Betoni 2 2005

2 2005

BET0502 Kansi 16.6.2005, 12:541

betoni 2 2005 1

2 2005

betoni 75. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 18 000 kplISSN 1235-2136

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Taitto – layoutArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetIrmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. + 358 (0)9 6962 360telefax + 358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerSami Hotanentel. + 358 (0)9 6962 3623gsm + 358 (0)40 8668 427telefax + 358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverGekko - Kamppi. 2005. Arkkitehdit Aki Da-vidsson ja Timo Kiukkola taiteilijat PekkaPaikkari, Kristina Riska, Kati Tuominen-Niit-tylä. Kuva: Timo Kiukkola. 2005.

SISÄLTÖ – CONTENTS

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto

BETONIPIENTALON MONET KASVOT – ESITELLÄÄN OULUN ASUNTOMESSUILLA 8Toimittaja Sirkka Saarinen

TAMPEREEN ONKINIEMESSÄ KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA 28Toimittaja Leena-Kaisa Simola

OULUSSA KOLME UUTTA TAIDETEOSTA 32Toimittaja Sirkka Saarinen

PARMAPAREL- PERUSTUKSET 38Dipl.ins. Petri Kähkönen

ONTELOLAATTOJEN KÄYTTÖ PIENTALORAKENTAMISESSA 41Dipl.ins. Petri Kähkönen

RAPATTU JULKISIVU ON NÄYTTÄVÄ 44Dipl.ins. Petri Mattila

KAMPIN KESKUS – LIIKENNETERMINAALIT 48Arkkitehdit Aki Davidsson ja Timo Kiukkola, dipl.ins. Teuvo Meriläinen

TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 58Arkkitehdit Antti Luutonen ja Kari Raimoranta, dipl.ins. Asko Miettinen

JAPANIN BETONIARKKITEHTUURIA 64Arkkit.yo:t Hella Hernberg ja Megumi Okubo

YLI SATA VUOTTA BETONIRAKENTAMISEN KOKEMUSTA 70– PETRI JANHUNEN, KARI LAUKKANEN, KAUKO LINNAToimittaja Sirkka Saarinen

BETONITUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET – BERTTA 74Tutkija Sirje Vares

BIBM:N 18. KONGRESSI AMSTERDAMISSA 76Dipl.ins. Arto Suikka

HENKILÖKUVASSA TUOMO SIITONEN 78Toimittaja Sirkka Saarinen

KOKEMUKSIA BETONISTA KEITTIÖSSÄ JA KYLPPÄRISSÄ 81Dipl.ins. Klaus Söderlund

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 82

BETONIN YHTEYSTIEDOT 90

betoni 2 2005 7PÄÄKIRJOITUS

Betonirakentaminen on tällä hetkellä maassamme niin monipuolista että beto-ni materiaalina on esillä kaikissa meneillään olevissa rakennushankkeissa ta-valla tai toisella. Tämänkin lehden artikkeleissa esiintyvissä hankkeissa beto-nia on käytetty niin pientalorakentamisessa, isoissa infra- ja liikennehankkeis-sa, julkisivuissa, korjausrakentamisessa, ympäristörakentamisessa kuin myössisustuksessa ja taiteessa.

Julkisivuissa betoni on ottanut oman paikkansa laadukkaiden ja monipuolis-ten julkisivurakenteiden ja pintojensa kautta. Ja julkisivubetonin kehitys jat-kuu. On selvästi nähtävissä arkkitehtoniset tavoitteet kohti pienimuotoisempaaja yksityiskohtaisempaa sekä linjakkaampaan julkisivun jäsennöintiä. Betonia-lalle se asettaa haasteita niin pienimuotoisten tuotteiden kehittämiseksi kuinvalmiiden rakenneosien ja -ratkaisuiden tarjoamiseksi. Toisaalta vanhojen hy-vien rakennustapojen käyttöä ollaan opittu Suomessa uudelleen. Paikallavalu-rakentaminen on lisääntynyt ja pintoja rapataan taas monipuolisesti.

Rakennuksissa tilojen selkeys avautuu julkisivun kautta ympäristöön. Suuretikkunapinnat, jäsennellyt julkisivut ja hillitty rakennusmassoittelu kuuluvat ark-

kitehtoniseen kokonaisuuteen. Betonipinnoista halutaan saada selkeitä, yhte-näisiä laajoja pintoja tai toisaalta detaljitasolla pienipiirteistä ja kosketeltavaapintaa. Saumojen paikat mietitään linjakkaiksi tai ne häivytetään. Materiaaliyh-diselmiä käytetään yksilöidysti elävöittämään kokonaisuutta.

Betoni on tulossa myös entistä enemmän käyttöpintoihin. Puhdasvalupinto-jen käyttö on lisääntynyt valtavasti viime vuosina: betoni on nähtävissä ulkopin-noissa, ympäristörakentamisessa kuin mittavissa infrahankkeissa, julkisten ti-lojen seinä- ja lattiapinnoissa, tasoissa ja kalusteissa. Myös pienrakentamises-sa sen käyttö lisääntyy – asunnoissa betoni on rohkeasti nähtävissä, niin julkisi-vuissa kuin sisätilojen pinnoissa. Betoni on halutun ilmeikäs ja oikein tehtynäkestävä kontrasti muille materiaaleille.

Betoniteollisuus on luvannut ottaa haasteita vastaan. Betoni on itsessään johaastava materiaali – nyt tarvitaan rakennuttajilta, suunnittelijoilta ja toteutta-jilta rohkeutta ja osaamista ottaa betoni käyttöön ja löytää materiaalin kaikki nemonet käyttömahdollisuudet.

Maritta Koivistopäätoimittaja, arkkitehti SAFA

BETONIRAKENTAMINEN ON NÄKYVÄSTI ESILLÄ

Modern concrete construction in Finland isso versatile that concrete as a material isinvolved in all the current constructionprojects in one way or another. The ar-ticles in this magazine also reflect the di-versity of concrete applications, from low-rise residential housing projects to largeinfrastructural and traffic projects, onfaçades, in renovation projects, in environ-mental construction as well as in interiordesign and art.

Concrete has established its positionas a façade material, offering high-qualityand versatile façade structures and surfa-ces. And the development of façade conc-rete continues – the architectural trendtoward smaller scales and precise detailsas well as toward more clearly definedfaçade divisions is becoming stronger allthe time. Large uniform surfaces on onehand, and precise, touchable surface de-tails on the other, are utilised in almost allprojects. This creates challenges to the

concrete industry both to develop moredetail-specific products and to offer pre-fabricated structural components and so-lutions. Traditional building practices arealso revisited more often now in Finland.Cast-in-situ construction is regaining po-pularity and many different plasteringtechniques are applied to surfaces.

In buildings, façades transmit theclearness of the interior space into theenvironment. Large window surfaces,clearly defined façades and a discreet di-vision of the building masses are part ofthe architectural entity. Concrete surfa-ces are implemented as continuous surfa-ces, with joints located to emphasise thedefined expression of the surface or con-cealed completely. Combinations of ma-terials are selected on an individual basisto enliven the total picture.

Concrete is also becoming more popu-lar as an honest material for useful surfa-ces. A sharp increase has been seen in the

use of fair face concrete surfaces in thepast few years – concrete is visible in exte-rior structures, in environmental construc-tion and in large-scale infrastructural pro-jects, on the walls and floors of public buil-dings, on counters, tops and fixtures. Theuse of concrete is increasing also in resi-dential projects – in apartments concreteis left boldly visible, both on façades and ininternal surfaces. Concrete offers expres-sionability that is highly desired today, andcorrectly implemented acts as a durablecompanion for other materials.

The concrete industry has agreed to ac-cept these challenges. Concrete is a chal-lenging material in itself – what we neednow is brave and competent developers,designers and contractors who are not af-raid to use concrete and find its many app-lications.

Maritta Koivistoeditor in chief of Betoni,M.Sc. (Arch.)

THE MANY FACES OF CONCRETE CONSTRUCTION

1Betoni on käytettävissä myös paikallavalu-pintoina julkisivuissa. Yksityistalo Tallin-nassa. 2004.

Maritta Koivisto1

BET0502 s06-7 16.6.2005, 16:477

betoni 2 20058

OULUN ASUNTOMESSUILLA ESITELLÄÄN

BETONIPIENTALON MONET KASVOT

Suomen suven vuotuinen suurtapahtuma, Asunto-messut järjestetään tällä kertaa Oulussa. Oulunmessuilla vierailijalle on luvassa antoisat, aika ta-valla erilaiset messut kuin monena aikaisempanavuonna. Etukäteistutustuminen kohteisiin antaa ai-hetta odottaa, että nyt kiinnostusta herättää muu-kin kuin messutalojen sisustukset.

Oulun asuntomessujen teemat ovat valo ja yksi-löllinen suunnittelu, vanhan satama-alueen uusio-käyttö, rakentamisen laadun ohjaus sekä ympäris-törakentaminen.

Messut pidetään Oulussa Toppilansaaressa, jos-sa vanha satama- ja varastomiljöö muuntuu raken-tamisen edetessä moderniksi asuinalueeksi. Ilmiöon tuttu Euroopassa, jossa myös vanhoja teollisuus-alueita otetaan asuinkäyttöön säilyttäen silti ympä-ristön omaleimaisuus ja kulttuuriperintö. Oulunmessualueen suunnittelussa on pyritty hallittuun jaehjään kaupunkikuvaan. Kaupunki on ohjannutmaankäyttöä ja kaavoitusta sekä antanut tarkat ra-kentamistapaohjeet. Kantavana ajatuksena on ollutvastuu rakentamisen estetiikasta sekä vastuu ra-kennusten asuttavuudesta ja terveellisyydestä.

Toppilansaaren messualueen asuinympäristön jaasuintalojen suunnittelu on lähtenyt asukkaiden tar-peista. Suomalaisessa asuntorakentamisessa onpoikkeuksellista, että kokonainen pientaloasuinaluesuunnitellaan yksilöllisistä lähtökohdista. Asuntojensuunnittelun lähtökohtana on myös ollut valo: pohjoi-sissa oloissa on tärkeätä hyödyntää luonnonvalo niinyöttömän yön kuin kaamoksen aikana.

YKSILÖLLISIÄ PIENTALOJAKesäkuun ensipäivinä suuri osa pientaloista on vie-lä työmaana, onhan messujen alkuun aikaa yli kuu-kausi. Vielä hieman keskeneräisilläkin taloilla onkuitenkin selkeä viesti: niistä on tulossa kiinnosta-van erilaisia, on selkeää yksinkertaisuutta, muttalöytyypä joukosta iloista leikittelyäkin.

Vain kolmen kilometrin päässä Oulun keskustas-sa sijaitsevalla messualueella voi tutustua monen-laisiin asuntoihin: omakotitaloihin, rivitaloihin, ker-rostaloihin, joista yksi on peräti 8-kerroksinen. Yh-teensä Toppilansaaren rannalle on rakennettu 162asuntoa, joista messuilla esitellään lähes 50.

Omakotitalojen osalta Oulussa ei nähdä lainkaantalotehtaiden tyyppitaloja, sillä asuntomessujenvaatimus oli, että kaikkien kohteiden tulee olla kor-keakouluarkkitehtien suunnittelemia.

Julkisivumateriaalien osalta pientalot jakaantu-vat omiin kortteleihinsa. Erikoisuutena löytyykinpuujulkisivukorttelista betonipientalo, jonka julkisi-vussa on puuritiläverhous. Yhteensä Oulussa esitel-lään 28 pientaloa, joista vain 11 on puurunkoista.

Mitä sitten ovat muut rungot? - Betonielementte-jä, betoni- ja kevytsoraharkkoja, siporexia. Betoni-lehden seuraavien sivujen esittelyotos Oulun asun-tomessujen kivitaloista kertoo osaltaan siitä, ettäsuunnittelijat ja rakennuttajat ovat löytämässä be-tonipientalon monet kasvot. Tärkeä osuus suosionkasvuun on varmasti myös sillä, että betoniteolli-suudessa on viime vuosina tietoisesti satsattu pien-talojen kehitystyöhön.

KIVITALOJEN MARKKINAOSUUS KASVANUTKivitalojen markkinaosuus pientaloissa vuonna2004 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaanpääkaupunkiseudulla kasvanut peräti 41 prosenttiinrakennuskuutioissa mitattuna. Kasvu edellisvuoden29 prosentista on ollut kovaa.

Koko maan tasolla kivirakentaminen on edelleenhaastajan asemassa 15 prosentin markkinaosuudel-laan. Kivipohjaisten tuotteiden valmistajat arvioivatpääkaupunkiseudun materiaalijakautuman muuttu-van valtakunnalliseksi muutamien vuosien sisällä.Tätä kehitystä tukee myös Rakennustutkimus RTSOy:n valmisosatalojen markkinatilannetta selvittänyttutkimus. Sen mukaan pienkivitalojen osuus on kas-vanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 10 %.

RTS:n rankinglista vuoden 2004 suurimmista ki-vitalovalmistajista osoittaa, että kaksi suurinta, Jä-merä ja Lammi-kivitalot ovat omassa sarjassaan lä-hes viiden prosentin osuuksin. Seuraavina listallaovat Leca-talo, Kahi-talo, Lakan Betoni, Priima Kivi-talo ja Jämäkkä-talo.Tämän päivän yleisimmät kivitaloratkaisut ovatharkkotaloja. Erilaisia ratkaisuja löytyy kuitenkin jo-kaisen asunnon ostajan tarpeisiin. Lähes kaikkienkivitalojen lähtökohtana on korkealaatuinen suun-nittelu ja asukkaan edellyttämä yksilöllisyys. Kivita-loon päätynyt rakentaja painottaa valinnassaanuseimmiten rakentamisen helppoutta, energiatalo-utta, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Kivirakentamiseen liittyy massiivisuuden kauttahyvä tiiveys, pieni energiankulutus ja erinomainenäänieristys. Muita kivirakenteen plussia ovat ter-veellinen sisäilma, palamattomuuden kautta tulevaturvallisuus ja rakenteiden erinomainen lujuus.

1

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Pienoismallin etualalla Talo Solidus.

2Kivitalo Aurinkopiha ja vieressä Talo Solidus.

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:058

betoni 2 2005 9

Betoni 2 05 -lehti esittelee seuraavilla sivuilla muu-tamia Oulun messujen kivitalokohteista. Osa kivira-kenteisista messutaloista esitellään myöhemminsyksyllä lehdessä. Asuntomessupientalojen esitte-lytekstit, kuvat ja piirrokset on saatu kohteiden pää-suunnittelijoilta, näytteilleasettajilta ja asuntomes-sujen järjestäjältä.

OULU HOUSING EXHIBITION PRESENTSTHE MANY FACES OF CONCRETE HOMESThis year the venue for the annual big Finnish summerevent, the Housing Exhibition, is Oulu.

The themes of the Oulu Housing Exhibition includelight, individual design, the re-use of the old port area, thecontrol of quality of construction as well as environmentalconstruction.

The Exhibition area is in Toppilansaari, where the oldport and warehouse milieu is converted into a modernhousing estate as the construction projects proceed. Thisphenomenon is a common one elsewhere in Europe, withold industrial estates transforming into residential areaswithout loosing their character or cultural heritage. TheTown has controlled the land use and the planning and is-sued exact building method instructions. The dominantidea has been to emphasise responsibility for the aesthe-

tics as well as for the habitability and the health aspectsof the buildings.

In the Toppilansaari Exhibition area, the design of theenvironment and the houses has been based on the needsof the residents.

Located only three kilometres from downtown Oulu,the Exhibition provides an opportunity to see many diffe-rent kinds of residences, from single-family homes andterraced houses to apartment blocks. The biggest buildingis an 8-storey apartment building. A total of 162 homeshave been built on the shores of Toppilansaari, with al-most 50 of them on display to Exhibition visitors.

None of the single-family homes are standard catalo-gue houses, as the requirement was that university archi-tects should design all the houses.

The low-rise houses are divided into separate blockson the basis of their façade materials. A special feature ofthe wooden façade block is a concrete home with a woo-den grating cladding on the façade. The total number oflow-rise houses in Toppilansaari is 28, and only 11 ofthem are built on a wooden frame

Then what kind of frames are used in all the rest? –Prefabricated concrete elements, concrete and light-weight blocks, siporex. The articles on the following pa-ges of the Betoni Magazine show that designers and de-velopers are beginning to find the many faces of concretehomes. Another important factor that influences the po-

pularity of concrete is surely the fact that the concrete in-dustry has in recent years knowingly focused on the deve-lopment of low-rise houses.

MARKET SHARE OF STONE HOUSES ON THEINCREASEAccording to preliminary information published by Statis-tics Finland the market share of stone houses in low-risehouses has in 2004 increased in the Helsinki region to41% measured in cubic metres. As the share was 29% in2003, the growth rate has been really high.

In the whole country, stone houses are still in the posi-tion of a challenger, with a market share of 15%. Manufac-turers of stone-based products estimate that the trend nowa reality in the Helsinki region will cover the whole countrywithin a few years.

The most common stone house solution today is theblock house. The starting point of almost all stone housesis high-quality design and the individuality required by theresidents. A builder who chooses a stone house appre-ciates easiness of building, energy efficiency, health andsafety.

The massiveness of the stone construction translatesinto good tightness, low energy consumption and excellentsound insulation. Other advantages of stone structures in-clude healthy indoor air quality, fire safety and excellentdurability of the structures.

2

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:059

betoni 2 200510

“KIVITALOT - TIETOLAATIKKO”

BETONIRAKENTEEN10 ETUA PIENTALOSSA:1. Palonkestävä ja turvallinen2. Hyvin ääntä eristävä3. Lämpöä varaava4. Luja ja pitkäikäinen

5. Kokonaistaloudellinen6. Vähän huoltoa vaativa7. Muotoiltava8. Ekotehokas9. Kosteudenkestävä10. Arvonsa säilyttävä

PAIKALLAVALUPaikallavalettu betoni on perinteinen pientalojen perus-tusten ja kellarikerrosten rakennusmateriaali. Nykyinenmuotti- ja liittolevytekniikka mahdollistaa paikallavaletunbetonin tehokkaan käytön myös pientalon koko rungon ra-kentamisessa.

Betonipinta tasoitetaan ja maalataan, slammataan, ra-pataan tai tapetoidaan. Puhtaaksi valetun betonipinnanvoi jättää myös kokonaan pinnoittamatta tai sen voi pääl-lystää toisella rakennusaineella, kuten tiilellä, klinkkerillätai puulla. Väri-, pesu-, hiottu, halkaistu tai mosaiikkibe-tonipinta antaa rakennuksen sisä- ja ulkotiloille yksilölli-sen ilmeen.

BETONIHARKOTBetoniharkot jaetaan lämmöneristysominaisuuksiensaperusteella eristämättömiin ja eristettyihin harkkoihinsekä työtekniikkansa puolesta muurattaviin ja ladottaviinharkkoihin. Näillä saavutetaan ladonnan helppo työtek-niikka ja lopputuloksena massiivinen rakenne, joka on sa-malla sekä luja että tiivis.

Betoniharkkotalon ulkoseinät tehdään ladottavistalämpöharkoista, kantavat väliseinät ladottavista harkois-ta ja kevyet väliseinät muurattavista harkoista. Välipohja-vaihtoehtoina on paikallavalettu välipohja, liittolevyra-kenteinen välipohja sekä ontelolaatta. Yläpohjassa voi-daan käyttää puuta tai esimerkiksi betonielementtejä.

Seinärakenteet rakennetaan harkoista. Talon anturatvoidaan tehdä anturaharkoista latomalla ja valamalla.Ala- ja välipohjat tehdään aina kivestä. Alapohjat teh-dään joko maanvaraisina laattoina tai ryömintätilaisinatuuletettuina ratkaisuina. Välipohja toteutetaan yleisim-min ontelolaatoilla. Yläpohjissa voidaan valinnan mukaankäyttää sekä kiveä että puuta. Pilarit ovat myös kiveä. La-dottavat pilariharkot pinotaan päällekkäin ja valetaan täy-teen massaa.

Yleisin tapa pinnoittaa betoniharkkotalon ulkopinta onruiskurappaus. Rappauspintoja ja -värejä on lähes rajatto-masti ja rappauspinta on näyttävä, kestävä ja helppohoi-toinen pinnoitusvaihtoehto. Sisäpinnat tasoitetaan ja pin-noitetaan halutulla pintamateriaalilla.

KEVYTSORAHARKKOKevytsora on poltettua savea. Kevytsoraharkoista ja -ele-menteistä rakennetaan pientalojen perustuksia, ulko- javäliseiniä, pilareita ja savuhormeja. Materiaalina se onkevyttä ja helposti työstettävää, palamatonta ja kestääerinomaisesti kosteutta. Eristeharkoissa on lämmöneris-tävyyttä parantavaa EPS- tai SPU-eristekerros.

Ulkotiloissa kevytsorarakenne pinnoitetaan slammaa-malla, ohutrappauksella tai rappauksella. Pinnan voi ver-hoilla myös muulla rakennusmateriaalilla. Kuivissa sisäti-loissa harkkopinta tasoitetaan ja maalataan tai tapetoi-daan. Märkätiloissa pinnoitteena voi olla klineekrilaatta,maalaus tai muovitapetti.

SIPOREXSiporexin tuotantoprosessissa hiekan, sementin, masuu-nikuonan ja sementin seoksesta valmistettu huokoinenvalumassa valetaan noin kuuden kuution suuruisiin teräs-muotteihin ja leikataan esikovettumisen jälkeen leikkaus-koneessa teräslangoilla harkoiksi, laatoiksi, palkeiksi jaelementeiksi.

Siporex on samalla sekä kantava rakenne että läm-möneriste. Siporexista rakennetussa massiiviseinässä eiole monimutkaisia kerrosrakenteita, joihin kosteus voisitiivistyä. Yksiaineisessa seinässä myös nurkat, läpivien-nit, liitokset ja muut erikoiskohdat on helppo rakentaa il-man työvirheitä.

Harkot ovat siporex–rakennuksen peruselementtejä,joiden avulla joustavaa ja yksilöllistä suunnittelua on

helppo toteuttaa. Vakioharkkojen lisäksi valmistetaan eri-koisharkkoja, joista yleisimpiä ovat kaariharkot. Palkit ontarkoitettu ovi- ja ikkuna-aukkojen ylityksiin, ne nopeutta-vat erityisesti rungon asennusta työmaalla.

ELEMENTITBetonielementti soveltuu myös pientalojen rakennus-

materiaaliksi. Anturat tehdään usein paikallavalaen. Sok-kelipalkit voidaan tehdä harkoista tai elementeistä. Pe-rustuksiin liittyvä alapohja on joko maavarainen paikalla-valettu tai ryömintätilainen kantava elementtilaatasto.

Edullisin tapa tehdä pientalojen ala-, väli- ja yläpohjaton käyttää ontelolaattoja. Pitkät jännevälit mahdollista-vat vapaan tilasuunnittelun ja säästävät rakennuskustan-nuksia. Kun ontelolaatat kantavat ulkoseinältä ulkosei-nälle, ei kantavia väliseiniä tarvita ja tilojen suunnitteluon täysin vapaata. Massiivinen kivirakenne eristää ääntätehokkaasti.

Betonipientalon ulkoseinät voidaan tehdä betoniele-menteistä tai harkoista muuraamalla. Vaivattomin tapaon käyttää betonisandwich-rakenteisia seinäelementtejä.

Pintavaihtoehtoja on runsaasti: betonipinta voidaankäsitellä eri tavoin tuoreena tai kovettuneena. Julkisivutvoivat olla pestyjä kivirouhepintaisia, tiililaattapintaisia,hiekkapuhallettuja, harjattuja, hiottuja tai maalattuja. Eri-laiset värilliset kiviainekset ja väripigmentit antavat julki-sivulle runsaasti värivaihtoehtoja. Betonipinta voidaanmyös rapata työmaalla.

Elementtien kokoa valittaessa tulee ottaa huomioonasennuksen ja kuljetuksen vaatimukset. Yleensä suositel-laan, että käytettäisiin enintään 9 tonnia painavia ele-menttejä, jolloin voidaan käyttää normaalikokoisia auto-nostureita. Seinien maksimikorkeus pystykuljetuksessaon noin 3,4 metriä.

Talo Kumpeli on rakennettu betoniharkoista.1

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0510

betoni 2 2005 11

MESSUTALO SOLIDUS BETONIELEMENTEISTÄ

Messutalo Solidus sijoittuu tontin koilliskulmaan,neljän metrin päähän tontin rajasta. L:n muotoinen,2-kerroksinen rakennus tarjoaa asuinpihalle suojaapuistoon ja naapuritonttiin päin. Asuinpiha saa tä-ten aurinkoa parhaista ilmansuunnista; etelästä jalännestä.

Autosuoja ja jätekatos rakennetaan rakennusta-paohjeiden mukaisesti osiksi tonttia lännessä raja-avaa tiilimuuria. Asfalttipintainen Sisääntulopihaerotetaan asuinpihasta matalalla pensasaidalla.Asuinpihan kulkuväylät ovat kivituhkaa ja be-tonilaattaa. Piha nurmetetaan raja-aitoja myöten.Kasvillisuudessa suositaan paikallisia lajikkeita, erikasvilajien lukumäärä pidetään pihan yhtenäisyy-den vuoksi vähäisenä.

Rakennuksen itä- ja pohjoisseinät ovat korkeita,valkobetonisia muureja. Pohjoisseinän aukotus onpyritty pitämään mahdollisimman niukkana niinenergiataloudellisuuden kuin intimiteettisuojankinvuoksi. Länsipuolelle muodostuu suojaisa ”syli”,jonka ytimenä on pienimuotoiseen omavaraistalou-teen kannustava kasvihuone. Länsiseinää seuraaterassi, joka alkaa pääsisäänkäynniltä kulkien lasi-kuistin kautta aina intiimimmälle saunakuistilleasti. Sisäänvedettyjä, säältä suojassa oleva osia on”pehmennetty” käyttämällä seinässä lämminsä-vyistä julkisivuvaneria.

Solidus on toteutettu moderneista betoniele-menteistä. Julkisivut ovat valkobetonia ja väli- sekäyläpohjat ontelolaattaa. Betonia on käytetty rungonja julkisivujen lisäksi myös sisustuksessa ja pihara-kentamisessa. Asunnon sisäistä porrasta hallitseesuuren, puistoon avautuvan ikkunan lisäksi graafi-sesta betonista tehty ”seinämaalaus”.

Juha Sarkkinen

1

2

1,2Solidus on toteutettu betonielementeistä. Julkisivut ovatvalkobetonia ja väli- sekä yläpohjat ontelolaatoista.

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0611

12 betoni 2 200512

3

4

5

6

7

Juha Sarkkinen

Arto Suikka

Arto

Sui

kka

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0612

135 betoni 2 2005

Asuintilat on sijoiteltu siten, että ainutlaatuises-ta rakennuspaikasta saataisiin mahdollisimmanpaljon irti. Tästä syystä mm. olohuone ja ruokailuti-lat ovat 2. kerroksessa. Pääsisäänkäynti sijoittuuL:n sisäkulmaan. Alakerrassa sijaitsevat eteistilo-jen lisäksi yksi makuuhuone, takkahuone, vaattei-denhuoltotilat sekä saunaosasto.

Päämassan länsipuolella oleva 1-kerroksinenosa sisältää pienen yksiön esimerkiksi au-pairilletai alivuokralaiselle. Tila voidaan tarvittaessa ottaamyös vaikka toimistokäyttöön.

Toista kerrosta hallitsee pitkä, merinäköalan tar-joava ikkunanauha. Yläkerta on tehty mahdollisim-man avonaiseksi; olohuone, keittiö ja ruokailutilaovat käytännössä samaa tilaa. Ruokailutilasta onyhteys suurehkolle kattoterassille. Isäntäväen ma-kuuhuone on rauhoitettu oleskelutiloista pesuhuo-neen, vaatehuoneen ja pienen työpisteen muodos-taman puskurivyöhykkeen avulla.

Arkkitehtuurissa on kauttaaltaan pyritty klassi-seen, funktionaaliseen selkeyteen sekä betonira-kentamisen tarjoamien etujen mahdollisimman te-hokkaaseen hyödyntämiseen.

Rakennuttaja: Diplo Rakennus Oy/Juha VikeväinenNäytteilleasettaja: Suomen Betonitieto OyArkkitehti: Arkkitehtitoimisto Ville Niskasaari KyPihasuunnittelija: VSU Arkkitehtuuri- ja viheralue-

suunnittelu Oy/Tommi HeinonenSisustussuunnittelija: Sirkka Maria HärkönenRakennesuunnittelu: JK-Suunnittelu OyLVI-suunnittelu: Heikki KaranneSähkösuunnittelu: Ins Plans/ Erkki RikkinenKodinohjausjärjestelmän suunnittelu:

Hendell Oy/Ari Miettinen

Soliduksen eri rakennusvaiheita voi seurata osoitteessawww.solidus.fi

8

9 10

1112

Juha Sarkkinen

Juha

Sar

kkin

en

Arto Suikka Arto Suikka

5,10Graafista betonia on käytetty mm. sisäportaan seinässäja kiukaan taustalevyssä.

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0613

14 betoni 2 200514

TALO NISSI BETONIELEMENTEISTÄ

Talo Nissin rakennuttajat ja tulevat asukkaat Olgaja Hannu Nissi kertovat:

Kun suunnittelimme omakotitaloa, tavoitteenaoli toimiva, kaunis ja helppohoitoinen talo.

Mielestämme kivitalo toteuttaa toiveemme. Li-säksi kivitalo on kestävä, rakentamisaika on lyhyt jatunnemme hyvin kivitalon valmistustekniikan.

Käytimme vapaasti mielikuvitusta kaikissa suun-nitteluvaiheissa. Halusimme, että talon julkisivustatulee mielenkiintoinen. Elävyyttä siihen tuo uritus,joka on vaihtelevasti tiheämpää ja harvempaa. Uri-tuksen ansiosta seinään muodostuu kiinnostavaavalon ja varjon leikkiä. Lisäksi pinnan hienopesutek-niikka tuo esiin pinnalla olevat kimaltavat valkoisetdolomiittityyppiset kivet.

Talon arkkitehtuurissa yhdistyy suomalainen mo-dernismi, selkeät linjat ja tila sekä eteläeurooppa-lainen klassismi pilareissa ja sisäänkäynnin portis-sa. Sisätila avautuu jo eteisessä mielenkiintoisesti:siellä tulee esiin olohuoneen valoisuus ja portaikonjuhlavuus. Eteisessä seisoessa voi arvata talon si-sällön, vaaka- ja pystyulottuvuuden.

Yläkerran saunasta on lasiseinän kautta upeanäköala ympäröivään luontoon ylös asti auki olevanolohuoneen läpi. Ilta-auringon laskua voi ihaillasaunanlauteilta. Kylpyhuoneen halusimme myössellaiseksi, jossa voi viihtyä ja oleskella mukavassa

Talo Nissi:Rakennuttaja: Hannu ja Olga Nissi,Arkkitehtikuvat: Hannu ja Olga Nissi, Tuulia Kenttälä,Henry Metsi Ky.Rakennesuunnittelu: J KarjalainenBetonielementtitoimittaja: Rajaville OyYhteistyökumppani: Rakennus-Nissi Oy.Näytteilleasettajat: Parma Betonila Oy/ Rajaville Oy,Uunisepät Oy

ammeessa ja ihailla taivasta.Sisustuksen tulee mielestämme ilmentää kodin

asukkaiden persoonaa. Selkeä perusratkaisu sekävalo ovat siinä hyvin tärkeitä osia. Kodikkuudensynnyttävät värit ja pehmeä valaistus, laadukkaathuonekalut, kauniit tekstiilit ja mieluisat arjen esi-neet.

Talo Nissi on betonielementtitalo, julkisivut ovatsandwich-elementtejä, ulkokuori hienopestyä val-koista dolomiittia.

Miksi betonista? Betonin laatu on mennyt harp-pauksen eteenpäin, betonista voi sekä tehdä erilai-sia pintoja että värejä. Menneisyyden mörkö beto-nitaloista on mielestäni väistymässä, mutta vieläon kehittämisenkin varaa. Rajaville Oy on ollut kehi-tyksen kärjessä ja olen voinut nauttia heidän tulok-sistaan.

1

2

3

6

6

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0714

155 betoni 2 2005

4

5

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0715

betoni 2 200516

TALO NIEMELÄ - RUNKO BETONIELEMENTEISTÄ

Nelihenkisen Niemelän perheen talon suunnittelunlähtökohtana oli ”sukupolvien talo”, jossa osa ra-kennuksesta olisi tarvittaessa erotettavissa omaksiyksikökseen – joko asunnoksi perheenjäsenelle,vuokralle ulkopuoliselle tai jopa toimistoksi.

Tontin perusjärjestelyt noudattavat tiukkaa ase-makaavaa, niin rakennusten sijoittelun kuin pinta-materiaalienkin suhteen. Kulku tontille on luoteis-nurkasta. Suuri autotalli-, harraste- ja varastora-kennus erottaa piha-alueen länsipuolen kevyen lii-kenteen väylästä. Päärakennus on tontin itäreunas-sa. Piha-alueen oleskelu keskittyy kahden suurenetelään ja länteen avautuvan terassin ympärille.Tomutus ja pyykinkuivaus on sijoitettu asuinraken-nuksen itäpuolelle.

Julkisivun päämateriaalina on tumma, poltettusavitiili, jota täydentää maalattu ja kuultokäsiteltypuu. Kantava runko ja väliseinät ovat betoniele-menttejä, välipohja ontelolaattoja. Runkotyypin va-lintaan vaikutti paitsi soveltuvuus kivitalon luontee-seen, myös nopea asennustapa. Loiva, laaja vesi-katto on puurakenteinen. Katosten ja parvekkeidenmassiivisia puurakenteita ei ole peitetty, vaan neovat kiinnikkeineen näkyvillä.

Päärakennus on jaettu kahteen erikorkuiseenpäämassaan: yksikerroksisessa siivessä sijaitseetarvittaessa muusta rakennuksesta erotettava omaasuinyksikkö, kaksikerroksisessa kompaktissaosassa varsinainen asunto. Rakennuksissa ei olevarsinaisesti käytäviä, vaan liikennealueet on pyrit-ty käyttämään hyötyaloina.

Suuret parvekkeet ja niiden alla olevat terassiton sijoitettu mahdollisimman valoisiin ja lämpimiinilmansuuntiin. Olohuoneen suuret ikkunat etelä- jalänsisivuilla päästävät illan valon syvälle huonee-seen, mutta parvekkeet ja pitkät räystäät peittävätkuitenkin kaikkein kuumimman auringon paahteen.Toisen kerroksen saunaosasto ja takkahuone par-vekkeineen ovat ilta-auringon puolella. Parvekkeiltaon näkymät merelle.

Mittatietoja:Päärakennus190,0 huoneisto-m2, tilavuus 865 m3

Piharakennus 61,0 huoneisto-m2, tilavuus 278 m3

Tontin pinta-ala 865 m2

Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Kari Sipilä Oy

2. kerros1. kerros

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:0716

betoni 2 2005 17

Asuinrakentaminen on ollut Suomessa viime vuosi-na erittäin vilkasta. Rakennusalan kasvun ylläpi-toon, kustannusten hallintaan ja lähivuosina odo-tettavissa olevaan suureen, 60- ja 70-luvuilla raken-nettujen asuinrakennusten peruskorjaukseen tarvi-taan teollisesti tuotettuja kustannustehokkaita rat-kaisuja. Tähän tarpeeseen on Lujabetoni Oy kehit-tänyt tuotteistetun Luja-parvekejärjestelmän, jokaon markkinoiden ensimmäinen täydellinen parveke-toimitus.

Lujan järjestelmä soveltuu sekä uudisrakentami-seen että asuntojen peruskorjaamiseen.

Kattava Luja-parvekejärjestelmä sisältää sekäerilaisissa parvekeratkaisuissa vaadittavat betoni-set valmisosat, että kaikki tarvittavat parvekevarus-teet kuten kaiteet, lasitukset, lattiapäällysteet javalinnaiset pienvarusteet. Asiakas saa valmiin, va-kioidun ja testatun järjestelmän, jossa usein hanka-luuksia aiheuttavat detaljit, kiinnitykset ja varus-teet on huolellisesti suunniteltu täysin yhteensopi-vaksi, toimivaksi ja kustannustehokkaaksi kokonai-suudeksi.

TEOLLINEN VALMISTUS, ASIAKAS-KOHTAINEN RÄÄTÄLÖINTIVaikka järjestelmä on teollinen valmisosajärjestel-mä, se taipuu myös yksilöllisiin ja näyttäviin parve-keratkaisuihin. Asiakas voi valita itselleen sopivanvarustepaketin, ulkonäön ja pinnoituksen ja myösparvekkeiden koko voi vaihdella. Peruskorjauksessaparvekkeet voidaan asentaa joko täysin uutena par-vekelinjana parvekkeettomiin taloihin tai uusia jär-jestelmän avulla vanhoja parvekkeita.

UUSIA KUSTANNUSTEHOKKAITAELEMENTTIVAIHTOEHTOJALuja-parvekejärjestelmä sisältää kaikki betoniele-mentit. Tyypillinen parvekeratkaisu sisältää parve-kelaatat, pilarit ja pielielementit.

Uutena vaihtoehtona Lujabetoni on kehittänyterittäin kustannustehokkaan kiilanmuotoisen parve-kelaatan. Perinteisesti parvekkeiden lattiana on käy-tetty ns. kuppilaattaa, jossa reunat nousevat ylös-päin. Kiilamaisella laatalla on monia etuja: vesi eiseiso lattialla, parvekkeelle syntyy enemmän tilaa,kun reunat eivät vie hyötypinta-alaa ja laatta onmyös helpompi pinnoittaa vaikkapa klinkkereillä taipuuritilöillä, kun mutkikkaita pintoja ei ole.

LUJABETONI KEHITTÄÄRUNKOJÄRJESTELMIÄLujabetoni panostaa tällä hetkellä voimakkaastivalmisosarakentamisentuotekehitykseen ja kehittää parhaillaan myös be-tonisia runkojärjestelmiä erilaisiin rakennustarpei-siin. Nämä on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden2005 aikana. Uusilla runkojärjestelmillä erilaisia ra-kennusratkaisuja voidaan toteuttaa entistä nope-ammin ja kustannustehokkaammin ja ne helpotta-vat esimerkiksi matalaa ja tiivistä pientalorakenta-mista ja tekevät siitä teollista toimintaa.

Uuden valmisosakehitystyön ensimmäisenä tuot-teena Lujabetoni julkistaa nyt parvekejärjestelmän.Kahden vuoden kehitystyön tuloksena on syntynytjärjestelmä, joka on helppo suunnitella, valmistaa jaasentaa, koska suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteis-työssä eri rakennusliikeasiakkaiden ja yhteistyö-kumppaneiden kanssa.

Lisätietoja:Elementtiyksikön johtajaMikko Isotalo, puh. 044-5852 [email protected]

LUJABETONI TOI MARKKINOILLELUJA-PARVEKEJÄRJESTELMÄN ASUINRAKENTAMISEEN

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3617

18 betoni 2 200518

KESKIYÖN AURINKO BETONIHARKOISTA

Keskiyön aurinko -talo on rakennusten rivistössägeometrinen kuutiomainen pääte. Yhdessä pihara-kennuksen ja aitamuurin kanssa se rajaa suojaisanaurinkoisen oleskelupihan. Piha on jäsennelty ulko-oleskelutila, johon on sijoitettu paikat perheen mo-nipuolisille harrastuksille ja toiminnoille.

Kulmanmuotoinen piharakennus toimii kokonais-sommittelussa porttirakennuksena. Siihen sijoittu-vat tilava autokatos, autotalli ja varasto sekä sivu-asunto. Sivuasunto mahdollistaa moninaisia toi-mintoja; rauhallisen työtilan päiväsaikaan, iltaisinmusiikin harjoitustilan, seurustelutilan perheennuorille ja viikonloppuisin majoitustilan vieraille.Sisätila avautuu sisäpihan suojaiselle valokattei-selle grilliterassille.

Kuutionmuotoinen päärakennus on massaltaanja aukotukseltaan klassisen selkeä. Aukotuksetkiertävät kulmissa auringonkiertoa seuraten. Kor-keassa oleskelutilassa matala, sisäpihalle avautu-va ikkuna sallii ympäristöstä heijastuvan auringon-valon tulla sisätilaan. Vierekkäisellä seinällä korkeakapea ikkunanauha sieppaa viimeisetkin laskevanauringon säteet.

