Betoni 3 2008

betoni 3 20082

3 2008

BET0803_Kansi 23.10.2008, 15:152

betoni 3 2008 1

3 2008SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 78. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverAatamin puraisu -veistos Jyväskylässä.Kuvataiteilija Marja Kolu. 2007.Kuva: Martti Kapanen

PÄÄKIRJOITUS – PrefacePIHAAN JA YMPÄRISTÖÖN KANNATTAA INVESTOIDA 9Seppo Närhi – Courtyard and its surroundings are worth investing in

UUSI JULKINEN, PUOLIJULKINEN JA YKSITYINEN KAUPUNKIPIHA – ESIMERKKINÄ HELSINGIN ARABIANRANTA 10Ulla-Kirsti Junttila, Hanna Pikkarainen – New public, semi-public and private urban courtyard

ARABIANRANNAN LAITURIT OVAT MUISTUMAA MENNEESTÄ 16Maritta Koivisto – Piers in Arabianranta are a flashback of the past

AARREPUISTO HELSINGISSÄ – VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2008, 20KUNNIAMAINTA ELÄINTARHAN SKEITTIPUISTOLLESirkka Saarinen – Environmental structure of the year 2008 – winners found in Helsinki– AARREPUISTO, HELSINKI – Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 23– SKEITTIPUISTO MICROPOLIS, HELSINKI – Maritta Koivisto 25

PIHARAKENTAMINEN KIINNOSTAA ERITTÄIN PALJON – PIHAAN HALUTAAN ETENKIN KOTIMAISTA KIVEÄ 29Maritta Koivisto

LUTAKONPUISTO, JYVÄSKYLÄ 30Yrjö Ala-Heikkilä – Lutakonpuisto park in Jyväskylä

MARJA KOLUN TEOKSISSA BETONI SAA MOSAIIKKILASISEN PINNAN 34Maritta Koivisto – Marja Kolu designs concrete works of art with a glass mosaic surface

BETONIPENKKEJÄ KOTKAN KESKUSTAAN 38Heikki Laaksonen – Concrete benches in Kotka town centre

”TORVI JA SEN TÖRÄYS” 42Maritta Koivisto – The blow of the horn

HERKKÄ HAUTAKIVI BETONISTA 45Sirkka Saarinen – Affectuous concrete tombstone

MIELEN MAISEMIA MELUESTEESSÄ 46Ulla Loukkaanhuhta, Kari Nyrhinen – Noise barrier reflects landscapes of the mind

TALO USEALLE SUKUPOLVELLE BERLIINISSÄ 50Tarja Nurmi – A house for several generations

ELEMENTTIRAKENTEINEN PYSÄKÖINTILAITOS 56Olli Aho – Parking garage of prefabricated construction– OPTIMAALINEN PYSÄKÖINTITALO TUOTEOSAKAUPPANA – Leena-Kaisa Simola 58– HELSINKI-VANTAAN PYSÄKÖINTITALO P3 KAKSINKERTAISTAA PAIKOITUSTILANSA – Leena-Kaisa Simola 62

ÖREKILSSILTA E6-VALTATIELLÄ 68Petri Mannonen – Örekils Bridge on European route E6

VAINOTTUJEN VÄHEMMISTÖJEN MUISTOMERKKI BERLIINISSÄ 71Tarja Nurmi – Memorial to gay holocaust victims

KUITUBETONIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY RAKENTEISSA – JOPA KANTAVISSA RAKENTEISSA 72Pentti Lumme – Use of fibre concrete in structures increases

KAUPPAKESKUKSEEN KUITUBETONILATTIOITA 78Petri Mannonen – Fibre concrete floors in a shopping mall

KLORIDIEN TUNKEUTUMISEN PIENENTÄMINEN BETONIIN 82Liisa Salparanta, Hannele Kuosa – Decreasing chloride penetration into concrete

BETONIELEMENTTILIITOKSET JA -ASENNUS 88Arto Suikka – Erection and jointing of precast concrete elements

TYÖTURVALLISUUSKAMPANJAN TAVOITE: 93VUONNA 2015 SUOMESSA MAAILMAN TURVALLISIN BETONITEOLLISUUSOlli Hämäläinen – Concrete industry launches a safety campaign

ELEMENTTIVESITORNIT – SUOMALAINEN ERIKOISUUS 94Petri Janhunen – Water towers built of precast elements are a Finnish speciality

HENKILÖKUVASSA – JORMA PUHTO 100Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 102

BET0803 s 01 Sisalto 23.10.2008, 13:261

3 2008 9

Asenteemme muuttuvat ymmärryksen ja tiedon kas-vaessa. Hiljattain valmistuneen Kiviteollisuusliittory:n, Rakennustuoteteollisuus RTT ry – Betonikes-kuksen ja Viheraluerakentajat ry:n teettämän tutki-muksen mukaan 98 prosenttia omakotitalon omista-jista on sitä mieltä, että hyvin rakennettu piha lisääasumisviihtyisyyttä ja 99 prosentin mielestä se lisääkiinteistön arvoa.

Kanadassa tehdyissä tutkimuksissa on kiinteis-tökauppojen perusteella laskettu tarkalleen, mon-tako prosenttia eri pihan elementit nostavat kiin-teistön jälleenmyyntiarvoa. Mitä enemmän kasvilli-suutta, kivirakenteita ja puurakenteita sitä enem-män kiinteistöstä saa rahaa. Kiinteistöä myytäessäpihan eri elementeille lasketaan arvo, joka lisätäänkaupan hintaan.

Kasvillisuudella on monenlaista merkitystä jajopa ikkunanäkymällä on vaikutusta ihmisen viihty-vyyteen. Jos työhuoneen ikkunasta on näkymä kas-villisuuteen, se rauhoittaa. Lisäksi kasvit puhdista-vat ilmaa, tuottavat happea, viilentävät ilmaa sekälisäävät ympäristön monimuotoisuutta.

PIHAAN JA YMPÄRISTÖÖN KANNATTAA INVESTOIDA

Monissa maissa kiinteistön lähiympäristö onmyyntivaltti, jonka avulla alueen kiinteistöjä myy-dään tai vuokrataan. Viihtyisä ympäristö luo myön-teisen leiman, alueesta tulee haluttu. Tämä takaamahdollisuuden periä korkeampaa vuokraa tai kor-keampaa myyntihintaa.

Hyvin rakennettu ympäristö syntyy eri ammatti-kuntien sujuvalla yhteistyöllä. Rakennuksen suun-nittelijan ja ympäristönsuunnittelijan vuoropuhelunäkyy sopusuhtaisena ja tasapainoisena lopputu-loksena; rakennuksen värit, muodot, materiaalittoistuvat ulkoympäristössä. Toiminnot ohjautuvatluonteviin paikkoihin.

Hyvä suunnitelma luo pohjan onnistuneelle ra-kentamiselle. Taitava rakentaja toteuttaa suunnit-telijan näkemyksen.

Myös pihan suunnittelussa, toteutuksessa ja hoi-dossa on perusteltua käyttää rakennusalan erikois-osaajia, alan koulutuksen saaneita ammattilaisia.

Ympäristön ylläpidossa ei pidä säästää. Inves-tointi menee muutamassa vuodessa hukkaan, joshoito on ammattitaidoton.

Hyvin suunniteltu, toteutettu ja hoidettu kiinteis-tön piha ja ympäristö lisäävät viihtyvyyttä, kiinteis-tön arvoa, muista arvoista puhumattakaan.

Seppo NärhiToiminnanjohtajaViheraluerakentajat ry

Our attitudes are changing as our understanding andknowledge increase. The survey recently conducted bythe Finnish Natural Stone Association, the Associationof Finnish Concrete Product Industries RTT and the Fin-nish Landscaping Contractors Association showed thatin the opinion of 98% of homeowners a well-built courty-ard increases living comfort and 99% feel it increasesthe value of the property.

In studies carried out in Canada, calculations havebeen performed on the basis of realised property transac-tions on how much exactly the various elements of acourtyard increase the resale value of the property. Whena property is put on the market, the different courtyardelements are valued and this value is added in the priceof the property.

Plantation is significant in many ways and even theviews through the windows affect the living comfort. Aview of plants through the study window has a calmingeffect.

In many countries the immediate surroundings of theproperty provide a competitive edge when properties aresold or rented. A pleasant environment creates a favou-

rable image, which increases the attraction of the area tobuyers.

A well-built environment requires smooth cooperationbetween many trades. The dialogue between the buildingdesigner and the landscape designer translates into acompatible and balanced end result; the colours, shapesand materials of the building are repeated in the outdoorenvironment. Functions are placed in natural locations.

A good plan creates the foundation for good building.A skilful builder turns the designer’s idea into reality.

Penny-pinching on the maintenance of the environ-ment is not a good idea. The investment is wasted in justa few years unless it is correctly maintained.

Good planning, implementation and maintenance ofthe courtyard and the surroundings increase living com-fort and the value of the property, not to mention othervalues.

Seppo NärhiGeneral ManagerFinnish Landscaping ContractorsAssociation

COURTYARD AND ITS SURROUNDINGS ARE WORTH INVESTING IN

HB-B

e to n

iteo l

lisu u

s Oy

PÄÄKIRJOITUS – Preface

BET0803 s 09 Paakkari 23.10.2008, 13:279

3 200810

UUSI JULKINEN, PUOLIJULKINEN JA YKSITYINEN KAUPUNKIPIHA– ESIMERKKINÄ HELSINGIN ARABIANRANTA

Ulla-Kirsti Junttila, taiteen lisensiaatti, Sito OyHanna Pikkarainen, arkkitehti SAFA, Arabianrannan asukas

Pihan merkitys ja luonne ovat vaihdelleet kaupun-geissa eri aikoina kulloistenkin arvojen ja suunnit-teluihanteiden mukaan. Kaupunkirakenteen tiivis-tyessä umpikorttelien pihat supistuivat 1900-luvunalkupuolella ahtaiksi huoltopihoiksi, joiden kuvaaleimasivat vähitellen lisääntyvät roska-astioiden ri-vit ja pysäköidyt autot. Funktionalismin myötä ihan-teeksi muodostuivat 1950-luvulta alkaen väljät lä-hiöpihat, jotka liittyivät toisiinsa ja ympäröiväänluonnonympäristöön ilman selkeitä rajoja. 1980-lu-vulla tonttien koon taas pienentyessä ja suunnitte-luihanteiden muuttuessa umpikortteleita suosiviksipihat alkoivat muuttua sokkeloisiksi labyrinteiksi,joissa risteilivät massaistutusten reunustamat be-tonikivetyt käytävät ja pienet leikkialueet keinu-eläimineen.

Puutarhakaupunki-ihanteet toteutuivat Suo-messa vain hyvin pienillä alueilla ja kerrostalopi-hojen toiminnallinen ja esteettinen suunnittelu onollut Suomessa varsin vähäistä. 1950-60-lukujenlähiöissä pihojen ihanteet perustuivat terveelli-syyteen ja turvallisuuteen, josta suurten ikäluokki-en lapset saivat nauttia lähes luonnontilaisillapiha-alueilla virikkeinään usein vain Arava-määrä-ysten mukaiset hiekkalaatikot ja keinut. Pihojenkoon pienentyessä hiekkalaatikko ja keinu jäivät,mutta laajat piha-alueet ja yhteys ympäröiväänluontoon katosivat.

Kerrostalopihojen suunnitteluun on alettu kiin-nittää laajemmin huomiota vasta 1990-luvulla ym-päristösuunnittelun arvostuksen ja rakennetunympäristön laatuvaatimusten noustua yleisestikaupungeissa. Pihojen suunnittelusta vastaavatyhä useammin ammattisuunnittelijat ja se perus-tuu pihojen erilaisiin toiminnallisiin ja esteettisiinvaatimuksiin. Tulokset alkavat näkyä myös käytän-nön toteutuksessa. Erityisen selvästi pihasuunnit-telun muuttuneet ihanteet näkyvät Helsingin Ara-bianrannan asuinalueilla, jossa yhdistyvät perin-teisen suljetun kaupunkipihan ja väljän lähiöpihanparhaat piirteet.

1Arabianrannan kaavassa on määritelty yhteispihat, jotkaavautuvat Vanhankaupunginlahdelle ja liittyvät tonttienrajassa julkiseen kevyen liikenteen raittiin ja rantapuis-toon.1

BET0803 s 10-15 Arabianranta 23.10.2008, 13:2910

3 2008 11

ARABIANRANNASSA PIHAT JA PUISTOTMUODOSTAVAT JULKISESTA YKSITYISEENMUUTTUVAN TILASARJANArabianrannan kadut ovat pääosin kantakaupunki-maisia, selkeästi rakennusten rajaamia, perintei-siä katutiloja. Asuintalot liittyvät katualueisiinsuoraan tai hyvin tiukasti rajattujen etupihojenkautta niin, että katutilan ilme säilyy tiiviinä ja kau-punkimaisena. Asuinkortteleiden sisäpihat ovatuseiden kiinteistöjen suuria yhteispihoja, jotkaavautuvat viuhkamaisesti rantaa kohti liittyenluontevasti aluetta kiertävään kevyen liikenteenväylään ja rantapuistoon.

Väljillä ja puistomaisesti toteutetuilla pihoillayhdistyvät julkinen, puolijulkinen ja jopa täysinyksityinen kiinnostavalla ja onnistuneella tavalla.Pihat ja puistot muodostavat julkisesta yksityi-seen muuttuvan tilasarjan. Kiilamaisesti kortteli-en sisäosiin kapenevat yhteispihat liittyvät raken-nusten sivuilla paikoin yksityisiin maantasopar-vekkeisiin ja saavat intiimimmän luonteen sitämukaan, mitä kauemmas rantapuistosta ja pi-demmälle kiilan kärkeen edetään. Keskiosaan tul-taessa piha-alue väljenee ja saa julkisemmanluonteen. Pihojen keskiosaan sijoittuvat yhteis-käytössä olevat leikkivälineet ja kalusteet jausein lähes huomaamatta yhteispihat liittyvätrannan julkiseen puistoalueeseen. Pihojen läpikulkee polveileva, rannan suuntainen kävelyreitti,jonka ympäristö on luonteeltaan puolijulkista.

Pihareitit ovat asukkaiden läpikulku- ja kohtaa-mispaikkoja koiraa ulkoiluttaessa tai lenkille läh-dettäessä. Ihmiset tuntevat naapurinsa, on muu-tettu samaan aikaan rakennuksen valmistuttua tailapset käyvät samaa koulua. Huoneistokohtaisetpihaterassit liittyvät puolijulkisiin yhteispihoihin jaluovat niille omalta osaltaan toimintaa ja elävyyt-tä. Pihojen tunnelmassa on jotain miellyttävänvanhanaikaista ja sosiaalinen kontrolli toimii kuinpienessä kylässä.

2, 3Pihasuunnittelun muuttuneet ihanteet näkyvät Arabian-rannan asuinalueilla, jossa yhdistyvät perinteisen sulje-tun kaupunkipihan ja väljän lähiöpihan parhaat piirteet.

3

2

Artikkelin valokuvat: Ulla-Kirsti Junttila ja Hanna Pikkarainen


3 200812

Yhteispihat ovat sopivasti erihenkisiä ja Arabi-anrannan lapset liikkuvat leikkimään leikkejäänpihasta toiseen tai päätyvät lopulta puistoon jarantakiville. Suurimmilla pihoilla on riittävästi vä-limatkaa lasten leikkipaikkojen ja muun oleskelunvälillä. Lapset, joita Arabiassa on paljon, ovat pi-hojen pääkäyttäjiä. Lasten lisäksi äitien ja isienarmeija seisoo leikkipaikan laidalla lauantai- jasunnuntaiaamuisin.

ETUPIHAT OVAT ARKKITEHTUURILTAANJA MATERIAALEILTAAN JULKISIVUJENJATKEITASuunnittelun ja materiaalien käytön suhteen ka-tuun liittyvät julkiset etupihat poikkeavat selvästiluonteeltaan puolijulkisista yhteispihoista. Edus-tapihojen käsittely on kiinteistökohtaista ja senlaatutaso vaihtelee. Etupihat on selvästi nähtyjulkisivujen jatkeina ja niiden materiaalit ja laatu-taso heijastavat kunkin rakennuksen ominaispiir-teitä ja laatua. Etupihoja leimaavat kovat päällys-teet, asfaltti, betonikivi ja valubetoni, joskus jopaluonnonkivi.

Rakennusten selkeästi rajaamien yhteispihojenyleisilme määräytyy suurelta osin pihoja ympäröi-vän arkkitehtuurin mukaan. Pihat ovat yleensämaanvaraisia. Ne ovat yleisesti ilmeeltään hyvinvihreitä ja niitä leimaavat loivasti rantaan päin las-kevat nurmialueet. Suljetut pihatilat avautuvatetelään ja liittyvät suoraan avoimeen Arabianran-nan rantapuistoon ja Vanhankaupunginlahden ran-taan. Etelään avautuvat näkymäsektorit antavatmuilta osin suljetuille pihatiloille avaruutta ja va-loa. Valitettavasti osalle pihoista on jouduttu tuo-maan pysäköintiä, joka muuttaa osittain pihanluonteen.

4

5

4, 5Arabianrannan asuintalot liittyvät katualueisiin hyvin tiu-kasti rajattujen etupihojen kautta niin, että katutilan ilmesäilyy tiiviinä ja kaupunkimaisena.


3 2008 13

6, 7, 8Pihat ja puistot muodostavat julkisesta yksityiseen muut-tuvan tilasarjan. Väljillä ja puistomaisesti toteutetuilla pi-hoilla yhdistyvät julkinen, puolijulkinen ja yksityinen.

6

7

8


3 200814

Pihakäytävillä, oleskelutiloissa ja leikkialueillakäytetyt materiaalit ovat pääosin pehmeitä sora-ja puupäällysteitä. Vakiotyyppiset kalusteryhmätja leikkivälineet mahdollistavat sekä lasten ettäaikuisten vapaa-ajan toiminnat pihojen keskiosas-sa ja erilaiset taide-elementit tuovat pihoille oma-leimaisuutta ja yllätyksellisyyttä. Pihoilla ei olekäytetty mitään erikoisia ja kalliita materiaaleja,eivätkä niiden rakentamisen laatutaso ja materi-aalit vastaa ympäröivien rakennusten korkeaa laa-tutasoa ja materiaaleja, mutta silti pihat tuntuvatjopa ylellisiltä. Hyvä suunnittelu ja riittävä väljyysluovat ylellisyyttä, jota nykyajan kerrostalopihoillatapaa hyvin harvoin.

TAIDE MUKANA RAKENNUKSISSA JAYHTEISPIHOILLAArabianrannassa on selvästi näkyvissä myös tai-teen merkitys ympäristön laatutekijänä. Yksittäisi-nä teoksina suhteellisen vaatimattomatkin taide-elementit tuovat yhteispihoille omaleimaisuutta jakiinnostavuutta. Taidetta ei ole nostettu jalustalle,vaan se liittyy Arabianrannassa hyvin luontevastimuuhun rakentamiseen niin rakennuksissa kuin pi-hoillakin ilman erityistä korostamista. Yhteispi-hoille luonteenomainen kodikkuus ja ihmislähei-nen mittakaava sekä taiteen käyttö ympäristönluonnollisena osana jatkuvat Kai Franckin kadullaja Vanhankaupunginlahden rantapuistossa. Yhdes-sä korttelialueiden kanssa ne muodostavat kiin-nostavan ja elävän kokonaisuuden, jossa asukkaatja vieraat viihtyvät.

9Pihojen läpi kulkee rannan suuntainen kävelyreitti, jokaon asukkaiden läpikulku- ja kohtaamispaikka koiraa ul-koiluttaessa tai lenkille lähdettäessä.

10Yhteispihat ovat erihenkisiä ja lapset liikkuvat leikki-mään pihasta toiseen. Suurilla pihoilla on riittävästi väli-matkaa leikkipaikkojen ja muun oleskelun välillä.

9

10

ARABIANRANNAN TAIDEKONSEPTIHelsingin kaupunki asetti Arabianrannan rakennuttajillealueen rakentamisen alkaessa (vuonna 2000) velvoituk-sen käyttää 1-2 % rakentamiskustannuksista taiteelli-seen yhteistyöhön. Jo kilpailusuunnitteluvaiheen ehdo-tuksien tulee sisältää myös ajatuksia projektiin liittyvästätaiteesta. Arkkitehtien ja taitelijoiden yhteistyönä nämäehdotukset kehitetään lopullisiksi teoksiksi. Taiteen to-teutus sovitetaan rakentamisen rytmiin.

Taideteokset Arabianrannan pohjoisosassa sijaitsevatsuurimmaksi osaksi sisäänkäynneissä ja porraskäytävis-sä. Tämän konseptin ansiosta alueen kaikki sisäänkäynnitovat erilaisia ja ne tekevät asukkaiden kotiintulosta elä-myksen. Taidetta on lisäksi kaikilla yhteispihoilla ja jois-sakin tapauksissa myös rakennuksien julkisivuilla.

Yhteispihat liittyvät toisiinsa kävelyreitin avulla ja niil-le annettujen erilaisten teemojen - heijastus, aistit, liike,kasvu ja hiljaisuus - pyritään pihojen erilaisiin tunnelmiinja toiminnan mahdollisuuksiin. Teemat sisältävät ajatuk-sen siitä, että pihojen taide voi olla muutakin kuin visuaa-lista taidetta ja näin voitaisiin huomioida alueen näkö-vammaiset, lapset ja nuoret.

Tämä konsepti edellyttää pihojen suunnittelua, jossataide yhdessä leikkivälineiden ja muun pihasuunnittelunkanssa muodostaa viimeistellyn kokonaisuuden. Ulkoti-laan tuleva taide edellyttää esteettisten vaatimusten li-säksi, että se täyttää kaikki turvallisuusvaatimukset jaettä teoksen materiaali myös kestää ankaratkin sääolo-suhteet.


3 2008 15

11Pihakäytävillä, oleskelutiloissa ja leikkialueilla käytetytmateriaalit ovat pääosin pehmeitä sora- ja puupäällyste-itä. Laatutaso ja materiaalit eivät vastaa ympäröivien ra-kennusten laatutasoa ja materiaaleja, mutta pihat toimi-vat ja ovat viihtyisiä.

12Arabianrannassa on selvästi näkyvissä taiteen merkitysympäristön laatutekijänä. Taidetta ei ole nostettu jalus-talle, vaan se liittyy hyvin luontevasti muuhun rakentami-seen rakennuksissa ja pihoilla.

11

12

NEW PUBLIC, SEMI-PUBLIC AND PRIVATE URBANCOURTYARD

The design of apartment building courtyards did not at-tract much attention until the 1990 s, when the apprecia-tion of environmental planning increased and stricterquality requirements were set for the urban built-up envi-ronments in general. Courtyards are now increasingly of-ten designed by professional designers and the variousfunctional and aesthetic aspects of courtyards are takeninto consideration. The results are beginning to be seen inthe practical implementation, as well. The new ideals ofcourtyard design are reflected in the residential areas ofArabianranta in Helsinki, where the best features of thetraditional enclosed urban courtyards and spacious subur-ban courtyards are brought together.

Most of the streets in Arabianranta are traditionaldowntown street spaces, clearly bordered by buildings.The residential buildings stand directly on the street orare separated from the street by tightly delimited frontcourtyards. Internal courtyards in the residential townblocks serve as common courtyards of several large prop-erties and open up like fans toward the shore, joining theencircling pedestrian and bicycle roads and the shore parkin a natural way.

The spacious courtyards built like parks combine pub-lic, semi-public and even completely private features inan interesting and successful manner. The courtyards andthe parks create a series of spaces that evolves from pub-lic into private. The common courtyards are on the side ofthe buildings at some points part of the ground patios andbecome the more private in character the further awayfrom the shore park and toward the top of the wedge theyare located. In the middle part the courtyard area is moreexpansive and public in nature, and the playsets and gar-den furniture designed for common use are placed inthese areas. The common courtyards often join the publicshore park area almost unintentionally. A winding pedes-trian path, which follows the shoreline runs through thecourtyards and can be described as a semi-public environ-ment.

The character of the public front courtyards, which arelinked with the streets through design and material choic-es, differs from the semi-public common courtyards. Theyare specific to the building in question and of varyingquality level. The front courtyards are continuations of thefaçade and their materials and quality level reflect thespecific characteristics and quality of each building. Fea-tures commonly found in front courtyards include hardpaving, asphalt, concrete stone and poured concrete,sometimes even natural stone.

The general appearance of common courtyards clearlybordered by buildings is determined on the basis of thesurrounding architecture. Most of the courtyards are onground level, very green and characterised by lawn areasthat slope gently toward the shore. The materials used in

the courtyard walk-paths, assembly areas and play areasare mainly soft, such as gravel and wood. Standard gar-den furniture and playsets invite both children and adultsto spend time in the central parts of the courtyards, whilevarious artistic elements render them unique and surpris-ing features. Good design and sufficient space create aluxurious feeling, which is seldom found in modern apart-ment building courtyards.


3 200816

ARABIANRANNAN LAITURIT OVAT MUISTUMAA MENNEESTÄ

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

1

2 3

1Laiturien sijainti Helsingin Arabianrannan rantapuistossa.

2Samuli Naamanka

3Jan Pesonen

Yksi Helsingin Arabianrannan asuntoalueen ranta-puiston uusista taide-elämyksistä on ”Laiturit” -ym-päristötaideteos, joka asennettiin paikalleen ke-väällä 2008. Teoksen tehneen Arba-ryhmän takaalöytyvät nimet Samuli Naamanka, Jan Pesonen jaMerja Salonen. Kolmikko toteutti Arabianrannanrantapuistoon kolme 18-metristä laituria betonista.

Laiturit -teos on muistumaa rantojen vanhoistalaitureista ja aallonmurtajista. Rantaviivan muutostuo muistumia vanhoista laitureista niiden alkupe-räisille paikoille. Laiturit viestittävät vanhaan ran-taan liittyvää tunnelmaa: merelle lähtemistä ja saa-pumista. Ympäristötaideteos, joka on sekä visuaali-nen elämys että mukava istuskelupaikka. Nämä uu-det paikat antavat taustan erilaisille toiminnoillekuten oleskelulle, kohtaamisille, leikille ja vaikkaauringonotolle. Laitureiden muoto, mittasuhteet jamateriaali yhdistävät paikkoja keskenään ja luovatniistä yhtenäisen teoksen.

Jokainen arbalainen teki teokseen oman nimik-

kolaiturinsa. Kuvataiteilija Merja Salosen laiturivalettiin Parman Forssan tehtaalla lokakuussa2007. Salosen laiturissa näkyvät lapsuusmuistonamummolan järven hiekkapohjan aaltokuviot. Hänmuotoili laiturin pintamuotojen reliefin savestapeilikuvana valukehikon pohjalle. Käsin tehtävätyö vei kolme 12-tuntista työpäivää, vaikka paikal-la oli kaksi avustajaa levittämässä kehikon pohjal-le savea muotoiltavaksi.

Kun Salonen oli muotoillut pinnan, sille levitet-tiin pintahidastinainetta. Valun kuivuttua päällim-mäinen kerros pestiin pois, jolloin pinnasta tuli kar-hea. Näin materiaali paitsi näyttää, myös tuntuuhiekalta.

”Materiaalina betoni ottaa halutun muodon hel-posti. Siitä saa tehtyä veistoksellisia elementtejä jatilallisia kokonaisuuksia. Betoni muokkautuu erilai-siin paikkoihin joustavasti, sillä voi tehdä taidettahuoletta myös ulkotiloihin täällä pohjoisessakin”,Salonen kertoo Parman asiakaslehden haastatte-lussa (2-2008).

LAITURIT

Sijainti: Arabianrannanrantapuisto, Helsinki

Rakennuttaja /tilaaja: Helsingin kaupunki, Helsinginkaupungin rakennusvirasto

Rakennusaika: 2007 - 2008Maisema-arkkitehti-suunnittelu: Maisemasuunnittelu

HemgårdLaiturien suunnittelu: Arba -ryhmä;

Samuli Naamanka,Jan Pesonen & Merja Salonen

Elementtien valmistaja: Parma Oy, Forssan tehdas

Taik

Parm

a Oy

/ Ar

i Kak

kine

n

BET0803 s 16-19 Arabianlai 23.10.2008, 13:3216

3 2008 17

4

4, 5, 6Merja Salosen laiturissa näkyvät lapsuusmuistona mum-molan järven hiekkapohjan aaltokuviot. Laiturin pinta-muotojen reliefin Salonen muotoili käsin savesta. Beto-nin pintaan on käytetty pintahidastinainetta ja valmispinta on vesipesty, jolloin pinnasta saatiin karhea. Näinmateriaali paitsi näyttää, myös tuntuu hiekalta.

5

6

Parm

a Oy

/ Ar

i Kak

kine

n

Parm

a Oy

/ Ar

i Kak

kine

nM

aritt

a Ko

ivis

to

Maritta Koivisto

BET0803 s 16-19 Arabianlai 23.10.2008, 13:3217

3 200818

7

8

Jan Pesosen laiturin kuvio muistuttaa ahtojää-lohkareita. Betonisen laiturin sileään pintaan ontehty uria, jotka kuvaavat jäälohkareita. Keltaisellakiviaineksella ja väripigmentillä on saatu betonilai-turiin lämmin sävy. Betonin pinta on lopuksi hieno-pesty samettimaisen sileäksi.

Samuli Naamangan laituriteos sijaitsee AsuntoOy Helsingin Arabianvillojen edustalla. Laiturit -teokset toistavat teemoissaan kuva-aiheita ja väriäsuoraan ympäristöstä. Naamangan laiturissa vaah-teranlehti -kuvio seikkailee pinnassa ja laiturin tur-koosin sävy peilaa vaihtelevaa taivaan sineä. Teoson toteutettu väribetoniin Naamangan kehittämäl-lä graafinen betoni -menetelmällä. Kuvio on saatukolmiulotteiseksi ja ilmeikkääksi betonin pinnanpesusyvyyden ja sileän pinnan vaihteluilla.

7, 8Jan Pesosen laiturin kuvio muistuttaa ahtojäälohkareita.Betonisen laiturin hienopestyyn betonipintaan on tehtyuria, jotka kuvaavat jäälohkareita.

Mar

itta

Koiv

isto

Sam

u li N

a am

a nka

PIERS IN ARABIANRANTA ARE A FLASHBACKOF THE PAST

One of the new art experiences in the Arabianranta resi-dential estate in Helsinki is the work of environmental artcalled “Piers”. The work was realised by the Arba team,which consisted of Samuli Naamanka, Jan Pesonen andMerja Salonen. The three artists produced three 18-metrelong concrete piers in the shore area of Arabianranta.

The “Piers” are a flashback of the old piers and break-waters on the shores. A work of environmental art, whichis both a visual experience and a comfortable sittingdown place, and creates an atmosphere of seafarers’ fair-wells and arrivals.

Every member of the Arba team realised one pier. Mer-ja Salonen’s pier was poured at Parma’s Forssa factory inOctober 2007. She shaped the concrete into the wavy pat-terns she remembered seeing as a child at the sand bot-tom of the lake in her grandmother’s home. The grooveson the smooth surface of the yellow dyed concrete pierdesigned by Jan Pesonen depict blocks of ice, while Sa-muli Naamanka’s pier repeats a maple leaf pattern on theturquoise concrete, which reflects the blue skies. Thiswork was realised in dyed concrete using the graphic conc-rete method developed by Naamanka himself.

BET0803 s 16-19 Arabianlai 23.10.2008, 13:3218

3 2008 19

9

10

11

9, 10, 11Samuli Naamangan laituriteos sijaitsee Asunto Oy Hel-singin Arabianvillojen edustalla. Laiturissa vaahteranleh-ti -kuvio peilautuu pinnassa ja laiturin turkoosin sävy pei-laa vaihtelevaa taivaan sineä. Teos on toteutettu väribe-toniin Naamangan kehittämällä graafinen betoni -mene-telmällä.

Maritta Koivisto

Mar

itta

Koiv

isto

Sam

uli N

aam

anka

BET0803 s 16-19 Arabianlai 23.10.2008, 13:3219

3 200820

AARREPUISTO HELSINGISSÄ VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2008

– KUNNIAMAININTA ELÄINTARHAN SKEITTIPUISTOLLE

1

Sirkka Saarinen, toimittaja

Vuoden 2008 Ympäristörakenne -kilpailun voittajaon Aarrepuisto Helsingin Mellunkylässä. Se onerinomainen esimerkki korkeatasoisesta viher- jaympäristörakentamisesta keskustan ulkopuolel-la. Kunniamaininnan kilpailussa sai niin ikään Hel-singissä sijaitseva Eläintarhan skeittipuisto.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitonvuosittain järjestämän kilpailun tulokset julkistet-tiin 26.9.2008 Helsingissä. Kilpailussa myönnettiinkunniakirjat palkittujen kohteiden rakennuttajillesekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimminmukana olleille tahoille.

Voittajakohteen kunniakirjat saivat rakennuttajaHelsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puis-to-osasto, suunnittelija Maisema-arkkitehtitoimis-to Näkymä Oy ja rakentajat Helsingin kaupungin ra-kennusviraston ympäristötuotanto-osaston itäinenviheryksikkö ja Lemminkäinen Betonituote Oy.

Eläintarhan Micropolis -skeittipuistosta kunnia-kirjalla palkittiin rakennuttaja ja tilaajat Helsinginkaupungin liikuntavirasto, rakennusviraston katu- japuisto-osasto sekä nuorisoasiainkeskus, suunnitte-lija maisema-arkkitehti yo ja skeittari Janne Saarioja urakoitsija Rakennustaito Hirvonen Oy.

SALAINEN JULKINEN PUUTARHATuomaristo luonnehtii Aarrepuistoa keitaaksi jasalaiseksi puutarhaksi keskellä itähelsinkiläistäkerrostaloaluetta. Puiston perusparannussuunni-telmassa on hyödynnetty taitavasti paikalla virtaa-va luonnonpuro sekä vaihtelevat maastomuodot.Puiston luonnonkivirakenteet ja sillat täydentäväthienosti intiimin kokonaisuuden.

Aarrepuistoon ei tarvitse erikseen hakeutua,vaan se sijoittuu luontevaksi osaksi alueen kevy-enliikenteen kulkureitistöä. Tuomariston mukaanpuiston hoidetut ja hallitusti luonnontilaiset alu-eet sopivat saumattomasti yhteen, häiritseviä ra-joja niiden välille ei synny. Puiston kasvimaailmaon poikkeuksellisen rikas; asiantuntevasti valitutkasvit tuovat elämyksiä läpi koko kasvukauden.Tietoa puiston kasvilajeista saa erillisistä esittely-tauluista.

Puiston näköalatasanteella on oleskelupaikkapenkkeineen. Sieltä näkyvät puron yli kaartuvat vii-si siltaa. Alas laaksoon lammelle johtaa graniitti-portaat. Graniittinen tukimuuri loiventaa rinnettä.

URBAN-HANKEAarrepuiston rakentamiseen saatiin varat kaupun-gin lähiörahastosta. Puisto oli Urban-hanke, mikäedellytti suunnittelulta ympäristökasvatuksellistaja asukaslähtöistä otetta. Yhteistyötä tehtiin päivä-kodin, ala-asteen ja nuorisotalon sekä taloyhtiöidenja asukkaiden kanssa. Asukkaiden kiinnostusta onherätelty kummipuistotoimintaan istutustalkoilla japuistokävelyillä.

Tuomaristo nosti Aarrepuiston erinomaiseksiesimerkiksi siitä, että korkeatasoista ympäristöra-kentamista tulisi tehdä myös muualla kuin keskus-tan paraatipaikoilla. Samalla tuomaristo muistut-taa, että kunnossapito on kiinteä osa korkeatasois-ta ympäristörakentamista. Esimerkiksi Aarrepuis-tossa lasten omatoimiset kivityöleikit ovat syöneetpäällystettyjen käytävien reunoja ja siihen pitäisikunnossapidossa löytää hyviä ratkaisuja.

Aarrepuiston kunnostamisen yhteydessä alueel-ta kaadettiin toistasataa vanhaa suurta kuusta.Turvallisuusriskiksi tulleiden puiden kaato synnyttiasukkaissa vastustusta. Puiston valmistuttuaasukkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä. Aikai-semmin puistoa ei juuri arvostettu, vaan sinne hei-teltiin parvekkeilta jopa roskapusseja. Kunnoste-tun puiston arvostaminen näkyy nyt myös ilkivallanja roskaamisen vähäisyytenä.

1, 2, 3Aarrepuisto sijaitsee Helsingin Mellunkylän Vesalassa.Aarrepuiston halki virtaava Vesalanpuro on puiston eri-tyispiirre. Puron yli kaartuvat viisi siltaa. Alas laaksoonlammelle johtaa graniittiportaat. Graniittinen tukimuuriloiventaa rinnettä.

2, 3Puisto on jaettu erityyppisiin kasvillisuusjaksoihin. Koris-tepensailla, lehti- ja havupuilla sekä perennoilla ja saniai-silla on luotu vaihteleva ilme.

Mat

ti Li

ski

BET0803 s 20-28 Aarrepuisto 23.10.2008, 13:3520

3 2008 21

2

3

Mat

ti Li

ski

Yrjö

Ala

-Hei

kkilä


3 200822

KESTÄVÄ JA ELÄVÄ SKEITTIPUISTOVuoden 2008 Ympäristörakenne -kilpailussa kun-niamaininnan saanut Eläintarhan skeittipuisto,Micropolis, avattiin virallisesti elokuussa 2006.Helsingin kaupungin kolmen eri tahon: liikuntavi-raston, nuorisoasiainkeskuksen ja rakennusviras-ton yhteistyö on tuomariston mukaan tuottanuterinomaisen tuloksen. Skeittipuisto on osoittautu-nut erittäin suosituksi, sillä sinne tulee skeittarei-ta jopa naapurikaupungeista. Taitavien skeittarei-den ja temppupyöräilijöiden osaamista voi myösulkopuolinen istahtaa ihailemaan. Puisto sijaitseevilkkaasti liikennöidyn kadun ja Eläintarhan urhei-lupuiston välialueella.

Tuomariston mukaan Eläintarhan skeittipuistoon Suomessa ainutlaatuinen. Puiston monimuotoi-set kaarevat ja suorakulmaiset muotoaiheet muo-dostavat veistoksellisen kokonaisuuden. Suunnit-telijan oma skeittaustausta näkyy taitavassa muo-tojen käytössä sekä varusteiden että materiaalienvalinnoissa. Rakenteet ja alueen pinnoitukset ovattavallisesta skeittimateriaalista, vanerista, poike-ten näyttävää luonnonkiveä ja betonia. Rakennus-materiaali on kestänyt hyvin hurjat hypyt ja kovankulutuksen. Sen sijaan puiston nurmialueet ovatosin kärsineet kulutuksesta. Sitä on korjattu reikä-kiveyksellä, jonka käyttöä tuomaristo ei pidä kovinonnistuneena.

ENVIRONMENTAL STRUCTURE OF THE YEAR 2008– WINNERS FOUND IN HELSINKI

The winner of the Environmental Structure of 2008 com-petition is Aarrepuisto (Treasure Park) in the Mellunkyläarea of Helsinki. It is an excellent example of high-qualitygreen building and environmental construction outsidethe city centre. Eläintarha Skatepark, which is also locat-ed in Helsinki, received an Honorary Mention.

