa työt saivat olla esillä taiteilijalle rakkaassa ympäristössä.

Seuraavan kerran taiteilija Honka-salon töihin voi todennäköisesti tu-tustua syksyllä 2012 Turun työväen-opiston näyttelytiloissa.

Sisko PesonenTurun seudun aivohalvaus- ja

afasiayhdistys ry

30 AVH 2/2012

Kaikkeen kurssitoimintaan kuu-luu nykyisin arviointi. Tämä koskee myös Juttu-tupa-kurs-

seja. Kursseja järjestetään paikalli-sissa työväen- ja kansalaisopistoissa henkilöille, joilla on afasia. Kaikissa opistoissa on käytössä arviointilo-makkeita tai sähköinen arviointi-menetelmä.

AFAATTISILLE OMAT LOMAKKEET

Ovet auki afaattisille -projektissa olemme opistojen lomakkeiden pohjalta kehittäneet omat afaattisille henkilöille sopivat arviointilomak-keet, joita käytetään kaikilla Juttu-tupa-kursseilla. Arviointitietoa käy-tetään ensisijaisesti opistojen omaan kehittämistyöhön samalla tavalla kuin muidenkin kurssien arviointeja. Lisäksi Aivoliitto kerää kopiot arviois-

ta saadakseen itsekin tietoa kurssilais-ten käsityksistä Juttu-tupa-kursseista.

PALAUTE ON POSITIIVISTA

Kurssilaiset arvioivat viimeisellä kurs-sikerralla oman Juttu-tupa-ryhmänsä toimintaa. Arviointien tulokset ovat aina olleet erittäin positiivisia. Osal-listujat kokevat, että kurssi on hyö-dyllinen ja tarpeellinen. He ovat myös olleet erittäin tyytyväisiä opettajiin ja kurssien ohjelmaan.

VIC

TOR

IA M

AN

KK

I

Arviointi osana Ovet auki afaattisille -projektia

Juttu-tupa-kurssien arviointiin on kehitetty kuviin perustuvat lomakkeet. Ne sopivat henkilöille, joilla on afasia. Myös kurssilaisten elämänlaatua tutkitaan Kanadasta koekäyttöön saadulla kyselymallilla. Arviointitieto toimii pohjana

kehittämistyölle.

Han

ne It

ärin

ne

Viisiportainen hymiöasteikko sopii afaattiselle henkilölle paremmin kuin perinteinen arviointilomake.

31AVH 2/2012

KURSSIT SYKSYLLÄ 2012Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit

EspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maa-nantaisin klo 9–11.30, 10.9.–10.12. Ilmoittautuminen kurssikansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813) tai paikan päällä.

Helsinki IHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Per-jantaisin klo 10–12 alkaen 14.9.

Helsinki IIHelsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo 10–12 alkaen 14.9.

KajaaniKajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14–17.30 alkaen 4.9. Ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9–11.30 ajalla 18.9.–28.11.

RovaniemiRovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9–12 ajalla 13.9.–13.12.

TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16 ajalla 4.9.–18.12.

TampereAhjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 16.30–18.45 ajalla 12.9.–14.11. Ilmoittautuminen 27.8. alkaen, p. 044 553 8445 tai ensim-mäisen kurssikerran yhteydessä.

KuopioKuopion työväenopisto, Puistokatu 20, luokka D169. Tiistaisin klo 10–12, ajalla 2.10.–27.11. Ilmoittautuminen p. 044 718 4714 tai ensim-mäisen kurssikerran yhteydessä.

OuluKurssi suunnitteilla Oulun kansalaisopistoon, aikataulu selviää myö-hemmin. Lisätiedot: Victoria Mankki, p. 0400 909 904.

YlivieskaLisätiedot: Armi Parviainen, p. 08 428 541 tai 040 847 8071.

Svenskspråkiga kurser

HelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 13.9.–29.11., torsdagar kl 10–13. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 10.9.–26.11., måndagar kl 10–12.30. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

Ajoittain on ilmennyt väärinkäsi-tyksiä arvioinnin kohteesta. Jatkossa täytyykin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että kurssilaiset to-della ymmärtävät, että he arvioivat opiston kurssitoimintaa eikä liiton tai paikallisyhdistyksen toimintaa.

Yleisesti ottaen kurssilaiset ovat pitäneet arviointilomaketta helppo-käyttöisenä ja selkeänä. Perinteisen arviointilomakkeen sijaan käytetään viisiportaista hymiöasteikkoa, jossa kurssilainen ympyröi tai rastii omaan mielipiteeseen parhaiten sopiva hy-miön.

AIVOLIITON PROJEKTI OPISTOJEN TAUSTATUKENA

Vaikka kurssit ovat opistojen omia kursseja, Aivoliiton Ovet auki -projek-titiimi toimii taustatukena toiminnas-sa ja tarjoaa opettajille koulutusta, ohjausta ja markkinointiapua. Aivo-liitto myös kerää tietoa toiminnasta ja raportoi siitä edelleen hanketta rahoittavalle Raha-automaattiyhdis-tykselle (RAY). Tietoa Aivoliitto kerää myös opettajien arvioinnin kautta. Joka lukukauden lopussa kukin opet-taja arvioi toimintaa ja raportoi kurs-sista liiton projektitiimille. Arviointi-tulokset ja raportit antavat arvokkaan pohjan kurssien suunnittelutyölle.

KEHITTÄMISRYHMÄ ARVIOI MYÖS ELÄMÄNLAATUA

Turun Suvituulessa kokoontuu kaksi Aivoliiton järjestämää Juttu-tupa-kehittämiskurssia. Edellä mainittujen arviointien lisäksi Turun kurssilaisille tehdään kaksi kertaa vuodessa elä-mänlaatukysely. Kyselyn avulla pyri-tään selvittämään afasian vaikutusta elämänlaatuun sekä sitä, mitkä muut tekijät vaikuttavat siihen. Kysely on ensimmäinen, jossa hyödynnetään kuvia arvioinnin tukena. Kyselyssä käytetään Assessment for Living With Aphasia (ALA) -kyselymallia, joka on saatu koekäyttöön kanadalaisesta Aphasia Institutesta.

Victoria Mankki toimii Aivoliitossa projektikoordinaattorina.

32 AVH 2/2012

Rovaniemi

Kuusamo

Kajaani

Kokkola

Seinäjoki

Tampere

Hämeenlinna

SaloHelsinki

JyväskyläJoensuu

Mikkeli

Kouvola

LahtiLappeenranta

Kuopio

KORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄS

AR

I KIV

IMÄ

KI

Terveyden edistämiseen tarvitaan yhteiskun-nan kaikkia sektoreita. Näin todetaan pitkän ai-kavälin terveyspoliittisessa ohjelmassa Terve-

ys 2015. Sen taustana on Maailman terveysjärjestön (WHO) Terveyttä kaikille -ohjelma. Sama pätee liikun-nan edistämiseen. Käytössä on isot voimavarat, jos julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset palvelutuotta-jat saadaan vahvemmin mukaan liikuntalähettiläiksi.

RAKENNEMUUTOKSESSA TARVITAAN UUTTA YHTEISTYÖTÄ

Noin vuosi sitten voimaan tulleessa terveydenhuol-tolaissa velvoitetaan kuntia tekemään hyvinvointi-suunnitelma. Yhdistystoiminta ja yhdistysten liikun-taryhmät ovat osa kuntien hyvinvointipalveluja. Yh-distysten liikuntatoiminta toimii liikunnan sanoman viestinviejänä.

Kuntarakenteen muuttuessa tarvitaan uuden-laista yhteistyötä kuntien liikunta- ja terveyssekto-rin sekä liikuntaseurojen ja -järjestöjen, alueellisten liikuntatoimikuntien ja oppilaitosten kanssa. Näin esimerkiksi muuttotappioalueiden väestölle voidaan järjestää liikuntatoimintaa.

TERVEYSLIIKUNTA TUOTIIN APTEEKKEIHIN

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman, Hengitysliiton ja Apteekkariliiton kehittämishankkeessa Liikkujan Apteekissa paikallisyhdistykset ovat löytäneet uusia kumppaneita. Tavoitteena on tuoda terveysliikunta apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilantei-ta sekä luoda liikunnasta lisäarvo apteekille.

Yhteistyössä Suomen Liikunnan ja Urheilun (SUL) aluejärjestöjen, kuntien sekä yhdistysten kesken ap-teekit järjestävät muun muassa teema- ja testipäiviä, liikuntaluentoja ja hyvinvointitempauksia. Apteekit kokevat paikallisyhdistykset luotettaviksi ja mielui-siksi kumppaneiksi ja yhteistyön toivotaan jatkuvan.

YHDISTYSTEN LIIKUNTATOIMINTA NÄKYVÄKSI

Yhdistysten liikuntatoimintaa arvostetaan, mutta se jää usein muun toiminnan varjoon. Liikunta kuiten-kin koetaan positiiviseksi ja yhtenä helpoimmista tavoista lähteä mukaan yhdistystoimintaan.

Yhdistysten tulisi tehdä liikuntatoimintaansa näkyvämmäksi esimerkiksi osallistumalla kunnan liikunta- ja terveystoimen järjestämiin tapaamisiin ja tapahtumiin sekä tekemällä aloitteita ja avauksia.