Ulkokuoreen leikatut, grafiitinmustasta tiilestävuoratut syvennykset ja ulokkeet tuovat sisätilanlämmön kontrastisesti esille ulkokuoren valkoisuu-desta. Musta sisäkuori varastoi kaiken auringonlämmön itseensä. Sisääntulosyvennyksen kainalos-ta nousee kolme kerrosta korkea lasikuisti. Se toi-mii valoisana ja avarana ”tuulikaappina” ja kasvi-huoneena. Lasikuistin vihreys ja valo tuo talvikausi-na tervetulleen lämmön koko sisäpihalle. Tulisija

avautuu oleskelutilasta sisääntulokuistille, jostasen lämmittäminen on käytännöllistä. Kuistille pää-see myös alakerran työhuoneesta ja sen kevyelle ri-tilävälitasolle yläkerran aulatilasta. Ylimmältä ta-solta avautuu esteetön merinäköala Toppilan saa-ren taakse.

Sisätilan halkaisee koko tontin läpi menevä reit-ti: toisen kerroksen aulatilaan noustaan valoisanporrashuoneen kautta ja käännytään ulokeparvek-keelle, josta avautuvat komeat näkymät puistovyö-hykkeelle. Alakerran tilat ovat väljät. Keskellä onkeittiösaareke, jonka ympärillä on eri käyttöön mu-kautuvat oleskelutilat. Sisäänkäyntiakselin toisellapuolella ovat rakennuksen aputilat, kodinhoitohuo-ne ja työtila. Toisessa kerroksessa ovat intiimimmättilat; makuuhuoneet ja saunatilat. Yläkerrastaavautuu näkymä myös rakennuksen keskeisimpäänkorkeaan olohuonetilaan.

Yksinkertaisen rakennusmassan ympärille on jä-tetty mahdollisimman paljon luonnontilaisia puita.Ne osallistuvat herkkään keskusteluun rakennetus-sa pihapiirissä.

Keskiyön Aurinko:Kerrosala päärakennus: 239 m2

Tilavuus päärakennus: 980 m3

Kerrosala piharakennus +at: 71 m2

Tilavuus piharakennus + at: 253 m3

Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto kanttia 2 Oy / MikaHuhtala, arkkitehti SAFARakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Arto Kivioja & CoNäytteilleasettaja: Lammi Kivitalot Oy

1

3

2

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3718

195 betoni 2 2005

4

5

6

1. kerros

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3719

20 betoni 2 200520

TALO KUMPELI BETONIHARKOISTA

Talo Kumpelin hahmon lähtökohtana on ollut 20-lu-vun klassisismin ja varhaisfunktionalistisen selkeä-linjaisen muotokielen tavoittelu. Rakennuksen hah-mo on suorakulmainen perusmuoto, jonka nurkistaon ”kaiverrettu” paloja pois. Rakennuksen yksinker-tainen massoittelu kuvastaa Toppilan satama-alu-een ryhdikästä rakennusperinnettä ja tukee myöstavoiteltua uutta, modernia korttelirakennetta. Ta-lon ulkomuoto ja sisätilojen sijoittelu on kompaktiapaitsi tehokkaan tilankäytön myös energiataloudel-lisuuden vuoksi. Pienen tontin piha-aluetta vapau-tuu oleskelukäyttöön mahdollisimman paljon.

Rakennus toteutetaan kivirakenteisena. Massii-visten, vaaleiden seinäpintojen muurimaisuutta onhyödynnetty moderneilla ikkuna-aukkosommitel-milla. Kiviaineisen talon pinta on valkoinen, jotatummat puuosat täydentävät. Katto tehdään har-maasta kattotiilestä. Ikkunalaseissa käytetään kirk-kaan lasin ohella eri tavoin silkkipainettua ja värjät-tyä lasia. Rakennus avautuu pihalle 1. kerroksensuurien ikkunapintojen kautta liittäen piha-alueenosaksi oleskelumaisemaa.

Rakennuksen jyrkähkö harjakatto peittää raken-nuksen suorakulmaisen piirin muodostaen suojaisiasisäänvetoja sisäänkäynnille, parvekkeelle sekä 2.kerroksen ikkunoille. Vesikaton räystäskorkeutta ontilallisen ratkaisun vuoksi voitu pitää matalana - ra-kennus on ulkoiselta hahmoltaan 1 1/2 -kerroksinensisätilojen tästä kärsimättä.

Liikennereittien reunoille on keskitetty kivipuu-tarhamaisia istutusaltaita. Piha-alueen varjoisetosat ovat istutettuja. Rakennuksen ympärille istute-taan kootusti pensaita ja lehti- sekä havupuita. Eri-lajisten pensaiden avulla piha-alueelle saadaan vä-riä keväästä syksyyn. Lehtipuut toimivat kesäaikaanoleskelupihan varjostajina ja talvella päästävät au-ringonvalon sisätiloihin. Havupuut muodostavat nä-kösuojan katupihoille ja tuovat ympärivuotista vih-reyttä pihalle.

Rakennuksen tilallisena ideana on 2. kerroksenrakennusmassan ”kelluminen” talon sisällä. Tilarat-kaisu mahdollistaa klassisen tyylin mukaisen halli-maisen korkean aulan portaineen sisääntulon yhte-yteen. Oleskelutilojen yhteyteen pihan puolelle syn-tyy liikennevyöhyke, joka avautuu klassisten raken-nusten tapaan talon läpi tilasarjana muuttaen kor-keuttaan. Korkean tilan suhde huonetiloihin on koh-tuullinen, sillä tila on matalimmillaan räystäiden lä-heisyydessä. Rakennuksen sisälle syntyy mielen-

kiintoisia tilasarjoja ja näkymiä sekä vaaka- ettäpystysuunnassa.

Sisätilojen ja toimintojen sijoittelun suunnittelulli-sena lähtökohtana on ollut suuren seinään upotetta-van akvaarion sijoittaminen olohuoneeseen keskei-selle paikalle. Akvaarion huolto tapahtuu kodinhoito-tilojen puolelta. Myös tulisija on keskeisellä sijallaoleskelutiloissa. Luonnonvalon päivärytmin mukai-nen kierto sekä vyöhykeperiaate ovat olleet tilasijoit-telun muita tärkeitä tekijöitä. Sisätilojen yleisilmee-nä tulee olemaan skandinaavinen selkeys ja yksin-kertaisuus - tunnelmallisena tekijänä luonnonmukai-set pintamateriaalit (puupinnat, puhtaaksimuurauk-set jne.) sekä tehosteratkaisut (valot, värit jne.).

Merellisyyttä on huomioitu rakennukseen liitetyil-lä täydentävillä rakennusosilla, jotka symbolisestiviittaavat meren ja satama-alueen läheisyyteen, senhistoriaan ja rakennuksiin. Oleskelutilojen jatkeenatoimii laiturimainen, puurakenteinen terassi, joka onkatettu puisella pergola-rakenteella. Pergolan kat-teena toimii osittain purjekankaasta tehty koottavakate. Rakennuksen rapatut julkisivut muistuttavatvastarannan klassisista rapatuista rakennuksista japuuosissa käytetyt tervatut puuosat muistuttavat sa-tama-alueen historiallisesta toiminnasta. Vaaleidenjulkisivujen värilliset pikkuikkunat luovat mielikuvantasolla yhteyden merenkulkuun liittyvin värillisiin lip-puihin ja majakoiden merkkivaloihin.

Vaikutelmaa meren läheisyydestä vahvistaa pi-han sadevesiallas sekä sisätilan suuri akvaario.

Rakennus toteutetaan matalaenergiarakentee-na. Kiviaineinen rakennus toimii kosteusteknisestihyvin rakenteellista ja käytöstä johtuvaa kosteus-kuormitusta vastaan. Matalaenergiarakennus toi-mii paksuine rakenteineen lämmitys- ja ilmaisener-gioiden välivarastona materiaalin tavallista parem-man varaavuuden vuoksi. Kivimateriaalien etunaovat myös puhtaus, hajuttomuus ja kosteuden tii-vistymisen kannalta riskitön rakenne.

Rakennuspaikan ilmastollisia olosuhteita onhuomioitu rakennuksen muotoilulla, aukotuksella jatarkoituksenmukaisella tilajärjestelyillä. Ulkovaip-pa on hyvin eristävä ja tiivis sekä pinta-alaltaankohtuullinen. Asuintilojen sijoittelussa on hyödyn-netty vyöhykeperiaatetta sijoittamalla oleskeluunliittyvät tilat etelään ja aputilat pohjoiseen. Näinoleskelutilat hyödyntävät valon lisäksi passiivistaaurinkoenergiaa.

Matalaenergiaratkaisu vähentää rakennuksen

1

2

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3720

215 betoni 2 2005

energiakulutusta ja hiilidioksidipäästöjä sekä muitahaitallisia päästöjä. Näin se vähentää rakennuksenelinkaarikustannuksia ja ympäristön kuormitusta.Vesikiertoinen lämmönluovutusjärjestelmä mahdol-listaa myöhemmin vaihtoehtoisen lämmitystavan.Tilakohtaisella ja automatisoidulla säätöjärjestel-millä ja energiataloudellisella LVIS -varustuksella

paitsi parannetaan rakennuksen energiataloudelli-suutta myös lisätään käyttäjien ympäristötietoi-suutta. Rakennuksen lämmitysenergiankulutukses-sa tavoitellaan <23 kWh/m3/vuosi, joka vastaa alle12 000 kWh:n vuosikulutusta.

Talo Kumpeli:Kerrosala päärakennus: 192 m2


Kerrosala autotalli ja varasto: 36 m2

Tilavuus autotalli ja varasto: 110 m3

Pääsuunnittelija:Arkkitehdit m3 Oy, arkkitehti SAFA Kari NykänenRakennesuunnittelija:Insinööritoimisto Risto Linnakangas OyRakennuttaja: Domector OyNäytteilleasettaja: Lammi Kivitalot Oy

3

4 5

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3821

22 betoni 2 200522

VILLA IIVIN RUNKO BETONIHARKOISTA

Klyyvarin nokkaan suunnitellun yhden perheen ta-lon, Villa Iivin tumma tiilijulkisivu kääntää selkänsämuurimaisena koilliseen, Toppilansalmeen päin.Kärjen kaartuva tiilipinta halkoo merituulta sulkiensisäänsä nautiskelun paikkoja. Lounaaseen anta-van pihan puolelta rakennus avautuu vaaleana, ver-tikaalien ja vinojen pintojen reliefinä. Lasi ja valko-betoni vuorottelevat rakennuksen iholla. Pihalla,naapurimuuriin tukeutuen, on isoista yläikkunoistapohjoista valoa ammentava ateljee-rakennus.

Villa Iivin tulevien asukkaiden yhteisenä harras-tuksena on taide, jonka tekemiseen ja esilläpitämi-seen tarvittiin lisää väljyyttä. Rakennuksen pääsi-säänkäyntiä merkitsee leijuva tiilineliö, jonka si-vuilta tihkuu tiiliseinää nuolevaa valoa. Tämä mys-

tinen kappale on kakkoskerroksen päämakuuhuo-neen taide- ja tähystyserkkeri. Sivusisäänkäyntijohtaa autoilta eteiseen. Ylävalaistu kodinhoitotilatukeutuu tähän huoltosisäänkäyntiin. Tuulikaappi-ja eteistiloista avautuu ilmava näkymä alakerranoleskeluun. Luonnonvalo tulee tilaan perinteisensuoran auringonvalon lisäksi vinon seinäpinnankautta heijastuvana välillisenä valona. Olohuoneavautuu yläkerran takkahuoneeseen. Toisen kerrok-sen ikkunoiden ja kaiteen vaalean heijastavan pin-nan kautta valo laskeutuu olohuoneeseen vinoa sei-näpintaa pitkin. Olohuoneesta näkymä jatkuu sisä-tilassa keittiöön ja ruokailutilaan. Hyvän aterian ai-kana voi nautiskella merelle kurottavan kaarevankabinetin panoraamamaisemasta. Keittiön kiinto-kalusteet rytmittyvät korkeiden, mutta eri syvyistenkiintokalusteiden ja matalien työpöytäkalusteidenreliefiksi - asukkaiden toiveesta.

Kerroksia yhdistää veistoksellinen teräsbetonira-kenteinen porras, joka tukeutuu ala- ja yläosastaanvaakarakenteisiin ja voi siksi olla hieman irti sivu-seinistä. Päivällä porras siivilöi luonnon vastavaloalävitseen. Porrastilan seinään upotettu huurteinenvalojuova valaisee kulkijan väylää hämärässä.Ylempänä kerrosten väliin sijoitetut kohdevalot luo-vat elliptisiä valolaikkuja, joista osa kohdistuu sei-nälle ripustettuihin taideteoksiin.

Toisessa kerroksessa makuu- ja kylpytiloja yhdistäävaloisa vinokattoinen takka-aula. Naapurirakennustakurotteleva pääty on lasten valtakuntaa. Oma pieniaulatila ja wc-tila takaavat yksityisyyden niin lapsillekuin aikuisillekin. Vanhempien makuuhuoneesta on si-säyhteys kylpytiloihin pukeutumis- ja wc-tilan kautta.Kylpytilan kruunaa puolipyöreä sauna kapein merelleantavin panoraamaikkunoin. Viileämpää kaipaavalleon suora yhteys ulkoilmaan, terassille.

Kolmannen kerroksen komentosilta, kirjasto onmietiskelyn ja suurien ajatusten paikka. Vierailijoil-le on suotu kunnia nauttia tästä ylevöittävästä me-rinäköalasta, sillä talon vierashuone pesutiloineenon sijoitettu kattokerrokseen.

Tässä pihassa ei ole perinteistä nurmikkoa. Piha-alue jakautuu rakennuksia lähellä olevaan kivipuu-tarhaan ja luonnontilaisen mielikuvan antavaanniittymäiseen, mutta hoidettuun viheralueeseen.Kivipuutarha ei viittaa japanilaiseen esikuvaansa,vaan luo mielikuvaa rakennuksen lähialueen mate-riaalimaailmasta. Osa tästä alueesta on teräspaa-lujen varassa olevaa kansirakennetta, joka jatkaasisäosien korkotasoa ja osa luonnonkivien ja kallio-kasvien karun viihtyisää luontoa.

1

2A

2B

2C

6

5

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3822

235 betoni 2 2005

Tonttia ympäröivät aidat tukevat pihan jäsennys-tä. Luonnontilaisen mielikuvan antava piha-alue onrajattu visuaalisesti huomaamattomalla, kevyem-mällä aidalla. Rakennusten tuntumassa aidat ovatvisuaalisestikin sulkevampaa tiilimuurausta. Tont-tien välinen aita noudattelee samaa periaatetta.

Rakennus perustetaan rossipohjaisena teräspaa-lujärjestelmän varaan. Sokkeliosa verhoillaan tiu-halla cor-ten -teräksisellä vaakarimoituksella. Ra-kennuksen runko tehdään Lammin harkon ladotta-vista ja paikalla raudoitettavista ja valettavistalämpökatkaistuista betoniharkoista. Julkisivun tiili-verhous tehdään pontatuista tiililaatoista, jotka ri-pustetaan betoniharkkoseinään tukeutuen teräksi-sen ripustusjärjestelmän varaan. Julkisivun vinotosat tehdään hiekkapuhalletuista valkobetoniele-menteistä. Ala-, väli- ja yläpohjat ovat ontelolaatta-rakenteisia. Vesikatto tehdään kuparista. Ikkunatovat alumiinirunkoisia kiinteitä umpiolasi-ikkunoitaja MSE 210 -ikkunoita, joiden ulkopinta on alumii-nia. Kaikkien ikkunoiden U-arvo on pienempi kuinyksi. Reilujen tuuletusikkunoiden kautta saa tarvit-taessa moottoroimatonta meri-ilmaa sisätiloihin.

Rakennus varustetaan lämmön talteenottojärjes-telmällä sekä kaukolämpöverkkoon liitetyllä jääh-dytysjärjestelmällä.

Villa Iivi:Kerrosala päärakennus: 388 m2


Kerrosala atelje: 70 m2

Tilavuus atelje: 463 m3

Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto EST Oy, Tkl, Arkkiteh-ti SAFA Aulikki HerneojaRakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Risto Linnakangas OyNäytteilleasettaja: Lammi-Kivitalot Oy

3

4

1-6Villa Iivi on perustettu rossipohjaisena ja teräspaalujenvaraan.

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3823

24 betoni 2 200524

LOUHI - ESTEETÖN TALO BETONIHARKOISTA

Louhi-nimi kuvaa hyvin Oulun Asuntomessuille ra-kennettavan 175-neliöisen Jämäkkä-kivitalon pe-rinteistä suomalaista perushahmoa ryhdikkäineharjakattoineen. Talon muu suunnittelu onkin sittenerittäin nykyaikaista: matalaenergisyys ja liikunta-esteettömyys ovat tärkeimmät avainsanat. Louhi onsuunniteltu erityisesti omistajansa ja käyttäjänsäLauri Louhivirran, tunnetun vammaisurheilijan asu-mis- ja työnteon tarpeisiin.

Lauri Louhivirta on kaksinkertainen Paralympia-kävijä ja suomenmestaruusmitalejakin on runsaas-ti. Hänen pääleipälajinsa on alppihiihto. Arkkiteh-tuuritoimisto Jouko Kunnas suunnitteli talon es-teettömäksi pyörätuolilla liikkuvan Lauri Louhivirran

harrastusten ja etätyötarpeiden mukaan. Louhivirtanikkaroi ja tekee itse monia urheiluvälineitään, jo-ten esteettömyyden lisäksi tarvitaan tilavat väline-huolto- ja askartelutilat.

”Jämäkkä-talon matalaenergiaominaisuus tuomonia energiataloutta ja elämänlaatua helpottaviaratkaisuja ja mahdollistaa tarvittaessa myös esi-merkiksi etätyön tekemisen. Harkkotalon rakenta-minen on helppoa; materiaalia on helppo työstää jamuurata eikä se ole säänarkaa. Talon ulkonäkö jaarkkitehtuuri ovat minulle myös tärkeitä asioista.Näin suuria ikkunoita ja lasipintoja ei olisi voitu to-teuttaa millään muulla taloratkaisulla. Louhestaavautuvat merinäköalat ovat nyt ainutlaatuiset”,

1

Rungon pystytys

2. kerros

1. kerros

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3924

255 betoni 2 2005

kertoo talon asukas, Lauri Louhivirta.Jämäkkä kivitalo Louhen julkisivu tasoitetaan ja

pinnoitetaan pääosiltaan poltetuilla keraamisillaterrakottalaatoilla. Tyypillisimmin Jämäkkä kivita-lot pinnoitetaan rappaamalla. Messualueen ase-makaava vaikutti osaltaan Louhen pintamateriaali-en valinnassa.

Piha-aluekin on suunniteltu esteettömäksi. Laa-jat terassit ja kivetyt kulkuväylät helpottavat liikku-mista ja kulkuväylien kallistukset on pyritty pitä-mään loivina. Pihakiveyksen Herraskartanokivi onvanhahtavaan tyyliin muotoiltu kestävä pihakivi.Sen reunat tehdään rosoisiksi, jolloin valmis kiveysantaa luonnonkivimäisen vaikutelman.

Jämäkän perusmateriaalina on Lujabetonin itsekehittämä matalaenergiaharkko, joka on lämmön-eristämisominaisuuksiltaan erittäin hyvä (U-arvo on0.15). Kivitaloista voidaan rakentaa ns. matalaener-giataloja, koska kiven lämmönvarauskyky on muitamateriaaleja selvästi parempi. Matalaenergiatalonlämmityskustannukset ovat vain kolmannes nor-maalitalon lämmityskustannuksista, koska raken-teet ovat paremmin eristäviä kuin perustalossa jaerityistä huomiota kiinnitetään ulkoseinän, ylä- jaalapohjan sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristä-vyyteen. Näin esimerkiksi ikkunapinnat voivat ollatavanomaista suuremmat.

Pääsuunnittelija: Arkkitehtuuritoimisto Jouko Kunnas KyNäytteilleasettaja: Lujabetoni Oy

3

4

5

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3925

26 betoni 2 200526

JÄMERÄ-KIVITALO AURINKOPIHAN PÄÄMATERIAALINA SIPOREX

Kivitalo Aurinkopihan suunnittelun lähtökohdat, tii-vis ja aidattava tontti yhdessä asuntomessualueentavoitteiden kanssa edellyttivät modernia ja kau-punkimaista kokonaisratkaisua. Myös Toppilan sa-tama-alueen ja meren läheisyys ovat vaikuttaneetmerkittävästi kokonaisuuteen. Tavoitteena oli asi-akkaan kanssa työstetyn tilaohjelman muokkaami-nen toimiviksi tilaratkaisuiksi yhdistettynä vapaastivirtaavaan tilaan. Tilasuunnittelussa kantava ajatuson eri tilojen selkeä hierarkia.

Tontille sijoittuvat rakennukset muodostavat tii-viin, piha-aluetta rajaavan kokonaisuuden. Viihtyisäviherpiha sijoittuu tontin syliin vastaanottaen saa-puvat vieraat ja isäntäväen.

Rakennuksen edustan laiturimainen terassi jasiihen liittyvä kesäkeittiö laajentavat sisätilojenoleskelualuetta kesäaikana ulkotiloihin.

Asuinrakennus muodostuu kahdesta vaaleasta,rapatusta kivirakenteisesta massasta joita yhdistääpuupintainen osa laajoine ikkunapintoineen. Ra-kenteiden pääasiallinen materiaali on Siporex erimuodoissaan (sisä- ja ulkoseinien harkkorakenteet,maanpaineseinät, välipohjat, yläpohjarakenteet).Puun käyttäminen kiven ohella julkisivuissa ja pihanlaiturimaisissa rakenteissa liittyy merelliseen vai-kutelmaan ja toimii arkkitehtonisena tehokeinona.

Sisääntuloaulasta avautuu näkymä puistoon kor-kean lasiseinän läpi. Toisen kerroksen saunastaavautuu näkymä meren suuntaan, saunan valais-tusta ja tunnelmaa voidaan muuttaa panoraamanä-kymästä savusaunamaiseen hämyisyyteen.

Kivitalo Aurinkopiha:Pääsuunnittelija: ARKTON Suunnitteluryhmä Oy,Harri Lindroos, arkkitehti SAFANäytteilleasettaja: H+H Siporex Oy / Jämerä Kivitalot

1

2. kerros

34

1. kerros

kellarikerros

Arto

Sui

kka

Arto

Sui

kka

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:3926

275 betoni 2 2005

34

BET0502 s08-27 16.6.2005, 17:4027

betoni 2 200528

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämänvuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon TampereellaOnkiniemen aluerakennuskohteen toteuttajille. On-kiniemen rakennuttajana ja pääurakoitsijana on toi-minut Rakennustoimisto Palmberg Oy. Suunnitte-lusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Neva Oy.

Palkinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kes-tävää kivirakentamista sekä parantaa suomalaisenrakentamisen imagoa. Se myönnetään henkilöille,jotka ovat osallistuneet laadukkaasti betonista jatiilestä paikallarakennettujen rakennusten toteu-tukseen.

Onkiniemen rakennusten runko- ja julkisivura-kenteet edustavat laadukkaalla tavalla Kestävä Ki-vitalo -ryhmän tavoitteita. – Palmberg on valinnutOnkiniemen rakennusten välipohjaksi paikallavale-tun rakenteen. Rakennuksen runko kannattaa tehdäalunperin laadukkaasti, sillä lähes kaiken muun voirakennuksessa myöhemmin vaihtaa. Muuratut jul-kisivut ovat huoltovapaita ja elinkaareltaan pitkä-ikäisiä sekä turvallisia, projektipäällikkö PenttiLumme Kestävä Kivitalo -ryhmästä perustelee pal-kinnon myöntämistä Onkiniemen toteuttajille.

- Onkiniemi osoittaa, että pienimuotoisempaakinrakentamista kannattaa tehdä laadukkaasti ja kus-tannustehokkaasti kivestä. Paikallarakennetut kivi-talot kiinnostavat myös asukkaita entistä enemmän.

TAMPEREEN ONKINIEMESSÄ KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA

TOTEUTTAJILLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO

KIVITALO OLI HELPPO PÄÄTÖSOnkiniemi sijaitsee aivan Näsijärven rannalla Sär-känniemen huvipuiston naapurissa.

– Se on ainutlaatuinen alue. Alusta lähtien oliselvää, että tuolle paikalle tehdään laadukkaita ta-loja, joissa olisi asuntoja tavallisille ihmisille. Talo-jen täytyy kestää myös kovia sääolosuhteita. Tältäpohjalta päätös tehdä kivitaloja oli helppo. Tosinsitä tuki myös se, että tuotantoihmiset pitävät pai-kallarakentamista hyvänä tekniikkana, Rakennus-toimisto Palmberg Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ter-honen sanoo.

Terhosen mukaan rakennustavan oikea valintavaikuttaa positiivisesti asuntojen markkinointiin. –Onkiniemessä on korostettu talojen olevan paikal-larakennettuja. Uskon asunnon ostajien sitä arvos-taneen. Onkiniemi onkin ollut menestys myös asun-tojen markkinoinnin kannalta, Terhonen toteaa.

– Paikallarakentaminen luo perinteiseen ele-menttirakentamiseen verrattuna lisää mahdollisuuk-sia esimerkiksi pohjaratkaisuissa. Ei ole ahtaasti ra-jattuja muotoja tai saniteettitilojen ympärille kehi-tettyjä huonetiloja. Onkiniemessä annettiin asuk-kaille mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa poh-jaratkaisuun. Se tuotti varsin mielenkiintoisia ratkai-suja, mitkä eivät näy mitenkään talojen ulkoarkki-tehtuurissa, toimitusjohtaja, RA Pertti Neva sanoo.

Artikkelin valokuvat: Veli-Matti Parkkinen

1Onkiniemi sijaitsee aivan Näsijärven rannalla ja lähes jo-kaisesta asunnosta on näkymä järvelle.

2Kestävä Kivitalo 2005 -palkinto myönnettiin TampereenOnkiniemen asuinalueen toteuttajille, kuvassa vasemmal-ta RA Pertti Neva Arkkitehtitoimisto Neva Oy:stä, vastaa-va mestari Timo Salminen, tuotantojohtaja Ismo Penttilä,projektipäällikkö Jarmo Pitkänen ja toimitusjohtaja JukkaTerhonen Rakennustoimisto Palmberg Oy:stä.

3, 41. kerroksen pohjapiirros ja 2. kerroksen pohjapiirros.

5, 6, 7Onkiniemi osoittaa, että pienimuotoisempaakin rakenta-mista kannattaa tehdä laadukkaasti ja kustannustehok-kaasti kivestä. Onkiniemen pihat on pyhitetty asumisenjatkeeksi ilman autoja.

1

2

3

Leena-Kaisa Simola, toimittaja

BET0502 s28-31 16.6.2005, 16:1428

betoni 2 2005 29

5

4

6

7

BET0502 s28-31 16.6.2005, 16:1429

betoni 2 200530

Onkiniemen talot ovat betonirunkoisia ja tiilipin-taisia, puuta ja lasia on käytetty tehosteina. Jokai-sessa asunnossa on lasitettu terassi. Pihatilat onpyhitetty asumisen jatkeeksi ilman autoja. Kaikki-aan Onkiniemeen tulee 176 asuntoa. Alueen raken-taminen aloitettiin kesäkuussa 2002 ja se valmistuulokakuussa 2006.

Lisätietoja:www.kivitalo.fi

Kestävä Kivitalo –ryhmän jäsenyritykset ovat:Lohja Rudus Oy Abmaxit Oy AbWienerberger Oy AbFundia Betoniteräkset OyTammet OyBetonikeskus/Valmisbetoni

8Talojen välissä on suojaisa raitti.

9Rakenneleikkaus ja muurausdetalji.

1

8

9

BET0502 s28-31 16.6.2005, 16:1430

betoni 2 2005 31

ONKINIEMI PROJECT WINS THE PRIZEFOR DURABLE STONE CONSTRUCTION

Kestävä Kivitalo (Durable Stone House) is formed by agroup of companies to provide counselling services onstone construction. This year the Group’s Prize for durablestone construction is awarded to the implementors of theOnkieniemi area development project in Tampere. Thedeveloper and main contractor of the project is Raken-nustoimisto Palmberg Oy and the main designer Archi-tects Neva Oy.

The purpose of the Prize is to promote good-qualityand durable stone construction and to improve the imageof Finnish construction. The Prize is awarded to personswho have taken part in the implementation of concreteand brick buildings built in-situ following high qualitystandards.

In the Onkiniemi project the residents had an oppor-tunity to influence the base plan of their own apartment.This produced some very interesting solutions, whichare in no way shown in the external architecture of thehouses.

The houses in Onkiniemi are brick buildings built onconcrete frames, with timber and glass used as accentmaterials. Each apartment has a glazed terrace and thecourtyard areas are also reserved for living purposes, wit-hout cars. The total number of apartments will be 176.The construction project started in June 2002 and will becompleted in October 2006.

More information at www.kivitalo.fi.

10Onkiniemen talot ovat laadukkaasti paikallarakennettujaja tehty kestämään myös vaativia sääolosuhteita Näsijär-ven rannassa.

11Seinärakenneleikkaus.

10

11

BET0502 s28-31 16.6.2005, 16:1431

betoni 2 200532

OULUSSA KOLME UUTTA TAIDETEOSTA BETONISTA

Kesän 2005 asuntomessuvierailijoilla on Oulussapaljon muutakin nähtävää kuin messut taloineen.Niin asukkaita kuin vierailijoita ilahduttavat muunmuassa lukuisat julkiset taideteokset. Esimerkiksivuonna 2004 Oulun kaupunki käytti valtakunnalli-sestikin mitaten huomattavan summan, lähes390†000 euroa, rakennushankkeiden prosenttiperi-aatteella toteutettuihin kuvataidehankintoihin. Li-säksi vuosittain toteutetaan taidehankintoja ulko-veistosmäärärahoilla.

Betoni-lehti tutustui lähemmin kolmeen uuteenteokseen, joita yhdistää sama materiaali, betoni.Myös taideteosten valmistuspaikka on ollut sama,oululaisen Rajaville Oy:n tehdas. Lisäksi kaikkientaiteilijoiden juuret ovat Oulussa: Anni Rapinojaasuu Hailuodossa, oululaissyntyiset Virpi Kanto Ori-mattilassa ja Marika Mäkelä Helsingissä.

Taideteoksista uusin, Anni Rapinojan ympäristö-taideteos Oulun teknologiakylässä on itse työnosalta jo valmis, muta ympäristötöitä tehdään vieläkesän aikana. Julkistustilaisuus on 1. syyskuuta.Virpi Kannon 32 metriä pitkä Tiedon vuoksi -taidete-os sijaitsee Kaupunginarkiston edessä. Marika Mä-kelän Biomorfoosi -taideteos löytyy puolestaan Ou-lun ydinkeskustasta, peruskorjatun ja laajennetunOulun kaupunginteatterin Pikisaaren puoleisestajulkisivusta. Sekä Virpi Kannon että Marika Mäke-län taideteokset julkistettiin vuonna 2004.

Johtaja Taina Myllyharju Oulun taidemuseostakertoo, että tilattavien taideteosten materiaali onluonnollisesti teoskohtainen: ”Materiaalin osaltalähdetään liikkeelle paikan ehdoilla. EsimerkiksiAnni Rapinojan työstä oli alun perin tarkoitus tullakasviteos. Työn suunnittelun edetessä materiaalivaihtui betoniksi. Paljon betonista tekevän VirpiKannon työn tiesimme odottaa olevan betonia. Ma-rika Mäkelän työn lähtökohta oli kaupunginteatte-rin peruskorjauksen ja laajennuksen arkkitehdinSampo Valjuksen ajatus siitä, että uudisosan beto-nijulkisivuun tulisi taidetta.

Yhteyshenkilö taiteilijoiden ja Rajavillen tehtaanhenkilökunnan välillä oli toimitusjohtaja Ilkka Kan-gas, joka nyt on siirtynyt Parma Oy Sisä-Suomi yksi-kön johtajaksi. Hän kuvaa taideteosten valmistustaprosesseiksi, jossa puolin ja toisin opittiin ymmär-tämään toisiaan.

”Yhteistyö oli antoisaa. Taiteilijat löysivät beto-nista sellaisia ominaisuuksia, joita me vuosikym-meniä betonia tehneinä emme kaavoihin kangistu-neina välttämättä olisi edes huomanneet. Vuoropu-helu taiteilijoiden kesken oli erittäin tiivistä”, IlkkaKangas sanoo.

”Esimerkiksi Marika Mäkelälle esittelimme hie-noja tekniikoita patinoinnista lähtien. Taiteilija kui-tenkin tavoitti haluamansa hiilipiirrosviivan tunnunparhaiten vanhalla pesubetonitekniikalla ”.

1

2


Biomorfoosi-työn valokuvat Timo Vienonen.

1–6Marika Mäkelän Biomorfoosi-työssä on käytetty betoni-massaa, johon on sekoitettu vihertävää lasimurskaa. Hiili-viivamainen pinta on tehty pesubetonitekniikalla.

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2332

betoni 2 2005 33

Oulun kaupunginteatterin julkisivussa oleva taiteilija Mari-ka Mäkelän Biomorfoosi-teos paljastettiin elokuussa 2004.Mitoiltaan teos on suurin Oulun taidemuseon teoksista: Pi-kisaaren puolella olevan työn pituus on runsaat 50 metriä,korkeutta sillä on 3,4 metriä.

Marika Mäkelä kertoo saaneensa alkuajatuksen julkisivu-teokseen sen paikasta meren äärellä: ”Lähdin kehittele-mään teosta biologian kautta, alkumerestä ja alkueliöistä.Teemaksi nousi se, miten muodot vaikuttavat toiseensa.Teoksesta - muodon kehitysmuutoksesta - tulikin tavallaanluettava tarina kummastakin suunnasta katsottuna. Teoksenpitkäkäinen muoto osaltaan vaikutti lukutapaan: halusin,että sillä on vapaasti seinään piirretyn näköinen hiilipiirros-viivaa muistuttava muoto”, taiteilija kertoo.

”Biomorfoosi esittää ihmisen ja luonnon historiaa abst-raktisti kuvattuna”, hän toteaa ja kertoo Oulun teoksen ole-van tavallaan jatkoa hänen Kauniaisten kirkon alttariteok-selleen. Siinä nomogrammit kuvastavat seurakunnan jäse-niä. Biomorfoosissa kirjoitustyyli on muuttunut abstrakti-semmaksi.

Taideteoksen materiaali, betoni, ei ollut Marika Mäkeläl-le aikaisemmista töistä tuttu. ”Alun perin ajatuksena oli ol-lut teoksen tekeminen graafisena betonina. Kun kävin Raja-villen tehtaalla tutustumassa erilaisiin tekniikoihin, väreihinja pintakäsittelytapoihin, huomasin, että vanhemmat teknii-kat sopivat työn luonteeseen uusia paremmin. En halunnutkompaktia viivaa, vaan vapaata, säröistä hiilipiirrosviivantuntua. Se saavutettiin parhaiten perinteisellä pesubetoni-tekniikalla käyttämällä pintahidastimia ja massaa, johon se-koitettiin kiveä ja vihertävää lasimurskaa.”

Toteutustavassa myös valuprosessilla oli lupa tuoda omalisänsä teokseen. Marika Mäkelä korostaa myös, että jat-kossa betonin vanheneminen palvelee Biomorfoosi-teoksenperusajatusta: ”Kun betoni elää sään vaikutuksesta, pinnanpiirustusmerkkien muoto saa lisää sävyjä ja haluamaani sä-röisyyttä. Yleensähän betonin vanhenemista pidetään kiel-teisenä asiana, tässä teoksessa asia on päinvastainen.Vaikka en itse lähtenytkään kehittämään teoksen alkuaja-tuksia materiaalin lähtökohdista, betoni antaa sille nyt myösoman arvonsa”, hän toteaa ja kertoo teoksen julkistustilai-suuden puheenvuossaan pyytäneensäkin oululaisilta ar-monaikaa työlle, koska se on valmis vasta kun sääolosuh-teet ovat tuoneet siihen oman lisänsä.

Vajaa vuosi taideteoksen julkistamisen jälkeen MarikaMäkelä kertoo, ettei työ ole Oulussa herättänyt ainakaansuurempaa myrskyä: ”Itse olen saanut myönteisiä komment-teja Pikisaaressa asuvilta oululaisilta taiteilijoilta, jotka ker-toivat alun perin pelänneensä millainen työ näin julkisellepaikalle mahtaa tulla”, hän naurahtaa.

MARIKA MÄKELÄN BIOMORFOOSIKAUPUNGINTEATTERIN JULKISIVUSSA

3

6

5

4

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2333

betoni 2 200534

Oulun Kaupunginarkiston edessä, sen punatiiliai-dan päällä on peräti 32 metriä pitkä, kolmesta osas-ta muodostuva taideteos. Se on taiteilija Virpi Kan-non Tiedon vuoksi -teos. Teos muodostuu kookkais-ta mies- ja naishahmoista sekä laattamaisista “ar-kistolaatikoista”. Naishahmojen hameen helmaakoristavat tekstiotteet Suomen arkistolaista.

Kaupunginarkiston veistosten materiaali on VirpiKannon monista muistakin töistä tuttu betoni. Ta-vallisesti hän tekee työt omassa työhuoneessaanOrimattilassa. ”Ulkona olevan taideteoksen sään-kestävyysvaatimukset ovat kuitenkin niin kovat, ett-en omilla laitteillani olisi pystynyt tekemään kyllintasaista laatua. Valut tehtiin Rajavillen tehtaassa,jossa oma tavoitteeni oli myös oppia mahdollisim-man paljon uutta betonivalutekniikasta. Myössuunnitelmien piti olla erityyppisiä kuin omalla työ-huoneella valaessa”, hän kertoo.

Virpi Kanto kiittelee tehtaan henkilökuntaa ja eri-tyisesti laboratorion päällikköä Veikko Ruotsalais-ta, jotka tekivät täyden työviikon Tiedon vuoksi -työn eteen. Apujoukkoihin kuului myös Virpi Kannonpuoliso kuvanveistäjä Tapani Kokko.

”Kipsimuotit tein työhuoneella ja niiden kanssalähdin tehtaalle toteuttamaan työtä. Työ

tehtaalla aamuseitsemästä iltaviiteen oli fyysi-sesti aika raskasta. Oli onni, että kun itse aloin joväsyä ja olisin ehkä hieman lipsunutkin reseptiennoudattamisessa, Rajavillen työntekijät pitivät tiu-kasti kiinni alkuperäisestä suunnitelmastani”, VirpiKanto kiittelee hyvää yhteistyötä

VIRPI KANNON TIEDON VUOKSIKAUPUNGINARKISTON EDESSÄ

1Naishahmojen hameen helmaa koristavat tekstiotteetSuomen arkistolaista.

2Tapani Kokko, Virpi Kanto ja Ilkka Kangas.

3, 4Arkistoideaa kuvaavat myös erilaisin kiviaineksin valetutbetonikerrokset, ikäänkuin maaperän sedimenttikerroksi-na. ”Valut tehtiin neljällä kiviainesseoksella, joissakin olimukana myös väripigmenttejä ja pintahidastimia.

OULULAISTA JÄYHYYTTÄOululaissyntyinen, nykyään Orimattilassa asuva jatyöskentelevä Virpi Kanto arvelee, että Tiedonvuoksi -teoksesta löytyy myös oululaista mentali-teettia: ”Jäyhyyttä, yksinkertaisuutta ja arkkaai-suutta.”

Lähtökohta Kaupunginarkiston eteen sijoitetulletaideteokselle oli taiteilijan kannalta sikäli harmilli-nen, että hän pääsi suunnittelemaan teosta vastakun rakennuksen peruskorjaus oli jo valmis. ”Koskarakennuksen aulaan ei mahtunut taideteosta, työtätarjottiin tehtäväksi ulkoveistoksena.

Harmittavaa oli se, että aita, jolle teoksen sijoi-tin, oli jo valmiina punatiilisenä. Jossitella voi sitä,että olisin päässyt suunnittelemaan kokonaisuu-den, jossa aita olisi ollut kiinteämpi osa taideteos-ta. Rajoituksista huolimatta olen lopputulokseentyytyväinen.”