The Jury described Treasure Park as an oasis and asecret garden in the middle of a residential high-risearea in eastern Helsinki. The natural brook that runsthrough the area as well as the varying terrain formshave been skilfully utilised in the park’s renovation plan.The natural stone structures and bridges complete theintimate park entity admirably.

The tended areas of the park connect seamlessly

with the areas in controlled natural state without anydisturbing boundaries. The flora is exceptionallyversatile and the skilfully selected plants create a richsource of experiences throughout the growing season.Presentation boards posted in the park provideinformation about the various plant species.

Funding for the construction of the Treasure Parkwas received from the City Suburb Fund. The Park wasan Urban Project and the nearby day-care nursery, com-prehensive school and youth house as well as thehousing companies and residents were all involved inthe project.

The Honorary Mention was awarded to Micropolis,the skatepark in Eläintarha area, which is a cooperationproject of three different administrative sections of theCity of Helsinki: the sports administration, the youth ad-ministration and the Building Department. Thediversified curved and rectangular form themes of theskatepark create a sculpture-like entity. The designer’sown enthusiasm for skating is reflected in the skilful useof shapes and in the selection of equipment andmaterials. The structures and the pavings are made ofimpressive natural stone and concrete, unlike in mostparks that use plywood.

The embedded, winding pool is made of fibreconcrete, with bent-to-shape steel reinforcement insidethe concrete. An acrylic resin solution was applied on theground shotcrete surface and a zinc-coated metal piperuns round the pool.

The Environmental Structure of the Year competitionis organised by Rakennustuoteteollisuus RTT(Association of Finnish Building Product Industries) andPuutarhaliitto (Finnish Garden Association). TheHonorary Certificates for the winning projects areawarded to the Employers of the projects as well as tothe key designers and builders.

TUNNUSTUS TASOKKAALLE YMPÄRISTÖLLEVuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena ontehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuk-sia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella onluotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyväympäristö.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Ra-kennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kivi-teollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Mai-sema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, Suo-men Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja lehdistönedustajat.

4Eläintarhan skeittipuisto, Micropolis sijaitsee vilkkaastiliikennöidyn Nordenskiöldinkadun ja Eläintarhan urhei-lupuiston vieressä. Rakenteet ja alueen pinnoitukset ovatnäyttävää luonnonkiveä ja betonia.

Sirk

ka S

aarin

en

4


3 2008 23

Aarrepuisto sijaitsee Helsingin Mellunkylän Vesa-lassa 1980-luvulla rakennetun kerrostaloasutuk-sen keskellä. Se kunnostettiin luonnonmetsästäpuistoksi 1990-luvun alussa. Puistoon rakennettiinpolkuverkosto, johon liittyi viisi puron ylittävääpuurakenteista siltaa. Yleisilme oli puustoinen japääpuulajina kasvoi kuusi.

Uuden suunnitelman mukaan alueella tehtiinlaajamittainen ränsistyneen puuston raivaus, jossahuonokuntoiset kuusikot poistettiin kokonaan. Sa-malla luotiin mahdollisuudet vaateliaampien kasvi-en menestymiselle. Kasvillisuuden suunnittelunlähtökohdaksi on otettu entisen kaupunginpuutar-huri Bengt Schalinin henki, johon kuuluu kasvihar-vinaisuuksien kokeilu ja kasvillisuuden värimaail-ma kukintojen, syysvärien ja lehtien eri sävyjenkautta.

Puisto on jaettu erityyppisiin kasvillisuusjaksoi-hin. Koristepensailla, lehti- ja havupuilla sekä pe-rennoilla ja saniaisilla on luotu vaihteleva ilme.Puistoon on istutettu sipulikukat mukaan lukien110 kasvilajia tai -lajiketta. Kasvillisuusjaksot län-nestä itään lueteltuna ovat: valkokukkaiset pien-puut ja pensaat sisääntuloaiheena luoteessa, avo-kallioalue, harvinaiset pensaat ja keltakukkaisetkevätkukkijat, eksoottinen puutarha ja suurilehti-set kasvit, puistomaiset nurmikentät, havukukkula,syysvärien intiaanipuutarha sekä siniharmaa japurppuranpunainen sisääntuloaiheena idässä. Li-säksi molemmat sisääntulot on rajattu leikattivillakuusiaidoilla.

Aarrepuiston halki virtaava Vesalanpuro on puis-ton erityispiirre. Puron kuluneet reunat on tuettu

AARREPUISTO, HELSINKI

Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

Mat

ti Li

ski

1

2

Mai

sem

a-ar

kkite

htito

imis

to N

äkym

ä Oy

1Aarrepuiston asemapiirros.

2Aarrepuistoon ei tarvitse erikseen hakeutua, vaan se si-joittuu luontevaksi osaksi alueen kevyenliikenteen kul-kureitistöä.


3 200824

3

4

6 7

maakivillä ja istutettu rantakasvillisuudella. Puronlammen vesipintaa on nostettu pohjapatoa korotta-malla. Puron ylittävät viisi siltaa on suunniteltu uu-destaan. Oleskelupaikka sijoittuu puiston ylätasan-teelle puistomaisille nurmikentille. Entinen huvi-maja on muutettu näköalaterassiksi ja sen edustakivetty oleskelupaikaksi penkkeineen. Sen lähistöl-le on perustettu nurmipintainen pallottelukenttä.Alas laaksoon johtavat uudet kiviportaat purolam-melle, jonka kohdalle polun toisella puolella on pit-kä jyrkkää rinnettä tukeva istuskelumuuri.

AARREPUISTO, HELSINKI

Sijaintikunta: HelsinkiPinta-ala: 13 331 m2

Suunnitteluajankohta: 2004 - 2005Toteutusajankohta: 2005 - 2007Tilaaja: Helsingin kaupunki/

Rakennusvirasto/Viherosasto

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki/Rakennusvirasto/Viherosasto

Suunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy:Matti Liski,Yrjö Ala-Heikkilä jaTiina Perälä

Ympäristö- jamaanrakennustyöt: Helsingin kaupunki/

Rakennusvirasto/Ympäristötuotanto/Itäinen viheryksikkö

Kivimuuri ja -portaat: LemminkäinenBetonituote Oy

Puuvartiseterikoiskasvit: Mustilan arboretumPerennamatot: Särkän perennataimisto

3, 4Puron ylittävät viisi siltaa on suunniteltu uudestaan. Pu-ron kuluneet reunat on tuettu maakivillä ja istutettu ranta-kasvillisuudella.

Mat

ti Li

ski

Sirk

ka S

a arin

e n


3 2008 25

3

SKEITTIPUISTO MICROPOLIS, HELSINKI


Micropolis, Eläintarhan skeittipuisto on maisema-arkkitehti-ylioppilas, skeittari Janne Saarion suun-nittelema luonnonkivestä ja betonista rakennetturullalautailualue Helsingissä, Eläintarhan urheilu-kentän ja Neste-huoltoaseman kupeessa, osoit-teessa Nordenskiöldinkatu 20.

Osin ympäristötaideteokseksi suunniteltu alueavattiin virallisesti 25. elokuuta 2006 ja sen toteut-tivat yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntavi-rasto, nuorisoasiainkeskus ja rakennusvirasto.Micropoliksen pinta-ala on 3 600 m2.

Alue sisältää laajan katuskeittausalueen jasnake run -kourun. Puistossa on käytetty erilaisiakiviä, tiiliä ja graniittia sekä betonia snake runinosalta. Alueen pintamateriaalina on käytetty tiiviis-ti ladottuja tiiliä, joiden saumat aiheuttavat skeitat-taessa hieman tärinää, mutta kestävät toisaaltaluonnonolojen ja skeittauksen kuluttavia voimia.

Alue on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinenskeittipuisto, sillä se on rakennettu alusta pitäenkiinteäksi, eikä skeittipuistolle tyypillistä vaneriaole käytetty ollenkaan. Tämä vähentää Saarion mu-kaan skeittauksesta aiheutuvaa melua ja lisää puis-ton kestävyyttä – Saarion mukaan jopa sadaksi vuo-deksi eteenpäin.

Puistolle tyypillistä ovat isoista kivipaasista ra-kennetut ledget, joita voi käyttää myös penkkien ta-paan istumiseen, sekä nurmikon toisistaan eristä-mät alueet, joita yhdistävät erilaiset kivipaasistarakennetut esteet, joita hyväksi käyttäen voi liukuaaukkojen yli. Alueelle on rakennettu myös korkeus-eroja ja portaita, joita ei yleensä suomalaisissa rul-lalautailupuistoissa näe.

Saarion mukaan ympäristötaideteoksen ja skeit-tipuiston lisäksi alue on tarkoitettu myös tavallisek-si puistoksi, johon voi istahtaa seuraamaan lajinosaajia ja kenties saada ensituntuma lajiin.

1

2

Hann

u Ko

ho1Skeittipuisto Micropoliksen asemapiirros.

2Puistossa on käytetty erilaisia kiviä, tiiliä ja graniittiasekä betonia. Alueella on myös korkeuseroja ja portaita.


3 200826

3, 4, 5Maahan upotettu snake run -kouru on valettu kuitubeto-nista. Valun sisällä on muotoon taivutettu teräsraudoitus.Pintakerros on ruiskubetonoitu, hiottu ja käsitelty akryyli-hartsiliuoksella. Kourua reunustaa sinkitty metalliputki.

3Skeittikouru aamuauringossa.

Jann

e Sa

ario

Jann

e Sa

ario

Hann

u Ko

ho

5

3

4


3 2008 27

SKEITTIPUISTO MICROPOLIS, HELSINKI

Osoite: Nordenskiöldinkatu 20,Helsinki

Rakennusvuosi: 2006Laajuus: 3 600 m2

Rakennuttaja: Helsingin kaupungin liikunta-virasto, nuorisoasiainkeskus jarakennusvirasto

Arkkitehtisuunnittelu: Janne SaarioRakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy /Vastuuhenkilö: Kari Kangasniemi

Pääurakoitsija: Rakennustaito Hirvonen OyBetoni- ja luonnonkivet: Lemminkäinen Betonituote OyValmisbetoni/kuitubetoni: Rudus Oy

6

SKEITTIPUISTON BETONIVALUTTEHTIIN RÄÄTÄLINTYÖTÄSkeittipuiston suunnittelun lähtökohtana oli JanneSaarion mukaan luoda kollaasinen puutarha, jonkamuodot soveltuvat skeittaukseen. Puistokoostuukaupungin katujen muotomaailman yksityiskohdis-ta, nurmialueista sekä orgaanisen muotoisestaskeittikourusta. Puiston sisällä kulkee viherverkos-to, missä nurmialueet on yhdistetty toisiinsa nurmi-käytävillä. Puiston hienovaraisten tasoerojen ansi-osta näkymä puiston ylitse säilyy.

Pintojen laatoituksena on punaisen ja hiekanrus-kean sävyisiä viisteettömiä betonikiviä. Laatoitus-pinta kuivuu sateen jälkeen nopeasti. Laatoituksenympärillä kiertää graniittiset reunakivet, jotka pitä-vät ladonnan paikallaan ja tuovat lisää skeitattaviakulmia puistoon.

Nurmikaistaleiden yli kulkevat sillat, sekä muutvarustelukivet, ovat Kurun harmaata ja Taivassalonpunaista graniittia. Maahan upotettu snake run -kouru on valettu kuitubetonista. Valun sisällä onmuotoon taivutettu teräsraudoitus. Pintakerros onruiskubetonoitu, hiottu ja käsitelty akryylihartsiliu-oksella. Kourua reunustaa sinkitty metalliputki.

Kourun muodon toteutus oli haastava. Kaksois-kaarevien pintojen säteet vaihtelevat kourumaisenaltaan syventyessä, joten tekovaiheessa oli käy-tössä monta eri kaarisabluunaa. Skeittipuistonpääurakoitsija Rakennustaito Hirvonen Oy:n Juha-Erkki Hirvonen kertoikin, että skeittipuiston betoni-valut räätälöitiin lopullisesti vasta paikan päälläyhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. Skeittipuis-ton rakennesuunnittelu on Finnmap ConsultingOy:n käsialaa.

6Puistolle tyypillistä ovat isoista kivipaasista rakennetutledget, joita voi käyttää myös penkkien tapaan istumi-seen, sekä nurmikon toisistaan eristämät alueet, joita yh-distävät erilaiset kivipaasista rakennetut esteet, joita hy-väksi käyttäen voi liukua aukkojen yli. Kivipaadet ovat Ku-run harmaata ja Taivassalon punaista graniittia. Pinnoit-teena on käytetty myös viisteettömiä betonikiviä, joidenpinta kuivuu sateen jälkeen nopeasti.

7Janne Saario vastaanotti Skeittipuistolle myönnetyn Vuo-den Ympäristörakenne 2008 kunniamaininnan Betonikes-kuksen Seppo Petrowilta.

Sirk

ka S

aarin

en

Ain o

Arja

s

7


3 20082828

8

9

Juho

Hut

tune

nHa

nnu

Koho

8, 9Micropolis on Suomen mittakaavassa poikkeuksellinenskeittipuisto, sillä se on rakennettu alusta pitäen kiinteäk-si ja rakennettu kestäväksi kivi- ja betonirakenteilla. Ra-kennusmateriaalit ovatkin kestäneet hyvin hurjat hypyt jakovan kulutuksen.


3 2008 29

Kuluttajien mielestä hyvin rakennettu piha lisää kiistat-ta asumisviihtyvyyttä ja nostaa kiinteistön arvoa. Kaik-kea ei enää välttämättä tehdä itse, sillä moni on kiinnos-tunut ulkopuolisesta suunnittelu- ja rakennusavusta.Luonnonkivimateriaaleja valittaessa kotimaisuus on hin-nan ohella merkittävin kriteeri.

Alan haasteita ovat etenkin kuluttajien epärealisti-nen hintakäsitys sekä oikeiden tiedottamiskanavienlöytäminen.

Nämä asiat todettiin Kiviteollisuusliitto ry:n, Rakennus-tuoteteollisuus RTT ry:n ja Viheraluerakentajat ry:npiha- ja ympäristörakentamista koskeneissa tutkimuk-sissa. Tietoa kerättiin sekä kuluttajilta että ammattilai-silta. Kuluttajatutkimukseen vastasi 400 kuluttajaa, jot-ka ovat jo rakentaneet tai ovat aikeissa rakentaa pienta-lon tai remontoida entistä kotiaan. Ympäristörakenta-misen ammattilaisten tutkimukseen vastasi 176 henki-löä luonnonkivi- ja betonituotteita valmistavista yrityk-sistä sekä viheralueita suunnittelevista ja rakentavistayrityksistä ja yhteisöistä. Tutkimukset toteutti InnolinkResearch Oy.

KASVUODOTUKSET ALALLA VAHVATNykyään pihaa ei enää nähdä omakotiasumisen liittyvä-nä välttämättömänä pahana, vaan osana viihtyisää mil-jöötä. Kuluttajatutkimuksen vastaajista 98 prosenttiaon sitä mieltä, että hyvin rakennettu piha lisää asumis-viihtyisyyttä ja 99 prosentin mielestä piha lisää kiinteis-tön arvoa.

Tutkimuksen kuluttajavastaajista 67 prosenttia on ai-keissa kunnostaa tai rakentaa pihansa seuraavan kah-den vuoden aikana.

Kaikki pihantekijät eivät enää usko perinteiseen suo-malaiseen itseisarvoon eli itse tekemiseen. Vajaa kol-mannes on aikeissa käyttää suunnitteluapua ja runsaskolmannes aikoo käyttää ulkopuolista rakennuspalveluapihan tekemisessä. Erityisesti apua kaivataan pohja- jamaansiirtotöissä sekä kiveystöissä. Tavallisimmat syytulkopuolisen avun käyttämisen ovat koneiden tarvesekä oman osaamisen puuttuminen.

Myös ammattilaiset uskovat vahvasti alan tuotteidenja yritystoiminnan tuntuvaan kasvuun. Ammattilaisvas-taajista luonnonkiven käytön kasvuun uskoo 94 %, beto-nikivien käytön 91 % ja viherrakentamisen kasvua enna-koi 94 % vastaajista.

KOTIMAISTA LUONNONKIVEÄARVOSTETAANVastaajat arvostavat luonnonkivien kotimaisuutta. Yh-teensä 45 prosenttia antoi luonnonkiven kotimaisuudel-le asteikon korkeimmat arvosanat. Kotimaisuutta pitimerkityksettömänä vain viisi prosenttia vastaajista.Luonnonkiveyksen näki kiinteistön arvoa nostavaksi te-kijäksi 95 prosenttia vastaajista ja betonikivetyksenpuolestaan 87 prosenttia.

Luonnonkivituotteita pihaansa aikoo hankkia 35 pro-senttia vastaajista. Tavallisimmin hankinta-aikeissaovat luonnonkiviset pihalaatat tai pihakivet. Myös reu-na- ja muurikivet kiinnostavat. Betonikivituotteidenhankinta on suunnitelmissa 43 prosentilla vastaajista,tavallisimmin pihalle halutaan betonisia kivilaattoja, pi-

hakiviä tai muurikiviä. Luonnonkiveä ja betonituotteitavoi käyttää rinnakkain.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ympäristöbetoni-tuotteiden tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow kertoo,että betonipäällysteiden käyttö yksityispihoissa kasvaatasaisesti.

– Kasvu on ollut myös suhdanteista riippumatonta,mutta siitä huolimatta olemme kivipohjaisten pihapääl-lysteiden käytössä vielä kaukana Keski-Euroopan tasos-ta. Suomessa tuotteita käytetään puoli neliömetriä asu-kasta kohti vuodessa, kun Keski-Euroopan maissa vas-taava luku on 1-2 neliötä asukasta kohti, Petrow toteaa.

Kuluttajien hankintapäätöksiin vaikuttavat tuottei-den kestävyys, tuotteiden ulkonäkö sekä tuotteidenhinnat.

TIETOA KULUTTAJILLE LUVASSA LISÄÄTavallisimmin tietoa pihan rakentamisesta haetaanpiha- ja puutarhalehdistä (53 %). 49 prosenttia vastaa-jista on saanut tietoa ystäviltä tai tuttavilta ja 38 pro-senttia rautakaupasta tai puutarhamyymälästä. Mielui-ten tietoa haluttaisiin saada Internetistä ja yritysten ko-tisivuilta sekä alan lehdistä.

Vastaajista 38 prosenttia arvioi alalla olevan enitenpuutteita tiedonsaannissa tuotteista ja palveluista. In-ternetistä tietoa hakee 42 prosenttia joko yritysten koti-sivuilta, keskustelupalstoilta tai muualta Internetistä.Lisää helposti saatavaa tietoa kuluttajille on luvassa.

– Viheraluerakentajat ry avaa tulevan talven aikanauudet kuluttajille suunnatut Internet-sivut osoitteessa:www.viheraluerakentajat.fi, joille kokoamme perustie-toa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta,kertoo Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja SeppoNärhi.

KÄSITYS KUSTANNUKSISTAEI VASTAA TODELLISUUTTAPihaa arvostetaan, mutta käsitykset kustannustasostaeivät vastaa todellisuutta. 69 prosenttia pitää kohtuul-lisena pihasuunnittelun hintana alle 500 euroa. 29 pro-senttia vastaajista on valmiita maksamaan pihasuunnit-telusta 500-1000 euroa.

Runsas kolmannes vastaajista on valmis maksa-maan varsinaisesta pihan rakentamisesta tuotteineen2000-5000 euroa. Sen sijaan kolmasosa vastaajistakatsoo, että laatuisa piha pitäisi syntyä tuhannella eu-rolla. Etenkin tässä suhteessa alalla on tiedottamisentarvetta.

AMMATTILAISET USKOVAT KOTIMAISIINKIVITUOTTEISIINAlan yrityksille ja yhteisöille suunnatussa tutkimukses-sa kartoitettiin ympäristörakentamisen tilaa ja haastei-ta tällä hetkellä. Ammattilaiset näkevät kotimaisen kivi-tuotteen vahvuuksina kestävyyden, laadun, ulkonäön,toimitusvarmuuden, toimitusaikataulujen pitävyydensekä tiedon saatavuuden. Kotimaisuuden kääntöpuole-na nähdään korkea hinta, mutta 28 prosentin mielestäkotimainen luonnonkivi on kokonaistaloudellisesti edul-lisempi kuin tuontivaihtoehdot. Vertailtaessa kotimais-ta ja ulkomaista kivituotetta ammattilaiset pitävät suo-malaista vaihtoehtoa ylivoimaisesti parempana.

Ammattilaisten mielestä ala kaipaa lisää innovaati-oita ja uudistumista. Käyttäjäystävällisiä tuoteratkaisu-ja pitäisi alalla kehittää, vaikka tuotekehitys onkinhaastavaa.

Ammattilaiset kokevat luonnonkivi-, maisemabetoni-ja viherrakennusyritykset joustaviksi ja luotettaviksialansa osaajiksi.

TARVETTA TIEDOLLE SEKÄ HOIDOLLEJA HUOLLOLLEYritysvastaajista yli puolet arvioi, että markkinoilla olisikysyntää erityisesti neuvonnalle ja konsultaatiolle. 35prosenttia puolestaan uskoo tarvetta olevan hoito- jahuoltosopimuksille. 34 prosenttia pitää puhdistuspalve-luita kysyttynä palveluna. Sen sijaan kuluttajat eivätvielä innostuneet juuri lainkaan esimerkiksi pihanhoito-palveluista.

– Tässä astuu vielä esiin suomalaisen halu tehdäitse. Esimerkiksi Englannissa tavalliset perheet ostavatpihanhoitopalveluita. Uskon, että Suomessakin verovä-hennysoikeus tulee vaikuttamaan piharakennuspalve-luiden käytön lisääntymiseen, Jauhiainen arvioi.

Seppo Närhi arvioi, että pihahoitopalvelut tulevatyleistymään kasvukeskuksissa lähivuosina. Noin kol-mannes kuluttajista haluaa kokonaispalvelua. Monetviherrakennusyritykset tarjoavatkin jo rakennus- jahoitopalvelujen lisäksi myös suunnittelupalvelua.

Kiviasentamisen haasteena ammattilaiset näkevätasennustyön työntekijöiden osaamisen (78 %). Myösasennuksen suunnittelu, asentaminen ja asennustyönvalvonta saivat useita mainintoja kehittämiskohteina.Kaikille haasteille antaa oman lisänsä suomalaisen ke-säsesongin lyhyys.

Närhi pitää ammattitaitoisen työvoiman puutettaeniten alan yritystoimintaa jarruttavana tekijänä.

– Tähän jäsenkyselyssäkin todettuun tilanteeseenkulminoituvat tällä hetkellä viherrakentamisen haas-teet. Alan nopean kasvun myötä varsinkin keväällä voiolla vaikea saada heti esimerkiksi kiviasennuspalveluja.Uusia yrityksiä on kuitenkin viime vuosina tullut alallerunsaasti, Närhi kertoo.

Ammattilaisilta kysyttiin myös kaikkien aikojen hie-noimpia kivirakennuskohteita Suomessa ja maailmalla.Useita ääniä ulkomailla saivat Egyptin pyramidit, Kiinanmuuri ja Taj Mahal. Kotimaan kärkeä edustavat edus-kuntatalo ja Kotkan Sapokan vesipuisto.

LISÄTIETOJA:Rakennustuoteteollisuus RTT ry Betonikeskus,Seppo Petrow, gsm 0500 422 652.

PIHARAKENTAMINEN KIINNOSTAAERITTÄIN PALJON– PIHAAN HALUTAAN ETENKIN KOTIMAISTA KIVEÄ

Lem

min

käin

e n B

e to n

ituo t

e Oy

BET0803 s 29 Kivirakentaminen 23.10.2008, 13:3729

3 200830

LUTAKONPUISTO, JYVÄSKYLÄ

Yrjö Ala-Heikkilä, maisema-arkkitehti MARKMaisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy

1

1Lutakonpuiston asemapiirros.

2, 3, 4Puiston keskeinen teema on aaltoilevalla betonisella tuki-muurilla rajattu nurmiaallokko, joka alkaa Neliötorilta ja”laskee” Jyväsjärveen.

Jyväskylän keskustassa sijaitseva Lutakonpuistomuodostaa kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisestimerkittävän ja visuaalisesti yhtenäisen puistokoko-naisuuden yli Schaumanin puistotien. Se toimii yh-distävänä lenkkinä julkisten ulkotilojen sarjassa,joka yhdistää Paviljongin, Messutorin ja NeliötorinJyväsjärven rantaan.

Puiston kantavana aiheena on aaltoilevalla beto-nisella tukimuurilla rajattu nurmiaallokko, joka al-kaa Neliötorilta ja ”laskee” Jyväsjärveen. Tukimuu-ri on tehty sinisistä läpivärjätyistä betonielemen-teistä, joiden pinta on kiillotettu. Aaltomainen muu-ri muodostaa maataideteoksen ja tekee ympäristö-taiteesta kiinteän osan puistoa. Nurmiaallokko viit-taa alueen historiaan, aikaan, jolloin Tourujoki vir-tasi alueella. Nurmiaallokon keskellä sijaitsee”saarien” muodostama nauha, joita yhdistävät aal-lokon keskeltä kohoavat luonnonkivestä tehdyt as-kelkivet. Saaret tarjoavat tunnelmia ja elämyksiä,joita luodaan kasvillisuuden, taiteen, kalusteiden jatoimintojen avulla. Saarien nimet ovat: ”Metsänhenki”, ”Tieto ja taito” sekä ”Paratiisi”.

”Metsän henki” kohoaa aallokosta lähellä Schau-manin puistotietä. Saarella kasvava koivikko maan-peitekasveineen muodostaa mielikuvan suomalai-sesta luonnosta rakennetun ympäristön keskellä.”Tiedon ja taidon” saarella sijaitsee erilaisia toimin-toja, kuten tekonurmipintainen pelikenttä ja kolmemetriä korkea kiipeilyseinä. Pelikenttä voidaan jää-dyttää talvella luistelukentäksi. Kiipeilyseinän japitkien kaarevien penkkien avulla saaresta rajautuuhuonemainen ulkotila. ”Paratiisissa” kasvaa kokokasvukauden kukkivia pienpuita ja pensaita sekäperennoja ja sipulikukkia. Kukkaloiston keskeltä löy-tyy paratiisin syöty omena ja käärme – ”AataminPuraisu”, sekä 8 metriä pitkä kaartuva lasimosaiikki-pintainen taidepenkki “Rastatukkainen Soffa”, jotkaovat kuvataiteilija Marja Kolun teoksia.

Aallokko päättyy Jyväsjärven rantaan, jonka ran-nalle on suunniteltu auringonottonurmi, ranta-aukiosekä järveen viettävät massiiviset rantaportaat, jot-ka mahdollistavat pääsyn lähellä veden pintaa.Ranta-aukio ja -portaat muodostavat selkeän päät-teen julkisten tilojen sarjalle ja aaltoakselille.

Mai

sem

a-ar

kkite

h tito

imis

to N

ä kym

ä Oy

2

Mat

ti Li

ski

BET0803 s 30-37 Lutakonpuisto 23.10.2008, 13:3930

3 2008 31

3

4

Juha

na K

ontti

nen

Mat

ti Li

ski


3 200832

5

5”Aatamin Puraisu”, sekä 8 metriä pitkä kaartuva lasi-mosaiikkipintainen taidepenkki “Rastatukkainen Soffa”,ovat kuvataiteilija Marja Kolun teoksia puiston Paratiisi-osiossa. Puistosta avautuu upeat näkymät Jyväsjärvelleja puisto ulottuu rantaan.

6, 7”Tiedon ja taidon” saarella sijaitsee erilaisia toimintoja,kuten tekonurmipintainen pelikenttä ja kolme metriä kor-kea betoninen kiipeilyseinä. Pelikenttä voidaan jäädyttäätalvella luistelukentäksi. Kiipeilyseinän ja pitkien kaare-vien penkkien avulla saaresta rajautuu huonemainen ul-kotila. Pintarakenteiden yksityiskohdat ja asennustyö ontehty ammattimaisesti.

Martti Kapanen

LUTAKONPUISTO, JYVÄSKYLÄ

Sijaintikunta: JyväskyläPinta-ala: 22000 m2

Suunnitteluajankohta: 2004-2006Toteutusajankohta: 2005-2008Tilaaja: Jyväskylän kaupunki/

Yhdyskuntatoimi/Katu- ja puisto-osasto

Rakennuttaja: Jyväskylän kaupunki/Yhdyskuntatoimi/Katu- ja puisto-osasto

Suunnittelu: Maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy: Matti Liski(projektipäällikkö),Yrjö Ala-Heikkilä

Valaistussuunnittelu: Valoa design OyTaitorakenteidenrakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

Suunnittelukide OyYmpäristö- jamaanrakennustyöt: Jyväskylän kaupunki/

AluetekniikkaPaikallarakennetutbetonirakenteet: Suomen

Maastorakentajat OyBetoniset aaltomuurit: Betoniluoma OyKiipeilyseinän ja rantapenkkienpintakäsittely: Tikkurilan Thermodek

hiertopinnoiteValaistusurakoitsija: Tekmanni Service OyPuu- ja metallirakenteet: Total kiinteistöpalvelu OyKalusteet: J-Trading Oy

LUTAKONPUISTO PARK IN JYVÄSKYLÄ

The key motif of Lutakonpuisto Park in the centre of Jy-väskylä is an undulating lawn bordered by a wavy concre-te wall. The lawn starts at Neliötori Square and runs toLake Jyväsjärvi. The retaining wall is built of bluethrough-dyed concrete blocks with a high polish surface.The wavy wall constitutes a work of earth art and makesenvironmental art an integral part of the park. Step stonesmade of natural stones connect the series of “islets” inthe centre of the undulating lawn.

The birch stand on the islet called ”the spirit of the for-est”, complete with various ground covering plants cre-ates an image of Finnish nature in the middle of built-upenvironment. The islet of “Knowledge and skill” featurese.g. a games court and a climbing wall. The “Paradise”islet is covered with a wealth of flowers, which hide thebitten apple and the snake – “Adam’s bite” and “Sofawith rasta hair”; an 8-metre long winding bench with aglass mosaic surface. These were both designed by artistMarja Kolu.

The lawn ends in a sunbathing area and a beachsquare on the shore of Lake Jyväsjärvi, with massivesteps providing access close to the surface of the water.


3 2008 33

6

7

Mat

ti Li

ski

Mat

ti Li

ski


3 200834

Jyväskylän yhdyskuntatoimi tilasi kuvataiteilijaMarja Kolulta kaksi veistosta Jyväskylän Lutakon-puiston Paratiisi -osioon. Vuonna 2007 valmistuiAatamin Puraisu -niminen veistos ja kesäkuussa2008 Rastatukkainen Soffa.

Marja Kolu käyttää töissään paljon lasimosaiikkia,niin myös Lutakonpuiston veistoksissa. Puistonkäyttäjät ja alueen asukkaat ovat olleet tyytyväisiävärikkäisiin, erikoisenmuotoisiin veistoksiin. Veis-tokset toimivat taide-elämyksen lisäksi luontevanaoleskelupenkkinä ja kohtaamispaikkana ja jopa las-ten kiipeilypaikkoina. Myös taiteilija itse on tyyty-väinen veistostensa vastaanottoon.

Marja Kolun mukaan teosten yhtenä lähtökohta-na oli juuri muoto ja toiminnallisuus. Esimerkiksikahdeksan metriä pitkä käärmemäinen, lasimosaii-killa suomumaisen pinnan saanut teos muodostaaluontevan istuskelupaikan. Tärkeää oli taiteilijanmukaan myös veistoksen sijoittuminen ympäris-töönsä. Veistoksen kokoa ja asettumista tilaan tut-kittiinkin huolellisesti ennen työhön ryhtymistä sap-luunoilla ja illustraatiokuvilla.

MARJA KOLUN TEOKSISSA BETONI SAA MOSAIIKKILASISEN PINNAN

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja, Betoni

PENKKI VALETTIIN KAHDEKSANA PALANATeosten materiaalit ovat betoni, lasimosaiikki japronssi. Rastatukkainen Soffa -penkin muoto saa-tiin veistämällä se ensin moottorisahalla Finn-foam-polystyreeni solumuoviin, josta otettiin sit-ten lasikuitumuotit. 800 cm x 120 cm x 135 cm -ko-koinen veistos toteutettiin valamalla betonistakahdeksassa osassa umpivaluna. Kunkin penkinosa painaa 1000 kg. Penkit valettiin Suomenlin-nassa Helsingissä. Valaja oli Taidevalu JarmoSaarekas.

Betonipenkkien pinta päällystettiin italialaisellaMuranon lasimosaiikipaloilla, jotka Marja Kolumuokkasi käsin penkkien pintaan. Tavoitteena olisaada aikaan suomumainen, raidallinen pinta.

Veistoksen osat kuljetettiin Jyväskylään, jossaistuinosat kiinnitettiin hitsaamalla teräsosillatoisiinsa ja loput lasimosaiikit asetettiin paikoil-leen ja saumattiin. Jarmo Saarekas saumasi lii-toskohdat ja taiteilija viimeisteli työn. 8000 kgpainavan penkin alle valettiin betoninen pohja-laatta, johon penkki kiinnitettiin.

1

1, 2, 3Lutakonpuiston Paratiisi-osiossa sijaitsee Marja Kolunveistokset “Aatamin Puraisu” ja “Rastatukkainen Soffa”.

Mar

tti K

apan

en


3 2008 35

2

3Marja Kolun veistokset sijaitsevat Paratiisi-osion saarel-la, jonka läpi puiston luonnonkivestä tehdyt askelkivetkulkevat ja johdattavat rantaan.

3

2Kahdeksan metriä pitkä käärmemäinen, lasimosaiikillasuomumaisen pinnan saanut teos muodostaa luontevanistuskelupaikan..

Mar

tti K

apan

enM

artti

Kap

anen


3 20083636

4

6

5

9

Aatamin Puraisu -veistos valmistui vuonna2007. Kooltaan se on 160 cm x 130 cm. Teoksenvalmistusperiaate on sama kuin RastatukkaisenSoffan. Betoniin valettu veistos päällystettiin käsi-työnä italialaisella vihreän eri sävyisillä lasimosa-iikeilla. Sitä tarvittiin työhön yhteensä 150 kg.

SÄÄNKESTÄVÄT MATERIAALITMarja Kolu kertoo italialaisen mosaiikin olevanhyvin säänkestävää. Kuuman, kylmän, pimeän javaloisan vaihtelut eivät haalista eivätkä rapautalasimosaiikkia. Muranon lasi eroaa muista laseis-ta värikylläisyydellään. Auringon valo saa aidonlasimosaiikin hehkumaan.

4, 5, 6Soffa-veistos valettiin lasikuitumuoteissa betonista kah-deksassa osassa umpivaluna. Kunkin penkin osa painaa1000 kg. Penkit valettiin Suomenlinnassa Helsingissä.Valaja oli Taidevalu Jarmo Saarekas. Pinnan Marja Kolupäällysti käsin italialaisella Muranon lasimosaiikkipaloilla.

7Aatamin Puraisu-veistos asennettiin paikalleen kahdessaosassa. Kuvassa Marja Kolu asentajien kanssa.

8Jarmo Saarekas apulaisineen asensi Soffan paikoilleen.

Mar

tti K

apan

enM

arja

Ko l

uM

a rja

Ko l

u


3 2008 37

8

7

9, 10Aatamin Puraisu- ja Rastatukkainen Soffa -veistostenluonnoksia.

Mar

tti K

apan

en

Mar

ja K

o lu

10

MARJA KOLU DESIGNS CONCRETE WORKS OF ARTWITH A GLASS MOSAIC SURFACE

Artist Marja Kolu uses glass mosaic frequently in herworks. Examples include the two sculptures in Lutakon-puisto Park: ”Adam’s bite” and ”Sofa with rasta hair”.Apart from giving art experiences, they also serve as a sit-ting down place and an assembly point, or even as clim-bing structures for children.

These works of art are realised in concrete, glassmosaic and bronze. The works were first cut with a chain-saw in cellular plastic and these models were then usedto make glass fibre moulds. After concreting the surfaceof the works was covered with Italian Murano glassmosaic pieces, which Marja Kolu embedded manually inthe concrete surface.


3 200838

Kotkan kaupunki on panostanut erityisesti 2000-lu-vulla ympäristösuunnitteluun ja etenkin keskustanviihtyvyyden parantamiseen.

Kotkan kaupungin veistoskadun ja kulttuurisata-man yhdistämiseen käytettiin kuvanveistäjä PerttiKukkosen suunnittelemia veistoksellisia beto-nipenkkejä. Käyttö- ja esteettisyystavoitteet yhdis-tävät penkit rikastuttavat hienosti Pasaati-kauppa-keskuksen vilkkainta vieruskatua.

Yleensä standardikalustein viimeistellyt kävely-kadut muistuttavat kovasti toisiaan. Kotkan Kirkko-kadulla kulkeva voi sen uniikeista penkeistä hetitunnistaa, missä ollaan.

PENKKISARJA MUODOSTAAKOKONAISUUDENPenkit yhdistävät Kotkan veistospuiston vehreänosuuden Kauppatorin nurkkaan, josta veistospuistosuuntautuu kohti kulttuurisatamassa olevaa, kesäl-lä avattua Merikeskus Vellamoa. Kirkkokadun kort-telin kohdalla yksi teos ei visuaalisesti olisi riittänyteri tilojen yhdistämiseen. Penkkisarjassa yksilötpoikkeavat toisistaan muodostaen kuitenkin selke-än kokonaisuuden.

Julkisessa tilassa on ilkivalta aina uhka. Töhrytvoi poistaa, mutta särjetty teos on jopa poistettava.Näitä penkkejä saa vaikka potkia, jos siltä tuntuu. –Potkiminen tuntuu ainakin aamulla potkijan jalassa.

PUNAISTA VÄRIBETONIAPenkit valettiin punaisesta väribetonista. Penkkienyläpintaan aseteltiin mustia graniittipaloja ja lo-puksi penkkien pinta hiottiin kiiltäväksi. Penkit onsuojakäsitelty töhrynsuoja-aineella.

BETONIPENKKEJÄ KOTKAN KESKUSTAAN

Heikki Laaksonen, kaupunginpuutarhuriKotkan kaupunki

1, 2, 3Punaisesta värimassasta valettujen betonipenkkien ylä-pintaan aseteltiin mustia graniittikappaleita ja pinnathiottiin kiiltopintaan.1

Arti

kkel

in v

alok

u va t

: Pe r

tti K

u kko

n en

BET0803 s 38-41 Betonipenkit 23.10.2008, 13:4238

3 2008 39

KOTKAN BETONIPENKIT

Tilaaja: Kotkan kaupunki, puistotoimiSuunnittelu: Pertti KukkonenMuotit ja hionta: Betonipallas OyBetonivalut: Lemminkäinen Betonituote Oy,

Tuusula

23


3 200840

4

5


3 2008 41

4

5

6

7

CONCRETE BENCHES IN KOTKATOWN CENTRE

The attractive concrete benches designed bysculptor Pertti Kukkonen connect the green zone ofthe Kotka Sculpture Park to the corner of the Mar-ket Square, where the Sculpture Park turns towardMaritime Centre Vellamo opened in the CultureHarbour in the summer 2008.