LIIKKUJAN APTEEKKI KOULUTTAA

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kutsuu yhdistysten liikuntavastaavat ensi syksyn Liikkujan Apteekki -koulutustilaisuuksiin. Kuudentoista paikkakunnan koulutuskiertue starttaa syyskuun alussa Jyväsky-lästä ja päättyy lokakuun puolivälissä Saloon.

Tavoitteena on lisätä ja syventää terveysliikunta-tietoa, antaa työkaluja terveystottumusten puheek-si ottamiseen sekä lisätä paikallista liikuntapalvelu-tietoutta. Jatkotavoitteena on käynnistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä. Kuntien terveydenhuollon palveluja pyritään tuottamaan ny-kyistä lähempänä asiakasta, ja mikä olisikaan lähem-pänä kuin apteekki. Apteekkiyhteistyö on esimerkki sektorit ylittävästä yhteistyöstä.

Sari Kivimäki toimii kenttäpäällikkönä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmassa.

Lisätietoa Liikkujan Apteekista ja koulutuskiertueesta: www.kki.like.fi.

Yhdistykset liikunnan lähettiläinä

Liikunnan edistämiseen tarvitaan kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Liikkujan Apteekki on hyvä esimerkki eri toimijoiden yhteistyöstä.

Liikkujan Apteekki -koulutukset 2012Syyskuu

4.9. Jyväskylä11.9. Rovaniemi12.9. Kuusamo13.9. Kajaani14.9. Kuopio18.9. Joensuu19.9. Mikkeli20.9. Lappeenranta21.9. Kouvola

Lokakuu2.10. Kokkola3.10. Seinäjoki 4.10. Tampere9.10. Lahti

10.10. Hämeenlinna 11.10. Helsinki15.10. Salo

KKI-ohjelma

33AVH 2/2012

Aivoliiton ja Suomen Parkin-son-liiton kolmivuotinen Ryh-mävoimaa! -hanke päättyy

tämän vuoden lopussa. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriminis-teriö.

Hankkeessa on testattu liikunta-neuvonnan ryhmämallia. Kokemuk-sia siitä on hankittu viidellä paikka-kunnalla: Porissa, Vaasassa, Mikkelis-sä, Ranualla ja Seinäjoella. Viimeiset hankkeen toteuttamat ryhmät päät-tyivät kuluneen kevään aikana.

LIIKUNTANEUVONTAA RYHMISSÄ

Liikuntaneuvontaa on annettu ryh-mämuotoisesti yhdessä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkier-tohäiriön (AVH) sairastaneille. Neu-vontaryhmä on ollut suljettu ja mää-räaikainen. Kokoontumisia on ollut seitsemän ja ne ovat olleet teemoi-tettuja. Tavoitteena on ollut tukea osallistujia palamaan vanhan liikun-taharrastuksen pariin tai aloittamaan uusi harrastus.

Neuvonta on tapahtunut asian-tuntijan opastuksella, tietomateriaa-lin välityksellä sekä liikuntakokeiluin ja paikallisiin liikuntapalveluihin tu-tustuen. Merkittävässä roolissa on ol-lut myös mahdollisuus vertaistukeen ja -arvioon.

KOKEMUKSET KOOTAAN TOIMINTAMALLIKSI

Saadut kokemukset kootaan yhteen ja tuotteistetaan Ryhmävoimaa! -liikuntaneuvontamalliin. Vaativin vaihe on hankkeen juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi paikallisiin olosuhteisiin. Tämän työn toteutta-

miseen on kertynyt kokemustietoa hankkeelle eri pilottipaikkakunnilta.

Yhtä tapaa juurruttamiseen ei ole, vaan parhaimmillaan se onnistuu laaja-alaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimi yhteistyössä paikallisen yhdistyksen kanssa. Kaikille riittää tehtävää, mutta jonkun on otettava kokonaisvastuu neuvontaryhmän to-teutuksesta.

EDULLINEN TAPA PARANTAA HYVINVOINTIA

Jo alustavat tulokset osoittavat, että ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta ei ole kallista. Tapoja järjestää on mo-nia ja halvoillakin ratkaisuilla saa hy-vää. Tärkeintä on tavoite ja tulokset,

jotka kantava hedelmää omatoimi-sen liikuntaharrastuksen muodossa.

Toimintaan sijoitetut rahat saate-taan saada ajan kuluessa jopa takai-sin paremmin voivina kuntalaisina, joilla avun ja palveluiden tarve on pienempää. Liikunta on lääke mo-neen vaivaan ja ehkäisee niitä myös ennalta.

Veijo Kivistö toimii järjestösuunnittelijana Aivoliittossa.

Hankeraportti ja malli valmistuvat kuluvan vuoden syksyllä. Lisätietoja:

hankekoordinaattori Mirjami Moisio, mirjami.moisio@parkinson.fi ja liikun-

tasuunnittelija Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

VE

IJO K

IVIS

TÖ

Ryhmävoimaa! -hanke on loppusuoralla

Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen liikuntaneuvontahanke Ryhmävoimaa! on loppusuoralla. Alustavat tulokset ovat olleet hyviä. Vaativin

vaihe on toimintamallin juurruttaminen pysyväksi.

Porin Ryhmä-voimaa! -lii-kuntaryhmän Toivo Nordlund harjoittelee kun-tosalilla.

Ann

a Se

tälä

34 AVH 2/2012

TUNNE PULSSISI ALOITTAA AIVOLIITON YKSI ELÄMÄ -HANKKEET

Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka ta-voitteena on kokonaisvaltainen valtimoterveyden edistäminen.

Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavan-sa tarvittaessa hyvää hoitoa. Yksi elämä -hankekoko-naisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa vä-estöön, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Hankkeiden pää-tavoitteena on tukea valtimoterveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diag-nosointia sekä sisällyttää kuntoutus ja vertaistuki kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa.

Tunne pulssisi

Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahanke Tunne pulssisi (2012–2015) on lähtenyt käyntiin. Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisellä hankkeella pyritään lisää-mään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisväri-nä. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoin-farktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tiedottamalla väestölle ja terveydenhuollon am-mattilaisille eteisvärinän merkityksestä sekä opet-tamalla pulssin tunnustelua ja epäsäännöllisen syk-keen tunnistamista laajasti yli 60-vuotiaalle väestölle, helpottuu eteisvärinän havaitseminen ajoissa ja siten on mahdollista ehkäistä vakavia seurauksia. Tiedo-tus voidaan toteuttaa parhaiten viestintä- ja toimin-takampanjalla, jonka järjestöt toteuttavat yhdessä omia verkostojaan hyödyntäen. Eteisvärinän havait-seminen ja hyvä hoito ja siten aivoinfarktin ehkäisy ovat kansantaloudellisesti merkittävin ikäihmisen arkea keskeisesti turvaava toimenpide.

Tavoitteena on, että väestö tiedostaa eteisvärinän ja pulssin tuntemisen merkityksen ja osaa hakeutua ajoissa hoitoon. Näin eteisvärinän tunnistaminen jää pysyvästi terveydenhuollon ja vanhustyön ammatti-laisten koulutukseen ja hoitorutiineihin. Lisäksi eteis-värinäneuvonnasta tulee osa järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoistyötä.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuotta-minen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapah-tumat. Viestintäkampanjassa pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotias väestö sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät projektipäällikkönä Marika Railila, viestintäsuunnit-telijana Miia Suoyrjö, liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki ja projektisihteerinä Anna Helin-Välkky sekä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja koulutussuunnittelijana Anita Rajala. Heidän lisäkseen koko liiton muu henkilökunta osal-listuu omalta osaltaan hankkeeseen.

Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan lehden seuraavissa numeroissa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivolii-ton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287, marika.railila@aivoliitto.fi

Anna Helin-Välkky projektisihteeriksi

Anna Helin-Välkky on aloittanut maaliskuussa pro-jektisihteerinä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden parissa. Annan toimipaikka on Helsingin aluetoimis-tossa.

Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri. Tut-kintonsa hän on suorittanut Helsingin yliopistossa. Pääaineenaan hänellä oli suomen kieli ja sivuaineena kotimainen kir-jallisuus. Hänen opintojensa eri-koisalana oli so-siolingvistiikka ja kieli sosiaa-lisena ilmiönä. Hän on opiskel-lut myös radio-toimittamista ja työskennellyt aikaisemmin MTV Mediassa mediatuotannon ja tv-viestinnän parissa.

Annan perheeseen kuuluu aviomies. Anna viet-tää vapaa-aikaansa pääosin valokuvauksen, eloku-vien ja kuntosaliliikunnan merkeissä. Niiden ohella erilaiset kulttuuritapahtumat, musiikki ja lukeminen ovat hänelle myös tärkeitä harrastuksia. Kesäisin

Pasi Hytti

Liitto tiedottaa

35AVH 2/2012

pyöräilyharrastus vie hänet ihastelemaan Suomen kaunista luontoa.

Liisa Koivula tiedottajaksi

Toimittaja Liisa Koivula on aloittanut työnsä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana. Tehtävä on toistai-seksi puolipäiväinen.

Liisa on yhteiskuntatieteitten maisteri ja lääketie-teeseen sekä lääketeollisuuteen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän on tehnyt juttuja moniin suomalaisiin aikakaus- ja ammattilehtiin.

− Ihmisen biologia on äärimmäisen kiehtovaa, ja hyvin mielenkiintoista on myös se, kuinka me eri ai-koina määritämme terveyden ja sairauden. Viime ai-koina olen seurannut muun muassa tutkimusta, joka on hiljalleen alkanut muuttaa käsitystämme aivojen kyvystä toipua ja kompensoida omia toimintojaan, Liisa kertoo.