IHMISHAHMOJEN VÄLISIÄ SUHTEITATaiteilija teki omalla työhuoneellaan ensin savi-muovailun teoksen mies- ja naishahmosta jakummastakin muotit. Lisäksi hän teki muotit kah-teen laattaan, joissa on miehen ja naisen profiilivierekkäin. Erilaisuutta hahmoihin toivat erilaisetbetonivalut. Yhteensä hahmoja valettiin 20, joistaneljä jäi “varahenkilöiksi”.

Ihmishahmot on ryhmitelty aidan päälle siten,että miehellä ja naisella on eri kohdissa erilainensuhde: ”Joissakin läheinen, joissakin yksinäinen.Aita kuvaa tunnelmia ihmisten erilaisista kohtaami-

1

2

3 4

Oulu

n ta

idem

useo

Ilkka

Kan

gas

Ilkka

Ka n

g as

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2434

betoni 2 2005 35

sista. Koska aita on pitkä, ohikulkija ehtii teoksenohittaessaan kokea jatkumon: hän ei välttämättäreagoi ensimmäiseen hahmoon, toisen nähdessäänhän ehkä alkaa jo reagoida. Myös lähestymissuuntaja valaistusolosuhteet tuovat vaihtelua teoksen ko-kemiseen. En halunnut teoksesta katseenvangitsi-jaa, vaan teoksen joka elää ihmisten kanssa”, VirpiKanto pohtii teoksensa kokemista.

Tulevaisuudessa kulku Kaupunginarkiston edus-talta tulee vielä lisääntymään, kun läheinen Etu-Lyötyn alue rakentuu valmiiksi. Sinne on tulossarunsaasti asuntoja sekä työpaikka-alue. Myös mah-dollisuutta kävelykadusta on väläytetty.

Virpi Kanto kertoo Kaupunginarkiston työntekijöi-den ottaneen teoksen myönteisesti vastaan: ”Sielläon kuulemma jo mietitty ketä kukin hahmo parhai-ten kuvaa.”

BETONIKERROKSISSA ARKISTOIDEATaideteoksen isoissa laatoissa on tekstejä ja yksi-tyiskohtia, jotka liittyvät arkistoon ja tallentami-seen. Arkistoideaa kuvaavat myös erilaisin kiviai-neksin valetut betonikerrokset, jotka ovat kuin maa-perän sedimenttikerroksia. ”Valut tehtiin pääasias-sa neljällä kiviainesseoksella, joissakin oli mukanamyös väripigmenttejä ja pintahidastimia.”

Virpi Kannon teoksia on kesällä 2005 esillä Kan-kaanpään taideyhdistyksen juhlavuoden näyttelys-sä sekä Kalajoella Lasistudio Ulvissa.

5Punatiiliaidan päällä on peräti 32 metriä pitkä, kolmestaosasta muodostuva taideteos.

6Taideteoksen isoissa laatoissa on tekstejä ja yksityiskoh-tia, jotka liittyvät arkistoon ja tallentamiseen.

7Aita kuvaa tunnelmia ihmisten erilaisista kohtaamisista -ohikulkija ehtii teoksen ohittaessaan kokea jatkumon:teoksen elää ihmisten kanssa

5

6

7

Ilkka

Kan

gas

Oulu

n ta

idem

useo

Oulu

n ta

idem

useo

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2435

betoni 2 200536

Taiteilija Anni Rapinoja on viimeistelemässä OulunTeknologiakylään tulevaa ympäristötaideteostaan.Isokokoisista kirjaimista muodostuva työ on jo peri-aatteessa valmis ja paikallaan, mutta ympäristötöi-tä tehdään vielä kesän aikana. Taideteoksen julkis-tustilaisuus on syyskuun alussa.

Anni Rapinoja kertoo, että ympäristötaideteosmuodostuu periaatteessa kahdesta teoksesta, jotkasijoittuvat Elektroniikkatien ja Viestipolun risteys-alueelle tien molemmin puolin. Toisella puolella lu-kee välitä, toisella puolen tienristeystä sijaitsevanteoksen nimi on Viesti. Taideteoksen neljä metriäkorkeat kirjaimet ovat tummaa betonia. Välitä -teoson lähes 17 metriä pitkä, L:n ja T:n lenkit nousevatneljän metrin korkeuteen.

KAUNOKIRJOITUKSEN MUODOT TALTEENTaiteilija kertoo teoksen idean lähteneen liikkeellesiitä, että vanha kaunokirjoitus kauniine koukeroi-neen on hävinnyt. ”Välitä-sana tuntui teknologiaky-lään juuri tähän paikkaan soveliaalta ja monimerki-tyksiseltä. Halusin tallentaa niiden muodot juuriTeknologiakylään, jossa kaikki tehdään nykyään tie-tokonetekstinä.”

Oulun keskustasta päin tultaessa kulmittain oi-kealla oleva viesti -teos näyttää pii-merkiltä, jokaviestii samalla Oulun piilaaksoon tulosta. Viestipo-lun puolelta katsottaessa teos kuvastaa vanhaa kul-kurimerkkiä, joka tarkoittaa ”tällä tiellä on paljonkulkureita”. ”Idea lähti vanhoista viestimerkeistä1700-1800-lukujen kulkureiden maailmasta. He ei-vät osanneet kirjoittaa, vaan jättivät portinpieliintoisilleen merkkiviestejä, jotka kertoivat paikanluonteesta”, Anni Rapinoja selittää ja vetää samal-la yhtäläisyyden tämän päivän kulkureihin. ”He ovatniitä, joille teknologia on aiheuttanut pätkätöitä,työttömyyttäkin.”

Viestin ja välittämisen idea nousi esiin myös sat-tumalta samaan aikaan julkistetussa eduskunnantulevaisuusvaliokunnan tilaamassa Suomen tule-vaisuusselvityksessä, jossa Pekka Himanen puhuuvälittämisyhteiskunnasta. ”Kovan teknologian arvoteivät enää riitä, yhteiskunnassa on eteenpäin pää-semiseksi oltava välittämistä. Minuun se loksahtitodella, olihan välitä -sana jo tehtaassa valuvai-heessa. Kun teknologia on aiheuttanut pätkätöitä jatyöttömyyttä, tien toisella puolella lukee, että siitätäytyy välittää. Teoksen sanat käyvät vuoropuhe-

lua”, Anni Rapinoja kuvailee teknologista sanaleik-kiä ja sen yhteiskunnallista viestiä.

KASVEISTA BETONIKSI

ANNI RAPINOJAN VÄLITÄ VIESTITEKONOLOGIAKYLÄÄN

THREE NEW CONCRETE ARTWORKS IN OULU

In the summer of 2005, visitors to Oulu Housing Exhibitionwill have plenty of more to see than just the exhibition hou-ses. Several public works of art, among others, provide en-joyment to both the townspeople and tourists. In 2004, forexample, the City of Oulu spent almost EUR 390,000 – anotable amount even at national level– on acquisitions ofart implemented by a principle based on a percentage ofconstruction projects. Oulu also has a separate annualbudget for acquisitions of outdoor sculptures.

Betoni Magazine studied three new works of art moreclosely. They are all made of the same material – concrete– and all are also realised by Rajaville Oy works in Oulu. Inaddition, the three artists all have their roots in Oulu:

Anni Rapinoja lives in Hailuoto and although Virpi Kan-to lives in Orimattila and Marika Mäkelä in Helsinki, theywere both born in Oulu.

The most recent one of the three, Anni Rapinoja’s envi-ronmental artwork in the Technology Park of Oulu has alrea-dy been completed, but will not be unveiled until on 1 Sep-tember after all the area works have also been finished. Vir-pi Kanto’s 32 metres long artwork “For knowledge” standsin front of the City Register Office, and Marika Mäkelä’s“Biomorphosis” in downtown Oulu, on the façade of therecently renovated and expanded Town Theatre. These art-works were both unveiled in 2004.

1, 2, 4, 5Anni Rapinojan Välitä Viesti - kaksiosaisessa ympäristö-taideteoksessa on teknologiasta ja pehmeästä yhteiskun-nan välittämisestä viestivää sanaleikkiä.

2Taideteoksen pii-merkki kertoo tulijalle, että hän saapuuOulun piilaaksoon.

3Taideteoksen kookkaiden kirjaimien ja merkkien muottien,raudoitusten ja valujen tekijöinä olivat Rajavillen ammat-tilaiset.

1

2

3

45

Välitä-teoksen valokuvat Anni Rapinoja.

Anni Rapinoja suunnitteli ensin tekevänsä Teknolo-giakylään kasviteoksen. ”Vaikka materiaalin vaihtu-minen ei ollut oma ideani, kiinnostuin betonistamateriaalina heti.”

”Koska en ole aikaisemmin työskennellyt betoninkanssa, Rajavillen henkilökunnalta saamani apu oliminulle korvaamatonta. Teknisen avun lisäksi he in-nostivat myös henkisesti, yhteistyö heidän kans-saan oli valtavan hyvää”, Anni Rapinoja korostaa.

Hän suunnitteli ensin teoksen materiaaliksi val-kobetonia. ”Likaantuminen kuitenkin arvelutti. Ko-keilin myös punaista, joka isona koekappaleena tun-tui kuitenkin liian haalealta. Lopulta päädyin tum-maan betoniin, joka nyt valmiina kirjaimina on osoit-tautunut erinomaiseksi väriksi nimenomaan kuvaa-maan graafista kirjoitusjälkeä”, hän huomauttaa.

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2436

betoni 2 2005 37

45

BET0502 s32-37 16.6.2005, 16:2537

betoni 2 200538

Perustusten pääasiallinen tehtävä on siirtää ra-kennuksen paino kantavalle maapohjalle. Pohja-tutkimuksen perusteella arvioidaan maapohjankantavuus ja päätetään perustamistapa. Perustu-sten tehtävänä on myös estää rakennuksen vauri-oituminen roudan vaikutuksesta, pitää radonkaasupoissa asuintiloista ja eristää rakennus maaperänkosteudelta.

Noin puolet pientalojen perustuksista rakenne-taan muuraamalla sokkeli kevytsoraharkoista jatku-van maanvaraisen anturan päälle. Heikosti kanta-villa maapohjilla, joissa rakennus paalutetaan, käy-tetään yleensä paikallavalua tai betonielementti-ratkaisua. Elementti- ja valmismuottiratkaisut ovatviime vuosina yleistyneet myös hyville maapohjilleperustettaessa.

ELEMENTTIRAKENTAMINEN ON NOPEAAParma Oy:n valmistamat ParmaParel -perustuksetovat betonielementtirakenteinen perustusvaihtoeh-to, jossa on aina tuulettuva alapohja. Paikallavale-tuista anturoista, sokkelielementeistä ja alapohjanontelolaatoista koostuvan perustusjärjestelmänetuna on rakentamisen nopeus ja vaivattomuus.Kun työmaan raskaat työvaiheet (muotti-, valu- japurkutyöt) on siirretty valvottuihin ja kuiviin tehdas-olosuhteisiin, tapahtuu perustuksen rakentaminentyömaalla nopeasti ja aikataulut halliten – myöstalvella.

Mittatarkat ParmaParel-sokkelipalkit asenne-taan paikalleen suoraan rekan lavalta. Palkit eivätvaadi jatkuvaa anturaa, vaan elementtien liitoskoh-tiin valetaan ”anturatassut”. Sokkelipalkkien sau-mat raudoitetaan ja liitetään anturoihin betonijuo-toksin. Sokkelipalkkien varaan asennetaan kanta-van alapohjan ontelolaatat. Ontelolaattasaumatraudoitetaan ja saumat valetaan betonilla täyteenyhtenäisenä levynä toimivaksi laattarakenteeksi.Hyvissä olosuhteissa pientalon elementtiperustuk-set valmistuvat helposti viikossa.

Petri Kähkönen, dipl.ins.Parma Oy

PARMAN ILMAKUIVATTU PERUSTUSRATKAISU

PARMAPAREL-PERUSTUKSET

1

BET0502 s38-40 16.6.2005, 16:4038

betoni 2 2005 39

TUULETTUVA ALAPOHJAParmaParel-sokkelielementit ja –ontelolaatat val-mistetaan liukuvalutekniikalla. Elementit raudoite-taan esijännitetyillä jänneteräksillä ja betonin ras-kasta omaa painoa kevennetään elementtien si-sään jäävillä ilmaonteloilla. Valmistustekniikan an-siosta sokkelielementeillä ja ontelolaatoilla pääs-tään pitkiin jänneväleihin, mikä säästää aikaa jakustannuksia.

ParmaParel-ontelolaattojen alle jää 80 cm kor-kea tuuletettava ryömintätila. Kivirakenteisten tuu-lettuvien alapohjien yhteydessä ryömintätilan il-man tulisi vaihtua kerran tunnissa. Tuulettuvuuttavoidaan tehostaa johtamalla ryömintätilasta pois-toilmakanava katon läpi. Tuulettuva alapohja on pe-rinteinen rakenneratkaisu, jolla voidaan tehokkaas-ti estää maaperän kosteuden ja radonin siirtyminenrakenteisiin ja asuintiloihin.

Rakennuksen muunneltavuuden merkityksen ar-vioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Ryömintätilai-nen alapohjaratkaisu tarjoaa tässä mielessä elin-kaariominaisuuksiltaan edistyksellisen vaihtoeh-don, kun esim. putkivetoja voidaan helposti lisätätai siirtää.

LUONNOLLINEN VALINTABetonin raaka-aineet (sementti, vesi ja runkoaineet)ovat luonnon materiaaleja. ParmaParel-tuotteidenvalmistustekniikka tuo ympäristösäästöjä perintei-siä menetelmiä pienemmän raaka-ainemenekin ta-kia. Elementtivaihtoehdon ympäristöä säästävä etuon työmaalla tarvittavan muottipuutavaran vähäi-nen määrä – näin myös työmaa pysyy siistinä. Tuu-lettuvan alapohjan yhteydessä täyttömateriaalinakäytettävien kiviainesten menekki on maanvaraista

ratkaisua huomattavasti pienempi.Kun elementit valmistetaan hallituissa tehdas-

olosuhteissa, voidaan valmistusprosessin ympäris-tökuormat minimoida. Kaikki valmistuksessa synty-vät jätteet voidaan kierrättää ja energiaa käyttäätehokkaasti. Myös pöly- ja meluhaitat ympäristöllevoidaan minimoida.

Lisätietoja:Parma Oy / Pientalot / Petri Kähkö[email protected]

1Sokkelipalkkien saumat raudoitetaan.

2Palkit asennetaan paikalleen suoraan rekan lavalta.

3Perustusjärjestelmän esimerkkiraudoitus.

2

3

BET0502 s38-40 16.6.2005, 16:4039

betoni 2 200540

PARMAPAREL FOUNDATION– AIR-DRIED FOUNDATION SOLUTION

The ParmaParel foundation manufactured by Parma Oy isan alternative foundation solution based on prefabricatedconcrete elements. The foundation system consists ofcast-in-situ footings, plinth elements and a ground floormade of hollow-core slabs, which is always ventilated.The system makes the building of the foundation a swiftand uncomplicated process.

The ParmaParel plinth beams are delivered in precisedimensions and can be installed straight from the plat-form of the truck. The beams do not require a continuousfooting, but “footing pads” are cast at element joints. Thejoints of the plinth beams are reinforced and concreted tothe footings. The hollow-core slabs for the ground floorare mounted on the plinth beams. The joints of the slabsare reinforced and concreted to form a slab structure thatacts as a continuous sheet. In favourable conditions thefoundation of a single-family home can easily be built injust one week.

ParmaParel plinth elements and hollow-core slabs aremanufactured using the slipform casting technique. Theelements are reinforced with prestressing steels and theweight of the concrete is reduced by creating hollow air-fil-led cores inside the elements. This manufacturing techni-que allows long spans for plinth elements and hollow-coreslabs.

An 80 cm high ventilated crawling space is left underthe ParmaParel hollow-core slabs. With ventilated groundfloors made of stone material air in the crawl spaceshould be replaced once an hour. Ventilation can be mademore effective by running an exhaust air duct from thecrawl space through the roof. A ventilated ground floor isa traditional structural solution that efficiently eliminatesthe transmission of humidity and radon from the groundinto the structures and the living space.

The prefabrication of the elements in controlled condi-tions makes it possible to minimise the environmental lo-ads caused by the manufacturing process. All the wastegenerated during the process can be recycled and the pro-cess is energy-efficient. Dust and noise problems can alsobe minimised.

More information at:www.parma.fi

5

4

4,5Ontelolaattojen ja sokkelielementtien saumat valetaantyömaalla. Sokkelielementtien pinta on valmis teräsmuot-tipintainen, eikä tarvitse erillistä pinnoitusta.

BET0502 s38-40 16.6.2005, 16:4040

betoni 2 2005 41

Ontelolaatta on yksi laajimmalle maailmassa levin-nyt rakentamisen innovaatio. Englanninkielisellähakusanalla ”hollow core slab” löytyy Googlenkautta n. 55000 ontelolaatasta kertovaa internet si-vua. Ensimmäisten sivujen joukossa on ontelolaa-tan valmistajia eri mantereilta mm. Libanonista,Australiasta, USA:sta, Italiasta ja Intiasta. MyösSuomessa ontelolaatoilla rakennetaan suurin osaasuinrakennusten välipohjista. Vuosittain ontelo-laattaa käytetään maassamme yli kaksi miljoonaaneliömetriä.

Pääosa asuntotuotantoon käytettävistä ontelo-laatoista toimitetaan kerrostalorakennusten väli-pohjiin, mutta omakoti- ja rivitalojen rakentamises-sa käytetään vuosi vuodelta enemmän ontelolaat-tarakenteita. Kivirakenteisen kellarikerroksen kattoon ontelolaatan yleisin käyttökohde pientaloissa,mutta myös tuulettuvan alapohjan “uusi tuleminen”on lisännyt ontelolaatan suosiota ryömintätilaistenalapohjien kantavana rakenteena.

TUULETTUVA ALAPOHJA ONTELOLAATOISTAMaanvarainen laatta alkoi yleistyä 1950-luvulla jaon edelleen käytetyin menetelmä rakentaa pienta-lon alapohja. Perinteinen ryömintätilainen “rossi-pohja”-rakenne on kuitenkin jälleen yleistymässämonien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta. On ko-vin lyhytnäköistä rakentaa maanvaraisia alapohja-rakenteita, joissa alapohjan alla maan sisällä to-teutetaan esim. putkivetoja – olisiko tämä asia, jo-hon tulisi viranomaistahonkin määräysten kauttapuuttua?

Tuulettuvan alapohjan oikeaoppisesti toteutetturyömintätilan tuuletus ja vedenpoisto pitävät raken-teet kuivina. Kantavan alapohjan alle asennettavatputki- ja viemärivedot jäävät näkyviin ja niiden kun-to voidaan tarkistaa säännöllisesti. Radonturvalli-seen rakentamiseen tuulettuva alapohjarakenne onsäteilyturvakeskuksenkin suosittelema vaihtoehto.Rakennuskustannuksiltaan kantava alapohjaraken-ne on edelleen useimmiten kalliimpi vaihtoehtokuin maanvarainen.

Alapohjarakenteissa eriste asennetaan yleensäontelolaatan päälle, mutta EPS-eriste voi olla myösvalmiina elementin alapintaan kiinnitettynä. Kunontelolaatat jo asennettaessa tukeutuvat päistäänperusmuurin päälle, ei matalassa ryömintätilassatarvitse rakentaa ja purkaa tukirakenteita. Pitkätjännevälit mahdollistavat vapaasti tuulettuvan

ONTELOLAATTOJEN KÄYTTÖ PIENTALORAKENTAMISESSA

NOPEA JA EDULLINEN ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJAN BETONIRAKENNE

Petri Kähkönen, dipl.ins.Parma Oy

avoimen ryömintätilan ja tuovat säästöjä tarvittavi-en perustusrakenteiden ja mahdollisten paalujenmäärässä.

ONTELOLAATOILLA KIVIRAKENTEINENVÄLIPOHJA NOPEASTIKellarilliset pientalot ovat yleisiä varsinkin kaupun-kialueilla, missä tontit ovat pieniä ja asuintiloja voi-daan rakentaa lisää osittain maanpinnan alle. Kivi-rakenteisen kellarin katto onkin omakotitaloissayleisin rakennusosa, jossa ontelolaattaa käytetään.Kokonaan kivirakenteisissa taloissa ontelolaatanvalinta myös paloturvallisen yläpohjan rakentami-seen on käytetty ratkaisu.

Normaalin omakotitalon välipohjan ontelolaatta-asennus työmaalla kestää vain muutaman tunnin.Laatat nostetaan paikalleen suoraan rekan lavaltapienillä tehokkailla autonostureilla. Laattasaumoi-hin asennetaan suunnitelmien mukaiset teräkset,minkä jälkeen saumat juotetaan betonilla täyteen.Saumavalujen kovetuttua välipohjan kantava runko

1

1Ontelolaatan asennus.

BET0502 s41-43 16.6.2005, 16:2741

betoni 2 200542

on valmis ja seuraavaan työvaiheeseen päästäännopeasti.

Valmiiksi kuivan betonielementin käyttö vähentääselvästi rakennekosteuden määrää. Ontelolaattara-kenteisessa holvissa on yli 2 ämpärillistä vähemmänvettä neliötä kohden kuin paikalla valetussa vastaa-vassa rakenteessa lähtötilanteessa. Kuivumisaikaesim. perinteiseen paikallavalulaattaan verrattunapuolittuu ontelolaattarakenteella ja yhteen suuntaankuivuvalla rakenteella (esim. liittolevy+pintavalu)kuivumisaika on moninkertainen.

EKOLOGINEN BETONIELEMENTTIOntelolaattarakentaminen on myös ekologista be-tonirakentamista. Ontelolaattojen valmistuksessakäytettävän betonin osa-aineet sementti, runkoai-neet ja vesi ovat luonnon materiaaleja, eivätkä sel-laisenaan aiheuta ympäristöriskejä. Paikalla valet-tuun rakenteeseen verrattuna vähäisempi raaka-ai-neiden käyttö ontelolaattojen valmistuksessa aihe-uttaa selkeää ympäristökuormien säästöä.

ONTELOLAATTA PÄHKINÄNKUORESSAOntelolaatta on Suomessa yli kolmekymmentävuotta käytössä ollut betonituote. Ontelolaatan in-novaatio on keventää betonin raskasta omaa pai-noa laattaelementin sisällä olevilla ilmaonteloillasekä elementtien tehokas raudoittaminen esijänni-tetyillä jänneteräksillä. Ilmaa täynnä olevat ontelotalentavat rakenteen painon noin puoleen massiivi-seen betonirakenteeseen verrattuna ja raudoituk-seen tarvittava teräsmäärä on alle puolet massiivi-rakenteen vaatimasta raudoitusmäärästä.

Ontelolaatat valmistetaan elementtitehtailla pit-källe automatisoituna liukuvaluna reilut sata metriäpitkillä valualustoilla. Valukone syöttää maakoste-an betonin suoraan muotoonsa, eikä erillisiä muot-tirakenteita tarvita.

Säästöt betonin ja teräksen käytössä yhdessä te-hokkaan tuotantomenetelmän kanssa ovat kustan-nustehokkaan ontelolaatan suosion pääsyyt. Nope-us kuuluu ontelolaattarakentamiseen, kun työmaal-la asentaminen edistyy ilman tukirakenteita kan-nattamalla elementit suoraan päistään paikoilleen.

Ontelolaattojen korkeus valitaan käyttökohteenjännemittojen ja kuormitusten mukaan. Matalim-mat laatat ovat vahvuudeltaan 150 mm ja korkeim-mat suurta kantokykyä vaativissa kohteissa käytet-tävät laatat ovat 500 mm vahvoja. Korkeuteen näh-

2

3

2, 3Ontelolaatan asennus.

BET0502 s41-43 16.6.2005, 16:2742

betoni 2 2005 43

den pitkät jännevälit kertovat ontelolaattojen hy-västä kantokyvystä. Pientalorakentamisessa yleisinlaattatyyppi on 200 mm vahva ontelolaatta, jollapäästään jopa yhdeksän metrin jänneväliin.

Ontelolaattoihin tehdään tarvittavat reiät, laatatkatkaistaan ja tarvittaessa kavennetaan (vakioleve-ys on 1200 mm) tehtaalla suunnittelijan antamienmittatietojen perusteella.

Lisätietoja:Parma Oy / Pientalot / Petri Kähkö[email protected]

HOLLOW-CORE SLABS IN SMALL-HOUSEDWELLING

In Finland most intermediate floors of dwellings consist ofhollow-core elements. In our country, over two millionsquare metres of hollow core slabs are annually usedmainly for intermediate floors in apartment blocks, butalso increasingly for building small-houses. In small-hou-ses hollow-core slabs are generally applied to the ceilingsof cellar structures constructed of stone materials. Alsothe “new coming” of vented subfloors has increased thepopularity of hollow-core slabs as load-bearing structuresof subfloors.

An appropriately erected subfloor venting systemkeeps the structures dry. Water and sewage pipelinesfitted under the subfloor remain visible and their conditioncan be checked regularly. With regard to radon-safe buil-ding, a vented subfloor structure is the alternative recom-mended by the Radiation and Nuclear Safety Authority.

The insulation of subfloor structures is generally instal-led on hollow-core slabs, but an EPS insulation can also beready-fixed on the element´s lower surface. Support struc-tures are not needed for low spaces. Long spans enable afreely vented open space resulting in savings in foundati-on structures and in the amount of piles possibly needed.

Small-houses with cellars are common in especiallytown areas where plots are small and additional livingspace is built under the ground level. In houses built enti-rely of stone materials, the choice of hollow-core slabs infloor structures is a common solution also from the view-point of fire safety.

The installation of a normal small-house subfloor with

hollow-core slabs takes only some hours. After the curingof the joint castings the intermediate floor´s load-bearingframe is ready for the next working phase.

The use of pre-cured concrete elements clearly redu-ces the amount of humidity in structures. Building withhollow-core slabs is also environmentally friendly. Theingredients of concrete which are used in the manufactu-re, cement, aggregates and water, are natural materials,and do not as such cause any environmental risks.

Fast building is a concept connected to hollow-core sl-abs, as installation in situ progresses without supportstructures as the supported elements are installedstraight to their places. In small-house dwelling the mostcommon slab type is a 200 mm element which allowseven a nine metre span.

4

5

5, 6Ontelolaatan asennus kevytsoraharkkoseinään.

Lakan Betoni6

BET0502 s41-43 16.6.2005, 16:2843

betoni 2 200544

MIKSI RAPATTU JULKISIVU?Suomeen rappaus saapui keskiajalla muurattujenrakennusten pintakäsittelyksi. Oppi tuli Euroopastaja Ruotsista; rappauksella jäljiteltiin kalliita kivipin-toja, mutta sillä myös suojattiin heikkolaatuisia jaepäsäännöllisen muotoisia tiilipintoja. 1700-luvullarappauksia alettiin maalata kirkkaankeltaisella javaaleansinisellä värillä. Rapattu julkisivu oli itses-täänselvä valinta, kun uuteen pääkaupunkiin Hel-sinkiin 1800-luvulla rakennettiin kivitaloja. Rappa-uksen tarjoama palosuoja johti myös etenkin kau-punkien puutalojen julkisivujen rappaamiseen.

Perinteisesti termillä ’rappaus’ ymmärretään kol-mikerrosrappausta. Siinä pohjarappauksen eli kyn-sien tehtävä on tartuttaa koko rappaus alustaan.Seuraavana päivänä tehdään oikaisu eli karkearap-paus kokonaan kuivuneen pohjarappauksen päälle.Pintarappaus antaa julkisivulle halutun tasaisuudenja värin. Nykyisin käytetään kolmikerrosrappauksenasemesta yleisesti erilaisia ohutrappauksia, kutenslammauksia, julkisivun halutun ulkonäön saavutta-miseksi, tai kustannusten säästämiseksi.

Rapatusta julkisivusta on Suomessakin pitkä ko-kemus, ja oikein tehtynä rappaus on näyttävä, il-meikäs ja kymmeniä vuosia kestävä kivitalon suoja-pinnoite.

RAPATTU JULKISIVU ON NÄYTTÄVÄ

Petri Mattila, dipl.ins.

MÄRKÄ- JA KUIVALAASTITRappauslaastin sideaine on tyypillisimmin kalkin jasementin sekoitus, mutta myös pelkkiä kalkkilaaste-ja tai sementtilaasteja käytetään. Perussääntö on,että laastikerrosten tulee heikentyä pintaa kohden,mikä käytännössä tarkoittaa kalkin suhteellisenosuuden kasvattamista. Näin varmistetaan kerros-ten tartunta alustaan ja rappauksen pitkäikäisyys.

PERINTEINEN MÄRKÄLAASTIMärkäsammutuksessa poltettuun kalkkiin lisätäänvettä niin paljon, että muodostuu kalkkitahnaa.Märkäsammutetun kalkin laadun katsotaan parane-van säilytettäessä, ja antiikin Roomassa rakennus-mestarin tulikin vastata siitä, että kalkki oli ainakinkolme vuotta vanhaa. Nykyisin pääasiassa käytössäoleva menetelmä on kuivasammutus. Siinä kalkkisammutetaan kontrolloiduissa olosuhteissa tarkas-ti mitatulla vesimäärällä, ja tuloksena on jauhe-maista sammutettua kalkkia.

Märkälaasti valmistetaan työmaalla sekoitta-malla sammutetun kalkin, runkoaineen (hiekan) javeden seokseen sementtiä. Tyypillisesti käytetäänkuivasammutettua kalkkia, mutta myös märkäsam-mutettua kalkkia on saatavissa erikoistilauksestaesimerkiksi kalkkimaaleihin ja historiallisten koh-teiden rappaamiseen.

Sekä kuivalaastia että märkälaastia on saatavissa eri värisinä.

1

2

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

3

BET0502 s44-47 16.6.2005, 16:2044

betoni 2 2005 45

Märkälaasteja voidaan käyttää sekä sisä- ettäulkorappauksessa. Erityisesti märkälaasteja suosi-taan vanhojen julkisivujen korjauksissa ja entisöin-neissä tavoiteltaessa mahdollisimman pitkälle al-kuperäistä työmenetelmää. Märkälaasteissa voi-daan käyttää emäksiä ja säärasituksia kestäviä vä-ripigmenttejä.

KUIVALAASTITänään rappauksessa käytetään märkälaastin li-säksi säkissä työmaalle toimitettavaa kuivalaastia.Työmaalla kuivatuotteeseen sekoitetaan ohjeidenmukaisesti vesi, minkä jälkeen rappaustyö voi al-kaa. Kuivalaasteja on saatavissa eri kalkki-sement-ti-suhteilla kohteen vaatimusten mukaisesti. Pohja-rappaukseen valitaan enemmän sementtiä sisältä-vä laasti ja pintarappaukseen kalkkipitoinen laasti.

Kuivatuotteena valmistetaan myös erilaisia eri-koislaasteja. Lisäaineilla, kuten muovikuiduilla taipolymeereilla pyritään vaikuttamaan tuoreen tai ko-vettuneen laastin ominaisuuksiin, esimerkiksi sään-kestoon tai alustaan tarttumiseen.

RAPPAUKSEN ULKONÄKÖSekä kuivalaastia että märkälaastia on saatavissaeri värisinä valmistajien sävyvalikoimien mukaises-ti. Valmis rappaus voidaan myös maalata sementti-maalilla, kalkkisementtimaalilla, sementtimaalillatai silikaattimaalilla. Pääsäännön mukaan korjauk-set tehdään alkuperäisen kaltaisella maalilla taipinnoitteella. Pinnan valinnassa onkin aina otettavahuomioon myöhempi korjattavuus. Samoin on muis-tettava, että yleisin syy rappauksen ennenaikaiseenturmeltumiseen ovat väärät kosteusolosuhteet,minkä voi aiheuttaa virheellinen pintakäsittely, ta-vallisesti muovimaali (lateksi).

Rappauspinta voidaan ennen kovettumista työs-tää eri keinoin toivotun pintastruktuurin saavutta-miseksi. Yleisiä pintakäsittelytekniikoita ovat hier-tämisen lisäksi harjaaminen ja naulalaudalla repi-minen.

Ohutrappaus on yhdellä laastilla suoraan rap-pausalustalle tehty pintarappaus, joka jättää alus-tan kuvion näkyviin. Kerrospaksuus on 2...3 mm jalaasti levitetään seinään tavallisesti kahdessa vai-heessa. Harjattua ohutrappausta sanotaan slam-

4, 5Ohutrappaus tai kuultorappaus on yhdellä laastilla suo-raan rappausalustalle tehty pintarappaus, joka jättääalustan kuvion näkyviin.

3

4

5

BET0502 s44-47 16.6.2005, 16:2045

betoni 2 200546

maukseksi. Roiskerappauksen ulkonäkö määräytyylaastin runkoaineen raekoon mukaan, ja rappaustyötehdään ilman erillistä viimeistelyä lyömällä, ruis-kuttamalla tai roiskerummulla.

Erikoisrappauksista mainittakoon jalorappaus eliterasti, joka kehittyi 1910-luvulla luonnonkiven jäl-jittelystä. Terasti on sementtipitoista pintalaastia,jolle väriä ja ilmettä antavat esimerkiksi kivimurs-ka, kiille, värillinen lasi ja tiilenmurut. Erilaisia te-rastilaasteja on saatavissa nykyisinkin. Terastirap-paus on kokemusta vaativaa erikoistyötä. Nykyisinjalorappaukseksi kutsutaan myös värillisellä pinta-laastilla tehtyä rappausta.

Rappauksen ulkonäköä valittaessa kannattaa en-sin tehdä mallipinta tai pintavaihtoehtoja. Tällä ta-voin on luotettavinta valita kohteeseen ja ympäris-töön sopiva rappauksen väri ja pintastruktuuri.

RAPPAUSALUSTARappaus kestää kymmeniä vuosia, kun eri rappaus-kerrosten rappauslaastit ovat oikein valitut ja rap-paustyö on tehty moitteettomasti. Lisäksi detaljienon oltava huolellisesti suunniteltuja niin, että rap-paus on riittävästi suojattu sadevedeltä. Sadevesion johdettava esimerkiksi räystään ja pellitystenavulla poispäin rapatuilta pinnoilta haitallistenvesi- ja likavalumien estämiseksi.

Poltetusta tiilestä tai kalkkihiekkatiilestä muura-tut massiiviseinät voidaan rapata kolmikerrosrap-pauksella, mutta ohuet kuorimuurit vaativat tuule-tusraon toimiakseen turvallisesti. Kevytsoraharkko-seinään saadaan yhtenäinen pinta kolmikerrosrap-pauksella. Kevytbetoniseinien rappauksen tueksisuositellaan yleensä käytettäväksi rappausverkkoaja kolmikerrosrappausta, tai kaksikerrosrappaustaja kuiduilla vahvistettua rappauslaastia.

RAPPAUKSEN VAURIOTRappauslaastin sideaineiden sitoutuminen kestäävuosia. Rappaus siis lujittuu vanhetessaan. Toisaal-ta ajan kuluessa kosteus ja pakkanen heikentävätrappausta. Hieman yksinkertaistaen rappauksen pit-käikäisyyden salaisuus ovat hallitut kosteusolosuh-teet. Lisäksi vanhetessaan rappauksen emäksisyyslaskee. Niinpä käytettävien rappausverkkojen jametallisten kiinnitysosien tulee olla vähintään kuu-masinkittyjä, mieluummin ruostumatonta terästä.

Ilmassa oleva pöly ja saaste likaavat julkisivupin-toja. Koska rappaukset useimmiten maalataan tai

pinnoitetaan, likaantuminen riippuu lähinnä maalinhuokoisuudesta ja vedenimukyvystä. Karkea pintalikaantuu tasaisemmin kuin sileä, ja vettä hylkiväpinta likaantuu epätasaisemmin kuin vettä imeväpinta. Likainen sadevesi valuu seinään mm. ikkunoi-den vesipeltien päistä, jos ne on asennettu väärin,tai jos niiden etureunat ovat liian lyhyet.

Töherryksiin voi varautua tekemällä rappauksenpäälle niin sanottu ’uhripinta’, joka voidaan poistaaesimerkiksi pesemällä. Töherrykset voidaan myöspoistaa mekaanisesti esimerkiksi matalapaineisel-la hiekkapuhalluksella. Joissakin tapauksissa on ai-heellista pysyvällä suojakäsittelyllä estää ruisku-maalien tarttuminen pintaan.

RAPPAUKSEN HUOLTO JA KORJAUSJulkisivun kuntoa on seurattava säännöllisesti. Pie-net vauriot, ja erityisesti niiden syyt, on korjattavaennen kuin ne pääsevät laajenemaan. Korjaustar-peen käydessä ilmeiseksi arvioidaan rappauksenkunto ja selvitetään vaurioiden syyt oikeiden korja-usmenetelmien määrittämiseksi. Tyypillisesti korja-ustarpeen aiheuttaa likaantuminen, virheelliseträystäiden, pellitysten ja parvekkeiden rakennerat-kaisut tai liian tiiviit pinnoitteet.

Julkisivun rappaaminen on lämpimän vuoden-ajan työtä, tai työkohde on ’huputettava’, eli suojat-tava luotettavasti sopivien rappausolosuhteidensaavuttamiseksi. Lämmitys ei yleensä yksin riitä,vaan talvella rappaus on myös pidettävä kosteanariittävän pitkään lujuudenkehityksen varmistami-seksi. Julkaisussa BY 46 Rappauskirja esitetäänmallityöselityksiä ja ohjeita rakennedetaljien rat-kaisuun. Kirjasta on ilmestymässä uudistettu versiovuoden 2005 aikana.

Käytettyjä lähteitä:– Kaila Panu, Talotohtori. WS Bookwell Oy 2001.– BY 46, Rappauskirja. Suomen Betoniyhdistys r.y.

1999.

7 Harjattu rappaus

8 Kaksikerrosrappaus

9 Hierretty kolmikerrosrappaus

6Maritta Koivisto

BET0502 s44-47 16.6.2005, 16:2046

betoni 2 2005 47

PLASTERED FAÇADES ATTRACT ADMIRATION

Plastering as a form of finishing of brick walls was introdu-ced in Finland in the Middle Ages. The objective of the newmethod, imported from Europe and Sweden, was to imitateexpensive stone surfaces, and also to protect brick surfacesthat were poor in quality and irregular in shape. As plaste-ring also provided protection against fire, façades of alsowooden houses were plastered, particularly in towns.

Traditionally “plastering” refers to three-coat plaster.The purpose of the first coat, the “scratch coat”, is to pro-vide keys that ensure bonding of the plaster. The second,the screed coat is applied the following day, after the sc-ratch coat has dried. The top coat then provides the desi-red smoothness and colour to the façade. Today, three-coat plaster is often replaced by various thin-coat plastersin order to produce the desired façade appearance or tosave costs. When correctly applied, plastering providesan attractive, expressive coating that will protect the sto-ne façade for several decades.

The most typical binder used in plaster is a mixture oflime and cement, but plasters containing exclusively limeor cement are also used.

Plasters are available in different colours, all the manu-facturers have their own colour selections. The finishedplaster coat can also be painted using cement paint, lime-cement paint or silicate paint. Primarily touch-ups shouldbe made using paint or a coating similar to the original. Themost common causes of premature deterioration of a plas-tered surface include incorrect humidity conditions that canbe caused by faulty finishing, usually latex paint.

A thin-coat plaster is a single-coat surface plaster app-lied directly on the surface, leaving the pattern of the sur-face visible. The coat thickness is 2Ö3 mm and the plasteris normally applied in two stages. Thin-coat plaster isusually applied by brushing. Another application methodis roughcast plastering. The appearance of roughcastplaster depends on the size of the aggregate in the plas-ter, and the plaster is applied by slapping, spraying orusing a roughcast applicator. The roughcast plaster surfa-ce is not finished in any way.

Special plasters include, for example, noble plasterdeveloped in the 1910s to imitate natural stone. Nobleplaster is a surface plaster that contains cement, with e.g.crushed stone, mica, coloured glass or crushed brick ad-ded to give it colour and a unique appearance.

When the plasters are selected correctly for each coatand the plaster is correctly applied, the plastered surfacewill remain intact for decades. All the details must alsobe carefully planned to ensure that the plaster is suffi-ciently protected against rainwater. Repairs are typicallyneeded because of soiling, incorrect structural solutionsin eaves, flashings and balconies or because the coatingis too dense.