Only one work of art by the Kirkkokatu Streettown block would not have been enough to visuallyconnect the different spaces. The individual bench-es are all different, yet creating a clear entity.

The benches are made of red coloured concrete.Black pieces of granite were scattered on the topsurface and finally the bench surfaces were groundto high polish. The benches were also treated withan anti-stain agent.

4, 5, 6, 7Kotkan kaupungin veistoskadun ja kulttuurisataman yh-distämiseen käytettiin kuvanveistäjä Pertti Kukkosensuunnittelemia veistoksellisia betonipenkkejä. Kotkanpenkkisarjassa yksilöt poikkeavat toisistaan muodostaenkuitenkin selkeän kokonaisuuden.


3 200842

”TORVI JA SEN TÖRÄYS”


1

Kotkan kaupunki tilasi kuvanveistäjä Pertti Kukko-selta kaksiosaisen betoniveistoksen Mussalonkoulun laajennusosan pihalle.

– Idea ”Torvesta ja sen töräyksestä” syntyi vähi-tellen yhteistyössä tilaajan, arkkitehdin ja raken-nuksen käyttäjien edustajien kanssa. Teoksen yhte-nä lähtökohtana on toiminnallisuus. Sen lisäksikiinnitettiin huomiota veistoksen sijoittumiseenympäristöönsä, kertoo kuvanveistäjä Pertti Kukko-nen teoksen lähtökohdista.

Veistoksen koko ja asettuminen tilaan ovat tär-keimpiä suunnittelun alkutekijöitä ja niitä kokeiltiinja testattiin ennen työhön ryhtymistä sapluunoillaja illustraatiokuvilla.

Veistos toteutettiin betoniin, jossa käytettiin pu-naista kiveä ja väripigmenttiä. Pintaan tehtiin hie-man erivärisestä seoksesta raitoja ja siihen upotet-tiin sinne tänne lasinpaloja. Torven läpi menee rei-kä, jolloin ääni kulkee hyvin sen päästä päähän.Veistos hiottiin lähes kauttaaltaan kiiltopintaan.

Teoksen toteutus alkoi veistämällä torven muotostyroksiin ja ottamalla siitä lasikuitumuotit. Muot-tien sisäpintaan ruiskutettiin uretaanivaahdolla vii-vasto, jotka tulivat näkyviin lopullisessa valussa be-toniin urina, eräänlaisina ”rotankoloina”. Nämäurat täytettiin erivärisellä betonilla, jonka jälkeenpinta hiottiin.

Torven valupaksuus on 150 mm, joten sisään tar-vittiin melkoiset kevennykset. Kevennyksen jamuotin väliin tuli raudoitus, joiden kaikkien piti py-syä paikoillaan valun aiheuttamasta nosteestahuolimatta.

Painoa kummallekin betoniveistokselle tuli noin5 tonnia.

– On ilahduttavaa, että veistoksia tilataan myös”käyttötarkoitukseen”, arkisen elämän joukkoon.Betoni on tähän oivallinen materiaali, koska semahdollistaa suhteellisen kookkaiden teosten teke-misen julkiseen tilaan edullisesti, kiittelee PerttiKukkonen.

”TORVI JA SEN TÖRÄYS”

Tilaaja: Kotkan kaupunki, tilapalveluSuunnittelu: Pertti KukkonenMuotit: Betonipallas Oy / Pertti Kukkonen,

Sampo Malin, Ilmari GrytaHionta: Betonipallas Oy / Olli IsomäkiBetonivalut: Lemminkäinen Betonituote OyArkkitehti: Ulla Hovi

1Veistoksen betonipintaan tehtiin hieman erivärisestä se-oksesta raitoja ja upotettiin sinne tänne lasinpaloja. La-sinpalat tuovat pintaan eloa ja niiden sisään voi kurkistaa.

2”Torvi ja sen töräys” Mussalon koulun pihalla. Veistoksenkoko määräytyi piha-alueen mukaan ja väri säädettiinmuun muassa rakennuksessa käytetystä punatiilestä.

3Veistos otettiin koulun pihalla heti käyttöön.

BET0803 s 42-44 TorviToraus 23.10.2008, 13:4342

3 2008 43

2

3

Artik

kelin

val

okuv

at: P

ertti

Kuk

kone

n


3 200844

8

”THE BLOW OF THE HORN”

The Town of Kotka ordered a two-part concrete sculptu-re from sculptor Pertti Kukkonen for the courtyard of theextension annex of Mussalo School. The idea of “theblow of the horn” came up in discussions with theclient, the architect and the end-users of the building.The starting point for the work of art was functionalityand adaptation to the environment.

The sculpture was made of concrete in which redaggregate and dye pigment were mixed. The surfacewas striped and pieces of glass were embedded in it.Almost all the surfaces of the sculpture were ground toa high polish. The sound travels through the hole in thehorn from one end to the other.

The horn shape was first carved in Styrofoam, and thiswas used to produce fibreglass forms. Urethane foamwas used to spray lines on the inside of the form. Theseare shown in the final concrete sculpture as grooves,which were filled with concrete of a different colour, andthen the surface was ground.

The pouring thickness of the horn is 150 mm, so someserious weight reduction was needed. Both halves weighca. 5 tons.

Pertti Kukkonen is delighted that sculptures are alsoplaced in everyday life environments. Concrete is a goodmaterial for these applications, as it enables inexpensiverealisation of large works of art for public environments.

6 7

4Veistos koostuu erivärisistä betoniseoksista.

5Torven muotti Lemminkäisellä valua vailla.

6Styroksista tehty kevennys pidettiin irti raudoituksestavälikappaleilla.

7Muottiin ruiskutettiin uretaanilla viivasto.

8… jolla aikaansaatiin valuihin eri värisellä betonilla täy-tettävät urat.


3 2008 45

Kuvanveistäjä Virpi Kannon pääasiallinen veisto-materiaali on betoni. Betoni on taipunut hänen kä-sissään niin veistoksiksi kuin reliefeiksi, sisä- ja ul-kotiloihin, isoiksi ja pieniksi teoksiksi.

Virpi Kannon veistosten aihe on selkeästi ihmi-nen. Hänen töissään näkyvätkin omakohtaiset elä-mäntilanteet, kuten äiti-lapsi-suhde ja myös kuole-man läheisyys. Erittäin henkilökohtainen betoniteoson oman isän hautakivi Orimattilan hautausmaalla.

Taiteilija kertoo teostensa syntyvän pikemminkinsisäisen näön, ei ulkonäön mukaan. ”Työtä muovail-lessa ajatuksissani ovat muoto, sommittelu, rytmi,pintastruktuuri. Valussa puolestaan korostuu leikki,se keiton keittäminen”, kertoo Virpi Kanto.

Vuonna 2004 valmistuneessa hautakivessä pro-sessin tuloksena on syntynyt yhtä aikaa jämäkkä jaherkkä kokonaisuus: harmaan kiven vasemmassareunassa on metsäaiheinen reliefi ja oikealla reu-nalla valkoinen betoniveistos ”Kyynel”.

Kivi on kooltaan 60 cm x 120 cm x 15 cm. Myösalustakivi on betonia. Hautakivessä käytetty betoni-seos on pääosin vihreää kiviainesta, johon on lisät-ty mustaa kiviainesta ja mustaa väriainetta. Teosvalettiin vanerimuotissa. Kiven pinta on suojattuAcrylic Sealer -suojakäsittelyllä.

Hautakiven tekstit taiteilija on muovaillut puna-vahasta, joka on sitten valatettu pronssiin.

HERKKÄ HAUTAKIVI BETONISTA

1

AFFECTUOUS CONCRETE TOMBSTONE

The primary material that sculptor Virpi Kanto uses is con-crete, and the primary motif of her works is the humanbeing. Her works of art reflect her own personal experi-ences, such as the mother-child relationship and morerecently also the nearness of death. The concretetombstone of her own father in the Orimattila graveyardis an extremely personal work realised in concrete.

The tombstone, which she sculpted in 2004, was theresult of a process that produced an entity both firm andaffectuous: a relief with a forest motif on the left edge ofthe grey stone, and a white concrete sculpture – a Tear –on the right edge.

The artist produced the tombstone text with redmolding clay, and then cast it in bronze.

1, 2, 3Virpi Kannon suunnittelema ja toteuttama hautakivi veis-toksineen.

2

3

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

BET0803 s 45 Hautakivi 23.10.2008, 14:0845

3 200846

Rakenteilla olevan Suurpellon alueen eteläisen si-sääntulon yhteyteen Ylismäentielle Espooseen ra-kennettiin kesällä melueste, jossa pinnankäsitte-lymenetelmänä on käytetty graafista betonia.Aluerakentamisen myötä Ylismäentien liikenne-järjestelyjä on ollut tarpeen parantaa: tietä leven-nettiin ja osa tiestä rakennettiin sillaksi. Eteläpuo-lista asutusta suojannut puinen meluaita korvat-tiin betonisella meluesteellä.

Suurpellossa taide ja ympäristötaide tulevat ole-maan näkyvä osa ympäristöä. Ylismäentien melu-este on alueen taidekonseptin ensimmäinen toteu-tuskohde. Betonipintaan toteutettiin graafisellabetonilla teos, jossa graafisen kuvioinnin lähtökoh-tana on ollut taiteilija Tello Anttilan teossarja”Mielen maisemia”.

MELUESTEEN RAKENNE JA TEKNISET TIEDOTMeluesteen pituus on noin 120 metriä ja se sijait-see loivassa kaarteessa. Esteen keskimmäinenosa sijaitsee sillalla liittyen kiinteästi sillan raken-teisiin. Este toimii samalla sillan törmäyskaiteena,mikä asetti tiukat vaatimukset betonin lujuudelleja kaiteen alaosan muotoilulle. Arkkitehtuurissalähtökohtana oli näkymien säilyttäminen suunnit-telemalla esteen yläosa läpinäkyväksi. Esteen mo-lemmat päädyt on perustettu paikalla valetun be-tonisen tukimuurin päälle.

Este muodostuu 1,6 metrin korkuisista ja 3,7metrin pituisista valkosementtibetonisista, pig-menttivärjätyistä betonielementeistä ja niidenpäälle asennetusta 0,6 metriä korkeasta teräsrun-koisesta läpinäkyvästä yläosasta. Läpinäkyvätosat ovat 20 millimetriä paksua ääntä vaimenta-vaa akryylilevyä. Sillan kohdalla esteen korkeus onmatalampi ja akryylilevyt on jätetty pois. Yläosanteräsrunko jatkuu koko esteen matkalla yhtenäise-nä yläjohtimena.

Meluesteen kiinnitys siltapalkkiin ja tukimuu-riin suunniteltiin ulkopuolelta tehtäväksi, jollointien puolelle saatiin yhtenäinen pinta taideteok-selle. Kuvion toteuttamismenetelmäksi valittiingraafinen betoni menetelmällä muodostuvan pin-nan sileyden perusteella. Pinnan reliefimäinen kä-sittely ei tullut kyseeseen, koska este toimii myöstörmäyskaiteena.

PINTAKÄSITTELY JA TOTEUTUSElementtien kuviointi koostuu viidestä kuviosta, jot-ka sommiteltiin elementteihin yksilöllisesti. Alku-peräisten, värikkäiden ja pienikokoisten maalaus-

MIELEN MAISEMIA MELUESTEESSÄ

Ulla Loukkaanhuhta, maisema-arkkitehti MARK,Kari Nyrhinen, insinööri,Ramboll Finland Oy

1Ylismäentien meluesteen graafisen kuvion lähtökohtanaon ollut taiteilija Tello Anttilan värikäs öljymaalaussarja“Mielen maisemia”.

2Meluesteen kuviot betonipintaan toteutettuna grafiikkanaluovat mielikuvan puunrungoista ja ”kaupunkikaislikon”rakennushahmoista ikkunoineen. Ylismäentien meluestesijaitsee Kehän II länsipuolella Suurpellon eteläisen si-sääntulon yhteydessä. Meluesteen keskiosa sijaitsee sil-lalla.

3Melueste lännestä päin.

4Melueste idästä päin saavuttaessa.

3

4

Esa

Ant

tila

1

2

Esa

Ant

tila

Jutta

Te l

ivu o

BET0803 s 46-49 Ylismaentie 23.10.2008, 14:0946

3 2008 47

4


3 200848

ten kuviot esteen mittakaavaan ja betonipintaan to-teutettuna grafiikkana luovat mielikuvan puunrun-goista ja ”kaupunkikaislikon” rakennushahmoistaikkunoineen.

Suunnittelussa käytettiin apuna mallinnusohjel-maa (Solid Works), jonka avulla teosta ja väritystäpystyttiin tarkastelemaan eri lähestymiskulmista.

Elementit valmistettiin väripigmentoidusta val-kosementtibetonista Parman Kangasalan tehtaalla.Pigmentteinä olivat Ferroxon 510 (keltainen) ja Ba-yer 965 (oranssi). Kiviaineksena käytettiin Hyvin-kään mustaa Gabroa (raekoko 0-12 mm) ja pesusy-vyytenä hienopesua (0,5 mm - 1 mm). Lopullinen pe-susyvyys ja värisävy määritettiin koevalumallienperusteella.

Elementit valettiin keväällä 2008 ja meluestepystytettiin kesällä. Elementit suojattiin graffitin-suoja-aineella pystytyksen jälkeen. Elementtienpintaan etenkin graafisen betonin puolelle on beto-niselle kylmärakenteelle tyypillisesti muodostunutvaihtelevasti ja paikoin kohtalaisen paljon kalkki-härmettä. Valmistajan mukaan tieteknisen raken-teen edellyttämä erityisluja betonimassa, joka si-sältää runsaasti sementtiä sekä huokoiset pesupin-nat saattavat lisätä härmeen muodostumista. Ilmi-ön odotetaan tasaantuvan ja menevän ohi muuta-man vuoden kuluessa.

Lisätietoja:[email protected]://www.graphicconcrete.fi

YLISMÄENTIEN MELUESTEValmistumisajankohta: 2008Rakennuttaja: Espoon kaupunki, tekninen

keskus / Satu LehtonenSuunnittelija: Ramboll Finland OyMeluesteen arkkitehtuurija graafinen kuvio: Marja Liisa Ortia

Ulla LoukkaanhuhtaAnna BergmanAija Nuoramo

Rakennesuunnittelu: Kari NyrhinenKuvataiteilija: Tello AnttilaGraafinen betoni: Graphic Concrete Oy /

Jutta TelivuoBetonielementtienvalmistaja: Parma Oy, Kangasalan

tehdas / Juhani ToivonenUrakoitsija: Soraset Yhtiöt OyValvoja: Espoon kaupunki, tekninen

keskus / Juha Hännikäinen

5Meluesteen poikkileikkaus sillan kohdasta.

6Graafisen kuvion sijoittuminen elementissä.

7Meluesteen poikkileikkaus penkereen kohdasta.

8Melueste kiinnitettiin tukimuuriin ja siltapalkkiin ulko-puolelta.

9Esteen julkisivua sateen jälkeen.

10Melueste sivulta päin.

5

7

6


3 2008 49

8

9

10

Jutta Telivuo

Jutta

Tel

ivuo

Esa

Ant

ti la

Esa

Ant

tila

NOISE BARRIER REFLECTS LANDSCAPESOF THE MIND

Art and environmental art will play a significant role inthe Suurpelto area currently under construction in Espoo.The traffic noise barrier on Ylismäentie Road is the firstelement implemented as part of the art concept. The sur-face of the noise barrier bears a work of art realised ingraphic concrete. The graphic pattern is based on the se-ries “Landscapes of the mind” designed by artist TelloAnttila.

The noise barrier is ca. 120 m long. The middle part ofthe barrier stands on a bridge and is anchored to the brid-ge structures. The noise barrier also serves as an anti-col-lision railing on the bridge, which resulted in high require-ments for the strength of the concrete and the design ofthe bottom part of the railing. The noise barrier is at bothends supported on a cast-in-situ concrete retaining wall.

The noise barrier consists of 1.6-metre high and 3.7-metre long precast concrete elements made from pig-ment-dyed white cement concrete, and of a 0.6-metrehigh transparent top part mounted on a steel frame on topof the concrete elements.

The anchorage of the noise barrier to the bridge beamand to the retaining wall is on the outside, leaving a con-tinuous surface on the inside for the work of art. The pat-terns on the noise barrier elements comprise five uniquepatterns.


3 200850

TALO USEALLE SUKUPOLVELLE BERLIINISSÄ

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

Gruentuch & Ernst Architekten on menestynyt, sak-salainen arkkitehtitoimisto. Se myös elää kutenopettaakin. Toimisto on viime vuosina suunnitellutBerlin Mitten kaupunginosaan useita nykyaikaisiaasuin- ja liikerakennuksia, jotka samalla ovat tietyl-lä tavoin uuden sukupolven kaupunkitaloja. Toimis-ton tuotannosta on kuulussa Aedes-arkkitehtuuri-galleriassa järjestetty oma näyttelynsä otsikolla Ur-ban Upgrade.

Nämä arkkitehdit asuvat ja työskentelevät mie-lellään itse suunnittelemassaan talossa. Edellinenosoite oli kattoasunto Hackesches Marktin varrella,nyt on muutettu uuteen osoitteeseen pienen mat-kan päähän. Tulokkaana näiden selkeälinjaistenkaupunkitalojen ketjussa on Auguststrassen koko-naisuus. Sillä on ollut useita rakennuttajia, yhteen-sä seitsemän.

UUDESSA KAUPUNKITALOSSAASUTAAN JA TYÖSKENNELLÄÄNViime vuonna valmistunut, piha- ja istutustöidenosalta alkukesäksi 2008 viimeisteltävä talopari kä-sittää sekä liike- että asuin- ja ateljeetiloja kahdes-sa koko tontin levyisessä rakennuksessa, joista toi-nen sijaitsee Berliinin keskustalle tyypillisesti taka-pihalla. Siinä on kaksikerroksinen asunto isovan-hemmille sekä ilmava, sirojen betonipilareiden kan-nattama ateljee. Ateljeen yläpuolella on ylellinenasunto kattoterasseineen. Pihasiiven asunnot avau-tuvat takaosastaan suurkorttelin vehreän piha-alu-een suuntaan. Isovanhemmilla on pieni, pihatasos-ta korkeammalle sijoitettu terassi ja talonappulantakana toinen, keveämpi ja melulta rauhassa.

Katutasossa on arkkitehtien oma toimisto, jonkavarsinaiset työtilat ovat perinteisen porttikäytävänvasemmalla puolella ensimmäisessä kerroksessa jasen yläpuolella läpi rungon. Porttikäytävässä koh-taa vierailijaa Aedes -arkkitehtuurinäyttelyn pohjal-ta toteutettu, teräspäällysteiseen seinään upotettuvitriinitaideteos, joka samalla on firman suunnitte-luotteen käyntikortti.

Suuret, sisältä käsin rivitalomaiset, ylikorkeanterassin ympäri sijoittuvat asunnot ovat väljiä kah-den tason ratkaisuja, ja nekin ovat kaikki läpi talon.Kesäkuumina tämä on tärkeää, jotta saadaan myösviilentäviä ilmavirtauksia. Vertikaaliyhteyksiin kuu-luu pihan puolella perinteinen betoninen porras-huone ja tilava hissi, asuntojen ja toimistojen sisäl-lä on myös suoravartisia tai kierteisiä portaita. Väl-jissä asunnoissa on tilaa, mutta talon arkkitehtiensuurperheen oma asumisstandardi on kaikkineen

Tarja

Nur

mi

1Sisätiloissa kantavat betonipilarit on jätetty näkyviin.Harmaa betoni antaa syvyyttä muille materiaaleille.

2Talopari käsittää sekä liike- että asuin- ja ateljeetilojakahdessa koko tontin levyisessä rakennuksessa.

BET0803 s 50-55 TaloBerliini 23.10.2008, 14:1750

3 2008 51

Elke Stamm

Elke Stamm3Pihan toimintoja on jäsennelty omiksi alueikseen.

4Katutasossa on arkkitehtitoimisto, jonka varsinaiset työti-lat ovat porttikäytävän vasemmalla puolella ensimmäi-sessä kerroksessa ja sen yläpuolella läpi rungon.

4


3 200852

5

Jan

Bitte

r


3 2008 53

5

5Julkisivu kadulle on jäsennelty ja verhoiltu luonnonkivile-vyillä. Ikkunapinnat kadun ja vastapäisen puistikon suun-taan ovat poikkeuksellisen suuria, terassien kaiteet lasia.

7Porttikäytävässä on seinään upotettu vitriinitaideteos,joka samalla esittelee arkkitehtitoimiston.

8, 9Leikkaukset

tavanomaista keskitasoa.Julkisivu kadulle on hienosti jäsennelty, luonnon-

kivimäisen oloinen. Pihan puoli on valkoinen. Ikkuna-pinnat kadun ja vastapäisen puistikon suuntaan ovatpoikkeuksellisen suuria, terassien kaiteet lasia.

Arkkitehdit neljine, pian viisine lapsineen asuvatitse ylimmässä kerroksessa siten, että osin ylikor-keat oleskelutilat sijoittuvat yksityistilojen tasoaalemmaksi. Sisäänkäynnit ovat sekä päätiloissavierailevia ystäviä ja vieraita ajatellen että omaayksityisyyttä varten saavutettavissa kummaltakintasolta sekä hissin että portaikon kautta.

Ideana on ollut yhdistää sekä asuminen ettätyöskentely urbaanisti siten, että tuloksena on lä-hes huvilamaista ja hyvin hoidettua asuinympäris-töä. Betonirunko on osin selkeästi nähtävissä jaauttaa myös rakennuksen lämpötalouden tasapai-nottamisessa. Toimiston kohdalla pilarit ovat pohja-leikkaukseltaan pyöreitä, takapihan rakennuksessaneliömäisiä. Rakennuksen betonirakenteet ovatpääosin elementtivalmisteisia.

Ikkunoissa on käytetty tavanomaista kalliimpaa,kolminkertaista lasia, ja ikkunaratkaisu on näin li-sännyt talon hintaa merkittävästi. Suuret ikkuna-pinnat ovat kuitenkin talvisin sen verran lämpöäeristäviä, ettei niiden läheisyydessäkään tunnu ve-toisuutta.

Suunnitteluote on konstailematon, mutta julkisi-vun taitava jäsentely liittää tämän kaupunkitalonmyös laatuarkkitehtuurin kategoriaan. Tilaratkaisu-jen selkeys aiheuttaa sen, että rakennuksen käyttö-tarkoitus on joustava: asuntotilat voivat toimiamyös edustustiloina, nytkin on yhdessä asunnoistamyös toimisto. Multifunktionaalisuus on avainsana,ja rakennus käy vuoropuhelua Berliinin taivaan, ka-tutilan ja ympäröivän vihreyden kanssa.

Katutason tilat voivat tulevaisuudessa toimiamyymälä-, studio- ja näyttelytiloina. Erinomaisenurbaani, kaupunginosan mittakaavaan ja perintee-seen istuva talo tarjoaa myös rauhaa ja yksityisyyt-tä, olematta silti sulkeutunut.

Tarja

Nur

mi

7

9

8

6Pohjapiirros


3 200854

12

10Isovanhemmilla on pieni, pihatasosta korkeammalle sijoi-tettu terassi, muusta pihasta erotettuna.

11

Elke Stamm

Jan Bitter

Jan Bitter


3 2008 55

ENERGIATALOUDELLISIA RATKAISUJAAugustsrassen lasi-betonitalo on tämän arkkitehti-toimiston vastaus kysymykseen, mitä rakentaminenkestävän kehityksen periaattein voi myös olla: laa-dukkaat, selkeät materiaalit, aikaa kestävä estetiik-ka, yhdessä asuminen ja toimiminen sekä luonnonja puutarhamaisten istutusten tuominen tiiviiseenkaupunkirakenteeseen. Neliöhintaa tälle ihanuu-delle – mukaan lukien erittäin kallis julkisivulasiva-linta ja luonnonkiviverhoilu sekä ruostumattomanteräksen käyttö, hienostuneet takat ja kylpyhuoneetja laadukkaat lattiamateriaalit – on noin 3500 eu-roa. Arkkitehti Almut Gruentuch sanoo heidän ra-kennuttajina ja suunnittelijoina arvioineen kustan-nusten pysyvän hyvin aisoissa, kun perusinvestoin-nit on mietitty pitkän linjan käyttö- ja energiatalou-den näkökulmasta.

Auguststrassen talo on hieno myös ilta-aikaan,jolloin sen eri tilayksiköt hahmottuvat omiksi koko-naisuuksikseen. Iltaisin ja erityisesti viikonloppuau-ringon vuoksi toimistojen lasipinnat saavat eteensämitoiltaan selkeät, sisäpuoliset kaihtimet, jotka pi-tävät myös liian valon ja kuumuuden ulkopuolella.Porttikäytävän lasiseinän läpi voi ulkopuolinenkinsilti kurkistaa tontin sisäpihalle, ketään kuitenkaanhäiritsemättä.

Erinomainen, uuden sukupolven kaupunkitalo,betonista!

Lisätietoja: www.gruentuchernst.de

11Toimistonäkymä. Yhtenäinen ikkunaseinä luo ilmavuuttakaksikerroksiselle toimistolle. Metallikaihtimet sisäpuo-lella suojaavat tiloja liialta valolta.

12Sisätilanäkymä

14Katujulkisivussa talon toiminnat näkyvät kadulle. 14

13Taloparin eri kerrosten toimintoja kuvaava leikkauspiirros

Elke

Sta

mm

A HOUSE FOR SEVERAL GENERATIONS

Gruentuch & Ernst Architekten is a successful German ar-chitectural office that puts its money where its mouth is.In the recent years, the office has designed in the Mittentown block of Berlin several modern residential and com-mercial buildings, which also represent town houses ofthe new generation.

The architects like to live and work in houses that theyhave self designed. A complex of two houses completedlast year consists of both commercial, residential and stu-dio facilities in the two full-plot-width buildings, one ofwhich is typically for downtown Berlin located in thebackyard. This rear building contains a two-storey apart-ment for the grandparents, and an airy studio supportedon slim concrete columns. A luxurious penthouse apart-ment is located above the studio. The apartments in theyard annex open up through their rear side to the lushcourtyard of the extended town block. The grandparentshave a small terrace slightly raised above the yard level,as well as another, lighter terrace better protected fromthe street noise behind the building part. The architects’own office takes up the street level apartment, with work-rooms on the first floor beside the traditional doorway aswell as above the doorway, extending through the entirebuilding frame.

The street-side façade is organised in a skilled mannerand gives the impression of natural stone. The façade onthe courtyard side is white. Window surfaces toward thestreet and the opposite park are exceptionally large, andthe terraces have glass balustrades.

The idea has been to combine living and working in anurban fashion, producing an almost villa-type, well-tend-ed environment. The concrete frame is in parts clearly ex-posed and also contributes to the balancing of the ther-mal economy in the building. Columns are round in theoffice section, and square in the backyard building. Themajority of the concrete structures are prefabricated ele-ments.

The glass-concrete building on Augustsrasse is the an-swer of these architects to the question of how principlesof sustainable development can be applied to building:high-quality, distinguishable materials, time-resistantaesthetics, housing and working solutions for extendedfamilies, as well as integration of nature and garden plan-tations in a dense town structure.


3 200856

Pysäköintilaitoksen tulee olla helppo ja turvallinenkäyttää. Sen lisäksi pysäköintilaitoksen tasojen tu-lee olla vedenpitäviä, rakenteiden pitkäikäisiä jahelposti huollettavia ja rakennuksen tulee sopeutuaympäristöön.

TILAMITOITUSHelppo ja turvallinen käytettävyys tarkoittaa sitä,että ajoväylät ja rampit ovat riittävän leveitä ja loi-via. Parkkiruudun sisään tulee pystyä ajamaan ker-ralla. Pilarit tai muut rakenteet eivät saa kaventaaparkkiruutua tai estää näkyvyyttä. Tällä hetkelläkäytössä oleva ajoväylään nähden kohtisuora hen-kilöauton parkkiruutu on yleensä 2,5 x 5 m, mikä onjuuri ja juuri riittävä työpaikkojen tai asuntoyhtiöi-den käyttöön. Julkisten tilojen ja myymälöiden py-säköintiruutujen tulisi olla 2,6… 2,7 m leveitä. Koh-tisuoraan pysäköintiin perustuvassa järjestelmässäajoväylän leveyden tulee olla 7 m. Sijoittamallaparkkiruudut vinoon kulmaan (esim. 75 astetta) ajo-väylään nähden lisääntyy käyttömukavuus. Samallaajoväylää voidaan kaventaa noin 5,5…6 metriin.Vinopysäköinti edellyttää yleensä yksisuuntaistaliikennöintiä.

Pysäköintilaitoksen edullisin pohjamuoto onsekä pysäköinnin että rakenteiden kannalta useim-miten suorakaide (kuva 1). Kuorilaattarakentein py-säköintilaitos taipuu helposti myös ympyrän taikaaren muotoon (kuva 2). Pysäköintilaitoksessasiirtyminen tasolta toiselle tapahtuu joko erillistenramppien avulla tai useampilaivaisessa ratkaisussaitse tasot kallistetaan pituussuunnassa siten, ettäerillisiä ramppeja ei tarvita. Tasot tulisi aina kallis-taa vähintään suhteessa 1:50.

Henkilöautoille tarkoitetuissa pysäköintilaitok-sissa tulee vapaan korkeuden olla 2,4 m. Kerroskor-keus on tällöin palkkivälistä ja hyötykuormasta riip-puen 3… 3,4 m.

ELEMENTTIRAKENTEINEN PYSÄKÖINTILAITOS

Olli Aho, diplomi-insinööri, kehityspäällikköParma Oy, Toimitilarakentaminen

PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUTEESIT:

• Vesi juoksee kallistuksen suuntaan• Rakenteita ja oviaukkoja vasten

vastakallistukset• Vedenpoistojärjestelmä vaatii suunnittelua• Elastinen massa ei ole vedeneriste• Kylmissä rakenteissa on isot lämpöliikkeet• Suunnittelukuormia ei tule ylimitoittaa• Rakennekorkeuden minimointi ei takaa

parasta lopputulosta• Betonin jälkihoitoa ei korvaa mikään• Avoimet tilat, avoimet julkisivut

VEDENPOISTOPysäköintitasot kallistetaan siten, että vesi ohjau-tuu erillisiin sadevesikaivoihin tai laataston liikun-tasaumassa olevaan tason alapuoliseen metalli-seen sadevesikouruun. Massiivisia kallistusvalujatulee välttää. Itse sadevesikaivot sijoitetaan pai-kallisesti ympäristöään syvemmälle. Kaivot ja kou-rut varustetaan yleensä sähkölämmityskaapelilla.Kaivot ja kourut on voitava helposti puhdistaa. Kai-vot tulee sijoittaa siten, että laataston virumankinjälkeen ne sijaitsevat matalimmassa paikassa. Por-rashuoneita, seiniä, pilareita ja laataston reunojavasten tehdään riittävät vastakallistukset (kuva 3).

RAKENNERATKAISUTKuorilaattarakenne suunnitellaan aina palkin suun-nassa yksiaukkoisena. Palkin päihin jätetään laatansuuntainen avosauma, jonka alle tulee kallistuksis-ta riippuen joko tihkuvesi- tai sadevesikouru. Toi-sessa suunnassa laatasto jaetaan noin 30…35 mvälein olevilla liikuntasaumoilla osiin. Jäykistävienrakenteiden tulee sijaita siten, että laataston kier-tymä, kutistuma ja lämpöliikkeet pääsevät vapaastitapahtumaan. Palkin suuntainen liikuntasauma si-joitetaan palkin päälle (kuva 4). Sauman alle palkinkylkeen sijoitetaan tihkuvesikouru ja laatan alle eri-koislaakeri. Kaikki palkit tukeutuvat neopreenilaa-kereiden tai tarvittaessa liukulaakereiden varaan.

Jäykistävien rakenteiden tulee sijaita siten, ettälaataston kiertymä, kutistuma jalämpöliikkeet pää-sevät vapaasti tapahtumaan. Laataston tulee siisaina olla irti pilareista ja seinistä.

Pysäköintilaitoksen rakenteiden suunniteltukäyttöikä on yleensä 50 v. Rasitusluokat valitaanBetonirakenteiden käyttöikäsuunnitteluohjeenby51mukaan (taulukot 6.7… 6.10). Suunnittelunlähtökohta on useimmiten se, että liukkauden tor-juntaan ei käytetä suolaa.

Tasojen pintabetonin laatuvaatimus on tavan-omaisissa tapauksissa C-3-40. Siinä C tarkoittaavalmiin pinnan tasaisuusvaatimusta, 3 tarkoittaakulutuskestävyyttä ja 40 betonin lujuusluokkaa. Ku-lutuskestävyysluokka 2 on saavutettavissa vain eril-lisillä pintasirotteilla. Pinnan hierto jätetään yleen-sä hieman karkeaksi, jotta pinta ei olisi talvella liu-kas. Kylmissä pysäköintilaitoksissa ei yleensä käy-tetä erillistä pölynsidontakäsittelyä.

1Pysäköintilaitoksen edullisin pohjamuoto on sekä pysä-köinnin että rakenteiden kannalta useimmiten suorakaide.

2Kuorilaattarakentein pysäköintilaitos taipuu helposti myösympyrän tai kaaren muotoon.

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2256

3 2008 57

Kuormaluokka IV (2,5 kN/m2) Kuormaluokka III ( 5,0 kN/m2)

Palkin Hlaatta Hrakenne Hrakenne Hlaatta Hrakenne

kuormitus- (mm) (mm) N (mm) M (mm) (mm) N leveys K (mm) 5200 200 750 630 200 850 6500 200 850 630 220 970 7800 220 870 700 220 970

N = normaalikorkuinen palkki, M = matala erikoispalkki

KUORILAATTARAKENTEINEN PYSÄKÖINTILAITOS

• Pysäköintilaitoksen pystyrakenteen muodostavat betonielementtipilarit• Runko jäykistetään mastopilareilla rungon poikkisuunnassa ja seinillä tai ristikoilla

rungon pituussuunnassa• Pysäköintitasot muodostuvat jännebetonipalkkien, esijännitettyjen kuorilaattojen ja

paikalla valetun pintabetonin täydellisestä liittorakenteesta• Runko asennetaan yleensä ylös saakka lohko kerrallaan ennen valuja• Ennen kuorilaattojen päälle tulevan pintabetonin valamista jännebetonipalkit tuetaan

kolmannespisteistä ja yli 5 m pitkät kuorilaatat yhdellä tai kahdella tukilinjalla• Tuet löysätään ja poistetaan suunnitelmien mukaisesti pintabetonin saavutettua

riittävän lujuuden, jolloin laattaan aiheutuu puristusjännitys jo rakenteiden omasta painosta• Valutyöt etenevät alhaalta ylös taso kerrallaan yleensä viikon tasokierrolla• Viikon valujen työsaavutus voi olla jopa 4000 m2

• Valut ajoitetaan lämpimään vuodenaikaan• Tavanomaisessa tapauksessa pysäköintitasot eivät vaadi erillistä vedeneristystä• Sellaiset pihakannet, joiden päälle tulee erilaisia rakennekerroksia, tulee varustaa

erillisellä vedeneristeellä

3Porrashuoneita, seiniä, pilareita ja laataston reunoja vas-ten tehdään riittävät vastakallistukset.

4Palkin suuntainen liikuntasauma sijoitetaan palkin päälle.

JULKISIVURATKAISUT

• Pysäköintilaitoksen julkisivut voidaan rakentaa betonisista nauhaelementeistä, mutta riittävänpainovoimaisen ilmanvaihdon takaamiseksi julkisivut tehdään useimmiten erilaisista metalli-säleistä, verkkorakenteista tai reikälevykaseteista

• Julkisivujen suunnittelussa tulee ottaa myös huomioon auton valojen ympäristöä häiritsevähäikäisyvaikutus

• Julkisivut kiinnitetään useimmiten jälkikiinnityksenä laataston reunan elementtiin ja julkisivuntulee sallia laataston liikkeet

• Törmäyskaiteet kiinnitetään joko laataston reunaelementtiin tai julkisivun runkoprofiileihin

5Jäykistävien rakenteiden tulee sijaita siten, että laatastonkiertymä, kutistuma jalämpöliikkeet pääsevät vapaasti ta-pahtumaan. Laataston tulee siis aina olla irti pilareista jaseinistä.

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2257

3 200858

Helsingin Vuosaaren satama avautuu tämän vuo-den lopulla. Siitä tulee Suomen suurin ja moderneintavarasatama.

Vuosaaren sataman yhden pääoperaattorin,Finnsteve Oy Ab:n, henkilöstön tarpeisiin on tehtytäyselementtinen pysäköintitalo, jossa on 390 auto-paikkaa. Tarkoituksena on, että satama-alueellatoimiva henkilöstö ajaa omalla autollaan pysäköin-titalolle asti, ja siitä on hoidettu sataman sisäinenliikenne eri työpisteisiin.

Pysäköintitalo on osa kokonaisuutta, johon senlisäksi kuuluvat henkilöstökeskus ja 50 koneen truk-kihalli.

Pysäköintitalon haasteena oli rakennuspaikka,joka oli hyvin tiukkaan rajattu. Suunnittelussa pitietsiä optimaalinen ratkaisu sekä tilan että liiken-teen suhteen. Pysäköintitalossa piti saada tiettyihinmittoihin tietty määrä autoja. Lisäksi rakennuksenkorkeus oli tarkasti määritelty. Pysäköintitalon tulimyös integroitua henkilöstökeskukseen ja trukki-halliin. Ympäröivän sataman liikenne sekä logistiik-ka pysäköintitaloon piti luonnollisesti ottaa myöshuomioon. Pysäköintitalon vierestä kulkee rautatiesatama-alueelle, joten pysäköintitaloon ajetaankinradan ylittävää ramppia pitkin suoraan ylimpäänkerrokseen.

Toteutustavaksi valittiin Parman pysäköintitalo-ratkaisu, joka perustuu liittorakenteiseen täysele-menttirakenteeseen. Vuosaaren sataman pysä-köintilaitos on periaatteeltaan samanlainen kuinKauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa, kool-taan vain noin puolta pienempi.

Talo on osittain 3-, osittain 4-kerroksinen. Se onrakenteeltaan kaksilaivainen jatkuvasti nousevillatasoilla. Kun autolla on ajettu yksi täysi kierros ta-lon sisällä, on noustu kaksi kerrosta. Koska erillisiä

OPTIMAALINEN PYSÄKÖINTITALO TUOTEOSAKAUPPANA

Leena-Kaisa Simola, toimittaja, Povitasku OyArtikkelin valokuvat: Tuomas Pietinen, Tasku Oy

1Vuosaaren sataman henkilöstökeskuksen avara pysäköin-tilaitos on lähes valmis. Vuosaaren sataman henkilöstö-keskuksen pysäköintilaitos on osin kolmi-, osin neliker-roksinen. Tiukasti määritelty rakennuspaikka vaati opti-maalisen tilaratkaisun.

2Pysäköintilaitoksen leikkaus.

1

ramppeja ei ole, pysäköintitalon tilankäyttö on erit-täin tehokasta.

