Työeläke5 | 2 0 1 0

Eläketurvastaan huolehtinutmäkikotka Matti Hautamäki

EI HYPPÄÄTYHJÄN PÄÄLLE

Sisältö5 | 2010

4 13 22 24

2 5 · 2010

4 AmmatikseenurheilevieneläketurvaMäkihyppääjä Matti Hautamäki ja jääkiekkoilija TommiMiettinen kertovat, missä vaiheessa eläketurva rupesi heitä kiinnostamaan.

7 KissapöydälläFinanssivalvonta vaatii selkeitä pelisääntöjä siihen, miten työeläkeyhtiöt käyttävät rahojaan työpaikkojen hyvinvoinnin edistämiseen. Äläkkä hyvinvointirahojen käytöstä syntyi, kun Aalto-yliopiston ja 17 muun yliopiston julkisen tarjouskilpailun kiemurat tulivat julki.

9 KoskinenKolumnissaan Lasse Koskinen vertaa suomen pystykorvaa ja työeläkejärjestelmää toisiinsa.

10Työkyvytönvaiosatyökykyinen?Tunnetko eläkelajin -juttusarjassa esittäytyy työkyvyttömyyseläke. Vuositasolla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 24 000 henkilöä. Juttu kertoo muun muassa, minkälaisista sairauksista tyypillisesti siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle.

13MS-tautiveieläkkeelleLappeenrantalainen Sirkku Perttula on tyytyväinen päästyään sairauden vuoksi eläkkeelle. Hänen työkykynsä vei MS-tauti.

14Nuorenatyökyvyttö-myyseläkkeelleKeskustelua nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä on julkisuudessa käyty enemmän mielikuvien kuin tosiasioiden pohjalta. Asiantuntija-artikkelissaan erikoistutkija Raija Gould ja tilastosuunnittelija Heidi Nyman kertovat asian oikean laidan.

16TakuueläketasankaikilleSata-komitean työn hedelmä, takuueläke, tulee haettavaksi juuri sopivasti kevään eduskuntavaalien alla. Maaliskuussa voimaan astuva takuueläke herättää keskustelua.

19RanskassatasapainotellenAsiantuntija-artikkelissaan yhteyspäällikkö Hannu Ramberg pureutuu Ranskan monisyiseen eläkeuudistukseen.

20TyökyvyttömyyssyörajustivoimavarojaTyöterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen on laskenut, että työikäisen väestön ennenaikainen terveyden menetys maksaa jopa 25 miljardia vuodessa.

22Druvan-projektiesimerkkinäDragsfjärdin kunnassa jo muutama vuosi sitten toteutettu Druvan-projekti on yhä toimiva esimerkki onnistuneesta työhyvinvointihankkeesta.

24KokemuksenääntäKela-koneiston syväosaaja Anne Neimala työskentelee hyvinvointietuuksien ytimessä.

26IkäjohtamisestapotkuatyöuriinPorin kaupunki pitää kiinni konkareistaan senioriohjelmallaan. Näin yli viisikymppiset pysyvät työssä pidempään.

28TyötehtävienmuutosavasiuudetnäkymätSeniorivalmennukseen osallistuneen porilaisen Leena Mäkelän tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet viime kuukausina.

29Työelämäpalkinto2010Työelämäpalkinto annettiin kahdelle ikääntyvien työssä pysymistä edistäneelle hankkeelle.

30PallohallussaUlkomaanpalstamme kiertää Telluksen kaikilla mantereilla.

32ElinaikakerroinepäilyttäänuorisoaElinaikakerroin ja sen oikeudenmukaisuus nousivat esiin Työeläkepäivän paneelikeskustelussa.

34KorkkikiinnijuomiskierteessäSuomalainen juo keskimäärin reilut 10 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Alkoholin suurkulutuksen on osoitettu kaksinkertaistavan riskiä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

36Nimitykset

37Luinkirjan

37YhdyskuntaSarjakuva

28

Näin vuodenvaihteen lähestyessä kirjakauppa käy kuumana. Finlandia-kilpai-lun varjossa versoo monta mielenkiintoista minikisaa. Sukueeposten, roman-tiikan ja kokkauskirjojen haastajaksi aivan uutena genrenä on syntynyt kuin vahingossa sivuhaara, jossa keskitytään Sata-komitean työhön.

Vähintään yksi teos on tyystin omistettu edesmenneelle komitealle, mutta kokonaisia lukuja ja lukuisia artikkeleita samasta aiheesta on kirjoitettu moniin kansiin blogeista puhumattakaan. Kirjoittajien intressi on yhteinen: löytää syy siihen, miksi komitean anti jäi niin vähäiseksi.

Itse asiassa jäikö anti pieneksi? Suomeen istutettiin aivan uusi eläkelaji, ta-kuueläke, pitämään huolta pienten eläkkeiden minimitasosta ilman, että ansio-turvaa nostettiin. Ei ihan merkityksetön uudistus. Ehdotuksia sateli muutenkin runsaasti ja osa näistä myös toteutuu. Lisäksi komitean satona voidaan pitää myös keskustelun käynnistymistä ansioihin suhteutetun turvan ja vähimmäis-turvan välisestä suhteesta.

Kyllä keskustelu käykin: Kenen kustannuksella köyhimpien asemaa ko-hennetaan? Voidaanko vähimmäisturvaa nostaa ilman, että ansioturva nou-see myös? Kuka hyötyy? Kuka kannattaa mitäkin? Kysymyksiä, kysymyksiä ja joitain vastausyrityksiäkin on kuultu.

Ilma on sakeana vanhojen, 1950–60 -lukujen poterojen savusta. Tuolloin työ-eläkkeen synty kansaneläkkeen rinnalle ei käynyt kivutta. Pienviljelijäväestön turvana toiminut kansaneläke sai kaverikseen ansioihin suhteutetun eläkkeen, joka otti tavalliset palkansaajat paremmin huomioon. Ja melkeinpä innovaati-oksi voidaan kutsua lyhytaikaisten työsuhteiden lain, LEL:n syntyä. Jo tuolloin ryhdyttiin vakuuttamaan pätkätöitä.

Kyräilevän alun jälkeen kansan- ja työeläkkeen tasapaino on löytynyt, ja myöhemmin luotuja sääntöjä yhteensovittamisesta voidaan pitää jopa elegant-teina. Onhan ratkaistavana ollut vähimmäisturvan ja ansioturvan keskinäinen suhde. Vähimmäistasolla pitäisi tulla toimeen. Se ei kuitenkaan saisi olla niin korkea, ettei työnteko enää kannata. Ja kun tulot kasvavat, tulee vähimmäis-turvan leikkautua pois sopivassa suhteessa, ei liian jyrkästi.

Yksi vastakkaisasetelman kausi nähtiin 1980-luvulla, kun keskustelu kan-salaispalkasta käynnistyi. Ettemme vain olisi taas järjestäytymässä vanhoihin leireihin nyt, lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin?

Jotta tykitystä käytäisiin tasaveroisin välinein, voisi termino-logiasta sopia. Tässä ehdotuksia: perusturva ei ole pelkkää kan-san- tai takuueläkettä, vaan myös ansioturva on perusturvaa. Pe-rusteluina voidaan huomauttaa, ettei ansioturvaakaan tarvitse kansalaisen itse järjestää.

Jotta peli ei menisi ihan yksinkertaiseksi, täytyy nostaa pöy-dälle myös ansioturva-käsitteeseen sisältyvä haaste. Moni ei tule ajatelleeksi, että kyseessä on sosiaalivakuutus, joka turvaa kansalaista sosiaalisista riskeistä aiheutuvien ansionmenetys-ten varalta.

Menestyisiköhän joulumyynnissä sellainen kirja, jonka otsik-ko kuuluisi näin: ”Perusturvaa ja sosiaalivakuutusta”? Arvelen, että voittajana selviäisi ”Sata-komitean ja yhden työn tarinat”.

Kati Kalliomäki

Perusturvaa kaikki tyyni

35 · 2010

TOIMITUS: Päätoimittaja Kati Kalliomäki |

Toimituspäällikkö: Anne Iivonen |

Toimitusneuvosto: Kalervo Koistinen, Roope

Noronen, Paula Ojala-Ruuth, Toni Pekka, Janne

Pulkkinen, Staffan Sévon, Leena Virtanen |

Osoitteenmuutokset: Fax (09) 148 1172, Puhelin

010 751 2500, palvelupiste@etk.fi | Osoite: 00065

Eläketurvakeskus | Puhelin 010 7511 | Fax 010

751 2205 | www.etk.fi | 45. vuosikerta | Työeläke

ilmestyy viisi kertaa vuodessa | Vuosikerran hinta

on 18 euroa | Helsinki 2010 | PunaMusta Oy | ISSN

0564-5808 | Kannen kuva: Marko Happo | Ulkoasu:

Ilkka Kumpunen

38ToinenajattelijaLehden kynävieras, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n pääsihteeri Jukka Tahvanainen haluaa nuoret mukaan eläkekeskustelujen keskiöön.

39EnglishSummary

40Eläketurvakeskuksenjulkaisuja

4 5 · 2010

Urheilijoiden sosiaaliturva kasvunsa alkumetreillä

Työeläkelait eivät koske

ammatikseen urheilevia

Eläkettä kartutetaan yhä van-

hemmaksi, mutta työntekijän

eläkelakia (TyEL) ei sovelleta

urheilemiseen. Urheilemista

koskevasta eläketurvasta

säädetään urheilijoiden

tapaturma- ja eläketurvasta

annetussa laissa. Ammattiur-

heilijoiden sosiaaliturva on

järjestelmänä niin uusi, ettei

kukaan vielä nauti urheilijan

vanhuuseläkettä.

MäkihyppääjäMattiHautamäkialoittiammattiuransateini-ikäisenä.– Silloineiajatellut,ettäurheilemisestavoisitienatarahaa.Sellaisetasiateivätvainkäymieles-sä,puhumattakaanvakuutusturvasta.

55 · 2010

Ensimmäinen ansioperusteinen tapa-turma- ja työeläketurva luotiin vas-ta 1990-luvulla. Urheilijan ansiosi-donnainen sosiaaliturva osoittautui

tarpeelliseksi, kun korkein oikeus katsoi muu-tamassa ratkaisussaan urheilijan olleen työsuh-teessa. Sitä ennen urheilijat olivat perusturva-järjestelmän ja vapaaehtoisten vakuutusten varassa, eikä urheilu mielletty ammatiksi.