Tunne pulssisi -tiedottajana Liisalla on yksi tavoi-te ylitse muiden: tuoda kaikkien tietoisuuteen eteis-värinän ja aivoinfarktien yhteyttä.

− Tarvitsemme värinä-älyä, sillä estetään monta aivoinfarktia, hän tiivistää.

Liisa puoliso on myös toimittaja, ja hänen lähipii-rinsä kuuluu kaksi puolison lasta perheineen. Vapaa-aikoina hän lukee, harrastaa liikuntaa, kokkaa ja tark-kailee saaristoluontoa Korppoossa.

Anita Rajala koulutussuunnittelijaksi

Anita Rajala on aloittanut koulutussuunnittelija-na Tunne pulssisi -hankkeessa huhtikuussa. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton toimistossa Turussa. Anitan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kou-lutustapahtumien suunnittelu ja organisointi sekä

erilaisten opetusaineistojen suunnittelu ja tuotta-minen yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa.

Koulutukseltaan Anita on kasvatustieteen kandi-daatti, sairaanhoidonopettaja ja suuhygienisti. En-nen Turkuun asettumistaan Anita on työskennellyt eri puolilla Suomea terveydenhuollossa suuhygienis-tinä ja osastonhoitajana. Turun ammattikorkeakou-lussa hän on toiminut opettajana yli kaksikymmentä vuotta. Työ on sisältänyt opetuksen lisäksi esimies-tehtäviä ja erilaisia kehittämisprojekteja sekä suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa että moniam-matillisessa aikuiskoulutuksessa.

Järjestökokemusta Anita on hankkinut toimimal-la vuodesta 2009 lähtien Suomen Sydänliiton pro-jektissa ohjaajakouluttajana. Mielenkiinto ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sek-torirajat ylittävään yhteistyöhön ovat säilyneet toi-mintaa ohjaavina punaisina lankoina työtehtävistä ja työpaikoista riippumatta.

Perheeseen kuuluu kesällä armeijaan menevä poika. Ikuiseksi opiskelijaksi ja oppijaksi tunnustau-tuvan Anitan harrastuksiin kuuluvat lukeminen, lii-kunta ja ulkoilu eri muodoissaan.

HENKILÖVAIHDOS TURUN NUORTENTALOSSA

Turun Nuortentalolla vastaavana ohjaajana toi-minut Anne Ingman on jäänyt hoitovapaalle 2.5.-31.12.2012 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisekseen tulee Turun Nuortentalon ohjaajana toiminut Hei-di Selonen. Heidin tavoittaa puhelimitse nume-rosta 050 442 0092 ja sähköpostilla osoitteesta heidi.selonen@nuortentalo.fi.

Liisa Koivula (vas.) ja Anita Rajala ovat aloittaneet Tunne pulssisi -hankkeessa.

Liitto tiedottaaH

anne

Itär

inne

36 AVH 2/2012

Liitto tiedottaaVAIKUTTAMISTA JA TIETOA

AIVOSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN HYVÄKSI

Suomeen on perustettu uusi yhdistys Suomen Aivot, jonka perustajina toimivat alan merkittävimmät po-tilas- ja tiedejärjestöt, mukaan lukien Aivoliitto. Uu-den yhdistyksen tarkoituksena on tutkimustietoon perustuvan aivoterveyden edistäminen. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa aivosairauksia sairastavien ihmisten ja heidän läheistensä asemaa.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:• tekemällä aloitteita eri viranomaisille,• tiedottamalla,• kouluttamalla,• toimimalla yhteistyöelimenä, jäsenorganisaatioidensa välillä ja• ylläpitämällä yhteyksiä Euroopan kattojärjestöön (European Brain Council) ja

muihin aivoterveyttä ja alan tutkimuksia edistäviin ulkomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin sekä muilla tarkoitustaan edistävillä tavoilla.

Perustajajäseniin kuuluu sekä potilas- että tieteellisiä järjestöjä. Potilasjärjestöistä mukana ovat: Aivoliitto, Epilepsialiitto, Mielenterveyden keskusliitto, Kehi-tysvammaisten tukiliitto, Suomen Migreeniyhdistys,

Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys.

Lisätietoja: www.neuro.fi/suomenaivot

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUISTA

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat jatkuvassa muutoksessa muun muassa säästötoi-menpiteiden, lakimuutosten ja aluehallinnollisten uudistusten myötä. Suomessa kunnilla on laajat velvoitteet ja valtuudet toteuttaa sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluja kuntatasolla. Tämä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa palvelujen laadussa ja saa-tavuudessa.

Jatkuva yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa haasteita järjestöjen oikeuksienvalvontatyölle. Ai-voliitto haluaa kartoittaa jäsenistönsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta pienimuo-toisella kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla haluamme kohdentaa järjestömme oikeuksienvalvontatoimin-taa paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi.

Käy vastaamassa kyselyyn 30.6.2012 mennessä osoitteessa www.aivoliitto.fi. Tuloksia käsitellään ti-lastollisena joukkona ja luottamuksellisesti. Mielipi-teesi on meille arvokas, kiitos vaivannäöstäsi!

AIVOLIITON TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä neljän viikon ajan 2.7.−29.7.2012.

Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

37AVH 2/2012

Erityishuomiota ensi syksyn kunnallisvaaleissa vaatii toi-minta- ja työkyvyn palauttava

kuntoutus. Lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Valitettavasti kuntoutuja saattaa joutua tekemään vaatimuksia ja todistamaan oikeutensa niihin, jos kunnan säästöinto voittaa palveluta-voitteet. Tukistusta tarvitsevat yhtä hyvin viranhaltijat kuin tähänastiset luottamushenkilötkin.

VAALIVAIKUTTAMINEN OSANA YKSI ELÄMÄ

-HANKETTA

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osallistuvat kuntavaalikeskusteluun ainutlaatuisessa yhteishankkeessa Yksi elämä. Ehdokkaille laaditaan omat tietopaketit. Vaikuttaminen on osa hanketta.

Kuntalaiset ja järjestöt voivat vai-kuttaa – ja niiden pitää vaikuttaa – sekä vaalikeskustelun aiheisiin että laatuun. Myös paikallisasioita käsit-televää julkista sanaa pitää käyttää hyväksi. Kuntien säästämisvimman ja puutteellisen terveysjohtamisen vuoksi terveyspolitiikka on lähinnä korjaavaa eli sairastuneiden hoita-mista ja kuntouttamista. Suunni-telmallinen ehkäisevä toiminta on usein vierasta. Päähuomio on lyhyt-näköisesti vain seuraavassa budjetti-vuodessa.

Valtuusto edustaa kuntalaisia. Se pätee myös tiedon määrään ja ta-soon. Vaalikeskustelussa ovat peri-aatteessa kaikki ehdokkaat mukana. Jos mielipiteiden vaihtoon osallistu-taan puutteellisin tai väärin tiedoin, voi vahinko olla suuri. Kansanterveys-

järjestöjen ja niiden jäsenten tehtävä on pitää ehdokkaat, puolueet ja valit-sijayhdistykset perillä perusasioista ja estää luulon muuttuminen tiedoksi.

TERVEYSPÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN KAIKILLA

TOIMIALOILLA

Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaik-keen. Luottamushenkilöiden ja vir-kamiesten tulee ymmärtää, että jokainen hallintokunta tekee tervey-teen vaikuttavia päätöksiä. Yhtä hy-vin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan liikuntaan, ravintoon, asumisviihtyvyyteen tai henkiseen hyvinvointiin.

Ehkäisevän päätöksenteon hyö-dyt näkyvät viiveellä vuosien kulut-tua ja niiden yhteyttä parannuksiin on joskus vaikea osoittaa. Hyödyistä voidaan silti kertoa päättäjien ym-märtämällä kielellä eli rahassa. Hoi-tokustannukset, hoitopäivämenot ja sekä sosiaali- että terveydenhuollon velvoitteet ovat muutettavissa ra-haksi vertailulaskelmien tekemistä varten.

Toinen tärkeä aiheryhmä on elä-mänlaatu ja arvot. Asumisviihtyvyys, ympäristökysymykset ja eri väestö- ja ikäryhmien tarpeiden suhteuttami-nen oman kunnan mahdollisuuksiin kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Kuntaliitosten huolet koostuvat val-taosaltaan näistä teemoista.

MUISTA KÄYDÄ VAALIKESKUSTELUA

Kannattaa muistaa, että vaalikeskus-telua käydään joka paikassa: tuttava-piirissä, työpaikalla, kaupan kassajo-nossa ja harrastuspiireissä. Jokainen voi myös kirjoittaa seudun tiedotus-välineeseen paikallisia oloja koske-van kannanoton tai kysymyksen tai ehdottaa toimitukselle juttuaihetta. Ehtona on paikallisuus. Valtakunnal-lista yleistekstiä ei helposti saa jul-kaistuksi.

Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Ter-veystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

JAR

MO

VU

OR

INE

N

Terveet aiheet vaalikeskusteluun

Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaaleissa määritellään paikallisen päätöksenteon suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin. On varmaa, että

kuntaliitosten lisäksi keskusteluun nousevat terveysasiat ja sairaanhoito, olipa kyse arvoista tai rahasta.