Pysäköintitalo on jaettu poikittais- ja pituussuun-nassa liikuntasaumoilla neljään lohkoon. Parmanratkaisulle tyypillisesti pysäköintilaitoksen keskelläolevat levypilarit jäykistävät poikittaissuunnassa jateräsbetoniset vinosauvat jäykistävät pitkittäis-suunnassa.

Pysäköintitalo on myös poikkeuksellisesti katettubetonielementeillä. Yläpohjana on TEK-laatasto,jonka päällä on vesieriste. Paitsi, että katettu pysä-köintitalo on miellyttävä käyttäjilleen varsinkin sa-taman ankarissa olosuhteissa, katto luo kolmen yk-sikön rakennukselle kokonaishahmon.

FINNSTEVE, VUOSAAREN SATAMANHENKILÖSTÖKESKUKSEN PYSÄKÖINTITALO

Rakennuttaja: Finnsteve Oy AbArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Kari Unelius(31.5.2007 saakka) /Arkkitehtitoimisto VIA Oy(1.6.2007 lähtien)

Rakennesuunnittelu: InsinööritoimistoTimo Penttilä Oy

Runkorakenteensuunnittelu: Civil Citec Engineering OyRunkourakka asennuksineenja pintavaluineen: Parma OyPääurakoitsija: Rakennusosakeyhtiö

HartelaPinta-ala: 10 000 m2

Autopaikkoja: 387 kpl

2

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2258

3 2008 59

4

3Pysäköintilaitokseen ajetaan sisään suoraan ylimpäänkerrokseen junaradat ylittävää ramppia pitkin.

4Parkkitalossa on poikkeuksellisesti myös betonirakentei-nen yläpohja. Yläkerrokseen on laitettu myös polkupyörä-telineet pyöräileville hallin käyttäjille. Arkkitehdit SAFA

Kari Unelius ja Juha Virtanen tarkastavat Parma Oy:nsuunnittelija, RI Pekka Airaksisen kanssa lähes valmista,avaraa pysäköintitaloa.

3

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2359

3 200860

5

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2360

3 2008 61

5Vuosaaren sataman henkilöstökeskuksen avara pysäköin-tilaitoksen nousevien tasojen ansiosta erillisiä ramppejaei talon sisällä tarvita. Näin tilan käyttö on hyvin tehokas-ta. Pysäköintilaitoksen keskellä olevat levypilarit jäykis-tää poikittaissuunnassa ja teräsbetoniset vinosauvat jäy-kistävät pitkittäissuunnassa. Kuvassa järeä eritasopalkki.

6Vesikouru on sijoitettu rungon saumaan tason alle.

6

PARKING GARAGE OFPREFABRICATED CONSTRUCTION

A parking garage should be easy and safe to use. Thelevels of the garage must be watertight, the structuresshould have long service lives and be easy to maintain,and the building must be adapted to its environment.

The most economical base form of a parking garage interms of both parking and the structures is in most cases arectangle. Thin shell structures facilitate the building ofalso circular or curved parking garages. The parking levelsshould be sloped to ensure that water runs into separaterainwater sewers or into a metal gutter in the expansionjoint of the slab system under the parking level. Massivegradients should be avoided.

Thin shell structures are always designed as single-span structures in the direction of the beam. Exposedjoints parallel with the slab are left on the beam endsand depending on the gradient, either a seepage drain ora rainwater gutter is provided under each joint. In theother direction the slab system is divided into sectionsby means of expansion joints at intervals of 30…35 m.The location of stiffening structures must allow free ro-tation, shrinkage and thermal motions of the slabs.

The normal rated service life of parking garage struc-tures is 50 years. The exposure classes are selected incompliance with the Guideline for Service Life Planningof Concrete Structures, by-51. In most case planning isbased on the assumption that no salt is used for wintermaintenance purposes.

Parking garage P3 at the Helsinki-Vantaa Airportwas built in 1994 and accommodates 2200 cars. A round,6-storey extension to P3 is now under construction, andwill bring the total capacity of P3 to 4650 vehicles.

The frame of the extension part is a fully prefabricat-ed structure delivered by Parma Oy. The diameter of theparking garage is 102 m. It is divided into seven sec-tions by means of expansion joints and each section isstiffened in radial direction with slab columns on theinner frame and in the direction of the frame with con-crete trusses. The levels are composed of prestressedbeams and thin-shell slabs. The face concrete joinsthem together into a complete, massive compositestructure.

The P3 parking garage was designed utilising the TeklaStructures modelling program. The model covers all theelements and their jointing components. The utilisation ofmodelling design made it possible to avoid dimensionalerrors of the elements despite the challenging geometryof the building.

One of the main operators in Vuosaari Harbour,Finnsteve Oy Ab has a staff parking garage of fullyprefabricated construction for 390 vehicles. The chal-lenge faced in the construction project of the parking

garage was the exactly delineated building lot. An opti-mum design solution in terms of both space and traffichad to be found.

The selected solution was Parma’s parking garagebased on fully prefabricated composite structures. Theparking garage is divided in both transverse and longi-tudinal direction into four sections by means of expan-sion joints. The slab columns in the centre of the park-ing garage, which provide transverse stiffening, and thereinforced concrete diagonal struts, which provide lon-gitudinal stiffening, are characteristic of Parma’s solu-tion. The parking garage roof is also built of concreteelements, which is not typical. The roof slabs are TEKslabs covered with waterproofing.

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2361

3 20086262

Helsinki-Vantaan vuonna 1994 rakennettu, reilun2 200 auton pysäköintitalo P3 on saamassa vie-reensä laajennusosan, jonka käyttöönoton jälkeenP3:ssa on yhteensä 4 650 autopaikkaa. Rungonsuunnittelu, elementit, asennus ja betonivalutsekä perustukset tehtiin erillisenä runkourakkana,joka valmistui elokuun 2008 lopussa kaksi kuu-kautta etuajassa.

Matkustajamäärien kasvaessa Helsinki-Vantaanpysäköintitilat kävivät riittämättömiksi – joka kol-mas lentomatkustaja kun saapuu kentälle omallaautolla. P3:n laajennuksen hankesuunnittelu aloi-tettiin syksyllä 2005 tavoitteena varmistaa riittäväpaikoituskapasiteetti sekä lentomatkustajille ettäalueen henkilökunnalle.

Nykyisin lentoaseman paikoituskapasiteetti onnoin 10 500 autopaikkaa. P3:n laajennuksen myötämäärä kasvaa lähes 13 000 paikkaan, joten paikko-jen kokonaismäärä kasvaa melkein 25 %.

P3:n laajentamiseksi pohdittiin erilaisia vaihto-ehtoja, muun muassa toisen erillisen pysäköintilai-toksen rakentamista. Laajennus päätettiin kuiten-kin toteuttaa pyöreällä pysäköintitalolla, joka liittyyyhdyssillalla vanhaan osaan. Molemmissa osissaon kuusi kerrosta, ja uuteen osaan ajetaan vanhanosan kautta.

RUNKO ERILLISENÄ URAKKANALaajennusosasta järjestettiin ensimmäinen tarjous-kilpailu elokuussa 2006. Silloin kohteelle etsittiinkvr-urakoitsijaa. Rakennusalan markkinat olivattuolloin ylikuumentuneet, joten kaikki annetut tarjo-ukset ylittivät budjetin ja ne jouduttiin hylkäämään.Samoin kävi tarjouskilpailussa, jonka tarkoituksenaoli löytää projektinjohtourakoitsija.

– Lopulta päädyimme pyytämään tarjoukseterillisestä runkourakasta, jotta eri toimijat voivattarjota parhaalla tavalla omaa osaamistaan. Täy-dentävät rakenteet kun ovat pieni osa pysäköinti-laitosten kokonaiskustannuksista, projektipääl-likkö Martti Nurminen lentoasemia isännöivästäFinaviasta sanoo.

– Saimme neljä tarjousta. Yksi perustui teräsliit-torakenteeseen, toinen osaelementtirakenteeseen,kolmas paikallavaluun ja neljäs liittorakenteiseentäyselementtitaloon. Valitsimme Parma Oy:n PAR-MApysäköintitaloratkaisuun perustuvan täysele-menttirakenteen, joka oli myös kustannuksiltaanedullisin, Martti Nurminen kertoo.

P3:n laajennus perustuu Parma Oy:n runkoratkai-suun pysäköintitalojen rakentamisessa. Parmallaon jo parin vuosikymmenen kokemus jännebetonis-ten liittorakennetekniikalla toteutettavien pysä-köintitalojen rakentamisesta. Nyt tätä toimivaa rat-kaisua sovellettiin onnistuneesti myös pyöreään py-säköintitaloon.

TIUKASSA TAHDISSALaajennuksen rakennustyöt aloitettiin louhinnallakesällä 2006. Laajennusosan kolme alimmaista ker-rosta sijaitsevat maatason alapuolella, joten louhit-tavaa riitti sadan tuhannen kiintokuution verran.

– Perustusten tekeminen oli hieman haasteellis-ta kallioperän rikkonaisuuden vuoksi, mutta itserakennus kohosi hyvin systemaattisesti, kohteenpäärakennesuunnittelusta vastannut Yrjö Lietzensanoo.

Pysäköintilaitoksen halkaisija on 102 metriä. Seon jaettu liikuntasaumoilla seitsemään lohkoon. Jo-kainen lohko on jäykistetty säteen suunnassa sisä-kehän levypilareilla ja kehän suunnassa betoniristi-koilla. Tasot on rakennettu jännitetyistä palkeista jakuorilaatoista. Pintavalun avulla niistä muodostuutäydellinen massiivinen liittorakenne. Sekä ele-menttien asennus että betonivalut tehtiin lohko ker-rallaan kaikki lohkon kuusi kerrosta peräkkäin.

Elementtien asennus aloitettiin tämän vuodentammikuun alussa. Kaikkiaan työmaalle tuotiinnoin 10 000 elementtiä ja jännepalkkeja toimituk-seen sisältyi kymmenen kilometriä. Runko oli pys-tyssä 6,5 kuukaudessa heinäkuun puolessa välissäja tasojen betonivalut valmiina elokuun lopussa.Tahtina oli yli 70 elementin asennus päivittäin.

Vauhtia kuvaavat myös tavaratoimitukset: ele-mentit, valmisbetonit ja muut materiaalit mukaanluettuina ahtaalla työmaalla kävi noin 2 500 rekka-

HELSINKI-VANTAAN PYSÄKÖINTITALO P3 KAKSINKERTAISTAA PAIKOITUSTILANSA

Leena-Kaisa Simola, toimittaja, Povitasku Oy

1P3:n pysäköintilaitos suunniteltiin mallintavalla TeklaStructures-ohjelmalla.

MALLINTAVAA SUUNNITTELUA:

P3:n pysäköintilaitos suunniteltiin mallintavalla TeklaStructures-ohjelmalla. Mallissa ovat mukana kaikki ele-mentit liitososineen. Mallista puuttuvat vain pintavalu jaliittymädetaljit vanhaan osaan.

Rungon asennuslohkotus tehtiin malliin. Malliin syötet-tiin myös lohkojen asennusajat. Mallista siirrettiin palkki-en ja pilareiden tuotetyyppi, päämitat, sijainti- ja aikatau-lutieto Parman toiminnanohjausjärjestelmään iNettoon.

Mallintavalla suunnittelulla vältettiin haasteellisengeometrian omaavassa rakennuksessa elementtien mitta-virheet.

HELSINKI-VANTAA LENTOASEMANPYSÄKÖINTILAITOS P3:N LAAJENNUS

Rakennuttaja: Ilmailulaitos FinaviaArkkitehtisuunnittelu: PES-Arkkitehdit OyPäärakennesuunnittelu: Citec Civil

Engineering OyRunkorakenteen suunnittelu: Citec Civil

Engineering OyRunkoelementtien toimittaja: Parma OyPerustusten, runkoasennustenja betonivalujen urakointi: Parma OyPinta-ala: 65 922 brm2

Autopaikkoja: 2 400 kplOtetaan käyttöön: 01/2009Kokonaiskustannus: 27 miljoonaa euroa

1

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2362

3 2008 63

2P3:n laajennuksessa on kuusi kerrosta, kolme maan alla jakolme päällä. Pinta-alaa on kaikkiaan lähes seitsemänhehtaaria.

3P3:n laajennuksen rakennesuunnittelu, perustukset, ele-mentit, elementtiasennukset ja betonivalu tehtiin erillise-nä runkourakkana. Runko oli pystyssä viime elokuussa2008 ja tyytyväisiä miehiä työmaalla: työmaapäällikköHannu Laakkonen ISS Proko Oy:stä (vas.), myyntijohtajaMarkku Rotko Parma Oy:ltä, Parman työmaapäällikköPertti Nieminen sekä Finavian projektipäällikkö MarttiNurminen.

4Markku Rotkon ja Martti Nurmisen taustalla näkyy yhdys-silta, jota pitkin ajetaan vanhasta pysäköintitalosta laa-jennusosaan.

2

3

4

Tuomas Pietinen, Tasku Oy

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2363

3 20086464

Olli

Aho

5

Olli

Aho

6

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2364

3 2008 65

5, 6, 7Elementtien asennus sujui nopeasti ja tehokkaasti lohkokerrallaan.

5

6

Olli Aho7

ja kuorma-autoa, keskimäärin 15 kuormaa päivässä.– Elementtirakentamisen ehdoton valtti onkin

nopeus. Kun elementit valmistetaan tehtaalla kui-vissa olosuhteissa ja työmaalla tehdään vain hel-posti lämmitettäviä juotosvaluja, runkoa voidaanelementtien osalta nostaa myös talviaikaan, myyn-tijohtaja Markku Rotko Parma Oy:n toimitilaraken-tamisen yksiköstä sanoo.

Asennustyöstä vastasi Parman kaksi omaa asen-nusryhmää, ja asennusvauhdin varmistamiseksirunkoelementtejä toimitettiin kuudelta Parman teh-taalta niin, että asentajilla riitti töitä koko ajan.

SILTAA PITKIN TALOSTA TOISEENToiminnallisesti P3:n laajennus on suunniteltu si-ten, että sinne ajetaan vanhan pysäköintitalonkautta. Vanhan osan kerroskorkeus on 2,85 metriä,kun laajennusosassa se on tasan kolme. Eroa onsiis 15 senttiä.

– Siksi pysäköintitalojen yhdysosan kaikki tasotovat kaltevia. Maantason alle mentäessä kallistuson alaspäin ja yläkerroksiin ylöspäin. Liittymiin piti-kin kiinnittää erityistä huomiota. Yhdysosan olimyös oltava sidoksissa vanhan pysäköintilaitoksenpilarikehään, mikä tuotti hieman vaikeita ratkaisuja,Yrjö Lietzen sanoo.

Yhdyssillan ansiosta laajennusosaan saatiinenemmän autopaikkoja kuin jos sinne olisi raken-nettu omat rampit.

– Vanhassa osassa ja laajennuksessa on pyrittytoiminnallisesti samanlaiseen logiikkaan, jotta pai-koitustilan käyttäjät hahmottaisivat, missä vapaitapaikkoja on ja myös lentokentältä poistuessaan löy-täisivät helposti autonsa.

Yrjö Lietzenin mukaan rakennussuunnittelun kan-nalta haastavaa oli liikuntasaumojen ja tasojenlämpöliikkeiden hallinta.

– Koska valualueita yhdistettiin aikataulusyistä,jouduimme lisäämään sahasaumoja, joilla varmis-tettiin rakenteen suunnitellut muodonmuutokset jasitä kautta vesitiiveys. Tasojen kaltevuus keskus-tasta ulkokehälle on 85 senttiä, jotta vesi valuu si-sältä ulospäin. Vesi kerätään ulkoreunan elementti-kouruihin ja sieltä sadevesiviemäriin.

– Pysäköintitalon maanalaisissa kerroksissa pa-lonkestoluokka on aika kova R 120, kun se kolmessaylemmässä kerroksessa on R 60. Samoilla ratkai-suilla sekin saatiin hoidettua kaikissa kerroksissa.Betonirakenteen paloluokka ei kuitenkaan vaikutta-nut ratkaisuihin.

TILAAJA EI OLE RAKENNESUUNNITTELIJAMartti Nurminen muistuttaa, että tarjouksia pyytä-essään tilaajan ei kannata suunnitella pysäköinti-laitoksen runkoa kovinkaan pitkälle.

– Eri toimijat haluavat toteuttaa kohteen niillärunkoratkaisuilla ja -järjestelmillä, jotka ovat heidäntoiminnassaan tehokkaita. Isossa kohteessa on mas-saa ja toistuvuutta niin paljon, että tilaajan ei kanna-ta edes kuvitella osaavansa käytännön toteutusta.

– Jos tarjouspyynnöissä annetaan jo liian tiukatraamit runkojärjestelmälle, ei saada kilpailukaanaikaiseksi. Viitesuunnitelmiin perustuvalla runkou-rakkakyselyllä saimme tässä tapauksessa neljä erivaihtoehtoa ja valitsimme niistä meille parhaan.Rakennesuunnittelu kuului elementtitoimittajalle,joka toimi siis lähes kuin rungon kvr-urakoitsijana,Martti Nurminen toteaa.

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2365

3 20086666

9

Tuom

as P

ietin

en, T

asku

Oy

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2466

3 2008 67

8Elementeillä voidaan yhtä helposti ja nopeasti rakentaasekä suorakulmaisia että pyöreitä pysäköintitaloja.

9Levypilarit jäykistävät rakenteen poikittain, betoniristikotkehän suuntaan. Ristikon diagonaalisauvat on sijoitettusiten, että ne eivät vie yhtään autopaikkaa.

10Avara tila antaa mahdollisuuden mitoittaa myös autopai-kat asiakaslähtöisesti. P3:n laajennuksessa paikoitusruu-dun leveys on 2,7 metriä, joten tila-autonkin voi pysäköi-dä helposti.

8

9 10

Tuom

as P

ietin

en, T

asku

Oy

Tuom

as P

ietin

en, T

asku

Oy

BET0803 s 56-67 Pysakointi 23.10.2008, 14:2467

3 200868

Eurooppatie E6 lähtee Ruotsin eteläkärjestä Trelle-borgista ja kulkee Ruotsin länsirannikkoa Malmönja Göteborgin kautta pohjoiseen. Tie jatkuu Norjanpuolelle ja kulkee aina Kirkkoniemelle Jäämerelleasti. Valtatien rakentaminen alkoi jo vuonna 1958.Lähes koko Ruotsin puoleinen osa tiestä on mootto-ritietä. Kokonaisuudessaan sen on tarkoitus valmis-tua 2010.

Eräs juuri valmistuneista valtatien osuuksista onUddevallan kaupungista pohjoiseen sijaitseva, noinseitsemän kilometrin pituinen, nyt moottoritieksirakennettu osuus. Tälle tieosuudelle rakennettiinmyös Örekilsjoen ylittävä silta. Siltaosuuden ra-kentaminen alkoi kesäkuussa 2005 ja se otettiinkäyttöön kesäkuun puolessavälissä 2008.

NATURA-ALUEELLAUrakkahinta moottoritieosuudelle silta mukaan lu-kien oli 800 miljoonaa kruunua, josta sillan osuuson 240 miljoonaa. Pääurakoitsijana toimi NCC. Öre-kilsjoki virtaa Ruotsin ainoaan vuonoon, Gullmar-vuonoon. Jokialue kuuluu Natura 2000-luonnonsuo-jelualueeseen. Lisäksi rakennustyön haastetta lisäähitaasti etenevä joen uoman paikan muuttuminen.

Sillan kokonaispituus on 494 metriä josta joenylittävän holvikaaren jänneväli on 225 metriä. Siltasuunniteltiin jänneväliltään näin pitkäksi, jotta se eipysäyttäisi joen uoman siirtymistä ja levenemistä.

ÖREKILSSILTA E6-VALTATIELLÄ

Petri Mannonen, diplomi-insinööri,projekti-insinööri, Betonitieto Oy

Sillan kansirakenne lepää 12 betonipilarin varas-sa. Siltapilarit, kaari ja sen maatuki valettiin kaikkibetonista. Holvikaari perustettiin kallion varaanmolemmista päistään.

HOVIKAARI KAHDELLA TEKNIIKALLAHolvikaari rakennettiin eri tekniikkaa käyttäen joeneri puolilla. Itäpuolella muotit perustettiin teräpila-reiden varaan. Pilareita varten maata jouduttiin sta-biloimaan, alla oleva maaperä on silttiä ja saveajopa 100 metrin syvyyteen asti.

Kaaren idänpuoleinen osa valettiin 11 metrinpätkissä. Kaaren leveys on 14 metriä ja korkeusvaihtelee 4,6 - 2,5 metrin välillä ollen matalimmil-laan kaaren lakipisteessä. Kaaressa on kaksi jaka-vaa seinää. Ensin valettiin kaaren pohja ja seinät jalopuksi kansiosa. Kaaren valu tuelta huipulle teh-tiin 12 osassa.

Kaaren läntinen puolisko valettiin eri tekniikalla,sitä varten rakennettiin betonista rakennusaikai-nen apupyloni ja kaksi maatukea. Apupylonia ra-kennettiin samassa tahdissa kaaren kanssa. Se pe-rustettiin samoille perustuksille kaaren maatuenkanssa. Maatukeen tulleet teräskaapelit ankkuroi-tiin 12 - 21 metrin syvyyteen kallioon. Länsipuolenholvikaari valettiin muottivaunun avulla. Jättiläis-mäinen muottivaunu painoi 80 tonnia, betoninkanssa 300 tonnia.

2

Vägv

erke

t.

1Kartta Ruotsin länsirannikosta ja E6-Eurooppatiestä.

2Havainnekuva valmiista sillasta.

BET0803 s 68-70 Orekilssilta 23.10.2008, 14:2568

3 2008 69

Väg v

e rke

t.

3Kansilaatan alapuolinen muotti roikkuu siltavaunun teräs-ristikkorakenteiden varassa. Itse siltavaunu lepää kotelo-palkkien päällä.

6

4 5

7

Vägv

erke

t.

Vägv

erke

t.Vä

g ve r

ket.

4Kansilaattaa kannattelee 12 pilariparia.

5Itäpuolen holvikaaren muottien tukirakenteina käytettiinteräspilareita.

6Länsipuolen holvikaari valettiin muottivaunua käyttäen.Holvikaaren työnaikaiset kuormat vietiin teräsvaijereillaapupylonin kautta kallioon.

7Kotelopalkkeja työnnetään itäpuolelta paikoilleen.

Doka

Fin

land

Oy.

3


3 200870

Muottitoimittajana kohteessa toimi Doka Sveri-ge. Apupylonissa kiinni olevat teräsvaijerit ottivatkiipeävän muotin ja holvikaaren rakennusaikaisetkuormat.

Holvikaari valettiin 5,5 metrin paloissa. Kun va-lun betoni oli saavuttanut riittävän lujuuden, siir-rettiin muottivaunu eteenpäin ja se ankkuroitiinkiinni viimeksi valettuun kaareen. Muotin puhdista-miseen, betonointiin ja siirtoon kului aikaa kaksiviikkoa. Kaari valettiin vuoron perään molemmiltapuolilta.

Holvikaaren valutyöt valmistuivat joulukuussa2006, jolloin itä- ja länsipuoli yhdistyivät holvin ylä-pisteessä. Holvin valmistuttua purettiin apupyloniteräskaapeleineen.

KANNESSA KOTELOPALKITSillan kannen valmistuksessa käytettiin Ruotsissauutta tekniikkaa. Ajoradan kuormat kantaa kaksi te-räksistä kotelopalkkia. 20-metriset kotelopalkit hit-sattiin yhteen sillan itäpuolella ja työnnettiin pai-koilleen pilarien varaan.

Kotelopalkkien varaan valettiin 23 metriä leveäbetoninen ajorata. Betonisen kansilaatan valussakäytettiin tätä tarkoitusta varten rakennettua sil-tavaunua, jonka teräksistä ristikkorakenteestakannen alapuoliset muotit ripustettiin. Kansilaa-tan valut lähtivät liikkeelle samanaikaisesti sillanmolemmista päistä.

8Kansilaatan valussa käytetty siltavaunu.

Doka Finland Oy.8

ÖREKILS BRIDGE ON EUROPEAN ROUTE E6

European Route E6 starts in Trellebrog in south-mostSweden and runs to Norway, all the way to the ArcticOcean. The construction of the highway started already in1958 and according to plans it will be completed in 2010.

The part of the Route north of the City of Uddevalla,completed in June 2008, crosses the River Örekils along anew bridge.

The bridge construction project involved many chal-lenges. One of them was the location of the bridge in aNatura 2000 area. The river bed is also slowly shifting.

The bridge is 494 m long, and the span of the arch vaultthat crosses the river is 225 m. The span was designedlong so that it would not stop the shifting and widening ofthe river bed.

The platform structure of the bridge rests on 12 con-crete columns. The bridge columns, the arch and the abut-ment were all made from concrete. The arch vault is sup-ported on bedrock at both ends. Different building tech-niques were used on the two sides of the river to build thearch vault. The pouring of the vault was completed in De-cember 2006, when the east side and the west side cametogether at the top point of the vault.


3 2008 71

Berliinin Tiergartenissa, vastapäätä Peter Eisen-manin laajaa Holocaust -aluetta, on keväällä 2008avattu natsien vainoamille homoseksuaaleilleomistettu oma muistomerkkinsä. Vainojen koh-teeksi joutui yli 50 000 vähemmistön edustajaa.Muistomerkin tekijöinä on pohjoismainen taiteili-japarivaljakko Ingar Dragset ja Michael Elmgreen.

Muistomerkki on samalla esimerkki siitä, ettätällainen teos voi olla myös hienostunutta taidetta.Lievästi kallellaan oleva, melkein samettimaisensileäpintainen, suorakulmainen betonikappale onmaahan syvälle upotettu tai siltä tuntuva järeä mo-noliitti. Kadun puolella siihen on kuin viilletty ja ko-verrettu kulmaikkuna, josta voi kurkistaa sisään.Teoksen mustanpuhuvaan, vain nenä paksun lasinlähellä katseltavaan sisukseen kätkeytyy yksinker-tainen video, jossa kaksi miestä suutelee. Beto-nikappaleen mitat ovat noin kolme kertaa viisimetriä, joihin verrattuna kurkistusaukko on suh-teellisen pieni.

Teos menettää toistaiseksi voimaansa siksi, ettäse on niin lähellä massiivista, 2711 betonikappa-leesta muodostuvaa suurmuistomerkkiä kadun toi-sella puolella. Sen on kuitenkin tarkoitus muodos-taa oma, rauhallinen ja vihreyden ympäröimä koko-naisuutensa. Alkukesästä vehreys oli vielä vastaalullaan ja ympäristötyöt kesken.

Kuuluisa saksalainen feministi ja kirjailija sekälehtinainen Alice Schwarzer kiinnitti julkisuudessahuomiota siihen, että videossa on vain kaksi mies-tä. Totuus olikin, että nimenomaan miespuolisethomoseksuaalit kokivat rajumpaa vainoa. Taiteili-jat ovat kuitenkin suunnitelleet vaihtavansa video-nauhan kahden vuoden välein.

Muistomerkki houkuttelee toki myös tirkisteli-jöitä, ja sen ikkuna-aukko viittaakin uteliaisuuteenja tirkistelyyn. Itse video on kaunis ja rauhallinen,suorastaan runollinen ja vailla mitään alavivahtei-ta. Kysymys on toisistaan pitävien ihmisten suu-delmasta.

Betonisuus, kurkistusaukon ja harmaan massansuhde sekä epävarmuuteen viittaavan, kallellaanolon sekä massiivisuuden ja sulkeutuneisuuden yh-teispeli tekevät tästä Berliinin mittakaavassa tokipienestä muistomerkistä mieleenpainuvan.

Idea tälle muistomerkille syntyi jo vuonna 1992.Muistomerkki sijaitsee Berliinin Tiergartenin kaak-koiskulmassa Ebertstrassen lähellä.

VAINOTTUJENVÄHEMMISTÖJENMUISTOMERKKI BERLIINISSÄ

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

3

1

2

1, 2, 3Betonisen muistomerkin tekijöinä on pohjoismainen tai-teilijaparivaljakko Ingar Dragset ja Michael Elmgreen.Muistomerkin sisällä pyörii video.

Valokuvat: Tarja Nurmi

MEMORIAL TO GAY HOLOCAUST VICTIMS

A sophisticated memorial to the homosexual victims ofthe Nazis was unveiled in the summer in the Berlin Tier-garten Park, opposite the extensive Holocaust area de-signed by Peter Eisenman. More than 50000 homosexu-als were convicted as criminals by the Nazis. The memo-rial was designed by a team of two Scandinavian desig-ners, Ingar Dragset and Michael Elmgreen.

The slightly sloping, rectangular concrete slab is amonolith with an almost velvety smooth surface. It isembedded deep in the ground, or at least appears so.There is a small corner window on the street side, whichlooks like it has been slit and grooved in the concrete,allowing spectators to peek inside the slab. The omi-nously black inside of the memorial, behind the glass,contains a video clip of two men kissing each other. Thepeek-in window is very small on the concrete slab,which measures ca. 3 m by 5 m.

The memorial naturally attracts also voyeurs, and thewindow opening actually serves as a reference to curio-sity and voyeurism. The video clip itself is very beautifuland peaceful, even poetic, without any undertones. Itjust shows a kiss between two people who are in love.

The unforgettable character of the memorial is basedon its concrete nature, the relationship between thepeek-in window and the grey mass, the sloping positionthat suggests uncertainty, and the joint impact of massi-veness and reticence.

BET0803 s 71 Muistomerkki 23.10.2008, 14:2771

3 200872

Keksijöiden mieltä on vuosikymmeniä kiehtonut be-tonirakenne, jossa betonimassaan sekoitetut erilai-set ainesosat, yleisimmin erityyppiset kuidut, voisi-vat korvata tavanomaisen raudoituksen.

Kuitujen käyttö betonin lujittamisessa on vanhakeksintö. Kuiduilla on pyritty parantamaan betoninvetolujuutta, kulutuskestävyyttä, palonkesto-omi-naisuuksia ja betonin koossapysyvyyttä ja sitkeyttäerilaisissa ääritilanteissa. Betonin lujittamiseenkäytetään teräskuituja, polypropyleenikuituja, lasi-kuituja ja mm. puukuituja sekä muita orgaanisialuonnonkuituja. Kuiduilla vahvistetun betonin käyt-tö on kasvanut Suomen markkinoilla hyvin verkkai-sesti. Pääasiallinen kuitubetonin sovellusalue meil-lä on ollut maanvarainen lattia, jossa lähes pää-sääntöisesti on käytetty teräskuituja ja viime vuosi-na jonkin verran polypropyleenikuituja. Europpalai-sen teräsyhtiö Arcelorin aloitteesta viitisen vuottasitten on alkanut kehittyä menetelmä, jossa kanta-via betonilaattoja, jopa rakennusten välipohjia, ontehty teräskuitubetonista.

KUITUJEN MERKITYS BETONINLUJUUTEEN JA MUIHIN OMINAISUUKSIINKuidut vaikuttavat sekä tuoreen betonimassan ettäkovettuneen betonin ominaisuuksiin.

Vastavaletun betonin pintaan syntyy etenkin tuu-lisissa ja lämpimissä olosuhteissa herkästi plastisiahalkeamia. Tätä halkeiluriskiä voidaan vähentääsekoittamalla betonimassaan hienojakoisia muovi-kuituja muutamia kiloja betonikuutioon. On kuiten-kin muistettava että asianmukainen jälkihoito onbetonille aina tehtävä kuiduista huolimatta. Samojamuovikuituja käytettäessä betonin palonkestävyyt-tä voidaan merkittävästi lisätä. Palotilanteessa be-tonissa syntyvä vesihöyryn paine purkautuu osaksipalossa sulaneiden kuitujen muodostamiin kana-viin. Jo 1 – 1,5 kg:n kuituannostuksilla on havaittuolevan merkittävä vaikutus betonin palonkestoon.

Kuitubetonin tilaajan kannattaa tiedostaa, ettämitään erityistä kuitubetonimassaa ei sinänsä oleolemassa. Kuituja voidaan lisätä lähes minkä ta-hansa tavanomaisen betonimassan joukkoon. Kui-tujen lisääminen betonimassaan vaikuttaa betoni-massan ominaisuuksiin. Kuidut sitovat pinnalleenosan betonin seosvedestä ja pitkät 50 – 60 mm pit-kät kuidut jäykistävät myös fyysisesti massaa. Va-lettavan ja varsinkin pumpattavan kuitubetonimas-san valmistus on pitkälti kokeellinen tehtävä. Kuitu-jen sekoittaminen betoniin onnistuu parhaiten isos-sa betonitehtaan sekoittimessa. Tällä voidaan halli-ta paremmin tuotteen tasalaatuisuus. Betoniautos-sa sekoittamista on käytetty joissakin tapauksissa,mutta sekoituksen lopputulos on riippuvainen autonsäiliön sekoitusominaisuuksista, joissa on suuriaeroja. Muovikuitujen käytössä voi, etenkin notkeis-sa massoissa, esiintyä erottumisongelmaa, jolloinkuidut nousevat rakenteen pintaan.

Betonin rakenteellisia ominaisuuksia, yleensä ve-tolujuutta, voidaan lisätä sekoittamalla betoniin ra-kenteellisia teräs- tai muovikuituja. Kuitujen vaiku-tus betonin ominaisuuksiin riippuu hyvin voimak-kaasti sekoitettavasta kuitutyypistä ja kuidun mate-riaalista. Teräskuiduissa käytetyn materiaalin lujuuson yleensä yli kaksinkertainen (1000 – 1400 MPa)verrattuna tavanomaiseen raudoitusteräkseen. Te-räskuidun ankkuroituminen betoniin perustuu kui-dun muotoon ja kuidun päissä oleviin erilaisiin ank-kurointielimiin (tyssäyksiä, koukkuja). Betonitesta-uksissa teräskuidut liukuvat murtotilassa betonistaulos eikä kuitumateriaalin katkeamista tapahdu.Muovikuitujen lujuus ja etenkin muovimateriaalinkimmokerroin on pieni teräkseen verrattuna, joten

KUITUBETONIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY RAKENTEISSA – JOPA KANTAVISSA RAKENTEISSA

Pentti Lumme, tekniikan lisensiaatti,kehitysjohtaja, Rudus Oy

1Teräskuituja betonitehtaan annostelulaitteessa.

1 Artikkelin valokuvat: Pentti Lumme / Rudus Oy

BET0803 s 72-77 Kuitubetoni 23.10.2008, 14:3072

3 2008 73

muovikuiduilla lujitettujen betonirakenteiden kuor-mituksenkestävyys ei ole yhtä hyvä kuin teräskuitu-betonissa.

TERÄSKUITUBETONI PINTALATTIASSAJA MAANVARAISESSA LATTIASSAKuitubetonin yleisimpiä sovellusalueita ovat maan-varainen lattia ja pintalattiat, joissa ei ole rakenteensortumisvaaraa. Näissä rakenteissa tavanomainenraudoitus on korvattu lähes kokonaan kuiduilla.Joissakin halkeilulle erityisen alttiissa detaljeissasaatetaan käyttää täydentävää tankoraudoitusta.

Pintalattioissa, joissa on kantava betonialusta,rakenteen kuituja rasittavat ainoastaan betoninkutistumasta aiheutuvat voimat. Mikäli pintalatti-an tartunta alustaan on hyvä, laatta pääsee kutis-tumaan ainoastaan yläpinnastaan. Koska kuidutovat tasaisesti jakaantuneet betoniin myös laatanyläosassa on tehokkaasti betonin kutistumaa hal-litsevia kuituja ottamassa vastaan betonin kutis-tumajännityksiä. Pintalattioiden halkeilua voidaanrajoittaa joka hienojakoisilla muovikuiduilla tai ra-kenteellisilla muovikuiduilla. Paksuissa pintalatti-oissa, joissa kutistumavoimat ovat suuremmat voiteräskuidun käyttö olla rakenneteknisesti perus-tellumpaa. Jos pintalattia valetaan eristeen pääl-le on sitä tarkasteltava mitoituksellisesti kutenmaanvaraista lattiaa.

Maanvaraisessa lattiassa kuiduille tulevia tär-keimpiä rasituksia aiheuttavat betonin kutistumasekä ulkoiset kuormat ja näiden vaikutuksesta syn-tyvät laattarakenteen painumat. Laatan painumaanvaikuttavat maapohjan kantavuus(hyvä tiivistys tär-keätä) ja mahdollisesti laatan alla olevan eristeenkimmoiset ominaisuudet. Maanvaraisen lattian be-tonimassassa on kuituja yleensä 25 – 40 kg beto-nikuutiossa. Maanvaraisen lattian kantavuus onsuurin silloin kun laatta pysyy ja toimii halkeamat-tomassa tilassa. Kun taivutusrasitettu laattaraken-ne halkeaa poikkileikkauksen kuormankantokykyjää sille tasolle minkä kuorman kuituraudoitus pys-tyy vastaanottamaan. Tätä kuituraudoituksen kapa-siteettia eli kuormankantokykyä suhteessa ehjänpoikkileikkauksen kuormankantokykyyn kutsutaanjäännöslujuudeksi R, joka määritetään kokeellisestieri kuitutyypeille (kuva 2).

Jäännöslujuuden arvon R määrittämistä on ku-vattu tarkemmin julkaisussa /1/.

Tämä jäännöslujuus on yleensä tasolla 0,5 – 0,7Suomessa käytössä olevilla teräskuiduilla.

Ongelmana R -luvun määrittämisessä on kokeis-

sa esiintyvä suuri hajonta. Kuitujen ominaisuuksienlisäksi laatan kantavuuteen vaikuttaa betonin lujuu-den kasvattaminen, joka lisää betonin ja teräksenvälistä ankkurointikapasiteettia.

Muovikuiduilla lujitetun rakenteen kuormankan-tokyky laatan halkeilun jälkeen on alhainen verrat-tuna teräskuitubetoniin. Muovikuiturakenteita voikäyttää hyvin pintalattioissa ja niissä maanvaraisis-sa lattioissa joissa alustan kantavuus on hyvä japainumat pieniä.

Näkyviin jäävät teräskuidut voivat kosteissa olo-suhteissa ruostua ja aiheuttaa lähinnä esteettisiä

värihaittoja laatan pintaan. Koneellinen hiertoupottaa tavallisesti kuidut suojaavan betonikerrok-sen sisään (väärin ajoitettu hierto voi myös nostaakuituja pystyyn). Pintasirotteiden käytön yhteydes-sä tehty huolellinen hierto varmistaa sen ettei kui-tuja ole näkyvässä pinnassa.

KUITUBETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUKuitubetonilattoita suunnitellaan nykyisin hyvinharvoin rakennesuunnittelijoiden toimesta kohteenrakennekuvien tekovaiheessa. Tämä johtunee suu-reksi osaksi yhtenäisten normistojen ja ohjeistojenpuutteesta. Myöskään EU-tason ohjeita kuitubeto-nirakenteista ei vielä ole olemassa. Lisäksi raken-tajakentän suhtautuminen kuitubetoniin on ollutvarsin kirjavaa.