RAPPAUSTYYPPI

OHUTRAPPAUS(KAKSIKERROSRAPPAUS):

YKSIKERROSRAPPAUS:

ERISTERAPPAUS:

ULKONÄKÖRAKENNEKERROKSET

1. Tartuntarappaus

2. Täyttörappaus

3. Pintarappaus

1. Pohjarappaus

2. Oikaisurappaus

3. Pintarappaus

1. Pintarappaus

Pintarappaustavanmukainen,alustan muoto ei näy

Pintarappaustavanmukainen,alustan muoto voi näkyäheikosti,saumakohdat voivat näkyä

Pintarappaustavanmukainen(sama kuin kolmi-kerrosrappauksessa)

Rappaus ilmentää alustanrakennetta

Huom!Oikaisurappaus voidaanjättää pois, jos harkko- taitiilikuvio halutaan jättäänäkyviin

0...3 mm

10...15 mm

3...8 mm

3...5 mm

3...5 mm

2...4 mm

1...3 mm

50...150 mm

8...10 mm

8...12 mm

2...4 mm

1. Vanha seinä/ kantava runko

2. Mineraalivilla- eriste

3. Kiinnike

4. Raudoitusverkko

5. Pohjarappaus

6. Täyttörappaus

7. Pintarappaus

Muurattu tiili- taiharkkoseinä,betoniseinä,kevytbetoniseinä(Kevytbetoniseiniärapattaessa käytetäänaina rappausverkkoa)

Täyteen saumaanmuurattu tiili- taiharkkoseinä,betoniseinä

ALUSTA

Puhtaaksi muurattutiiliseinä,puhtaaksivalettu betoniseinä

Muurattu tiiliseinä,harkkoseinät,puuseinät,betoniseinät

KOLMIKERROSRAPPAUS:

10Betonitiedon julkaisemaan By46 - Rappauskirjaan onkoottu yksityiskohtia, joita löytyy myös rakennusten suo-japellityksiä koskevasta RT-kortista.

BET0502 s44-47 16.6.2005, 16:2147

betoni 2 200548

IDEAAjatus Kampin liikenneterminaalien sijoittamisestakokonaisuudessaan maantason alle syntyi varhainsyksyllä 1999 SRV Viitosten Kampin keskuksen tar-jouskilpailun arkkitehtisuunnitteluryhmässä (Pal-lasmaa-Davidsson-Schweizer-Wartiainen).

Suunnitteluratkaisun olennaiseksi tavoitteeksimääriteltiin Kampin liikennealueiden vapauttami-nen jalankululle ja kevyelle liikenteelle. Aluksi uto-pistiselta tuntunut idea sai lopullisen vahvistuksen-sa arkkitehtien, liikennesuunnittelijoiden (Esisuun-nittelijat Oy) ja kallioteknisten suunnittelijoiden(Kalliosuunnittelu Oy) tiimityön tuloksena. Tarjous-kilpailuvaiheen mieliin painuvimpia hetkiä oli, kunvoitiin yhteisesti todeta idean toteutuskelpoisuus.

LIIKENNETERMINAALITKampin keskuksen julkisen liikenteen palvelukoko-naisuuden muodostavat matkustajapalvelualue, Es-poon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema) sekä Helsingin metro. Kaukoliikenteenterminaalin yhteyteen on rakennettu Matkahuollonrahtiterminaali.

Matkustajapalvelualue sekä Espoon terminaalisijaitsevat Mannerheimintien tasossa Tennispalat-sin aukion alla. Tiloihin on suora yhteys maan tasol-la uudelta Narinkka-aukiolta. Kaukoliikenteen ter-minaali ja Matkahuollon rahtiterminaali sijaitsevatkerrosta alempana Narinkka-aukion alla. Kampinalimmalle tasolle, rahtiterminaalin alle on lisäksirakennettu pysäköintilaitos n. 250 autolle.

Bussiterminaalit ovat luontevassa yhteydessätoisiinsa. Kampin metroasemalle johtaa uusi hissi-ja rullaporrasyhteys matkustajapalvelualueelta.Näin Kamppi muodostaa käytännössä Helsinginrautatieaseman kanssa ”kaksinapaisen” keskustanliikenneterminaalin, jossa ”napojen” välinen yhteyson hoidettu metron avulla.

SUUNNITTELUPERIAATTEETBussiterminaalien suunnittelun lähtökohtina ovatolleet käyttöturvallisuus, toiminnallisuus sekä tilo-jen viihtyisyys ja esteettömyys.

Käyttöturvallisuus tarkoittaa mm. sitä, että jalan-kulku ja bussiliikenne eivät risteä lainkaan samassatasossa. Terminaalien toimintamalli on kopioitulentoasemilta, joilla matkustajaliikenne ohjataannumeroitujen porttien kautta.

Matkustajien odotustilat sijaitsevat lämpimissä

KAMPIN KESKUS – LIIKENNETERMINAALIT

Arkkitehdit Aki Davidsson ja Timo KiukkolaArkkitehtitoimisto Davidsson Oy

sisätiloissa, joista on suora näköyhteys bussilaitu-reille lasiseinien läpi. Matkustajien liikkuminen bus-seille ja poistuminen tapahtuu ohjatusti aikataulu-näyttöjen avulla ja bussinkuljettajien valvonnassa.

Jalankulkuyhteydet terminaalialueelle on järjes-tetty Kampin kaikilta suunnilta ja maantasoilta.Kamppi liittyy myös Helsingin maanalaiseen jalan-kulkutunneliverkostoon Simonkentän hotellin poh-jakerroksen kautta.

Bussiliikennettä varten on rakennettu uusi ramp-pi Annankadulle, muutoin Kampin terminaalien japysäköintilaitosten liikenneyhteydet on pystyttyratkaisemaan käyttämällä olemassa olevia Jaakon-kadun ja Olavinkadun ramppeja sekä Salomonka-dun joukkoliikennetunnelia.

Terminaalitilojen arkkitehtuuri ja tekniset ratkai-sut on suunniteltu toiminnallisuuden vaatimustenpohjalta siten, että negatiivista maanalaisuudentunnelmaa ei synny. Terminaalitilojen valaistus onsuunniteltu erityisesti tämä asia huomioiden. Kaik-kiin päätiloihin tulee myös luonnonvaloa, mikä hel-pottaa terminaalialueella orientoitumista.

Terminaalitilat liittyvät saumattomasti Kampinkeskuksen kaupallisiin osiin, jotka toimivat myösjoukkoliikennepalveluita käyttävien odotusalueina.

Liikenneterminaalien ja koko Kampin keskuksensuunnittelussa on esteettömyys huomioitu niin toi-minnallisella kuin havainnollisella tasolla. Suunnit-telu on tehty yhteistyössä kansalais- ja vammaisjär-jestöjen kanssa asiantuntijoiden avustuksella.Myös informaatiojärjestelmien suunnittelussa onhuomioitu esteettömyyden vaatimukset ja samallaon voitu helpottaa esim. raskaiden matkatavaroi-den kanssa liikkumista terminaalien alueella.

TAIDE JA KOHTAAMINEN KAMPISSAKampin metroaseman uusi itäinen rullaporraskuilurakenteineen muodostaa terminaalitiloihin voimak-kaan yksittäisen elementin, jonka terminaaleissanäkyvän osan muodon toteuttaminen oli luontevaabetonista paikalla valettuna.

Helsingin kaupungin omana taidehankintana beto-nisen ”rullaporrasputken” ulkopinta on päällystettytaiteilijoiden Pekka Paikkari, Kristiina Riska ja Kati Tuo-minen-Niittylä suunnittelemilla keraamisilla laatoilla.Voimakkaan keltainen, kerrosten läpi tunkeutuva teossai jo sen suunnitteluvaiheessa nimen ”GEKKO”.

Rullaporraskuilun sisäpuoli kehittyi suunnittelunja rakentamisen kuluessa toteutettuun muotoonsa.

Artikkelin kuvat Timo Kiukkola ellei toisin mainittu.

Kampin keskuksen betonirakenteet ja käyttöikä-mitoitus sekä louhintatyöt on esitelty aikaisemminlaajasti Betoni 2/2004 lehdessä ss. 17-24.

1

2

1Vanha Kampin linja-autoasema v. 2002.

2Louhintatyöt käynnissä v. 2003.

3Näkövammaisten liikkumista helpottavat opastusnastatterminaalin graniittilaattalattiassa.

4Metrotunnelin liukuportaan pinnat ovat betonia ja kallio-pintoja.

3

4

betoni 2 2005 49

betoni 2 200550

Kuilun sisätila jaksottuu kolmeen osaan, joista kes-kimmäisen seinät jätettiin kalliopinnalle.

Työtekniikasta johtuen syntynyt komea peruskal-lion rihlapinta jätettiin näkyville metallin ja puh-taaksi valetun betonin kehystämänä työn taiteena.

Matkustajapalvelualueelle, Gekkon vierelle onsijoitettu Helsingin veden kanssa yhteistyössä to-teutettu juomalähde ja betoniset istumapaadet, ns.kyläkivet. Suunnittelijoiden toiveena on, että tai-teella, vedellä ja kyläkivillä syntyy sisältönsä kauttajäsentynyttä kaupunkia esim. uuden, laajalti tunne-tun kohtaamispaikan muodossa.

Näkövammaisten liikkumista ja orientoitumistahelpottavat, lattioihin asennetut opastusnastat ke-hitettiin tanskalaisen mallin pohjalta yhteistyössäNäkövammaisten keskusliiton kanssa. Ne muodos-tavat myös laajan verkoston, jonka yksittäisten kap-paleiden fossiilimainen muotoilu välittää näkevilleviestejä liikkumisesta ja näkökyvyn tai sen puuttu-misen merkityksestä.

ARKKITEHTISUUNNITTELUKamppiin rakennettujen liikenneterminaalien suun-nittelu on ollut kokonaisuudessaan erittäin vaativatehtävä jo siitä syystä, että maailmalta ei olluthaettavissa suoraan käytäntöön sovellettavia esi-merkkejä. Vaativuustasoa lisäsi myös terminaalienpäälle rakennettavien kookkaiden liike-, toimisto- jaasuinrakennusten sovittaminen kokonaisuuteen.Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että hankkeessa tulitestattua myös pääsuunnittelun merkitys rakenta-misessa.

Materiaalivalintoihin on vaikuttanut suuresti ti-loille asetettu kestävyysvaatimus, terminaalithanovat ympärivuorokautisessa, raskaasti kuluttavassakäytössä. Tilojen ehkä hieman vetäytyväkin väri-maailma on huolellisen harkinnan tulosta. Puhdas-valubetoni eri muodoissaan ja yhdessä luonnonki-ven, lasin sekä teräksen kanssa luo tiloille ajatto-man perusluonteen. Terminaalien toiminnalle elin-tärkeät opastejärjestelmät erottuvat tätä taustaavasten riittävän selkeästi ja koko näytelmän ”pää-henkilöt”, bussit voivat ottaa vahvan roolinsa näyt-tämöllä, jonka nimi on Helsingin linja-autoasema.

5Pysäköintihalli. Betonilattiat on tehty kulutusta kestäväk-si sirotepintaisina.

6Leikkaus.

7Pohja + 35 kaukoliikenne.

8Pohja + 98 Espoo.

LEIKKAUS:1. KAMPIN METROASEMA2. METROASEMAN VANHAT LIUKUPORTAAT3. METROASEMAN UUDET LIUKUPORTAAT4. ESPOON TERMINAALI, BUSSIHALLI5. KAUKOLIIKENTEEN TERMINAALI, ODOTUSTILA6. KAUKOLIIKENTEEN SISÄÄNKÄYNTI NARIKKA-AUKIOLLA7. RAHTITERMINAALI8. KAMPPIPARKKI

5

6

betoni 2 2005 51

POHJA +35 KAUKOLIIKENNE:1. KAUKOLIIKENTEEN TERMINAALI2. MATKUSTAJIEN ODOTUSTILA3. BUSSIEN PYSÄKÖINTIHALLI4. BUSSIEN LASTAUS5. RAHTITERMINAALI6. RAHTITERMINAALIN ASIAKASPIHA7. RAHTIPALVELUT8. RAHTITERMINAALIN KUORMA-AUTOPIHA9. OLAVINKADUN AJOYHTEYS10. ANNANKADUN AJOYHTEYS11. JAAKONKADUN AJOYHTEYS12. ESPOON TERMINAALIN BUSSIHALLI

POHJA +98 ESPOO:1. NARIKKA-AUKIO2. KAMPIN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI3. KAUKOLIIKENTEEN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI4. KAUKOLIIKENTEEN LIUKUPORTAAT5. METRON LIUKUPORTAAT6. LIPUNMYYNTI7. MATKAKESKUS8. TERMINAALIAULA9. LÄHTÖLAITURIT10. TULOLAITURIT11. ESPOON TERMINAALIN BUSSIHALLI12. AJOTUNNELI RUOHOLAHTEEN

a. SCANDIC SIMONKENTTÄb. FENNIA-KAMPINHUIPPUc. SÄHKÖTALOd. AUTOTALOe. TENNISPALATSIf. GRANIITTITALOg. PRESIDENTTI HOTELLIh. INNOTALOj. VANHA LINJA-AUTOASEMA

7

7

8

8

52 betoni 2 200552

535 betoni 2 2005

Taiteilijoiden Pekka Paikkari, Kristina Riska, KatiTuominen-Niittylän sekä arkkitehtien Aki Davidsso-nin ja Timo Kiukkolan yhteistyönä on syntynyt uusimaamerkki Helsingin keskustan ytimeen. Kampinuuden metroaseman liukuportaitasuojaava orgaani-sesti muotoiltu kaareva betonikansi on taiteilijaryh-män käsissä saanut liskon nahan kuviota muistutta-van pinnan.

Värikkään keltaisen taideteoksen suunnittelussaajatuksena oli luoda näkyvä, selvästi erottuva visu-aalinen elementti, joka on rakenteellisesti selkeä jamieleenpainuva. Arkkitehtien ajatuksissa tavoittee-na oli luoda kaupunkiin uusi kohtauspiste; paikka,jonka kaikki tunnistavat, ja johon voi sopia tapaami-sia. Paikkarin, Riskan, ja Tuominen-Niittylän työntuloksena syntyi liskomaisesti maan uumeniin su-keltavan Gekko.

Gekon välittömässä läheisyydessä on myös hank-keen arkkitehtien suunnittelema, Helsingin vedenkanssa yhteistyössä toteutettu juomalähde. Läh-teessä vesi virtaa tauotta, ja sen vierelle on asetet-tu betoniset paadet, kyläkivet, kuten arkkitehdit nii-tä kutsuvat. Lähteen rakenteiden toteutuksesta onvastannut taidevalaja Jarmo Saarekas.

Gekko on taiteilijoiden ja arkkitehtien yhteinennäkemys kokonaisuudesta, jonka muodostavat tila,sen funktio ruuhkaisen pääkaupungin yhtenä kes-keisenä kohtauspaikkana sekä julkinen taideteos.Yhdistävänä ajatuksena on ollut luoda paikka, jonkaäärelle Kampin liikennesolmun läpi kulkeva voi py-sähtyä. Esikuvia hektisen kaupunkiruuhkan ehkä kii-vaimmassa polttopisteessä olevalle arkkitehtoni-selle kokonaisuudelle voidaan hakea esimerkiksiEtelä-Euroopan vanhoista kaupungeista, joissamaamerkin ja virtaavan veden yhdistäminen on hal-littu jo vuosituhansia. Kohtauspaikan rauha ja sel-keä tunnistettavuus sekä veden virkistävä solinakeskellä ruuhkaa ja kaupungin ydintä kantavat kult-tuurisia viittauksia ja luovat urbaanille tilalle inhi-millisyyttä.

Taiteilijat Pekka Paikkari, Kristina Riska ja Kati-Tuominen-Niittylä kuuluvat Arabian taideosasto-yh-distykseen, joka kantaa eteenpäin legendaarisenArabian Taideosaston perintöä suomalaisen kera-miikkataiteen uudistajana ja kehittäjänä. Gekko –teos yhdistää keraamisen materiaalin, arkkitehtuu-riin ja kaupunkisuunnitteluun luoden jälleen materi-aalille uuden ilmiasun tässä ajassa.

GEKKO – KERAMIIKAN JA ARKKITEHTUURIN KOHTAAMINEN!

Arkkitehdit: Aki Davidsson, Timo KiukkolaTaiteilijat: Pekka Paikkari, Kristina Riska,

Kati Tuominen-NiittyläLaattojen valutekninen toteutus: Katja KotikoskiLaatoitustyö: HKR-Tekniikka, Mikko Kalhama, FMLisätiedot: puh. 02043910, [email protected]

9Gekkon vierelle on sijoitettu Helsingin veden kanssa yh-teistyössä toteutettu juomalähde ja betoniset istumapaa-det, ns. kyläkivet.

10Lattioihin asennetut opastusnastat muodostavat laajanverkoston, jonka yksittäisten kappaleiden fossiilimainenmuotoilu välittää näkeville viestejä liikkumisesta ja näkö-kyvyn tai sen puuttumisen merkityksestä.

11, 13Metron liukuporraskuilun betonirakenteiden muotti- jabetonityöt käynnissä.

12Bussien paikoitusruutujen betonilattian reunat on vahvis-tettu teräsreunuksin. Betonilattiat on tehty sirotepintaisi-na.

9

10

11

1213

54 betoni 2 200554

555 betoni 2 2005

Jo Kampin keskuksen kilpailuohjelmassa kiinnitet-tiin erityistä huomiota mm. terminaalin betonira-kenteiden pitkäaikaiskestävyyteen, sillä rakenteiltavaaditaan 100 vuoden käyttöikä.

Kampin betonirakenteiden säilyvyystarkastelujenlähtökohtana on ollut eurooppalainen betonistandar-di SFS EN 206-1. Suomalaisten betoninormien (Rak-MK B4 2000) lähtökohta on tähän saakka ollut lähin-nä 50 vuoden käyttöikä tavanomaisille rakenteille. By32 Betonirakenteiden säilyvyysohjeissa vuodelta1992 on käyttöikätavoite ollut betoninormeihin ver-rattuna kaksinkertainen. Käyttöikäsuunnitteluun onotettu kantaa myös Betonirakentamisen laatuohjeis-sa by 47, kun käyttöikätavoite on joko 50 tai 100 vuot-ta. Lisäksi vertailukohtana voidaan pitää Sillanraken-tamisen yleisiä laatuvaatimuksia, joissa siltojenkäyttöikätavoite on 100 vuotta.

Valmiita kotimaisia ohjeita 100 vuoden käyttö-ikämäärittelylle Kampin keskuksen kloridikorroosio-vaatimukset huomioonottaen ei kuitenkaan ollutkäytettävissä. Käyttöikäkysymyksen takia vertail-tiin laajasti amerikkalaisia, englantilaisia, pohjois-maisia sekä euronormeihin liittyviä betonin korroo-siota käsitteleviä selvityksiä, jotka useimmiten liit-tyivät sillanrakentamiseen. Ruotsalaiset sovellu-tukset prEN 206-1:stä antoivat hyvää osviittaa kat-taen myös 100 vuoden käyttöiän. Ankara kloridirasi-tus asettaa suojabetonille ja vesisideainesuhteellekovat vaatimukset. Betonin läpäisevyys riippuu sel-västi vesisementtisuhteesta (kapillaariverkostosta).Mitä suurempi vesisementtisuhde on, sitä suurem-pi on läpäisevyys ja yleensä sitä helpommin beto-niin pääsee diffuusion ja sorption kautta klorideja.

Betonin tiiveyttä klorideja vastaan voidaan pa-rantaa lisäämällä sideaineeksi esim. silikaa. Silikaakäytettäessä myös betonin resistiivisyys kasvaa. Si-likan käyttö toisaalta vähentää sementin määrää jasamalla vähentää lämmönkehitystä massiivisissavaluissa, mikä on kesäaikana tapahtuvissa valuissaselvä etu. Silika lisää myös betonin lujuutta ja onmerkittävä lisäaine korkealujuusbetoneissa. Silikanhaittapuoli on betonimassan käsiteltävyyden heik-keneminen. Se saadaan eliminoitua lähes koko-naan käyttämällä notkistimena uuden sukupolvenpolykarboksylaattipohjaista lisäainetta. Silika, riit-tävän pieni vesisideainesuhde sekä hyvä betoninjälkihoito takaavat kloridirasitetussa ympäristöluo-kassa XD3 100 vuoden käyttöiän niin, että suojabe-tonin paksuudeksi riittää hakoihin tai työteräksiin

35 mm. Suojabetonin paksuus, vesisementtisuhdeja sementtilaatu vaikuttavat ratkaisevasti betoninkäyttöikään kloridirasitetussa ympäristössä. Klori-dirasitus asettaa betonille selvästi suuremmat vaa-timukset kuin esim. karbonatisoituminen.

Ympäristörasitusluokat ovat osittain tulkinnan-varaisia. Valintaa on betonistandardissa SFS EN206-1 helpotettu esimerkkien avulla. Muuttuvanatekijänä useimmissa luokissa vaihtelevat kuiva jakostea. Bussien pyörien mukana terminaaliin kul-keutuva tiesuola aiheuttaa erityisesti tasopintoihinsekä pilarien ja kantavien seinien alaosaan merkit-tävän kloridirasituksen. Terminaalien kantavat väli-pohjat on erikseen vesieristetty, joten kloridirasituskohdistuu vain pintabetoniin. Suolasumu voi kul-keutua myös yläpuolisten rakenteitten alapintoihin.Terminaalitilat ovat kylmiä tiloja, koska niihin pu-halletaan kylmää ulkoilmaa. Lämpötila voi talvellalaskea -10 0C:een. Säilyvyysmitoitus on tarkistettuerilaisille ympäristöluokkakombinaatioille.

Kampin keskuksen valut etenivät hyvin. Kerrallavalettavat laattapalkiston alueet olivat suurimmil-laan 2.200 m2, jolloin betonimassaa tarvittiin n.1.500 m3. Valujakso suoritettiin yhtäjaksoisestialusta loppuun ilman työsaumoja, koska molempiinsuuntiin jälkijännitettyihin palkkeihin väliankkuroin-nit soveltuivat huonosti.

KAMPIN BETONIRAKENTEIDEN SÄILYVYYS J A KÄYTTÖIKÄMITOITUS

14Bussien sisäänkäyntiportit ovat puhdasvalupintaiset. Neon suojakäsitelty töhryjä vastaan.

15Metron liukuporraskuilun paikallavalupintoja.

16, 17, 18Terminaalien rakentaminen käynnissä.

Tiivistelmä dipl.ins. Teuvo Meriläisen artikkelista Betoni 2/2004 lehdessä ss. 19-22.

14

15

16

1718

56 betoni 2 200556

Kampin Keskuksen terminaaliosa vihittiin käyttöön2.6.2005. Kampin Keskuksen kansirakenteiden alleon rakennettu terminaalit, tavara-asema ja uusiitäinen sisäänkäynti Kampin metroasemalle. Termi-naaliosassa avautuivat Helsingin uusi linja-auto-asema, Matkahuollon rahtiasema, Espoon liiken-teen terminaali, pysäköintilaitos sekä 45 liikettä jaravintolaa.

Kampin Keskus on SRV Yhtiöille suururakka, jokaon toteutettu SRV-mallilla eli tiiviissä yhteistyössäasiakkaan, Helsingin kaupungin kanssa alusta lähti-en. SRV vastaa hankkeen suunnittelusta, laadustaja aikataulusta. Kampin Keskuksen rakentamisenSRV on jakanut 800 aliurakkaan.

SRV-konsernin työnjako Kampissa on hoidettuniin, että maansiirto- ja louhintaurakka ovat SRVTeräsbetonin, terminaali sekä liike- ja toimistora-kennukset SRV Viitosten ja asunnot SRV Wester-lundin vastuulla.

Organisatorisesti Kampin Keskuksen rakentami-nen on jaettu viiteen lohkoon. Rakentamisesta vas-taa johtaja Heimo Sillanpää, toteutussuunnittelus-ta suunnittelujohtaja Reijo Harmaajärvi, hanke-suunnittelusta tekninen johtaja Matti Hautamäki,markkinoinnista markkinointijohtaja Ilkka Kujanpääja managementista Tauno Jokela.

Kampin Keskuksen suunnitelma perustuu Hel-singin kaupungin laatimaan asemakaavaan ja SRVViitoset Oy:n syksyllä 2000 esittämään tarjouk-seen. Rakennustyöt Kampin Keskuksen neljänhehtaarin tontilla alkoivat elokuussa 2002. Kam-pin Keskuksen liiketilat, toimistot, parkkitilat,asunnot ja ravintolat valmistuvat vaiheittain siten,että keväällä 2006 kauppakeskus kokonaisuudes-saan avaa ovensa. Viimeiset katu- ja pihatyöt val-mistuvat kesän 2006 aikana.

KAMPPI CENTRE – TRANSPORT TERMINALSArchitects SAFA Aki Davidsson ja Timo KiukkolaArkkitehtitoimisto Davidsson Oy

IDEAThe idea of concentrating all the transport terminals in Kamppiarea in Helsinki into an underground centre was first introdu-ced in early autumn 1999 by the team of architects at SRV Viito-set (Pallasmaa-Davidsson-Schweizer-Wartiainen) when prepa-ring an entry to the Kamppi Centre bidding competition. The pri-mary objective of the design solution was to reserve the trafficareas in Kamppi for pedestrians and bicycles. The idea, whichat first sounded utopian, was finalised as a result of teamwork

between architects, traffic planners (Esisuunnittelijat Oy) androck engineering designers (Kalliosuunnittelu Oy).

The public transport service conglomeration in KamppiCentre consists of the passenger service area, the terminals ofEspoo and long-distance bus lines (Helsinki bus station) andHelsinki Metro. A freight terminal of Matkahuolto Oy is alsolocated in the long-distance terminal area.

The passenger service area and the Espoo terminal are loca-ted at Mannerheimintie Road level under the Tennis PalaceSquare. The facilities can be accessed directly from the new Na-rinkka Square at ground level. The long-distance terminal and thefreight terminal are located one floor below, under the NarinkkaSquare. The bottom level under the freight terminal provides par-king space to ca. 250 cars.

The bus terminals have natural connections between them.New lift and escalator shafts run from the passenger service areato the Kamppi metro station, whereby Kamppi together with theHelsinki railway station creates a “two-pole” traffic terminal witha metro connection between the two poles.

DESIGN PRINCIPLESThe starting points in the design of the bus terminals includedsafety, functionality as well as comfort and a “design for all”nature of space.

Safety has been implemented by separating pedestrianand bus traffic to different levels. The operating philosophy ofthe terminals was copied from airports, where passengertraffic is directed through numbered gates.

The passenger waiting lounges are located in heated indoorfacilities, with a direct view to the bus platforms through glasswalls. Passengers move to and from the platform area in a cont-rolled manner guided by timetable displays and bus drivers.

Pedestrians can access the terminal area from all direc-tions in Kamppi as well as from ground level. Kamppi Centreis also connected with the underground pedestrian tunnelnetwork in Helsinki.

The architecture and the technical solutions of the termi-nal facilities are based on requirements of functionality, eli-minating the negative underground atmosphere. All the facili-ties receive also natural light, which helps orientation in theterminal area.

The terminal facilities are seamlessly connected with thecommercial areas of Kamppi Centre, which also serve as wai-ting areas for the public transport passengers.

The “design for all” principle has been a key factor in thedesign of the traffic terminals and the entire Kamppi Centre,both at functional and visual level. Experts of various citizens’organisations and handicapped groups assisted in the design,and the requirements of accessibility and usability were ta-ken into consideration also in the design of the informationsystem.

ART AND MEETING IN KAMPPIThe new eastern escalator shaft in the Kamppi metro stationwith its cast-in-situ concrete structures creates a strong,single element in the terminal facilities.

The outer surface of the “escalator tube” has been cove-

red with ceramic tiles designed by artists Pekka Paikkari,Kristiina Riska and Kati Tuominen-Niittylä. This acquisitionwas paid for out of the City of Helsinki’s art budget. The art-work, which was already at the design stage called “GEKKO”,is flashy yellow in colour and penetrates through the floors.

The space inside the escalator shaft is divided into threesections. In the first section the walls are uncovered bedrock.

The technique that was used created a handsome groovedsurface on the bedrock. This was left visible as an artworkframed by metal and fair face concrete.

The passenger service area, next to Gekko, features a drin-king fountain implemented together with Helsinki Water Com-pany, as well as concrete sitting stones, the “village stones”.In order to facilitate the orientation and movement of visuallyimpaired passengers, guiding pins were installed on thefloors. They were developed in cooperation with the FinnishFederation of the Visually Impaired on the basis of a Danishmodel. The pins form an extensive network, with the fossilforming of individual sections sending a message to us allabout movement and the significance of vision or lack of it.

ARCHITECTURAL DESIGNThe design of the Kamppi transport terminals has been anextremely demanding total project, not least because noexamples that could have been applied as such were availab-le anywhere in the world.

The choice of materials was greatly influenced by st-rength and resistance requirements, as the terminals aresubjected to heavy use, 24 hours a day. Fair face concrete inits different forms and together with natural stone, glassand steel creates a timeless basic character to the facilities.

DURABILITY AND SERVICE LIFE DIMENSIONING OFCONCRETE STRUCTURES IN KAMPPIM.Sc. (Eng.) Teuvo MeriläinenAaro Kohonen Oy

The long-term durability of the concrete structures in e.g. theterminal was an important factor already at the biddingcompetition stage of Kamppi; the required service life of thestructures is 100 years.

The starting point in the assessment of the concretestructures’ durability has been the European concretestandard SFS EN 206-1. In the Finnish concrete norms(Building Code B4 2000) the starting point has earlier been aservice life of 50 years for conventional structures. In the1992 durability instructions for concrete structures By 32 thetarget service life has been twice as long as in the concretenorms. The quality instructions for concrete construction By47 also address the service life design, with a target servicelife of either 50 or 100 years. The general qualityrequirements for bridge construction that define a targetservice life of 100 years for bridges provide anotherreference.

However, there were no Finnish instructions available fora service life determination of 100 years, taking intoconsideration the chloride corrosion requirements of the

KAMPIN KESKUKSEN TERMINAALIOSA VIHITTIIN KÄYTTÖÖN

19 20

575 betoni 2 2005

Arkkitehtitoimisto Davidsson OyPää- ja arkkitehtisuunnittelu: Espoon terminaali, matkapalve-lualue, kaukoliikenteen terminaali, rahtiasema, pysäköintilai-tos, metron uusi sisään-/ uloskäynti, metrolaituritason muu-toksetAki Davidsson arkkitehti SAFA, pääsuunnittelijaTimo Kiukkola arkkitehti SAFA, ARK-suunn.ryhmän joht.Petteri Littu arkkitehti SAFA, pj:n varamiesMika Rantala arkkitehti SAFAMailis Mandelin arkkitehti SAFAKai Hilditch rakennusarkkitehti, arkkit.yoJukka Liikanen suunnittelurakennusmestariHeikki Pulsa arkkit.yo

Helin & Co Arkkitehdit OyPää- ja arkkitehtisuunnittelu: Liikekeskus, toimistorakennukset,asuinrakennukset (Arkk.tsto Marja-Riitta Norri Oy)/ Urho Kek-kosen kadun kortteli. Tennispalatsinaukio (Arkk.tsto ARX Oy)Pekka Helin arkkitehti SAFA, pääsuunnittelijaVesa Jäntti arkkitehti.yo, ARK-suunn.ryhmän joht.Tuomas Wichmann arkkitehti SAFA, ARK-suunn.ryhmän joht.

Asuntojen suunnittelu:Marja-Riitta Norri arkkitehti SAFATennispalatsinaukion suunnittelu:Kirsi Gullichsen arkkitehti SAFA

Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa KyPää- ja arkkitehtisuunnittelu: Kauppakeskus, julkiset ulkotilat:Narinkka, Salomonkatu, Annankatu, Jaakonkatu, OlavinkatuJuhani Pallasmaa arkkitehti, professori, pääsuunnittelijaSeppo Mäntylä arkkitehti, ARK-suunn.ryhmän joht.Jyrki Nieminen arkkitehti, ARK-suunn.ryhmän joht.

Siren Arkkitehdit OyPää- ja arkkitehtisuunnittelu: Graniittitalon muutostyötJukka Siren arkkitehti SAFA, pääsuunnittelijaMarja-Riitta Elomaa arkkitehti SAFA, ARK-suunn.ryhmän joht.

Aaro Kohonen OyRakennesuunnittelu:Teuvo Meriläinen DI, projektinjoht., päärakennesuunnittelijaVeikko Leino DI, projektipääll., työmaan asiantunt.valv.Jari Tirronen rak.ins., työmaan asiantuntijavalvontaMarkku Larm rak.ins.Mikko Toivonen DI, jälkijännitetyt rakenteet (Ins.tsto

Magnus Malmberg Oy)

Projectus Team OyLVIA-suunnittelu:Hannu Martikainen DI, projektinjohtaja, tate-pääsuunnittelijaUntamo Siivonen lvi-suunnittelijaBrage Holm lvi-suunnittelijaAri Mikkola lvi-suunnittelija

Sähkösuunnittelu:Rauno Laatikainen Ins, projektinjoht., Tate-pääsuunnittelija

Seppo Mäki-Pollari Ins, projektinjohtaja, yhteisjärjestelytReijo Lehtimäki sähkösuunnittelija, työmaains.Torsti Kuutti sähkösuunnittelija, liiketilatVille Sirviö sähkösuunnittelija, kiinteistöJohan Pohjola sähkösuunnittelija, terminaalitMarkku Reinholm sähkösuunnittelija, asunnot ja toimistotTapio Laitinen sähkösuunnittelija, LVI-sähköistysMarko Salonen sähkösuunnittelija, tekniset laskelmatToni Salonranta tekninen avustaja

Kalliosuunnittelu Oy Rockplan LtdRakennuskaivannon kalliorakenne- ja pohjarakennussuunnit-telu:Jannis Mikkola DI, projektinjoht., kaivannon pääsuunnit.Jarmo Roinisto DI, laatuvastaava

Ramboll Finland OyKunnallistekniikka ja katusuunnittelu:Helmer Berndtson DI, projektinjohtajaMauri Myyrä Ins., pääavustaja

Informaatio- ja opastusjärjestelmän suunnitteluJuhani Bäckström DI, projektinjohtajaTuomas Lehteinen Ins., pääavustaja

L2 Paloturvallisuus OyPalotekninen suunnitteluJukka Laine palotekninen konsultti, projektinjohtajaJuha-Pekka Laaksonen suunnittelupäällikkö

Esisuunnittelijat Sito OyLiikennesuunnittelu:Seppo Karppinen DI, projektinjohtajaMikko Vuorinen DI, pääavustaja

EP-Logistics OyLinja-autoliikenteen ja asiakasvirtojen logistiikka ja simuloin-ti. Tavarahuollon logistiikka ja simulointi. Rahtiaseman lajit.Heikki Huotari DI, projektinjohtajaHannu Ranta ins., projektinjohtajaMatti Laukala ins., projektinjohtaja

Cadvance OyValaistussuunnittelu/ terminaalien odotus- ja aulatilat:Erkki Rousku rak.arkkitehti

SUUNNITTELIJALUETTELO

19Liikekeskuksen rakennustyöt käynnissä.

20Suunnittelujohtaja Reijo Harmaajärvi, arkkitehti Aki Davids-son ja johtaja Heimo Sillanpää.

21, 22Terminaaliosan rakennusvaiheita.

Kamppi project. In connection with the service life issue,several American, British and Nordic investigations onconcrete corrosion, as well as related Euro norms werestudied. Most of these applied to bridge construction.Swedish applications of the standard prEN 206-1 proved agood reference also for the 100-year service liferequirements. The stringent chloride conditions set highrequirements to the concrete cover and the water-binderratio. The permeability of concrete is clearly dependent onthe water-cement ratio (capillary network). The higher theratio, the higher the permeability, and usually the morechlorides gain access in the concrete through diffusion andsorption.

The tightness of concrete against chlorides can beimproved by adding e.g. silica as binder. The use of silica willalso increase the resistivity of concrete. On the other hand,silica reduces the amount of cement and thereby decreasesgeneration of heat in massive castings, which is a clearadvantage in concreting work in summer time. Silica will alsoimprove the strength of the concrete, and is used as asignificant additive in high-strength concrete grades. Thedisadvantage of silica is the poorer workability of freshconcrete. This can be almost completely eliminated by usinga new-generation polycarboxylate-based additive as aplasticizer. The use of silica, a sufficiently low water-binderratio and good curing of the concrete will ensure a service lifeof 100 years in exposure class XD3, with a concrete cover of35 mm required for shear reinforcements and support bars.The thickness of the concrete cover, the water-cement ratioand the cement grade influence the service life of concretesignificantly in an environment with a high chloride load,which sets considerably higher requirements for the concretethan e.g. carbonation.

The exposure classes are open to interpretation to someextent. Concrete standard SFS EN 206-1 facilitates theselection through examples. In most classes the varyingfactor is either dry or wet. The road salt carried into theterminal on the tires of the buses will result in a significantchloride load that acts particularly on plane surfaces and thebottom parts of columns and loadbearing walls. Theloadbearing intermediate floors in the terminals are providedwith separate water insulation, whereby the chloride loadacts only on the surface concrete. The salt mist may also gainaccess onto the lower surfaces of overhead structures. Theterminal facilities are cold spaces, with cold outdoor airblown inside them. In winter, the temperature may fall downto –10oC. The durability dimensioning has been checked indifferent exposure class combinations.

Casting work in Kamppi Centre has progressed well. Thelargest slab-beam areas cast in one go have been 2.200 m2,for which ca. 1.500 m3 fresh concrete has been used. Thecastings have been implemented uninterruptedly withoutdaywork joints, as temporary anchors are poorly suited forbeams post-tensioned in both directions.

21 22

betoni 2 200558

Tapiolan uimahalli valmistui vuonna 1965. Hallinsuunnittelijana oli arkkitehti Aarne Ervi pääavusta-janaan Timo Niini. Ulkoaltaat rakennettiin 1967 jakolmas kerros otettiin käyttöön 1968. Rakennuttaja-na oli Espoon kauppala ja tontin hallin käyttöön luo-vutti Asuntosäätiö. (Tiedot: Rakennushistoriallinenselvitys ja inventointi 16.8.2002/Sirkkaliisa Jetso-nen sekä henkilöhaastattelut).

Tapiola on nimetty yhdeksi Suomen kansallismai-semista. Keskusaltaan kokonaisuuteen kuuluva,Aarne Ervin suunnittelema uimahalli on asemakaa-valla suojeltu (sr-1). Siinä ei saa tehdä korjaus- taimuutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikat-tojen tai allashallin sisätilojen rakennustaiteellistatai historiallista arvoa.

Ervin toimiston innovatiivisuus oli ennakkoluulo-tonta. Uimahallissa toteutettiin monia uusia ratkai-suja. Uuden reunadetaljin ansiosta altaiden vesi-pinta on allashallin lattian kanssa samassa tasos-sa. Uimari voi katsella lasiseinien läpi ulos. Sittem-min yksityiskohta on saanut maailmalla nimen “Fin-nische Ufer”.

Uimahalli tulee säilymään ennallaan Tapiolankeskustan suunnasta nähtynä. Ainoastaan sisään-käyntiporrastuksiin liittyvä uusi määräysten mukai-nen luiska muuttaa ulkoarkkitehtuuria eteläsivulla.Hallin pohjoispuolelle sijoittuvan laajennuksenmaanpäällinen osa on ympäröivään puistoon ”va-loisana lyhtynä” avautuva paviljonkimainen raken-nuskappale. Se liittyy vanhaan halliin lasiseinäisennivelosan välityksellä. Pystyikkunat ulkoseinässä japari metriä sisempänä sijaitsevassa kuntosalin sei-nässä avaavat näkymiä ympäröivään puistoon jatoisaalta suojaavat kuntosalin käyttäjiä liialliseltahuomiolta. Seinien välistä luonnonvalo pääseemaanpinnan alla sijaitsevaan uuteen allashalliin.

Vanha allashalli säilyy pääosin ennallaan lukuunottamatta lasten altaan syventämistä paremmin ui-maopetukseen soveltuvaksi ja joidenkin kaiteidenmuuttamista määräysten mukaisiksi. Allashallinlattialaatat ja altaiden reunalaatat on teetetty eri-koistyönä. Sisääntuloaula, johon sijoittuu uusi kah-vio, on alkuperäiseen tapaan avoin allashalliin. En-tisiin vedenkäsittelytiloihin katsomon alle sijoite-taan yksi ilmanvaihtokonehuone, höyrysaunat japoreallasosasto. Tilat liittyvät allashalliin katso-moon tehtävän aukon kautta.