Urheilijavakuutuksia on voinut ottaa jo kym-menen vuoden ajan. Vakuutusyhtiö Pohjola oli pitkään ainoa vakuutusyhtiö, joka myönsi ur-heilijavakuutuksia. Nyt on muitakin yhtiöitä mukana. Mutta vakuutuslajin epäsuosio joh-tuu urheilijan vakuuttamisen epäedullisuu-desta. Urheilijan tapaturmariski on nelikym-menkertainen muihin ammatinharjoittajiin nähden. Lisäksi vakuutuksen maksajia on vain pieni joukko.

Työeläkelait eivät koske ammatikseen urhei-levia, vaan urheilijoiden eläke- ja tapaturmava-kuutuksesta on säädetty erillislailla.

– Urheilulla ei ole varaa antaa rajoittama-tonta turvaa, siksi urheilijoille on luotu oma systeemi. Muuten vakuutukset olisivat liian kal-liita, täsmentää hallitusneuvos Jaakko Hannu-la sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Jääkiekkolajinaammattimaisin

Laki urheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuu-tuksesta uudistui vuonna 2009. Uuden lain mukaan joukkueurheilijalle vakuutus on pa-kollinen tietyn tulorajan ylittyessä, mutta yk-silöurheilijalle vapaaehtoinen. Yksilöurheilija voi saada lain mukaisen tapaturma- ja eläke-vakuutuksen tulorajan ylittyessä.

–  Aikaisemmin vakuutus oli pakollinen myös yksilöurheilijalle, mutta käytännössä va-kuutuksia otettiin vähän. Yksilöurheilija ver-tautuukin lähinnä yrittäjään, joka tekee itse riskiharkinnan, Leo Sokka vakuutusyhtiö Poh-jolasta huomauttaa.

JääkiekkoilijaTommiMiettisenmukaanvakuutusasiatjäävätpitkältiomallevas-tuulle.– Pelaajayhdistyksenkauttatuleetietoa,muttasellainentuntumaon,ettäaikalaillaseonkiinniurheilijanomastakiinnostuksesta.

Vakuutettuja urheilijoita noin tuhat

• Urheilija voi saada lain mukaisen vakuu-tuksen, kun ansiotulo ylittää 9 600 euroa. Yksilöurheilijalle vakuutus on aina vapaaeh-toinen.

• Vanhuuseläkettä kertyy 4,5 prosenttia ansiosta. Vanhuuseläkettä alkaa saada 65-vuotiaana.

• Vuonna 2007 vakuutettuja urheilijoita oli noin tuhat, joista noin 40 oli yksilöurheilijoi-ta. Korvattavia vahinkoja oli noin 1 600.

• Valtaosa vakuutetuista on jääkiekkoilijoita ja jalkapalloilijoita.

• Vakuutusjärjestelmän piirissä olevista urhei-lijoista suurin osa on miehiä. Vakuutetuista naisurheilijoista valtaosa on yksilöurheilijoi-ta ja joukkuelajien ulkomaalaispelaajia.

• Urheilijoiden eläketurvan ja tapaturmatur-vasta annettiin ensimmäinen asetus vuonna 1995. Varsinainen laki tuli voimaan viisi vuotta myöhemmin 1.7.2000.

6 5 · 2010

Ǩ Yksilöurheilijalle vasta menestys tuo mah-dollisuuden laittaa sosiaaliturvansa kuntoon. Mäkihyppääjä Matti Hautamäki otti lakisää-teisen urheilijan tapaturma- ja eläkevakuutuk-sen 2000-luvun alussa. Silloin Hautamäki voitti useita olympiamitaleita.

Hautamäki lähti ensimmäiseen maailman-cupiin 16-vuotiaana.

– Silloin ei käynyt edes mielessä, että hyp-päämisestä voisi saada elannon. Ei niin nuo-rena osaa ajatella vakuuttamista muutenkaan, Hautamäki huomauttaa.

Hänen mukaansa vain harva ansaitsee mäki-

hypyssä niin paljon, että saa urheilijavakuutuk-sen. Hankalimmassa asemassa ovat keskivertour-heilijat, jotka eivät lyö kunnolla itseään läpi.

– Silloin ei ole oikein mikään asia hyvin. Usein uran loppuessa ollaan aivan tyhjän pääl-lä ilman ammattia tai taloudellista turvaa.

Nyt 29-vuotias Hautamäki oli jo nuorem-malla iällään tavoitteellinen ja kävi aikoinaan urheilulukion. Uran jatkuessa hän on valmis-tautunut tulevaisuuteen rahastoimalla osan an-siostaan. Urheilijarahasto on virallisesti muo-toiltuna urheilijan keino siirtää verotettavaa tuloa tulevaisuuteen.

– Kaikki eivät rahastoi, mutta olen tyyty-väinen, että tein niin. Kun ura loppuu, voin ra-haston ansiosta opiskella rauhassa ammattiin, Hautamäki sanoo.

Uran jälkeinen elämä on kovassa pohdin-nassa, sillä viime keväänä hän otti myös va-paaehtoisen eläkevakuutuksen.

– Liian vähän ja liian myöhään, mutta jota-kin olen kuitenkin yrittänyt.

Teksti: Lea TaivassaloKuvat: Marko Happo

Valtaosa vakuutetuista urheilijoista on jää-kiekkoilijoita ja jalkapalloilijoita. Pisimmällä ammattimaistumisessa ollaan jääkiekon liiga-tasolla, jossa edellytetään, että pelaajalla on vakuutus otettuna. Liigatason jääkiekkoilijalle urheilusta saatava tulo muodostaa lähes poik-keuksetta pääasiallisen toimeentulon.

Kuopiolaisen jääkiekkojoukkue Kalpan ri-veissä pelaava 34-vuotias Tommi Miettinen huomauttaa, että pelaajayhdistyksen kautta pelaajat saavat paljon tietoa vakuutusturvas-taan. Iän karttuessa pelaajat kiinnostuvat asi-oista enemmän.

Miettisen oma ura alkoi 1990-luvun puolessa välissä, jolloin urheilijan sosiaaliturvajärjestel-mä alkoi muodostua.

– Niihin aikoihin tuli mahdolliseksi myös rahastoida osa palkasta. Rahasto takaa perustu-lon, kun ammattiura päättyy, Miettinen kertoo.

Miettinen pelasi vajaa kymmenen vuot-ta Ruotsissa, kunnes palasi vuosi sitten Suo-meen. Hänen mukaansa Ruotsissa pelaajat ra-hastoivat osan tuloistaan pitkälti samalla tavoin kuin Suomessa. Tosin järjestelmä on siellä jous-tavampi.

– Ruotsissa voi säätiöidä sellaisia summia kuin haluaa, kun taas Suomessa on määrätty prosenttiosuus tuloista. Lisäksi nostaminen on vapaampaa. Säätiöimiseen myös rohkaistaan, sillä jotkut ruotsalaisjoukkueet haluavat tietää sopimusta tehdessään, että onko pelaaja sää-tiöinyt tulojaan. Se tulee seuralle halvemmaksi.

Pysyvätyökyvyttömyyseläketulimahdolliseksi

Miettisellä on vielä muutama vuosi nykyistä sopimustaan jäljellä eikä hän poissulje mah-dollisuutta jatkaa sen jälkeenkin. Yhä useampi urheilija jatkaa uraansa aiempaa pidempään. Uusi laki huomioi tämän nostamalla vakuutus-velvollisuutta viidellä vuodella 43 ikävuoteen.

– Tässä on vielä aikaa miettiä, mitä tekee tu-levaisuudessa. Paljon riippuu siitä, miten jak-saa ja pysyy terveenä.

Miettinen sanoo olleensa omalla urallaan onnekas, sillä esimerkiksi vakavia loukkaan-tumisia ei ole sattunut.

Urheilijoilla tapaturmariski on merkittävä. Esimerkiksi vuonna 2007 jokaista vakuutuksen

ottanutta urheilijaa kohden sattui 1,5 vahinkoa. Vahingot johtavat harvemmin pysyviin vam-moihin, mutta joissakin tapauksissa vamma johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.

Nykyisen lain mukaan urheilijan on näissä tapauksissa mahdollista saada pysyvää tapatur-maeläkettä. Aiemmin sitä oli mahdollista saada joko 38 ikävuoteen tai kymmenen vuoden ajan.

– On aika harvinaista, että urheilijasta tu-lee pysyvästi työkyvytön, mutta nyt turva on olemassa. Korvaustaso määriteltiin myös kes-kimääräisen palkansaajan ansiotasolle, sanoo Marko Jortikka vakuutusyhtiö Pohjolasta.

Tilanteessa jossa urheilija tulee urheiluky-vyttömäksi eli kyvyttömäksi omaan lajiinsa, ur-heilija voi saada tapaturmaeläkettä viisi vuotta. Uuteen lakiin kirjattiin myös velvoite kuntou-tuksesta uuteen ammattiin.

– Suuri haastehan ammatillisen kuntoutuk-sen osalta on, että usein urheilijalla ei ole vah-vaa pohjakoulutusta.

Teksti: Lea TaivassaloKuvat: Marko Happo

Menestys mahdollistaa yksilöurheilijalle turvan

MattiHautamäkieiolekoskaanloukkaantu-nutvakavastiurallaan.– Joissakinmuissala-jeissariskionhuomat-tavastisuurempi.

75 · 2010

Finanssivalvonta Fiva tarttui marraskuussa

asiaan, josta on kohistu jo pitkään. Fiva

vaatii selkeitä pelisääntöjä siihen, miten

työeläkeyhtiöt käyttävät rahojaan työpaik-

kojen hyvinvoinnin edistämiseen.

Työeläkeyhtiöiden johtajat ovat yllättävän

yksimielisiä siitä, että rahojen käyttöä koske-

via säännöksiä on tarkennettava ja valvontaa

tehostettava.

”Olemme tehneet syntiä, mutta lupaamme

kääntyä kaidalle polulle, kunhan joku kertoo

meille, mistä se alkaa.” Näin voi tiivistää

työeläkejohtajien viestin.

Kissa pöydälläSelkeämmät pelisäännöt työhyvinvointirahojen käyttöön

Kaikki yhtiöt ovat tehneet hyvää työtä, mutta työhyvinvointiin tarkoitettuja rahoja on käytetty myös asiakashankintaan, ja asiakkaat sen myös tietävät, sanoo Eläke-Tapiolan toimitus-johtaja Satu Huber.