38 AVH 2/2012

Ennen Aivoliiton uuden valtuus-ton kokousta järjestettiin se-minaari, jossa käsiteltiin sekä

kuluneen että meneillään olevan toi-mintakauden asioita. Valtuuston ko-kouksessa käsiteltävinä olivat sääntö-määräiset asiat kuten tilinpäätöksen sekä vuosikertomuksen hyväksymi-nen sekä kaksi valtuustoaloitetta.

Uuden valtuuston edustajat esit-täytyvät vastaamalla seuraaviin kysy-myksiin:

1. Kertokaa kuka olette.2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joiden puolesta haluatte toimia edustamassanne paikallisyhdis-tyksessä?3. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluatte vaikuttaa Aivolii-ton liittovaltuustossa?

Risto Ahlman

1. Olen 56-vuotias ja asun Tampe-reella. Toimin Pirkanmaan AVH-yhdis-tyksen varapuheenjohtajana ja Kala-keisarit-kerhon puheenjohtajana.

2. Vertaistuki, kuntoutus sekä jä-senten etujen valvonta.

3. Toimia oman alueen yhdyshen-kilönä liittoon.

Oili Holopainen

1. Olen iältäni 67-vuotias ja asun Kuopiossa. Olen ollut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-tajana vuodesta 2004 alkaen.

2. Haluan toimia aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden ja heidän läheistensä vertaistuen, virkistyksen ja kuntoutuksen hyväksi. Olemme yhdistyksessä olleet tuetuilla lomilla, meillä toimii neljä erilaista liikunta-ryhmää ja lisäksi kerhotoimintaa on viidellä eri paikkakunnalla.

3. Liittovaltuutettuna pyrin toimi-maan jäsenten asialla. Aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden kuntoutus ei ole vielä Käypä hoito -suositusten mukainen. Toivon, että Aivoliitto ja jäsenyhdistykset saavat näkyvyyttä ja että kaikki sairastuneet löytäisivät meidät.

Seija Jokela1. Olen 65-vuotias inarilainen ja

Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistyk-sen jäsen.

2. On hyvä, että koko maa on

edustettuna liittovaltuustossa. Ha-luan toimia sen eteen, että kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet voisivat päästä mukaan toimintaan. Toiveena on, että löytyisi aktiivisia henkilöitä. Lapin alue on suuri ja vä-limatkat pitkiä. Jos vetäjiä löytyisi, kerhoja voitaisiin perustaa lisää ja muutenkin toiminta monipuolistuisi ja jäsenmäärä kasvaisi.

3. Haluan vaikuttaa siihen, että

valtakunnallisesti eri tahoilla otettai-siin huomioon aivoverenkiertohäiri-ön sairastaneiden ihmisten hoitoon-pääsy ja kuntoutus. Myös valistus on tärkeää niin, että ”tavallinen tallaaja” tietäisi miten toimia kohdatessaan sairaan tai vammaisen henkilön. Myös sairaanhoito- ja kotipalvelu-henkilöstölle tarvittaisiin lisää tietoa. Sairastuneelle on tärkeää vertaistuki. Syrjäinen asuinpaikka tai varatto-muus ei saa olla esteenä osallistumi-selle. Myös terveydenhoito pitää olla tasapuolista kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Ari-Pekka Klami1. Olen 54-vuotias perheenisä

Kotkasta. Edustan Kymenlaakson Aada Ry:tä. Olen ollut vuodesta 2001 hallituksessa toimien sen varapu-heenjohtajana. Yhdistyksemme nimi oli aiemmin Kymenlaakson Dysfasia-yhdistys. Vuonna 2006 yhdistyksestä tuli nimenmuutoksen myötä kolmi-kantayhdistys. Perheeseeni kuuluu

Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

Valtuustokauden 2012–2015 ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä 3.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oili Holopainen Pohjois-Savon

Aivohalvausyhdistyksestä.

Han

ne It

ärin

ne

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

39AVH 2/2012

viisi nuorta, joista neljällä on todettu kielellinen erityisvaikeus.

2. Virkistys- ja vertaistukitoimin-nan sekä neuvonnan järjestäminen nuorille ja aikuisille jäsenille. Toimin-nan aktivointi ja uusien, aktiivisten ihmisten saaminen mukaan toimin-nan jatkumisen turvaamiseksi alueel-lamme.

3. Haluan olla mukana toteut-tamassa Aivoliiton Tavoitteet ja Strategiat 2020 -ohjelmaa sekä olla vaikuttamassa ajankohtaisiin asi-oihin esimerkiksi nyt esillä olevaan Itä-Suomen alueen järjestösuunnit-telijan työtehtävään, joka on saatava alueen käyttöön täysipainoisesti.

Hannu Kuusela1. Iältäni olen 54-vuotias ja kotoi-

sin Äänekoskelta. Olen Afasialasten tuki ry:n puheenjohtaja.

2. Yhdistys on valtakunnallinen ja vanhin SLI-yhdistys Suomessa. Se keskittyy tällä hetkellä vertaistukitoi-mintaan, joka on myös minun sydän-täni lähellä. Vertaistuessa tärkeimpä-nä tehtävänäni pidän oikeuksista ja etuisuuksista informoimista.

3. Liittovaltuustossa haluan vai-kuttaa siihen, että SLI-yhdistykset ja eri alueet Suomessa saavat liitolta tasapuolisen kohtelun.

Pekka Lehtonen

1. Olen 62-vuotias espoolainen ja Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohal-vausyhdistyksen puheenjohtaja.

2. Kerhotoiminnan järjestäminen ja aktiviteettien luominen jäsenille. Vertaistuen huomioiminen kaikessa toiminnassamme. Jäsenten oikeuk-sien puolustaminen tarvittaessa ja tiedon jakaminen.

3. Jäsenten ja jäsenyhdistysten toi- minnan tukeminen ja jäsenten huo-mioiminen Aivoliiton toiminnassa.

Marja Paavonkallio1. Olen 64-vuotias, asun Joen-

suussa ja toimin Pohjois-Karjalan ai-vohalvaus- ja afasiayhdistyksen pu-heenjohtajana.

2. Tärkeimpiä asioita, joiden puo-lesta haluan toimia paikallisyhdis-tyksessä on aivoverenkiertohäiriöi-hin sairastuneiden erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen. Järjestämme itse ja olemme mukana järjestämässä

muun muassa toisten potilasjärjestö-jen kanssa erilaisia virkistys- ja kou-lutustilaisuuksia. Yhteistyö Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipal-velujen neurologisen kuntoutusosas-ton kanssa on tärkeää.

Tärkeää on myös jäsenmäärän kasvattaminen tuomalla yhdistyk-sen toimintaa laajasti esille. Koska meillä on pitkät matkat, pyrimme laajentamaan aluekerhotoimintaa mahdollisimman moneen kuntaan. Vertaistukitoiminnan laaja-alainen kehittäminen ja nykyisten resurssien tukeminen on tärkeää.

3. Minusta Aivoliitto on jäänyt vieraaksi ja kaukaiseksi yhdistyksen ja yksityisen jäsenen kannalta. Näki-sin, että Aivoliiton tulee enemmän kiinnittää huomiota alueyhdistysten toimintaan ja tukea niitä paljon ny-kyistä enemmän. Tässä asiassa odo-tan paljon Yksi elämä -hankkeelta. Liittovaltuuston jäsenenä haluan osaltani kehittää liiton ja alueyhdis-tysten yhteistyötä.

Armi Parviainen1. Olen Armi ”pipopää” Parviainen,

syyskuun 15. päivä 50 vuotta täyttä-vä uusperheen typykkä, jonka lapset ovat jo lentäneet pesästä. Olen Aivo-liiton valtuustossa kolmatta kautta.

2. Toimin Pyhä- ja Kalajokilaakson aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-tajana ja joka paikan höylänä. Vedän aktiivisesti Ylivieskassa neuroklubia ja toimin osa-aikaisena kansalaisopis-ton opettajana Juttu-tupa-ryhmässä.

Han

ne It

ärin

neH

anne

Itär

inne

Kirs

ti Le

hton

en

Han

ne It

ärin

ne

40 AVH 2/2012

Ville

Har

tikai

nen

Han

ne It

ärin

ne

Han

ne It

ärin

ne

Päiv

i Sep

pä-L

assi

laH

anne

Itär

inne

Yhdistyksemme nimi tulee muuttu-man Jokilaakson AVH ry:ksi. Jokilaak-son AVH ry on pieni, mutta pippuri-nen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta 15 pikkukunnan alueelta.

3. Tärkein tehtävä olisi mielestäni liiton työntekijöiden tuki paikallisille yhdistyksille, enkä tässä tarkoita ra-hallista tukea. Työntekijöiden pitäisi olla meidän paikallisyhdistysten ää-nitorvia ja muistaa ajatella asioita ko-ko Suomen kannalta sekä yksittäisen jäsenen kannalta. Suomi ei rajoitu Etelä-Suomeen.

Eija Pyötsiä

1. Olen 64-vuotias eläkeläinen Kouvolan Utista ja Kymenlaakson afa-sia- ja aivohalvausyhdistyksen halli- tuksen jäsen. Olen itse aivoveren-kiertohäiriön kokenut psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Terveydenhoi-toalan ammattilaisena mielenkiin-non kohteenani on kuntoutukseen,

toimintakykyyn ja arjessa selviytymi-seen liittyvät asiat.

2. Yhdistyksessä yhteisten tapaa-misten ja tapahtumien lisäksi haluai-sin olla auttamassa sairastuneita ar-jessa selviytymisessä tiedottamalla ja tekemällä yhteistyötä hoitopaikkojen yhdyshenkilöiden kanssa sekä paikal-lisen vammaisyhdistyksen kanssa ja sitä kautta vaikuttaa paikallisiin päät-täjiin.