Itäpäädyn puku- ja pesutilat kolmessa kerrokses-sa rakennetaan kokonaan uudestaan. Nykyisiin por-

TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

Arkkitehdit SAFA Antti Luutonen ja Kari RaimorantaArkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy

Artikkelin kuvat: Antti Luutonen ellei toisin ole mainittu.

1Uimahallin allasta syvennettiin.

2Allas ennen syvennystä.

3Uimahalli ennen laajennusta.

41. kerroksen pohja.

taisiin tehdään muutoksia ja niiden yhteyteen ra-kennetaan uusi hissi.

Kaikki nykyinen talotekniikka puretaan ja korva-taan uusilla järjestelmillä.

Uudet vedenkäsittelytilat sijoitetaan pääosinpohjoispuolelle maan alle. Yleensä ottaen kaikkivanhan hallin pinnoitteet ja pintarakenteet korja-taan ja osittain uusitaan.

Laajennus on tehty paikalla valettuna betonista.Betonirakenteilla ja pinnoilla on Tapiolassa pitkäperinne. 1950-luvun suomalainen puutarhakaupun-kimalli, moderni yhteiskunta ja elämäntapa ovat to-teutuneet arkkitehtuurissa, jonka tärkein ja luonte-vin rakennusaine on betoni. Useimmat julkiset ra-kennukset lähistöllä edustavat hyvää suomalaistabetoniarkkitehtuuria. Naapurissa sijaitsevat kirkkoja uurnalehto tukeutuvat puhtaaseen betonieste-tiikkaan. Betonin käyttö uimahallin laajennusosanrakenteina ja pintoina on tässä ympäristössä erityi-sen luontevaa. Laajennusosan yleisötilat, monitoi-miallas ja pikkulasten allas, ovat samassa tasossavanhan allashallin kanssa, kuntosaliin on loiva luis-kayhteys aulasta. Allastilan kosketeltavat pinnat onpääosin laatoitettu, muutoin sisäarkkitehtuuri pe-rustuu puhtaaksivalettujen betonipintojen, veden javalon yhteisvaikutukseen.

Hallin peruskorjaus ja laajennus valmistuu syys-kuussa 2005.

RENOVATION AND EXTENSION OFTAPIOLA SWIMMING BATHTapiola has been called one of Finland’s national sceneries.Tapiola swimming bath, designed by Aarne Ervi, is pro-tected in the town plan and no repairs or alterations may beperformed that would destroy the architectural or historicalvalue of the façades, roofs or the interior facilities.

Ervi’s architectural office was known for innovations.Many new solutions were implemented in the swimmingbath. The new edge detail made it possible to raise the waterlevel in the pools flush with the floor so that the swimmerscan enjoy views through the windows. This detail was subse-quently called “the Finnish shore” (“Finnisches Ufer”).

The swimming bath remains unchanged in appearancewhen seen from the direction of the centre of Tapiola. Theextension is built on the north side of the bath, with thepart above ground realised as a pavilion-type body thatopens up toward the surrounding park area like an “illumi-nated lantern”. The extension is connected with the exis-ting building through a glass-walled joint part. Verticalwindows on the external wall and a couple of meters insi-

2

1

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2758

betoni 2 2005 59

3

4

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2759

60 betoni 2 200560

5, 6, 9Laajennusosan sisäarkkitehtuuri perustuu puhtaaksivalet-tujen betonipintojen, veden ja valon yhteisvaikutukseen.Laadukkaat pinnat on tehty itsetiivistyvällä betonilla.

7Poikkileikkaus. Kuntosali on ripustettu yläpohjan betoni-rakenteista.

8Ulkoallas.

de on the gym wall provide a view to the park but still pro-tect the gym users against excessive attention.

The old bath has remained primarily unchanged, withthe exception of the children’s pool, which was made dee-per to make it better suited for swimming instruction, andsome rails, which were altered in compliance with regula-tions. The tile floors and the pool edge tiles in the bathhave been made to special order. The entrance lounge,with a new cafeteria, remains an open space toward thebath. The space under the grandstand, previously takenup by the water treatment facilities, contains an air-con-ditioning plant, steam baths and a Jacuzzi section. Anopening was made in the grandstand to connect these fa-cilities with the bath area.

The locker rooms and washrooms on the third floorhave been completely rebuilt. The existing staircase wasaltered and a new lift built.

All the existing building engineering systems were de-molished and replaced by new systems. The new watertreatment plant is located primarily on the north side ofthe building, underground. All the coatings and surfacestructures were repaired or replaced.

The extension is a cast-in-situ concrete structure. Thetraditions of concrete structures and surfaces go back along time in Tapiola. The architecture implements the Fin-nish garden city model of the 1950s as well as the modernsociety and way of life, and the most important and naturalmaterial of this architecture is concrete. Most of the publicbuildings in the vicinity represent acknowledged Finnishconcrete architecture. All the surfaces in the bath area thatcan be touched by the swimmers are covered with tiles, ot-herwise the interior architecture is based on the combinedeffect of fair face concrete surfaces, water and light.

Extent information:The floor area of the existing swimming bath, calculatedpursuant to new legislation, is 2417.5 m2. The floor areaof the extension is 559 m2, gross area 1201 m2 and volume4768 m3.

6

5

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2760

5 betoni 2 2005 61

LAAJUUSLASKELMATUuden lain mukaan laskettu nykyisen uimahallin kerrosala on2417,5 m2. Laajennuksen kerrosala on 559 m2, bruttoala1201m2 ja tilavuus 4768 m3.

RAKENNUTTAJA :Espoon kaupunki, Talonsuunnittelupalvelut, TEKE/TS:arkkitehti Pekka Kolari, Rauno Skriko /RAKENNE,Pekka Sipola /LVI, Veli-Pekka Tynkkynen/SÄHKÖ

KÄYTTÄJÄ:Espoon kaupunki, Liikuntatoimen keskus: liikuntapäällikköMauri Johansson

RAKENNUTTAMISTEHTÄVÄT:Espoon kaupunki, tekninen keskus, talonrakennuspalvelutrakennuttajainsinööri Risto Vilkki, Valvoja: Risto SuonioLVI-töiden valvoja: Olli Koivisto, Sähkötöiden valvoja: RolfHellgren

SUUNNITTELIJAT:Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy:Antti Luutonen, Eeva-Liisa Elo-Lehtinen, Kari Raimoranta

RAKENNESUUNNITTELIJA:JP-Kakko Oy: Veikko Voho

POHJARAKENNUSSUUNNITTELU:Espoon kaupunki, Tekninen keskus, Geotekniikkayksikkö:Jorma Jokinen

LVI-SUUNNITTELIJA:Insinööritoimisto Olavi Lindström Oy: Olavi Lindström

SÄHKÖSUUNNITTELIJA:Insinööritoimisto Nurmi Oy: Sulo Ojala, Tarmo Mäkinen.VESITEKNINEN SUUNNITTELIJA:Insinööritoimisto Mikko O Aaltonen Oy: Mikko O Aaltonen

MAISEMASUUNNITTELIJA:Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy: Ria Ruokonen

AKUSTIIKKASUUNNITTELU:Arkkit.tsto Alpo Halme Oy: Eija Halme-Salo

ESPOON KAUPUNGINMUSEO:Sten Björkman, vs.intendentti

RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS JA INVENTOINTI:Sirkkaliisa Jetsonen

RAKENNUSVALVONTA:Rakennusvalvontakeskus: Pekka Lukkarinen, arkkitehti

ASEMAKAAVA:Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Asemakaavayksikkö ark-kitehti Olli Pitkänen

URAKOITSIJAT:PÄÄURAKOITSIJA:YIT Rakennus Oy / Korjausrakentamispalvelut: Jouko Könö-nen, Jukka Tavikainen

SÄHKÖURAKOITSIJA:Sähköarina Oy: Tommi Jaatinen

PUTKIURAKOITSIJA:Kouvolan Putkityö Oy: Hannu Lemmetti

IV- URAKOITSIJA:LVI-Juva Oy: Pauli Mäkelä

VEDENKÄS.URAKOITSIJA:Suomen Allaslaite Oy: Timo Erkkilä

AUTOMAATIOURAKOITSIJA:Fidelix Oy: Harri Bamberg

ITSETIIVISTYVÄLLÄ BETONILLAMONIA ETUJATÄRYTETTÄVÄN SIJASTA :

Itsetiivistyvän betonin avulla on mahdollista nopeuttaabetonointia huomattavasti. Valunopeus voi hyvissä olo-suhteissa jopa kaksinkertaistua ja lisäksi valu voidaantehdä pienemmällä työryhmällä, koska työryhmästä jääpois betonin tiivistystyötä tekevä ”vibramies” .

Itsetiivistyvällä betonilla on mahdollista saada korkea-luokkaista puhdasvalupintaa. Itsetiivistyvä betoni täyttääoman painonsa avulla muotin kaikki nurkat ja harvavalu-jen riski on näin ollen pienempi kuin tärytettävällä beto-nilla. Betonin juoksevuus ja suurempi hienoainemääräsaavat tämän aikaiseksi

Itsetiivistyvän betonin avulla voidaan toteuttaa vaikei-ta korjausrakennuskohteita. Esimerkkinä mainittakoonpainevalut olemassaolevien rakenteiden alle tai vaurioi-tuneiden rakenteiden manttelointi uudella, ohuella beto-nikerroksella.

Monimuotoiset tai korkeat rakenteet sekä tiheästi rau-doitetut rakenteet ovat ominaisia itsetiivistyvän betoninkäyttökohteita. Tällaisissa rakenteissa on tärytettävääbetonia käytettäessä usein vaikeuksia varmistaa että be-toni tiivistetään riittävästi ja huolellisesti. Vaihtoehtoi-sesti taas jos tiivistystyö tehdään huolellisesti muottiintehtyjen aukkojen ja varausten kautta niin valunopeus hi-dastuu oleellisesti.

Työturvallisuus ja työolosuhteet paranevat, muun mu-assa melu vähenee ja hankalat työasennot jäävät poiskun vibrausta ei tarvita.

7

8 9

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2861

62 betoni 2 200562

RAKENTEET JA BETONITEKNIIKKA

VANHAN OSAN PERUSKORJAUSUimahallin 40 käyttövuoden jälkeen betonirakentei-den kunto oli pääosin hyvä, mutta käyttöiästä ja ra-sittavista olosuhteista johtuen vaurioita oli synty-nyt rajattuihin alueisiin. Ennen peruskorjauksensuunnitteluvaihetta kaikista betonirakenteista teh-tiin kuntotutkimus. Pääasiallisina vauriotyyppeinäolivat raudoitteiden korroosio karbonatisoitumises-ta ja etenkin allasveden klorideista johtuen, paikal-lisista vesivuodoista aiheutunut sementtikiven hei-kentyminen sekä ulkobetonirakenteissa pakkasra-pautuminen. Peruskorjauksella pyrittiin jatkamaanhallin elinkaarta noin 50 vuotta eteenpäin.

Allashallissa on pitkät yläpohjan betonirakennet-ta kannattavat korkeat, poikkileikkaukseltaan ristin-muotoiset teräsbetonipilarit. Ne ovat altaan klori-dipitoiselle roiskevedelle alttiina, joten niiden ala-osissa betonin kloridipitoisuus oli korkea ja raudoit-teet olivat syöpyneitä ja betonipeitteet lohjenneita.Näiden pilarien alaosat valettiin uudelleen. Lisäksipilarit joissa oli suurin kuormitus, valettiin koko-naan uudelleen. Rakenteet tuettiin purku- ja valu-työn ajaksi väliaikaisilla teräsrakenteilla. Pilarei-den korjausvaluissa käytettiin itsetiivistyvää beto-nia. Ylin rajakohta vanhaan rakenteeseen valettiinpaisuvalla juotosbetonilla seuraavana päivänäplastisen painuman ja alkuvaiheen kutistuman ta-pahduttua.

Uimahallin 25 metrin altaassa oli rajoittuneitavesivuotoja, mikä johtui erittäin vähäisestä pituus-suuntaisesta raudoituksesta. Altaan sisin beto-nikerros purettiin piikkaamalla ja purun viimeistelytehtiin vesikarhennuksella käyttäen 300 bar painet-ta. Sisäpintaa vahvistettiin ruostumattomalla verk-koraudoituksella ja 30-80 mm:n ruiskubetonoinnillakäyttäen kuivaseosmenetelmää. Sisäpinta pinnoi-tettiin lisäksi epoksimassalla vesitiiveyden lisäämi-seksi ennen laatoitusta.

Lasten opetusallas rakennettiin kokonaan uudel-leen muodoltaan entisenä, mutta hieman syvempä-nä. Tässä altaassa oli suurimmat vauriot etenkinvuotaneiden liikuntasaumojen alueilla. Allas beto-noitiin vesitiiviiksi suhteitetulla betonilla ja pinnoi-tettiin kuten iso allas.

Ulkona oleva hyppyallas oli hyväkuntoinen koval-le pakkasrasitukselle joutuneita reunoja lukuun ot-tamatta. Ympärivuotisesta vesitäytöstä johtuen al-taan reunat jäätyvät märkänä, mutta altaan seinätja pohjalaatta eivät olleet päässeet jäätymään. Ym-

dipl.ins. Asko Miettinen, JP-Kakko Oy

päröivän huoltokäytävän vähäisestä ilmanvaihdos-ta ja betonin läpi suotautuvasta vedestä johtuenbetoni oli karbonatisoitumatonta ulkopintaa myö-den eikä teräskorroosiovaurioita esiintynyt lain-kaan. Pakkasrapautumisesta johtuen uimahallin si-säänkäyntisilta rakennettiin uudelleen.

LAAJENNUSLaajennusosaan rakennettiin uusi monitoimiallas,joka suunniteltiin vesitiiviinä rakenteena. Allas be-tonoitiin vesitiiviiksi suhteitetulla rakennebetonilla.

Laajennuksessa sijaitsevan altaan yläpuolella onrakennuksen rakenteellinen erikoisuus, yläpohjanbetonirakenteista ripustettu betonirakenteinenkuntosali. Nämä rakenteet, kuten kaikki muutkinlaajennusosan näkyvät betonirakenteet on betonoi-tu itsetiivistyvällä betonilla, millä on saatu sileät jatasaväriset puhdasvalupinnat. Itsetiivistyvän beto-nin käytön ansiosta täryttäminen on jäänyt pois jalisäksi jälkityöt ovat vähentyneet huomattavasti.

Toisaalta muottivaatimukset ovat kasvaneet ver-rattuna normaaliin rakennebetoniin. Muottien ala-osien valupaine on suurempi itsetiivistyvää betoniakäytettäessä ja muottien on oltava ehdottoman tii-viit. Betonimassojen tavallisin suurin raekoko oli 16mm, notkeus 0-1 sVB ja lujuusluokka K40-2. Itsetii-vistyvien betonien sideaineena käytettiin Rapid-se-menttiä CEM IIA-LL 42,5 R ja suurta annostusta po-lykarboksylaattipohjaista tehonotkistinta.

STRUCTURES AND CONCRETE TECHNOLOGY INTHE RENOVATION AND EXTENSION PROJECT OFTAPIOLA SWIMMING BATHAfter 40 years of operation, the concrete structures of theswimming bath were mainly in good condition, but timeand demanding conditions had caused some damage inlimited areas. All the concrete structures were subjectedto a condition investigation prior to the renovation plan-ning stage. The most common type of damage was corro-sion of reinforcement caused by carbonisation and thechlorides of the swimming water, in particular. Other da-mage included deterioration of cement stone due to localwater leaks and frost weathering on external concretestructures. The objective of the renovation was to extendthe service life of the swimming bath by ca. 50 years.

The concrete structure in the roof slab in the bath areais supported on tall reinforced concrete columns with across-shaped cross-section. These are exposed to splas-hes of chloride-containing water and the bottom parts of

10

11

12

13

14

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2862

635 betoni 2 2005

the columns showed high levels of chloride, the reinforce-ment was corroded and the concrete surface cracked. Thebottom parts of these columns were re-concreted. In addi-tion, the columns subjected to the highest loads werecompletlye re-concreted. During the disassembly and con-creting process, the structures were supported by meansof temporary steel structures. Self-compacting concretewas used in the re-concreting of the columns. The top-most joints with the old structure were cast using expan-ding soldering concrete on the following day after plasticsettling and initial shrinkage had taken place.

Extremely deficient longitudinal reinforcing has re-sulted in limited water leaks in the 25-metre pool. The in-nermost concrete layer of the pool was demolished andthe base cleaned by 300-bar water blasting. The insidesurface was reinforced with stainless net and 30-80 mmspray concreting using the dry mixture method. The insidesurface was also coated with an epoxy compound to imp-rove its water-tightness prior to tile laying.

The children’s instruction pool was completely rebuilt.The shape remained unchanged but the new pool is slightlydeeper. This pool showed the most serious damages, parti-cularly in the area of the leaking expansion joints. The poolwas concreted watertight using proportioned concrete andcoated in the same manner as the big pool.

The outdoor jumping-pool was in a good condition ex-cept for the edges that had been subjected to frost expos-ure. As the pool is filled with water all year round, theedges freeze but not the pool walls and the bottom slab.Poor ventilation in the maintenance corridor runninground the pool and the water seeping through the concre-

te had kept the concrete uncarbonised also on the exter-nal surface and no corrosion damages were found in thereinforcements. The entrance bridge to the bath was re-built because of frost weathering.

A new multi-activity pool was built in the extension,designed as a watertight structure. The pool was conc-reted watertight using proportional structural concrete.

A structural special feature is found above the pool inthe extension part. This is a gym, built of concrete structu-res, that has been suspended from the concrete structuresof the roof slab. The roof slab structures, like all the visibleconcrete structures in the extension part, have been conc-reted with self-compacting concrete, which has producedsmooth, evenly coloured fair face surfaces. The use of self-compacting concrete has also eliminated the need of vibra-tion and considerably decreased the need of finishing work.On the other hand, the requirements for formwork arehigher than with normal structural concrete. The castingpressure in the bottom part of the formwork is higher withself-compacting concrete and the formwork has to be ab-solutely tight. The most common maximum grain size offresh concrete was 16 mm, consistency 0-1 sVB and gradeK40-2. The binder used in the self-compacting concretewas Rapid cement CEM IIA-LL 42.5 R with polycarboxylate-based plasticizer added in a high proportion.

10 Allashallin pilarien juurien kloridikorroosiovaurioita.

11Pilarit ovat uudenveroisia korjausvalujen jälkeen.

12Laajennusosan rakenteita.

13Allas betonoitiin vesitiiviiksi suhteitulla betonilla.

14Itsetiivistyvällä betonilla valettuja ja katon rakenteista ri-pustettuja kuntosalin rakenteita.

15Itsetiivistyvällä betonilla on saatu sileät ja tasavärisetbetonipinnat.

15

BET0502 s58-63 16.6.2005, 18:2863

betoni 2 200564

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto järjestisyksyllä 2004 kahden viikon opintomatkan Japa-niin. Pääkohteinamme olivat Tokio, Kioto, Osaka jaNagoyan alue, joissa tutustuttiin uuteen ja perintei-seen arkkitehtuuriin sekä kaupunkikulttuuriin. Mat-kaan kuului myös kahden päivän workshop yhteis-työssä Tokion Yliopiston ja Keio-yliopiston kanssa.

Matkamme oli täynnä vastakohtia ja äärimmäi-syyksiä, mikä tuntuukin olevan tyypillistä Japanil-le. Tokion katuvilinässä silmiinpistävää olivat uu-den muodin ja tekniikan villitykset - toisaalta esi-merkiksi ruokakulttuurissa ja ihmisten käyttäyty-misessä näkyi perinteiden kunnioitus ja vahva kan-sallinen identiteetti. Oli virkistävää huomata, ettämyös arkkitehtuurissa perinteet nivoutuvat kiinte-ästi osaksi uutta. Tärkeimmät perinteisen arkkiteh-tuurin teemat, kuten tilasarja, sisä- ja ulkotilan vä-linen suhde, joustava tilakäsitys, moduuliajattelusekä suhde luontoon, saavat uudenlaisia tulkintojanykyarkkitehtuurissa, uusia teknisiä innovaatioitahyödyntäen.

Rakentamisen pitkistä perinteistä kumpuaamyös käsityön arvostus, huolellisuus ja vaativuus.Erityisesti betonirakentamisessa Japani on tullutTadao Andon myötä kansainvälisesti tunnetuksi ra-kentamisen korkeasta tasosta. Andon jälkeen onnoussut kuitenkin myös uusia mestareita. Teknisiähaasteita rakentamiselle asettavat myös maanjä-ristyksille altis maaperä ja tiivis kaupunkirakenne.

MODERNIN BETONIRAKENTAMISENTAUSTAA JAPANISSAIntensiivinen sukellus Tokion kaupunkielämään pitisisällään uutuuksien lisäksi myös muutamia tär-keitä esimerkkejä modernismin alkuvaiheista. Ja-panilainen arkkitehtuuri alkoi modernisoitua 1950-luvun lopulla toisen maailmansodan tuhoja seu-ranneen jälleenrakennuskauden jälkeen, jolloin il-mapiiri oli otollinen uudenlaisille ideoille ja kan-sainvälisen, modernin suuntauksen omaksumisel-le. Arkkitehti Kunio Maekawa oli tärkeimpiä mo-dernin arkkitehtuurin ja etenkin betonirakentami-sen pioneereja Japanissa. Työskenneltyään LeCorbusier’n toimistossa hän toi Japaniin veistok-sellisen betoniarkkitehtuurin kielen. Ueno-puistonlaidalla Tokiossa sijaitseva Metropolitan FestivalHall (v. 1961) on yksi hänen tunnetuimpia töitään,jossa le Corbusier’n vaikutus on ilmiselvä. Ueno-puiston alueella on monia muitakin arkkitehtuuri-turistin must-kohteita, kuten Yoshio Taniguchin

Artikkelin kuvat: Hella Hernberg, arkkitehti Antti Ahlava ja arkkit.yo Ilkka Salminen, ellei toisin mainittu.

JAPANIN BETONIARKKITEHTUURIA

Arkkit. yo Hella Hernberg ja arkkit.yo Megumi OkuboTeknillinen Korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Kaupunkisuunnittelu

1Tod’s - kenkäkauppa. Toyo Ito 2004. Tokion Omotesando-kadun Tod´s rakennuksessa on käytetty uudenlaista GRC-betonia (glass fibre reinfonrced concrete), jonka runkoai-neena lasikuitu korvaa kiviaineen.

1

BET0502 s64-69 16.6.2005, 19:5864

betoni 2 2005 65

Horyuji Treasure Museum.Japanin modernismin uranuurtajiin kuuluu myös

Kenzo Tange. Tokion vuoden 1964 olympialaisiin ra-kennettu olympiastadion on tunnettu ainutlaatui-sesta teräsvaijerien varaan ripustetusta kattora-kenteestaan. Kahden valtavan pilarin väliin silta-maisesti jännitetyt vaijerit kannattavat kattoa jabetoniseinät kaartuvat puolikuun muodossa pääak-selin molemmin puolin. Stadionin veistokselliset ra-kennukset voimakkaine kattomuotoineen ovat kuinurheilun temppeleitä.

TOTEUTUNUT UTOPIAKävelymatkan päässä Ginzan alueelta voi tutustuakiinnostavaan esimerkkiin 60-70 -luvun betoniarkki-tehtuurista ja kansainvälisten teoreettisten arkki-tehtuurisuuntausten tuloksista. Kisho KurokawanNagakin-kapselitorni edustaa noina vuosikymmeni-nä vallinnutta metabolistista suuntausta, jonka vai-kuttajia oli mm. englantilainen Archigram. Paikastatoiseen siirrettävää kapselimodulia ihmisasumuk-sen muotona oli tutkittu useasti, mutta vuonna1972 valmistunut Nagakin-kapselitorni oli maail-man ensimmäinen todelliseen käyttöön valmistunut‘plug-in’ -rakennus. Se toimii edelleen asuintalona,ja rakennuksen pohjakerroksessa on myös mahdol-lisuus tutustua autenttiseen kapseliyksikköön.

PAIKALLISIA TEKNISIÄ VAATIMUKSIAJapani on seismisesti erittäin aktiivista vyöhykettä- jopa kahden viikon matkamme aikana koimmeuseita pieniä maanjäristyksiä. Tämä asettaa erityi-siä vaatimuksia rakentamiselle: on huomioitava riit-tävät liikuntasaumat ja rakennusosien sovituksetsekä joustavat perustukset. Aiemmin lähinnä pil-venpiirtäjissä käytetty perustustapa, jossa perus-tusten alapuolella on mannerlaattojen liikkeitä ta-soittavat kumimassat, on nykyisin yhä useamminkäytössä myös pienemmissä rakennuksissa.

Toinen rajoittava tekijä on tiivis kaupunkirakenne- maassa, jonka pinta-alasta 70 % on vuoristoa.Kaupunkitontit ovat pieniä ja kapeita, minkä vuoksiesimerkiksi seinärakenteiden paksuudella on suurimerkitys tehokkaan tilankäytön kannalta. Uudettekniikat, joilla saavutetaan entistä ohuempia ra-kenteita, ovat tervetulleita.

TEKNOLOGIA JA LUONTOArkkitehti Toyo Iton suunnittelema, hiljattain val-mistunut kenkämerkki Tod’sin liike- ja toimistora-

2

3

4

6

2Tokyo Olympic ArenasKenzo Tange 1964

3, 4, 5Tokyo Metropolitan Festival Hall Kunio Maekawa1958-1961

6Nagakin Capsule Tower, Kisho Kurokawa 1972, Tokio

5

BET0502 s64-69 16.6.2005, 19:5865

66 betoni 2 200566

kennus Tokion muodikkaimmalla Omotesando-ka-dulla on monella tapaa malliesimerkki arkkitehtuu-rin ja rakennetekniikan uusimmista virtauksista. Ra-kennuksessa on käytetty uudenlaista GRC-betonia(glass fibre reinfonrced concrete), jonka runkoai-neena lasikuitu korvaa kiviaineen. GRC-betonin etu-na on, että lasikuidun lujuusominaisuuksien ansios-ta voidaan käyttää ohuempia rakenteita.

Toyo Iton arkkitehtuurille on ominaista tekniikanja designin suhteen tutkiminen - rakenneteknistenkokeilujen hyödyntäminen graafisesti tai ornamen-tin tapaan. Tod’sin julkisivussa yhdistyvät uusi tek-nologia ja viittaukset luontoon: kantava betonira-kenne haarautuu puiden oksistoa muistuttavaksiverkostoksi. Toisaalta rakennus on myös esimerkkiarkkitehtuurin ottamisesta osaksi kaupallista brän-diä. Tämä trendi näkyy kaikkialla Japanin suurissakaupungeissa ja etenkin Omotesando-kadulla, jos-sa muotiketjujen kuten Louis Vuittonin, Pradan jaDiorin - sekä Tod’sin uudet rakennukset komeilevattoinen toistaan koreampina.

Vieraillessamme Iton toimistossa hän toi esillejapanilaisen rakentamiskulttuurin kunnianhimoi-suuden: osapuolet ottavat vastaan haasteita kehit-tääkseen ammattitaitoaan. Japanilaisen betoniark-kitehtuurin laatuvaatimuksia on voimakkaasti ko-hottanut myös Tadao Ando. Näimme Andon raken-nuksista Osakan seudulla Valon kirkon ja Rokko-vuoren kappelin sekä Osakan keskustassa sijaitse-van kauppa- ja näyttelytila Galleria Akkan. Valonkirkko yllätti railakkaalla tunnelmallaan, joka olitäysin päinvastainen kuin viileän tyylikkäissä arkki-tehtuurijulkaisuissa: paikka oli täynnä väkeä, kir-kosta raikui jo kadulle asti äänekäs gospel-konsert-ti, ja rakennuksen sisäpihalle oli pystytetty seura-kunnan myyjäiset.

EKSAKTIA JA SATTUMANVARAISTATokion lähistöllä Saitamassa sijaitseva sosiaali- jaterveysalan yliopistokampus kohoaa matalan asuin-alueen ja riisipeltojen ympäröimänä. Yliopistokam-pusta kehystävät nelikerroksiset betoni-lasiraken-nukset rajaavat sisäänsä suorakaiteen muotoisenalueen, jonka täyttää yksikerroksisista tilamoduleis-ta sommiteltu yhtenäinen labyrinttimainen verkos-to. Tilojen väliin rajautuu pieniä sisäpihoja. Tämänyksikerroksisen massan päällä levittäytyy ruoho-kenttien peittämä pihakansi, jonka yläpuolella koho-avat pilareiden varaan nostetut luentosalit.

7, 8Tod’s - kenkäkauppa. Toyo Ito 2004. Omotesando-dori,Tokio.

78

BET0502 s64-69 16.6.2005, 19:5966

5 betoni 2 2005 67

Arkkitehti Riken Yamamoton suunnittelemansuurikokoisen, mittakaavaltaan ympäristöstä erot-tuvan kompleksin sisään on luotu hienolla tavallapieni mittakaava. Kahden pihatason, sisäpihojen janiiden välisten näkymien muodostamat tilasarjatovat oivallinen esimerkki perinteisen japanilaisentilaperiaatteiden siirtymisestä uuteen arkkitehtuu-riin. Muotokieli on niukka ja asiallinen, mutta pie-nellä varioinnilla ja taitavalla tilasommittelulla onsaatu aikaan kiinnostava ja vaihteleva kokonaisuus,jonka yksityiskohdat on toteutettu viimeistellysti.

Myös Tokion uudessa Shinonome Canal Court -asuinkompleksissa on nyansoitu suurta kokonai-suutta sisäisillä näkymillä ja tilasarjoilla sekä hilli-tyllä sattumanvaraisuudella. Alue vaikuttaa kauem-paa lähestyttäessä melko tylyltä ja tavanomaiselta,mutta sisällä vallitsee hienoviritteinen tunnelmaetenkin juuri hämärän aikaan, jolloin rakennustenvalaistus ja väritys korostuu. Betoni-lasikerrostalo-

9 - 13Saitama Prefectural University. Arkkitehti Riken Yamamo-to 1995 - 1999.

jen julkisivua rytmittävät satunnaisesti sijoitellutrakennusmassasta koverretut kaksikerroksiset te-rassit, joiden väritetyt sisäpinnat näkyvät väripilk-kuina muuten harmaassa korttelissa. Aluetta hal-koo maantasossa kulkeva s-muotoinen katu, jonkavarrella on liiketiloja. Kerrosta ylempänä avautuvatkorttelipihat, joita rajaavat taitavasti sijoitellut kor-keat asuinkerrostalot.

Riken Yamamoton suunnittelemassa korttelissaon tutkittu joustavia pohjaratkaisuja, työn ja asumi-sen yhdistämistä sekä asunnon ja ulkotilan uuden-laisia välimuotoja - nämäkin tavallaan perinteisenarkkitehtuurin teemoja, jotka ovat juuri tällä hetkel-lä ajankohtaisia. Asuinaluetta kolutessamme saim-me myös esimerkin japanilaisten kohteliaisuudes-ta: vaikka näissä paikoissa epäilemättä käy paljon-kin arkkitehtuurituristeja, monet asukkaat kutsuivatmeidät mielellään tutustumaan asuntoihinsa.

9

13 11

12

10

BET0502 s64-69 16.6.2005, 19:5967

betoni 2 200568

Matkalla Tokiosta Kiotoon pysähdyimme päiväk-si kiertelemään Nagoyan ympäristöön. Nagoyanpohjoispuolella

Gifussa vierailimme Kitagatan asuinalueella,jota on esitelty laajalti kansainvälisissä arkkiteh-tuurilehdissä. Kazuyo Sejima ja Arata Isozaki ovattunnetuimpia alueen arkkitehdeista. Tehokas lähiö-asuinalue muodostuu n. kymmenestä suurikokoi-sesta kerrostalosta, jotka ryhmittyvät laajan piha-alueen ympärille. Rakennusten massoittelussa jamateriaaleissa oli samankaltaisia piirteitä kuin hie-man uudemmassa Shinonomen kortteleissa - koko-naisuus ja toteutus eivät kuitenkaan säväyttäneetsamalla tavalla.

KAAOKSESTA RAUHAANNäiden suurten kokonaisuuksien lisäksi mainitta-koon vielä esimerkki mikrokosmoksesta temppeli-alueen äärellä: pienten rakennusten mestarin WaroKishin suunnittelema Murasakino Wakuden -ravin-tola Kiotossa Daitoku-ji -temppelialueen vieressä.Waro Kishin töissä yhdistyvät uudet tekniikat ja pe-rinteiset materiaalit, tässä tapauksessa betoni japähkinäpuu. Ravintola on esimerkki pienelle kau-punkitontille suunnitellusta sisäänpäinkääntynees-tä rakennuksesta, jonka ulkokuoren sisältä paljas-tuu yksityinen maailma: vehreä puutarha ja mielen-kiintoinen tilasarja.

Kiotossa keskityimme vajaan viikon ajan lähespelkästään historiallisiin kohteisiin: temppelialuei-siin ja puutarhoihin. Temppeleiden rauhallinen tun-nelma tuntui entistäkin vaikuttavammalta vietetty-ämme juuri intensiivisen viikon Tokiossa suur-kaupungin kaoottisen vilinän keskellä ihmetellenarkkitehtuurin ihmeitä ja kulttuurin kummallisuuk-sia. Temppeleiden siimeksessä saimme, paitsiupeita elämyksiä, myös konkreettisia esimerkkejäsiitä japanilaisesta perinteestä, joka on ollut tärkeäinnoittaja kansainvälisen modernin arkkitehtuurinperiaatteille.

JAPANESE CONCRETE ARCHITECTUREThe Department of Architecture of the Helsinki Universityof Technology organised a 2-week excursion trip to Japanin the autumn of 2004. We visited Tokyo, Kioto, Osakaand the Nagoya area, where we could study new and tra-ditional architecture as well as the Japanese urban cul-ture. The trip also included a 2-day workshop organisedin cooperation with the University of Tokyo and the KeioUniversity.

15

14

16

BET0502 s64-69 16.6.2005, 20:0068

betoni 2 2005 69

KOHTEET:1 Tokyo Metropolitan Festival Hall

Kunio Maekawa 1958-19615-45, Ueno-Koen, Taito-ku, Tokio

2 Tokyo Olympic ArenasKenzo Tange 1964National Gymnasium, 2-1-1 Jinnan, Shibuya-ku, Tokio

3 Nagakin Capsule TowerKisho Kurokawa 19728-16-10 Ginza, Tokio

4 Tod’s - kenkäkauppaToyo Ito 2004Omotesando-dori, Tokio

5 Saitama Prefectural UniversityRiken Yamamoto 1995-1999

7 Shinonome Canal Court, Block 1&2Riken Yamamoto 2003Shinonome, Kotoku, Tokio

8 Gifu Kitagata ApartmentsSouth Block / Sejima 1998North Block A / Isozaki, Misaki, Sekkei, Kinka, 2000Kitagata, Motosu-gun, north of Nagoya.

14, 15, 16Shinonome Canal Court, Block 1&2. Riken Yamamoto2003. Shinonome, Kotoku, Tokio.

17, 18Gifu Kitagata Apartments. South Block / Sejima 1998.North Block A / Isozaki, Misaki, Sekkei, Kinka, 2000.Kitagata, Motosu-gun, north of Nagoya.

In Japanese architecture, traditions are closely knittedtogether with new features. The most significant themesof traditional architecture – such as the space series, therelation between internal and external space, flexiblespace concept, modular thinking and the relationship withthe nature – are interpreted in a new way in contempora-ry architecture, utilising new technical innovations.

The appreciation, careful implementation and deman-ding nature of handicraft also stems from the long tradi-tions of building. In the field of concrete construction inparticular, Tadao Ando has gained Japan internationalacknowledgement for the high quality of building. Newmasters have emerged also after Ando. The seismic sen-sitivity of the country and the dense urban structure alsocreate technical challenges to building.

The modernisation of Japanese architecture startedtoward the end of the 1950s after the post-World War IIreconstruction period, when the general attitude was fa-vourable toward new ideas and to the adoption of inter-national, modern trends as well as modern concreteconstruction.

The article contains brief descriptions of the sites visi-ted during the trip. The business and office complex of theshoe brand Tod’s, for example, designed by architect ToyoIto and recently completed in the most fashionable areaof Tokyo on Omotesando Street, is in many respects amodel example of the newest trends in architecture andstructural technology. The building displays the new GRCconcrete (glass fibre reinforced concrete), in which glassfibre is used as aggregate. The most important advantageof GRC concrete is the strength of the glass fibre, whichmakes it possible to use thinner structures.

18

17

BET0502 s64-69 16.6.2005, 20:0069

betoni 2 200570

Petri Janhusella, Kari Laukkasella ja Kauko Linnallaon yhteensä yli sadan vuoden työura betonin paris-sa. Jokainen on myös tullut tunnetuksi betoni- jakoko rakennusalan vaikuttajana. Oman työnsä ohel-la he ovat olleet aktiivisia toimijoita myös betonijär-jestöissä. Miehet tunnetaan aktiivisina keskuste-lunherättäjinä, jotka ovat olleet betonin puolestavalmiita laittamaan myös itsensä likoon.

Diplomi-insinöörikolmikko tuli kuluneen keväänaikana uuden vaiheen eteen: he ovat kaikki tuoreitaeläkeläisiä. Paikallavalumies Kauko Linna siirtyieläkepäiville vuodenvaihteessa Lohja Rudus OyAb:n kehitysjohtajan, elementtimiehet Petri Jan-hunen helmikuun alussa Consolis Oy Ab:n ympäris-töjohtajan ja Kari Laukkanen huhtikuun alussa Par-ma Oy:n varatoimitusjohtajan postilta.

Betoni-lehti sai toukokuun alkupäivinä houkutel-tua kolmikon yhteiselle aamukahville Betonikeskuk-seen. Päätoimittaja Maritta Koiviston johdattelemaleppoisa keskustelu polveili betonin mielikuvista ra-kentamisketjun osapuolien yhteistyöhön, kansain-välisten yhteyksien tarpeellisuudesta betonin tekni-siin innovaatioihin.

Kolmikolla on vankkaa osaamista, jota he ovatvalmiita antamaan eväiksi myös tulevaisuuden be-tonirakentajille. Mitään besserwissereitä he eivätkuitenkaan halua olla, ehkäpä juuri vankan työurantuoman kokemuksensa ansiosta. Petri Janhunen to-teaakin lakonisesti, että jokaisen sukupolven onloppujen lopuksi havaittava ja reagoitava työelä-män haasteisiin itse. ”Valmiita vastauksia ei ole.”

MIELIKUVA BETONISTA RISTIRIITAINENSe, että suuren yleisön mielikuva betonista pulpah-taa keskustelun käänteissä esiin monta kertaa, onsamalla osoitus siitä, että juuri mielikuvan osaltabetonilla on edelleen paljon parannettavaa. PetriJanhunen kiteyttää betonimielikuvan kaksinapai-suuden toisaalta kielteisessä merkityksessä käytet-tyyn betonilähiöön, toisaalta myönteiseen yleister-miin betonista lujana ja vakaana, puolustus on be-tonia -tyyliseen ilmaisuun.

Betoni on osin aiheesta, mutta osin myös aiheet-ta saanut kantaakseen lähiöihin liitetyn ankeuden.Kari Laukkanen toteaa, että visuaalisessa mielessäkuva harmaasta betonilähiöstä on ollut usein varsinoikea. Toisaalta hän korostaa, että ankeiksi moitit-tujen elementtilähiörakennusten betonirungot ja

asuntopohjat ovat täyttäneet hyvin niille asetetutodotukset. ”Jollei betonirunko olisi niin hyvä kuinse on, ei lähiötalojen ulkoista ilmettä kannattaisinyt saneerata. Nythän on jo hyviä esimerkkejä tai-tavasti saneeratuista ja asukkaiden suosimista lä-hiöalueista Jakomäkeä ja Kontulaa myöten”, hänkorostaa.