Työhyvinvointirahojen käyttö asiakashankintaan tarkoittaa esimerkik-si sitä, että kun eläkeyhtiö houkuttelee yritystä asiakkaakseen, se kaiken muun hyvän lisäksi lupaa yritykselle työhyvinvointiin rahaa kyselemättä tarkemmin, mihin rahat käytetään.

Kaupunkilegendatelävät

Kun tarkat pelisäännöt puuttuvat, kaupunkilegendat elävät.Kerrotaan, että asiakassuhteen syntymistä ja työhyvinvointia on edis-

tetty muun muassa yritysjohdon Lapin moottorikelkkasafareilla. Hyvin-vointirahaa kerrotaan käytetyn myös esimerkiksi yrityksen valaistuksen uusimiseen.

Eräs henkilö tietää kertoa, että erään työeläkeyhtiön johtaja lupasi erään eläkesäätiötään purkaneen yrityksen johdolle 40 000 euroa hyvin-vointirahaa ilman mitään sen käyttöön liittyviä vaatimuksia. Tarjoukses-ta löytyy kuulema kopio erään ulkopuolisen henkilön pöytälaatikosta.

Näitä juttuja riittää niin kauan kun pelisäännöt ovat hämärät tai kun niitä ei ole lainkaan. Eivätkä jutut kenties loppuisi pelisääntöihinkään, sillä epäilyt rajanylityksistä jäisivät elämään.

Kunnon äläkkä hyvinvointirahojen käytöstä syntyi vasta, kun Aalto-yliopisto yksin ja 17 yliopistoa yhdessä järjestivät meklarien välityksellä julkisen tarjouskilpailun eläkkeistään. Tarjouskilpailun piiriin kuului ai-noastaan 1980 ja sitä myöhemmin syntynyt yliopistoväki. Vanhemman henkilöstön eläkkeet jäivät valtion vastuulle.

– Tämä on ensimmäinen julkinen case. On hyvä, että tarjous tuli näin päivänvaloon. Meille ovat kuitenkin tärkeitä myös pienet yritykset. On turhauttavaa, jos häviämme esimerkiksi kilpailun 50 ihmisen työpaikasta 10 000 euron kohdentamattoman rahan vuoksi. Me myönnämme työhy-vinvointirahaa vain kuittia vastaan, Huber sanoo.

Eläke-TapiolantoimitusjohtajaSatuHuber.(Kuva: Janne Lehtinen)

VarmanasiakkuusjohtajaHannuTarvonen.(Kuva: Rami Salle).

IlmarisenasiakkuusjohtajaTimoAro.(Kuva: Tomi Parkkonen).

Sosiaali-jaterveysministeriönvakuutusosastonylijohtajaOutiAntila.(Kuva: Karoliina Paatos).

8 5 · 2010

EläketurvakeskuksenjohtajaRiittaKorpiluoma.(Kuva: Uzi Varon).

Ǩ Finanssivalvonta pyysi ja sai viime keväänä kaikilta työeläkeyhtiöiltä selvityksen siitä, mi-ten ne ovat jakaneet työhyvinvointirahoja asi-akkailleen. Erot olivat suuria.

Selvityksen taustalla oli se, että kaikki mer-kittävimmät asiakassiirrot, kuten eläkesääti-öiden ja -kassojen purut sekä valtion liikelai-tosten siirrot ovat päätyneet kahteen suureen yhtiöön, Varmaan ja Ilmariseen.

TyEL-yhtiöt keräävät vakuutusmaksun yh-teydessä työhyvinvointimaksua, joka on kes-kimäärin 0,03 prosenttia palkkasummasta. Ni-miä mainitsematta Fiva toteaa, työhyvinvointia edistävään toiminaan on luvattu panostaa mää-rällä joka ”ylittää monikymmenkertaisesti uu-sista asiakkuuksista kertyvän työhyvinvointi-maksun”.

Yksi räikeimmistä eroista lienee tarjoukses-sa, jolla Varma sai asiakkaakseen 17 yliopistoa.

”Työeläkeyhtiöillä on erilaiset toimintatavat; toiset lupaavat suuria työhyvinvointipanoksia, toiset ovat maltillisempia”, Fiva päättelee mal-tillisesti.

Työhyvinvoinnin edistäminen on Fivan mie-lestä lähtökohtaisesti kannatettavaa. Sääntöjen tulisi kuitenkin olla sekä toimijoille että valvo-

jalle nykyistä selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä, koska toiminta ja toimintakulujen käsittely kir-janpidossa ja tilinpäätöksessä vaikuttavat työ-eläkelaitosten väliseen kilpailuun.

Fiva odottaa sosiaali- ja terveysministeriöltä lainsäädäntöä, joka tuo tolkkua muun muassa seuraaviin kysymyksiin:• paljonko työeläkeyhtiö voi käyttää varoja

työhyvinvointia edistävään toimintaan,• voiko TyEL-yhtiö käyttää työhyvinvointi-

hankkeisiin muita, kuin työhyvinvointimak-sulla kerättyjä varoja,

• asiakkaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi pitää tietää, missä määrin työhyvinvointia varten kerättyjä varoja voidaan kohdentaa yksittäisille asiakkaille,

• voiko asiakassiirtojen yhteydessä luvata etukäteen työhyvinvointipanostusta.Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutus-

osaston ylijohtaja Outi Antila kertoo, että mi-nisteriössä kirjoitetaan Fivan aloitteen pohjal-ta muistiota. Hän kuitenkin sanoo, ettei mitään työeläkeyhtiöiden kilpailuun liittyvää lainsää-däntöä synny ennen ensi eduskuntavaaleja.

– En halua yhtäkkiä ottaa kantaa tähän asi-aan. Kaikki riippuu siitä, mitä seuraava halli-tus kirjaa työeläkelaitosten kilpailusäännöksis-tä ohjelmaansa.

– Työhyvinvointiasiat ovat valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän työryhmän asia-listalla, toteaa Riitta Korpiluoma. Odotamme työryhmältä esitystä uusista pelisäännöistä, jotka edesauttavat tavoitteellista työhyvinvoin-titoimintaa sekä isommissa että pienemmissä yrityksissä.

Teksti: Juha Jaakkola

Rahan käytössä mojovia eroja

Tarjouskilpailutkäyty

Varma voitti kilpailun sekä Aalto-yliopiston että muiden yliopistojen eläkkeistä. Se tarjo-si 17 yliopiston poolille yli kolme miljoonaa euroa hyvinvointirahaa, jonka käyttöaika on 3 – 4 vuotta. Se oli ylivoimaisesti suurin tarjo-us ja vain neljänneksen pienempi summa kuin yhtiön kaikki 2008 käyttämät hyvinvointirahat yhteensä.

Varma sai myös Aalto-yliopiston asiakkaak-seen, vaikka sen tarjoamat hyvinvointirahat ei-vät olleet tarjouskilpailun kärkipäästä.

Varman asiakassuhdejohtaja Hannu Tarvo-nen muistuttaa, että meklarin järjestämässä 17 yliopiston tarjouskilpailun pisteytyksessä hy-vinvointirahojen osuus oli vain 12 sadasta.

– Harmittaa tämä yliopistojen työhyvinvoin-tirahoista syntynyt keskustelu. Me olimme siinä kilpailussa muutenkin ylivoimaisia. Voitimme myös Aalto-kilpailun, vaikka näissä kahdessa kilpailussa pisteytykset olivat aivan erilaiset, Tarvainen sanoo.

Työeläkejohtajien puheita kuunnellessa tu-lee mieleen mierontieltä kotiin palaavan mie-hen puolustus, ”enhän minä, mutta pojat”.

Ilmarisen asiakkuusjohtaja Timo Aro ko-rostaa, että Ilmarinen käynnisti ensimmäisenä

TyEL-yhtiönä hankkeen työhyvinvoinnin edis-tämiseksi.

– Ilmarisen mielestä on parasta, että ensin asiakasyrityksen kanssa yhdessä arvioidaan työhyvinvoinnin kehittämistarpeet. Sillä taval-la tulokset ovat paljon paremmat kuin rahaa ja-kamalla, Aro sanoo.

– Yliopistotarjouksista voi nähdä, että niin me toimimme.

– Työhyvinvoinnin edistämiseen annetun rahan tarkoituksena on estää ennalta työky-vyttömyyseläkkeelle joutumista. Näyttää sil-tä, että tarkempia säännöksiä tarvitaan lakiin. Näin mahdollisilta ylilyönneiltä voidaan välttyä ja kuitenkin tukea sellaista toimintaa yrityksis-sä, joilla voidaan välttää työkyvyttömyyseläk-keille joutumista, toteaa johtaja Riitta Korpi-luoma Eläketurvakeskuksesta.

Fiksusaaenemmän

Työeläkeyhtiöt keräävät vakuutusmaksussa niin kutsuttua ”työkyvyttömyysriskin hallin-taosaa” eli työhyvinvointimaksua. Se on keski-määrin 0,03 prosenttia vakuutettujen palkka-summasta. Finanssivalvonnan tietojen mukaan vuosina 2006–2009 sitä kertyi yhteensä noin 42 miljoonaa euroa. Samassa ajassa yhtiöt kirja-

sivat työhyvinvointikuluikseen noin 46 miljoo-naa euroa.

TyEL-yhtiöt ovat sitä mieltä, ettei näitä raho-ja ole tarkoituskaan jakaa tasaisesti nuppiluvun mukaan kaikille asiakkaille.

– Pitää katsoa, mikä on asiakkaan tarve ja millaisia hankkeita sillä on vireillä. Meidän ra-hoituksemme riippuu myös siitä, miten paljon yritys itse haluaa panostaa työhyvinvointiin, Tarvonen sanoo.

Satu Huber on samaa mieltä.– Yhteen yritykseen voi panostaa enemmän

kuin johonkin toiseen, jos sillä on pilottihanke, jota voi kopioida ja siirtää myös muihin yhtiöi-hin pilottityönä, Huber selittää.

Lisääohjeitajavalvontaa

TyEL-yhtiöt pyytävät nyt sosiaaliministeriöltä ja Fivalta lisää sääntöjä ja täsmällisempää valvon-taa työhyvinvointirahojen käyttöön.

– Valvojakaan ei nyt tiedä, mitä sen oike-astaan pitäisi valvoa. Emmehän me voi mennä pelisäännöistä keskenämme sopimaan. Kilpai-luvirastokin siihen puuttuisi, Tarvonen sanoo.