Kuitubetonirakenteita toteutetaan useimmitenmuutossuunnittelun kautta, yleensä urakoitsijanaloitteesta. Tällöin kuitutoimittaja suorittaa vaihto-ehtoisen kuitubetonirakenteen mitoituksen omanpäämiehensä ohjelmistolla. Kuitutoimittajien väli-nen kilpailu on usein käyty kuitujen hintakilpailullaja laskelmista saatavien kuitumäärien eroilla. Näis-sä tarkasteluissa olisi kuitenkin hyvä pitää mielessäkaikki epävarmuustekijät, jotka aiheutuvat massanvalmistukseen liittyvästä laadun hajonnasta ja laa-tan alustarakenteen kantavuuteen liittyvistä poik-keamista. Kirjoittajan mielestä alle 30 kg kuitumää-riä ei olisi syytä maanvaraisissa lattioissa käyttää jamuut sopivat annosmäärät voisivat olla 35 ja 40 kgbetonikuutiossa. Näillä kuituannostuksilla ja betoni-luokilla K30 – K40 MPa voitaisiin hoitaa valtaosakuitubetonilattioiden käyttöalueesta.

Rudus Oy:n aloitteesta on TKK:lla tehty DI ErnoHuttusen diplomityön /2/ ohessa maanvaraisen te-räskuitubetonilattian suunnitteluohje /1/. Ohjees-sa on käsitelty maanvaraisen lattian suunnittelussatarvittavat taustatekijät ja lattioiden detaljisuunnit-telussa esiin tulevat kysymykset sekä teräskuitube-

tonin ominaisuudet ja toiminta maanvaraisessa lat-tiassa. Ohjeen tavoitteena on antaa rakennesuun-nittelijoille valmiudet valita ja suunnitella sopiviinkohteisiin jo lähtökohtaisesti kuitubetonirakenne.Suunnitteluohjetta tukevaksi materiaaliksi on DIErno Huttusen toimesta laadittu exel- pohjainen mi-toitusohjelma maanvaraisen kuitubetonilattianalustavaa mitoitusta varten. Ohjelmassa tarvitta-vaksi teräskuidun jäännöslujuuden R mitoitusarvok-si on valittu kuvitteellinen virtuaaliarvo, joka on lä-hellä markkinoilla olevien kuitujen R arvoa. Kustan-nuslaskennan pohjaksi ohjelmalla tehtävä mitoituson riittävä. Tarkempi mitoitus voidaan suorittaa kuntoimittaja ja tietty kuitutyyppi tai kuitubetonin toi-mittaja on kohteeseen valittu.

MAANVARAISET LATTIATJA HALKEILUN HALLINTAMaanvaraisten lattioiden laadussa on ollut varsinsuurta kirjavuutta. Hyvin usein tilanne on ilmeisestiollut se että lattiaa ei tarvitse suunnitella kun se eiole kantava rakenne. Kevyellä verkolla raudoitetturakenne saattaa halkeilla ikävästi, kun lattian alus-tan tasaus on työmaalla ”unohtunut”, jolloin laatanpaksuus vaihtelee ja kutistuu epätasaisesti ja hen-toinen raudoitus on puutteellisen tuennan vuoksipolkeutunut liki maata vasten.

Jos maanvaraisen lattian halkeilua halutaan te-hokkaasti hallita on käytettävissä kaksi luotettavaavaihtoehtoa. Laatta voidaan raudoittaa sellaisellateräsmäärällä (suuruusluokkaa 10#100 mm, n. 100–120 mm paksuissa lattioissa), joka pystyy vastaan-ottamaan kaikki betonin kutistumisesta aiheutuvatvoimat ja näkyvää halkeilua ei pääse syntymään.Tällaisissa lattioissa ei yleensä tarvita liikuntasau-moja muualla kuin selkeissä laataston epäjatku-vuuskohdissa. Näistä lattioista on Suomessakin johyviä kokemuksia.

Toinen vaihtoehto on korvata laatan raudoituskuitubetonilla ja suunnitella laatan yksityiskohdatja toteutus tämän rakenteen toiminnan edellyttä-mällä tavalla. Tavanomaisessa tapauksessa laatatsahataan (1/3 osa laatan paksuudesta) valua seu-raavana aamuna n. 6 – 8 m:n ruutuihin, joiden kutis-tumat keskittyvät sahasaumoihin. Liikuntasaumaton suunniteltu normaaleilla väleillä.

Kuitubetonilla voidaan toteuttaa myös laatasto-ja, joissa sahasaumat on jätetty pois ja kutistuma-voimat hallitaan teräskuiduilla ja laatan hallituillaliikkeillä liikuntasauma-alueen sisällä.

Näiden rakenteiden käyttö näyttää kokevan uut-

2Kuitubetonin jäännöslujuuden määrittäminen palkkiko-keen avulla kahden määrätyn venymäarvon avulla palkki-kokeen kuormitus venymä-kuvaajasta.

2


3 200874

ta tulemistaan Suomen markkinoille parinkymme-nen vuoden tauon jälkeen.

KUITUBETONI KANTAVANA RAKENTEENATeräskuitubetonin käyttö kantavana rakenteena to-dellisissa kohteissa on varsin uusi asia.

Tällaisia rakenteita on valettu viime vuosinaSaksassa, Itävallassa, Latviassa ja Virossa sekäpari kohdetta Suomessakin, lähinnä paalulaattoja.Tallinnassa on toteutettu jo useita kohteita, joissavälipohjat ovat teräskuitubetonirakenteita. Paras-ta aikaa on Tallinnan keskustassa runkotyövai-heessa toimistokohde, jossa on kaikkiaan 16 ker-rosta. Kohteiden laatastot on mitoitettu kuitubeto-nirakenteena mutta kaikissa rakenteissa on kui-tenkin käytetty jonkin verran harjatankoja varmis-tuksena katastrofikuormitustilanteita varten. Esi-merkiksi pilalaattarakenteissa on pilarikaistoillesijoitettu 3 – 4 kpl 16 mm:n harjatankoa.

Kantavana rakenteena toimiva kuitubetoni eroaamerkittävästi tavanomaisesta kuitubetonista, jossakuituja käytetään n. 30 – 40 kg betonikuutiossa.Kantavien rakenteiden vastaavat kuitumäärät ovattasolla 80 – 100kg. Näin suurten kuitumäärien käyt-tö onnistuu vain itsestään tiivistyvässä betonimas-sassa, jolloin betoni pysyy työstettävänä ja sitä voi-daan pumpata normaaliin tapaan.

Rudus Oy teetti keväällä 2008 TKK:n rakennus-osaston koehallissa rakennekokeita, joissa ver-tailtiin kuituraudoitettujen laattarakenteiden toi-mivuutta kuormituksessa. Kokeissa käytettiin kol-mea erityyppistä teräskuitua ja yhtä polypropylee-ni- muovikuitua. Teräskuitujen annostukset olivat30 – 100 kg/betonikuutio ja muovikuitujen vastaa-vasti 4 – 8 kg/m3. Laattojen koko oli 1000 x 2200 x120 mm (kuva 4). Laatat olivat päistään tuettuja jane kuormitettiin keskeisellä viivakuormalla. Ko-keissa tutkittiin rakenteiden taipumaa, halkeiluaja kuorma -taipuma käyttäytymistä.

Runsaasti kuituja (100 kg/m3) sisältävän be-tonilaatan kuormitus -taipumakuvaaja on nähtävissäkuvassa 3. Kuitubetonilaatan kuormankantokyky onlähes kaksi kertaa suurempi kuin vastaavan harja-tangoilla minimiraudoitetun laatan kapasiteetti mak-simimomentin kohdalla. Tankoraudoitetun laatan sit-keys on luonnollisesti suurempi kuin kuituraudoite-tun mutta kuitubetonin sitkeys on kuitenkin riittävätavanomaisiin talonrakenteisiin. Kokeiden perus-teella tällainen taivutettu teräskuitubetoni voidaanmitoittaa kantavaksi rakenteeksi eikä rakenteessasynny murtotilassa äkillistä haurasmurtumaa. Ku-

4

5

3


3 2008 75

3Minimiraudoitetun laatan (alempi sininen) ja teräskuitu-betonilaattojen (100 kg kuituja/betonikuutio), (kaksi ylem-pää) kuormitus -taipumakuvaajat. Ensimmäisen taivutus-halkeaman jälkeen kuituraudoitettujen laattojen kuor-mankantokyky kasvaa merkittävästi.

4TKK:n kuitulaattakokeiden kuormitusjärjestely. Laatankoko on 1000 x 2200 x 120 mm.

5Kuormitetun laatan poikkipinta. Teräskuituja betonissa100 kg/ betonikuutio.

6Minimiraudoitetun laatan( ylempi sininen) ja kuituraudoi-tettujen laattojen kuormitus -taipumakuvaajat. Kuitujen

6vassa 5 ja 9 on esitetty kyseisten laattojen murtopin-toja kuormituksen jälkeen. Varsinaisten mitoitusar-vojen määrittäminen edellyttää betonilaatu- ja kui-tutyyppikohtaisia riittävän laajoja testauksia. Tähän-astisten kokemusten perusteella on myös ennakoita-vissa, että tällaisten kuitubetonien leikkauslujuus onsuuri ja tavanomaista leikkausraudoitusta ei välttä-mättä rakenteissa tarvittaisi.

Kuvassa 6 on vertailun vuoksi minimiraudoitetunlaatan ja tavanomaisilla kuitumäärillä raudoitettu-jen laattojen kuormitus – taipumakuvaajia. Kuvastahavaitaan että maanvaraisissa lattioissa käytetyillätavanomaisilla annostusmäärillä (30 – 40 kg/beto-nikuutio) laatan kantavuus laskee nopeasti ensim-mäisen halkeaman jälkeen. Tällainen rakenne toi-miikin vain maanvaraisena rakenteena, tiivistetylläalustalla ja kantaa kuormia osin maan kantokyvynavustamana.

Rakenteellisilla muovikuiduilla lujitettu rakenneei pysty kantamaan merkittäviä kuormia rakenteenhalkeilun jälkeen (kuva 7). Muovikuituja voidaankäyttää kantavilla alustoilla olevissa laatoissa ra-joittamaan halkeamin syntyä ja kasvua.

7

määrä oli 30 - 40 kg /betonikuutio. Ensimmäisen halkea-man jälkeen kuidut eivät kanna sitä kuormatasoa, jonkaminimiraudoitus kestää.

7Muovikuidulla raudoitetun laatan kantokyky menetetäänvälittömästi ensimmäisen halkeaman synnyttyä rakentee-seen (punainen käyrä). Vertailuna tangoilla minimiraudoi-tetun laatan kuormitustaipumakuvaaja.

8Kokeissa käytettyjä teräs- ja muovikuituja.

9Taivutusmurtoon puristettu kuitubetonilaatta.

9

8

8


3 200876

10

11

Kehittynyt betoniteknologia ja erityisesti itses-tään tiivistyvien betoneiden tulo markkinoille ontehnyt mahdolliseksi valmistaa myös rakenteitajoissa kuitubetoni toimii kantavana rakenteena.

Suurten kuituannostusmäärien käyttö edellyttäähuolellista selvitystä erilaisten kuitujen ja kuituan-nosmäärien vaikutuksesta betonimassan sekoittu-vuuteen ja työstettävyyteen

TALLINNAN RAKENNUSKOHTEITAJA KOKEITATallinnassa on Rudus Eestin ja teräsyhtiöArcelorMittalín ja heidän paikallisten yhteistyö-kumppaneidensa yhteistyönä toteutettu viime vuo-sina jo useita kohteita, joissa teräskuitubetoni onkantavana rakenteena. Talonrakennuskohteet (kuva10) ovat olleet sekä asuintaloja että toimistoraken-nusten pilarilaattavälipohjia. Muita kohteita ovatolleet erilaiset perustusrakenteet ja yksi suuri vesi-säiliö.

Viime kesänä elokuussa pidettiin Tallinnassakantavaan teräskuitubetoniin liittyvä seminaari,jossa esitelmien lisäksi koekuormitettiin täysimit-takaavainen pilarilaattarakenne. Seminaariin osal-listui ja kuormitusta seurasi n. 200 henkilöä, joista22 henkilöä oli myös suomalaisia asiantuntijoita.

Koekuormitettava laatta (kuva 11) oli mitoiltaan15 x 15 m, viiden metrin pilaruudussa ja laatan pak-suus 180 mm. Laatan betonin kuituannostus oli 100kg ja betonina itsestään tiivistyvä betonilaatu.

Pilarikaistoille oli asennettu 3 kpl 16 mm harja-tankoja. Laatta toimi kuormituksessa normaalin jasitkeän teräsbetonirakenteen tavoin ja keskikentänmaksimikuorma oli 59 tonnia. Koe varmasti vakuuttimonet läsnäolijat rakenteen toimivuudesta ja he-rätti toisaalta monenlaisia kysymyksiä jatkotutki-musten ja lisäkehittelyjen tarpeesta.

TERÄSKUITUBETONIN KÄYTÖNYLEISTYMINENTeräskuitubetonien käytön yleistyminen edellyttääyleisten suunnitteluohjeiden laatimista ja niidenkäyttöönottoa normaaliin suunnitteluprosessiin.Suomessa kuitubetonirakenteiden käyttö lattioissaon vähäistä verrattuna moniin naapureihimme. Po-tentiaalia kasvuun tällä alueella on huomattavasti.

Kokemuksia teräskuitubetonista kantavissa ra-kenteissa karttuu kaiken aikaa lisää ja niidenkinkäyttö yleistynee jos normitus ja ohjeistus vain py-syvät käytännön toteuttajien vauhdissa mukana.Tätä vauhtia ovat ylläpitäneet toistaiseksi ennak-12


3 2008 77

10Toimistorakennuksen pilalaattarunkoa Tallinnassa. Kanta-vana välipohjana on teräskuitubetoni.

11Tallinnassa kesällä 2007 tehty täysmittakaavainen pilari-laatan kuormituskoe, jossa kantavana rakenteena on te-räskuitubetoni, kuituja 100 kg/betonikuutiossa.

12Tallinnaan rakenteilla olevan Itellan toimitilan lattiaa. Pin-tasirotteet on juuri levitetty koneellisesti laatan pintaan.Laatta on tehty teräskuitubetonista saumattomana.

13Tallinnassa oleva kuusitoistakerroksinen pilarilaattarun-koinen toimistotalo, jossa on kuitubetoniset välipohjat.Talo on vielä rakenteilla.

USE OF FIBRE CONCRETEIN STRUCTURES INCREASES

The use of concrete reinforced with fibres has slowly inc-reased on the Finnish market. Fibre concrete has primarilybeen used in floor slabs supported on ground, where steelfibres and to some extent also polypropylene fibres aremixed in the concrete. About five years ago, Europeansteel company Arcelor started to develop a new methodbased on using steel fibre concrete in load-bearing conc-rete slabs and even in intermediate floor slabs.

The most common applications of fibre concrete in-clude floor slabs supported on ground as well as surfacefloor slabs, which do not carry a risk of the structure col-lapsing. In these structures conventional reinforcementhas been almost completely replaced by fibres. Supple-mentary reinforcing bars may be used in some detailsthat are particularly prone to cracking. No consistentnorms or guidelines have been published for the designof fibre concrete floors, and no EU-level regulations re-garding fibre concrete structures are available either. Adesign specification for a steel fibre concrete floor slabsupported on ground was presented in a thesis writtenat the Helsinki University of Technology. The specificati-on also includes an Excel-based design program for thepreliminary dimensioning of a fibre concrete floor slabsupported on ground.

The use of steel fibre concrete in load-bearing struc-

koluulottomat naapurimme etelässä. Kantavien vä-lipohjien lisäksi kuitubetonia on käytetty jo menes-tyksekkäästi erilaisissa perustusrakenteissa jamm. vesisäiliössä seinien raudoituksena.

Teräskuitubetonien käytön yleistyminen edellyt-tää myös huolellista betonin valmistusprosessia jaerityisesti kuituannostuksen määrän ja kuitubeto-nin tasalaatuisuuden varmistamista. Kaikkeen tä-hän on löydettävissä keinot jos taloudelliset ja lo-gistiset edut puoltavat näiden mahdollisuuksienhyötykäyttöä tulevaisuudessa.

LÄHTEET:/1/ Huttunen, Erno. Maanvaraisen teräskuitube-

tonilattian suunnittelu. Diplomityö 2008. TKK,Rakennus-ja ympäristötekniikan koulutusohjel-ma.

/2/ Huttunen Erno. Maanvaraisen teräskuitube-tonilattian suunnittelu. Suunnitteluohje 2008.Rudus Oy.

tures in real-life applications is a fairly new concept.Structures like this have been realised in the past

few years in Germany, Austria, Latvia and Estonia. InFinland, steel fibre concrete has been used in a coupleof projects, mainly in pile slabs, and in Estonia interme-diate floor slabs made of steel fibre concrete have beenused in several projects. A 16-storey office block in thecentre of Tallinn, which is now at the frame constructi-on stage, has been designed on the basis of fibre con-crete slab structures, but ribbed bars are also used in allthe structures as additional reinforcement for potentialcatastrophic loads.

Normal fibre concrete contains 30 - 40 kg of fibres perone cubic metre of concrete. In load-bearing structuresthe amount of fibres is 80 – 100 kg/m3. Such a highamount of fibres can only be used in self-compactingconcrete without compromising the workability andpumpability of the concrete.

Advanced concrete technology and particularly thedevelopment of self-compacting concretes has made itpossible to also build structures in which fibre concreteacts as a load-bearing structure. However, the requiredlarge amount of fibres means that the impact of differentfibres and fibre amounts on the miscibility and workabili-ty of the concrete must be carefully investigated.

13


3 200878

Helsingin Konalaan Vihdintien ja Kehä I:n varrellerakennetaan parhaillaan uutta Kauppakeskus Ris-tikkoa. Rakennusosakeyhtiö Hartela saneeraa ra-kennuksen alueen maamerkkiin, entiseen Hartwal-lin logistiikkakiinteistöön.

Ensimmäinen osa kauppakeskusta valmistuu loppu-vuodesta 2008 ja toinen osa syksyllä 2009.

Kauppakeskus on nelikerroksinen ja kellarillinen.Liike- ja monitoimitilaa on yhteensä 14 000 m2.

KELLARIN VANHAT BETONILATTIATSANEERATTIIN KUITUBETONILLAKauppakeskuksen kellariin rakennetaan noin3 000 m2:n parkkihalli. Pysäköintihallin lattian pin-takerrokset uusittiin saneerauksen yhteydessäkäyttämällä kuitubetonia.

Vanhan maanvaraisen betonilattian ohut pinta-kerros jyrsittiin pois, jotta lattiaan saatiin riittävätartunta. Jyrsinnän jälkeen pinta puhdistettiin pai-nepesurilla.

Uusi rakennekerros valettiin muovikuitubetonil-la. Pintavalun paksuus oli 50-70 mm. Perinteistäraudoitusta käyttäen pintabetonivalusta olisi jou-duttu tekemään selvästi paksumpi ja lisäksi raudoi-tustyön ja valutyön esteenä olevat raudoitteet olisi-vat hidastaneet kohteen valmistumista.

Kuitutoimittaja kohteessa oli Piimat Oy. Käyte-tyn betonin joukossa oli makropolymeerikuitua noin5 kiloa betonikuutiota kohti. Makropolymeerikuituon paksumpaa ja lujempaa kuin perinteinen muovi-kuitu, joka toimii lähinnä betonin ollessa plastises-sa tilassa. Makropolymeerikuitu sensijaan toimiimyös valmiissa rakenteessa korvaten tanko- taiverkkoraudoituksen. Pintabetonin pintakerrokseksituli sirote, Basfin toimittama Mastertop 400 K.

Betonilattiat urakoineen Megalattiat Oy:n työn-johtajan Seppo Hakolan mukaan kerralla valettiinnoin 500 neliön alue. Valunopeutta olisi tarvittaes-sa voitu nostaa, mutta Hakolan mukaan lattiavalujatehtiin sitä mukaa kun valualuetta vapautui muustakäytöstä. Betonin levitys ja linjaus tehtiin kolmenmiehen työryhmällä, sirotteen levitti yksi henkilö.

Muovikuitua käytettäessä etu on myös se, ettäpumppauslinjasto voi olla halkaisijaltaan pienempi.

Lattiabetonin toimitti Ruskon Betoni Oy. Pintabe-tonin lujuusluokka oli K30, rasitusluokka XC 2 jamaksimiraekoko 8 mm.

KAUPPAKESKUKSEEN KUITUBETONILATTIOITA

Petri Mannonen, diplomi-insinööri,projekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Kauppakeskuksen julkisivua. Kauppakeskus Ristikko sa-neerataan Helsingin Konalaan entiseen Hartwallin logis-tiikkakiinteistöön.

2, 3Vanhan maanvaraisen betonilattian ohut pintakerros jyr-sittiin pois, jotta lattiaan saatiin riittävä tartunta. Jyrsin-nän jälkeen pinta puhdistettiin painepesurilla.

1

Artik

kelin

val

oku v

a t: P

e tri

Ma n

n on e

n

BET0803 s 78-81 MannonenKuitub 23.10.2008, 14:3378

3 2008 79

2

3


3 200880

4

5


3 2008 81

6

7

4Uusi rakennekerros valettiin muovikuitubetonilla. Pinta-valun paksuus oli 50-70 mm. Käytetyn betonin joukossaoli makropolymeerikuitua noin 5 kiloa betonikuutiotakohti. Pintabetonin pintakerrokseksi tuli sirote Mastertop400 K. Kuvassa on sirotteen levitys käynnissä.

5Kerralla valettiin noin 500 neliön alue. Sirote hierrettiinpintabetonin pintaan helikopterilla.

6, 7Makropolymeerikuitu on paksumpaa ja lujempaa kuin pe-rinteinen muovikuitu, joka toimii lähinnä betonin ollessaplastisessa tilassa. Makropolymeerikuitu sensijaan toimiimyös valmiissa rakenteessa korvaten tanko- tai verkko-raudoituksen. Kuvassa valmista lattiaa.

FIBRE CONCRETE FLOORS IN A SHOPPING MALL

Shopping mall Ristikko in the Konala area in Helsinki isbeing built in an old logistics facility. The four-storey buil-ding will have a 3000-m2 basement car park, and thefloors in this car park were poured using fibre concrete.

The thin surface layer of the old concrete floor slabsupported on ground was first milled off to ensure ade-quate bond. Milling was followed by high-pressure hos-ing. The 50 – 70 mm thick structural layer of the new floorwas poured using plastic fibre concrete. Had conventionalreinforcement been used, the surface concrete layerwould have had to be clearly thicker. Another advantageoffered by plastic fibre was that the diameter of the pump-ing lines could be smaller than with conventional rein-forcement.

The floor was poured in sections of ca. 500 square-me-tres whenever a new section was ready for concreting. Athree-man crew carried out the application and screedingof the concrete, and one worker applied the topping.

The strength class of the surface concrete was K30 andthe exposure class XC 2. The maximum grain size was8 mm.


3 200882

KLORIDIEN TUNKEUTUMISEN PIENENTÄMINEN BETONIIN

Liisa Salparanta, diplomi-insinööriHannele Kuosa, diplomi-insinööriVTT

Vesi yhdistettynä toistuvaan jäätymiseen ja sulami-seen rasittaa betonia ankarasti. Kun joukkoon lisä-tään vielä ripaus kloridisuoloja, olosuhteet muuttu-vat entistäkin haastavimmiksi. Valitettavasti näitäkaikkia rasituksia - vettä, vuorottelevaa pakkasta jalauhaa sekä kloridisuoloja – esiintyy Suomessasekä yhdessä että erikseen. Onneksi betonin sieto-kykyä voidaan parantaa tai betonia voidaan suojatarasituksia vastaan. Samalla paranee raudoitteidensäilyvyys, jotka myös kärsivät, jos niitä ympäröi lii-allinen kosteus, happi ja lisäksi vielä kloridit, jotkaaiheuttavat ikävää pistekorroosiota.

Suomessa kloridien tunkeutumisesta tarvitaan li-sätietoa erityisesti tieolosuhteista eli betonisilto-jen osalta. Silloissa klorideille altistuvat erityisestireunapalkit, siltapilarit sekä väli- ja maatuet. Klori-deille altistuvat myös meluseinät, parkkihallien ra-kenteet, pysäköintitasot sekä laiturirakenteet jamuut merirakenteet. Esimerkiksi siltoihin kloriditsiirtyvät sekä virtaavan veden, roiskeveden, aurat-tavan lumen että vesisumun mukana. Vesisumunmukana ne voivat liikkua melko pitkiäkin matkoja jasiirtyä ilmavirtausten mukana merkittävissä määrinmyös rakenteiden suojapuolille.

Betonin sisällä kloridit siirtyvät väkevyyserojentasoittumisen kautta eli diffuusiolla. Jos betonipääsee ajoittain kuivumaan, kloridit voivat kuiten-kin myös tunkeutua sen pintaosan kapillaarihuoko-siin kloridipitoisen veden mukana. Kloridipitoisen jakloridittoman betonin välille ei muodostu jyrkkäärajaa. (ks. kuva 2)

Tässä artikkelissa esitellään joitakin tuoreita klo-ridien tunkeutumista koskevia tutkimuksia ja tutki-mustuloksia.

VEDEN TUNKEUTUMISEN VÄHENTÄMINENKloridien pääsyä betoniin voidaan pienentää sel-västi vähentämällä tai estämällä kloridipitoisen ve-den tunkeutumista betoniin. Vesi tunkeutuu beto-niin kapillaarihuokosten kautta. Siksi kloridien tun-keutumista voidaan estää tai sitä voidaan ainakinvaikeuttaa:• rakenteellisin keinoin eli vaikuttamalla mekaa-

nisesti veden pääsyyn kapillaarihuokosiin– estämällä kloridipitoisen veden, roiskeiden

tai suolasumun pääsy rakenteen pinnalleulkoisin rakennelmin, kuten katoksin jaseinämin,

– vähentämällä veden imeytysaikaa johta-malla kloridipitoinen vesi nopeasti poisrakenteen pinnalta kallistuksin ja viemä-

S uur in klorid ip itois uus

K LO RID IPR O FIIL I

K O ST EUSPR OFI ILI< 1 00 % RH

K onv ek tiov yöh yk eH aih tu mis ta ja k uivu m is ta

Pinta k arbona tiso ituu

Kr iitt inen k lor idi pitoisuus

Kr iitt is en kloridipitoisu uden s yvy ys k o. mä är itys ajank ohta na

RA

UDO

ITE

BETO

NIN

PIN

TA

D IFFU US IO VYÖHY K E

Syv yys pinnas ta

2Periaatekuva kloridien tunkeutumisesta betoniin. Betoninpintaosaan kloridit voivat tunkeutua myös veden mukana,mutta syvemmälle betoniin ne etenevät hitaasti diffuusi-olla eli väkevyyserojen tasoittumisen kautta.

1

2

1Raippaluodon silta on Suomen pisin silta, joka yhdistää Raippaluodon mantereeseen Mustasaaren kunnassa. Sillan pituuson 1 045 metriä. Siltakannen leveys on 12 metriä, josta 8 metriä on kaksikaistaisen ajoradan käytössä ja loput vajaat 4metriä toimii kevyen liikenteen väylänä. Pisin silta-aukko on pituudeltaan 250 metriä ja sen vapaa korkeus on 26 metriä.Sillan tukipilarit kohoavat 82 metrin korkeuteen. Silta on palkittu Vuoden Betonirakenne 1997 kunniamaininnalla.

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4282

3 2008 83

röinnein paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa,• betoniteknisin keinoin eli valmistamalla beto-

nia, jonka kapillaarihuokoisuus on alhainen,• käyttämällä erityisiä suojausmenetelmiä ja ai-

neita kuten– betonille soveltuvaa veden imeytymistä

estävää pinnoitusta,– impregnointia, jossa kapillaarihuokosten

pinnat käsitellään kemiallisesti vettähylki-viksi tai

– muottikangasta, joka jo valun yhteydessätiivistää betonin pintakerrosta.

Pienen molekyylikoon nk. syväimpregnointiaineillamolekyylikoko on niin pieni, että ne pystyvät tun-keutumaan riittävän syvälle betonin huokosiin.Muottikankaan tehtävänä on toimia eräänlaisenamuotin salaojituksena, joka imee kapillaarisestivettä betonin pinnasta ja näin pienentää pintaker-roksen vesi-sementtisuhdetta.

Betonin ohuesta pintakerroksesta, johon esimer-kiksi sadeveden huuhteleva vaikutus kohdistuu, klo-ridit voivat ajoittain myös jossain määrin poistua.Niitä ei kuitenkaan poistu veden haihtuessa, vaantällöin kloridit jäävät betoniin. Betonin pintakerrok-sen vesiliukoiseen kloridipitoisuuteen vaikuttaamyös betonin karbonatisoituminen, koska se voi va-pauttaa alun perin sideaineeseen sitoutuneita klori-deja. Vapautuvat kloridit voivat siirtyä betonissakuten siihen tunkeutuneet ja kloridit.

BETONIN KOOSTUMUKSEN MERKITYSOleellinen merkitys kloridien tunkeutumisessa onbetoni tiiviydellä ja tämän vuoksi erityisesti vesi-si-deainesuhteella, joka vaikuttaa ensisijaisena muo-dostuvan kapillaarihuokosverkoston määrään ja yh-tenäisyyteen. Tiiviyttä lisääviä betonin suhteitus-keinoja ovat myös kiviaineksen rakeisuuden ja muo-don säätö sekä rakeisuuskäyrän optimointi tiiviistipakkautuvaksi ja hienoainesmäärän vastaava sää-tö. Betonin tiiviyteen voidaan vaikuttaa myös lisää-mällä betoniin silikaa tai muuta vastaavasti toimi-vaa ja mielellään ainakin ajan kuluessa reagoivaamateriaalia. Tällöin sementtipasta sekä myös senheikoin kohta eli pasta-kiviainesrajapinnat muodos-tuvat mahdollisimman tiiviiksi. Lisäksi betoni tuleeaina tiivistää valun yhteydessä huolella. Tiiviyteenvoidaan edelleen vaikuttaa käyttämällä pinnan huo-koisuutta alentavaa muottimateriaalia ja jälkihoita-malla betoni kunnolla.

Koska vain vapaat eli huokosvedessä olevat vesi-liukoiset kloridit voivat liikkua betonissa, merkitys-tä on myös sillä, kuinka paljon betonin sideaine ky-kenee sitomaan klorideja. Merkitystä on sekä side-aineen määrällä että koostumuksella. Kloridit voi-vat sitoutua kemiallisesti sementtimineraaleihin jafysikaalisesti sementtikiven sisäisille pinnoille. Si-deaineiden kyky sitoa klorideja poikkeaa toisistaan.Esimerkiksi masuunikuona sitoo klorideja hidastaennäin niiden tunkeutumista.

Sideainekoostumus vaikuttaa myös siihen,

3

kuinka suuri on se kloridipitoisuus, jossa raudoit-teiden korroosio voi alkaa. Korroosion alkamisenkannalta kriittinen kloridipitoisuus on suhteessaerityisesti huokosveden emäksisyyteen eli hydrok-syyli-ionien määrään, johon sideainekoostumusvaikuttaa. Esimerkiksi silika toisaalta selvästi tii-vistää betonia, mutta toisaalta pienentää sement-tikiven kykyä sitoa klorideja ja myös pienentäähuokosveden emäksisyyttä eli laskee kriittisenkloridipitoisuuden arvoa.

Tietyt betonin koostumustekijät voivat edesaut-taa sisäistä mikrohalkeilua. Erityisesti korkealu-juusbetoneissa on niiden sisäisen kuivumisenvuoksi vaarana mikrohalkeamien muodostuminen.Ulkoinen jälkihoito tehoaa huonosti tiiviiseen be-toniin, johon vesi ei pääse kunnolla tunkeutumaan.Sisäiset mikrohalkeamat kasvattavat betonin lä-päisevyyttä ja myös kloridien diffuusiota. Sisäisenkuivumisen vähentämiseen on jo olemassa uusiakeinoja kuten nk. sisäinen jälkihoito.

Kaikkiaan kloridien tunkeutumisnopeuden enna-kointi eri koostumusten betoneihin vaatii sekä teo-reettista että kokeellista tutkimusta. Huomioonjoudutaan ottamaan myös ympäristöolosuhteet ja

3Aleksanterinkadun silta Porvoossa on kolmiaukkoinenjännitetty betoninen laattasilta. Sen kokonaispituus on129 metriä ja leveys 21 metriä. Rakennesuunnittelusta onvastannut Suomalainen Insinööritoimisto Oy. Silta on pal-kittu Vuoden Betonirakenne 2004 kunniamaininnalla.

Juss

i Tia

inen

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4283

3 200884

0 ,0

5 ,0

1 0 ,0

1 5 ,0

2 0 ,0

2 5 ,0

IMP

1

IMP

2

IMP

3

MK

1

MK

2

MK

3

Verta

iluDiff

uusi

oker

roin

[x10

-12

m2/

s]

D nssm keskia rvo [x10 -12 m 2/s]

D nssm keskiha jonta

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

5 20 40 60 85S yvyys, m m

Kok

onai

sklo

ridip

itois

uus,

pai

no-%

be

toni

sta

L au taK an g as A , 1. kertaK an g as A , 2. kertaK an g as B , 1. kertaK an g as B , 2. kertaK an g as C , 1. kertaK an g as C , 2. kertaV ettäh ylkivä im p r. ain e 1V ettäh ylkivä im p r. ain e 2

17 kk kyllä isessä N aC l-liu o ksessa

niiden vaihtelu sekä moninaiset samankin sillan tairakennuksen eri osien vaihtelevat kosteus- ja klori-dirasitusolosuhteet. Myös käytännön olosuhteitavastaavat kenttäkokeet ovat välttämättömiä.

JÄLKIHOIDON MERKITYSJälkihoidon aloittaminen välittömästi betonoinninjälkeen ja pinnan pitäminen märkänä mahdollisim-man pitkään valun jälkeen minimoi kapillaarihuo-kosten muodostumista. Lyhin jälkihoitoaika onyleensä 3 vrk, mutta on suositeltavaa jatkaa jälki-hoitoa ainakin viikon ajan. Jälkihoidoksi riittää ve-den haihtumisen estäminen betonin pinnasta peit-teiden tai jälkihoitoaineen avulla.

MUOTTIMATERIAALIN MERKITYSTuoreen betonin tiivistämisen yhteydessä betoni-massassa olevaa ilmaa ja vettä siirtyy muottipin-taa kohti. Jos muottimateriaali on tiivis, betoninpintakerroksen vesi-sideainesuhde kasvaa ja sitenmyös pinnan huokoisuus kasvaa. Kun muottimate-riaali imee vettä tuoreesta betonista, betonin pin-nan vesisideainesuhde laskee ja pinnan betonistatulee tiiviimpää.

VTT:llä tutkittiin kolmen erilaisen muottikankaankäytön vaikutusta kloridien tunkeutumiseen beto-niin. Kuva 4 esittää koekappaleista määritettyjäkloridipitoisuusprofiileja, kun kappaleet ovat olleet17 kk:n ajan alapinnastaan imeytymässä kylläises-sä NaCl-liuoksessa ja vesi on päässyt haihtumaankappaleiden yläpinnasta.

Laboratoriokokeiden mukaan muottikangastavastaan valettu betonipinta estää tehokkaasti klori-dien tunkeutumista lautamuottiin verrattuna. Tutki-muksessa todettiin myös, että kaikki tutkitut kan-kaat johtivat hyvälaatuiseen betonipintaan myöstoiseen kertaan käytettäessä.

Tutkimuksessa oli mukana ainoastaan Tiehallin-non käyttöönsä hyväksymiä muottikankaita. Kutenkaikissa tuoteryhmissä myös muottikankaiden jou-kossa saattaa olla tuotteita, jotka eivät toimi aivanyhtä hyvin kuin tässä yhteydessä tutkitut tuotteet.

Muotikankaan käytön etu suoja-ainekäsittelyynverrattuna on se, että pintaa ei tarvitse huoltaa.

SUOJA-AINEETStandardissa ”SFS-EN 1504-1 Betonirakenteidensuojaus- ja korjausaineet ja niiden yhdistelmät.Määritelmät, vaatimukset, laadunvalvonta ja vaati-mustenmukaisuuden arviointi- Osa 1: Määritelmät”määritellään:– Betonipinnan suojausaineet ja niiden

yhdistelmätAineet ja niiden yhdistelmät, jotka levitettyinäparantavat betonin ja raudoitettujen betonira-kenteiden säilyvyyttä.

• PinnoitusKäsittely, jolla betonin pintaan saadaan yhte-näinen suojakerros.HUOM. 1 Tyypillinen paksuus on 0,1 mm…

5,0 mm. Erityissovellutukset voivatvaatia yli 5,0 mm paksuutta.

HUOM. 2 Sideaineena voi olla esim. orgaani-sia polymeerejä tai orgaanisia poly-meerejä, joiden fillerinä on sement-tiä, tai polymeeridispersiolla modi-fioitua hydraulista sementtiä.

• Vettä hylkivä impregnointiBetonin käsittely, jossa saadaan aikaan vettähylkivä pinta. Huokoset ja kapillaarit ovat sisä-puolisesti pinnoittuneita, mutta eivät täyttynei-tä. Betonin pinnalla ei ole kalvoa ja tästä syystäsen ulkonäkö muuttuu vai vähän tai ei lainkaan.HUOM. Aktiiviset yhdisteet voivat olla

esim. silaaneja tai siloksaaneja.

4

4Erilaisia muottimateriaaleja vastaan valettujen beto-nikappaleiden kloridipitoisuusprofiilit 17 kk:n NaCl-liuosi-meytyksen jälkeen. Kaksi lautamuottia vastaan valettuatutkimuspintaa oli impregnoitu vettähylkivällä impreg-nointiaineella.

5Diffuusiokertoimien (NT Build 492) suuruus 3 kk ikäisillebetoninäytteille, joista kolme sisälsi vettä hylkivällä im-pregnointiaineella käsitellyn pinnan (IMP) ja kolme muot-tikangasta vastaan valetun pinnan (MK). Viimeinen tulos(Vertailu) vastaa käsittelemätöntä lautamuottipintaa. Tut-kimuksessa oli mukana ainoastaan Tiehallinnon käyttöön-sä hyväksymiä tuotteita.

5

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4284

3 2008 85

6VTT:n profiilihiontalaite, jolla voidaan hioa halkaisijal-taan 75 – 100 mm:n betonilieriöstä pinnalta alkaen jau-henäytteitä (pienempi kuva) kloridipitoisuusmäärityksiin.VTT:llä on käytössä myös tekniikka, jossa näyte voidaanottaa tarkoin eri syvyysväleiltä kuivakatkaisulaikalla.

• ImpregnointiBetonin käsittely, jolla vähennetään betoninpinnan huokoisuutta ja lujitetaan betonin pin-taa. Huokoset ja kapillaarit ovat osittain tai ko-konaan täyttyneet.HUOM. 1 Tämän käsittelyn tuloksena on ta-

vallisesti betonin pinnassa olevaepäjatkuva ohut kalvo.

HUOM. 2 Sideaineena voi olla esimerkiksiorgaanisia polymeerejä.

Betonin pinnoittaminen ja pinnan impregnointi ovatkapillaarien suuaukkojen tukkimismenetelmiä. Vet-tä hylkivä impregnointi on kapillaariseinämien kä-sittelyä vettä hylkiviksi (apolaarisiksi) niin, että ve-den on nestemuodossa hankala päästä kapillaarei-hin ja edetä niissä.