3. Valtuustossa haluaisin olla mu-kana sairastuneitten kuntoutuksen puolestapuhujana. Potilaan hoito-polku pitäisi saada saumattomaksi kokonaisuudeksi toimivaan kuntou-tukseen asti.

Maire Valli

1. Olen 63-vuotias ja asun Seinäjo-ella. Edustan Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistystä. Olen toiminut pitkään yhdistyksen hallituksen puheenjoh-tajana ja varapuheenjohtajana ja nyt varajäsenenä.

2. Yhdistys toimii vertaistukena, ehkäisee syrjäytymistä, toimii yhteis-työssä sairaaloiden kanssa ja järjestää virkistystä ja matkoja.

3. Aivoliitossa tärkeää on yhdis-tysten aktiivinen koulutus, jäsenten kuntoutus ja edunvalvonta sekä esillä oleminen ja toiminta jäsenistön hy-vinvoinnin edistämiseksi.

Rauno Veijanen

1. Olen 55-vuotias ja asun Mik-kelissä. Edustan Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistystä. Oltua-ni 10 vuotta yhdistyksen puheenjoh-tajana sain kunniapuheenjohtajan nimen ja arvon.

2. Kielihäiriöisten henkilöiden tu-keminen on lähellä sydäntäni.

3. Samalla linjalla toimin myös val-tuustossa.

Kauko Vesanto

1. Olen iältäni 70-vuotias ja Sata-kunnan AVH-yhdistyksen puheen-johtaja. Tulin tähän ”hommaan” edel-lisen puheenjohtajan kuoltua.

2. Kaikki sairastuneet yhdistyk-seen, ei saa luovuttaa elämässä!

3. Sama tavoite Aivoliitossa.

41AVH 2/2012

22.9.Yhdistysväen tapaamiset,

Helsinki, Tampere, Kuopio ja OuluAika: 22.9.Paikat: Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu.Teema: Kunnallisvaaleissa vaikutta-minen.AVH-jäsenyhdistysten puolenpäivän mittainen tapaaminen järjestetään alueittain Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. SLI-yhdistysten vastaava tapaaminen järjestetään valtakunnallisesti Tampereella. Ta-paaminen on suunnattu ensisijaisesti jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille. Kukin yhdistys voi lähettää tilaisuuteen enintään kaksi henkilöä. Tapaamisiin lähete-tään erillinen kutsu, josta selviää tark-ka aika, paikka ja ohjelma.Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009, veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

23.-24.10.AVH-päivät 2012, Helsinki

Aika: 23.–24.10.Paikka: Paasitorni, Helsinki.Ohjelma hintoineen ks. tämän leh-den sivu 43 ja Aivoliiton verkkosivu: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

29.10. Maailman AVH-päivä (World Stroke Day)

11.8., 23.10., 24.10Vertaistukihenkilöiden koulutus,

Oulu, Kokkola, Kajaani, Mikkeli ja Kuopio

Yhdistyksiin (AVH ja SLI) koulutetaan uusia vertaistukihenkilöitä ja -perhei-tä. Koulutuksessa annetaan perusval-miudet toimia vertaistukijana.Aika: 11.8. klo 10–16.Paikka: Oulu.Jatkokoulutus Pohjois-Suomen ver-taistukihenkilöille.Aika: 23.10. klo 10–16.Paikka: Kokkola.Aika: 24.10. klo 10–16.Paikka: Kajaani.Aika: Aika ilmoitetaan myöhemmin.Paikka: Mikkeli.Aika: Aika ilmoitetaan myöhemmin.Paikka: Kuopio.Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Ris-to Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi.

12.9. ja 14.9.Vertaisryhmäohjaajakoulutukset,

Tampere ja KuopioAika: 12.9. klo 10–16.Paikka: Aivoliiton Tampereen alue-toimisto, Hämeenkatu 13 B, Tampere.Aika: 14.9. klo 10–16.Paikka: Hotelli Jahtihovi, Snellma-ninkatu 23, Kuopio.Eväitä kerho- ja ryhmätoimintojen sisältöön, ryhmän ohjaamiseen ja ihmisten kohtaamiseen sekä tiedot-tamiseen. Koulutus on maksuton ja sisältää lounaan. Matkat korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan. Tarkempi ohjelma julkaistaan myö-hemmin Aivoliiton verkkosivuilla. Koulutuksiin mahtuu 20–25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

21.6.,16.–18.7. ja 31.8.Erityisgolfkiertue, Pohjankuru,

Espoo ja VihtiErityisgolfkiertue E-Tour koostuu kolmesta itsenäisestä kilpailutapah-tumasta:Aika: 21.6.Paikka: Ruukkigolf, Pohjankuru.E-Tour 1 – HCP Golf mestaruuskilpai-lut, järjestäjä: Suomen HCP Golf.Aika: 16.–18.7.Paikka: Master Golf Club, Espoo.E-Tour 2 – Finnish Disabled Open, järjestäjä: Suomen Golfliitto.Aika: 31.8.Paikka: Vihti Golf Club, Ojakkala, Vihti.E-Tour 3 – AVY Golf, järjestäjä: Aivo-vammayhdistys.Lisätiedot ja ilmoittautuminen: http://suomenhcpgolf.fi/kilpailut/.

18.8.Likkojen lenkki, Oulu

Aika: 18.8. klo 12–18.Paikka: Oulu, Raatin stadion.Likkojen Lenkin järjestelyissä on huo-mioitu ihmiset, jotka tarvitsevat tu-kea esimerkiksi liikkumisessa. Lenk-kivaihtoehtoja on kaksi: 7,5 km ja 2,5 km. Lisäksi tarjolla on monipuolista ohjelmaa muun muassa Lauri Tähkä ja Scandinavian Hunks.Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautu-minen: www.likkojenlenkki.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI

SYYSKUU

KESÄ 2012

ELOKUU

SYKSY 2012

LOKAKUU

42 AVH 2/2012

KOULUTUSKALENTERI

KINESIOTEIPPAUKSEN JATKOKOULUTUSKinesioteippauksen Basic-koulutuksen käyneille mah-dollisuus syventyä kinesioteippauksen soveltamiseen erilaisissa hartiarenkaan ongelmissa sekä neurologisilla asiakkailla.Kohderyhmä: Neurologisten asiakkaiden kanssa työs-kentelevät terapeutit ja hoitohenkilökunta.Aika: 22.10. klo 9–17.Koulutuspaikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilin-nantie 2, Turku.Kouluttaja: Fysioterapeutti, Bodytech Instructor Marko Grönholm.Hinta: 180 euroa.Lisätietoja ja ilmoittautumiset 5.10. mennessä: eliisa.laine@aivoliitto.fi, p. 050 523 6056.

AVH-PÄIVÄT 2012: AVH JA ARKIAika: 23.-24.10.Paikka: Paasitorni, Helsinki.Ohjelma hintoineen, ks. tämän lehden sivu 43 ja Aivolii-ton verkkosivu: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Marraskuu

NIELEMIS- JA KOMMUNIKAATIOKOULUTUSKäytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nie-lemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista, mukana asiaa myös muistisairaiden ravitsemuksesta.Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, van-hainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiin-nostuneet.Aika: Marraskuu 2012.Paikka: Pääkaupunkiseutu, paikka varmistuu myöhem-min.Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen ja/tai Vic-toria Mankki Aivoliitosta ja suunnittelija, EtM Satu Jyvä-korpi Muistiasiantutijat ry:stä.Hinta: 80 euroa, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvit.Ryhmän koko: Enintään 40 henkilöä.

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelma ja il-moittautuminen: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

LOKAKUU MARRASKUU

PoimittuaElämä pelissä -sarja syksyllä

Elämä pelissä -ohjelmasarja pu-reutuu kolmannella kaudellaan

siihen, miten ihmisen kielteisyys vai-kuttaa hänen hyvinvointiinsa ja ter-veyteensä. Ensi syksynä Yle TV1:ssä nähdään 7-osainen sarja ja Ylen si-vustolla julkistetaan uusi Elämä pe-lissä -nettitesti. Lisäksi koko kansalle tarjotaan laaja-alaista terveysvalmen-nusta. Elämä pelissä -hankkeen to-teuttavat Yle, Tarinatalo ja Kustannus Oy Duodecim.

Elämä pelissä tv-tuotantoa tuke-vat Sitra, Sosiaali- ja terveysministe-riö, Mielenterveyden keskusliitto sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänlii-ton yhteinen Yksi elämä -hankekoko-naisuus.

Suuri ihmiskoe on harjoiteohjel-ma, jonka antaa eväitä sietää vas-toinkäymisiä entistä paremmin. Valmennus tukee myös elämän-tavan muuttamista muutenkin terveellisemmäksi. Osallistujat tekevät Elämä pelissä -testin en-si syyskuussa. Valmennus alkaa lokakuun alussa. Osallistujat val-mentautuvat samanaikaisesti TV1:n ohjelmasarjan päähenkilöi-den kanssa 8 viikon ajan. Heillä on myös mahdollisuus liittyä samaan

Facebook-ryhmään kuin päähen-kilöt.

Osallistujiksi ovat tervetulleita erilaiset ryhmät, kuten yhdistyk-set, harrastuspiirit, työpaikat ja vapaamuotoiset porukat. Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähkö-postitse: mari.vesala@tarinatalo.fi

Lisätietoja: http://blogit.yle.fi/elama-pelissa/

hermostutko-helposti.