Teksti: Juha JaakkolaKuvat: Arkisto ja työeläkeyhtiöt

Wall Street -elokuvan Gordon Gekkoa mukaillen: työelä-kejärjestelmän kova ydin toimii, kova ydin on hyväs-

tä. Kansalaisen näkökulmasta kova ydin on etuusperusteisuus ja kattavuus. Järjestelmän ydin on monimuotoinen toteutuksen hajau-tus. Toiminta on rakennettu näiden ytimien ympärille kompromisseja tehden.

Lopputuloksen sopii olla suomen pysty-korvan kaltainen – näihin oloihin kehittynyt ja sopeutunut, vailla pahoja ylijalostuksen tuomia vikoja.

Arvokasturva

Haasteena on huolehtia ydinominaisuuksis-ta maailman muuttuessa. Klassikkokirjassa Länsirintamalta ei mitään uutta parikymp-pinen sotaveteraani toteaa: ”Me olemme ka-dottaneet muiden asiayhteyksien tajun, kos-ka ne ovat keinotekoisia. Vain tosiasiat ovat meille tärkeitä.”

Nuorien sotaveteraanien lisäksi päättä-jien kannattaa nojata tosiasioihin. Kuten siihen, että tavalliselle kansalaiselle kaik-kia työntekijöitä koskeva ja riskeiltä suojaa-va työeläketurva on arvokas asia. Nykyisiä haasteita ovat epätyypilliset työsuhteet ja kasvavat kustannukset.

Suomessa turva taataan kaikissa työ-paikoissa ja myös riskiryhmiin kuuluvil-le työntekijöille. Tämä ei ole itsestäänsel-vyys. Etuusperusteisuus tarkoittaa ennalta määrättyä eläkettä, joka riippuu eläkeker-tymästä. Se kantaa riskejä pienen ihmisen puolesta. Tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevi-en ihmisten kohtuullisen eläketurvan takaa-minen vaatii Suomessakin uusia sosiaalisia innovaatioita.

Monessa maassa kustannuksiltaan kes-tävän eläkejärjestelmän resepti on siirtää riskit eläkkeen kartuttajille ja eläkkeensaa-jille – pelastetaan systeemi uhraamalla ih-miset eläkkeettömyyspommille. Yksityiseen lisäturvaankin on vähiten varaa niillä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Nämäkin tosiasiat tu-lisi tunnustaa eläkejärjestelmiä arvioitaessa.

Kokonaisuusyhdistyykilpailuun

Yksityisellä sektorilla eläkkeiden hoito on hajautettu useiden työeläkevakuutuslaitos-

ten toteutettavaksi. Hajautuksella on monen-laisia seurauksia. Päätöksenteon hajautus on riskienhallinnan kannalta varsin toivottava ominaisuus. Ehkä myös vallankäytön näkö-kulmasta.

Hajautus tehostaa toimintaa kilpailun avulla, mutta samalla menetetään mittakaa-vaetuja. Kokonaistehokkuus ja pienimpien laitosten kilpailukyky edellyttävät, että koko järjestelmän riskinkantokykyä ja mittakaa-vaetua voidaan hyödyntää yksittäisten lai-tosten toiminnassa. Esimerkkejä tästä ovat OLVI eli järjestelmätasolle siirretty osuus si-joitusten osakeriskistä sekä järjestelmän yh-teiset tietotekniikkahankkeet. Helppoa tämä ei ole ja uusia innovaatioita kaivataan.

Aidoista kilpailuelementeistä huolehti-minen on vaativa tehtävä, koska kaikki työ-eläkevakuutuslaitokset tarjoavat työantajil-le palvelua saman lakisääteisen eläketurvan hoitamiseksi. Erot syntyvät kustannuksissa ja palvelun laadussa sekä palvelun tarjonnan muodossa – yhtiö vs. säätiö tai kassa. Laitos-ten yhteistyötä tarvitaan riittävän kehitystoi-minnassa tarvittavan osaamis- ja tietopohjan muodostamiseksi, aivan kuten henki- ja va-hinkovakuutussektoreilla.

Riittävien ja reilujen kilpailukeinojen ta-kaaminen sekä sektoritason mittakaavaedun hyödyntäminen ovat kriittiset tehtävät, jotka kuuluvat viranomaisten ja poliittisten päät-täjien vastuulle. Samoin aidon hajautuksen varmistaminen.

Työeläkkeet ovat osa sosiaaliturvaa. Nii-tä koskeva päätöksenteko ei voi nojata puh-taasti taloudellisiin tekijöihin. Moraalinen ulottuvuus tulee ottaa huomioon vaikka meille rahaperusteista ihmiskuvaa tyrkyte-täänkin.

Lasse Koskinen

Kirjoittaja on Finanssivalvonnan

johtava riskiasiantuntija ja Aalto-yliopiston

kauppakorkeakoulun dosentti.

Ps. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää joulua.

Pukinkonttiin suosittelen George Soroksen

kirjaa The Soros Lectures at the Central European

University.

Pystykorva välttää eläkkeettömyyspommin

95 · 2010

10 5 · 2010

Työeläkejärjestelmästä siirtyi viime vuonna työkyvyttömyyseläk-keelle lähes 24 000 henkilöä. He olivat työkyvyttömyyseläkepää-töksen saadessaan keskimäärin 52,1-vuotiaita.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajista työeläkettä saavien osuus on lähes 217 000, ja heistä osatyökyvyttömyyseläkettä saavia oli vajaa kymme-nes. Kun Kelan maksamat eläke-etuudet otetaan mukaan, työkyvyttömyys-eläkettä saavien joukko kasvaa noin 272 000:een.

Työkyvyttömyyseläke turvaa toimeentulon työkyvyn heiketessä. Työky-vyttömyyseläke muodostuu työsuhteista sekä mahdollisesta yrittäjätoimin-nastasi karttuneesta eläkkeestä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeeseen laske-taan tulevan ajan eläkkeen osa.

Kuukausieläke työkyvyttömyyseläkettä saavilla oli keskimäärin 1 207 eu-roa: miehillä työkyvyttömyyseläkkeen taso on 1 475 euroa ja naisilla 970 eu-roa kuukaudessa.

Työkyvyttömyyseläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä voi hakea silloin, kun ei pysty jatkamaan työskentelyä ja työkyky on heikentynyt vähintään vuoden ajaksi.

Työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviä eläkkeitä ovat kuntoutustuki ja osakuntoutustuki (määräaikaisia) sekä työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyt-tömyyseläke (toistaiseksi myönnettäviä).

Yleensä työkyvyttömyyseläkettä edeltää Kelan maksama sairauspäivära-ha. Jos työkyky on alentunut vähintään 60 prosentilla, eikä kuntoutuksella ole saatu tuloksia, tulee kyseeseen täysi työkyvyttömyyseläke. Se myönne-tään toistaiseksi, jos työkyvyn palautuminen on epätodennäköistä.

Jos selviytyy kuitenkin osa-aikatyöstä tai entistä kevyemmistä tehtävis-tä, hakijalle voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläke. Osatyökyvyttömyys-eläkkeen saannin ehtona on, että ansiotaso on alentunut sairauden vuoksi vähintään 40 prosenttia.

Jos työkyvyn palautumisesta on toiveita, myönnetään eläke määräaikaise-na. Tämä määräaikainen työkyvyttömyyseläke on nimeltään kuntoutustuki.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi siirtyä suoraan työstä, ja jo työssä olles-sa voi hakea ennakkopäätöstä oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Työntekoa voi jatkaa osatyökykyisenä, ja se on kokonaan työelämän ulko-puolelle jäämistä parempi vaihtoehto.

Teksti: Anne IivonenTilastografiikka: Heidi Nyman

Piirros: Ilkka Kumpunen

Lue lisää: Työeläke.fi | Kela.fi | Mastdo.fi

Työkyvytön vaiosatyökykyinen?

Vuosina2000–2009työeläkejärjestelmäs-tätyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneet

Miehet Naiset Kaikki2000 12 144 10 695 22 8392001 12 336 10 989 23 3252002 13 632 11 591 25 2232003 14 016 11 869 25 8852004 13 912 12 092 26 0042005 13 486 12 367 25 8532006 12 451 11 948 24 3992007 12 948 12 474 25 4222008 13 019 12 555 25 5742009 12 246 11 624 23 870

Työeläkejärjestelmästävuonna2009työkyvyttömyyseläkettäsaaneidenkeskimääräinentyöeläke,€/kk

Lkm Keskim.työeläke €/kk

Miehet 114 096 1 475Naiset 102 825 970Kaikki 216 921 1 207

Työkyvyttömyyseläkkeensaajatvuosina2002–2009

Työ- ja/tai kansan-eläkettä saavat

Työeläket-tä saavat

2002 267 204 217 4782003 267 140 217 4502004 266 972 216 9102005 269 428 218 7842006 267 383 216 5662007 271 624 219 5862008 272 878 219 3152009 272 326 216 921

Luvut sisältävät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet

(toistaiseksi myönnetyt + kuntoutustuet) ja yksilölliset

varhaiseläkkeet

115 · 2010

Mitenelinaikakerroinvaikuttaa?

★★ Työkyvyttömyyseläkkeen määrä sopeute-taan elinaikakertoimella eliniän odotteen muu-tokseen.

Karttunut eläke tarkistetaan työkyvyttö-myyden alkamisvuoden elinaikakertoimella heti eläkkeen alkaessa, kun eläketapahtuma on vuonna 2010 tai myöhemmin. Tulevan ajan eläkkeen osaan elinaikakerroin ei vaikuta.

Voikotöihinpalata?

★★ Kun työkyvyttömyyseläkkeen saaja harkit-see ansiotyön tekemistä, hänen kannattaa sel-vittää omasta eläkelaitoksestaan, minkä verran hän voi ansaita menettämättä eläkettään.

Eläkkeen maksu voidaan ansiotulojen takia keskeyttää tai lakkauttaa kokonaan. Täysi elä-ke voidaan myös muuttaa osatyökyvyttömyys-eläkkeeksi.

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva enintään 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta ilman, että nämä ansiot vaikuttavat työkyvyttömyys-eläkkeen maksamiseen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämiseksi on säädetty määräaikais-laki, joka on voimassa 1.1.2010 – 31.12.2013. Sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä oleva

voi ansaita aina vähintään 600 euroa kuu-kaudessa. Eduskunnassa on vireillä laki-

esitys, jonka mukaan tämä ansaintaraja muuttuisi 1. maaliskuuta 2011 alkaen

687,74 euroon, kun laki takuueläkkees-tä tulee voimaan.