Jotta suoja-ainekäsittelyllä saavutetaan toivot-tu tulos, kaikkien lopputulokseen vaikuttavien teki-jöiden: rakenteen kunnon, suoja-aineen, työnsuori-tuksen sekä työn aikaisten ja suoja-aineen jälki-hoidon aikaisten olosuhteiden on ehdottomasti ol-tava kunnossa.

Ulkobetonirakenne voidaan pinnoittaa tai im-pregnoida, jos suojatun pinnan taakse ei pääse ke-rääntymään kosteutta. Pinnan taakse kerääntyväkosteus on erityisen suuri riski, jos rakenne on pin-noitettu tiiviillä pinnoitteella. Uusi rakenne kannat-taa pinnoittaa tai impregnoida ennen kuin kloriditovat päässeet tunkeutumaan rakenteeseen. Van-han rakenteen pinnoittaminen tai impregnointi onsäilyvyyden kannalta riski, jos kloridit ovat saavut-taneet raudoituksen laajoilla alueilla ja raudoituk-sen korroosio on käynnistynyt. Alustan suojausai-neen levityksen aikainen kosteusvaatimus on tuote-kohtainen ja riippuu suoja-aineen sideaineesta.

Vettä hylkivä impregnointi soveltuu, kun rakennealtistuu ulkopuolelta tunkeutuvalle kosteudelle jaklorideille. Jos kloridit ovat jo saavuttaneet raudoi-tuksen laajoilla alueilla ja raudoituksen korroosioon käynnistynyt, vettä hylkivästä impregnoinnista eiole apua. Kosteuden kulkeutuminen suojatun pin-nan taakse ei ole niin suuri riski kuin impregnoinnintai erityisesti pinnoitteen yhteydessä etenkään sil-loin, kun vesi pääsee haihtumaan suojatun pinnanläpi vähintään yhtä nopeasti kuin sitä kulkeutuu ra-kenteen sisäosista. Jos vettä hylkiväksi impregnoi-dun pinnan taakse kulkeutuva vesi on kloridipitois-ta, vesi pääsee haihtumaan ja kloridit kerääntyvätrakenteeseen suojatun pinnan taakse.

Useat vettä hylkivät impregnointiaineet perustu-

vat silaaneihin, joiden alkalinkestävyys on heikko,joten yleensä vettä hylkivä impregnointi kannattaaajoittaa siten, että pinta on ehtinyt karbonatisoituaja sen pH on laskenut riittävästi. Pääsääntöisestivettä hylkivä impregnointi kannattaa tehdä n. 6 kkrakentamisen jälkeen. Jotkut aineet kestävät alkali-suutta ja ne voidaan levittää nuorellekin betonille.Vettä hylkivä impregnointiaine imeytyy kuivaan be-toniin paremmin kuin märkään. Toisaalta silaaninpolymeroituminen edellyttää kosteutta. Betonin op-timaalinen kosteus käsittelyn aikana on 50 %:nsuhteellinen kosteus. Käytännössä betoni ei oleSuomen siltaolosuhteissa koskaan vettä hylkivänimpregnoinnin kannalta liian kuivaa.

Edellä mainitussa VTT:n laboratoriotutkimukses-sa oli muottikankaiden lisäksi mukana kaksi Tiehal-linnon käyttöönsä hyväksymää pinnan vettä hylki-väksi tekevää impregnointiainetta. Molemmat ai-neet ovat silaanipohjaisia ja soveltuvat myös nuo-relle betonille. Aineet levitettiin hiekkapuhalletullebetonipinnalle, kun betoni oli 2 kk:n ikäistä. Kuva 4osoittaa, että molemmat suoja-aineet estivät klori-dien tunkeutumista vähintään yhtä hyvin kuinmuottikankaat.

Suoja-ainekäsittely on ajoittain uusittava. Tarvit-tava uusintaväli riippuu aineesta, olosuhteista javaatimustasosta.

VAURIOITUMISMEKANISMIENYHTEISVAIKUTUKSET – DuraInt -PROJEKTIKeväällä 2008 käynnistyi VTT:n ja TKK:n osittainTEKES-rahoitteinen DuraInt-projekti (Effect of in-teracted deterioration parameters on service lifeof concrete structures in cold environments, 2008– 2011). Projektiin on luonnostaan sisällytetty yh-tenä osatehtävä vuonna 2007 käynnistynyt kan-sallinen betonin säilyvyyden kenttätutkimuspro-jekti eli aiempi Durafield-projekti (ks. Betoni-lehtin:o 4, 2007). Myös kansainvälistä yhteistyötä(Norja, USA, Kanada, Portugali) sisältävässäDuraInt-projektissa sekä tutkitaan kokeellisestiettä mallinnetaan betonin erilaisten vaurioitu-mismekanismien vuorovaikutuksia.

Yhtenä tutkimuskohteena DutaInt-projektiin si-sältyy kloridien tunkeutumisen tutkiminen yhteis-vaikutuksessa, jossa betoni samanaikaisesti taivuorottain karbonatisoituu kuten käytännön raken-teissakin väistämättä tapahtuu. Karbonatisoitumi-nen muuttaa betonin kemiallista koostumusta jakloridien sitomiskykyä sekä huokosrakennetta ja tii-viysominaisuuksia. Karbonatisoituminen vaikuttaa

VTT

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4285

3 200886

0

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0 5 10 15 20 25 30 35 40S y v y y s be ton in p innasta [m m ]

Bet

onin

klo

ridip

itois

uus

[p.-%

]

0,000

0,010

0,020

0,030

0,040

0,050

0,060

0 5 10 15 20 25D iffuusioke rro in 90 d iässä [x 10 -1 2 m 2/s ]

Bet

onin

klo

ridip

itois

uus

[p.-%

]

S y v y y s

3 .0 m m

5 .0 m m

tämän vuoksi osaltaan siihen, miten kloridit tunkeu-tuvat betoniin. Tämä vaikutus ei ole kaikille beto-neille samanlainen. Esimerkiksi sideainekoostumusvaikuttaa oleellisesti siihen, miten karbonatisoitu-minen vaikuttaa kloridien tunkeutumiseen. Tutki-mukset tehdäänkin useille eri sideainekoostumuk-sen betoneille.

DuraInt projektissa tavoitteena ovat mm. käyttö-ikämallit sekä myös käytännön laskentakaavat,jotka ottavat huomioon mm. betonin karbonatisoi-tumisen vaikutuksen kloridien tunkeutumiseen.Yhteisvaikutukset huomioon ottavassa käyttöikä-mallissa otetaan huomioon myös se, miten pakka-sen pintaa rapauttava tai sisäisiä vaurioita eli sä-röjä aiheuttava vaikutus kiihdyttää kloridien tun-keutumista. Projektiin sisältyy myös suola-pakkas-ja pakkasrasituksen sekä karbonatisoitumisenvuorovaikutusten tutkiminen ja mallintaminen.

Vaurioitumis- ja käyttöikämalleja tulee ja myösvoidaan säätää todellisia olosuhteita kuten esimer-kiksi siltarakenteiden rasitusolosuhteita vastaavik-si. Tämä tulee mahdolliseksi, kun käytössä on riit-tävästi erilaisten betonikoostumusten kenttäkoetu-loksia. DuraInt-projektissa kenttäkoetuloksia saa-daan kloridien tunkeutumisen osalta sekä uusim-malta tieolosuhteiden kotimaiselta DuraInt -koe-kentältä että myös jo aiemmin perustetuilta koe-kentiltä eli Ruotin BTB-projektin Boråsín tieolo-suhteiden koekentältä ja EU-projekti CONLIFEínkloridirasituksen koekentiltä.

7Tienvieruskoekentällä yhden talvikauden yli olleista be-toneista määritettyjä kloridiprofiileja. Kloridimääriinvaikutti betonin vesi-sementtisuhde, sideainekoostu-mus, suojauskäsittely ja muottikankaan käyttö sekäkoekappaleen etäisyys suolattavasta tiestä. Yli 8 mmsyvyyksillä oleva pitoisuusvaihtelu johtuu määrityksennormaalista hajonnasta.

8Vasta yhden talvikauden koekentällä olleiden beto-nikappaleiden kloridipitoisuudet korreloivat ennakkoonmääritettyjen klorididiffuusiokertoimien kanssa (määri-tys 3 kk iässä, NT Build 492).

9Kloridipitoisuuden koelieriöiden irrotuskohtia kenttä-koekappaleissa.9

7

8

VTT

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4286

3 2008 87

TULOKSIA DuraInt-KOEKENTÄLTÄDuraIntín VT7:n tienvieruskoekentän betonit ovatolleet tiesuolauksen aiheuttamassa kloridirasi-tuksessa vasta yhden talvikauden (2007 – 08) yli.Leudosta talvesta huolimatta tien suolauskertojaoli suhteellisen paljon, koska tien pintalämpötilakuitenkin laski usein hieman pakkasen puolelle.Keväällä 2008 laboratorioon kuljetettiin tutkitta-vaksi kaikkiaan 24 yli 100 kg:n painoista beto-nikappaletta, joiden tielle suuntautuneelta pin-nalta alkaen porattiin näytteet kloridipitoisuus-määrityksiin. Kukin poralieriö ositettiin kuivahion-nalla ja -sahauksella millimetrien tarkkuudellapinnasta alkaen eri syvyyksiä edustaviksi osan-äytteiksi. Kemiallisten määritysten jälkeen saa-tiin lopulta betonikoostumuksia ja suojaustapojaedustavat kloridiprofiilit.

Kloridien tunkeutumissyvyys oli kaikissa tutki-tuissa tapauksissa korkeintaan 8 mm. Vettä hylki-vällä impregnoinnilla käsitellyillä tai muottikan-gasta käyttäen valmistetuilla betonipinnoilla tun-keutumissyvyydet olivat tätä selvästi pienempiä.Alustavia tuloksia saatiin myös sitä, miten raken-teen etäisyys suolattavasta tiestä vaikuttaa tun-keutuvien kloridien määrään. Kaikkiaan jo yhdentalvikauden jälkeiset kloriditunkeutuman kenttä-koetulokset vastasivat suuntaa antavasti oletuk-sia ja laboratoriossa tehdyissä ennakkokokeissasaatuja tuloksia. Ennakkoon oli mm. määritettyklorididiffuusiokertoimet 3 kk:n ikäisille betoni-näytteille (NT Build 492). Kenttäkokeista saadaankuitenkin riittävän luotettavia tuloksia vasta use-ampien vuosien jälkeen. Tällöin niitä voidaan hyö-dyntää täysimääräisesti kloridien tunkeutuma- jakäyttöikämallien verifioinnissa. Erityisen kiinnos-tavaa ja mallinnuksen kannalta oleellista on seu-rata raudoitteiden korroosion kannalta kriittisenkloridipitoisuuden etenemistä betonissa. Seuraa-van kerran DuraInt -koekappaleiden kloridipitoi-suusmääritykset tehdään kolmannen talvikaudenjälkeisinä keväällä 2010.

DECREASING CHLORIDE PENETRATIONINTO CONCRETE

Penetration of chlorides and water into concrete struc-tures is well known to be harmful. In this article somenew Finnish research on chloride penetration and waysto diminish it is presented.

Penetration of chlorides into concrete can be dimin-ished by structural ways e.g. diminishing chloride con-taminated water, splash water and water mistentering concrete surfaces, or leading water away assoon as possible. In addition, there are several more orless known ways to design concrete mixes to be moreresistant to chloride penetration.

Recently more special ways to hinder water andchloride penetration into concrete has also beenstudied in Finland and at VTT. These include the use ofform linings and hydrophilic impregnation of concrete,i.e. internally coating concrete capillary pore surfacesbut not filling them. According to laboratory tests andpreliminary field testing beside Highway 7 in Finland,both the use of lining and hydrophilic impregnation canclearly diminish chloride penetration into concrete.Impregnation needs to be renewed every now and thento keep it active. Surfaces cast with form linings aremaintenance-free. The products in the research were allapproved by the Finnish Road Administration. Othercommercial products may also exist not acting exactlyas those in this research.

After some years more results will be available as theconcrete specimen beside Highway 7 age and chlorideshave more time to penetrate into the concrete. In addition,a new project entitled “DuraInt (2008 – 2011): The effectof interacted deterioration parameters on service life ofconcrete structures” is underway. In this project theeffects of carbonation, salt-frost and frost deterioration onchloride penetration will be studied and modelled.

10DuraInt -koekentän betonirivistö suolattavan tien VT7 vie-ressä keväällä 2008.

10

VTT

BET0803 s 82-87 Kloridi 23.10.2008, 14:4287

3 200888

KIINNITYSDETALJITHIDASTAVAT ASENNUSTARTT:n Valmisosarakentamisen asennus- ja työmaa-tekniikka -projektissa 1990 -luvun lopulla uudistet-tiin betonielementtitöiden Ratu-menetelmäkuvauk-set. Tutkijat seurasivat muutamia työmaita ja kirja-sivat asennustyön ongelmatilanteita. Ongelmienosuus asennustyössä voi olla 10-20 % koko työme-nekistä. Osuuteen on laskettu rakenteen ongelmienaiheuttamat katkokset, elementtien poisnostot, ra-kenteiden korjaukset ja uudelleen asennus. Työ-maan toiminnasta johtuvat odotukset ovat helposti5-10 %. Talviaikana tulevat normaalin asennuksenlisäksi talvilisätyöt.

Ongelmia tai hankaluuksia aiheuttavat mm:– palkkien kiinnityslappujen paikka– nauhaelementtien kiinnitys, tukipintojen asen-

nusvara puuttuu, kannatuskonsolit taipuvat– julkisivuissa liian pieniä varauskoloja– tartuntalappuja puuttuu tai väärässä paikassa– nauhaelementin kaarevuus– kuiluelementeissä sisäkierreankkurit väärällä

puolella– parvekelaattojen kiinnitys holviin teettää

paljon työtä– sähköputkien nostot eivät tule keskeltä seinää

ylös, jolloin ne törmäävät laattaelementtiin– erilaiset muut suunnittelu- tai valmistusvirheetNäyttää siltä, että piirustustekniikka tuo helpostipeilikuvavirheinä teräsosia väärälle puolelle.

Hyvä asennusliitos on sellainen, jossa– elementti on nopeasti laskettavissa ja säädet-

tävissä lopulliselle paikalleen– asentaminen voi edetä koko ajan ja jälkivalut

tulevat perässä– liitoksessa on riittävät säätövarat– ei nostokoritöitä

Suuri kerroskorkeus hidastaa asennusta. Seinäele-mentit joudutaan usein kääntämään. Jos kerroskor-keus on yli 5 metriä, esim. leukapalkkien vääntöjoudutaan helposti ottamaan telinetornilla. Suun-nittelijan tulisikin miettiä, voidaanko leukapalkkikorvata suorakaidepalkilla, jolloin asennusaikaistavääntöä ja tuentatarvetta ei synny.

Ennen elementin paikalleenasentamista on syytämiettiä, voidaanko esivalmisteluja tehdä etukäteenmaassa (teräsosan esikiinnittäminen pultein tai hit-saamalla, kaiteen kiinnitys, vemot, turvaköysienkiinnityspisteet jne.).

BETONIELEMENTTILIITOKSET JA -ASENNUS

Arto Suikka, diplomi-insinööriBetonikeskus ry

Taulukko 1. Asennusvaroja / saumoja

10 mm asennusneopren saumassa

15-20 mm seinäelementtien vaaka- ja pystysauma

20 mm betonijulkisivun ja -rungon välieinäelementin asennustappi seinälinjaa vastaankannatuskonsolin ja seinäelementin välibetoni- ja teräsrakenteen väli

25-30 mm metallijulkisivun ja rungon välijulkisivuelementti laataston yläpinnastaontelolaatan ja seinäelementin välikantavan ja ei-kantavan seinäelementin väli

30 mm seinäelementin asennustappi seinän suunnassapalkin ja sen alla olevan seinän väli

50 mm pilarijatkoksen juotospaikavaluperustusten ja elementin väli

1Saumaterästen reiät palkin kyljessä on valmiiksi tulpattusaumavalua varten. Tulpissa tulee olla ilmareikä valunonnistumisen varmistamiseksi. Kerrospilarin alapää onpainevalettu.

1

Artik

kelin

val

oku v

a t: A

rto S

u ikk

a

BET0803 s 88-92 SuikkaUUSIN 23.10.2008, 14:4488

3 2008 89

MITTATARKKUUS JA ASENNUSVARATLiitosten asennusvaran tulisi olla suunnitelmissayleensä 20-30 mm. Kriittisiä liitoksia ovat mm. julki-sivuelementtien ja rungon väli sekä julkisivuele-menttien väliset saumat. Useimmissa tapauksissasekä betoni- että teräselementeille 10 mm:n asen-nusvara on täysin riittämätön. Ks. taulukko 1.

TYÖTURVALLISUUSTyösuojelupiirit ovat tiukentaneet työturvallisuus-ohjeita. Asennustyössä tulee käyttää turvavaljaitaja köyttä aina, kun on yleensä putoamisvaara. Tur-vaköyden kiinnityspisteet eri tilanteissa tulisi ottaahuomioon jo suunnittelussa. Tämä vaatii suunnitte-lijan ja asentajan yhteistyötä.

Yhden henkilön kiinnityspisteen mitoituskuormaon 15 kN. Kiinnityspisteiden ja -vaijereiden tulisi si-jaita siten, että henkilön vaarallinen sivuheilahdusestyy ja että putoamismatka on mahdollisimmanpieni. Turvaköyden mahdollisia kiinnityspisteitä ja -tapoja ovat mm.– ontelotarrain (malli: Leenstra tai vast.)– porataan laatan yläkannakseen reikä, johon

sokkakiinnitys– valu- tai nostoankkuri elementissä + vaijerinos-

tolenkki ankkuriin työmaalla– elementin nostolenkit– vaijeri pilarista pilariin– vaijeri palkin päällä esim. väliaikaisiin tolppiin

kiristettynä. Tolpalle valussa teräsholkki tai rei-kä, joka toimii myöhemmin kaidetolpan kiinni-tyspisteenä

– pitkän laatan (esim. TT) keskiosalle 2 ylimää-räistä valu- tai nostoankkuria tehtaalla laatanyläpintaan jänneväli kolmannespisteisiin

– liittopalkkien vaarnalenkit– valu- tai nostoankkuri muutamaan pilariin teh-

taalla, esim. tietyn pilaririvin pilareihin– väliseinän vaijerilenkit.

Kaiderakenteiden tulee kestää 1 kN:n kuorma epä-edullisimmin sijoitettuna.

Turvakaiteiden kiinnitystä voidaan nopeuttaatehdasvalmistuksella. Teräspalkkiin voidaan hitsatayläpintaan holkki (ks. kuva 2), johon kaidetolppa pu-dotetaan. Holkin koko riippuu kaidejärjestelmästä.Vastaavasti betonipalkkiin voidaan upottaa holkkiyläpinnan valuun.

2Teräsmatalapalkki, jossa on ankkurointikolo ontelolaatto-jen saumateräkselle, asennusputki kaidetolpalle ja väli-aikainen kierrettävä nostoelin. Tällöin nostossa ei tarvitaliinoja.

2

RUNGON ASENNUSAIKAINEN STABILITEETTIValtioneuvoston asetus elementtirakentamisentyöturvallisuudesta (578/2003) toteaa, että suunni-telmissa on annettava riittävät tiedot elementtienväliaikaisesta tuennasta ja sen purkamisesta.Asennussuunnitelmasta tai sen liitteistä on myöskäytävä ilmi toimenpiteet osittain asennettujen ra-kenteiden riittävän lujuuden ja paikallaanpysymi-sen aikaansaamiseksi sekä väliaikaisten siteidenja tukien käyttö.

Asennusaikainen tuenta tulee miettiä etukäteenja suunnittelija vastaa riittävästä asennusvaiheenstabiliteettisuunnittelusta.

Elementit asennetaan yleensä asennuspalojenpäälle. Asennuspalojen tulee olla yhteensä 20 mmkorkeat, jotta alapuolinen jälkivalu onnistuu kunnol-la. Asennuspakka on monesti varsin korkea, jos silläjoudutaan hoitamaan mittavirheitä tai kasaantunei-ta toleransseja. Tällöin on tarvittaessa käytettävälisätukia.

Ontelolaattojen tukipituudet suunnitelmissaovat 60 mm laatoille O15 - O37 ja 100 mm laatoilleO40 - O50.

Suomessa yleinen käytäntö on liittää rungonjäykistävät seinät vaijerilenkki-juotosliitoksilla toi-siinsa. Vaijerilenkit seinissä ovat korvanneet aiem-mat teräslenkit lähes kokonaan. Vaijerilenkki onasennusystävällisempi. Käytettävät lenkkipituudettulisi pyrkiä vakioimaan kahteen, 80 ja 120 mm:iin.Asentajan vastuulla on, että sauman pystyteräsasennetaan lenkkien sisään.

Asennusvaiheessa elementit tuetaan vinotuilla,vähintään 2 tukea/elementti.

Muita vaihtoehtoja ovat hitsatut lappuliitokset jaseinäkenkä + pulttiliitos. Muissa maissa käytetäänenemmän hitsauslappuja, jolloin elementti saa-daan nopeammin kiinni lopullisella liitoksella eikäjuotosvalujen kovettumista tarvitse odottaa. Esi-merkiksi Norjassa hitsatut liitokset usein tilkitäänvillalla ja kitataan molemmin puolin, eikä saumaajälkivaleta lainkaan.

MATALAPALKITMatalapalkin suunnittelussa tulee ottaa huomi-oon asennusvaiheen kuormitukset ja esimerkiksitoispuoleisen kuormituksen aiheuttama vääntö.


3 200890

3Vaijerilenkit seinäelementissä.

4Leukapalkkien asennusaikainen vääntörasitus otetaanvastaan noin 0,5 m tuelta olevilla asennustuilla.

5Kavennettuihin ontelolaattoihin on tarpeen asentaa nos-tolenkit.

6Neljään suuntaan tulevat konsoliratkaisut tulee suunnitel-la huolella ja mieluiten valmistajan kanssa keskustellen.

3

4

5

6


3 2008 91

Keskipalkeilla vääntöä voidaan eliminoida asenta-malla laatat vuorotellen eri puolille palkkia, reuna-palkeilla vääntö tulee hoitaa joko liitoksella pila-riin tai asennusaikaisella tuennalla.

Tarvittaessa voidaan palkin taipumaa asennusti-lanteessa joutua rajoittamaan.

Palkit eivät saa kiertyä asennusvaiheessa ennensaumavalujen kovettumista ja saumateräkset tuleeankkuroida piirustusten mukaan. Mikäli työmaallaei ole piirustuksia tms. riittävää tietoa toteutustavarten, asentajan tulee vaatia ne suunnittelijalta.Vastaavasti, mikäli asennuksessa joudutaan poik-keamaan suunnitelmista, tulee asentajan olla yhte-ydessä suunnittelijaan.

Yleensä reunapalkit tai muuten toispuoleisestikuormitetut palkit tuetaan 200- 500 mm tuelta (pila-rista) siten, että tuki asennetaan leukapalkin alleleuan juuren kohdalle. Palkkia ei saa tukea keskel-tä, ellei asennussuunnitelmassa nimenomaan näinmainita. Myös pilari-palkkiliitos voi vaatia kiilauk-sen kiertymän estämiseksi. Asennusaikainen tuen-ta ja sen poistoajankohta tulee aina esittää asen-nussuunnitelmassa.

Ontelolaattojen onteloiden täyttövalu tehdäänjoko laatat tulpattuna normaalipitkillä tai ns. pitkil-

lä tulpilla. Pitkissä ontelotäytöissä on valu tehtäväerityisellä huolella. Tarvittaessa ontelolaattojenpäältä porataan ilma-/ tarkistusreikä onteloon, jos-ta ontelon täyttyminen ja tulppauksen paikallaan-pysyminen voidaan todeta.

LIITOSRATKAISUISTAElementtien nostoissa tulee välttää liinoilla nosto-ja. Kavennettuihin ontelolaattoihin ja asennetta-essa laatat asennetaan kaltevampaan kuin 1:5,suositellaan valettavaksi nostolenkit tehtaalla.Elementtien mahdollinen kääntö kuljetuksen jäl-keen työmaalla tulee ottaa huomioon nostoelimiensuunnittelussa.

Pilareiden nostossa käytetään asennusreikää,jonka halkaisijan tulee olla vähintään 60 mm. Asen-nusreiässä käytetään asentajan vakionostotappia,johon proput kiinnitetään. Esim. rautakankea ei saakäyttää nostotappina. Asennusreiän kokoa valitta-essa on otettava huomioon pilarin koko.

Neopren- laakereiden käytössä on ollut ongel-mia. Tuotteille ei ole käyttöselostetta ja niiden omi-naisuudet, esim. Shore-kovuus vaihtelee varsin pal-jon. Tuotteet tulisikin saada paremman laadunval-vonnan piiriin.

7Nauha- ja kaide-elementit tulee asennettaessa saadanopeasti oikeaan korkoon ja lukittua esim. hitsaamalla.Paikallavaluun tuleva tartuntaraudoitus toimii vasta lop-putilanteessa.

8Sandwich- tai kuorielementin kiinnitys toiseen kuoriele-menttiin tapilla. Tappiliitos soveltuu myös vähintään 120mm paksuihin sisäkuorielementteihin ns. S-pistekiinni-tystä paremmin.

9Seinän kiinnitys pilariin voidaan tehdä hitsauksen sijaanC-kiskolla ja kiinnityspultilla.

10BES-liitoksen perusasioita; Ontelolaatan tukipinta vähin-tään 60 mm, ontelolaatan päässä jälkivalutilaa mieluiten70 mm, porrashuoneen seinä mieluiten 200 mm ja pysty-suunnassa riittävä elementtien asennus- ja saumausväli,20 mm tai enemmän.

9

87

10


3 200892

Oulun Yliopistossa tri Matti Leskelä on tehnyttutkimuksia, joiden pohjalta on juuri valmistunutNeopren-laakereiden mitoitusohje (ks. www.betoni.com). Kovuutta Shore 70 ei tule käyttää mitoituksenperusteena, koska kumin yleinen toimituskovuus onShore 60 ja siinä esiintyy +- 5 yksikön vaihtelu. Tä-män vuoksi suositellaan, että piirustuksiin merki-tään Shore 60 ja mitoitus tehdään Shore 55 mu-kaan. Raudoittamattomien neopren-levyjen suosi-teltavat käyttöpaksuudet ovat 6 mm - 15 mm.

Betonielementtien välisissä liitoksissa tulee pyr-kiä käyttämään ensisijassa vakioteräsosia. Niidenteräs- ja muiden metalliosien, nostoankkureiden janostolenkkien, joiden betonipeite ei täytä vaati-muksia ja jotka ovat alttiina korroosiolle, suojaami-nen tehdään betoninormien rasitusluokan perus-teella seuraavasti:– rasitusluokissa XS3 ja XD3 teräsosat tehdään

korroosionkestävästä materiaalista– rasitusluokissa XC3, XC4, XS2 ja XD2 teräsosat

tehdään korroosionkestävästä materiaalista taivaihtoehtoisesti tavallisesta teräksestä, jos nii-den suojaus voidaan pitää kunnossa.

Liitosten suunnittelu lähtee rakenneanalyysistäja liitoksen toiminnallisista vaatimuksista. Kuormatja säilyvyysrasitusluokat määräytyvät suunnitelta-van rakenteen mukaan. Liitoksen on oltava valmis-tettava, asennettava ja toimiva niin staattisestikuin paloteknisesti. Liitosten paloteknisen suojauk-sen suunnittelu unohtuu helposti.

Liitossuunnittelun lähtötiedot:

KuormituksetLämpöliikkeetYmpäristön rasitusluokkaKäyttöikäPalonkestävyysAsennusvaiheen kuormitustilanneKatastrofivarmistus (sitkeys, lisäkuormat)

Elpo- hormielementtejä käytettäessä alimman ele-mentin tuenta näyttää tuottavan ongelmia. Esim.ontelolaatastossa oleva reikä on liian iso, eikä El-pon tuenta laataston päälle onnistu. Elementtien

välissä näkee erilaisia virityksiä. Alapuoliset putki-liitännät odottavat eikä laataston reikää päästä hetivalamaan umpeen.

ElementtiRatu-tutkimuksessa verrattiin mm. väli-seinien asentamista hitsaus- ja vaijerilenkkiliitok-sin. Työmenekit olivat samaa luokkaa. Hitsauksessaon kuitenkin omat etunsa, koska elementti saadaannopeasti kiinni lopulliselle paikalleen.

Talvi tuo omat lisätyönsä asennustyömaalle. Ele-menttitehtaalla voidaan asentaa sähkövastuslan-gat pilareiden alapäähän ja palkin pulttireikien ym-pärille, kunhan tästä sovitaan ajoissa.

LOPUKSISuuri osa asennuksen ongelmista aiheutuu asen-nussuunnitelman puutteesta, vääristä liitosvalin-noista, detaljisuunnittelun puutteista tai riittämät-tömästä mittatarkkuudesta. Asennuksen ongelmiavoidaan välttää asiantuntevalla liitos- ja rakenne-suunnittelulla. Kokeneet asentajat tietävät, milloinelementtiasennus sujuu ja mikä on työteknisestihelppo liitos. Suunnittelijan tulee vain käydä riittä-vän usein työmaalla ja uskaltaa kysyä.

Rakennuttajien tulisi myös kiinnittää asentajariittävän varhain projektiin, jotta asennuksen vaati-mukset saadaan mukaan suunnitelmiin.

Asennustyön tuottavuutta voidaan parantaa pa-remmilla asennusdetaljeilla, valmisosien ja asen-nustyön paremmalla mittatarkkuudella sekä pa-remmalla työmaan logistiikan ja asennustyön oh-jauksella.

VIITTEET:– Elementti-Ratu. Loppuraportti 28.9.1999. Mitta-

viiva Oy. Työraportti.– Leskelä M., Kumilevylaakereiden mitoittaminen.

Oulun yliopisto. Raportti RTL 0105, 2008 Oulu.– Betonielementtien turvallinen asennus. Beto-

nikeskus ry. 2007.– Betonielementtien välisten liitosten suunnittelu

ja valmistus. Tassu- projektin osaraportti. Raken-nusteollisuus RT.

– Betonielementtirakentaminen. CD-ROM.Suomen Betonitieto Oy.

– www.betoni.com/elementtirakentaminen.

11Ikkuna-aukkojen apukarmit tulisi korvata teräskiinnik-keillä, kuvassa karmikenkäliitos.

11

ERECTION AND JOINTING OF PRECASTCONCRETE ELEMENTS

Studies carried out on construction sites show that in theerection of concrete elements, the resolving of variousproblems can take up 10-20% of the working time. Thisincludes the time spent on resolving structural problemsas well as on the disassembly, repair, and replacement ofthe elements. The share of idle time due to other activi-ties on the site often amounts to 5-10%. During the win-ter season, various additional work stages are needed inaddition to normal erection.

Most of the erection problems are caused the by lackof an erection plan, wrong joint choices, deficiencies indetail planning or inadequate dimensional accuracy. Prob-lems can be avoided by knowledgeable design of thejoints and the structures. Experienced erection crewsknow when element work proceeds smoothly and whichjoints are easy to implement on the site. The designershould visit the site more often and ask the opinions ofthe workers.

Employers should also recruit the erection workers atan adequately early stage of the project to ensure that therequirements for erection are considered in the plans.

The productivity of element erection work can be im-proved through better erection details, higher dimension-al accuracy of prefabricated components and erectionwork, and improved control of site logistics and erectionwork.

A good construction joint is one that permits the ele-ment to be quickly lowered and adjusted in place, enablesuninterrupted progress of work with grouting followingerection and requires no work to be carried out from anelevating work platform. The joint shall also be designedwith adequate adjustment tolerances.


3 2008 93

Suomessa on edistetty 1990- ja 2000-luvuilla työ-turvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä sekä teolli-suudessa että rakentamisessa. Myös betonituote-teollisuudessa turvallisuus on kehittynyt hyvin eri-tyisesti automaation lisääntymisen ansiosta. Koko-naiskehitys ei kuitenkaan ole riittävän hyvä, silläbetoniteollisuudessa tapaturmia sattuu vieläkin lii-an paljon. Erityisesti elementtiteollisuus on tapa-turma-altis teollisuudenala.

Betoniteollisuudessa tilanne tunnistetaan jaalan työturvallisuuden parantamiseksi on alettu ha-kea aktiivisesti keinoja työturvallisuuskampanjalla.Ensimmäinen käytännön teko on työturvallisuuskil-pailu vuonna 2009.

NYKYTILANNEBetoniteollisuuden turvallisuustaso on alhainenmuuhun maamme teollisuuteen verrattuna. Tämänvuoksi tarpeettomia onnettomuuksia kertyy jatku-vasti. Osa betoniteollisuuden yrityksistä pitää tur-vallisuutta painopisteasiana jo nyt, mutta opittavaaja kehitettävää on silti paljon.

Työturvallisuuden kehittämiselle ja yhteistyölleon nyt hyvät edellytykset; turvallisuuden edistämis-tä tukevat niin henkilöstö, ammattiyhdistysliike, vi-ranomaiset kuin yritysjohto.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILUN TAVOITTEETTyöturvallisuuskilpailun tavoitteena on parantaatehdastyön arkea turvallisemmaksi, terveellisem-mäksi ja miellyttävämmäksi. Kampanjan avulla es-tetään turhaa työtapoihin ja -menetelmiin liittyvääriskikäyttäytymistä. Tavoitteena on saada aikaanaito muutos turvallisuusasenteissa.

Kilpailu on tärkeä osa turvallisuustyön kokonai-suutta. Sen avulla pystytään mittaamaan turvalli-suuden kehittymistä betoniteollisuudessa. Kilpailunnostaa osaltaan betoniteollisuuden yleistä imagoaja vaikuttaa positiivisesti alan työnantajakuvaan.

ENSIN ELEMENTTITEOLLISUUSEnsimmäisenä järjestetään elementtiteollisuuteensuunnattu pilottikilpailu vuonna 2009. Kilpailukoostuu tehdasmittauksista, joilla selvitetään työ-paikkojen turvallisuustaso. Lisäksi yritysten turval-lisuusjohtamisen tasoa auditoidaan ja mitataan.Kilpailuun osallistuvat yritykset sitoutumaan kilpai-luun näyttävästi.

Kilpailun/kampanjan tuloksena on tarkoitus ke-hittää yhteiset materiaalit ja aineistot. Yhtenä ta-voitteena on kehittää yhteiset työkalut tapaturmien

ehkäisyyn. Kilpailuun osallistuvile laitoksille järjes-tetään myös koulutusta ja ohjausta sekä työsemi-naareja.

Kilpailu käynnistyy pilottivaiheella. Kertyvien tu-losten ja kokemusten perusteella täsmennetääntyöturvallisuuskilpailun sääntöjä ja konseptia. Seu-raavana vuonna kilpailu laajenee valmisbetoniteol-lisuuden ja betonituoteteollisuuden sarjoilla.

Pilottikilpailuun voivat osallistua kaikki Beto-nikeskus ry:n betonielementtejä valmistavat yrityk-set vähintään yhden laitoksen voimin. Lisäksi onmahdollista ilmoittaa yksi lisätehdas jokaista liike-vaihdon 20 miljoonaa euroa kohden.

Kilpailun on ennen kaikkea yritysten välinen.Myös tuotantolaitokset kilpailevat keskenään. Voit-taja julkistetaan näyttävästi yrityksenä. Myös par-haat tuotantolaitokset nimetään.

ARVIOINTIPERUSTEETArviointikriteerinä kilpailussa käytetään useaneri mittarin ja tilaston yhdistelmää. Suurin paino-arvo on Elmeri+ -mittauksen tuloksella, joka vas-taa 50 % arvioinnista. Tapaturmataajuuden (Tt/Mth ) painoarvo on 30 %. Tapaturmataajuuteenlasketaan kaikkien sairasloman aiheuttaneidentapaturmien määrä suhteessa miljoonaa työtun-tia kohti. Tunteihin lasketaan omassa palveluk-sessa olevien henkilöiden tunnit. Sairauspoissa-olojen taajuus sekä turvallisuusjohtamisen tasoovat kumpikin mukana 10 % osuudella.

Turvallisuustason Elmeri+ -mittaukset suorittaakonsulttiyritys Tapaturva Oy:n Juha Merjama. Mit-taukset tehdään kaksi kertaa vuoden aikana. Turval-lisuusjohtamisen taso mitataan tehdasmittauksenyhteydessä. Turvallisuusjohtamisen arviointiin so-velletaan turvallisuuskymppi -arviointimenetelmää.

Arviointiin luodaan erillinen aukikirjoitettu ja sel-keä pisteytysjärjestelmä. Kilpailun tuomaristonatoimivat Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, toimi-tusjohtaja Olli Hämäläinen Rakennustuoteteolli-suus RTT / Betonikeskuksesta ja valvontajohtajaMarkku Marjamäki STM, Työsuojeluosastolta. Tuo-maristolla on oikeus sääntöjen muutoksiin tarpeenvaatiessa.

Kolme parasta tuotantolaitosta/yritystä julkis-tetaan ja palkitaan kunniakirjoilla. Pääpalkintoparhaalle tuotantolaitokselle on 5 000 euron pal-kinto työturvallisuutta edistävään toimintaan taihankintaan.

Koko kampanja käynnistetään laajalla tiedotta-misella ja sen edistymistä seurataan mediassa.

TYÖTURVALLISUUSKAMPANJAN TAVOITE :

VUONNA 2015 SUOMESSAMAAILMAN TURVALLISIN BETONITEOLLISUUS

TYÖTURVALLISUUSPROJEKTINMUUT TAVOITTEETTurvallisuuskampanjan yhtenä tavoitteena on luodapäivitetty ohjeistus turvalliselle tehdastoiminnalle.Lisäksi tarkoituksena on luoda suositukset bestpractice -tyyppiselle turvallisuustoiminnalle. Kam-panjan tavoitteena on muodostaa betoniteollisuu-den Elmeri+ -tulkinnat, ohjeistaa osaltaan suojain-käyttöä, koneturvallisuutta, kulkuväylien suunnitte-lua ja turvallisuutta.

Lisäksi tullaan laatimaan Läheltä piti -lomakkeetteollisuuden käyttöön. Ne on tarkoitus tehdä inter-netpohjaisiksi (läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmi-en kirjaaminen sekä analysointi)

Projektin tarkoituksena on myös jakaa kerättytieto kilpailun yritysten kesken, jotta voidaan oppiamyös muiden kokemuksista. Internetpohjainen jär-jestelmä on tarkoitus tehdä sellaiseen muotoon,jossa on helppo seurata graafisesti omia tilastojatoimialaan ja vastavuoroperiaatteella kilpailijoihinverrattuna.

Auditointikierroksen kokemuksista järjestetäänosallistujille yhteinen seminaari keväällä 2009.

1

CONCRETE INDUSTRY LAUNCHES A SAFETYCAMPAIGN

In Finland, efforts have been focused in the 1990s and the2000s on the promotion of occupational safety and accidentprevention, both in the industrial sector and in the constructi-on trade. Automation has contributed to the good develop-ment of safety in the concrete product industry. However, theoverall development is not at an adequate level, as too manyinjuries still occur in the concrete industry. Prefabrication in-dustry is particularly prone to injuries.