Osallistu suureen ihmiskokeeseen

43AVH 2/2012

Aika ja paikka: 23.–24.10.2012 | Paasitorni, Helsinki

Kohderyhmä: Terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten työntekijät, terapeutit

1 päivä 2 päivää

Ammattihenkilöt 180€ 280€AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet 120€ 180€Päätoimiset opiskelijat itse maksaen 120€ 180€

AVH-päivät 2012 | AVH ja arki

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Ilmoittautuminen 21.9. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton sivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus.

Majoittumisesta jokainen vastaa itse. Osallistujille on varattu huoneita Scandic Paasista ja Cumulus Hakaniemestä, tiedot löytyvät Aivoliiton sivulta.

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

Tiistai 23.10. 8.00–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 Tervetuloa Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry

9.15–9.45 Päivien avaus Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, Helsingin kaupunki

Tunne pulssisi

9.45–10.45 Eteisvärinä – yleinen, mutta huonosti tunnettu aivoinfarktin taustatekijä vs. osastoylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen, Meilahden neurologinen päivystyspoliklinikka

10.45–11.15 Jaloittelutauko

11.15–11.45 Pulssin tunnustelun opettaminen käytännössä Sydänhoitaja Nanette Huovinen, Varsinais-Suomen Sydänpiiri

11.45–12.00 Yksi elämä -hankekokonaisuus Projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet

12.00–13.00 Lounas

AVH ja kognitiiviset ongelmat

13.00–14.00 Aivoverenkiertosairaudet ja tiedonkäsittely Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Hanna Jokinen-Salmela, HYKS, Neurologian klinikka

14.00–14.30 Jatkuvaa päivittäistä mokailua – puutosoireet SAV:n jälkeen Kokemuspuhuja Päivi Salminen

14.30–15.00 Iltapäiväkahvit

15.00–15.45 Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat muistiongelmat ja niiden kuntoutuminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Jutta Gröhn, Helsingin kaupunginsairaala, Kuntoutusyksikkö

Keskiviikko 24.10.

AVH-kehitystyö ja uudet viestintävälineet

8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–10.00 AVH-vastaava ja uusi teknologia AVH-kuntoutuksessa Terveydenhuollon koordinaattori, TtT Tiina Vuononvirta, Kytke-hanke (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa)

10.00–10.45 Hyvinvointi-TV kotona selviytymisen tukena haja-asutusalueella Kotihoidon johtaja Terttu Miettinen, Juankosken kunta

10.45–11.15 Jaloittelutauko

11.15–12.00 Neglect-potilaan polku kuntouttavaan arkeen Neuropsykologian erikoispsykologi PsL (väit.) Riitta Luukkainen-Markkula, Neuron

12.00–13.00 Lounas Arki ja selviytyminen 13.00–13.45 ICF-viitekehyksen käyttö arjen selviytymisen arvioinnissa Kuntoutusohjaaja, TtM Riitta Sjögren, PSHP

13.45–14.30 Ovet – uusi valmennusmenetelmä omaisille ja omaishoitajille Projektikoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto

14.30–15.00 Kahvitauko

15.00–15.30 Puhevammaisten tulkkaus – mitä se on käytännössä? Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen, Aivoliiton Tulkkikeskus

15.30–16.00 Vertaistuen hyödyntäminen terveydenhuollossa kuntoutuksen eri vaiheissa Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, Aivoliitto ry

44 AVH 2/2012

Kansainvälistä aivoviikkoa vie-tettiin viikolla 11 ja viikon ai-kana Neurologisten vammais-

järjestöjen (NV) alueryhmät järjesti-vät tapahtumia eri puolilla Suomea. Alueryhmissä vapaaehtoiset yhdis-tysten jäsenet järjestävät tapahtumia järjestötyöntekijöiden tuella oman alueen tarpeisiin. Osallistujamäärät kertovat, että tarvetta tällaisille il-maistapahtumille on.

LAPPEENRANNASSA AIHEENA VUOROVAIKUTUS

Lappeenrannan tapahtumassa vuo-den 2012 Toimiva arki -teemaa lä-hestyttiin puhevammaisen henkilön kommunikaation ja vuorovaikutuk-

sen tukemisen näkökulmasta. Täy-sivaltainen yhteiskunnallinen osalli-suus tai toimiva arki ei voi puhevam-maisen henkilön kohdalla toteutua, ellei hänellä ole toimivaa vuorovaiku-tuskanavaa.

Aiheesta olivat puhumassa viitto-makielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen ja puhetera-peutti Annakaisa Ojanen Tikotee-kista. Ojanen kertoi kommunikoin-nin apuvälineistä sekä siitä, mistä ja miten niitä tulee hakea. Tikoteekki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-rin apuvälinekeskus sekä Aivoliitto esittelivät tilaisuudessa kommuni-koinnin apuvälineitä. Tilaisuudessa oli noin 140 kuulijaa.

ELI

NA

VIE

NO

NE

N, S

ATU

LU

KK

A J

A H

ELL

Ä V

ILJA

NE

N

Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

Aivoviikolla maaliskuussa Neurologisten

vammaisjärjestöjen alueryhmät järjestivät

tapahtumia. Niissä käsiteltiin eri

näkökulmista kuluvan vuoden teemaa Toimiva

arki.

Viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen puhui puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tarpeista.

Hel

lä V

iljan

en

45AVH 2/2012

KOTKASSA RATKOTTIIN KOMMUNIKOINNIN

HAASTEITA

Kotkan iltatapahtuma Kommunikoin-nin haasteet arjessa keräsi kirjastolle lähemmäs 80 henkeä.

Puheterapeutti Anne Länsimies kertoi työntekijän näkövinkkelistä erilaisista haasteista ja tarjosi myös arkea selkeyttäviä ratkaisuja niihin. Kokemuspuheenvuoron käytti Marjo Jokisalo puhevammaisten tulkki An-ne Eväkosken kanssa. Puheenvuo-ron tärkeä anti oli, ettei ketään saa jät- tää keskusteluiden tai toiminnan ul-kopuolelle sen vuoksi, ettei hän kyke-ne kommunikoimaan samalla tavalla tai samalla nopeudella kuin muut ih-miset. Myös tämän tapahtuman yh-teydessä oli esillä kommunikoinnin apuvälineitä ja tukimateriaaleja.

LAHDESSA KUULTIIN ARJEN KOKEMUKSISTA

Lahden alueen verkosto toteutti saman päivän aikana kaksi eri tilai-suutta aiheenaan Toimiva arki. Tilai-suuksissa oli useita kokemuspuheen-vuoroja, jotka keräsivät kuulijoita yh-teensä yli 80. Puheenvuoroissa joko vammaiset, sairastuneet, erityispiir-teiden kanssa elävät ihmiset tai hei-dän omaiset kertoivat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan.

Päijät-Hämeen Autismi- ja Asper-geryhdistyksen Tuula Peltola kertoi tilaisuuksissa Asperger-pojan äidin näkökulmasta koulumaailman haas-teista ja onnistumisen kokemuksista. Lahden Seudun CP-yhdistyksen Pek-ka Solasaari kertoi muun muassa työllistymisen ratkaisuista ja piirtei-den erilaisuudesta jokaisella vam-maisella ihmisellä. Lahden seudun ADHD-yhdistyksen Helena Kuokka-nen käytti iltatilaisuudessa positiivi-sen puheenvuoron. Hän kertoi äidin näkökulmasta niistä vahvuuksista, joita on henkilöllä, jolla on todettu adhd. Kaikissa muissakin päivän ai-kana käytetyissä puheenvuoroissa positiivisuus nousi tärkeänä voima-varana esiin.

Lahden ja Kotkan tilaisuuksien päätteeksi katsottiin osia NV-verkos-

ton tuottamasta uudesta Pala palalta – eväitä elämään -dokumentista. Mo-lempien paikkakuntien kirjastoilla oli Aivoviikon ajan NV-verkoston ja pai-kallisyhdistysten esitepöydät, joista asiasta kiinnostuneet kirjastoilla kävi-jät saivat tietoa kätevästi mukaansa.

HELSINGISSÄ POHDITTIIN ITSENÄISEN ARJEN

TOTEUTUMISTA

Helsingissä pääkaupunkiseudun NV-verkosto järjesti jäsenistölle tilaisuu-den, jonka teemana oli Toimiva arki − miten itsenäinen arki toteutuu? Tilaisuus järjestettiin Kampin palve-lukeskuksessa iltatilaisuutena.

Helsingin kaupungin apulaiskau-punginjohtaja Pekka Sauri esitteli 2000-luvulla toteutettua Helsinki kai-kille -projektia. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kaupungille esteet-tömyyssuunnitelma sekä kehittää tarkoituksenmukaisia käytäntöjä ja toimintamalleja esteettömyyden toteuttamiseksi. Saurin esitys viritti vilkasta keskustelua muun muassa lumisen talven aiheuttamista esteis-tä ja myönteisistäkin puolista sekä hissien rakentamisesta kaupungin pienkerrostaloihin. Helsingin kau-punki tekee hankkeessa yhteistyötä

vammaisneuvoston kanssa, jossa on myös Neurologisten vammaisjärjes-töjen edustus.