Samalla ansaintaraja sidottaisiin kansaneläkeindeksiin. Tällä hetkellä ansaintaraja on 600 euroa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään työhön menon ajaksi. Eläke voi olla lepäävänä ker-rallaan vähintään kolme kuukautta ja enintään kaksi vuotta.

Pohjautuulääkärinlausuntoon

★★ Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärintodistus terveydentilasta. Todistus-ta kutsutaan B-lääkärinlausunnoksi. Päätöstä tehtäessä käytetään sekä lääketieteellistä että sosiaalis-taloudellista arviointia.

Ratkaisun työkyvyttömyyseläkkeestä ja sii-hen liittyvän neuvonnan tekee se eläkelaitos, jossa hakija on viimeksi ollut vakuutettuna. Työeläkevakuutusyhtiöiden lisäksi Eläketur-vakeskus ja Kelan paikallistoimistot neuvovat yleisellä tasolla.

Työkyvyttömyyseläkkeessä on monta muuttujaa

Mitäeroakunnalla,valtiollataiyksityisellä?

★★ Työkyvyttömyyseläkkeen edelly-tykset ovat pääpiirteittäin samat kaikil-la työaloilla. Yksityiskohdissa julkisen puolen, kuten valtion ja kuntien työn-tekijöiden eläkkeissä on kuitenkin joi-takin eroja verrattuna yksityisten alo-jen työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Keskeisin ero liittyy työkyvyttömyy-den määrittelyyn. Julkisella puolella sovelle-taan ammatillisen työkyvyttömyyden määritel-mää ja yksityisellä puolella sovelletaan yleisen työkyvyttömyyden määritelmää.

12 5 · 2010

VaikkaeläkkeellejääminenoliSirkkuPerttulalletiukkapaikka,häntietää,ettäsairaudenkan-naltaseoliparasta.MS-tautiolisivainpahentunuttyönrasituksissa.

Työkyvyttömyyseläkkeelläolleetjaeläkkeellesiirtyneetvuosina1996–2009sairauspääryhmänmukaan(työeläkkeet)

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Mielenterveyden häiriöt

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Verenkiertoelinten sairaudet

Muut sairaudet

EläkkeensaajatHenkilöä

Henkilöä Eläkkeelle siirtyneet

Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet.

Mitä’tulevaaika’tarkoittaa?

★★ Tulevan ajan eläkkeen osa tarkoittaa sitä, että eläkettä karttuu todellisen työskentelyajan lisäksi myös laskennalliselta ajalta eli ajalta elä-ketapahtumavuoden alusta vanhuuseläkeikään saakka.

Tulevan ajan eläkeoikeuteen vaaditaan pi-dempää työhistoriaa ja työansioita vähintään 15 746,08 euroa (rajamäärä vuonna 2011) työ-kyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana. Eläkettä

karttuu tulevalta ajalta 63 vuoden iän täyttä-miskuukauden loppuun saakka. Karttuma on 1,5 prosenttia vuodessa eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiosta.

Vuoden 2005 työeläkelain muutoksen mu-kaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään ker-takorotus, kun eläke on jatkunut yhtäjaksoisesti viisi vuotta. Kertakorotus maksetaan ensimmäi-sen kerran vuonna 2010. Korotus on sitä suu-rempi mitä nuorempana työkyvyttömyys on alkanut ja sen voi saada 24–55 -vuotias eläk-keensaaja.

135 · 2010

Perttulaa pyydettiinkin heti paikallisen MS-yhdistyksen puheenjoh-tajaksi, ja pestiä jatkuu nyt kymmenettä vuotta. Perttula on myös MS-liiton valtuuston ja Lappeenrannan vammaisneuvoston jäsen sekä ko-kemuskouluttaja. Kokemuskouluttajana hän käy kertomassa hoitoalan opiskelijoille siitä, millaista on elää MS-taudin kanssa ja vammaisena.

Lisäksi hän harrastaa klassisen musiikin konsertteja. – Ystäväpiirini on muuttunut. Suhteet muutamiin työkavereihin ovat

säilyneet, mutta enimmäkseen ystäväpiirini koostuu nyt MS-tautia sai-rastavista, vammaisista ja klassisen musiikin ystävistä.

Aktiivisella naisella riittää tekemistä. Haastattelua seuraavana päi-vänä hän oli menossa aamulla ammattikorkeakoululle kokemuskou-luttajaksi, päivällä fysioterapiaan ja illalla MS-yhdistyksen kerhoiltaan. Miesystävänsä luokse Kontiolahdelle hän matkustaa säännöllisesti ”täy-sihoitoon”.

– Enää en kaipaa takaisin töihin, en jaksaisi tehdä siellä mitään. Kun kuuntelen entisiä työkavereitani, huomaan, että työelämän tahti on muuttunut rankemmaksi.

Teksti: Tiina SuomalainenKuvat: Vesa Laitinen

Eläkkeelle viisikymppisenä

MS-tauti vei Sirkku Perttulan työkyvyttömyyseläkkeelle

ennen aikojaan. Aktiivisen naisen päivät täyttyvät yhdistys-

toiminnasta ja kokemuskouluttajan tehtävistä.

Sirkku Perttula tulee avaamaan asuntonsa oven kyynärsauvoi-hin nojaten. Käytävällä oven ulkopuolella odottaa sähkömopo, jolla Perttula liikkuu kaupungilla.

62-vuotias Sirkku Perttula sairastaa MS-tautia, kroonista ja hitaasti etenevää keskushermoston sairautta. Perttulalla sairaus koet-telee eniten jalkoja – hän kärsii muun muassa lihasheikkoudesta, jäyk-kyydestä ja kivuista.

Sairautensa vuoksi Perttula joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeel-le Lappeenrannan ammattikoulun talousopettajan virasta kymmenen vuotta sitten 52-vuotiaana. Hänen virallinen eläkeikänsä olisi ollut 63.

– Eläkkeelle jääminen tuntui pahalta ja tuntuu edelleen. Toki ym-märrän, että se oli ainoa järkevä ratkaisu. Ehkä olisin voinut vielä pari vuotta kitkutella sairauslomien avulla, mutta lopulta sairaus olisi vain pahentunut työn rasituksissa.

Työkaverit eivät olisi halunneet päästää menemään Perttulaa, joka viimeisinä työvuosinaan oli myös osastonjohtaja.

– He sanoivat, että meille riittäisi, kunhan sinä vain istuisit siinä ja neuvoisit. Minäkin ajattelin, että minulle olisi vielä voinut olla käyttöä. Työnantajalta tiedusteltiin mahdollisuutta siirtää minut kevyempiin teh-täviin, mutta niitä ei ollut tarjolla.

Eläkepäätöstuliyllättävännopeasti

Sirkku Perttula ehti olla ammattikoulussa töissä 21 vuotta, yhteensä työ-vuosia kertyi 27.

Ennen eläkkeelle jäämistään Perttula oli useita kuukausia sairauslo-milla. Perttulan työ vaati paljon seisomista, mikä alkoi olla hänelle en-tistä vaikeampaa hermosärkyjen, tuntohäiriöiden ja tasapainovaikeuk-sien vuoksi. Kuntoa heikensi sitkeä flunssa, eikä kuntoutuksestakaan ollut apua.

Neurologi arvioi Perttulan työkyvyn heikentyneen niin paljon, että töi-hin ei olisi enää asiaa. Työterveyslääkäri kehotti kuitenkin varautumaan siihen, että eläkeanomus ei mene ensimmäisellä kerralla läpi.

– Mutta menihän se. Kaikki tapahtui lopulta yllättävän nopeasti. Sain eläkepaperit vuoden 2000 toukokuussa.

Eläkkeen myönsi Kuntien eläkevakuutus. Summa jäi puuttumaan täy-destä eläkkeestä 750 markkaa.

– Onneksi olin ottanut myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Nyt tu-len ihan hyvin toimeen.

Elämäänmuutasisältöä Elämä muuttui täysin eläkkeelle jäännin myötä. Sirkku Perttulalla ei ole lapsia eikä perhettä, työ oli aina ollut hänen elämänsä sisältö.

– Ennakkoon pelkäsin, miten saan aikani kulumaan. Jotakin miele-kästä tekemistä piti löytää.

14 5 · 2010

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat saaneet runsaasti huomiota jul-kisessa keskustelussa. On huolestuttu nuorten työkyvyttömyyseläkkei-den kasvusta, masennuksen roolista nuorten työkyvyttömyyden syynä ja arvailtu työelämän merkitystä nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siir-tymiselle. Keskustelua on kuitenkin usein käyty enemmän mielikuvien kuin tosiasioiden pohjalta.

Tarkempi perehtyminen tilastoihin täsmentää kuvaa nuorten ti-lanteesta. Tarkastelemme tässä artikkelissa nuorten työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtymistä vuosina 2003–2009 Eläketurvakeskuksen ja Kan-saneläkelaitoksen yhteistilaston avulla. Kuvaamme 16–34-vuotiaille myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden viime vuosien kehi-tystä, eläkkeiden perusteena olevia sairauksia ja eläkkeelle siirtynei-den työelämäkytkentää.

Vuoden 2009 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai 20 190 ikäryhmään 16–34 kuuluvaa henkilöä. Tämä merkitsee 1,6 prosenttia kyseisen ikä-ryhmän väestöstä.

Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 500 nuorta ja nuor-ta aikuista eli vajaa kolme promillea 16–34-vuotiaista. Alle 25-vuotiai-ta tästä joukosta oli 1 778 ja 25–34-vuotiaita oli lähes yhtä monta, 1 722 henkilöä.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeensaajien niukka enemmistö on mie-hiä. Naisia oli vuonna 2009 eläkkeelle siirtyneistä 16–34-vuotiaista 48 prosenttia. Naisten osuus on 2000-luvulla hiukan kasvanut.

Nuorimmillatyökyvyttömyyseläkkeidenkasvuliittyiosittainjärjestelmänmuutoksiin

★★ Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt 2000-luvun alkuvuosien jälkeen lähinnä alle 25-vuotiaiden ikäryhmäs-sä. Vuonna 2009 tämän ikäisille alkoi vajaa 700 eläkettä enemmän kuin vuonna 2003 ja väestöön suhteutetut alkavuusluvut kasvoivat vajaasta kahdesta promillesta kolmeen promilleen. Kasvu oli suurinta vuosina

2003–2006. Hiukan vanhempien nuorten aikuisten eläkkeelle siirtymi-sessä muutokset olivat pieniä (kuvio 1).