Kauko Linna huomauttaa, että 1960-ja 70-luvunlähiörakennukset olivat aikansa lapsia, jotka mah-dollistivat huippuvuonna peräti 73000 uuden asun-non valmistumisen. ”Ne olivat silloin ratkaisu yh-teiskunnalliseen ongelmaan. Tästä tekniikasta olisivain pitänyt päästä nopeammin eteenpäin yhteis-kunnan kehittyessä – ei olisi pitänyt jäädä tuleenmakaamaan!” Hän myös arvioi, että ammattilaistenja suunnittelijakunnan käsitys betonista ei ole ol-lenkaan niin huono kuin suuren yleisön. ”Itsekinolen vasta työurani viimeisinä vuosina oikein todel-la käsittänyt, kuka betoniteollisuudenkin asiakasloppujen lopuksi on. Hän on se asukas ja loppukäyt-täjä, hänen mielipiteensä on se tärkein. Asiakas eiole vain se meidän tuotetta ostava yritys, pitkälläaikajänteellä tärkeämmässä roolissa ovat samassaketjussa toimivat asiakkaan asiakkaat jne., heidänongelmiaan meidän tulisi yhdessä ratkoa”, Kaukofilosofoi.

Kari Laukkanen ei allekirjoita syytöksiä asukkai-den unohtamisesta. “Teollinen rakentaminen pa-ransi tuntuvasti asumisen tasoa, kun se toi jokaisenulottuville uuden talotekniikan märkätiloineen jakalustettuine keittiöineen. Kyllä se oli asukkailletärkeintä eikä vanhoilla menetelmillä – puurakenta-misesta nyt puhumattakaan – olisi vuosikymmeniinpäästy sellaiseen tuottavuuteen, että resurssit oli-sivat laajasti tähän kaikkeen riittäneet”, hän arvioi.

Petri Janhunen puolestaan huomauttaa, että be-tonin piikkiin on surutta laitettu paljon muutakinkuin betonista johtuvaa korjaamista: ”Julkisivukor-jauksissahan tehdään paljon muutakin, erityisestienergiataloutta parantavia korjauksia. Myös toimi-vuutta ja viihtyisyyttä parannetaan mm. parvekkeitalisäämällä tai suurentamalla ja lasittamalla.” Be-tonilähiön korjaamisen sijasta pitäisikin puhua lähi-öiden korjaamisesta”, miehet toteavat.

PETRI JANHUNEN, KARI LAUKKANEN JA KAUKO LINNA:

YLI SATA VUOTTA BETONIRAKENTAMISEN KOKEMUSTA


BET0502 s70-73 16.6.2005, 18:1670

betoni 2 2005 71

MIELIKUVIIN VAIKUTETAAN VAIN AIDOSTITEKEMÄLLÄHeidän mielestään on jälkiviisautta sanoa, että lä-hiötalot rakennettiin lyhyeksi ajaksi tai tarkoituk-sella huonoa laatua. ”Myös 1970-luvun rakennus-ten uskottiin kestävän pitkään. Toisaalta, kun 1960-luvun henki oli ollut se, että vanhat rakennukset pu-retaan, se on voinut heijastua ajattelutapaan”, PetriJanhunen arvioi syitä, miksi alkuvuosien elementti-talojen elinkaari on voinut jäädä odotettua lyhyem-mäksi. Samaan hengenvetoon hän korostaa, ettämonet betonielementtirakennukset, hyvänä esi-merkkinä 1950-luvulla rakennettu Helsingin Yliopis-ton Porthania, ovat kestäneet aikaa hyvin ja ovatosoittautuneet myös muuntojoustaviksi. Samoinmonia vanhoja paikallavalettuja rakennuksia korjat-taessa on havaittu betonirakenteiden olevan erin-omaisessa kunnossa.

Kari Laukkanen korostaa, että suuren yleisönmielipiteisiin vaikuttaminen ei voi jatkossakaan ta-pahtua kuin aidon tekemisen kautta: ”Tekojen kaut-ta mielikuva syntyy ja muuttuu. Teollisuus on kasva-nut narulla työntäjästä vuorovaikuttajan rooliin. Jo1980-luvulla alettiinkin yhdessä arkkitehtien kans-sa hakea sellaista visuaalista ilmaisua, josta voi10-15 vuoden aikana toivoa syntyvän uudenlaisiamielikuvia.”

Mielikuviin vaikuttamista kuvaa hänen mukaan-sa hyvin se, millainen haaste on tuoda ympäristö-keskusteluun uusia totuuksia. ”Otetaan esimerkiksihiilidioksidipäästöt. Betonin massiivisuudella saa-tava säästö energiankäytössä elinkaaren aikana vä-hentää päästöjä moninkertaisesti verrattuna niihin,

joita syntyy materiaalien valmistuksessa. Tällaisen-kin kokonaisuuden ymmärtäminen ja omaksuminentaitaa viedä vuosia.”

VAHVOJA YRITYKSIÄ JA NÄKYVYYTTÄTARVITAANBetonin mielikuvaan liittyy vahvasti myös se, kuinkahoukutteleva betoniala on uusille sukupolville, kunhe miettivät koulutusja työuraansa. Kari Laukka-nen kertoo viimeisinä työkuukausina pohtineensamuun muassa sitä, miten alalle saadaan lahjakkaitanuoria, aikaansa seuraavia ihmisiä. ”Vanhoilla aat-teilla, vanhoilla käsitteillä, vanhoilla termeillä siinäei onnistuta.”

Hän haluaisi välittää viestin siitä, että betonite-ollisuudessa on tarjolla työpaikkoja ihmisille, jotkaovat opiskelleet monipuolisesti. Vahvan teknisenperuskoulutuksen rinnalla tarvitaan myös kaupallis-ta osaamista ja viestintätaitoja.

Osasyy siihen, että betoniteollisuuden imu ontällä hetkellä heikohko, on miesten mukaan se, et-tei ala ole niin laajasti esillä kuin se oli vielä 1990-luvulle tultaessa. Lama iski betoniin ehkä voimalli-simmin koko rakentamisketjussa. “Sementtifirmo-jen” pilkkoutuminen ja teollisuutta harjoittavien ra-kennusliikkeiden katoaminen vaikutti Suomen beto-niteollisuuden karttaan mullistavasti. Organisaatiotkeskittyivät ja toisaalta ulkomainen omistajuus onseilannut siihen tahtiin, että alaa läheltäkään seu-raava ei ole pysynyt muutoksissa mukana. – Saatisitten suuri yleisö tai alasta kiinnostunut opiskelija-polvikaan.

Miesten mukaan tämä on haaste yritysten vies-

1Kauko Linna (vas.), Petri Janhunen ja Kari Laukkanen ovatsyntyneet vuoden välein 1941-1943. Diplomi-insinööreiksihe valmistuivat ja siirtyivät työelämään 1960-1970-luvunvaihteen tienoilla.

Kauko aloitti Insinööritoimisto A-Betoni Oy:ssä silta-suunnittelijana 1969, Petrin työura alkoi 1967 yrittäjänäveljensä Henrin kanssa perustetussa InsinööritoimistoEsijännitystekniikka Ky:ssä ja Karin 1969 Rajaville Oy:ssätuotantotehtävissä.

Yli sadan vuoden kokemuksin turvin he siirtyivät kulu-neena keväänä eläkkeelle: Kauko vuodenvaihteessa LohjaRudus Oy Ab:n kehitysjohtajan, Petri helmikuun alussaConsolis Oy Ab:n ympäristöjohtajan ja Kari huhtikuunalussa Parma Oy:n varatoimitusjohtajan postilta.

Maritta Koivisto 1

BET0502 s70-73 16.6.2005, 18:1671

betoni 2 200572

tinnälle – sekä Betonikeskukselle, joka yhdistääteollisuutta ja muita betonin parissa toimivia.

1990-LUVUN MURROS TOI PALJONHYVÄÄKINKari Laukkanen muistuttaa kuitenkin, että 90-luvunmurros aikaansai kaikessa dramaattisuudessaanmyös paljon hyvää: ” Kansainvälistymisen pyörteis-sä uudet rakenteet ja kustannustehokkuuden hake-minen pelasti suomalaisen teollisuuden ja tuoreuttitoimintatapoja”. Hyvänä esimerkkinä business -lo-giikan syrjäyttäessä aatteet hän pitää Kestävä Kivi-talo -paikallarakentamisen yhteistyötä, jota Kaukoveti 10 vuotta. Valmisosarakentamisessa syntyivätvastaavasti partnering -sopimukset.

”Toki edelleen eletään murrosvaiheessa sikäli,että osin vieläkin haikaillaan vanhojen rakenteidenperään. Ne olivat kuitenkin aika jähmettyneet: Roo-lit olivat muotoutuneet tiukoiksi: Esimerkiksi moneturakoitsijat näkivät teollisuuden hyvin itseriittoise-na. SBK teki omat toimitusehtonsa, urakoitsijatomansa, ei ollut juurikaan tietoa verkottuneesta,prosessimaisesta toimintatavasta. Siitä kärsi laatuja riskit olivat suuret”, hän toteaa.

”Omistus- ja toimintarakenteiden hajoaminen olimyönteistä sikäli, että aito kustannustehokkuus jasujuvuus ketjussa saivat tilaa järjestövetoisesti ve-dettyjen asemien vahvistamisen sijasta”, Kari Lauk-kanen summaa.

Hänen mukaansa vieläkään ei silti ole päästy ko-vin pitkälle uusissa toimintatavoissa. Konseptiajat-telu, massaräätälöinti ja modulaarisuus kaipaavattoimivaa, yritys- ja asiakaskohtaista sisältöä. Tuo-teosakaupan käsitteen ovat kokeilijat ja yksisilmäi-set kriitikot onnistuneet jo tahrimaan. ”Tässä onteollisuudelle varmasti niitä isoja haasteita, joihinvastaajiksi meitä nuoremmat – ja toivottavastimyös vireämmät – joutuvat. Uusiutumiskykyä siistarvitaan.”

Kauko Linnan mukaan yksi iso jarru pitkäjäntei-seen toimintaan alan yritysten kanssa on se, ettäyrityksissä tuloksia arvioidaan neljännesvuositulok-sen tai enintään vuoden tuloksen mukaan. ”Kiire,aikataulu ja kustannukset leimaavat nykytyömaita.Oikeampi aikajänne rakentamisen kehittämisenkannalta olisi vähintään kymmenen vuotta. Ei ra-kennusala tee kännyköitä eikä trendituotteita – serakentaa yhteiskuntaa useille sukupolville eteen-päin. Päättäjät voisivat kiireensä lomassa pistäytyävaikkapa Pantheonissa Roomassa miettimässä te-kemisiään!”

VERKOSTOITUMINEN ELINTÄRKEÄÄPetri Janhunen korostaa, että ajassa kiinni pysymi-nen ja mahdollisesti edelläkävijänäkin oleminenedellyttää kykyä verkostoitua. ”Itse en ole enää pit-kään aikaan ollut markkinoinnissa, mutta taka-vuosilta pidän yhtenä parhaana kontaktipinnan luo-misen mallina SBK:n aikoinaan käynnistämää arkki-tehtuurimatkaperinnettä, joka tietääkseni edelleentoimii hyvin.”

Erityisesti hän korostaa sitä, että matkoilla olimukana sekä arkkitehteja että teollisuuden edustajia.”Teollisuudesta nimenomaan toimitusjohtajataso, jol-loin viestit menivät suoraan oikeaan osoitteeseen.Näillä matkoilla syntyi aitoa keskustelua ja oiottiinmyös väärinkäsityksiä puolin ja toisin”, hän muisteleeja saa Kari Laukkasen nyökyttelemään päätään.

Kari Laukkanen korostaakin vuoropuhelua ja yh-teistyötä arkkitehtien kanssa. Kun Oulun yliopistos-sa opiskellut Laukkanen kertoo, että pienessä yli-opistossa syntyi jo opiskeluaikana keskusteluyhte-ys arkkitehti- ja rakennusosaston välillä esimerkiksiyhteisillä kursseilla, TKK:ssa opiskelleet Linna jaJanhunen pyörittelevät päätään. ”TKK:ssa osastotelivät aivan eri maailmoissa. Arkkitehti- ja insinöö-riopiskelijoiden välillä oli henkinen muuri”, Linnamuistelee.

Petri Janhunen kertoo aikanaan tehneensä killanpuolesta osastonjohtajalle ehdotuksen, että yhteis-työtä osastojen välillä pitäisi lisätä. Kovin pitkälleei koulutusyhteistyössä osastojen välillä ole ilmei-sesti päästy vieläkään, sillä muutama vuosi sittenTKK:sta arkkitehtiosastolta valmistunut MarittaKoivisto kertoo hänkin tehneensä samankaltaisenehdotuksen. ”Toki onnistumisiakin on ollut, esimer-kiksi betonistudio. Valitettavasti senkään jatkostaei ole kuitenkaan pystytty sopimaan.”

”Ilmeisesti myös korkeakoulumaailmassa lukkiutu-misia purkamaan tarvitaan uusi sukupolvi”, Petri Jan-hunen toteaa. Yhtenä koulutuksen ongelmana hän pitäämyös sitä, että siinä spesialisoidutaan liikaa. ”Sama on-gelma näkyy usein myös työelämässä. Aikanaan pienis-sä yrityksissä jokainen tunsi kaikki hommat.”

KANSAINVÄLISYYTTÄ MONELLA TASOLLABetoniteollisuuden kansainvälisyyden osalta onkolmikon mukaan menty osin eteen osin taakse-päin. ”Ulkomaalaisomistus on luonnollisesti kan-sainvälistänyt muutamaa yritystä. Heille, siis myösmeille tämän pöydän ääressä istuville, se toi tietys-ti mitä mainioimmat kansainväliset verkostot.Kääntöpuoli on se, että muu porukka tuntuu jää-neen sivuun. Kun vielä 70-ja 80-luvulla kansainväli-sissä alan konferensseissa oli kymmeniä suomalai-sia, nyt heitä on enää kourallinen. Määrä korreloisuoraan pienentyneeseen toimitusjohtajamää-rään”, Petri Janhunen valittelee.

Hän itse on toiminut aktiivisesti myös kansainvä-lisissä betonialan järjestöissä. ”Vaikka 70-luvunreissuilla ei välttämättä syntynyt kansainvälisiäverkostoja, matkoilla kuitenkin nähtiin, mitä maail-malla tapahtuu. Tärkeää oli sekin, että reissussaopittiin tuntemaan kotimaiset kilpailijat. Matkoillaoltiin paljon myös perhekunnittain, jolloin syntyimyös syvempiä tuttavuuksia.”

Kari Laukkasen mukaan kansainvälistymisen en-simmäinen sukupolvi, uranuurtajajoukko haki maa-ilmalta monia ideoita ja ajatuksia. Niinpä meillä olivarhain käytössä esimerkiksi teräsbetoninen onte-lolaatta, mistä todisteena on kuva Rajavillen mes-suosastosta vuodelta 1961. Reissuilta löytyivätmyös betoniasemat ja kunnallisteknisiä tuotteita.1980-luvulla lähdettiin SBK:n organisoimana poru-kalla maailmalle: kierrettiin Amerikat ja Kaukoidät,nähtiin missä maailmalla mennään, erityisesti sil-mät avautuivat sille, mitä on kunnollinen viimeis-

2Betonikeskuksen pitäisi olla paikka, johon kuka tahansa,mitä tahansa betonista tietoa haluava voisi ottaa yhteyt-tä. Jollei tietoa löydy Betonikeskuksesta, siellä tiedetään,mistä tieto löytyy. Juuri Betonikeskus on se, jonka pitäävastata niin suunnittelijoiden, virkamiesten, median kuinpoliitikkojenkin kysymyksiin. ”Vastauksien olisi hyvä tullajo ennen kuin kysytään”, tarkentavat Kauko Linna, PetriJanhunen ja Kari Laukkanen.

Mar

itta

Koiv

isto

2

BET0502 s70-73 16.6.2005, 18:1672

betoni 2 2005 73

telylaatu.Tänä päivänä tiedonkulun suunta on muuttunut:

Suomella on usein enemmän annettavaa kuin opit-tavaa. ”Suomalaiset avoimet järjestelmät synnytti-vät potentiaalisen kysynnän teollisille prosesseille,sen kautta syntyi osaamista, jota lähdettiin myy-mään myös maailmalle. Betoni- ja koneteollisuuslähtivät myymään koneita ulkomaille jo ennen ra-kennusteollisuutta. Rakennusmateriaaliteollisuuskansainvälistyi yhtä aikaa urakoitsijoiden kanssa,esimerkiksi Lohja ja Partek menivät Saudiin ja Ira-kiin, Pantekno Saudiin. Vientitoiminta Ruotsiin alkoipuolestaan jo 1960-70 lukujen vaihteessa.” Myö-hemmin viennillä itään, länteen ja pohjoiseen olisuuri merkitys useille yrityksille.

Kauko Linna kertoo, että ruotsalaisten tultua1990-luvulla yritykseen mukaan, heidän kanssaansyntyi erittäin hyvää yhteistyötä mm. betonitekno-logiassa. ”Toiminta oli hyvin avointa. Kun ruotsalai-silla oli ollut kehitystyöresursseja meitä enemmänesimerkiksi säilyvyysasioissa ja itsetiivistyvän be-tonin osalta, alkuvaiheessa ideat tulivat pitkälleRuotsista. Samalla nähtiin, että toimintakulttuurion heillä erilainen, ruotsalaiset kun osaavat kilpail-la muullakin kuin hinnalla. Lamasta huolimattatuotteen laatu säilyy”, hän arvioi.

”Suomalaiset ovat kyllä nopeita soveltamaan”,hän kiittelee. ”Esimerkiksi itsetiivistyvän betoninosalta olemme nyt jo edellä ruotsalaisia”, hän arvioi.

TUOTEKEHITYSPANOKSET SOVELTAVAANTYÖHÖNLama verotti ankarasti myös betoniteollisuudentuotekehitystoimintaan osallistuvien määrää. Esi-merkiksi Lohjalla oli vielä 1980-90-luvun vaihteessatuotekehitykseen osallistuvien diplomi-insinöörienmäärä useita kymmeniä. ”Tosin silloin kulki jo vitsisiitä, että firmoihin napattiin sisään jokainen kadul-la vapaana kulkeva insinööri. Toki organisaatio olimyös pöhöttynyttä, mutta toisaalta se oli hyvin in-novatiivista aikaa.”

”Betoniteollisuus oli ennen lamaa kannattavaa,runkotuotanto ontelolaattoineen toi rahaa, jota voi-tiin satsata kehitystyöhön high tecia ja robottejamyöten. Suomivetoista kehitystyötä höystettiin Eu-roopasta saaduilla julkisivuideoilla. Oli tahtoa, jollahyödynnettiin koko 1980-luvun aktiivista kanssa-käymistä”, Kari Laukkanen summaa.

Tutkimus- ja kehityspanostus on betoniteollisuu-

dessa ollut aina kohtuullisen hyvä ainakin muuhunrakentamisalaan verrattuna. ”Yksi nykyhetken ja tu-levaisuuden ongelma on kuitenkin se, että kansalli-sella tasolla intressi on suunnata rahoitusta entistäenemmän EU-rahoitukseen. Siellä vaadittu pers-pektiivi on niin pitkäjänteinen, että joudutaan her-kästi sellaisiin projekteihin, joihin yritysjohto ei olevalmis sitoutumaan”, Petri Janhunen arvio ja koros-taa, että Suomessa Tekes on jatkossakin tärkeä te-kijä ja vahvuus t&k-rahoittajana.

Miehet huomauttavat ettei Suomessa luonnolli-sesti voida kovin paljon satsata perusteknologiankehittämiseen. Suomen panokset t&k-toimintaanovat ja kolmikon mukaan pitääkin olla soveltavaatasoa. ”Pitkäaikaiskestävyys, lujuus-, työstettä-vyys- ja prosessiominaisuudet, palonkestävyys jaekologisuus omassa materiaaliteknologiassa sekäinnovaatiojohtaminen ja lean construction -teemaasiakkaiden kanssa yhdessä ”, he listaavat tärkeitäosa-alueita.

TEKEMISTÄ RIITTÄÄLista betoniteollisuuden tulevista haasteista onvarsin monipuolinen. Ja kuten Petri Janhunen juttu-tuokion aluksi totesi, lopulliset haasteet on jokai-sen yritysjohtajan keksittävä itse. Yhdeksi edelleentärkeäksi kehitysalueena hän nostaa tietotekniikantehokkaan soveltamisen koko rakentamisen, myösbetoniteollisuuden ketjussa.

Kauko Linna toivoo, että betoniteollisuus katsoojatkossa betonin tekemistä entistä enemmän kokorakentamisen ja kaikkien osapuolien yhteistyönkannalta. Partnership on ehdottomasti tulevaisuu-den toimintapa. ”Rakentamisprosessin onnistumi-nen testataan jatkossakin sillä, ettei ketjussa oleraja-aitoja, vaan se linkittyy ja limittyy juohevasti.Myös laadusta puhutaan silloin koko ketjun, ei yk-sittäisen tuotteen laatuna. Aikajänne, jolla rakenta-mista tarkastellaan, on vähintään kymmenen vuot-ta. Silloin on myös turha puhua eri tekniikoiden ai-katauluista tai kustannuksista, vaan tekniikat si-nänsä ovat samalla viivalla”, hän summaa.

Ympäristöasioiden merkitys korostuu jatkossaentisestään. Kari Laukkasen mukaan betoniteolli-suudessa ympäristöhaasteisiin on reagoitu hyvin.”Sen eteen tehdään jo nyt ansiokasta työtä. Vaikkase, mitä teollisuuden omissa prosesseissa tehdään,on pieni osa kokonaisuudesta, se on tärkeää sitou-

tumisen ja kustannusten kannalta”, hän korostaa.Hän kiittää nimeltä mainiten myös Helsingin Yli-

opiston ja Senaatti-kiinteistöjen yksittäisiä henki-löitä, jotka ajattelevat rakentamista kokonaisuute-na, ei vain yhden aatesuunnan intresseistä. ”Hei-dän kanssaan myös betoniteollisuus on päässyt ke-hittämään muun muassa energiankulutusta pienen-täviä innovaatioita.”

BETONI-INFO ?Betonikonkarit eivät tulevaisuuden haasteita ja vi-sioita miettiessään päästä vähällä myöskään Beto-nikeskusta, Betonitiedon, RT betoniteollisuusjaos-ton ja Betoniyhdistyksen päämajaa Unioninkatu14:ssa.

Miehet haluaisivat nähdä sen Betoni-infona,vahvana toimijana, jossa nimen lisäksi olisi muita-kin yhtymäkohtia kilpailevan materiaalin tietokes-kukseen.

Yksinkertaistaen Betonikeskuksen pitäisi ollapaikka, johon kuka tahansa, mitä tahansa betonistatietoa haluava voisi ottaa yhteyttä. Jollei tietoa löydyBetonikeskuksesta, siellä tiedetään, mistä tieto löy-tyy. Juuri Betonikeskus on se, jonka pitää vastata niinsuunnittelijoiden, virkamiesten, median kuin poliitik-kojenkin kysymyksiin. ”Vastauksien olisi hyvä tulla joennen kuin kysytään”, he lataavat paineita.

”Leveää ajattelua leveälle rintamalle”, työuran-sa isoissa betoniyrityksissä tehneet Kari ja Kaukosekä Petri, joka työskenteli noin puolet urastaanpienessä yrityksessä, evästävät Betonikeskuksenporukkaa ja korostavat, että Betonikeskus on hyväväylä myös pienemmille betoniteollisuusyrityksillevaikuttaa koko alaa koskeviin asioihin.

BET0502 s70-73 16.6.2005, 18:1673

betoni 2 200574

RAKENNUSTUOTTEIDEN EKOTEHOKKUUSEkotehokas tuote täyttää sille asetetut toimivuus-vaatimukset ja aiheuttaa samalla vähäiset tai koh-tuulliset ympäristövaikutukset. Tuote on sitä ekote-hokkaampi mitä pienemmillä ympäristövaikutuksil-la saadaan aikaan sama toimivuus ja arvo. Ekote-hokkaassa tuotannossa tuotteen valmistajan tun-nistaa tuotteen aiheuttamat ympäristöpaineet sel-vittämällä tuotteen ympäristövaikutukset elinkaari-arvion avulla. Tuotevalmistajan keinoja vähentäätuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovatmateriaali- ja energiavirtojen hallinta, valmistus-prosessin kehittäminen vähentämällä energian jamateriaalien kulutusta ja minimoimalla jätteidensyntyä sekä tuotteen kehittäminen hyödyntämälläsivutuotteita ja parantaen tuotteen kestävyyttä ja

BETONITUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET - BERTTA

Sirje Vares, tutkijaVTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

kierrätettävyyttä.Rakennusteollisuus RT ry:n johdolla betoniteolli-

suuden tuotevalmistajille kehitettiin tuotteen ym-päristövaikutusten laskennan ja ympäristöselos-teen laadinnan työkalu – BERTTA (kuva 1). Tavoit-teena parantaa betoniteollisuuden ja betonituottei-den aiheuttamien ympäristövaikutusten tunnista-mista ja hallintaa.

YMPÄRISTÖSELOSTEETJA LASKENTAOHJELMATJotta tuotevalmistaja voi tiedottaa tuotteen ympä-ristövaikutuksista rakennusalan muille toimijoille,hänen täytyy suorittaa elinkaariarvio ja laatia siitätuotteen ympäristöseloste.

Elinkaariarviossa selvitetään tuotteen koko elin-kaaren aikana aiheutuvat materiaali- ja energiavir-rat raaka-aineiden hankinnasta lähtien. Tämän poh-jalta arvioidaan tuotteen aiheuttama ympäristö-kuormitus eli haitalliset päästöt sekä tuotteen aihe-uttama luonnon raaka-aineiden ja energian kulutus.Elinkaari-inventaarion tuloksen pohjalta voidaan ar-vioida myös tuotteen potentiaalisesti aiheuttamiaympäristövaikutuksia (so. muutoksia ympäristöön)arvioimalla aiheutuvien päästöjen ilmastonmuutos-potentiaalia, happamoittamispotentiaalia jne.

Suomessa on laadittu vapaaehtoinen rakennus-tuotteiden ympäristövaikutusten arvioinnin ja ra-portoinnin menetelmä (1. Menetelmä esittää suoma-laisen rakennusteollisuuden yhteisesti hyväksymätmenettelytavat rakennustuotteiden ympäristöse-losteiden laadinnasta ja tulosten käytöstä raken-nusten ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Elinkaariarvion tuloksena laaditun ympäristöse-

1Betoniteollisuuden rakenteiden ja tuotteiden ympäristövaikutus-ten arvioinnin työkalu.

3Valmisbetonin K35 analyysitulos - energia- ja raaka-aineiden ku-lutus sekä kasvihuonekaasut.

4Ontelolaatta analyysitulos - energia- ja raaka-aineiden kulutussekä kasvihuonekaasut.

5Sandwich-elementti - energia- ja raaka-aineiden kulutus sekäkasvihuonekaasut.

6Kevytsoraharkon analyysitulos - energia- ja raaka-aineiden kulu-tus sekä kasvihuonekaasut.

1

3 4

BET0502 s74-75 16.6.2005, 18:2474

betoni 2 2005 75

losteen haittapuoli on sen staattisuus. Monen val-mistajan rakennustuotteista on usein olemassa eri-laisia tuoteversioita, joissa koostumukset, koot jamuut seikat voivat vaihdella. Ympäristöselosteet tar-joavat parhaimmillaankin esimerkkejä tuotteidenympäristövaikutuksista. Hyvän ratkaisun erilaistentuotevariaatioitten arviointiin ja laskentaan tarjoavattuotteiden laskentaohjelmat. Monella valmistajallaonkin käytössään elinkaarilaskennan ohjelmia. Uusinniistä on edellä mainittu BERTTA-ohjelma.

BERTTA - BETONITUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSETBERTTA on elinkaarilaskentaohjelma jonka avullavoidaan tutkia eri tekijöiden vaikutusta betonituot-teiden ympäristövaikutuksiin ja laskea erilaistentuotevaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Ohjel-man avulla voidaan käsitellä seuraavia betonituot-teita: seinäelementtejä, ontelo- ja kuorilaattoja, TT-laattoja, palkkeja, pilareita ja jännebetonipalkkeja,kevytsoraharkkoja, valmisbetoneita, pihakiviä jabetoniputkia. Laskennan perustana on kansallinenmenetelmä ympäristöselosteiden laadintaan ja ra-kennustuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin (1.Työkalu sisältää taustatietona energioitten ja kulje-tusten ympäristöprofiilit sekä eri tuotteiden koostu-mukseen ja rakenteeseen liittyvien raaka-aineidenja osa-aineiden ympäristöprofiilit.

Esimerkiksi:– sementin ympäristöprofiilit perustuvat Finnse-

mentin antamiin tietoihin kalkkikiven louhin-nasta, klinkkerin valmistuksesta, sementtienkoostumuksista, osa-aineiden valmistuksestaja kuljetuksien materiaali ja energiavirroista;

– soran ja murskeen ympäristöprofiilit perustuvatLohja Ruduksen antamiin tietoihin kaivuun, kul-jetuksien, murskauksen ja lajittelun materiaali-ja energiavirroista;

– betoniraudoituksen ympäristöprofiilit perustui-vat maailmanlaajuisiin keskiarvoihin harjate-rästangon, jännepunosten ja ruostumattomanteräksen valmistuksen materiaali- ja energia-virroista.

BERTTA-työkalun laadinnan yhteydessä toteutettiin14:n betonituotteen ympäristövaikutusten laskentaja niiden pohjalta laadittiin tuotteille myös ympäris-töselosteet. Taulukossa 1 esitetään esimerkkinävalmisbetonin, ontelolaatan, Sandwich-elementinja LecaTerm harkon energian- ja raaka-aineiden ku-lutukset sekä niiden valmistuksen aiheuttamat kas-vihuonekaasut.

Tulostuksena BERTTA-ohjelma antaa betonituot-teen materiaalitaseen, kokonaisenergiankulutuk-sen, päästöt ympäristöön sekä niiden suhteellisetosuudet (kuvat 3 – 6). Tuotevalmistaja voi käyttäätyökalua eri betonituotteiden ympäristöprofiilienlaskentaan. Ohjelman avulla tulos voidaan tallen-taa tiedostoksi niin, että tulosta voidaan jatkokäsi-tellä. Ohjelman avulla betonituotteen ympäristö-profiili voidaan myös tulostaa ja tallentaa ympäris-töselosteen muodossa.

(1 Menetelmä rakennustuotteiden ympäristöselosteidenlaadintaan ja rakennusten ympäristövaikutusten arvioin-tiin. Julkaisija Rakennusteollisuus RT ry. Helsinki 2004.Kirjoittajat Häkkinen, T., Vares, S., Tattari, K. Laitinen, A.ja Hyvärinen, J.

-

ENVIRONMENTAL IMPACT OF CONCRETE PRODUCTS -BERTTA

An eco-efficient product meets the functionality requirementsspecified for it and at the same time its impact on the environ-ment is minor or moderate. The eco-efficiency of a product is thehigher the smaller its environmental impact is while it still produ-ces the same functionality and value. A manufacturer that enga-ges in eco-efficient production identifies the environmentalstress generated by the product by utilising life cycle assessmentto establish the environmental impact of the product. The meansavailable to the producer to reduce the environmental impact ofthe product include management of material and energy flows,development of the manufacturing process by reducing the con-sumption of energy and materials and by minimising the amountof waste, and development of the product by utilising by-productsand by improving the durability and recyclability of the product.

The Confederation of Finnish Construction Industries RT hasbeen in charge of a project to develop a tool for manufacturersthat produce products for the construction industry. This tool –BERTTA – is designed for the calculation of the product’s environ-mental impact and for drawing up the environmental declaration.

BERTTA is a program for life cycle calculation. It can be usedto analyse the influence of different factors on the environmentalimpact of concrete products and to calculate the environmentalimpact of various product alternatives. The program can be app-lied to the following concrete products: wall elements, hollow-core and shell slabs, TT slabs, beams, columns and prestressedconcrete beams, lightweight concrete blocks, ready-mixed conc-rete, paving slabs and concrete pipes. Calculation is based on thenational method specified for the drawing up of environmentaldeclarations and on the assessment of the environmental impactof construction products. The program uses as initial data the en-vironmental profiles of different forms of energy and transport aswell as the environmental profiles of the raw materials and sub-components used in the composition and construction of differentproducts.

BERTTA produces the material balance sheet of the concreteproduct, the total consumption of energy, emissions into the envi-ronment and their relative shares. Product manufacturers can useBERTTA in the calculation of environmental profiles for various con-crete products. The result can be stored in file format for furtherprocessing. The environmental profile of the concrete product canalso be output and stored as an environmental declaration.

Tuote Energiankulutus Raaka-ainekulutus Kasvihuonekaasut

Valmisbetoni K35 0,85 MJ/kg 0,98 kg/kg 140 g/kg

Ontelolaatta (265 mm) 1,2 MJ/kg 1,1 kg/kg 160 g/kg

ei kantava Sandwich-elementti 2,8 MJ/kg 1,1 kg/kg 290 g/kg

LecaTerm LTH-300 4,7 MJ/kg 1,0 kg/kg 320 g/kg

Taulukko 1.

5 6

BET0502 s74-75 16.6.2005, 18:2475

betoni 2 200576

Eurooppalaisen betonielementti- ja tuotejärjestönBIBM:n (Bureau International du Béton Manufac-turé) joka kolmas vuosi pidettävä kongressi järjes-tettiin 11.-14. toukokuuta 2005 Amsterdamissa.Osanottajia kongressissa oli n. 700, joista 14 henki-löä Suomesta.

Kongressiin kuului arkkitehtiopiskelijoille järjes-tetty julkisen tilan katoksen suunnittelukilpailu, jos-sa kunniamaininnalla palkittiin oululaisryhmä Mik-ko Pohjaranta, Mika Lang ja Ville- Pekka Ikola. Kil-pailun voitti belgialaisryhmän työ.

Kongressissa jaettiin kunniakirjoja eri maissa to-teutetuille näyttäville tai edistyksellisille betoniele-menttikohteille. Suomesta arkkitehtuurisarjassapalkittiin Asunto Oy Säterinrinne Espoosta, jostakunniakirjan sai Mikkelin Betoni Oy. Tekniset pro-jektit -sarjassa kunniakirjan sai Parma Oy ontelo-laatastoon integroidusta talotekniikkajärjestelmäs-tä, joka on toteutettu Viikin eläinlääke- ja elintarvi-ketieteiden talossa.

Itse kongressissa pidettiin noin 100 hyvätasoistaesitelmää markkinoinnista, tuotesovelluksista, tek-nologiasta ja tutkimuksesta. Esitelmistä 2 oli Suo-mesta. Kongressiin kuului myös näyttely.

MATERIAALITEKNIIKAN UUDET TUULETErikoislujia betoneita tutkitaan ja kehitetään mo-nessa maassa. Tällöin betonin lujuus voi olla 200MPa ja ylikin. 100-200 MPa- massoihin on yhdistet-ty kuitutekniikka (UHSFRC- betonit) ja viimeksi mas-san itsetiivistyvyys. Massoissa on yleensä sideai-netta n. 1000 kg/m3, kuituja 100-200 kg/m3 ja vesi-sideainesuhde enintään 0,2. Betonin taivutusveto-lujuus on hyvä , 10-20 MPa. Massan hinta on jopaviisinkertainen normaalibetoniin verrattuna, muttasilti betonille löytyy taloudellisesti perusteltujakäyttökohteita sekä korjaus- että uudisrakentami-sessa. Ohuet rakenteet ovat luonnollinen käyttö-kohde, mutta myös esim. sillankansia on tehty Hol-lannissa, Ranskassa ja Japanissa. Rakenteessakäytetään tällöin samanaikaisesti sekä normaali-raudoitusta että kuituja.

Hollannissa tehtiin 60 mm paksuja sillankansi-elementtejä K 180 -betonista erittäin runsaalla rau-doituksella (20 %) ja kuidutuksella (6%). Tällöinsaatiin erittäin tiivis, säilyvä ja kevyt kansirakenne.Betonin tilavuuspaino ilman raudoitusta oli 2850kg/m3. Betonityyppiä kutsutaan nimellä CRC- Com-pact Reinforced Concrete.

BIBM:N 18. KONGRESSI AMSTERDAMISSA

Arto Suikka, dipl.ins.Betonikeskus ry

1Itsetiivistyvällä betonilla tehty taideteos.

2Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kolme opiskelijaaMikko Pohjaranta, Mika Lang ja Ville-Pekka Ikola palkit-tiin työstään ”Twist again” kaikkiaan 11 parhaan työn jou-kossa BIBM:n julistamassa Precomb-arkkitehtuurikilpai-lussa.

1

2

BET0502 s76-77 16.6.2005, 18:3576

betoni 2 2005 77

Lasikuitubetonin (GRC) käyttöä eri tuotesovelluk-sissa on kehitetty mm. Italiassa. EU- rahoitteisessahankkeessa on kehitetty kevyitä katto- ja välipohja-elementtejä, jotka valetaan lasikuitubetonista.GRC- tuotteita valmistetaan myös Pohjoismaissaainakin Tanskassa ja Ruotsissa.

Kongressissa esiteltiin Schöckin lasikuituvahvis-teinen polymeeriraudoitus ComBAR. Sitä on käytet-ty normaaliraudoitteen sijasta rakenteissa, joissaraudoitteen tulee kestää kemikaaleja eikä se saareagoida magneettisesti eikä sähköisesti. Raudoit-teella on myös erittäin alhainen lämmönjohtokyky.Käyttökohteet ovat lähinnä infrarakentamisessa.

Sementtiteollisuus esitteli uusina sovelluksinamm. itsepuhdistuvan betonin tekemisessä käytettä-vän sementin ja ympäristöystävällisemmän semen-tin. Uuden TX Millenium -sementin on kehittänytbelgialainen sementtiyhtiö CCB, joka kuuluu nyky-ään Italcementin yritysryhmään. Sementtiin on li-sätty fotokatalyyttiä, mikä ultraviolettivalossa kiih-dyttää betonin pinnalle tulevien orgaanisten saas-teiden hajoamista. Koska itsepuhdistuvuus on pin-tailmiö, käytetään kyseistä sementtiä yleensä julki-sivurakenteiden pintakerroksen valmistuksessa.

Ympäristöystävällinen sementti CEMROC on bel-gialaisen Holcimin kehittämä kuonasementti, jossaon granuloitua masuunikuonaa 80%, kalsiumsul-faattia 15% ja 5% aktivaattoriaineita. Koska se-mentti ei ole sementtistandardin mukaista, sille onhaettu EOTAn tekninen hyväksyntä. Myös TKK jaVTT ovat tutkineet Suomessa kuonan ja tuhkan vai-kutuksia betonin ympäristökuormituksen vähentä-miseksi.

Itsetiivistyvä betoni lisää osuuttaan. Edelläkävi-jämaan Hollannin elementtiteollisuus käytti v. 2004jo noin 800.000 m3 IT- betonia. Materiaalikustan-nuksen lasketaan olevan vain n. 5-7 euroa/m3 nor-maalibetonia enemmän ja hyödyt ovat selvästi tätäsuuremmat.

TUOTESOVELLUKSIA ESITELTIIN LAAJASTIInfrarakentamisessa esiteltiin näyttäviä betoniele-menttisiltoja. Belgialainen Ronveaux toimitti lähel-le Saksan rajaa 124 siltapalkkia, joiden pituus oli42m ja paino 230 tonnia. Tarvittavan ajoneuvoyh-distelmän pituus oli 63 m. Keski-Euroopassa käyte-tään esijännitettyjä betonipaaluja ja korkealujuus-betonista tehtyjä ponttielementtejä. Meluesteissäkäytetään mm. puulastuja betonin absorptiokyvyn

parantamiseksi.Energiansäästö massiivisten betonirakenteiden

avulla antaa mahdollisuuden kehittää erilaisia in-tegroituja ratkaisuja. Näistä esiteltiin mm. Englan-nissa kehitetty lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä,jossa ontelolaatastoon asennetaan vesiputkisto ka-tosta tapahtuvaa lämmitystä ja jäähdytystä varten.Kuumana heinäkuun viikkona seurantakohteena ol-leen toimistotalon sisälämpötila vaihteli välillä 20-25 °C, kun ulkolämpötila oli vastaavasti välillä14 - 33 °C.