Concrete industry is about to launch a safety campaign toimprove occupational safety. The campaign features e.g. thefirst-ever occupational safety competition, which has beendesigned to make the everyday work conditions in thefactories safer, healthier and more pleasant.

The first competition in 2009 will be a pilot competition forthe prefabrication industry. The competition comprisesfactory measurements, which determine the safety level ofthe working places. The level of safety management is alsoaudited and measured in the different companies.

According to plans, the results of the competition/cam-paign will be used to prepare general documentation andmaterials, such as tools for accident prevention. Training andguidance as well as various workshop seminars will beorganised for the companies participating in the competition.The following year the competition will be extended to ready-mixed concrete industry and concrete product industry.

One of the objectives of the safety campaign is to createupdated guidelines for safe factory procedures. Recommen-dations will also be drawn up for “best practice” safetyactivities. “Near miss” incident reporting forms for theindustry will be provided on the Internet.

Parma Oy

BET0803 s 93 Tyoturvallisuus 23.10.2008, 15:0893

3 200894

Varallisuuden ja elintason nousun myötä investoi-tiin Suomessa etenkin 1960- ja 1970-luvuilla voi-makkaasti vesihuollon kehittämiseen. Näkyvä osatalousvesihuoltoa on vesitorni, joka osaltaan var-mistaa verkostopaineen ja sammutusveden riittä-vyyden tulipalotilanteessa. Suomen Rakennusinsi-nöörien Liitto RIL julkaisi muutama vuosi sitten kir-jan “Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki”. Senliitteenä on luettelo maahamme rakennetuistakaikkiaan yli neljästä sadasta vesitornista. Näistä19 on perusrakenteeltaan täysin muista poikkea-via. Niiden täyselementtirakenne perustuu Suo-men elementtialan yhden pioneerin, dipl.ins. MattiJanhusen, ideaan. Vesitornirakentamiseen hän oliperehtynyt, kun hänen johtamansa Silta ja SatamaOy oli 1960-luvun alkupuolella urakoinut Porvoonja Myllypuron vesitornit.

Matti Janhunen oli 62-vuotiaana vuonna 1967viikon sairaalassa tutkimuksissa ja palasi kotiin mu-kanaan paksu nippu luonnoksia elementtirakentei-sista vesitorneista. Näitä hän esitteli meille pojil-lensa, veljelleni Henrille ja minulle, jotka johdimmeperheemme elementtiyritystä, ElementtitekniikkaOy:tä. Muistan itse aluksi vähätelleeni ajatuksenkäyttökelpoisuutta, mutta aloimme kuitenkin selvit-tää teknisiä mahdollisuuksia. Pyysimme neuvotte-luun erään suuren toimiston vesitornejakin suunni-telleen konstruktöörin, joka palaverin jälkeen asiaamietittyään kuitenkin ilmoitti, että asiasta ei hänenmielestään tule mitään. Emme luovuttaneet, vaanotimme seuraavaksi yhteyden dipl.ins. Matti Olli-laan, jonka kanssa suunnittelu lähtikin edistymään.Arkkitehtonisen konsultoinnin saimme Suomessa jopitkään asuneelta ja Alvar Aallon toimistossa työs-kenneeltä arkkitehti Michele Mercklingiltä. Vesitek-nisenä asiantuntijana oli dipl.ins. Jorma Pajanen.

SÄILIÖN SISÄLLÄ VESITIIVIS ”PUSSI”Isäni perusidea tornin rakenteessa oli se, että ele-menttirakenteisen säiliön vesitiiveys hoidettaisiinsäiliön sisäpinnalle asennettavalla kermillä – ”pus-sista” puhuttiin.

Sittemmin patentoitua ajatusta, että betonisäili-ön vesitiiveys hoidettaisiin erillisellä kermillä, pää-timme ensin testata osallistumalla vuonna 1970Helsingin maalaiskunnan Etelä-Vantaan vesitorninsuunnittelukilpailuun. Emme kuitenkaan halunneetjulkistaa elementtirakenneideaa, vaan ehdotuksem-me perustui paikallavaluun. Saimme 54 ehdotuksenjoukossa toisen lunastuksen – tuomaristo epäili si-säpuolisen lämmöneristeen ja vesieristeen käyttöä.

ELEMENTTIVESITORNIT – SUOMALAINEN ERIKOISUUS

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

1 2

3

1Matti Janhusen luonnokset syntyivät jo viisi vuotta ennenensimmäisen vesitornin toteutusta.

2Ensimmäisen tornin asennuksessa tukeuduttiin ulkopuoli-siin telineisiin.

3Nurmijärven tornin katolla vuonna 1972 (vasemmalta)tekn.yo Matti Janhunen, diplomi-insinöörit Matti ja HenriJanhunen sekä Matti Ollila.

4Nurmijärven vesitorni, Vuoden 1972 Betonirakenne.

Artikkelin valokuvat: Matti Janhusen perheen arkisto

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5594

3 2008 95

Toteutetuksi tuli sittemmin kolmannen palkinnonsaanut Sormunen & Uutun suunnitelma.

Vesieristyskermiä etsiessämme totesimme ettäNokia, jolla silloin vielä oli Keravalla kumiosasto,edusti Hypalon-nimistä DuPontin tuotetta, jonka hekertoivat olevan juomavesikelpoista, eikä siitä läh-tisi makua. Testataksemme materiaalia rakensim-me tehtaaseemme muutamasta kaivonrenkaastasäiliön, johon Nokian miehet tekivät Hypalon-pus-sin. Kävi kuitenkin niin, että kun veimme vesinäyt-teen VTT:n elintarvikelaboratorioon maisteltavaksija haisteltavaksi, sieltä kerrottiin että makua tuntuuja ainetta ei voi hyväksyä. Sitten päädyimme tam-perelaisen valmistajan treviralangoin vahvistettuunelintarvikekumikermiin.

ENSIMMÄINEN MJ-VESITORNINURMIJÄRVELLESeuraavaksi oli löydettävä tornin toteutusta vartenennakkoluuloton rakennuttaja. Sellainen löytyikinvuonna 1971 Nurmijärven kunnasta, jonka kirkonky-län 1000 m3:n vesitornikilpailu päätyi eduksemme –varmaankin erittäin halvan hinnan perusteella.

Ensimmäinen 22 metrin korkuinen torni edellyttitietysti melkoista suunnittelupanosta sekä raken-teiden että asentamisen osalta. Korkeus tuntuituossa vaiheessa huimalta ja niinpä asennuksessaturvauduttiinkin – ainoan kerran – ulkopuolisiin te-lineisiin. Tornin säiliö eristettiin styrox-levyin, jotkakiinnitettiin taitelaatan muotoisten säiliön seinä-elementtien sisäpinnalle. Tuo rakenteellisesti edul-linen muoto oli tuttu jo Matti Janhusen 50-luvunalussa kehittämästä MJ-palkista. Niinpä vesitorni-kin nimettiin MJ-torniksi. Ajatuksena oli, että tar-jolla olisi vain yksi tyyppi, jossa vain korkeus olisimuuttuja.

Tornin varsi koottiin rengaselementeistä ja var-ren yläosaan asennettiin säiliön pohjaa kannattavi-en pilareiden tukielementit. Vinot pilarit kannattivatsäiliön pohjaelementtejä, jotka esijännityksellä yh-distettiin varren yläosaan sijoitettuun teräsvahvis-teiseen rengaselementtiin. Säiliöosan keskitorni ra-kennettiin myös rengaselementeistä. Seinäelemen-tit lukittuivat paikalleen sekä pohja- että kattoele-menteissä olevien voimia siirtävien kynsien taakse.

Nurmijärven vesitorni valmistui vuonna 1972 jatuli valituksi tuon vuoden betonirakenteeksi. Sama-na vuonna saatiin tehtäväksi myös kaksi muuta tor-nia: yksi Tuusulaan ja yksi Vantaan Hakunilaan hy-vin näkyvälle paikalle Lahdentien varteen Käärme-kallion laelle. Nämä molemmat olivatkin 35 metrin

korkuisina selvästi ensimmäistä korkeammat, mut-ta ne osattiin jo asentaa ilman aputelineitä.

1970-LUVULLA USEITA KOHTEITA1970-luku oli vilkasta vesitornien rakentamisaikaaja useita MJ-torneja rakennettiin seuraavina vuosi-na eri puolille Etelä-Suomea, ensimmäisen tornintilannut Nurmijärven kuntakin rakennutti vuonna1975 vielä tornit sekä Klaukkalaan että Rajamäelle.

Samana vuonna 1975 oli Vantaan kaupungillatarve 4000 m3:n säiliölle Korsossa. Se tarve ratkais-tiin tarjoamalla neljän tornin yhdistelmä, jossa put-kistot yhdistettiin siten että tornit toimivat pareit-tain. Näiden tornien osalta kiivettiin taas yhtä met-riä aikaisempaa korkeammalle. Vantaan valtuustos-sa kuulemma vitsailtiin, että saivatpa kaikki neljäkorsolaisvaltuutettua oman torninsa.

Vaikka kyseessä olivat periaatteessa toistensakaltaiset tornit, jouduttiin jokaisen osalta tekemäänyksilöllisiä muutos- ja parannustoimenpiteitä. Kor-keiden tornien varret jännitettiin pystysuunnassa.Tornien vesi- ja lämpöeristyksiä kehitettiin myöskoko ajan. Vesieristeeksi löydettiin saksalaisenBraasin valmistama 1,2 mm:n elintarvikemuovi,joka oli aikaisemmin käytettyjä materiaaleja jousta-vampi. Lämpöeristeenä päädyttiin käyttämään po-lyuretaania. Tämä palamattomaksi mainostettu

eristemateriaali ei ihan osoittautunut maineensaveroiseksi, Korsossa yhden tornin eristeet syttyivätnimittäin hitsauskipinästä palamaan, minkä vuoksijo asennetut säiliöelementit jouduttiin vaihtamaan.

Säiliöiden vesiteknisen tarpeen mukaiset kor-keudet johtivat myös muutettuun rakennustapaansilloin kun korkeus oli pienehkö. Lammilla tarvittiinvuonna 1973 vain 10 metrin pohjan korkeutta jatuolloin todettiin, että varteen tuettu vino pilaristoolisi johtanut hyvin kömpelöön ulkonäköön. Senvuoksi tuettiin säiliön pohjaelementit kaksittainsuoraan maasta lähtevien pilareiden varaan. Sa-maa ratkaisua käytettiin pari vuotta myöhemminIitin Kausalassa. Tuolloin oli asennustyössäkinharjaannuttu niin, että kun Iitin kunnan edustajienkanssa oli sovittu harjannostajaispäivästä, soittikunnanjohtaja kaksi viikkoa ennen tuota päivää jaehdotti huolestuneena ajan siirtoa, mutta saatointodeta, että kyllä 17 metrin korkuinen torni hyvin-kin ehditään asentaa kahdessa viikossa, kuten sit-ten tehtiinkin.

Korkealle maastokohdalle sijoitettu vesitorni onrakennus, jossa sään rasitus betoniin on merkittä-vän suuri. Valitettavasti vielä 1970-luvun alussa eibetonin pakkasrapautumisriskiä eikä karbonatisoi-tumisprosessia tiedostettu riittävän hyvin. Esimer-kiksi betonin lisähuokoistusta koskevat ohjeet an-

4

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5595

3 200896

nettiin vasta vuonna 1976. Niinpä eräissä näistä en-simmäisistä torneistamme on säiliöiden seinäele-menteissä ollut sekä pakkasrapautumista että rau-doitteiden puutteita, minkä vuoksi niitä on jouduttu20-30 käyttövuoden jälkeen korjaamaan.

Vuonna 1976 muutti Tammisaaren kaupunki jotehtyä lautakunnan tilauspäätöstä ja halusikin1000 m3:n tornin sijaan tuplakokoisen. No, mesuunnittelimme Ollilan Matin kanssa sellaisen janäin meillä oli tarjota kaksi erikokoista tyyppiä.2000 m3:n torneja rakennettiinkin seuraavina vuosi-na Iisalmeen, Jyväskylään ja Porvoon maalaiskun-taan. Näistä Iisalmen torni oli korkein, 40 metriä.

HIEKKAHARJUN VESITORNI VAATIVINVuonna 1976 saimme KVR-luonteisen urakkakilpai-lun kautta tehdäksemme kaikkein vaativimman ele-menttirakennuksen: Vantaan kaupunki halusi ra-kennuttaa Tikkurilan Hiekkaharjuun olemassa ole-van 1000 m3:n tornin säilyttäen 6000 m3 lisäkapasi-teettia. Kaupunki oli kilpailun pohjaksi teettänytmuutaman alustavan suunnitelman. Voitimme kil-pailun tarjoamalla kuuden 1000 m3:n tornin rykel-män ohella Matti Ollilan kanssa suunnittelemam-me täysin elementtirakenteisen 6-kulmion muotoi-sen, 50 metriä korkean tornin, joka rakennettaisiinvanhan tornin ympärille käyttäen vanhaa tornia tu-kena asennusvaiheessa. Säiliö kannatettaisiin kuu-den 5-kulmion muotoisista rengaselementeistäkootun pilarin varaan.

Toteutusvaiheessa oivallettiin, että pohjan 6-kul-miomuodon sijaan oli huomattavasti helpompaaelementoida torni ympyrän muotoisena, tällöin säi-liön seinät ja katto voitiin toteuttaa vain kolmellaelementtityypillä. Tässäkin tornissa jouduttiin pila-rit jännittämään pystysuunnassa. Myös säiliönpohjan ja katon rengaspalkit sekä vetotangollisetseinäelementit olivat jännitettyjä. Tornin korkeus li-säsi asentamisen vaikeusastetta merkittäväksi jasen lisäksi siirtyi asennus eri syistä talveen, mikä eihelpottanut sen enempää työtä kuin kustannusarvi-ossa pysymistä.

1970-luvun viimeisinä vuosina rakennettiin MJ-torneja vielä kolmin kappalein Nigeriaan Perusyhty-män sikäläisen tytäryhtiön toimesta.

Seuraavan vuosikymmenen alussa oli yhtiömmevaihtunut Pantekno Oy:ksi ja tornejamme rakennet-

tiin yksi Libyaan, edelleen Perusyhtymän toimestaja yksi lisenssillä Irlantiin, Athenry -nimiselle paik-kakunnalle. Yhden tornin toteutti paikallinen ura-koitsija suunnitelmiemme mukaan Saudi-ArabianTabukiin.

1980-luvun alussa kävi ilmi, että kunnat halusi-vat profiloitua, eivätkä olleet tyytyväisiä yksityyppi-strategiaamme. Niinpä käännyimme Insinööritoi-misto Paloheimo & Ollilan toisen osakkaan, EeroPaloheimon puoleen ja aloimme kehittää perinteis-tä kartion mallista vaihtoehtoa. Ensimmäisen sel-laisen saimmekin toteutettavaksi Äetsään ja toisensilloisen 4-tien varteen Kuhmoisiin. Tätä malliasuunniteltaessa pidin huolen, että tornin varren jasäiliöosan liitos suunniteltiin pehmeän kaaren muo-toon – minua kun oli aina häirinnyt Paavo Simulankonstruoimassa Lauttasaaren vesitornissa se, ettäbetonin muotoiltavuutta ei oltu käytetty hyväksivaan säiliön ja varren liitoksessa on kaksi terävää”niksausta”.

Edellä olen käsitellyt vain täyselementtirakentei-sia vesitorneja, osittain elementtejä käyttäen onSuomessa toteutettu myös monia vesitorneja, sekäsellaisia, joissa minä veljineni olen ollut mukana,että muiden voimin. Olen laskenut osallistuneeniteekkariajan työmaat, Porvoo ja Myllypuro, mukaanlukien yhteensä 49 tornin rakentamiseen – näistä17 on paikallavalutorneja Kuwaitissa. Toteutusvai-heessa on mukana kulkenut veljieni Henrin ja Matinohella kokenut pieni joukko. Useimpien Suomessarakennettujen tornien vastaavana mestarina toimirakennusmestari Jaakko Keravuo, joka myös oli lai-nassa Perusyhtymällä Nigeriassa ja Libyassa. Tik-kurilan tornin ja kartiomallisten tornien asennustajohti yksi maan ammattitaitoisimmista elementti-asentajista, Vesa Engman.

Yhden lajin elementtivesitorni oli myöskin Hel-singin kaupungin Roihuvuoreen rakennuttama tor-ni, jonka säiliö tehtiin maanvaraisena ja nostettiinhydraulisin tunkein paikoilleen. Tämän silloinmaailman suurimmaksi mainitun 10 000 tonninnoston siihen liittyvine elementti- ja jännitystöi-neen urakoimme Hartela Oy:lle käyttäen sveitsi-läistä Losinger AG:tä alihankkijanamme.

5

6

7

8

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5596

3 2008 97

9 10

11

5Vantaan Korsoon rakennettiin neljän tornin yhdistelmä.

6Iisalmen vesitorni. 2000 m3:n torneissa varsi koottiin pys-tyelementeistä.

7Silta ja Sataman vuonna 1965 urakoiman Porvoon vesitor-nin ulkoverhous tehtiin valkobetonielementein.

8Lammin vesitorni.

9Tikkurilan torni on elementtiasentajien taidonnäyte.

10Tikkurilan torni valmiina. Jännitetyt vetotangot antavattornille vahvan leiman. Vanha 1000 m3:n torni jäi erillisek-si osaksi säiliökokonaisuutta uuden tornin keskiöön.

11Tikkurilan tornin rakenneleikkauksia.

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5597

3 200898

JEDDAN BETONIPALMUSSASAMAA TEKNIIKKAAVarsin monipuolinen vesitornikokemuksemme johtisittemmin mielenkiintoiseen projektiin Saudi-Ara-biassa. Vuonna 1982 kysyi Jeddassa toimiva suo-malaisen Deveconin yksikkö, halusimmeko osallis-tua heidän suunnittelemansa 70 metrin korkuisen5-haaraisen palmun muotoisen monumentin ra-kennesuunnitteluun ja rakentamiseen. Sen oli ko-realaisen urakoitsijan Huyndain määrä rakentaalahjana Jeddan kaupungille osana heidän suurta3500 asunnon kerrostaloprojektiaan. Mietimmemillaista olisi rakentaa Stadionin tornin korkuinentorni, jossa yläosa haaraantuisi voimakkaasti ulos-päin ja jätimme vastaamatta kyselyyn. Deveconkuitenkin otti yhteyttä ja kerroimme, ettemme olehalukkaita tuollaiseen yritykseen.

Muutaman viikon kuluttua he kuitenkin palasi-vat asiaan ja kysyivät mielenkiintoa siinä tapauk-sessa, että korkeus olisikin vain alle puolet aikai-semmasta, 30 metriä. No, se ei tuntunut enää ol-lenkaan mahdottomalta, olimmehan juuri rakenta-

12

13

14

neet Äetsän kartiotornin, jossa säiliön elementitoli asennettu ripustaen ne asennusaikaisin veto-tangoin keskitornin varaan. Sama tekniikka voitai-siin toteuttaa monumentinkin yhteydessä vain silläpoikkeuksella, että palmun keskitornin tulisi ollaväliaikainen telinetorni. Olimme myös liikkuneetTikkurilan tornia rakennettaessa 50 metrinkin kor-keudessa. Ja niin saimme suunniteltavaksemme javalvottavaksemme monumentin elementtiraken-teet, jännitystyöt ja asennuksen. Jokainen palmunviidestä haarasta koostui neljästä yhteen jännite-tystä osasta. Rakennesuunnittelun teki meille Insi-nööritoimisto Sormunen & Uuttu. Paikan päällämeidän miehenämme tässä projektissa toimi VesaEngmanin ohella dipl.ins Vesa Koivula.

Maailmanlaajuisestikin nämä elementtitornitovat jääneet erikoisuudeksi. Kirjallisuudessa onesitelty muutamia elementtirakenteisia torneja,mutta missään niistä en ole nähnyt vastaavaa yk-sinkertaista tapaa hoitaa säiliön vesitiiveys erilli-sen kermin avulla.

Vesitornien rakentaminen on 1980-luvun jälkeenvähentynyt Suomessa kahdesta syystä; toisaallaolemassa olevat tornit täyttävät omalla paikka-kunnallaan tarvittavan säiliökapasiteetin ja osit-tain on myös siirrytty pumppuihin perustuvaan pai-nejärjestelmään.

12Ensimmäinen kartion mallinen torni rakennettiin Äetsään.

13Helsingin Roihuvuoren vesitornin ”säiliöelementti” koho-amassa.

14Kuwaitin paikalla valettujen vesitornien muodon esikuva-na oli Ruotsin Örebron vesitorni. Torneja rakennettiin eri-kokoisiin ryhmiin, joista suurin oli kuvan yhdeksän torninmuodostelma.

Toim. huom.:Lisää tietoa Suomen vesitorneista löytyy SuomenRakennusinsinöörien Liitto RIL:n jukaisusta “Vesi-torni – yhdyskunnan maamerkki”. Kirja perustuuIsmo Asolan Tampereen teknillisessä korkeakoulus-sa vuonna 2001 valmistuneeseen lisensiaattitutki-mukseen. Kirja käsittelee vesitornien teknistä his-toriaa ja kaupunkikuvallista merkitystä. Tarkasteluon yhdistetty vedenjakelujärjestelmän kehittymi-seen ja vesilaitostoiminnan syntyyn.

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5598

3 2008 99

WATER TOWERS BUILT OF PRECAST ELEMENTSARE A FINNISH SPECIALITY

Of the more than 400 water towers in Finland, 19 arecompletely built of precast elements. This constructionis based on an idea developed at the end of the 1960s byone of the pioneers in Finnish concrete trade, Matti Jan-hunen, M.Sc. Eng. His idea was based on a bag-like wa-terproof membrane installed on the inside surface of thetank assembly.

The water tower was named the MJ tower. The planwas to offer just one type, with the height the only vari-able. The tower frame was assembled of ring elementsand the support elements for the columns on which thetank bottom rests were mounted in the top part of theframe. Diagonal columns were used to support the tankbottom elements, which were pre-stressed andconnected with the steel reinforced ring element at thetop of the frame. The central tower of the tank part wasalso built of ring elements. The wall elements werelocked in place behind force-transmitting claws in boththe base and the roof elements.

The first MJ tower was completed in Nurmijärvi in1972 and was selected the Concrete Structure of the Year.Several MJ towers were built in the following few yearsaround southern Finland. MJ towers were erected also inNigeria, Libya, Ireland and Saudi-Arabia.

The same technology was applied at the beginning ofthe 1980s in a 30-metre tall, 5-branch concrete palmbuilt in Jeddah in Saudi-Arabia. Each of the fivebranches consisted of four parts pre-stressed and joinedtogether.

15

16

15Jeddan monumentti rakennettiin suureen pääteiden muo-dostamaan liikenneympyrään, joten se toimii näyttävänämaamerkkinä.

16Jeddan palmun asennus käynnissä.

BET0803 s 94-99 Vesitornit 23.10.2008, 14:5599

3 2008100

”Ajopuuteoria”, kuvailee Jorma Puhto ammatinva-lintaansa. ”Toiveammattia minulla ei oikeastaanollut ja niinpä armeijan jälkeen hain useampaanpaikkaan. Haun jälkeen oli valittavana sähkötek-niikka Oulussa ja rakennustekniikka Otaniemessätai Tampereella. Valitsin Tampereen pitkälle silläperusteella että se oli lähimpänä kotikontuja, jos-sa tyttöystävä, nykyinen Kaija-vaimo, vielä kävi lu-kiota. Tosin hän lähti sitten opiskelemaan Oulunyliopistoon, joten viikonloppumatkamme pitenivätpian.”

Jorma on Tampereen teknillisen korkeakoulunensimmäistä vuosikertaa, diplomi-insinööriksi hänvalmistui vuonna 1970. Työpaikan ja sen myötä ra-kennesuunnittelijan uran valikoituminen noudatteliJorman mukaan sekin samaista ajopuuteoriaa.”Hain muistaakseni samassa Helsingin Sanomissaollutta rakennesuunnittelijan ja virkamiehen tehtä-vää. Kun molempiin olisi paikka auennut, piti valita.Yksityispuoli kiinnosti enemmän ja päädyin raken-nesuunnittelijaksi Espooseen Hanhirovan toimis-toon.”

”Kun Hanhirova sitten alkoi lopetella toimisto-aan, hän piti huolta siitä, etteivät työntekijät jää-neet tyhjän päälle. Minut hän järjesti Martti Taski-sen toimistoon, jossa ehdin olla kaksi vuotta. Sieltäsitten tulinkin Magnus Malmbergin toimistoon, jos-sa viime elokuussa täyttyi 30 vuotta.”

ULKOPUOLISENA TARKASTAJANAJorman ura Malmbergilla alkoi sananmukaisestierikoiskohteen merkeissä, sillä Aarne Hollmenpalkkasi hänet suunnittelemaan Bagdadin kongres-

sipalatsin rakenteita. Kolmessakymmenessä vuo-dessa Jorman pöydältä on valmistunut monenlais-ten kohteiden rakennesuunnitelmat. Usein ne ovatolleet Malmbergin toimistolle tyypillisiä vaativiaerikoiskohteita.

Erikoiskohteita Jorman työt ovat nytkin, tosin eritavalla: hän toimii ulkopuolisena tarkastajana mui-den suunnittelemissa kohteissa. Jorman runsaatneljä vuotta kestänyt toimitusjohtajavastuu Malm-bergilla siirtyi viime keväänä Tapio Ahon harteille.Virallinen eläke alkoi nyt elokuun lopussa. Syys-kuun alussa ehti olla yksi eläkepäiväkin ennen kuinhän solmi Malmbergille uuden työsopimuksen.”Puolen tusinaa tarkastusta oli meneillään ja nyton ehtinyt tulla jo pari uuttakin”, Jorma kertoo.Työpöytä on siis edelleen Malmbergilla, mutta itsetyötä voi tehdä vapaammalla aikataululla ja etäyh-teyksien takaakin.

Se, että Jorma tekee ulkopuolisia tarkastuksia,ei johdu ajopuuteoriasta. Pitkään suunnittelutöitätehneenä hän näet kertoo olleensa hyvin huolis-saan suunnitelmien laatutason tippumisesta. ”Lo-pullinen niitti oli 90-luvun lama, jolloin töistä kil-pailtiin verissä päin. Vanhana rakennesuunnitteli-jana tuli surullinen olo, kun laskelmien tekeminenunohdettiin lähes tyystin. Vaikka siihen olisi ole-massa huippuluokan pelit ja vehkeet. Niin täällämeillä kuin muuallakin”, Jorma viittaa tietotekniik-kaan vs. 70-luvun lasku- ja betonitikku.

PUUTTEITA LÖYTYYJorman mukaan ulkopuolista tarkastusta vastaanoli alussa varsin ankaraakin kritiikkiä: ”Pelättiin,

että konsultit alkavat sen avulla nokitella toisiaan.Itse olen tehnyt näitä tarkastuksia melko paljon,pääosin AA-luokan rakenteissa, enkä ole sellaistahavainnut”.

Jorman mukaan myöskään mitään isoja virheitäei hänen tarkastamissaan kohteissa ole ollut.”Muutamassa kohteessa on ollut selvää alimitoi-tusta, jonka takia on jouduttu vahvistamaan perus-tuksia. Paalutuksessa on ollut puutteita. Yhdessäkohteessa lisättiin vaakaristikoita jäykistäväksi ra-kenteeksi. Katastrofin aineksia ei siis ole ollut, mut-ta pienempiä puutteita tuppaa olemaan varsinusein.” Jorman mukaan se on ymmärrettävää, sillärakennesuunnittelu on inhimillistä puuhaa: ”Koneei tiedä mikä on oikein tai väärin, pitää olla ihminenperään katsomassa”, hän muistuttaa.

Tarkastustoiminta osoittaa hänen mukaansa hy-vin myös sen, että virheet eivät riipu materiaalistavaan materiaalien käyttäjistä, suunnittelijoista jatekijöistä.

Jorma korostaa, että suomalainen tarkastustoi-minta on edelleen eri kategoriassa saksalaisen”Prüffaussysteemiin” verrattuna. ”Itselleni se tulitutuksi ensimmäistä kertaa, kun teimme NokialleBochumin hankkeita. Siellä vertailulaskelmat teh-dään totaalisesti nollasta lähtien. Edelleen olen it-sekin kiitollinen, kun ”prüfferi” huomasi omissa las-kelmissani mokan. Saksassahan rakentaminen eikerta kaikkiaan ala ennen kuin tarkastajan leima onpaperissa. Suomessa sen sijaan on kohteita, joissatarkastajaa pyydetään tutkimaan kolme vuotta sit-ten valmistunutta rakennusta.”

Ulkopuolisen tarkastuksen ”mallikohteina” aika-taulullisesti Jorma pitää esimerkiksi Tapiolan uuttapääkonttoria ja Itäkeskuksen laajennusta. ”Niihinpääsimme ulkopuolisena tarkastajana mukaanalusta saakka.”

FISEn perustamaa ja sen www-sivuiltakin löyty-vää Rakennusvirhepankkia Jorma pitää hyvänä. ”Eiosoiteta sormella ketään, vaan tuodaan asiat esiinasioina, varoittavina esimerkkeinä, joista pitää ot-taa opiksi. Ajatus on hyvä, kohteita sinne olisi hyväsaada nykyistä enemmänkin, mutta valitettavastiihmisten energia ei tahdo riittää joka paikkaan.Vaikka ministeriö antoi hieman alkurahaa Raken-nusvirhepankin perustamiseen, pitää korttien laati-joilla olla aimo annos partiopoikahenkeä, sillä ra-hallinen korvaus ei vastaa tehtyä työmäärää.”

EUROKOODIAIKA ALKAAKysymykseen miten suunnittelijakunta on pysynyt

HENKILÖKUVASSA – JORMA PUHTO

Betonilehden henkilökuva-galleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Jorma Puhto (s. 1944 Ylihärmässä).

2

Jorm

a Pu

hdon

per

h ea l

b um

i

BET0803 s 100-101Henkilokuva 23.10.2008, 14:56100

3 2008 101

eurokoodiajassa, Jorma vastaa niiden omaksumi-sen olevan vielä vaiheessa. ”Ennen vuotta 2010,jolloin eurokoodit tulevat pakollisiksi, valtaosasuunnitelmista tehdään vielä vanhojen normienmukaan”, hän arvioi.

Hän ei myöskään dramatisoi tulevia muutoksia:”Itse pitäisin jopa suurempana muutoksena sitä,kun aikoinaan siirryttiin sallittujen jännitysten me-netelmästä murtorajatilamitoitukseen. En myös-kään usko, että materiaalimenekkeihin tai varmuus-tasoihin tulee eroja. Systeemihän onkin kansallis-ten parametrien avulla rakennettu sellaiseksi, ettävarmuustasot säilytetään entisenlaisina.”

Jorman mielestä tähän saakka eurokoodien käy-tön ongelma on pikemminkin ollut se, että materi-aali on ollut englanninkielistä. Vaikka nykysuunnit-telijoilla kielitaitoa onkin, asian ymmärtäminen vie-raalla kielellä on kuitenkin huomattavasti vaikeam-paa kuin omalla äidinkielellä.

”Luonnollisesti siirtymäajat tuovat omat ongel-mansa. Tarkastuksissakin olen huomannut että ko-vin herkästi sotketaan Rakentamismääräyskokoel-maa ja eurokoodeja, vaikkei niin saisi tehdä.”

PELIT JA VEHKEETJorman tarkentaa aikaisempaa viittaustaan siitä,että nykysuunnittelussa on käytössä pelit ja veh-keet. ”Kehitystyötä silti tarvitaan edelleen. Monienuusien ohjelmien puutteena on se, että selväkieli-sen tulosteen aikaansaaminen ihmisten nähtäväksion se heikoin kohta. Ohjelmat kyllä muistavat nu-merot ja paperiakin voi tulostaa tuhansia sivuja,mutta sitä oleellisinta asiaa – joko paperilla tai ku-varuudulla – ei saada näkyville.”

Entä mallinnus? Se tulee Jorman mukaan ole-maan lähitulevaisuudessa vallitsevin suunnitelmi-en tuottamistapa. Malmbergillakin mallinnetaankäytännössä jo kaikki teräsrakenteet. Betonipuo-lella ei olla vielä samalla tasolla, tosin kehitys onollut nopeaa. Mallinnus alkaa sielläkin syrjäyttääperinteisen autocad-suunnittelun.

PARTIOPOIKAHENKEÄHaastattelija huomaa varsin pian, että vaikka Jor-ma juuriltaan pohojalaanen onkin, hän ei omillatekemisillään uhoa. Sen verran hän myöntää, ettäon ollut partiopoikana ja yhtenä puuhamiehenämyös ulkopuolisten tarkastajien pätevöittämises-sä ja muun muassa Rakennusvirhepankin perusta-misessa.

Partiopoikahenki on tarkoittanut myös esimer-

kiksi Betoniyhdistyksen hallitusjäsenyyttä sekä toi-mintaa SKOLissa ja SNILissä. Jorma korostaa, ettäjärjestöissä toimiminen tuo luontevia yhteyksiä jatietoa myös itselle. Eurokoodimaailmassa, hän ontoiminut Suomen tukiryhmässä SKOLin mandaatil-la, SKOLin rakennetoimikunnassa hän oli 15 vuotta.”Tekemässä taustaryhmässä mm. rakennesuunnit-telun tehtäväluetteloa. Paraikaa on valmistumassakoko suunnittelualan tehtäväluettelo.”

TUNNUSTUSTAKIN ON TULLUTBagdadin kongressipalatsi sai aikoinaan myösVuoden Betonirakenne -tunnustuksen. Jorma onollut mukana myös tuoreemmassa voittokohtees-sa, Helsingin oikeustalon rakenteita suunnittele-massa. ”Siellä rakennesuunnittelijalle päällimmäi-senä jäi mieleen vanhat sienipilarit, joiden ideaakäytettiin rakennuksen sisälle tehdyssä näyttäväs-sä valoaulassa. Sinne tehtiin toispuoleisia sienipi-lareita ulokerakenteeksi.”

Vaativissa kohteissa myös suunnittelijoiden yh-teistyö on ns. normaalikohdetta tiiviimpää. Jormanmukaan Malmbergin toimistolla on ollut ilo ja kun-nia toimia monien eturivin arkkitehtien kanssa:”Itse en Alvar Aallon kanssa ole tehnyt töitä, sensijaan toimistomme perustaja Magnus Malmbergoli Aallon kumppani monessa hankkeessa ja lisäksimyös Aallon ystävä.”

”Heikki ja Kaija Sirén Bagdadin kongressipa-latsissa ja viimeisimpänä Vantaan Energia Aree-nassa, Tuomo Siitonen Helsingin oikeustalossa,Helander ja Leiviskän toimisto korjauskohteissa,kuten Tuomiokirkon viimeisimmässä saneerauk-sessa, Mauri Tommila Radiolinjan Keilaniemenrakennuksessa”, Jorma luettelee hyviä arkkiteh-tiyhteistyökumppaneita.

VASARA PYSYY KÄDESSÄJorma ei ole ”pelkkä” teoreetikko. Siitä on todistee-na omakotitalo Espoon Kurttilassa. 80-luvun alussarakennetun talon työmaalla oli tosin palkattu kir-vesmieskin, mutta työkalut pysyivät myös Jormankädessä. Omakotitalo ja mökki Sulkavalla pitäväthuolen myös siitä, että työkalujen ja taitojen on ol-tava jatkuvasti vireessä.

Käsillä on mieluista käyttöä muutenkin. Kun ai-noalla tyttärellä on neljä alle 5-vuotiasta lasta,nuorimpina 1,5-vuotiaat kaksoset, myös isovan-hempien apu on tervetullutta.

Jorman sutjakka olemus ei hämmästytä, kun hänkertoo liikuntaharrastuksistaan: tennisvuoro parikertaa viikossa, talvella hiihtolenkkejä, kesällä gol-fia. Golfiin hän kertoo hurahtaneensa 16 vuotta sit-ten. ”Vanhalta pesäpalloilijalta laji sujuikin niin hy-vin, että se muuttui hauskaksi ja vei mennessään.Vaimon kanssa kävellään kuutisenkymmentä kier-rosta, siis yli 500 kilometriä, kesän aikana.”

Vaimon kanssa Jorma on kavunnut myös ylös-päin; yksi huippuhetki oli auringonnousun näkemi-nen Kilimanjaron huipulta vaimon syntymäpäivänä.Loka-marraskuun vaihteessa pariskunta on lähdös-sä vaellusretkelle Nepaliin. Jorman sanoin ”pikku”retkelle, sillä Everestiä ei ole tarkoitus valloittaa.

Ensi keväänä on lupa odottaa myös hiihtokaudenjatkuvan naapurikaupungissa. Jormalla on näet jokiinteä yhteys Helsingin Kivikkoon rakenteilla ole-vaan hiihtohalliin. Malmbergin toimisto on sen vas-tuullinen rakennesuunnittelija ja Jorma toimii ra-kenteiden ulkopuolisena tarkastajana.

Sirkka Saarinen

1Kysyttäessä Jorma Puhdolta kokeneen rakennesuunnitte-lijan viestiä nuoremmalle suunnittelijakunnalle, hän tote-aa ”Opetelkaa tekemään rakennelaskelmat. Kun hyviä oh-jelmia on käytössä, käyttäkää niitä. Mutta kootkaa laskel-mat niin selväkielisiksi että äitikin ne kotona ymmärtää.”

2Jorma Puhdolle haasteet on selvästi tarkoitettu voitetta-vaksi. Kaija-vaimon unelma 50-vuotispäivän auringon-nousun näkemisestä Kilimanjaron huipulta, toteutettiinyhdessä.

1

Sirk

ka S

aarin

en

BET0803 s 100-101Henkilokuva 23.10.2008, 14:56101

102 betoni 3 2008

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa164 s., 48 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

BET0803 s 102-103 Annukka 23.10.2008, 14:57102

betoni 3 2008 103

Tilaukset:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com12 s., 8 euroa

Betonielementtien kuljetuksessa onusein kyse erikoiskuljetuksista nor-maalien mitta- tai massarajojen ylitty-essä kuljetettaessa jakamattomia esi-neitä. Tällöin noudatetaan vastaaviaerikoiskuljetusmääräyksiä, voimassa-olevia lakeja, asetuksia ja viranomais-määräyksiä. Tämä kuljettajaopas toi-mii täydentävänä ohjeena.

BETONIELEMENTTIENKULJETUS– KULJETTAJAOPAS

8 s., 5 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 08– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

Valmisbetonia 50 vuotta on kertomuskaupallisen valmisbetonitoiminnanaloittamisesta Helsingin Taivalsaa-resta ja pääkaupunkiseudulla. Varsinpian valmisbetonitehtaita perustettiinympäri Suomea maakunnan kasvu-keskuksiin. Vuonna 2007 Suomessaoli 27 järjestäytynyttä valmisbetoni-yritystä, joilla oli 127 tehdasta. Teh-taissa valmistettiin lähes 2,9 miljoo-naa kuutiometriä betonia rakentajientarpeisiin.