Alle 25-vuotiaiden eläkkeelle siirtymisessä havaittu kasvu ei kuiten-kaan tarkoita sitä, että nuorten työkyvyttömyys sinänsä olisi muutamas-sa vuodessa huomattavasti lisääntynyt. Osa kasvusta on tilastoharhaa, joka selittyy toisen sairausperusteisen etuuden, nuoren kuntoutusra-han, käytön muutoksilla. Kasvua nimittäin tapahtui erityisesti nuorim-milla, 16-vuotiailla, joilla nuoren kuntoutusrahan käyttö on eniten vai-kuttanut työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Nuoren kuntoutusraha on 2000-luvun taitteessa käyttöön otettu Ke-lan etuus. Sitä on maksettu vuoden 1999 elokuusta lähtien alle 18-vuo-tiaalle työkyvyttömyyden uhkaamalle nuorelle ammatillisen kuntou-tuksen varmistamiseksi. Vuonna 2002 ikäraja nostettiin 20 vuoteen. Kelan työkyvyttömyyseläke myönnetään pääsääntöisesti vasta kyseis-ten ikärajojen jälkeen. Monille alle 20-vuotiaille nuoren kuntoutusraha tarkoittaakin työkyvyttömyyseläkkeen alkamisen siirtymistä muutamaa vuotta myöhemmäksi.

Kun nuoren kuntoutusraha otettiin käyttöön, varsinkin 16-vuoti-aiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ymmärrettävästi väheni nopeasti. Ennen nuoren kuntoutusrahaa, 16-vuotiaista nuorista siir-tyi eläkkeelle runsas 500, mutta nuoren kuntoutusrahan voimaantu-lon jälkeen vain noin 150 (Kelan tilastot). Alkuvuosien jälkeen nuoren kuntoutusrahan käyttö kuitenkin muuttui: kuntoutusraha myönnettiin vain jos edes osittainen työelämään sijoittuminen vaikutti mahdollisel-ta (ks. Koskenvuo, Hytti, Autti-Rämö, Kuntoutus 2/2010). Vaikeavammai-simmille nuorille alettiin siten taas myöntää työkyvyttömyyseläkkei-tä jo ennen kuntoutusrahan 20 vuoden ikärajaa. Etenkin 16-vuotaille myönnettyjen uusien eläkkeiden lukumäärä kääntyi kasvuun ja läheni 1990-luvun lopun tilannetta.

Kuviossa 1 näkyvä 16–24-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle siir-tymisen kasvu vuosien 2003 ja 2006 välillä on siis osittain palautumis-ta aiemmalle tasolle.

Raija GouldErikoistutkijaEläketurvakeskus

Heidi NymanTilastosuunnittelijaEläketurvakeskus

Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle

1. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymi-nen on 2000-luvulla lisääntynyt lähinnä alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä.

2. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä mie-lenterveyden häiriöt ovat selvästi suurin sairausryhmä. Masennuksen osuus on kaikkein nuorimmilla kuitenkin pieni.

3. Harva alle 25-vuotias päätyy työkyvyttö-myyseläkkeelle työelämästä; useimmat saavat pelkkää kansaneläkettä.

155 · 2010

Mielenterveydenhäiriötovatnuortenyleisintyökyvyttömyydensyy

★★ Kun 60 ikävuoden tuntumassa työkyvyttömyyseläkkeelle siir-tyvistä 16 prosentilla tärkein työkykyä heikentävä sairaus on jokin mielenterveyden häiriö, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä näin on 77 prosentilla. Toisin kuin vanhemmilla, joilla mielenterveyden häi-riöt painottuvat masennukseen, nuoremmilla muiden mielenter-veyden häiriöiden osuus on suuri.

Alle 25-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden tärkeimmät työkyvyt-tömyyden syynä olevat sairaudet jakautuvat melko tasan viiteen ryhmään: älyllinen kehitysvammaisuus, skitsofrenia ja muut psy-koosit, mielialahäiriöt, muut mielenterveyssyyt ja muut sairaudet (kuvio 2). Viimeksi mainitussa ryhmässä korostuvat etenkin syn-nynnäiset epämuodostumat. Älyllinen kehitysvammaisuus ja syn-nynnäiset epämuodostumat kattoivat noin puolet alle 20-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden työkyvyttömyyden syistä.

Masennus ja muut mielialahäiriöt eivät näy juuri lainkaan kaik-kein nuorimpien, alle 20-vuotiaiden eläkkeelle siirtymisen syissä. Niiden merkitys työkyvyttömyyden syynä alkaa näkyä vasta vähän vanhemmilla nuorilla aikuisilla. Viime vuosina masennukseen pe-rustuvalle eläkkeelle siirtyneiden nuorten aikuisten määrä on jon-kin verran kasvanut.

Vanhemmille ikäryhmille tyypilliset tuki- ja liikuntaelinten sairaudet puuttuvat nuorten työkyvyttömyyden syistä lähes ko-konaan.

Nuorimmistaharvasaatyöeläkettä

★★ Alle 25-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä val-taosa saa vain kansaneläkettä (kuvio 3). Heillä ei ole ollut min-käänlaista työeläkettä kartuttavaa työsuhdetta ennen eläkkeelle siirtymistä. Pelkkää kansaneläkettä saavista nuorista eläkeläisistä valtaosalla on jokin synnynnäinen tai jo kasvuiässä alkanut sai-raus tai vamma.

Vanhemmassa kymmenvuotisikäryhmässä useimmilla on jo ol-lut jokin kytkentä työelämään. Pelkkää kansaneläkettä saavia on vähän. Toisaalta myös pelkkää työeläkettä saavia on vähän. Suu-rin osa saa sekä työ- että kansaneläkettä. Tämä kertoo pienistä työeläkkeistä ja samalla myös suhteellisen vähäisestä työurasta.

Kuviosta 3 näkyy myös, että alle 25-vuotiaillakin sekä työ- että kansaneläkettä saavien ryhmä on viime vuosina kasvanut. Tämä selittyy vuoden 2005 eläkeuudistuksella: uudistuksen jälkeen vä-häinenkin työtulo 18 ikävuoden jälkeen kartuttaa eläkettä. Nuorim-pien työeläkkeiden euromäärien tarkastelu osoitti, että valtaosalla työeläkkeen suuruus oli alle 100 euroa kuukaudessa.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on jonkin verran kasvanut ja tässä artikkelissa olemme paikantaneet kasvun eri-tyisesti kaikkein nuorimpiin. Olemme myös esittäneet, että kasvu osittain selittyy muiden sairausperusteisten etuuksien muutoksil-la. Silti nuorten työkyvyttömyyden maltilliseenkin lisääntymiseen on syytä suhtautua vakavasti.

Työkyvyttömyyden ehkäisyssä tarvitaan nuorten erityisyyden ymmärtämistä. Nuorten sairaudet ja työelämään kiinnittyminen ovat erilaisia ja siksi myös työkyvyn edistämisen lähtökohdat ovat monesti erilaiset kuin vanhemmilla ikäryhmillä.

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja ainakin osittaisen työnteon edellytysten luominen lisäävät sekä nuoren nykyisiä että tulevien vuosikymmenien mahdollisuuksia.

Kuvio2.Vuonna2009työkyvyttömyyseläkkeellesiirtyneet16–34-vuoti-aattyökyvyttömyydenperusteenaolevansairaudenmukaan

Kuvio3.Vuosina2003–2009työkyvyttömyyseläkkeellesiirtyneidennuortenlukumääräteläkejärjestelmänmukaan

Kuvio1.Työkyvyttömyyseläkkeidenalkavuusnuorillavuosina2003–2009

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

16–24-v.30–34-v.25–29-v.

‰

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 80016–24-v. 25–34-v.

Muut sairaudet

Muut mielen-terveyden häiriöt

Älyllinen kehitys-vammaisuus

Skitsofrenia yms.

Mielialahäiriöt

0200400600800

1 0001 2001 4001 6001 800

Vain työ-eläke

16–24-v. 25–34-v.

2003 2005 2007 2009 2003 2005 2007 2009

Vain kansan-eläke

Kansan- jatyöeläke

16 5 · 2010

Eläketurvakeskuksen kehitys-päällikkö Marjukka Hietanie-mi näkee asiassa kaksi puolta. Hietaniemen mielestä takuue-läke tarkoittaa yhteiskunnassa paljon hyvää.

– Takuueläke maksetaan vain pienten eläk-keiden päälle. Se siis täydentää erityisesti yh-teiskunnan heikompiosaisten toimeentuloa, Hietaniemi sanoo.

– Pienituloisten toimeentulon paranta-minen on erittäin tervetullutta myös kansain-välisen vertailun näkökulmasta. Suomessa vähäosaisten eläkkeet ovat huomattavasti hei-kommat kuin muissa Pohjoismaissa.

Takuueläke koskee harvoja työeläkkeensaa-jia, mutta erityisesti pienten työkyvyttömyys-eläkkeen varassa kituuttaville nuorille asia on tärkeä. Takuueläkkeen myötä nuoret vähävarai-set työkyvyttömät tavallaan vapautetaan elinai-kakertoimesta.

– Takuueläke kompensoi täysin elinai-kakertoimen tekemän vähennyksen pieniin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pieniä työkyvyt-tömyyseläkkeitä on erityisesti nuorilla, joita tu-levaisuudessa saattaa olla aikaisempaa enem-män TyEL:n alarajan ja ikärajan alentamisen seurauksena.

– Käytännössä takuueläke on varsin yksin-kertainen ratkaisu, joka hyödyttää niitä, jotka tarvitsevat tukea. Mutta kun takuueläkettä tar-kastellaan syvemmin, siinä havaitaan myös pe-riaatteellisia ongelmia, Hietaniemi kertoo.

Takuueläkkeenkääntöpuolellariskejä

Takuueläkkeen lainvalmisteluvaiheessa sosiaa-li- ja terveysministeriö kysyi mielipiteitä laajal-la lausuntokierroksella. Yleisesti lausunnoissa kannatettiin Sata-komitean tavoitetta parantaa kaikista pienimpien eläketulojen varassa elävi-en toimeentuloa.

Työeläkejärjestelmän toimijat kuitenkin huomauttivat myös asian kääntöpuolesta. Elä-keturvakeskuksen mielestä takuueläke sopii huonosti nykyiseen työ- ja kansaneläkkeen ko-konaisuuteen. Myös SAK, STTK ja Akava ovat samaa mieltä.