Toinen sovellus oli hollantilaisen Betonsoninmaalämpöä hyväksikäyttävä järjestelmä. Siinä nes-teputkisto kiertää kantavien onteloitujen betonipaa-lujen sisällä syvälle maaperään ja takaisin eri väli-pohjien betonirakenteisiin. Järjestelmää voidaankäyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen ja si-säilman lämpötila saadaan hyvin tasaiseksi.

Tiilijulkisivuelementtejä esittelivät hollantilaisetyritykset MBI ja Oosthoek-Kemper. Tiilielementitvoivat olla kuorijulkisivuja tai sandwich- elementte-jä. Käytettävät tiilet ovat poltettuja savi- tai beto-nitiiliä. MBI:llä on betonitiili kooltaan 297 x 88 x 97mm3. Elementeissä tiiliä on mahdollisuus latoa vaa-kaan tai pystyyn, saumalla tai puskuun ilman sau-maa. Puskuun ladottavien tiilien tulee olla hyvinmittatarkkoja. Tämä antaa julkisivusuunnittelulleuusia mahdollisuuksia.

Valmistustekniikassa tuotteiden merkitseminenja seuranta RFID- (Radio frequency identification)tekniikalla on kehittymässä. Kyse on elektronisista”tageista”, jotka voidaan asentaa valuun ja joitavoidaan lukea erillisellä lukulaitteella. Teknologiaaon kehitetty mm. Englannissa.

Tageihin liittyvä software on siirrettävissä inter-nettiin. Tuotteen identifiointia ja seurantaa voidaanhyödyntää tuotannossa, logistiikassa ja aikataulu-seurannassa sekä laskutuksessa. Tageihin voidaan

syöttää myös myöhemmin tietoa. Niiden hinta onsaatu jo varsin kohtuulliseksi 10 sentistä euroon/kpl tagin ominaisuuksista riippuen.

Hong Kongissa on mm. menossa projekti, jossaon yli 300.000 erillistä elementtiä. Jokainen ele-mentti saa tunnisteen. Projektiin on kehitetty QT-RAC- niminen database ja RFID- tageihin perustuvajärjestelmä.

Ruotsalainen Finja Betong esitteli kehittämänsäbetonisten pientalojen markkinointikonseptin Tryand Buy, eli Kokeile ja Osta. Siinä asiakasperhe saaasua normaalisti mallitalossa vuorokauden ennenmahdollista ostopäätöstä. Perustalojen pinta-alatovat n. 125 m2, 150 m2 ja 220m2. Pienin on tarkoitet-tu nuorille pareille, keskimmäinen senioriasukkailleja suurin lapsiperheille. Finja Betong on menestynytRuotsin markkinoilla varsin hyvin ja betonielemen-teistä tehtävien pientalojen markkinat ovat Suomentapaan selvässä kasvussa.

3Lasikuitubetonilla tehty katos.

3

4Hollannissa itsetiivistyvää betonia käytetään paljon ele-menttitehtaissa.

BET0502 s76-77 16.6.2005, 18:3577

betoni 2 200578 betoni 2 200578

”Arkkitehdin ammatti oli minulle selvä jo koulunalaluokilta lähtien. Enkä ole valintaa katunut”, Tuo-mo Siitonen kertoo uravalintansa taustaa.Hyvältä piirtäjältä myös matematiikka sujui. ”Mate-maattisesta ajattelutavasta on arkkitehdin amma-tissa hyötyä. Arkkitehtoniseen ongelmanratkaisuunliittyy yleensä sekä taiteellinen että analyyttinenkäsittely. Arkkitehtuurin tulisi pystyä tarjoamaansekä täyteläisiä aistikokemuksia että älyllistä mie-lihyvää”, hän arvioi.

”Taisi mennä kuin elokuvassa”, hän kuvaa opis-kelujen aloittamista. ”Siihen aikaan arkkitehtiosas-tolle pyrkiminen oli moniviikkoinen prosessi, jokaalkoi juuri matematiikalla. Jo ensivaiheen jälkeen

minulle oli muistaakseni kertynyt pisteitä niin ettäsisäänpääsy oli selvä juttu”, hän muistelee.

OPETUSRESURSSIEN NIUKENTAMINENHUOLESTUTTAATuomo Siitosella on edelleen kiinteä yhteys opiske-lijoihin. Jo 1970-luvulta lähtien hän on näet suun-nittelutyön ohella toiminut TKK:ssa tuntiopettaja-na. Vuonna 1993 hänet nimitettiin asuntosuunnitte-lun professorin virkaan.

Syksyllä voimaan tuleva uusi korkeakoululaki kir-paisee myös arkkitehtiopintoja: ”Opiskeluajat ovatarkkitehtiosastolla olleet perinteisesti pitkiä, osinopiskelun ohessa tapahtuneen ansiotyön johdosta.

HENKILÖKUVASSA TUOMO SIITONEN

Realistinen lukujärjestys viidelle vuodelle, joka si-sältäisi kaiken välttämättömän, on vaikea laatia”,Tuomo Siitonen toteaa.

Jo tietotekniikan valmiuksien opettaminen vaatiilaajan tuntimäärän. Samoin EU-direktiivit määrittä-vät, että tietyt asiat on hallittava, jotta tutkinto kel-paa myös kansainvälisesti. Opiskeluajan lyhentä-misproblematiikkaa on puitu TKK:n arkkitehtiosas-tollakin paljon. Keinoiksi on tarjottu opetusmene-telmien tehostamisen lisäksi sitä, että opiskelijatpidentävät lukuvuotta.

Tuomo Siitosen mielestä opetuksen resurssienniukentaminen on ristiriidassa sen kanssa, että suo-malaisten odotetaan tulevaisuudessa kilpailevanmaailmalla juuri taidoillaan ja osaamisellaan. ”Mi-ten jatkossa koulutetaan arkkitehteja, jotka taidoil-laan menestyvät myös maailmalla. Suomalainen ark-kitehtikoulutushan on ollut arvostettua ja edelleenmeille tulee paljon ulkomaisia opiskelijoita.”

TKK:ssa on yhden vuosioton verran ulkomaisiaarkkitehtiopiskelijoita. Kolmannen vuoden jälkeenopetuskin on pääosin englanninkielistä. ”Tosin se eiole ihan ongelmatonta. Suomalaisopiskelija saat-taa kärsiä siitä, että esimerkiksi kritiikit joudutaanantamaan englanninkielellä. Kyse on silloin asiois-ta, joista ei välttämättä suomeksikaan ole ainahelppo ilmaista, vieras kieli karsii herkästi vivah-teet”, Tuomo Siitonen pohtii.

Hän harmittelee, että kielitaidon korostamisessaunohdetaankin usein suomenkielen kirjallisen il-maisutaidon tärkeys: ”Toivottavasti uuden yliopis-tolain mukanaan tuoma kandinaattityö parantaaosaltaan opiskelijoiden kirjallisia taitoja.”

SUUNNITTELIJAN JA OPETTAJANTYÖT LIMITTYVÄTKysymykseen opetus- ja suunnittelutyön yhdistämi-sestä, Tuomo Siitonen vastaa, että toimistolla tuleetehtyä paljon myös opiskeluun liittyvää valmistelut-yötä. ”Opetuksen kannalta on mielestäni välttämä-töntä, että opettaja on aktiivisesti mukana myöskäytännön suunnittelutyössä”, hän korostaa.

Hän itse opiskeli arkkitehdiksi keskimääräistänopeammin, seitsemässä vuodessa. ”Olin opiskelu-jen ohessa töissä taloudellisista syistä jo toiseltavuosikurssilta lähtien.”

Opiskeluaikana 1960-70-luvun vaihteessa syntyimyös viiden arkkitehtiopiskelijan toimisto Katras,Kaavoitus- ja rakennussuunnittelutoimisto. Katraan

Haastateltavana Betoni-lehden henkilögalleriassaon tällä kertaa arkkitehti, professori Tuomo Siitonen(s. 1946 Helsingissä).

1Purjehduksessa Tuomo Siitosta kiehtoo sen monipuoli-suus: luonnon ja luonnonvoimien hallinnan lisäksi purjeh-dukseen liittyy niin rakenteiden ja materiaalien optimoin-tia, kuin sosiaalisten taitojen testaamista.

BET0502 s78-81 16.6.2005, 19:4778

betoni 2 2005 79betoni 2 2005 79

viisi nimeä: Nurmela, Raimoranta, Tasa, Helin, Sii-tonen, ovat kaikki edelleen suomalaisarkkitehtuurintunnettuja ja arvostettuja nimiä. ”Viiden hengenporukka jakaantui kahteen osaan 80-luvun alussa,jolloin Nurmela, Raimoranta ja Tasa perustivatoman toimistonsa. Jatkoimme Pekka Helinin kans-sa ja jaoimme yhteisen toimistomme kahtia vuonna1999”, Tuomo Siitonen kertaa työhistoriaansa.

VIISI VANHAA OVEATuomo Siitosen arkkitehtiura lähti käyntiin samallatapaa kuin monen nykyarkkitehdinkin, yhteisiä kil-pailuja opiskelukaverien kanssa tehden: ”Aloittami-nen oli silloin paljon yksinkertaisempaa, koska eitarvittu laitteistoihin sellaisia pääomia kuin nyky-ään.”

Katraan investointi oli Ruoholahden romukau-pasta ostetut viisi vanhaa ovea. ”Hankimme lau-tatarhasta raakalautaa ja teimme niille pukkijalat.Osastonjohtajalta saimme luvan viedä nämä piirus-tuspöytämme korkeakoulun väestönsuojaan. En-simmäiseksi teimme pohjoismaisen kilpailun, jossaheti pärjäsimmekin.”

Arkkitehtikilpailut ovat Tuomo Siitosen mukaanSuomessa hyvä, toimiva systeemi, jonka kautta

myös uudet alalle tulevat pääsevät oikeisiin töihinkiinni. ”Muistaakseni mekin voitimme kolme kilpai-lua saman vuoden aikana. Vaikka osa oli vielä teek-kareita, rakennuttajat luottivat kilpailun tulokseen,eivätkä pelänneet antaa kilpailussa menestyneelletoimeksiantoa.”

Hän kertoo, että töitä tehtiin valtavalla motivaa-tiolla, eikä kelloon juuri katsottu. ”Itsekin olin alku-vaiheessa vielä töissä

Arto Sipisen toimistossa ja kilpailuja Katraan ni-missä tehtiin usein yövuorossa. Työhön suhtautumi-nen on niistä ajoista muuttunut. Sinällään se on ai-van ymmärrettävää ja hyväkin. Toisaalta sitoutumi-sella ja motivaatiolla on arkkitehdin työnsä arvon-sa”, hän muotoilee.

JOKAISESSA KOHTEESSA HAASTEENSATuomo Siitonen on tehnyt vuosien varrella hyvinmonipuolisia kohteita: asuinrakennuksia, erityis-asumiskohteita, toimisto- ja liiketaloja, julkisia ra-kennuksia, korjauskohteita, kaupunkisuunnitteluunliittyviä hankkeita, jopa huonekaluja. Jo HelsinginRuoholahdesta, kävelymatkan päässä toimistolta,on kaksi isoa kohdetta: Nokian tutkimuskeskus javiime vuonna valmistunut Helsingin Oikeustalo.

2Arkkitehti Tuomo Siitosen mukaan jokainen kohde on suun-nittelijalle kiinnostava ja haastava – usein tosin varsin eritavoin. Haastavuutta voi tuoda niin käyttötarkoitus, ympä-ristö kuin rakenteisiin tai talotyyppiin liittyvät kehittämis-ajatukset. Joskus haastavinta on kustannusraami ”Tavoit-teena on aina myös taiteellinen tuoreus. Haluan välttääurautumista ja ajatella joka kohteessa asiat uusiksi.”

Onko hänellä omia suosikkeja? ” On, kaikki kohteetovat omalla laillaan kiinnostavia”, hän vastaa.

”Kaikissa kohteissa on omat haasteensa. Aikamoniin töihin on liittynyt joko rakenteisiin tai talo-tyyppiin liittyvää kehittämisajatuksia. Joissakin onollut haastava kustannusraami tai vaikea kaupunki-kuvallinen tilanne”, hän selittää.

ARKKITEHDIN ROOLI ON MUUTTUNUTArkkitehtisuunnittelun työmäärässä ei Tuomo Siito-sen mukaan ole periaatteessa mitään rajaa. ”Rajoi-te on yleensä taloudellinen, palkkiopolitiikasta jaaikatauluista johtuva.”

Muutokset rakennusprojektin organisoinnissaovat muuttaneet selkeästi myös arkkitehdin roolia.”Organisaatio on segmentoitunut aikaisempaa tiu-

BET0502 s78-81 16.6.2005, 19:4779

betoni 2 200580

kemmin, erikoisaloja ja -asiantuntijoita on nykykoh-teissa huomattavasti aikaisempaa enemmän. Muu-toksia ovat tuoneet myös tuoteosakauppa sekä ra-kennusmateriaalien ja valmiiden järjestelmienmäärän lisääntyminen. Paljon rakennusosiin liitty-vää tietämystä on nykyään jossain muualla kuinsuunnittelijalla. Ennen arkkitehti piirsi puuikkunatikkunadetaljeista lähtien, nyt ne ovat valmisosia”,hän kertoo esimerkin.

Pääsuunnittelijan valta-vastuu -akseli kaipaa hä-nen mielestään vielä kehittämistä ja selkiyttämistä.”Pääsuunnittelijalta edellytetään isoa vastuuta,joka ei ole oikeassa suhteessa hänen nykyisiin vai-kutusmahdollisuuksiinsa.”

ARKKITEHTUURILLA JA MATERIAALILLALUONTEVA YHTEYSEntä Tuomo Siitosen suhde rakennusmateriaalei-hin? ”Taiteellinen tuoreus on aina yksi tavoite. Ma-teriaalin täytyy olla luontevaa rakenteen käyttötar-koituksen ja paikan suhteen. Sellainen predestinaa-tio-oppi, jossa rakennuksen materiaali on ennaltamäärätty, mutta kaikki muu vapaata, tuntuu keino-tekoiselta.”

Betoninkäytöstään Tuomo Siitonen on saanutmuun muassa kaksi Vuoden Betonirakenne -tunnus-tusta: vuonna 1992 Joensuun kirjastosta ja vuonna2004 Helsingin Oikeustalosta. Salmisaareen van-haan tehdasrakennukseen tehty oikeustalo osoittihänen mukaansa erinomaisesti paikallavaletun run-gon muotoilumahdollisuudet esimerkiksi leikkaa-malla ja mantteloimalla. ”Samalla se osoitti, ettäbetoni on erittäin käyttökelpoinen myös ekologises-ta näkökulmasta”, hän huomauttaa.

Tuomo Siitonen pitää tutkimus- ja kehityshank-keisiin osallistumista hedelmällisenä arkkitehdintyön kannalta. Betoniin liittyen hän on osallistunutmm. Asukas-BES ja TAT-projekteihin. ”Betonissa onmielestäni edelleen kehittämispotentiaalia monel-la osa-alueella sekä teollisen elementtitekniikanettä teollisen paikallavalun osalta: työmaatekniik-ka, pintakäsittelyt, kuitubetoni, arkkitehtonisistamahdollisuuksista puhumattakaan”, hän listaa.

Kiinnostusta materiaalien mahdollisuuksiinosoittaa sekin että 1980-luvulla Tuomo Siitonenteki hiilikuitutuolin prototyypin. ”Sain siihen val-tion apurahankin. Sen verran tuote oli ilmeisestiaikaansa edellä, ettei se päätynyt tuotantoon.Hiilikuitu ei materiaalina ollut niin pitkälle esi-

valmistettua kuin nykyään.”Hän on mukana myös moderni puukaupunki -

hankkeessa. Hänen lasin ja teräksen taidokastakäyttöään näkyy puolestaan Nokian tutkimuskes-kuksessa. Punatiilijulkisivuja on ainakin vastaval-mistuneessa VTT:n Digitalossa ja 1990-luvulla ra-kennetussa Asumispalvelukeskus Wilhelmiinassa.

VTT Digitalossa on sovellettu Tuottava Toimisto -tutkimuksen tuloksia, jossa Tuomo Siitonen oli mu-kana. Digitalossa välipohjan rakennekorkeutta ma-dallettiin TT-laatta-ontelolaattaratkaisulla. Juuritalotekniikan tilavaatimusten kasvu on Siitosen mu-kaan yksi haaste myös arkkitehdille. ”

SOTERA YHDISTÄÄ ARKKITEHTUURINJA TEKNIIKANTuomo Siitonen kertoo, että suunnittelutehtävätovat pääosin löytyneet kotimaasta. ”Pohjoismaisiinkilpailuihin olen jonkin verran osallistunut. Hiljat-tain voitimme Riikassa toimistotalokilpailun, jonkatoteutus on piakkoin käynnistymässä. Isoin ulko-maankohde, joka tehtiin kokonaan suomalaisvoi-min, oli Moskovan suurlähetystön laajennus.”

Korkeakoulun kautta kansainvälistä yhteistyötäja kontakteja on tullut runsaasti. Tuomo Siitonen onmm. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja ra-kentamisen instituutin, Soteran johtaja. Sen tutki-musaluetta ovat rakennusten suunnittelu ja raken-taminen, alaan liittyvä tietoliikennetekniikka, tieto-tekniikka ja toimintojen automatisointi sekä apuvä-lineteknologia. Soterassa tekevät yhteistyötä TKK:narkkitehtuurin, lääketieteellisen tekniikan, tietolii-kennelaboratorion, sovelletun elektroniikan ja kor-jausrakentamisen osastojen edustajat.

Soteran ideana on tuoda uusia näkökulmia eriosa-alueille: ”Arkkitehtuurissa ei toimita valmiin ti-laohjelman kimpussa vaan mietitään asiakaspro-sesseja ja toimenpideprosesseja terveydenhuollonrakennuksissa. Laitteet, prosessit ja arkkitehtuurimietitään kokonaisuutena. Se on juuri sitä, mitäkunnat tarvitsevat lähtiessään suunnittelemaan so-siaali- ja terveydenhuollon hankkeitaan järkeviksikokonaisuuksiksi lähtien ajanvarausjärjestelmistähoitotoimenpiteisiin.”

”Yhteistyö esimerkiksi japanilaisten kanssa onollut vilkasta. Olemme tehneet suunnitelmia mm.Kiinaan ja Baltiassa on toteutettu pilottihankkeita”,Tuomo Siitonen kertoo.

MUSIIKKIA JA PURJEHDUSTAArkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n parinkym-menen hengen toimisto sijaitsee Helsingin Lautta-saaressa Veneentekijäntiellä. Jo osoite antaa siisvinkkiä Tuomo Siitosen purjehdusharrastuksesta.Vene on kävelymatkan päässä niin työpaikalta kuinLauttasaaressa sijaitsevasta kodistakin.

”Purjehduksessa kiehtoo sen monipuolisuus:luonto, luonnonvoimat ja niiden hyväksikäyttö, ma-teriaalitekniikka ja rakenteet sekä myös avomeri-purjehduksen sosiaalinen ulottuvuus. Vaikkapa se,miten saa kahdeksan ihmistä kylmässä ja märässätoimimaan saman päämäärän hyväksi”, hän luette-lee. Siitosen miehistön sosiaaliset taidot testattiinmuun muassa Atlantin ylipurjehduskilpailussa1990-luvun alkupuolella, kun he purjehtivat 18 vuo-rokaudessa Kanarialta Bahamaan.

”Purjehdus sisältää paljon kiinnostavaa myöstekniikan näkökulmasta: paikannusta, elektroniikankäyttöä, rakenteellista optimointia ja tilamitoitusta.Purjehtimisen idea kiteytyy siihen, että mitä vähem-män aiheuttaa häiriötä luonnon tilanteelle sitä pa-remmin purjevene kulkee. Lisäksi veneen on pidet-tävä vettä ja liikuttava, rakennuksenhan ei tarvitsekuin pitää vettä”, hän naurahtaa.

Myös musiikki kiehtoo. Tuomo on innostunut uu-delleen nuoruuden harrastuksestaan, pianonsoitos-ta. Hän kertoo soittavansa lähes päivittäin: ”Tokivain omaksi ja perheeni iloksi. Aloitin kuitenkin uu-delleen soittotunnit. Huomasin näet, että itsekseensoittaessa vanhojen maneerien poiskitkeminen onylivoimaisen vaikeaa.”

Asuntosuunnittelun professori kertoo oman asu-mismuotonsa olevan sellainen kuin suurimmallaosalla suomalaisista: ”Asumme vuonna 1974 val-mistuneessa elementtitalossa.”

Hän laskee suunnitelleensa toistatuhatta asun-toa: ”Tulevista asukkaista olen kuitenkin tuntenutvain muutaman etukäteen.” Arkkitehdillä pitäisiedelleen kaiken muun tiedon ohella olla myös eläy-tymiskykyä, hän korostaa. ”Asuntosuunnittelussa-kin kritisoidaan nyt sitä, että suunnitellaan keski-vertoihmiselle. Sellaistahan ei todellisuudessa oleolemassa, joten tilojen joustavuus korostuu suun-nittelussa entistä enemmän.”

Sirkka Saarinen

BET0502 s78-81 16.6.2005, 19:4780

betoni 2 2005 81

Runeberginkadun puiset keittiötasot kuusi vuotta sittenolivat 10 vuotta vanhat ja jo kovin nuhruisen näköiset.”Uusitaan graniitilla”ehdotti emäntä Gunborg. Ehdotinitse betonia - ja niin sekin projekti lähti käyntiin. Tasojenrunkoaineeksi valittiin hiukan empien marmori, koska seoli myös seinämateriaali tasojen yläpuolella. Marmorinongelmat olivat toki tiedossa: marmoriset Ikkunapenkitimevät kokemusteni mukaan rumasti värillisiä nesteitä,eikä niitä saa puhtaaksi millään. Tosin suomalainen mar-mori on tiiviimpää kuin italialainen ikkunalautamateriaali.Samalla päätettiin uusia kylpyhuoneen allastaso, jostaaloitettiin.

KYLPPÄRITASOTason vesi-sementtisuhteeksi valitsin 0,50, sideaineenaoli valkosementti, raudoitus oli B 600 KX, 6 mm, käytettiinnesteytintä, kiviaineksena oli pääasiassa marmori, muttamyös muita kotimaisia rouheita, eli ”coctail”, jonka ta-voitteena oli saada aikaan vaaleahko, mutta kuitenkin erisävypisteillä elävöitetty, selkeästi kivipinnasta eroavapinta. Suurin raekoko oli 8 mm ja ulkona säilytettyjen rou-heiden kanssa tuli massaan epämääräisesti arvioitu mää-rä vettä. Massasta tuli hyvin valettavaa, melkein itsetii-vistyvältä tuntuvaa betonia.

Lopputulos, hiottu betonipinta tosin oli suunniteltuaenemmän kivipinnan näköinen. Muotiksi valittiin tavan-omainen 12 mm vesivaneri. Valu tapahtui kuvanveistäjäPertti Kukkosen työhuoneella, jossa tasoja jälkihoidettiinvajaa viikko n. 18°C lämpötilassa, muovi valun päällä,mutta myös kastelua tehtiin. Valupaksuus oli 30 mm, jostahionta vei noin 3 mm. Muottia vasten valettu pinta hiot-tiin ja valuhuokoset täytettiin hionnan aikana. Hionta kivi-veistämöllä oli projektin kallein vaihe, tänä päivänä semaksaa varmaan lähemmäs 200 euroa / taso-m2 reunoi-neen. Myös alapinta karkeahiottiin asennustyön helpotta-miseksi.

Kylppäritason ohuet pyöreät kannakset altaiden ympä-rillä oli helppo muotoilla ohuesta vanerista ja raudoittaa,mutta allasta tukeva ohut kannas murtui kun tasoa liiku-teltiin alle viikon ikäisenä, paikkaus hartsilla onnistui kui-tenkin suhteellisen hyvin. Raudoitetulla betonilla on sehyvä puoli, että se ei katkea vaikka se halkeaa. Mitäänmerkkejä kylppärikäytön vaikutuksesta betoni-tasoon eiole näkynyt, päinvastoin taso on kuin uusi. Tasoa ei myös-kään ole käsitelty kiviöljyllä kuin kerran.

BETONIA KEITTIÖÖNSeuraavaksi uusittiin keittiön tasot. En taaskaan halunnutmatkia kivitasoa, vaan tehdä betonilla ihan uuden näköis-tä pintaa. Leikkasin laikalla Hyvinkään mustasta gabrostan. 3 x 3 cm:n neliöitä, jotka liimasin muotin pohjalle. Ta-voitteena oli saada aikaan kivimäinen pinta, joka kuiten-kin samalla selkeästi erottuisi luonnonkivestä. Sementti-nä oli taas valkosementti. Keittiötaso oli 5,2 m pitkä, joten

taso tehtiin 3 osassa painon alentamiseksi ja käsittelynhelpottamiseksi. Betonin suhteitus tehtiin kuten edelli-sessä tapauksessa, mutta suurempien rasitusten takiavesi-sementtisuhdetta pienennettiin arvoon 0,45. Runko-aineena käytettiin nyt Paraisten kalkkikiveä, josta suuretmustat rakeet poimittiin sormipelillä pois. Valupaksuus olitaas 30 mm, mutta tällä kertaa hionta vei paksuudesta 3-5 mm, mikä vaati asennuspalojen käyttöä tasoja asen-nettaessa. Tasojen koon kasvun takia B 600 KX raudoituk-sen halkaisijaksi valittiin 8 mm. Tason reunoille laitettiinpitkittäiset tangot . Poikittainen tanko laitettiin vain tiski-altaan ja liesitason väliseen ohueen kannakseen.

Tasojen hoitamiseen on käytetty italialaista marmori-öljyä, se estää aineiden imeytymistä sekä betonikiveen,että huokoiseen marmoriin. Tasoon tehtiin noin n. 5 cmpitkä uloke, joka on hyvin kestänyt siihen kiinnitetyt erilai-set työkalut, kuten mm. itäsaksalaisen lihamyllyn isotkinväännöt.

Lasinsirpaleet ovat tuoneet taloon enemmän onneakuin puutason aikana, eli tasolle putoavat tai kaatuvat la-sit särkyvät helposti.

Myös keittiötason altaiden kannaksiin tuli hiushalkea-mia, mutta ne olivat niin näkymättömiä, ettei niille tehtymitään. Parin vuoden päästä osoittautui kuitenkin, ettähalkeama aikaa myöten kerää likaa ja rupeaa näkymään.Myöskään kivihoitoaine ei tunne sulkevan n. 0,2 mm le-veämpiä halkeamia. Tällaiset halkeamat kannattaa siissulkea hiontavaiheessa esim. epoksilla tai sementillä.

Pahin takaisku tuli lomalle lähdön yhteydessä, kun ta-solle jäi hedelmäkori, jonka hapan sisältö sitten mätäni javalui tasolle. Pinta rapautui tällä kohtaa selvästi ja siihentuli rosoisuutta ja värivikaa. Kohdan voisi varmaan käsihi-onnalla saada kuntoon, mutta vesihionta valmiissa keitti-össä on hankalaa ja paikkoja sotkevaa.

Kokemukset pähkinänkuoressa:– Betonilla saa aikaan uutta visuaalista pintaa.– Ohuet kannakset ja ulokkeet ovat raudoitettuna kes-

täviä (kiveen verrattuna), mutta mahdolliset halkea-mat on tiivistettävä hionnan aikana. Raudoitetut kan-nakset ovat kuitenkin suhteellisen kestäviä.

– Kaarevien muotojen tekeminen ohuella vanerilla onsuhteellisen helppoa.

– Hapot tekevät pinnasta nopeasti mattakiiltoisen japidempiaikainen altistus johtaa sementtikiven rosoi-suutena näkyvään korroosioon.

– Marmori runkoaineena toimii, jos se on hoidettu ki-viöljyllä ja jos ei värjääviä aineita pitkäksi aikaa jäte-tä makaamaan tason päälle.

– Kuljetuksia ja asennustyötä helpottaa jos on käytet-tävissä esim. ’’tyttärien poikaystäviä’’, painavathantasot tyypillisesti jopa lähemmäs 100 kg kappale.

Epoksilla paikattu isokin halkeama pysyy siistinä.

KOKEMUKSIA BETONISTA KEITTIÖSSÄ JA KYLPPÄRISSÄ

Klaus Söderlund

BET0502 s78-81 16.6.2005, 19:4881

82 betoni 2 2005

by 40BETONIRAKENTEIDENPINNAT 2003

168 s., 76 euroa

Kirjassa esitetään kaikki betonipin-nat, jotka nykyaikainen betonitek-niikka pystyy tarjoamaan. Seikkape-räiset pintojen laatutekijät luokitel-tuine raja-arvoineen mahdollistavatpintalaadun entistä tarkemman mää-rittämisen.

Julkaisun korkeatasoinen graafi-nen toteutus tuo hyvin esille käytettä-vissä olevat pintavaihtoehdot. Malli-rakennusten ja -pintojen värikuvatsekä pintoihin liittyvät laatuvaatimuk-set antavat mahdollisimman havain-nollisen kuvan eri vaihtoehdoista.

Ohjeet on laadittu Betoniyhdistyk-sen hallituksen asettamassa työryh-mässä NT-90 ja ne korvaavat nykyisen,vuodelta 1994 olevan, ohjeen (by 40).

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

ITSETIIVISTYVÄBETONI2004

Itsetiivistyvällä betonilla (ITB) on kykytäyttää muotit ja ympäröidä raudoitusilman mekaanista tiivistystä. ITB poik-keaa nimenomaan muokkautuvuudel-taan tavanomaisesta betonista.

Itsetiivistyvän betonin kehitystyöalkoi Japanissa 1980-luvulla ja nyt seon otettu teollisuudessa käyttöönmaailmanlaajuisesti.

Itsetiivistyvän betonin etuja ovatbetonointityön nopeutuminen ja hel-pottuminen sekä melun väheneminen.Itsetiivistyvällä betonilla voidaan to-teuttaa erityisen vaativia valukohtei-ta, kuten rakenteiden korjauskohteitaja tiheästi raudoitettuja rakenteita. It-setiivistyvän betonin avulla on mah-dollista saavuttaa hyvä pintojen laatuja vähentää jälkitöiden määrää.

Julkaisussa esitetään vuosina2001-2004 toteutetun itsetiivistyväbetoni-projektin tulokset. Julkaisuperustuu suomalaisiin tutkimustulok-siin sekä käytännön sovellusten kaut-ta hankittuun tietoon. Lisäksi julkai-sua on täydennetty State of the art -esiselvitysvaiheessa sekä projektinkuluessa hankitulla ulkomaisella tie-toudella.

144 s., 45 euroa

by 201BETONITEKNIIKANOPPIKIRJA 2004

Tässä oppikirjassa käsitellään beto-nin materiaalitekniikkaa ja betonitöitäsekä laadunvarmistukseen liittyviä te-kijöitä. Uusien betoninormien (by 50)myötä betonin materiaali- ja laatutek-niikka uudistuivat perinpohjaisesti.

Betonitekniikan oppikirjan uusi 5.painos on tarkistettu betoninormienpohjalta. Suurimmat muutokset kos-kevat seuraavia kohtia: betonin osa-aineet, betonimassan ominaisuudet,koostumuksen määritys, vaatimusten-mukaisuuden osoittaminen ja säily-vyysvaatimukset. Muutenkin kirjan si-sältö on tarkistettu vastaamaan nykyi-siä betonirakentamista koskevia oh-jeita ja määräyksiä. Tarkoitus on an-taa lukijalle viimeisimmät tiedot on-nistuneiden betonirakenteiden val-mistuksen varmistamiseksi.

570 s., 50 euroa

betoni 2 2005 83

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2005KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

272 s., 18 euroa

MAATALOUDENBETONIELEMENTTI-RAKENTEET- SUUNNITTELUOHJE. 2004Rakentamisen säännöstö muuttuukoko ajan. Nämä muutokset ovat suurihaaste rakentamisen osapuolille.Muuttuva ympäristölainsäädäntö vai-kuttaa enenevästi maatalouden ra-kentamiseen.

Julkaisu on laadittu ensisijassasuunnittelijoille ohjeeksi maataloudenbetonielementtirakenteiden suunnit-teluun. Samalla se antaa lisätietoamaatalousyrittäjille, muille rakennut-tajille, tuoteteollisuudelle ja urakoitsi-joille. Julkaisun tavoite on ohjataosaltaan suunnittelua niin, että maa-talouden betonielementtirakentami-nen onnistuu teknisesti, laadullisestija taloudellisesti.

69 s., 18 euroa

BETONIN,BETONILIETTEEN JAVEDEN KIERRÄTYSBETONITEOLLISUUDESSA2005Betoni ja sen osa-ainekset ovat kierrä-tettäviä. Betonitehtaassa prosessivet-tä kierrätetään uuden betonin valmis-tukseen, betoniaseman pesuihin, be-tonin hiontaan tai esim. ontelo-laatto-jen timanttisahaukseen. Betonilietet-tä voidaan käyttää hienoaineksenabetonin valmistukseen, maatäytöissätai tuotteesim. lannoitusaineeksi. Pes-tyä kierrätyskiviainesta käytetään be-tonin valmistuksessa. Murskattua jä-tebetonia käytetään istettuna tienra-kentamisessa. Sillä voidaan myös kor-vata betonin kiviaineksesta noin nel-jännes ilman, että betonin ominaisuu-det juurikaan muuttuvat.

Julkaisussa esitetään kierrätysma-teriaalien koostumus ja ohjeet niidenkäytölle. Ympäristön-suojelulaki ja -asetus sekä muu ympäristölain-sää-däntö säätelevät betoniteollisuudenkierrä-tystä. Suurin tarve kierrätyk-seen on valmisbetoni-asemilla sekäseinäelementti-, porras- ja ontelo-laattatehtaissa. Julkaisussa esite-tään eri teknologia- ja laitevaihtoeh-dot, joita eri-tyyppisissä tehtaissavoidaan käyttää.

126 s., 30 euroa

PAIKALLAVALETTUJÄLKIJÄNNITETTYPYSÄKÖINTIRAKENNUS2005

Pysäköintirakennuksissa esiintyvätsäilyvyysvauriot ovat tyypillisesti vir-heellisistä rakenneratkaisuista ja be-tonin riittämättömistä säilyvyysomi-naisuuksista johtuvia. Ne ovat ainavakavia vaurioita, jotka ovat työläitäja kalliita korjata.

Paikallavalettu ja jälkijännitettylaattarakenne on luonteva ja kilpailu-kykyinen pysäköintirakennuksen run-koratkaisu. Sen hyvät säilyvyysomi-naisuudet perustuvat ristiin jännitet-tyyn saumattomaan laattaan sekä kor-kealuokkaisen betonin käyttöön. Oi-kein toteutettuna paikallavalun ja jäl-kijännityksen yhdistelmä on järkevä jaedullinen valinta rakennuksen kokokäyttöikää ajatellen.

Tässä julkaisussa on lyhyesti esi-telty paikallavaletun ja jälkijännitetynpysäköintilaitoksen suunnittelun jatoteutuksen periaatteita. Se on laadit-tu osana paikallarakentamistekniikoi-ta kehittävää Kestävä kivitalo hanket-ta ja sen betoni- ja työmaatekniikoitakehittävää osaprojektia. Tämä julkai-su on toinen painos, johon on tehtyuuden betoninormin by50 2004 mu-kaiset korjaukset.

21 s., 15 euroa

84 betoni 2 2005

KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti: [email protected]

84

ARKKITEHTIMATKAESPANJAAN5. –11.9.2005

Suomen Betonitieto Oy järjestää vuotui-sen arkkitehtuurimatkakierros tänä vuon-na 5.-11.9.2005 Espanjaan – Barcelona,Madrid, Valencia ja Lleida ympäristöineen.Ohjelma on suunniteltu yhteistyössä arkki-tehti Miguel Vadellin kanssa. Mm. hän onmukana matkalla opastamassa kohteissa.

Tutustumiskohteina ovat uudet arkkiteh-tuuri- ja infrarakentamisen kohteet unoh-tamatta historiallista arkkitehtuuria:Alustava ohjelma löytyy Betonin kotisivuil-ta www.betoni.com ja sitä päivitetäänsäännöllisesti.

Matkan alustava hinta on 1.500 - 1.700euroa. Hinta sisältää kaikki lennot, verot,lentokenttäkuljetukset, bussiexcursiot,opastukset, lounaat ja illalliset sekä ma-joituksen. Mahdolliset liittymälennot eivätsisälly hintaan.

Lisätietoja:Maritta Koivistoarkkitehti, päätoimittaja Betoni-lehtiPuh. (09) 6962 3624 tai040 - 900 3577,e-mail: [email protected]

taiIrmeli Kosonentoim.siht. Betonitieto Oypuh. (09) 6962 3627e-mail: [email protected]

BETONINPERUSKURSSI29.-30.11.2005

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuudessatoimiville henkilöille, jotka työssään tarvit-sevat perustietoja betonista ja sen ominai-suuksista. Erityisen hyvin kurssi sopii be-tonilaborantti-myllärikurssille osallistu-valle henkilölle, joka haluaa kartuttaa esi-tietojaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvittavas-ta matematiikasta.

Kurssin järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy.

BETONILABORANTTI-MYLLÄRIKURSSI 2006I-KURSSIJAKSO 24. - 26.1.2006II-KURSSIJAKSO 13. - 15.2.2006III-KURSSIJAKSO 14. - 16.3.2006

Kurssi on elementti ja valmisbetonitehtai-den betonilaboranteille, betonimylläreilleja sekoitinauton kuljettajille tarkoitettuperuskurssi. Osanottajilta edellytetäänjonkin verran alan käytännön työkokemus-ta, jotta he voivat omaksua kurssin suh-teellisen tiiviin opetuksen. Lisäksi edelly-tetään betonitekniikan perusasioiden jabetonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurssin jaloppukokeen hyväksytysti suoritettuaanhenkilöllä on SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttien päte-vyyden arviointilautakunnan asettamattiedolliset vaatimukset FISE:n pätevyydensaamiseksi. Pätevyyden saaminen edel-lyttää lisäksi yhden vuoden työkokemustaalalla.

Betonilaborantin pätevyysvaatimuksetlöytyvät FISE:n kotisivuilta: www.fise.fi– pätevyysvaatimukset ja hakemuslomak-keet – muut pätevyydet – uudisrakennus.

Kurssin järjestäjät: Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy.

INFOSEMINAARITRAKENNE-SUUNNITTELIJOILLEJA SUUNNITTELUNTILAAJILLE

ESPOO24.8.2005ARLAINSTITUUTTI

JYVÄSKYLÄ1.9.2005SOKOS HOTEL JYVÄSHOVI

TURKU7.9.2005MAUNO KOIVISTO -KESKUS, BIOCITY

KUOPIO14.9.2006BEST WESTERN HOTELLI SAVONIA

TAMPERE21.9.2005TEKNOLOGIAKESKUS HERMIA

OULU28.9.2005KASARMIN KOKOUSPALVELUT

Tilaisuuksissa käydään läpi betoniele-menttirakentamisen ja -suunnittelun nyky-ohjeistusta sekä esitellään ScaleCAD- jaTeklaStructures-suunnitteluohjelmat. Suunnitteluosassa käydään läpi myösuuden betoninormin mukanaan tuomatmuutokset. Tilaisuudet on tarkoitettu ra-kennesuunnittelijoille, rakennesuunnitte-lun tilaajille kuten rakennuttajille ja ura-koitsijoille sekä betoniteollisuudelle.

Infotilaisuudet järjestää Betonikeskusry/ Betonitieto Oy.Tilaisuudet kestävät klo 12.30 - 16.30.

Ilmoittautumiset:Pirkko Grahn, Betonitieto Oy,puh. 09 69623626tai [email protected]

1-LUOKAN BETONI-TYÖNJOHTAJAN JAVALMISBETONI-TYÖNJOHTAJANPÄTEVÖITYSKOULUTUSNRO 34I-KURSSIJAKSO 15. - 17.11.2005II-KURSSIJAKSO 7. - 9.12.2005III-KURSSIJAKSO 10. - 12.1.2006IV-KURSSIJAKSO 7. - 9.2.2006

1-luokan betonityönjohtajan kurssi on tar-koitettu ensisijaisesti betonityönjohtajilleja betoniteollisuuden valmistus- ja käyttö-päälliköille sekä työnjohtajille. Kurssillaomaksutaan luentojen, harjoitusten ja it-seopiskelun avulla 1-luokan betonityön-johtajan pätevyyden edellyttämät asiat.Kurssille voivat osallistua myös henkilöt,jotka eivät aio hakea 1-luokan betonityön-johtajan pätevyyttä, mutta tarvitsevattyössään laaja-alaista tietoa betoniraken-tamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisesti valmis-betonilaitoksissa toimiville betonin val-mistuksesta vastaaville työnjohtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen molempi-en kurssien yhtäaikainen suorittaminen eiole mahdollista.