Yhdistysten kokemuskouluttajat esittivät omakohtaisia puheenvuo-rojaan siitä, miten neurologisen sai-rauden kanssa pärjää arjessa ja mil-laisia ratkaisuja kukin on kohdallaan löytänyt. Erinomaisia puheenvuoroja käyttivät tilaisuudessa Mervi Piispa-nen Suomen Aspergeryhdistyksestä, Helinä Kujansuu Epilepsiayhdistyk-sestä, Anu Niskanen MS-yhdistyk-sestä ja Liisa Erähalme Parkinson-yhdistyksestä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Seppo Sarkkula Helsingin epilepsiayhdistyksestä. Illan aikana oli mahdollisuus tutustua järjestöjen näyttelyyn ja seurata Pala palalta − eväitä elämään -dokumenttia.

Tilaisuuteen osallistui noin 45 sairastavaa ja läheistä. Illan päätteek-si viriteltiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja esitettiin toiveita vastaavanlaiselle yhteistyölle, jossa yhdistysten jäsenistö pääsisi tutustu-maan enemmän toisiinsa.

Elina Vienonen toimii järjestösuunnit-telijana Autismi- ja Aspergerliitossa ja Satu Lukka Aivoliitossa. Hellä Viljanen toimii aluesihteerinä Epilepsialiitossa.

Puheterapeutti Annakaisa Ojanen esitteli kommunikoinnin apuvälineitä Lap-peenrannassa.

Hel

lä v

iljan

en

46 AVH 2/2012

Paremman olon puolesta!

Kyyhkylä sijaitsee Saimaan rannalla,

7 km Mikkelin keskustasta.

Hae Kyyhkyläänkuntoutukseen!

KYYHKYLÄN KUNTOUTUSKESKUSKyyhkyläntie 9, Mikkeli

Kursseille haetaan paikallisen Kelan kautta. Lisätietoja: puh. 015 2033 238 tai kuntoutus@kyyhkyla.fi www.kyyhkyla.fi

Kelan kuntoutuskursseja aivohalvauspotilaille:AVH-potilaiden sopeutumis-valmennuskurssiKurssi nro 42425, valtakunnallinen, 3.9.–12.9. Kurssi nro 42426, valtakunnallinen, 5.11.–14.11.

AVH-potilaiden kuntoutuskurssi työelämässä oleville Kurssi nro 42439, valtakunnallinen, 15.10.–29.10.

Työelämästä poissaolevien AVH-potilaiden kuntoutuskurssiKurssi nro 42454, Itä-Suomi, 12.9.–22.9. Kurssi nro 42455, Itä-Suomi, 19.11.–23.11.

AVH-potilaiden kurssi työelämästä poissaoleville Kurssi nro 42452, Itä-Suomi, 10.12.–20.12.

����������������������������������� ������������������������ � ��������������������������������������������������������

������������������

��������������

�������������������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������

������������������������������

�� �����������������������������������������������������������������

�� ������ �����������������������������������������������������������

�� �������� ������������������� �����������������������

� ������������

������������������� �����

�������������������������������

� ���������������������������������������������������� ���������������������������������

� � ­ �������������� �� �������� ���� � � ��������� ����� �� �������� ����

�������������������

47AVH 2/2012

Itsenäistä ja tuettua asumista usealla paikkakunnalla:- Hyvää seuraa ja mielekästä tekemistä- Apu ja tuki helposti tavoitettavissa- Palvelut sovitaan tarpeen mukaan

www.yrjojahanna.fi

48 AVH 2/2012

Ammattitaitoista kuntoutusta aivoverenkierto-häiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidonjälkeen ja myöhemmin:

• kuntoutuskurssit• yksilöllinen laitoskuntoutus• avoterapiat• päiväkuntoutus

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme:kuntoutussihteerit Seija Koski ja Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2111 tai etunimi.sukunimi@ms-liitto.fi

kuntoutuskeskus.fi

49AVH 2/2012

Poimittua

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTAU

SLÄH

ETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Pohjoismaisen julistekilpailun voitti tanskalaisen Thyra Christen-senin taiteilijan työ. Elämäniloa kuvaavaan kilpailuun osallistui 12

ehdotusta Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Taiteilijat ovat itse sairastaneet aivoverenkiertohäiriön tai ovat sairastuneen läheisiä.

Voittajan kuvasta tehdään juliste Pohjoismaisen afasianeuvoston käyttöön.

Kiitos kaikille äänestäneille!

Julistekilpailun voitto Tanskaan

50 AVH 2/2012

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

Poimittua

Kela on julkaissut uuden esitteen vammaisten henkilöiden tulk-kauspalveluista. Lisätietoa palveluista ja linkki esitteeseen löytyy

verkkosivulta: www.kela.fi/vatu.

Kelalta uusi tulkkauspalveluesite

Kuntoutussäätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2012 kuntout-

tajamitalin vammaisten ja pitkäaikais-sairaiden työllistymistä edistävälle Sisäänheitto työelämään -hankkeelle.

Sisäänheitto työelämään toteu-tettiin Raha-automaattiyhdistyksen

Vammaisjärjestöjen Sisäänheitto työelämään -hanke palkittiin

tuella vuosina 2006–2008. Hankkeel-la luotiin uusia väyliä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työharjoitteluun ja työllistymiseen. Samalla avattiin keskustelua vammaisten asemasta työelämässä osana yritysten yhteis-kuntavastuuta.

Hankkeen avulla työllistyi yhteen-sä 76 ihmistä. Lisäksi monet työllistyi-vät osa-aikaisesti tai saivat työharjoit-telupaikan. Sisäänheitto työelämään -hanke toimii edelleen työnantaja-palveluna hankkeen kotisivuilla.

Lisätietoja: www.sisaanheitto.fi.

51AVH 2/2012

Omaishoitaja!

Lue lisää: www.validia.fi

Teet tärkeää työtä. Muista kuitenkin pitää huolta myös omasta jaksamisestasi.

Validia-päivätoiminnan avulla sinulla ja läheiselläsi on mahdollisuus nauttia va-paa-ajasta turvallisesti ja täysipainoisesti.

Invalidiliiton Asumispalvelut OyMannerheimintie 107, 00280 Helsinki

52 AVH 2/2012

Simon ApteekkiRatatie 8, Simo

puh. 016-266 009

LUMON OY

Kiinteistö Oy Kissantassu

PL 2000, 33521 Tamperepuh. 050 304 0146

Turun Vapaavarasto Oy

Tuontikatu 7, Turkupuh. 02-2779 999

Taksiautoilija Juhani Palomäki

Luopa, puh. 0400 261 143

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

ALAJÄRVEN APTEEKKIKeskuskatu 14, 62900 Alajärvi

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

www.terveydenhoitajaliitto.fi

Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI

Alinenkatu 28, Uusikaupunkipuh. 02-842 6200

Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703

www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALI-

PALVELUJEN KUNTAYHTYMÄwww.pkssk.fi

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Vaasan keskussairaalawww.vshp.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

53AVH 2/2012

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Lapin aivohalvaus- ja afasiayh-distys järjesti bocciapelin Na-papiirin turnauksen toukokuun

alussa pohjoisen yhdistyksille. Apuna ja tuomareina toimivat Rovaniemen fysioterapiaopiskelijat (AMK). Kisaan osallistui 16 joukkuetta aina Kemiä ja Oulua myöten. Lopputulokset osoit-tivat, että Oulun joukkueet olivat yli-voimaisia: ne veivät sekä kultaa että hopeaa.

Kisapaikalla oli suuren urheilujuh-lan tuntua, kun lähes sata henkeä jän-nitti omiensa puolesta. Järjestävän yhdistyksen emännät olivat lisäksi varustautuneet kahvin ja leivonnais-ten kera.

Napapiirillä pelattiin bocciaa

Tiin

a Pa

kkan

en

Kaikkien talven ja kevään aktivi-teettien jälkeen Lapin yhdistyksellä on vielä suunnitelmissa käydä Rova-niemen Teatterin näytöksessä Erätu-lien loisteessa, joka esitetään kodassa ulkosalla. Sen jälkeen onkin aika ot-taa kesä vastaan.

Hyvää kesää kaikkien AVH-yhdis-tysten jäsenille ja Aivoliiton työnteki-jöille!

Sirpa Kuukkanen,Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdisty ry

Pirkanmaan AVH-yhdistys sai uudet toimitilat

Pirkanmaan AVH-yhdistys muutti Tampereen Diabetesyhdistyksen kanssa yhteisiin tiloihin osoitteeseen Lähteenkatu 2–4. Helmikuisissa tupaantuliaisissa oli paljon väkeä ja iloinen tunnelma. Aivoliitto onnittelee yhdistystä uusista, viihtyisistä toimitiloista!

Han

neItä

rinne

54 AVH 2/2012

Sairastuin aivan yllättäen keväällä 2003. Minulla ei ollut yli-painoa, mutta tupakoin runsaasti ja vauhti työelämässä oli kova. Olin kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut suu-

rehkon yhtiön taloushallinnon johtotehtävissä. Vauhti ei sinänsä haitannut, viihdyin erinomaisesti ja ura oli edennyt hyvin. Eräänä yönä kaikki tuo katkesi aivoinfarktiin. Aikaa kului ensin Meilah-dessa ja sen jälkeen Koskelan sairaalassa.

Kuvittelin koko ajan palaavani entisiin hommiin ja olinkin puolisen vuotta töissä. Minulla ei kuitenkaan ollut halua ryhtyä sankarivainajaksi. Kahdeksan tunnin työpäivät tuntuivat todella väsyttäviltä, joten eläköityminen sopi minulle hyvin.