Työmarkkinajärjestöt esittivät muun mu-assa, että nuorena työkyvyttömäksi tulleiden asemaa voitaisiin parantaa kohdistetusti esi-merkiksi työkyvyttömyyseläke- ja vammaistu-kijärjestelmän kautta, eikä sitä varten tarvita takuueläkettä.

Työeläkevakuuttajat TELA puolestaan huo-mautti, että jos takuueläkkeen määrää koro-tetaan tulevaisuudessa merkittävämmin, se murentaa suomalaisen eläkejärjestelmän kan-nattavaa periaatetta sosiaaliturvan syntymises-tä työnteosta ja yrittämisestä. Takuueläke voi siis heikentää työhaluja ja oman eläketurvan kartuttamista.

TELA:n toimitusjohtaja Esa Swanljung ko-

Maaliskuussa voimaan astuva takuueläke herättää keskustelua

TAKUUELÄKEtasan jokaiselleEläkkeiden vähimmäistaso nousee ensi vuonna. Sata-komitean työn hedelmä,

takuueläke, tulee haettavaksi helmikuussa, sopivasti eduskuntavaalien alla.

Takuueläkkeen jälkeen kukaan ei enää saa eläkettä alle 687 euroa kuukau-

dessa. Samalla pienten työeläkkeiden ja kansaneläkkeen suhde muuttuu. Tä-

hän mennessä yksi euro työeläkettä on vähentänyt kansaneläkettä 50 sentillä.

Mitä korkeampi työeläke, sitä pienemmäksi kansaneläkkeen osuus henkilön

kukkarossa on käynyt.

Ensi vuonna tämä suhde muuttuu – eläkkeensaaja saa 687 euroa siitä huo-

limatta, onko hän ansainnut työeläkettä tai ei. Tulohaitarin alapäähän syntyy

tasaeläkesysteemi eivätkä pienet ansiot tosiasiassa enää paranna eläkkeitä.

Onko syytä huoleen?

175 · 2010

rostaa, että kyse on periaatteellisesta ongel-masta.

– Takuueläke on ilman muuta hyvä vähä-osaisten kokonaiseläketurvan kannalta. Täl-lainen tasamalli syö kuitenkin nyt sen viestin uskottavuutta, että kaikki työ parantaa aina so-siaaliturva, Swanljung kommentoi.

– Takuueläkkeen kehittämisessä tulee kiin-nittää huomiota siihen, että työn kannustavuus ei heikkene. Jos takuueläkkeen tasoa jatkossa korjataan, se pitää tehdä suhteessa muiden eläkkeiden kehitykseen.

Myös Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosas-ton osastopäällikkö Anne Neimala painottaa takuueläkkeen suhdetta henkilön muihin tuloi-hin. Työn kannustavuuden sijaan Neimala ko-rostaa toimeentulokysymystä.

– Kelan asiakkaiden kannalta tärkeintä on se, että takuueläkkeen taso nousee samassa suhteessa kuin muidenkin kansalaisten ansiot ja etuudet. Muussa tapauksessa takuueläkkeen

merkitys toimeentulon parantamisen kannal-ta pienenee vähitellen. Muita kehittämistoivei-ta Kelassa ei vielä ole todettu, Neimala sanoo.

Neimalan mukaan takuueläkkeen paras puoli on se, että se turvaa pienituloisten eläk-keensaajien talouden. Lisäksi Neimala painot-taa takuueläkkeen riippumattomuutta eläk-keensaajan perhesuhteista.

– Merkittävä parannus takuueläkkeen myö-tä tulee avio- tai avoliitossa olevien tilantee-seen. Takuueläkkeen taso on sama riippumatta siitä, onko kyse yksinäisestä eläkkeensaajasta vai puolison kanssa asuvasta eläkkeensaajasta. Näin yksi kansaneläkkeen suurimmista puut-teista saadaan korjattua, Neimala toteaa.

Mitenmotivoidapienituloisiayrittäjiä?

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjuk-ka Hietaniemen mukaan takuueläke nykyisel-

lään tuskin vähentää kenenkään halukkuutta työntekoon.

– Pidemmällä aikavälillä se voi kuitenkin heikentää nykyisenkaltaisen työeläkejärjestel-män olemassaolon oikeutusta kansalaisten kes-kuudessa, Hietaniemi sanoo.

– Takuueläkkeen korottamiseen on painei-ta. Mahdolliset korotukset saattavat vaikuttaa esimerkiksi pienyrittäjien haluun osallistua työ-eläkkeiden maksuun.

– Miksi he maksaisivat työeläkemaksuja, jos he saavat silti takuueläkettä, Hietaniemi kysyy?

SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto oli kesällä Helsingin Sanomien kirjoituk-sessaan (1.8.2010) samalla linjalla: takuueläke saattaa heikentää pienyrittäjien halua osallis-tua lakisääteisen eläketurvansa rahoittamiseen.

Sata-komiteassa istunut Osmo Soininvaa-ra kiisti blogissaan Veirton esittämät väitteet, mutta täysin aiheettomaksi väitettä ei saa sa-notuksi. Mielenkiintoista on, että yrittäjät itse

18 5 · 2010

Ǩ Kelassa 1. lokakuuta pääjohtajana aloitta-nut Liisa Hyssälä korostaa takuueläkkeen mer-kitystä pienituloisille naisille. Kelan ensimmäi-nen naispääjohtaja painottaa, että takuueläke parantaa etenkin pientä eläkettä saavien nais-ten asemaa.

– Takuueläkkeen saajista noin puolella ei ole lainkaan ansioeläketuloja, joten uusi eläke merkitsee selvää parannusta heidän toimeen-tuloonsa, Hyssälä totesi ensimmäisenä pääjoh-tajapäivänään.

Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 685 euroon

(687 vuonna 2011) nykyisestä 584 (586) eurosta kuukaudessa.

Ennen maksuun panoa muut eläkkeet vä-hennetään takuueläkkeen täydestä määräs-tä. Takuueläkkeen määrään vaikuttavat kaikki muut lakisääteiset eläkkeet, kansaneläkkeen lisäksi myös työeläke sekä muut vastaavat jat-kuvat korvaukset kuten eläkkeensaajan asu-mistuki.

Takuueläke tulee voimaan 1. maaliskuuta 2011. Sitä voi hakea suoraan Kelan toimistosta tai postitse, puhelimitse tai jopa suullisesti Ke-lan puhelinpalvelusta.

Kela lähettää tammikuussa täyden kansan-eläkkeensaajille esitäytetyn hakemuslomak-keen, jolla on kätevä hakea takuueläkettä kan-saneläkkeen lisäksi.

Samaan aikaan kun takuueläke tulee voi-maan, lakkaa maahanmuuttajan erityistuki. Tämän erityistuen saajat ovat useimmiten iäk-käitä inkeriläisvanhuksia. Kela alkaa maksaa takuueläkettä nykyisille erityistuen saajille il-man hakemusta. Heitä on lähes 6 000 henkilöä, ja valtaosa heistäkin on naisia.

Maahanmuuttaja voi saada takuueläkettä asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta.

Kelan Liisa Hyssälä näkee takuueläkkeen selkeänä parannuksena

ovat tässä asiassa palkansaajien kanssa samaa mieltä.

Suomen Yrittäjien lausunnon mukaan ta-kuueläke voi heikentää pienituloisten henki-löiden halukkuutta pysyä työelämässä. Lisäk-si takuueläke saattaa vaikuttaa pienituloisten yrittäjien halukkuuteen nostaa YEL-vakuutuk-sensa tasoa.

Suomen Yrittäjät edellyttääkin, että takuu-eläkkeen mahdollisia vaikutuksia työurien pi-tuuteen ja YEL-vakuutuksen tasoon seurataan.

Epäjohdonmukaistajatuhlailevaa

Takuueläke herättää keskustelua paitsi kansan-eläkkeen ja työeläkkeen leikkauskohdasta myös korkeita pääomatulojen nauttivien osalta.

Hietaniemi pohtii, miksi takuueläkkeen myöntämisessä ei sovelleta taloudellista tar-veharkintaa. Tarveharkinnan puuttuminen on ristiriidassa takuueläkkeen alkuperäisen tar-koituksen kanssa parantaa pienituloisten eläk-keensaajien toimeentuloa.

– Takuueläke on tarkoitettu yhteiskunnan vähäosaisille. Mutta nykylainsäädännön perus-teella takuueläkkeeseen ovat oikeutettuja myös ne, jotka ovat eläneet koko elämänsä pääoma-tuloilla. Ja ne, jotka ovat naineet rahaa ja jät-täneet osallistumatta työelämään, Hietaniemi toteaa.

Tarveharkinnan ongelmasta keskusteltiin lainsäädäntövaiheessa. Eläketurvakeskus va-roitti tuolloin lausunnossaan, että ”takuueläk-keen toteuttamistapa on epäjohdonmukainen ja tuhlaileva, kun takuueläkettä määrättäessä tulona otetaan huomioon vain eläkkeeksi kut-sutut tulot.”

Teksti: Peter LindströmPiirroskuvitus: Ilkka Kumpunen/ Kipinä

Kenelle?

• 62 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.

• 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä.

• Henkilölle, joka saa työttömyyseläkettä.• Henkilölle, joka saa etuutta maatalous-

yrittäjien luopumistukijärjestelmästä.• Työkyvyttömälle tai 65 vuotta täyttäneel-

le maahanmuuttajalle, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta.

687euroa

Ǩ Takuueläke parantaa pienten eläketu-lojen varassa elävien toimeentuloa. Käytän-nössä takuueläke tarkoittaa, että jos henki-lön kansaneläke ja työeläke jäävät yhteensä alle 687,74 euron kuussa, erotus maksetaan takuueläkkeenä. Kansaneläkkeen täysi mää-rä vuonna 2011 on yksin elävälle henkilölle 586,46 euroa kuukaudessa.

Takuueläkkeeseen oikeutettuja on noin 120 000 eläkeläistä, vajaat 10 prosenttia kai-kista eläkkeensaajista.

Takuueläke nostaa erityisesti pienitulois-ten naisten eläketuloa, sillä takuueläkkee-seen oikeutetuista henkilöistä arvioilta 65 prosenttia on naisia.

Hakeminen

Ǩ Takuueläke ei tule automaattisesti, vaan sitä on haettava. Takuueläkettä haetaan Ke-lasta. Eläkkeiden yhteensovittamisen ja ta-

kuueläkkeen laskemisen hoitaa niin ikään Kela. Hakemuksen voi tehdä 1.2.2011 alkaen. Takuueläkettä myönnetään 1.3.2011 alkaen.