1-luokan betonityönjohtajan ja 1-luo-kan valmisbetonityönjohtajan pätevyys-vaatimukset löytyvät Fise:n kotisivuilta:www.fise.fi pätevyysvaatimukset ja hake-muslomakkeet uudisrakenteiden työnjohtobetonirakenteet.

Kurssin järjestäjät:Betoniyhdistys r.y., RakennusinsinöörienLiitto RIL ja Rakennusmestarit ja -insinöö-rit AMK RKL

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:AMK RKL, puhelin (09) 8770 6512

BET0502 s84-85 16.6.2005, 19:2284

betoni 2 2005 85

ARMI 20051. – 2.11.2005

KOULUTUS JA OSAAMINEN– TEEMALLA

KAAPELITEHDAS, HELSINKI

Arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilunpäivät järjestetään jo toisen kerran ensisyksynä.

ARMIpäivien tarkoituksena on edistääalojen välistä vuorovaikutusta ja nostaaesille ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonnateemana on OSAAMISEN TULEVAISUUS.

Päivät koostuvat luennoista, puheen-vuoroista, näyttelyistä ja ekskursioista.Ensimmäisen päivä päättyy mukavaan ilta-juhlaan Merikaapelihallissa.

Ilmoittautuminen alkaa kesäkuussa.Seuraa ARMI-päivien verkkosivuja

osoitteessa: www.armipaivat.fiLisätietoja:

ARMI-päivien koordinaattori Sanna Lahti,puh. 04 5657 5759, [email protected]

Vuoden 2005 ARMI-päivien järjestäjinäovat SAFA, RIL, RKL, RIA, ORNAMO, Gra-fia, Betonitieto Oy, Rakennustieto ja Suo-men rakennustaiteen museo.

byBETONIOHJELMAT

Betoniohjelmat on tarkoitettu käytettäväk-si yhdessä niihin liittyvien julkaisujenkanssa. Julkaisuista löytyvät myös tarvit-tavat lisä- ja taustatiedot sekä rajoitukset.

BY 1020 KÄYTTÖIKÄOhjelma laskee betonille käyttöiän karbo-natisoitumisen tai pakkasenkeston suh-teen. Sen avulla voidaan myös tarkistaavesi-sementtisuhteen ja betonipeitteen ar-vot rasitusluokissa XS ja XD. Käyttöiänlaskeminen perustuu Betoninormien by 50liitteessä 4 esitettyyn menetelmään.

BY 1021 BETONIRAKENTEIDENKUIVUMINENOhjelman avulla saadaan kuivumisaika-ar-viot yleisimmille sisätiloihin rajoittuvillebetonilattia- ja seinärakenteille. Tuloksetovat suuntaa-antavia ja tarkoitettu käytet-täviksi rakennusaikataulun ja kuivatuksensuunnitteluun. Betonirakenteiden kuivumi-sen arviointi perustuu DI Tarja Merikallionkirjoittamaan kirjaan ”Betonirakenteidenkosteusmittaus ja kuivumisen arviointi.Betonikeskus 2002”.

BY 1022 P- JA F-LUKUOhjelma laskee P- ja F-luvut betonin suh-teitustietojen, sementtityypin ja seosaine-koostumuksen mukaan. P- ja F-lukujen las-keminen ja niihin liittyvät rajoitukset onesitetty Betoninormien by 50 kohdassa4.1.1.5.

BY 1023 ALKUVAIHEEN TUOTANTOOhjelma tarkastaa betonin valmistajantuotannon vaatimuksenmukaisuuden alku-vaiheen tuotannon aikana.Alkuvaiheen tuotannon testit ja hyväksy-misehdot on esitetty betoninormien by 50kohdassa 6.3.2.2.

BY 1024 BETONIPERHEOhjelma tarkastaa betonin valmistajantuotannon vaatimuksenmukaisuuden jat-kuvassa valmistuksessa. Betonin lujuudenvaatimustenmukaisuuden osoittaminenbetoniperheiden avulla perustuu Beto-ninormien by 50 kohtaan 6.3.2.4. Beto-niperheiden muodostamisesta on esimerk-kejä myös Betonirakenteiden oppikirjan by201 kohdassa 5.2.2.

Betoniohjelmien tekoon ovat osallistuneettekn. tri Risto Mannonen ja DI Klaus Sö-derlund, Suomen Betoniyhdistys r.y., tekn.tri Jouni Punkki ja tekn. yo. Ritva Saarinen,Parma Oy, sekä Erkki Ruuska, Evianet Oy.

HINNATOhjelmien hinnat sisältävät alv:n 22 %.Tuote:by 1020 Käyttöikä

240,- euroa (1 käyttäjä)720,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1021 Betonirakenteiden kuivuminen150,- euroa (1 käyttäjä)450,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1022 P- ja F-luku90,- euroa (1 käyttäjä)270,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1023 Alkuvaiheen tuotanto70,- euroa (1 käyttäjä)210,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1024 Betoniperhe300,- euroa (1 käyttäjä)900,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

Oppilaitosten alennus -35 %. Toimitussähköisesti xls- ja / tai zip-muodossa. Jostilatut ohjelmat halutaan toimitettavaksiCD:llä, peritään siitä 25 euron (sis. alv 22%) toimitusmaksu.

TILAUKSET: Betoni,PL 11 (Unioninkatu 14), 00131 Helsinkipuh. 09-6962 3627, fax 09-1299 291www.betoni.com tai www.betoniyhdistys.fi

SFS-EN 13369BETONIVALMISOSIENYLEISET SÄÄNNÖT

UUSIA BETONIELEMENTTI -STANDARDEJA

SFS-EN 13369 on eurooppalainen standar-di, joka esittää yleiset vaatimukset teh-dasvalmisteisille betonivalmisosille. Setulee toimimaan viitestandardina betoni-elementtien tuotestandardeille, joissataas on näiden tuotteiden erikoispiirteitäkoskevat vaatimukset. Tämä standardi onlaadittu osana eurooppalaisen standardi-soinnin rakentamista koskevaa kokonais-ohjelmaa, ja se liittyy betonia koskevaanstandardiin EN 206-1 ja betonirakenteidensuunnittelua koskevaan standardiin EN1992. Koska tämä standardi ei ole harmo-nisoitu standardi, sitä ei voida käyttää yk-sinään betonituotteiden CE-merkintään.Rakenteiden suunnittelu ja palomitoitusvoidaan tehdä aluksi tuotteiden käyttö-maan normeilla, sitten vaihtoehtoisestiEurokoodeilla ja kansallisella liitteellä,jotka lopulta korvaavat kansalliset normit.

SFS-EN 13369 (60 sivua) on julkaistusuomenkielisenä keväällä 2005.

• SFS-EN 13224 BETONIVALMISOSAT.RIPALAATTAELEMENTIT

• SFS-EN 13225 BETONIVALMISOSAT.PILARI- JA PALKKIELEMENTIT

• SFS-EN 12737 BETONIVALMISOSAT.MAATALOUDEN RAKOLATTIA-ELEMENTIT

Nämä kolme standardia julkaistaan suo-menkielisinä alkukesästä 2005. SFS-EN13224 (35 sivua) sisältää mm. TT-laatat janiiden CE-merkinnän, SFS-EN 13225 (26sivua) vastaavasti pilarit, palkit ja muutsauvamaiset elementit, kuten kehienosat. Maatalouden rakolattioita koskevaSFS-EN 12737 (16 sivua) ei ole vielä CE-merkintään oikeuttava yhdenmukaistettustandardi, mutta täydennys sellaiseksi ontekeillä.

Valmiit ja englanniksi julkaistut yhden-mukaistetut standardit EN 1168 Ontelo-laatat ja EN 12794 Betonipaalut ovat suo-mennettavana ja julkaistaneen alkusyk-systä. Vielä kuluvan vuoden aikana ehdit-täneen saada EN 13747 Kuorilaatat. Jouk-ko muita standardeja, kuten seinäelemen-tit ja porraselementit ovat viimeisteltävä-nä hyväksymisäänestykseen.

Standardeja myy Suomen Standardisoi-misliitto SFS, puh. (09) 149 9331,[email protected] tai verkkokauppa www.sfs.fi

/

BET0502 s84-85 16.6.2005, 19:2385

86 betoni 2 200586

Rahaston apurahoja voi hakea vapaamuo-toisilla hakemuksilla koko vuoden. Rahaston hoitokunta käsittelee tulevathakemukset noin kuukauden kuluessa siitäkun hakemus on vastaanotettu.

Apurahat on tarkoitettu betoniteknologianalaan kuuluvien tutkimustöiden ja matkojenapurahoiksi yksityisille henkilöille. Tasavah-voista hakijoista Betoniyhdistyksen jäsenetasetetaan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoitus eritel-tynä sekä muut haetut avustukset, lähete-tään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä“Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”.

Apurahojen saajia informoidaan heti hoito-kunnan kokouksen jälkeen. Apurahat ovattarvittaessa välittömästi nostettavissa. Ha-kemuksia käsittelee Betoniyhdistyksen hal-lituksen asettama hoitokunta: Prof RalfLindberg puheenjohtajana, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn.tri. Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistyspuh. (09) 696 2360.

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

SBK-säätiö myöntää vuonna 2005 EinarKahelinin rahaston stipendejä betonira-kentamiseen liittyviin teknillisten kor-keakoulujen diplomi-, lisensiaatti- ja väi-töskirjatöihin sekä alan opinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoisellahakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemustenperusteella jaettavien stipendien määränja summat. Stipendien saajille ilmoitetaanpäätöksestä henkilökohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

SBK-säätiön hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toimin-taa. Tämä tarkoittaa mm. lisämahdolli-suuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysymäänyrityksiltä ja Betonikeskukselta betoni-sektorin opinnäytemahdollisuuksia ja ha-kemaan säätiöltä stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 69623625 taipuh. (09) 696 2360.

VIIMEKSI MYÖNNETYT STIPENDIT:

Jaakko Pentikäinen2.000 euroa “Evakon polku - mestarin tie”-kirjan tekoa varten.

Simo Tahvanainen1.000 euroa itsetiivistyvään betoniin liitty-vään opinnäytetyöhön.

Erno Somervuori1.000 euroa betonin käyttöikämitoituk-seen liittyvään opinnäytetyöhön.

Jussi Kalliopuska1.000 euroa diplomityön “Villa Dogi - huvi-la Inkooseen” tekoa varten.

Korkeatasoinen, kaunis ympäristö on hy-vän suunnittelun ja ammattitaitoisen to-teutuksen tulos. Se on onnistunut kokonai-suus, joka houkuttelee viihtymään, tarjoaamahdollisuuden lepohetkeen sekä virikkei-tä leikkiin ja toimintaan. Hyvä ympäristöon luontoa sellaisessa muodossa, jokakestää monenlaisen toiminnan ja vai-keidenkin olosuhteiden aiheuttamat rasi-tukset.

Kasvillisuus ja kivipohjaiset ympäristö-tuotteet ovat nousseet peruspilareiksi, joi-den varaan voidaan suunnitella ja toteut-taa esteettisesti, toiminnallisesti ja käyttö-taloudellisesti korkealaatuinen ympäristö.

Kilpailun tarkoitusPuutarhaliitto ry ja Rakennusteollisuus RTry Tuoteteollisuusjaosto haluavat tehdätunnetuksi ja edistää hyvää ympäristösuun-nittelua, korkeatasoisia ulkotilojen miljöö-kokonaisuuksia ja korkealaatuista ympäris-tönhoitoa myöntämällä Vuoden Ympäristö-rakenne -palkinnon. Tunnustus annetaanluontoa ja sen eri tekijöitä arvostavastasuunnittelusta ja rakentamisesta palkitta-van kohteen rakennuttajalle, suunnitteli-joille, toteuttajille ja materiaalitoimittajilletuomariston harkitsemalla tavalla.

Kilpailukohde voi olla julkinen tai yksi-tyinen, laaja tai suppea kokonaisuus. Siksikilpailuun voivat osallistua esimerkiksi ta-loyhtiöpihat, ulkoilu- ja virkistysalueet, tei-den ja liikennealueiden ympäristöt, puis-tot, liikekeskusten ja julkisten rakennustenympäristöt, kävelykadut ja jopa kokonaisetasuinalueet. Kilpailun ulkopuolelle on ra-jattu vain yksityiset omakotitalopihat. Eh-dotuksia voivat tehdä asiantuntijat, yhtei-söt ja yksityiset henkilöt. Vuoden Ympäris-törakenne –kilpailun tulokset julkistetaanjärjestäjien päättämänä ajankohtana

TuomaristoKilpailun tuomaristossa ovat mukana Puu-tarhaliiton ja Rakennusteollisuus RT ryTuoteteollisuusjaoston edustajien lisäksiSuomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maise-ma-arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön,Suomen Kuntaliiton, Viherympäristöliiton,Kiviteollisuusliiton ja lehdistön edustajat.

KilpailuaikaEhdotukset Vuoden Ympäristörakenne -kil-pailuun voi tehdä täyttämällä ilmoittautu-mislomake ja lähettämällä se liitteineen23.6.2005 mennessä osoitteella:Rakennusteollisuus RT ryArja KoskiVuoden Ympäristörakenne -kilpailuPL 381 (Unioninkatu 14)00131 Helsinki.

Lisätietoja, kilpailun sääntöjä ja ilmoit-tautumislomakkeita:PuutarhaliittoPaula RistimäkiViljatie 4 C00700 Helsinkipuh (09) 5841 [email protected] RT ryTuoteteollisuusjaostoArja KoskiPL 381 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh (09) 1299 294

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2005- KILPAILU

BET0502 s86-87 16.6.2005, 19:1186

betoni 2 2005 87

HELSINKI, FINLAND

JUNE 12-14, 2006

www.escs.fi

First Invitation andCall for Abstracts

Organisers:Concrete Association of FinlandTechnical Research Centre of Finland

NBF-MITALI TAUNOHIETASELLE

Tauno Hietanen syntyi Orivedellä22.7.1945. Diplomi-insinööriksi hän val-mistui Helsingin Teknillisestä Korkeakou-lusta vuonna 1970.

Hietanen siirtyi sisäasiainministeriönrakennusteknilliseen toimistoon työsken-neltyään jonkin aikaa konstruktöörinä. Hänoli mukana perustamassa NBK:ta, Pohjois-maista betonikomiteaa. Pohjoismailla olipitkät perinteet betoninormityössä ja NBKperustettiin vuonna 1975, jotta tämä työvoitaisiin organisoida paremmin. NBK oliviranomaisten ja standardisointijärjestö-jen alainen yhteistyöelin. Tavoitteena olijo tuolloin harmonisoida pohjoismaidenbetoninormeja ja sitä kautta poistaa tekni-siä kaupanesteitä.

1980-luvun lopussa oli CEB:n mallinor-mityö aktiivista. Pohjoismainen taustaryh-mä piti lukuisia kokouksia InsinööritalossaKööpenhaminassa, käyden syvällisiä tek-nisiä keskusteluja ja syöden hienoja tans-kalaisia ”smörrebröd” lounaita Carlsber-gin olut ja Ålborg Jubileums akvavit kyyti-poikana.

Mutta painopiste siirtyi uudelle alueel-le: Eurooppalainen normitus käynnistyi.Betonistandardin ENV 206 alustavat versi-ot alkoivat herättää kiinnostusta, sisälsi-hän se ennennäkemättömän tiukkoja säi-lyvyysvaatimuksia. NBK organisoi pohjois-maisen koordinointityön juuri oikealla het-kellä 1990 -luvun alussa. Pohjoismainenministerineuvosto maksoi vielä tuolloinkokousmatkat. Tauno Hietanen valittiinbetonistandardin tukiryhmän puheenjoh-tajaksi. Pohjoismainen yhteistyö sujui niinhyvin, että muiden maiden edustajat alkoi-vat puhua pohjoismaiden mafiasta.

Myös betonirakenteiden suunnitte-lunormin Eurocode 2:n kokousten edelläpohjoismaiden delegaatit pitivät esikoko-uksia. Tauno Hietanen oli Suomen edusta-ja ja toimi elementtistandardeja koskevienesikokousten koollekutsujana. Hän olimyös palomitoitusta käsitelleen työryh-män puheenjohtaja.

Tauno Hietanen oli 1990-luvun puolivä-lissä pohjoismaisen SAKO rakenneryhmänjäsen. SAKO:n tärkein tehtävä oli silloinselvittää kuormakertoimien vaikutus mur-tumis-todennäköisyyteen. Tulos oli odotet-tu: Eurocoden suosittelemat korkeat kuor-mien osavarmuuskertoimet johtivat siihen,

että kevyiden rakenteiden murtovarmuuson pienempi kuin raskaiden. SAKO:n ra-portti herätti niin paljon huomiota, että eu-rooppalaiset sementti- ja betoniteollisuus-järjestöt tilasivat siitä asiantuntijalausun-non prof. Haig Gulvanessianilta, joka sil-loin oli euronormien yleisohjeita valmistel-leen työryhmän puheenjohtaja. Tauno Hie-tanen toimi kontaktihenkilönä tilaajien jaGulvanessianin välillä.

Kun Pohjoismainen ministerineuvostolopetti rakennusalan rahoituksensa, uudis-tettiin NBK siten, että siitä tuli Pohjois-maiden betoniyhdistysten liiton NBF:nalainen NUBS (Nordiska utskottet för be-tongstandardisering). NUBS kokoontuukerran vuodessa ja sen sihteeristö kiertäämaasta toiseen. Vuosina 1993…1995 sih-teeristö toimi Suomessa Tauno Hietasenpuheenjohdolla.

Pohjoismaisen Betoniliiton ansiomitalimyönnetään betonitekniikan tieteellisestätai käytännöllisestä kehittämisestä. Kehi-tystyöllä tulee olla selkeä pohjoismainenkytkentä. Mitalin on suunnitellut kuvan-veistäjä Raimo Heino (†1995). Aikaisem-mat mitalistit ovat:Sven Gabriel Bergström, S (1986)Anders Nielsen, DK (1987)Björn Vik, N (1989)Asko Sarja, FIN (1990)Poul Mortensen, S (1992)Rikhardur Kristjansson, ISL (1993)Erik Skettrup, DK (1995)Göran Fagerlund, S (1996)Ivar Holand, N (1999)Åke Skarendahl, S (2002)

EUROPEANSYMPOSIUM ONSERVICE LIFE ANDSERVICEABILITY OFCONCRETESTRUCTURESESCS-2006

JULKISIVUMATERIAALI-JA RUNKO-MATERIAALI-JAKAUTUMAT 2004VTT on laatinut RT:n toimeksiannosta julki-sivumateriaali- ja runkomateriaalijakautu-mat valmistuneen tuotannon mukaan vuo-delta 2004.

Rakennustyyppi-jakautuman muutok-sen johdosta ( omakotitalojen suhteelli-sen osuuden kasvu ) puu on kasvattanutosuuttaan sekä julkisivujen että runkojenmateriaalina. Eri käyttötarkoitusluokissamuutokset eri rakennusaineiden välilläovat melko vähäisiä ja pitkälle menevientrendien / ennusteiden tekeminen on vai-keaa. Mitä pienempi kukin yksittäinenkäyttötarkoitusluokka on, sitä suurempion yksittäisten kohteiden satunnaisuudenvaikutus.

Vuonna 2004 asuntorakentamisen run-komateriaalien suhteisiin vaikuttaa ker-rostlorakentamisen ja omakotirakentami-sen suhteen välinen muutos. Muussa kuinasuntorakentamisessa runkomateriaali-suhteet ovat olleet koko 2000-luvun osa-puilleen muuttumattomat.

Julkisivujen materiaalijakautumassahuomio kiinnittyy materiaaliin muu. Osal-taan tämä luokka voi kuvata “sekajulkisi-vuja” joissa ei ole selkeää pääasiallistajulkisivumateriaalia tai rappauksen tilas-tollista käsittelyä.

Vuoden 2004 rakennuslupien perusteel-la voi olettaa, että kovin suuria muutoksiaei tule tapahtumaan vuoden 2005 valmis-tuvien rakennuksienkaan osalta.

Runkomateriaalien osuus uudistalonrakentamisessaKoko uudistalonrakennustuotanto

13 13

29

43

10

10

29

48

11 10

30

46

10 10

30

47

10

28

48

15

8

29

46

14

8

30

46

15

8

32

43

16

9

29

44

14

7

31

43

16

7

30

44

15

12

31

40

18

9

35

36

17

11

28

41

16

10

34

38

17

11

29

40

19

11

34

3437

22

10

30

37

12

18

10

33

41

28

11

18

Teräs Paikalla valettu betoni Betonielementti Puu

Lähde:Tilastokeskus,Talonrakennustilasto, valmistuneet rakennukset

-85 -90 -95 -00 -04 -85 -90 -95 -00 -04 -85 -90 -95 -00 -04 -85 -90 -95 -00 -04

%-m3

Bet. paikalla11 %

Bet. elem.28 %

Puu 41%Teräs18 %

Muu3 %

2004

BET0502 s86-87 16.6.2005, 19:1187

88 betoni 2 200588

LAPPEENRANTAANRAKENNETAAN UUSISEMENTINTUOTANTOYKSIKKÖ

Suurinvestointi takaa suomalaisensementtiteollisuuden jatkuvuudenvuosikymmeniksi !

Finnsementti Oy rakentaa Lappeenrannansementtitehtaaseen uuden tuotantoyksi-kön. Se sisältää esilämmitystornin, varsi-naisen polttouunin ja jäähdyttäjän, ja setulee korvaamaan nykyiset 50- ja 60-lu-vuilta peräisin olevat tuotantoyksiköt.

Hanke käynnistyy välittömästi. Varsi-naisiin rakennustöihin päästään loppuvuo-desta, ja uusi tuotantoyksikkö otetaankäyttöön vuoden 2006 loppuun mennessä.

Lappeenrannan tehtaan investointi onyksi Suomen suurimmista käynnistymässäolevista tehdasinvestoinneista. Budjettion noin 25 miljoonaa euroa. Finnsementtion investoinut jo runsaaat neljäkymmentämiljoonaa kuuden vuoden aikana nykyisiintuotantolaitoksiin ja tulee jatkossakin voi-makkaasti panostamaan tuotannon tehos-tamiseen uuden uuni-investoinnin ohella.

Työpaikat turvattu vuosiksiUusi tuotantoyksikkö tulee turvaamaan se-mentin valmistuksen Lappeenrannassa tu-levaisuudessa. Investointien kalleuden jakiristyneiden päästökaupparajoitusten ta-kia sementtiteollisuuden laajennusinves-toinnit ovat olleet vaarassa suuntautua ul-komaille.

Uusi tuotantoyksikkö on vanhoja ener-giatehokkaampi, mikä samalla vähentääsementin valmistusprosessin aiheuttamiahiilidioksidin ominaispäästöjä.

Finnsementti uskoo kotimaisen sement-ti- ja betoniteollisuuden tulevaisuuteen japitkäjänteiseen kilpailukykyyn. Myös se-mentin valmistus on pitkälti kotimarkkina-teollisuutta, sillä peräti 80-90 % raaka-ai-neista saadaan Suomesta. Määrä on huo-mattavasti korkeampi kuin teollisuudessakeskimäärin.

Sementtiä käytetään pääasiassa beto-nin raaka-aineena. Betoni tulee jatkossa-kin olemaan tärkeä rakennusmateriaalisen kestävyyden, edullisuuden sekä ympä-ristöystävällisyyden ansiosta.

Lisätietoja:toimitusjohtaja Rauno Vaulamopuh. 0201 206 205,teknillinen johtaja Karl-Erik Nymanpuh. 0201 206 354

ja Lappeenrannan tehdaspäällikköStefan Lindforspuh. 0201 206 430

Finnsementti Oy on Suomen ainoa semen-tinvalmistaja, joka on tuottanut sementtiäkotimaisista raaka-aineista yli 90 vuodenajan. Nykyisin Finnsementti tuottaa 75 %koko Suomen sementtitarpeesta kahdellatehtaallaan Paraisilla ja Lappeenrannassa.Vuoden 1999 heinäkuusta lähtien Finnse-mentti on kuulunut irlantilaiseen CRH-kon-serniin, joka on yksi maailman suurimmis-ta rakennusmateriaaliyrityksistä ja notee-rattu Dublinin, Lontoon ja New Yorkin(Nasdaq) pörsseissä. Finnsementin liike-vaihto oli 104,4 milj. euroa vuonna 2004.Henkilöstön määrä on noin 210 henkilöä.

2Havainnekuva uudesta yksiköstä.

PÄÄSUUNNITTELI-JOIDEN PÄTEVYYS-JÄRJESTELMÄKÄYNNISTYY

Pääsuunnittelijan asiantuntijalautakunnanmuodostavat rakennusalan järjestöt jaFISE:n hallitus ovat hyväksyneet lautakun-nan valmistelemat pääsuunnittelijan päte-vyysvaatimukset.

Pääsuunnittelijan pätevyyden toteami-sen tarkoituksena on osaltaan varmistaamaankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukai-siin pää-suunnittelija-tehtäviin ehdollaolevien henkilöiden pätevyys eri vaati-vuusluokissa, luoda edellytyksiä viran-omaisen tekemälle kelpoisuuden arvioin-nille, kannustaa pääsuunnittelijoita jatku-vaan itsensä kehittämiseen, yksinkertais-taa tilaajan pääsuunnittelijan valintaasekä täydentää suunnittelutoimistojen pä-tevyyden-toteamisjärjestelmiä varmista-malla konkreettinen osaaminen.

Muista rakennuksen suunnittelijoistapoiketen pääsuunnittelijan pätevyydenkriteerit koskevat lähtökohtaisesti kaikkiaSuomen rakentamismääräyskokoelman(RakMK) osassa A2 mainittuja eri suunnit-telualojen koulutuksen saaneita. Päte-vyysvaatimusten laatiminen on siksi eri-tyisen haastavaa. A2:n mukainen tutkintoja muut opintosuoritukset sekä kokemusja näytöt asianomaisella suunnittelualallamäärittelevät suunnittelijapätevyyksienperustan. Hankkeen vaativimman suunnit-telutehtävän kelpoisuus edellyttää myöspääsuunnittelijalta yleensä samantasois-ta kelpoisuutta. Tämän lisäksi vaatimuk-sissa on määritelty tarvittava lisäkoulutusja kokemus.

Asiantuntijalautakunta on todennut,että erikoistapauksissa voi olla tarvettamyös sähkösuunnittelijan ja sisustusarkki-tehdin toimimiseen oman alansa tehtävienpääsuunnittelijana ja myös heidät on otet-tu pätevyysmenettelyn piiriin.

Pätevyysvaatimusten mukaan pääsuun-nittelukokemusta edellytetään vähintäänkolme vuotta joko haettavaa vaativuus-luokkaa alemman luokan tehtävissä taiavustajana ao. vaativuusluokan pääsuun-nittelutehtävissä. Kokemukseksi hyväksy-tään myös nykyisen MRL:n mukaista en-nen vuotta 2000 hankittua kokemusta.

Lisäksi yleensä edellytetään vähintään10 päivän täydennyskoulutusta, johon si-sältyy tutkielma tai seminaarityö sekä val-takunnallisen tentin läpäisemistä. Täyden-nyskoulutuksen voi korvata joko suoritta-

UUTUUSHB-ROOMALAISETKIVET -SARJA

HB-Betoniteollisuus Oy:n uusin kivisarjaRoomalaiset kivet on saatavilla viikosta 22eteenpäin. Kivet ovat viisteettömiä ja sar-ja koostuu useasta erikokoisesta kivestä,jotka ovat pakattu valmiiksi ladontakuvi-oon. Ladontamallin avulla kivet on helppoasentaa samassa järjestyksessä.

Roomalaiset kivet voidaan asentaamyös koneellisesti. Tällöin saadaan 1 x1,2 m kokoinen alue asennettua yhdelläkerralla.

Muita koneellisesti asennettavia kiviäovat tällä hetkellä HB-Torikivi (278 x 138 x80 mm), HB-Aukiokivi (138 x 138 x 80 mm)ja HB-Perinnekivet (172 x 115 x 80 mm ja115 x 115 x 80 mm). Ladontakuvioina ovatpuolen kiven limitys ja rinnakkaisladonta.

Lisätietoja:HB-Betoniteollisuus OyAri Kallioinenpuh. 014-3348 233 tai 040-573 [email protected]

1HB-Roomalaiset kivet -sarja.

BET0502 s88-89 16.6.2005, 19:4488

betoni 2 2005 89

malla tentin, mikäli hakija on harjoittanutpääsuunnittelua yhteensä yli 7 vuotta, tailausunnoilla, mikäli pääsuunnittelukoke-musta on yhteensä yli 15 vuotta.

Järjestelmä kattaa vaativuusluokat AA,A, B ja C, sekä uudisrakenteita ja/tai korja-us-rakentamista koskien. Pääsuunnitteli-jan pätevyyden toteaminen liittyy tällähetkellä erillissopimuksella Rakennus-,LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydetFISE Oy:n pätevyydentoteamisjärjestel-mään siten, että sihteerijärjestönä toimiiSuomen Arkkitehtiliitto SAFA. Osapuoletkorostavat, että pätevyyden toteaminenyksinään ei anna hakijalle kelpoisuutta toi-mia tietyn hankkeen pääsuunnittelijana.Kelpoisuuden arvioinnin suhteessa hank-keen vaativuuteen sekä päätöksen kelpoi-suudesta asianomaiseen hankkeeseen te-kee aina kunnallinen rakennus-valvonta.

Myös Suomen Maisema-arkkitehtiliittoMARK on ilmoittanut olevansa kiinnostu-nut liittymään järjestelmään ja asetta-maan edustajansa asiantuntijalautakun-taan. Maisema-arkkitehdit voivat toimiaMRL:n tarkoittamana pääsuunnittelijanamonenlaisissa kohteissa, kuten ympäris-tön perusparannushankkeet ja ympäristö-vaikutuksiltaan suuret hankkeet, joissavarsinainen rakennus tai rakennelma onvaativuudeltaan vähäinen. Ko. erityissuun-nittelualan osalta taulukot tehtävien vaati-vuudesta ja suunnittelijan pätevyydestäovat tekeillä yhteistyössä Viherympäristö-liiton kanssa.

Lisätietoja pääsuunnittelijan pätevyy-den toteamisen käynnistymisestä antavatasiantuntijalautakunnan puheenjohtajaMarja Heikkilä-Kauppinen,puh. (09) 693 3866,sähköposti: [email protected] esittelijä Tuomo Sirkiä,puh. (09) 5844 48,sähköposti: [email protected] FISE:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund,puh. (09) 696 23620,sähköposti:[email protected].

Pääsuunnittelijan asiantuntijalautakunta:Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ryAsuntokiinteistö- ja rakennuttajaliittoASRA ryInsinööriliitto IL ryNeuvottelevat sähkösuunnittelijat NSS ry

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ryRakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL rySisustusarkkitehdit SIO rySuomen Arkkitehtiliitto ry SAFASuomen geoteknillinen yhdistys rySuomen Konsulttiyhdistys SNIL rySuomen LVI-Liitto, SuLVI rySuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL rySuomen toimitila- ja rakennuttajaliittoRAKLI ry

FISE:n taustajärjestöt:Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry*Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry*Rakennustarkastusyhdistys RTY ryRakennusteollisuuden KoulutuskeskusRATEKOSuomen Betoniyhdistys r.y. (BY)*Suomen geoteknillinen yhdistys ry (SGY)Suomen LVI-liitto, SuLVI ry*Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry*Teräsrakenneyhdistys ry (TRY)*Wood Focus Oy (WF)Insinööriliitto IL ryJulkisivuyhdistys ry (JSY)Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry*Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys r.y.VVS Föreningen i Finland rf (VSF)Suomen Arkkitehtiliitto ry SAFA*

* sihteerijärjestö

RAKENNUSPANKKI

FISE on saanut ympäristöministeriöltä teh-täväksi selvittää nk. Rakennuspankin pe-rustamista. Suuronnettomuustutkintalau-takunta on hallisortumiin liittyvään suosi-tukseen ehdottanut tällaisen rakennevir-heisiin perustuvan tietokannan perusta-mista. Tästä lähtökohdasta tehtävää onlaajennettu koskemaan kaikkea rakenta-mista rakennussuunnittelua (arkkitehtuuri)lukuunottamatta.

Alustavissa kaavailuissa on ajateltu jär-jestelmää, jossa virhe-esimerkit lähete-tään FISE:lle, joka toimittaa ne edelleensopivaksi katsomalleen arviointilautakun-nalle, joka käy ne läpi ja hyväksytyt esi-merkit sitten liitetään esim. netissä ole-vaan pankkiin. Tällä menettelyllä saadaanvaltakunnan paras asiantuntemus tarkas-tamaan esimerkit ja hyväksymään myösniihin liittyvät hyvän rakentamistavan mu-kaiset oikeat ratkaisut. Tämä on tärkeä jot-ta järjestelmä saavuttaisi riittävän arvos-tuksen. Esimerkit esitetään mahdollisim-man detaljitasolla ja puhtaasti tekniseltäkannalta ilman tapaukseen liittyviä tuote-nimiä tai osapuolia. Mukaan pyritään saa-maan ainakin toistuvimmat ja opettavai-simmat tapaukset.

Virhe-esimerkeistä tehdään ”kortteja”.Korttia kohti otetaan selvyyden vuoksi vainyksi asia, joten yhdestä esimerkkitapauk-sesta voi syntyä useitakin kortteja. Kortitkattavat kaikki rakentamisen osa-alueetrakennussuunnittelua lukuunottamatta.Esimerkkeihin liittyy aina myös kuvaus oi-keasta, hyvän rakentamistavan mukaises-ta ratkaisusta.

Vaikein asia on esimerkkiaineiston laa-dinta. Yksi reunaehto tulee siitä, ettei mil-lään rakennusalan organisaatiolla ole re-sursseja ruveta itse muokkaamaan tätä ai-neistoa. Yksi ajatus on ollut rajata aineistovain päteväksi todetun ulkopuolisen tar-kastajan raportteihin, nämähän tuotetaanrakennushankkeeseen ryhtyneen kustan-nuksella. Koko menettelyn kustannuksetvoidaan silloin pitää hyvin kohtuullisina.Tällä menettelyllä (yhdessä arviointilauta-kuntien valvonnan kanssa) voidaan var-mistaa selvitysten kohtuullinen laatu. Hy-vää materiaalia on myös olemassa suurim-pien paikkakuntien rakennusvalvonnoillaja ainakin Helsingin rakennusvalvontavi-rasto on myös jatkossa luvannut tuottaa

materiaalia pankkiin. Arviointilautakuntiatyöllistetään kohtuuttomasti jos kuka ta-hansa saa esittää virheitä arvioitaviksi.Jos taas vain tarkastajat saavat esittää ta-pauksia arvioitavaksi, voi olla ettei kaikkiaopettavaisia esimerkkejä saada FISE:n kä-sittelyyn. Erityisesti tuodaan esiin tapauk-sia, joihin liittyy turvallisuusriski.

Copyright tai vastuukysymyksissä ei lie-ne ongelmia. Rakennepiirustusten ja suun-nitelmien ei ole katsottu kuuluvan suoja-uksen piiriin ja FISE:n toiminnasta vastaasen hallitus. Virheet, joihin liittyy tunnis-tettavia tuotenimiä tai yhtiöitä, voivat ollahankalia.

FISE:n hallitus on asettanut työryhmänvalmistelemaan tietokantaa: Ismo Tawastja Jorma Puhto rakennetoimialan, RalfLindberg ja Klaus Söderlund FISE:n, SeppoPosti LVI-toimialan, Kauko Juutinen raken-nusvalvonnan ja Teppo Lehtinen ympäris-töministeriön edustajana.

Klaus Söderlund

BET0502 s88-89 16.6.2005, 19:4489

90 betoni 2 2005

.comILMOITTAJALUETTELO2 2005

Ilmoittaja: sivu

Finnsementti Oy 3. kansi

Harkkoryhmä 3

Interrock Oy 5

Lakan Betoni Oy 5

Lemminkäinen Oy 2. kansi

Lohja Rudus Oy 4. kansi

Metsähallitus Morenia 6

Oulu Architecture 4

Pielisen Betoni Oy 2

Pintos Oy 2

Tammet Oy 2

BETONINYHTEYSTIEDOT

PL 11 ( Unioninkatu 14, 2.krs )00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto(09) 69623624, 040 9003577

Kustannustoimittaja Sami Hotanen(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 3626

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä: Betonitieto Oy,Betoniyhdistys r.y. ja RT Betoniteollisuus -Betonikeskus ry sijaitsevat Unioninkatu14:n toisessa kerroksessa. Jokainen onajamassa omassa roolissaan ja yhteis-työssä betonirakentamisen asiaa.

Betonin mahdollisuuksista kertoo myössuunnittelijoille ja muille rakentamisenammattilaisille tarkoitettu tiloissa toimivabetonipintanäyttely, jossa esitellään mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelyta-poja. Näyttely on avoinna toimiston auki-oloaikoina 8.15 - 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09 - 6962 3624 [email protected]

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA-JA TUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palvelevatbetonista tietoa hakevia tahoja laajalti.Betoni.com -sivujen kehitys jatkuu. Kehit-tämisessä on erittäin tärkeänä lähtökohta-na palaute sivuihin tutustuneilta henkilöil-tä. Palautetta todella toivomme! Mitä tie-toa toivot betoni.com:sta löytyvän? Kerroehdotuksesi ja asiasi suoraan sähköpostit-se [email protected] tai kotisi-vuille sivukartan vieressä olevan Palaute-painikkeen kautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoiten Si-vukartta -painikkeen kautta. Siitä aukeaakerralla sivujen eri otsikot ja osiot. Valmis-tajatiedot löytyvät bannerista sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilastot.

Ja verkkosivujemme Keskustelupalstaodottaa aktiivista mielipiteenvaihtoa!

KLAUKKALAN KIRKOSTA JASEURAKUNTAKESKUKSESTA

Mikko Mannberg, arkkitehti SAFA TkL– Lassila Mannberg Arkkitehdit Oy:n toi-nen osakas 11/2001- 7/2004 ilmoittti Be-tonin toimitukseen seuraavat tarkentavattiedot liittyen Betoni 1/05 lehdessä jul-kaistuun Klaukkalan kirkko -artikkeliin:

Kilpailuvaihe, pääsuunnittelija:Anssi Lassila arkkitehti SAFAToteutussuunnittelu:Lassila Mannberg Arkkitehdit Oy (11/2001- 7/2004)/ Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy (8 - 11/2004).

UUSI PAROC eXtraENTISTÄJÄMÄKÄMPILÄMMÖNERISTESuomen lämmöneristeiden valmistaja Pa-roc tuo markkinoille uuden, entistä parem-man PAROC eXtra Vuorivillan.

Suuremman tiheytensä ansiosta PAROCeXtra -eristelevyt ovat tukevampia ja hel-pommin asennettavia. Lisäksi tiheämpimateriaali sitoo ilmaa tehokkaammin pai-koilleen ja eristää näin ollen entistä pa-remmin lämpöä. Jämäkkä tuote ei myös-kään menetä asennettaessa muotoaan,eikä valu tai painu rakenteissa. Se täyttääeristetilan tehokkaammin.

Vuorivilla on ainoa eristevilla, joka eiime ilmasta kosteutta talvellakaan. PAROCeXtra pysyy kuivana, vaikka ympäröivän il-man kosteusprosentti olisi lähes sata.Myös palonkestävyydeltään uusi PAROCeXtra on kiitettävä: luonnonkivestä kuidu-tettu materiaali kestää sulamatta noin1000 asteen kuumuuden, joten se auttaaosastoimaan tulen ja antaa ihmisille lisääpelastautumisaikaa. Tiheäkuituisena seestää myös palokaasujen etenemistä.

PAROC eXtran yleisimmin käytetty levy-pituus on suunniteltu niin, että jo kaksi le-vyä riittää tyypillisen seinäkorkeuden eris-tämiseen. Sekä asentajien työ että eristys-pinnan saumat vähenevät.

.com

BET0502 s90 16.6.2005, 19:3290

Documents

Betoni 2 2005