Olimme vaimoni kanssa jo aiemmin matkustelleet paljon. Lisäksi olin ollut paljon työmatkoilla. Ulkomailla asumistakin oli mietitty. Nyt matkustamiseen oli aikaa. Hakiessani taas kerran ro-kotuksia lääkäri tokaisi minulle: ”Minusta tuntuu että sinä keräi-let eri maita matkakohteina”. Eikä hän ollut aivan väärässäkään. Maita on nyt kertynyt 52.

Eräs muistorikkaimmista matkoista suuntautui Jordaniaan, Petran muinaiseen kaupunkiin. Ensin lensimme Sharm el Shei-kiin ja siellä nousimme Kristiina Regina -alukseen. Se kuljetti mei-dät Aqabaan, josta ajoimme Jeepeillä Petraan. Matkan varrella pistäydyimme aavikolla Wadi Rumissa, jossa beduiiniheimot vielä asustavat villasta kudotuissa teltoissaan, kuten jo vuosi-tuhansia.

Tällä alueella seikkaili aikanaan brittiupseeri T. E. Lawrence eli Arabian Lawrence. Hän kokosi arabiheimot taistelemaan otto-maanien valtaa vastaan. Lawrence oli tietämättään irlantilaisen lordin avioton lapsi ja aikanaan hän peri valtavan maaomaisuu-den. Hän oli myös kirjailija ja hänen pääteoksensa on Viisauden seitsemän pilaria. Yllätyksekseni nämä seitsemän pilaria ovatkin konkreettisesti kalliomuodostelma Wadi Rumissa.

Petra on kalliosola, jonka pehmeään kiveen on hakattu ih-misasumuksia. Sen tunnetuin nähtävyys, niin kutsuttu pyhättö, on kreikkalaisklassiseen tyyliin hakattu rakennuksen fasadi. Paik-ka sattuu sijaitsemaan vanhan kauppareitin varrella, niinpä sen asukkaat vaurastuivat ”verottamalla” eli ryöstämällä karavaaneja.

Palattuamme laivalle, joka oli liikkuva hotellimme, meillä oli myöhemmin mahdollisuus käydä myös Gizan pyramideilla. Saatoimme todeta. miten paljon Kairo oli kasvanut. Edellisellä kerralla pyramidit olivat kaukana keskustasta – nyt jo aivan kau-pungin kupeessa.

Dramatiikkaakaan reissulta ei puuttunut. Tullessamme Aqa-ban satamaan laituri olikin täynnä. Koska satamapaikkaa ei ol-lut, meidät vietiin maihin pelastusveneillä. Iltapäivälehti sai tästä aiheen kirjoittaa: ”Italialaiset möhlivät, suomalaiset evakuoitiin pelastusveneillä.” Meillä ei kuitenkaan ollut hätää, toimenpide oli aivan tavanomainen satamissa, joissa ei ole asiallista laituria. Tämän saatoimme todeta myös Grönlannin matkalla, mutta se olikin sitten eri reissu.

Ove Bäckman

Petran tunnetuin nähtävyys, pyhättö, on vuorensei-nämään hakattu kreikkalaistyylinen fasadi.

TerveiseniMatkoilla ympäri maailmaa

54 AVH 2/2012

Ani

ta A

land

erA

nita

Ala

nder

55AVH 2/2012

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fiKeijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi

Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Porvoon aluekerhoMatti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fiHanni Koljonen (siht)

Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä 

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot 

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIA-YHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2012 tarkoi-tetut aineistot 31.8.2012 mennessä. Lehden teema on Sopeutumisvalmennus.

Varalan Urheiluopistossa Tam-pereella pidettiin maaliskuussa yhdistysten liikuntavastaavien

koulutus- ja virkistyspäivät. Ohjelmas-sa oli bocciakisojen järjestäminen ja taulukko-ohjelman hyödyntäminen kisajärjestelyssä. Kouluttajana toimi Raimo Nevanen Seinäjoen Invalideis-ta. Sääntöjen kertauksen lisäksi har-joittelimme pelaamista käytännössä.

Toisena koulutuspäivänä pohdit-tiin yhdistysten ja Aivoliiton liikunta-toiminnan kehittämistä yhteistyössä. Kuinka liitto voi tukea jäsenyhdistyk-siään tässä tehtävässä? Kurssista vas-

Liikuntavastaavat kouluttautuivat Tampereella

Carit

a Si

nkko

nen

tasi liiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki ja toisena päivänä mukana oli myös järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen.

Loppukeskusteluissa totesimme päivät todella antoisiksi ja onnistu-neiksi. Mukana oli myös henkilöitä,

joilla ei ollut bocciapelistä aiempaa kokemusta, mutta sitäkin enemmän innostusta.

Esko Jakku,Länsi-Pohjan Afasia- ja

Aivohalvausyhdistys

56 AVH 2/2012

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere toimisto@piravh.fi

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

Parkanon kerhoArja GrönforsRantakoto ry ParkanoNiementie 2, 39700 Parkanop. 0400 952 556

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoTimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 1371kauko.vesanto@gmail.comToimisto:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 2444esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään kerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807pirjo.eilola@dnainternet.fiHelena Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat)Liisa Mankinen (siht.)p. 044 200 5844liisa.mankinen@pp.inet.fi

Laitilan aluekerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.comPirkko Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432 p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 3229916helena.saartenoja@gmail.com

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi

Ähtärin kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 443pekka.lehtonen@gmail.comLiikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033

Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

57AVH 2/2012

Yhdistykset alueittain

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705hannu.harkonen@oyk.fi

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414kona7@luukku.com

Perjantaikerhoks. Anna-Leena Yli-Hakola

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina Huurinainen Kielotie 3 B 11, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 taina.else@gmail.com

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 1233tarja.varis@mbnet.fi

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com

Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Sari Dunder (pj)p. 040 861 8621dunder66@gmail.comAnne Pulkkinen (siht.)p. 040 828 6131anpulkkinen@suomi24.fi

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com 

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882

Oulun toimintakerhoSari Dunderp. 040 861 8621dunder66@gmail.com

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja)

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYhttp://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 0084reijo.huotari@hotmail.fi

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 0957marja.pisto@hotmail.com

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 7346ritva.leinonen@oulunkaari.com

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi

Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485

Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

Paraisten aluekerho (svensk)Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 0688

Salon aluekerhoNiilo Henell (pj.)p. 02 736 0614, 050 307 4916

niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

58 AVH 2/2012

Yhdistykset alueittain

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMIp. 040 737 5879virpi.lumimaki@aivoliitto.fiVastuualue: liikunta

liikuntavastaava Hilkka Narkausp. 040 516 0237 Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 5944 183alpaavilainen@gmail.com

Inarin kerho- ja retkitoimintaSeija Jokelap. 044 311 4182jokirinne@hotmail.comKari Tammelap. 040 837 7691kari.tammela@gmail.com

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 6846pkauha@suomi24.fi

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.avhy-kemi.comEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esko Saari (pj.)p. 040 845 4840esko.saari10@luukku.com

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eija Piirainen, pjKanavantie 9, 45150 Kouvola040 511 3647eija.seppala3@gmail.comPirjo Häkkinen, siht.Toukomiehentie 8, 45120 Kouvola040 834 8883pirjohakkinen@netti.fiYhdistyksen puhelin 044 344 1988/Leena Punkanen, rahastonhoitaja

HierontakerhoPohjolatalon VeturiElma Mäkinen0400 335 097

UimakerhoKuusankosken uimahalliElma Mäkinen0400 335 097

Haminan kerhoEsa VitikainenPanimokatu 2 a B, 49400 Hamina040 547 4473esa.vitikainen@pp.inet.fi

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotka050 582 8770asko.vepsa@kymp.net

Karhulan jumppakerhoEskolan palvelukeskusAsko Vepsä050 582 8770

Kuusankosken kerhoElma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoski0400 335 097

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855satu.lukka@aivoliitto.fiVastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi

Imatran kerhohalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi s.posti muuttuu 31.12.2011 halvaus@gmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324sisko.paivarinta@armas.fi

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi.net

Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainen

p. 040 741 7690paula.riehkalainen@gmail.com

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 armi@kotinet.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti

p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

59AVH 2/2012

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 55-58

JÄSENREKISTERI JA TILAUKSETToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RajalaMalmin kauppatie 26 p. 040 5437 287Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Heidi Selonen p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ryp. 044 5376021oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Eriläterttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydänp. 02 2138 509libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj

Aivoliiton uudet tyylikkäät kortit ja adressit

Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa. Ostamalla kortteja ja adresseja tuet Aivoliiton toimintaa.

Tilaukset: Pia Vuoltee 02 2138 222 (ma-ke), pia.vuoltee@aivolliitto.fi tai Aivoliiton verkkokauppa www.aivoliitto.fi.

Onnittelukortitkoko A5

kannen toivotus on painettu violetilla foliotekstillä. Sisäsivulla ei ole tekstiä.

takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo

valkoinen kirjekuori

hinta 4 €/1 kpl ja 35€/10 kpl

Suruadressitkoko A4

erillinen sisälehti on yhdistetty kanteen vaalean violetilla nyörillä

takakannessa on Aivoliiton nimi ja logo

valkoinen kirjekuori

hinta 12 €/1 kpl ja 100 €/10 kpl

Kortit_adressit_mainos.indd 1 23.5.2012 12:57:50