VALMISBETONIA50 VUOTTA

– VALMISBETONITEOLLISUUS SUOMESSA 1958 - 2008

84 s., 30 euroa

Suomalainen valmisbetoni täyttää tänävuonna 50 vuotta. Noin tuhannen henkilönvoimin toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

BET0803 s 102-103 Annukka 23.10.2008, 14:57103

3 2008104

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI–PÄTEVÖITYSKURSSI 2009

– 27.-29.1.2009, I-KURSSIJAKSO– 23.-26.2.2009, II-KURSSIJAKSO– 17.-19.3.2009, III-KURSSIJAKSO– 3.4.2009, LOPPUTENTTIKOKOUSHOTELLI MATINLAHTI,ESPOO

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta. Kurs-sin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaanhenkilöllä on Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y

BETONIN TULEVIA KOULUTUS-TILAISUUKSIASYKSY 2008:

SILTATEKNIIKANNEUVOTTELUPÄIVÄT– SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN– POSTERINÄYTTELY

12.-13.11.2008BEST WESTERN HOTEL HAAGA,HELSINKi

Järjestäjät:Tiehallinto/Siltatekniikka jaBetoniyhdistys r.y.

BETONIN PERUSKURSSI

27.-28.11.2008KOKOUSHOTELLI GUSTAVELUND,TUUSULA

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y.

BETONILATTIOIDENPINNOITUSTYÖNJOHTAJA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 1 JABETONILATTIATYÖNJOHTAJA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 9

2.-4.12.2008, KURSSIPÄIVÄT16.1.2009, LOPPUTENTITKOKOUSHOTELLI GUSTAVELUND,TUUSULA

– kaksi ensimmäistä päivää 2.-3.12.on tarkoitettu betonilattioidenpinnoitustyönjohtajille

– kaksi viimeistä päivää 3.-4.12. ontarkoitettu betonilattiatyönjohta-jille

Kurssin tavoite:Kurssi sisältää betonilattiatyönjohta-jan ja betonilattiapinnoitustyönjohta-jan pätevyyden saamisen edellytykse-nä olevat betonilattioiden valmistuk-seen liittyvät tiedolliset asiat, joidenomaksuminen tarkistetaan kirjallises-sa lopputentissä. Kokeen hyväksytys-ti suorittaneet saavat kurssista todis-tuksen, joka liitetään betonilattia-työnjohtajan ja betonilattiapinnoitus-työnjohtajan pätevyyshakemukseen.

Kohderyhmät:– Betonilattiatyönjohtajat ja be-

tonilattiapinnoitustyönjohtajat– Rakennuttajat– Työpäälliköt– Betoni- ja raudoitustyönjohtajat– Työmaamestarit ja vastaavat

mestaritKurssia suositellaan myös esim. suun-nittelijoille ja valvojille betonilattioi-hin liittyvän uusimman tiedon hankki-miseksi.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y

KEVÄT 2009:

PELISÄÄNTÖPÄIVÄ

20.1.2009ARLAINSTITUUTTI, ESPOO

Tilaisuus on tarkoitettu– Betoniteollisuuden tarjouslas-

kennan ja työmaayhteyksien hoi-tajille

– Rakennusliikkeiden työpäälliköil-le, vastaaville mestareille, työ-maainsinööreille ja hankinnanhenkilöille.

Järjestäjät: Betonitieto Oy jaTalonrakennusteollisuus TRT

BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSJA RAKENNUSFYSIIKKA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 13

– 12.-13.2.2009,1. JA 2. KURSSIPÄIVÄ– 9.-10.3.2009, 3. JA 4. KURSSIPÄIVÄ– 30.3.2009, LOPPUTENTITKOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan peruskou-lutusta vastaamaan RakMK A2:ssaesitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa beto-nirakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

BY 60 EC 2 SUUNNITTELUOHJE

28.-29.1.2009OULUN SEUDUN AMMATTI-KORKEAKOULU, OULU

Kurssi perustuu by 60 EC 2 suunnitte-luohjeeseen, johon on kerätty suurinosa talo- ja hallirakenteiden suunnit-teluun liittyvistä osista standardeissaSFS-EN 1992-1-1 (rakenteiden suun-nittelu) ja SFS-EN 1992-1-2 (palomi-toitus). Ohjeessa on otettu huomioonmyös kansallisen liitteen valinnat jamuutokset. Lisäksi siinä annetaan li-säohjeita ja selityksiä mm. käyrästö-jen ja taulukoiden muodossa. Tuhdinpaketin muodostavat myös Mathcad-pohjaiset ohjelmat kutistuman, viru-man, taipuman, jännityshäviöiden jahalkeamaleveyden laskemista varten.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

BY-PÄIVÄ11.2.2009 SÄÄTYTALO, HELSINKI

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y.Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

MarjaLeena Pekuri,puhelin (09) 6962 3621,[email protected]

LISÄTIEDOT JAILMOITTAUTUMISET:(ellei tilaisuuden kohdalla toisinmainita)Koulutussihteeri:[email protected]) 6962 3626www.betoniyhdistys.fiwww.betoni.com

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEESTA

WWW.BETONI.COMWWW,BETONIYHDISTYS.FI

BET0803 s 104-105 Kurssit 23.10.2008, 14:57104

105betoni 3 2008 105

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Klaus Söderlund,Betoniyhdistys, puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

byStipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

SYKSYN 2008 ELEMENTTI-SUUNNITTELUSEMINAARIT:

– TAMPERE, PERJANTAI 7.11. 2008 Tampere- talo, Yliopistonkatu 55– HELSINKI, PERJANTAI 14.11. 2008 Kuutio- Auditorio, Nuijamiestentie 7– KUOPIO, TORSTAI 4.12.2008 Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16– OULU, TIISTAI 9.12.2008 Kasarmin kokoustilat, K2, Siilasvuon talo, Tykistökatu 2

Tilaisuuksien puheenjohtajinatoimivatTampereella Kari Turunen/ Lujabetoni Oy,Helsingissä Heikki Sarin/ Parma Oy,Kuopiossa Mikko Isotalo/ Lujabetoni OyjaOulussa Ilkka Kangas/ Rajaville Oy.

OHJELMA:

11.30 - 12.00Lounas

12.00 - 13.50Eurokoodien yleistilanne,Betonirakenteiden suunnittelunohjekortit,onnettomuuskuormat,Eurokoodinmukaiset laskenta -pohjat/ SKOLTimo Tikanoja, RT

Betonielementtejä koskevat lisä-säännöt Eurokoodiin siirryttäessäHarri Isoherranen, Parma Oy

Betonirakenteiden palomitoitusEurokoodin EN 1992-1-2- mukaanTauno Hietanen, RT

13.50 - 14.10Kahvi

14.10 - 16.00Ontelolaatastojen ja matalapalk-kien suunnittelu Eurokoodin mu-kaan, ontelolaattojen tuotestan-dardin kansallinen liite ja suun-nitteluohjePekka Häyrinen, InsinööritoimistoPekka Häyrinen Oy

Neopren-laakereiden ja HI- palk-kien uudet suunnitteluohjeetMatti Leskelä, OY

Päivitetyt vakioliitokset, asennus-ja äänitekniset liitoksetArto Suikka RT

Materiaali:Osanottajille jaetaan uudet vakiolii-tokset ja Flexible- mitoitusohjelmanEurokoodiversio CD: nä sekä luentoi-hin liittyvä materiaali.

Ilmoittautuminen:Tilaisuudet ovat maksuttomia, muttaedellyttävät ennakkoilmoittautumistaviimeistään 8 vrk ennen kutakin ta-pahtumaa.

Ilmoittautuminen osoitteella:[email protected] tai(09) 69623627.

Ilmoittauduttaessa kerrottava nimi,yritys, sähköpostiosoite, seminaari-paikkakunta ja mahdollinen erityis-ruokavalio.

Iltapäiväseminaarit järjestää:Betonikeskus ry jaSuomen Betonitieto Oy

08VUODEN BETONIRAKENNE 2008– JULKISTAMINEN JA– SEMINAARI

22.1.2009DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien. Kilpailutuo-mariston jäsenet: Suomen Arkkitehti-liitto, Suomen Betoniyhdistys, Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit, SuomenRakennus-insinöörien Liitto, RT Beto-niteollisuus sekä lehdistön edustaja.

Julkistamis- ja cocktail-tilaisuussekä betonirakennepäivään liittyväkoulutus-seminaaripäivä pidetään22. tammikuuta 2009 Dipolissa, Es-poossa. Tilaisuuden vierailevanaarkkitehtiluennoitsijana on muunmuassa arkkitehti Christian KerezSveitsistä.

Seminaarin ohjelma löytyywww.betoni.com -sivuiltamarraskuusta 2008 alkaen.

Lisätietoja:www.betoni.com/Vuoden Betonirakenne 2008

Järjestäjä:Betonitieto Oy

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2008 JA 2009

Betonitieto järjestää vuoden 2008 ja2009 aikana eri paikkakunnilla betoni-rakentamiseen liittyviä koulutus- jainfotilaisuuksia arkkitehdeille, kaa-voittajille, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja tilaisuuksista voi sopiaarkkitehti SAFA Maritta Koivistonkanssa, puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BET0803 s 104-105 Kurssit 23.10.2008, 14:58105

3 2008106

KERAVAN KAUPUNKISILLOILLEVUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO

“Betonin rakennustaiteellisessa käy-tössä on nähtävissä uusi vaihe. Ratio-naalisen nauha- ja ruutuikkunan väis-tyessä ekspressiivinen muoto ja ra-kennustaiteellinen lennokkuus etsivätuusia ilmenemismuotoja, mutta vieläerityistapauksissa.

Ensisijaisesti betoniarkkitehtuurinkohteet ovat käyttöarkkitehtuuria, jos-ta kuitenkin on mahdollisuus rakentaauutta suomalaista uljasta yksilöllistäbetoniarkkitehtuuria.”

Maritta Koivisto

2000-luvun suomalainen betoniarkki-tehtuuri hakee selkeyttä ja yksinker-taisuutta. Materiaalin luonne tuleeesiin aiempaa enemmän ja julkisivutovat vähäeleisiä, harmonisia ja laa-dukkaita detaljeja sisältäviä kokonai-suuksia. Myös betonin muovailtavuuson otettu käyttöön: pinnat kaareutu-vat ja taipuvat – ohuet ja sirot sekäraskaat rakenteet ovat löytäneetpaikkansa.

Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiai-nen on vanginnut kuviinsa betoninmoni-ilmeisen luonteen: sen sileydenja karheuden, lujuuden ja herkkyyden,valot ja varjot. Tähän kirjaan hän onkuvannut laadukasta suomalaistabetoniarkkitehtuuria viime vuosilta –16 kohdetta julkisista rakennuksistapientaloon, uusista rakennuksistasaneerauskohteisiin kuten Turun uusipääkirjasto, As Oy Helsingin Triadi,Helsingin oikeustalo, Senaatti-kiin-teistöjen toimistorakennus, Wee-gee-talo, Verkatehdas ja MerikeskusVellamo.

Betoni-lehden päätoimittajan, ark-kitehti Maritta Koiviston artikkeliavaa kirjan aluksi kiinnostavan näkö-kulman betonin käyttömahdollisuuk-siin rakentamisessa ja arkkitehtuuris-sa. Kirjan lopussa esitellään vielämuutamasta kohteesta kiinnostaviabetonisia yksityiskohtia.

Concrete Architecture in Finland– Photographed by Jussi Tiainen

Valokuvat: Jussi TiainenEsipuhe: Martti RautiolaArtikkeli: Maritta KoivistoGraafinen suunnittelu: Maria AppelbergRakennustieto Oy, 2008143 s.45 euroaISBN 978-951-682-888-9

Kirjoja voi ostaa kustantajan verkko-kaupasta www.rakennustieto.fi ja Ra-kennustiedon kirjakaupoista sekämuista hyvin varustetuista kirjakau-poista.

Lisätietoja:Rakennustieto Oy,puh. 0207 476 400,www.rakennustieto.fi

UUSINTA SUOMALAISTABETONIARKKITEHTUURIA

Suomen Rakennusinsinöörien LiittoRIL ja sen sillanrakennusjaosto onmyöntänyt Vuoden silta 2008 -tunnus-tuspalkinnon Keravan kaupunkisilloil-le. Kaikkien liikennemuotojen suju-vuuden ja häiriöttömyyden turvaami-seksi toteutus tehtiin vaiheittain pa-nostamalla erityisesti hankkeen ete-nemisen ja muuttuvien liikennejärjes-telyiden tiedottamiseen. Keravan kau-punkisiltojen kokonaisuuteen kuuluukahdesta alikulkusillasta koostuva ke-vyen liikenteen eritasoratkaisu.

”Suunnittelukohteen sijainti vil-kasliikenteisten pääkatujen ja kevyt-väylien yhtymäkohdassa vaati suun-nittelijoilta innovatiivisuutta ja eri-tyistä perehtymistä jokaiseen työvai-heeseen. Yhteistyöllä saimme laaduk-kaan, turvallisen, esteettömän ja viih-tyisän liikenneympäristön kaikillekäyttäjäryhmille, toteaa Kuntateknii-kan suunnittelupäällikkö Jari Kaija.

Katupäällikkö Seppo Arppola muis-tuttaa, että keskustan alueella olevarakennushanke on aina haastava.Kaikkien liikennemuotojen sujuvuu-den ja häiriöttömyyden turvaamiseksitoteutus tehtiin vaiheittain panosta-malla erityisesti hankkeen etenemi-sen ja muuttuvien liikennejärjestelyi-den tiedottamiseen.

Arvostelussa tuomaristo kiinnittierityisesti huomiota kohteen esteetti-seen toteutukseen, työn laatutasoonsekä työn vaikeusasteeseen ja inno-vatiivisuuteen. Voittaneen työn kes-keisiä vahvuuksia ovat tuomaristonmielestä kohteen tasapainoinen koko-naisuus. Alikulkujen avara mitoitus,sekä käytetyt korkealuokkaiset mate-riaalit ja varusteet osoittavat haluapanostaa ihmisten jokapäiväiseen lä-hiympäristöön. Lopputuloksena on

korkealuokkainen katutila, jossa liik-kuminen on miellyttävää.

Tilaaja: KeravanKaupunkitekniikka

Rakennuttaja: KeravanKaupunkitekniikka

Suunnittelijat: InsinööritoimistoPontek Oy: sillat,

FCG Planeko Oy: katu- ja vesihuolto,tukimuurit,valaistus

Urakoitsijat: Niska & NyyssönenOy: sillat, katu- javesihuolto

Kivinikkarit Oy: kivityöt,ympäristörakenteet

Vuoden silta -tunnustuspalkinto jaet-tiin nyt seitsemättä kertaa. Tunnus-tuspalkinnolla halutaan nostaa sillan-suunnittelun ja -rakentamisen tasoaja arvostusta maassamme. Kilpailunkohteena vuonna 2008 olivat vuoden2003 alun ja vuoden 2007 lopun väli-senä aikana valmistuneet yksittäisetsillat, siltahankkeet tai silta-alaan liit-tyvät innovaatiot.

Tuomariston muodostivat tekn.lis.Ilkka Vilonen (puh.joht.), dipl.ins. VilhoRoos, dipl.ins. Esko Komonen,dipl.ins. Lauri Salonkangas, maisema-arkkitehti Ria Ruokonen sekä dipl.ins.Pentti Hautala.

Lisätiedot:RIL/SillanrakennusjaostoIlkka Vilonen, puh 0400 625 195,[email protected]

1Keravan keskustaa ja alikulkusilta.

2Näkymä iltavalaistuksessa.

1

2

BET0803 s 106-109 UutisetTuete 23.10.2008, 14:58106

107betoni 3 2008 107

Insinööritoimisto Heikki HelimäkiOy:ssä on kehitetty tietokone-ohjel-ma, jolla voidaan selvittää rakentei-den ilmaääneneristävyyksiä. Ohjel-man avulla voidaan laskea luotetta-vasti sekä väliseinien, välipohjien ettäulkoseinien ilmaääneneristyslukuja jaeristävyyksiä taajuuksittain. Saaduttulokset vastaavat tehtyjen selvitys-ten perusteella erittäin hyvin labora-toriossa tehtyjä mittauksia.

Ohjelmalla voidaan nopeasti selvit-tää myös vaihtoehtoisten rakennerat-kaisujen ominaisuuksia. Sitä voidaankäyttää esimerkiksi rakenteiden tuo-tekehitystyössä arvioimaan, mitenmuun muassa rakennekerrosten ma-teriaalit ja paksuudet, rakenteissaolevien ilmavälien suuruudet, ilmavä-leissä olevan eristeen määrä ja seinä-rakenteiden rungon tyyppi vaikuttavatilmaääneneristävyyteen.

Tuotekehityksen lisäksi rakentei-den ääneneristysominaisuuksien mal-linnus on usein tarpeen myös raken-nussuunnittelussa. Alan kirjallisuus-lähteissä on annettu ääneneristyso-minaisuudet vain rajalliselle määrällerakenteita. Esimerkiksi erilaisten ke-vytrakennetekniikoiden yleistyessärakennuksissa käytetään rakenteita,joiden ääneneristysominaisuuksia eitunneta. Samoin esimerkiksi melualu-eille rakennettaessa on tunnettava ra-kennuksen ulkoseinän ääneneristys-kyky, jotta voidaan osoittaa rakennuk-sen ulkovaipan täyttävän asemakaa-vassa esitetyt ääneneristysvaatimuk-set. Mallintamalla rakenne voidaanvarmistaa rakennuksen laatu myösääniolosuhteiden kannalta.

Rakenteiden ääneneristysominai-suudet on perinteisesti selvitetty la-boratoriomittauksin. Ohjelmiston ke-hityksestä Insinööritoimisto HeikkiHelimäki Oy:ssä vastanneen tekn.lisMikko Kylliäisen mukaan laboratorio-mittaaminen on usein turhan raskasta

ja aikaa vievää. – Näin on erityisesti jos halutaan

selvittää useiden muuttujien vaiku-tusta rakenteella saavutettavaan il-maääneneristyslukuun. Laboratorios-sa mittaaminen on myös kallista. Jajos ääneneristysvaatimukset tilojenvälillä ovat tavanomaista korkeam-mat, rakennetta ei useinkaan voida la-boratoriossa edes mitata, koska labo-ratorion rakenteiden ääneneristysky-ky tulee tällaisessa tapauksessa ra-joittavaksi tekijäksi, kuvaa Kylliäinen.

Lisätietoja:Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy:

Mikko Kylliäinen,vanhempi konsulttipuh. 020 7118 [email protected]

Heikki Helimäkisuunnittelujohtajapuh. 020 7118 [email protected]

RAKENTEIDEN ÄÄNIERISTÄVYYDET SELVILLEKIRJOITUSPÖYTÄTYÖNÄ

www.harkkokivitalo.fi -sivuilla onavattu uusi, ilmainen pientalorakenta-jan hankesuunnittelua helpottava työ-väline, Kivitalolaskin. Laskimella voi-daan arvioida yleisimpien pientalo-hankkeiden rakennuskustannuksetvaiheessa, jolloin varsinaisia suunni-telmia ei vielä ole olemassa.

Laskimen avulla voidaan helpostija nopeasti tarkastella ja vertailla erirakennevaihtoehtojen ja materiaali-valintojen kustannusvaikutuksia.

Omien materiaalivalintojensa pe-rusteella laskimen käyttäjä saa pien-taloratkaisulleen alustavan, sitou-muksettoman kustannusarvion. Han-kesuunnitteluvaiheessa laskimeenmääritellään esimerkiksi rakennuk-sen koko, muoto, kerrosluku ym. Sa-moin määritellään, lasketaanko kus-tannusarvio puutalolle tai kivitalolle.Alustavaa ja karkeata kustannusarvi-ota voi tarkentaa sen mukaan, kunsuunnitelmat valmistuvat sekä myösmyöhemmin rakennustyön kuluessa.

Pientalohankkeen budjetoinnissaja esisuunnitteluvaiheen päätöstentekemisessä erinomaisena apuna toi-miva kivitalolaskin auttaa myös ver-tailtaessa eri talopakettien ja niistäsaatujen tarjousten sisältöä ja laa-juutta.

Rakentamiskustannukset ovat vuo-den 2008 tammikuun hintatasossa.Laskimessa oletetaan, että työt japalvelut ostetaan yrityksiltä, jolloinhinnoissa on mukana arvonlisävero22 %.

Kivitalolaskin on valmistunut yh-teistyönä RakennustuoteteollisuusRTT ry:n harkkoryhmän, Suomen Beto-nitieto Oy:n sekä Mittaviiva Oy:nkanssa. Mittaviiva Oy on laatinut oh-jelmiston ja vastaa kustannusten las-kentaan tarvittavan tiedon hankinnas-ta ja muokkauksesta. Hinnat päivite-tään kerran vuodessa.

KIVITALOLASKIN – UUSI, ILMAINEN PALVELUOMAKOTIRAKENTAMISTASUUNNITTELEVALLE

www.harkkokivitalo.fi on omakoti-rakentajan ja erityisesti harkkokivita-lon rakentamista suunnittelevan avuk-si koottu, monipuolinen tietopankki.

Sivuilta löytyy sekä pientalon suun-nitteluvaihetta että itse rakentamistakoskevia neuvoja, ohjeita ja rakenne-kuvia, tietoa energiaa säästävistäharkkorakenteista sekä betoni- ja ke-vytsoraharkkotuotteista ja harkkoval-mistajista.

Sivuilla voi myös tutustua tunne-tuimpien harkkokivitalovalmistajientalopaketteihin ja -ratkaisuihin. Alanasiantuntija vastaa lisäksi harkkora-kentamista koskeviin lukijakysymyk-siin.

www.harkkokivitalo.fi -sivustoa yl-läpitää Betonikeskus ry.

Lisätietoja:Dipl.ins. Seppo PetrowRakennustuoteteollisuus RTT rypuh. (09) 12991

Dipl.ins. Tuomas PalolahtiMittaviiva Oypuh. (09) 2516 8800


3 2008108

Dyny Oy on erikoistunut kivi- ja be-tonilattioiden pintakäsittelyihin. Yri-tys on tunnettu liike- ja julkistilojenuusien lattioiden suojakäsittelyistä javanhojen kunnostamisesta timantti-hionnalla. Yrityksen perustaja ViljoAhonen alkoi kehittää Dynyn timant-tihiontamenetelmää jo 1980-luvulla.Nykyään hionnalla lattia saadaanheijastavan kiiltäväksi, ilman kemi-kaaleja.

Dynyn uutuustuotteita ovat litium-teknologiaa hyödyntävät C2 -tuotteet,joita Dyny maahantuo. ”Nyt kun löy-simme Yhdysvalloista toimivat tuot-teet lanseeraamme myös dynyDE-CO®- ja dynyPRO® -lattiat. Niissäyhdistyy hiontaosaamisemme ja pa-tentoidut C2 -tuotteet.

Betonilattioissa ei ole totuttu hyö-dyntämään hiontaa. Sementtiliimatoki hiotaan pois, mutta nyt puhutaanpinnan hiomisesta heijastavan kiiltä-väksi. Näin alusbetonista saadaanmyös pintamateriaali. C2 -tuotteet jahionta nostavat lattian kulutuskestä-vyyttä merkittävästi. Sileäksi hiottu,kova pinta on helppo pitää puhtaanaja vähentää samalla huoltokustan-nuksia, kertoo myyntipäällikkö MikaAhonen.

NÄYTTÄVÄ KATSEENKÄÄNTÄJÄVAI TOIMIVA TEOLLISUUSLATTIA?”dynyDECO® -lattia on arkkitehtuuril-lisesti näyttävä, kovaa kulutusta kes-tävä ja helppohoitoinen. Värjätty jaheijastavan kiiltäväksi hiottu be-tonilattia kerää katseita liike- ja jul-kistiloissa. Lattian tekeminen on huo-mattavasti nopeampaa kuin laattalat-tian asentaminen ja saumattomuuson myös iso etu”, kertoo toimitusjoh-taja Ella Saarinen. Hionnan eri karke-usasteita käyttämällä voidaan nostaaesiin betonin kivirouheet ja tehdä pin-nasta heijastavan kiiltävä tai vain ko-rostaa värin elävyyttä. Väripinta ei ir-

toa, lohkeile tai rapistu pois. dy-nyPRO® -lattia soveltuu teollisuudentiloihin ja kovaankin kulutukseen.Teollisuudessa arvostetaan pölyttö-myyttä, kovaa kulutuskestävyyttä jaedullisia huoltokustannuksia. Väriälukuun ottamatta se on muutoin sa-manlainen kuin dynyDECO®.

VTT:LLA TUTKITUT C2 -TUOTTEET”C2 -tuotteita on tutkittu laajasti jasaatu hyviä tuloksia, mutta halusim-me silti tutkituttaa tuotteet VTT:lla.Tulokset yllättivät positiivisesti javahvistivat sen mitä maailmalla ontutkittu”, toteaa Saarinen.

C2 Super Hard™ ja C2 Seal™ ovatpatentoituja litiumsilikaatteja, be-tonilattian korkealaatuisia koventa-jia ja tiivistäjiä. Koventajien teho onkokonaisvaltaista; litium toimii imey-tymällä betoniin ja sulkemalla lopuk-si pinnan huokoset. Lattian hionnanyhteydessäkin litiumia jää betoninsisään.

Aineiden käyttö yksittäin, yhdessätai yhdistettynä hiontaan synnyttääbetonilattiassa eriasteisen kovuuden,kiillon ja suojan. Esimerkiksi C2Gloss™ -käsitellyllä betonilattialla onerinomainen tahrankestävyys emäk-siä, mietoja happoja, rasvoja, voitelu-aineita ja öljyjä vastaan.

Dyny myöntää C2 -käsitellyille be-tonilattioille 10 vuoden pölyttömyys-takuun.

Lisätiedot:www.dyny.fiToimitusjohtaja Ella Saarinen,puh. 040 910 6245,[email protected]

Myyntipäällikkö Mika Ahonen,puh. 050 363 6190,[email protected]

DYNYDECO® - JA DYNYPRO® -LATTIOISSAYHDISTYVÄT ULKONÄKÖ JAKULUTUSKESTÄVYYS

Parma Oy on kehittänyt lasikuitubeto-nista valmistetun, kevyen ja kestävänparvekkeen. Parman Sooloparveke va-littiin syyskuussa myös yhdeksi Finn-Build -messujen Highlight-tuotteeksi.

Sooloparveke on uusi innovaatio.Se on kevyt, vetotangoilla ripustetta-va parvekeratkaisu, joka on helppoasentaa sekä uudisrakennukseen ettäsaneerauskohteeseen. Parveke ripus-tetaan vetotangoilla joko suoraan ra-kennuksen runkoon, ulkopuolisiin pi-lareihin tai ulkoseinään upotettuihinpilareihin.

Asennuskustannukset vähenevät,koska kalliita ja työläitä perustamis-ratkaisuja ei tarvita.

Parvekelaatan keveyden mahdollis-taa lasikuitulujitettu betoni, jonkaparhaimpia ominaisuuksia ovat lu-juus, pakkasenkestävyys, erinomai-nen vedenpitävyys, sitkeys ja mahdol-lisuus keveisiin rakenteisiin. Soolo-parvekelaatan paino on vain noin nel-jäsosa tavallisen betonilaatan painos-ta eli noin 150 kiloa neliömetrille.

Jopa yksittäin asennettavat par-vekkeet antavat vapautta sekä arkki-tehtuuriin että rakennesuunnitteluun.

Sooloparvekkeessa käytetään Lu-mon Oy:n kaide- ja lasitusratkaisuja,jotka on Parman ja Lumonin yhteis-työssä kehitetty soveltumaan juurisooloparvekkeisiin. Parveke tulee työ-maalle Parman tehtailta käyttövalmii-na, joten se on nopea asentaa.

FinnBuild-messuilla valittiin tänävuonna ensimmäistä kertaa otos mie-lenkiintoisimmista messuilla nähtä-vistä tuotteista, palveluista tai ratkai-suista. FinnBuild 08 Highlightsit valit-si puolueeton tuomaristo yli 90 ehdo-tuksen joukosta.

Lisätietoja: Parma Oy Matti Haukijärvi, tuotepäällikköpuh. 0205 77 [email protected]

PARMA TOIMARKKINOILLEKUITUBETONISENSOOLOPARVEKKEEN

Betonin kesäkokouksen yhteydessäjulkistettiin Betonikeskuksen uusinkunniajäsenvalinta.

SBK:n moninkertainen puheenjoh-taja ja varapuheenjohtaja (=hallitus-valiokunnan puheenjohtaja), hallituk-sen jäsen sekä RTT Betoniteollisuus-jaoksen johtokunnan pitkäaikainen jä-sen, HB-Betoniteollisuus Oy:n toimi-tusjohtaja Eero Nieminen nimettiinansiokkaan järjestötoiminnan ja me-nestyksekkään yrityksen johtotyön pe-rusteella Betonikeskuksen kunniajä-seneksi

Eero Nieminen on tuonut uransa ai-kana markkinoinnin keskeiseksi osak-si betoniteollisuuden sekä sen järjes-tön toimintaa.

3Kuvassa Betonikeskus ry:n puheenjohtaja,teollisuusneuvos Hannu Löytönen (vas.) javarapuheenjohtaja Jarmo Murtonen (kes-kellä) ojentavat kunniakirjan uudelle kun-niajäsenelle Eero Niemiselle.

EERO NIEMISESTÄBETONIKESKUKSENUUSI KUNNIAJÄSEN

321


109betoni 3 2008 109

Elokuun yhdeksäntenä päivänä Ylitor-nion Betonituote Oy juhlisti 50-vuotis-ta taivaltaan Ylitorniolla. Tilaisuudenjuhlapuhujana oli elinkeinoministeriMauri Pekkarinen.

Ylitornion Betonituote Oy (YBT Oy)on pohjoisen Suomen nykyaikainenbetonielementtivalmistaja. Tuotanto-tehtaat sijaitsevat Ylitorniolla (pää-konttori) ja Raahessa. Lisäksi YBT onosakkaana Rajaville Oy:ssä, jonkatuotantotehtaat sijaitsevat Oulussa jaHaukiputaalla. YBT:n tuotteita vie-dään kotimaan lisäksi myös Ruotsin jaNorjan rakennuskohteisiin. YBT:nbudjetoitu liikevaihto on vuonna 2008noin 10 miljoonaa euroa ja yrityksenpalveluksessa on 50 työntekijää.

Lisätietoja:www.ybt.fiToimitusjohtaja Juha Alapuranenpuh. (016) 3202 400

Elokuun yhdeksäntenä myös Betoni-mestarit Oy juhli 20-vuotista taival-taan Iisalmessa Peltosalmen tehtaal-la. Runsaan kolmensadan juhlavie-raan mukana ollessa jaettiin pitkäänpalvelleiden henkilöiden ansiomerkit.Betonimestarit Oy:n toiminta alkoivuonna 1988 kymmenen henkilön voi-min, mutta kasvoi nopeasti.

Betonimestarit Oy on suomalainenbetonialan perheyritys, joka on eri-koistunut runko- ja elementtitoimi-tuksiin. BM-ryhmällä on tuotantolai-tokset Iisalmessa, Nastolassa, Haa-pavedellä ja Oulaisissa. Lisäksi BM-ryhmään kuuluvat Ruotsissa toimivatBM Sverige Ab ja Hallsberg Betong-mästarna Ab.

Lisätietoja:www.betonimestarit.fiToimitusjohtaja Seppo Saarelainenpuh.0207433 900

YLITORNIONBETONITUOTE OY50 VUOTTAJABETONIMESTARIT OY20 VUOTTA

BETONILUOMAPALKITTIIN–TUOTEKEHITYS JA TUOTTEIDEN OMAPERÄISYYS VALTTEJA

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien maakun-nallisessa yrittäjäjuhlassa palkittiinlokakuussa vuoden 2008 Maakunnalli-sen Yrittäjäpalkinnon saajana Betoni-luoma Oy Teuvalta.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maa-kunnallinen Yrittäjäpalkinto on yrittä-jälle tai yritykselle myönnettävä tun-nustus yrittämisestä ja yrittäjyydenhyväksi tehdystä työstä. Palkinnon-saajia valittaessa kiinnitetään huo-miota mm. tuotekehitykseen ja tuot-teiden omaperäisyyteen, tuotteiden japalveluiden laatuun sekä vaikutuk-seen työllistäjänä.

Teuvalainen Betoniluoma Oy val-mistaa pääasiassa betonisia julkisivu-elementtejä erilaisilla pinnoilla ra-kennusalan yrityksille, teollisuudenyrityksille, maatalouksille sekä kotita-louksille sekä Suomeen että Skandi-naviaan. Palvelukokonaisuuteen kuu-luvat tuotteiden valmistuksen lisäksielementtisuunnittelu sekä kuljetus jaasennus.

Kehitystoimintaa Betoniluoma Oyon harjoittanut voimakkaasti viimevuosina. Koneita, laitteita ja tuotteitaovat kehittäneet lähinnä yrityksenomistaja, toimitusjohtaja Raimo Luo-ma ja poikansa, yrityksen toinen omis-taja, tuotekehityspäällikkö Tero Luomayhdessä omalla vapaa-ajallaan.

Kehitystoiminta on tuottanut yrityk-selle uusia koneita esim. erittäin tar-kan hiontalinjan sekä holkkikoneen elihiontakoneen, jolla voi hioa erityisestipyöreän muotoisia kappaleita kutenpilareita ja pieliä.

Kehitystoiminnan tuloksena onmarkkinoille tuotu uusia tuotteita:esim. kylpyhuonetilaelementtejäsekä halkaisumenetelmällä tehtäviäbetonielementtipintoja. Yritys on saa-nut Tuottava Idea -palkinnon aikai-semmin myös kehittelemästään tuot-teesta “taivutettu kivi”, jota voidaankäyttää kylpyhuoneissa tai tilanjaka-

Diplomi-insinööri Kalervo Matikainen(53) on nimitetty Finnsementti Oy:ntoimitusjohtajaksi 1.11.2008 alkaen.

Kalervo Matikainen on toiminutvuoden 2007 alusta Rudus-konserninja sen emoyhtiön Rudus Oy:n toimi-tusjohtajana. Hän tuli Ruduksen pal-velukseen vuonna 1981 ja on toiminutsekä kotimaassa että ulkomaillauseissa eri tehtävissä rakennusmate-riaali-teollisuudessa.

Finnsementti Oy:n liikevaihto vuon-na 2007 oli 157 miljoonaa euroa jahenkilöstöä 220.

Finnsementin sementtitehtaat si-jaitsevat Paraisilla ja Lappeenrannas-sa. Finnsementti on osa irlantilaistaCRH plc -konsernia.

CRH plc -konserni toimii 34 maassaja sen palveluksessa on noin 92 000henkilöä yli 3 500 toimipisteessä. CRHon listattu Dublinin, Lontoon ja NewYorkin (NYSE) pörsseissä. Konserninliikevaihto vuonna 2007 oli 20,9 mil-jardia euroa.

Lisätietoja:vt. toimitusjohtaja Hannele Kulmala0400 874 [email protected]

KALERVO MATIKAISESTAFINNSEMENTIN UUSITOIMITUSJOHTAJA

jana. Uuden muotti-innovaation myö-tä myös graafiset kuvat ovat mahdol-lisia siirtää betonielementin pintaanja toteuttaa uusia pintavaihtoehtojatehtaalla. Kylpyhuone-elementit, tai-vutettu kivi, graafinen elementtival-mistus sekä juuri julkaistava omapientalomallisto “Concretia” ovat esi-merkkejä kehitystyöstä.

Betoniluoma Oy:n toimitilat laajen-tuvat tämän vuoden aikana merkittä-västi. Uutta tuotantotilaa ja katettuavarastoa valmistuu yhteensä noin8000 m2, joten kaiken kaikkiaan niidenvalmistuttua yhtiöllä on katettua tilaa1,3 hehtaaria.

Uusiin tuotantotiloihin investoi-daan myös uutta teknologiaa. Uusikiertomuottijärjestelmä mahdollistaatehokkaan ja nopean tuotannon.Myös uusi tuoteinnovaatio on kehit-teillä, ja siihen on haettu patentti. Uu-den tuotteen julkistaminen tapahtuumyöhemmin tänä vuonna.

Betoniluoma Oy:llä on yli viiden-kymmenen vuoden kokemus betoninja betonituotteiden valmistuksesta.Tällä hetkellä henkilöstöä on 44. Lii-kevaihto vuonna 2007 oli 6,0 miljoo-naa euroa ja vuonna 2008 7 miljoonaaeuroa. Viennin osuus on 15 %.

Lisätietoja:Toimitusjohtaja Raimo Luoma,gsm 0400 – 262 [email protected]

4Kuvassa Betoniluoman toimitusjohtajaRaimo Luoma ja graafinen betoni-mene-telmällä tehty julkisivuelementti.

4 5


116 betoni 3 2008

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO3 2008

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

www.betoni.comsisältää valmistaja- jatuotetietoawww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

Betonikeskus ry 8Betonimestarit Oy 3Contesta Oy 3Dyny Oy 6Finnsementti Oy II kansiLammin Paja Ky 4Lakan Betoni Oy 5LemminkäinenBetonituote Oy III kansiLumon Oy 4Okarplast Oy 7Omni-Sica Oy 2Parma Oy IV kansiPultek Ky 2Rescon Mapei Oy 5Rudus Oy 7Seler Clean Oy 4Steel-Kamet Oy 2Suomen Betonitieto Oy 6Tammet Oy 3TimoL Oy 6VVO-yhtymä Oy 5WSP Finland Oy 4

UUSI KOURULAATTALEMMINKÄISELTÄ

Lemminkäisen Betonituote Oy:n val-mistama Formento -tuoteperhe ontäydentynyt uudella tuotteella, beto-nisella kourulaatalla, jonka avullavoidaan johtaa vesiä pois kiveykseltä.

Laatan koko on kourun etenemis-suunnassa 420 mm, toiseen suuntaan418 mm + 2 mm asennusnystyrä, jo-ten tuote soveltuu hyvin asennetta-vaksi yhteen mm. 420x420x80 mmbetonilaatan kanssa tai muiden tähänmoduliin sopivien tuotteiden, kutenvaikkapa Ison sauvakiven278x138x80 mm kanssa. Kourun sy-vyys on 1,5 mm.

Veden pois juoksuttaminen kiveyk-siltä, niin julkisissa kohteissa kuin ko-tipihoillakin, on yksi oleellisimpia asi-oita hyvin tehtyjen pohjatöiden ja vii-meistelyn lisäksi. Kourulaatan avullatämän toteuttaminen sujuu helposti,sillä asentaminen sujuu nopeamminkuin esimerkiksi betonikivistä raken-tamalla.

Kourulaattaa on saatavana on har-maan lisäksi mustana ja punaisena.

Lemminkäinen Betonituote Oy onLemminkäinen konsernin Rakennus-tuotteet toimialaan kuuluva yhtiö,joka valmistaa, myy ja asentaa beto-nista ja luonnonkivistä valmistettujaFormento ympäristötuotteita sekä Ele-mento porras- ja mosaiikkibetonituot-teita ja seinäelementtejä. Tuotanto-laitokset sijaitsevat Tuusulassa, Tam-pereella, Orimattilassa, Savonlinnas-sa, Kiteellä ja Suonenjoella.

Lisätietoja:Lemminkäinen Betonituote OyFormento ympäristötuotteetpuh. 02071 50100www.formento.fi

BET0803 s 116 Loppusivu 23.10.2008, 15:07116

Documents

Betoni 3 2008