Perhesuhteet

Ǩ Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläk-keen määrään. Täysimääräinen takuueläke on yhtä suuri riippumatta siitä, onko henki-lö avo- tai avioliitossa vai asuuko hän yksin.

Asuminen

Ǩ Takuueläkkeen saajan tulee asua Suo-messa. Pysyvästi ulkomailla asuvalle hen-kilölle ei myönnetä takuueläkettä. Se voi-daan maksaa vain tilapäisesti ulkomailla oleskelevalle.

Tulotjaverotus

Ǩ Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet.Muut tulot kuin eläketulot eivät vaikuta takuue-läkkeen määrään. Takuueläke on verotetta-vaa tuloa.

Leikkaukset

Ǩ Jos vanhuuseläke on myönnetty varhen-nettuna vanhuuseläkkeenä, takuueläkkee-seen tehdään varhennusta vastaava vähennys. Myös ulkomailta saadut eläkkeet vähennetään takuueläkkeestä. Osalle eläkkeensaajista ta-kuueläke vähentää asumistukea.

F A K T A A T A K U U E L Ä K K E E S T Ä

Lähteet: STM, Kela, ETK

195 · 2010

1. Täysi työura sidottu syntymävuoteen.

2. Uusissa muutoksissa vanhuuseläkeikä 67 vuoteen.

3. Työllistämistä ohjataan ikääntyvien palkkatuella.

Ranskan lähitulevaisuudessa yhä useampi siirtyy eläkkeelle ja piden-tyvän eliniän johdosta eläkettä maksetaan entistä kauemmin. Näiden muutosten on arvioitu johtavan kestämättömän suureen eläkemenoon.Vaikka menojen ja tulojen tasapainottamiseksi on jo tehty muutoksia eläkejärjestelmään, lisää muutoksia tarvitaan. Puhtaitten eläkemuu-tosten rinnalla tehostetaan keski-iän ohittaneiden entistä pidempään työssä pysymistä ja vahvistetaan eläkkeiden rahoituspohjaa. Ranskassa pääsee eläkkeelle aikaisin. Näin ajatellaan ja näin asia onkin, mutta ” keppiä ja porkkanaa” on yllättävän helposti tarjolla.

Täysityöurasidottusyntymävuoteen

★★ Vanhuuseläkkeen voi saada jopa 56 vuoden iässä. Edellytyksenä on pitkä 43 vuoden, jo nuorena alkanut työura. Muuten eläkkeelle voi mennä 60-vuotiaana. Eläke vain on silloin alennettu, jos työura on va-jaa. Työuraan lasketaan myös palkattomia aikoja.

Jos työura on jäänyt syntymävuodesta riippuvaa työuran pituusvaa-timusta lyhyemmäksi, karttunutta eläkettä alennetaan 1,25 – 0,625 pro-senttia jokaiselta puuttuvalta vuosineljännekseltä – aikaa lasketaan vuosineljänneksinä.

Siis eläkkeen voi saada aikaisin, mutta eläke ei ole välttämättä kart-tunut tavoitetasoonsa ja vielä siihen tulee alennus. Alentamattomana eläkkeen saa nykyisin vasta 65-vuotiaana.

Jos vastaavasti 60 vuoden iässä työuraa on täysi määrä ja työskentely jatkuu, eläke karttuu lisää 1,25 prosenttia kultakin lisävuosineljännek-seltä. Jos työura jatkuu 65 vuoden iän jälkeen ja työura ei ole jatkunut vaadittavaa määrää vuosineljänneksiä, korotetaan tuohon ikään men-nessä karttuneiden vuosineljännesten määrää 2,5 prosenttia jokaiselta tuon iän jälkeiseltä vuosineljännekseltä.

Eläkkeen laskentatapa poikkeaa selvästi meidän eläkkeemme las-kentatavasta. Kun peruseläkkeissä on vielä kattona 2 885 euron kuukau-sipalkan raja, eläke voi tästäkin syystä jäädä vaatimattomaksi. Pienenä lohtuna on pakollinen lisäeläke, vaikka siinäkin on katto.

Uusissamuutoksissavanhuuseläkeikä67vuoteen

★★ Ennen tämänvuotista eläkejärjestelmän muutosta oli jo säädetty, että vuodesta 2012 alkaen täyden eläkkeen saaminen edellyttää 41 vuo-den työuraa.

Vielä osittain siirtymävaiheessa olevien aikaisempien muutosten rinnalle tuli nyt syksyllä uusia muutoksia. Nyt vielä yleinen 60 vuoden ikävaatimus vanhuuseläkkeen saamiseksi kohoaa asteittain vuoteen 2018 mennessä 62 vuoteen. Kun uusi muutos astuu voimaan heinäkuus-sa 2011, vanhuuseläkkeen saamisikävaatimuksena on silloin 60 vuotta ja neljä kuukautta. Siirtymävaiheen jälkeen vuonna 2018 edellytetään ilman vähennystä myönnettävän täyden eläkkeen saamiseksi nykyisen 65 vuoden iän sijasta 67 vuoden ikää.

Myös työn vakuutusaikavaatimus kasvaa. Vuonna 2020 uran pituus-vaatimus on 41,5 vuotta. Kun työura on alkanut 18-vuotiaana tai nuo-rempana, ja on kestänyt edellä sanottua vaatimustakin pidemmän ajan, eläkkeen saa alennetusta eläkeiästä 58 – 60-vuotiaana vähentämättö-mänä. Eräiden virkamiesryhmien hyvin varhainen 50 – 55 vuoden ikä-raja kohoaa 52 – 57 vuoteen 2018 mennessä.

Arviolaskelmia on tehty vielä tuntuvammistakin työuran pidentä-mis- ja eläkeikämuutosvaihtoehdoista.

Työllistämistäohjataanikääntyvienpalkkatuella

★★ Jo 55 vuotta täyttäneen työntekijän palkkaamisesta maksetaan vuo-den ajan avustuksena 14 prosenttia palkasta 2 885 euron palkkamää-rään saakka.

Tämän vuoden alusta on vähintään 50 työntekijän yritysten sovit-tava työntekijöiden edustajien kanssa 50 vuotta täyttäneiden työllistä-misestä tai laadittava 50 vuotta täyttäneiden työllistämissuunnitelma.

Sopimuksessa tai suunnitelmassa kerrotaan vanhuuseläkkeelle me-nevien määrä ja uusien rekrytointien määrä, vanhojen työntekijöiden suorittamasta nuorempien tutoroinnista, vanhojen työntekijöiden am-matillisesta koulutuksesta, vanhojen työntekijöiden ammatillisista ris-keistä ja työskentelyolosuhteiden korjaamisesta sekä työaikajoustojen käytöstä ennen eläkkeelle siirtymistä.

Ammattien edistämisrahasto maksaa tutorointitukea. Jos yritys ei toimi näin, sen on maksettava sakkomaksuna 1 prosentti palkkasum-masta vanhuuseläkerahastoon. Ranskan vanhuuseläkerahasto on Suo-men eläkerahastoihin verrattuna pienehkö ikäjakaumasta johtuvaa me-nojen kasvua tasaava määräaikainen rahasto.

Rahaa eläkkeisiin lisätään korvamerkityillä verojen korotuksilla. Ylimmän tuloluokan tuloveroastetta nostetaan 1 prosentti. Myyntivoit-toveroa korotetaan 1 prosentti ja samalla poistetaan myyntivoittojen 27 000 euron verovapaa osa. Lisäksi määrätään ”takuueläkkeet” 14 pro-sentin sosiaaliturvamaksun alaisiksi.

Täydennyseläkkeet – retraites-chapeaux, ”hattueläkkeet”– ovat ta-vallisesti vain yrityshierarkian ylimmän tason nauttimia, esimerkiksi viimeiseen palkkaan sidottua muita eläkkeitä täydentävää eläkettä.

Hannu RambergYhteyspäällikköEläketurvakeskus

Ranskassa tasapainotellen

20 5 · 2010

Menetykset jopa 25 miljardia vuodessa:

syö rajusti voimavaroja

Työperäiset sairaudet,

tapaturmat ja työkyvyttö-

myyseläkkeet aiheuttavat

merkittäviä taloudellisia

menetyksiä yhteiskunnalle.

Työterveyslaitoksentutkimusprofes-soriGuyAhonenonlaskenut,ettätyöikäisenväestönennenaikainenterveydenmenetysmaksaaSuomes-sanoin25miljardiaeuroavuodessa.

Työikäisen väestön ennenaikainen ter-veyden menetys maksaa vuositasol-la yhteensä noin 25 miljardia euroa.

– Luku on hätkähdyttävä, vaik-ka tekemäni arvio on pikemminkin varovainen kuin suurenteleva, korostaa Työterveyslaitok-sen tutkimusprofessori Guy Ahonen.

Ahosen laskelmien mukaan työntekijöiden työkyvyttömyys ja varhainen eläkkeelle siirty-minen maksavat jopa 21 miljardia euroa vuo-dessa. Työtapaturmista ja sairauspoissaoloista aiheutuu molemmista vuosittain lisäksi vielä

vähintään noin kahden miljardin menetykset.– Suurimmat eläke- ja työpanosmenetykset

syntyvät, kun emme jaksa, pysty tai saa työs-kennellä vanhuuseläkeikään asti, Ahonen to-teaa.

Kilpailukykykärsii

Työkyvyttömyys aiheuttaa paljon yksilötason menetyksiä, mutta heikentää myös todella ra-justi suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

– On selvää, että tapaturma-, sairaus- ja elä-

kekustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin välillisinä työvoimakustannuksina, Ahonen to-teaa.

Panostukset työhyvinvointiin maksavat myös nopeasti itsensä takaisin.

–  Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointiin sijoitettu euro tulee kes-kimäärin lähes kuusinkertaisena takaisin. Par-haat työhyvinvointiprojektit ovat vähentäneet sairauspoissaoloja 27, hoitokustannuksia 26 ja vakuutusmaksuja 32 prosenttia.

Työhyvinvointitoiminnalla ja työoloja kehit-

TYÖKYVYTTÖMYYS

215 · 2010

tämällä on mahdollista myös pidentää merkit-tävästi työuria.

– Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jotakin on tehtävä työurien pidentämiseksi. Vain menettely-tavoista ollaan erimielisiä, Ahonen toteaa.

Työhyvinvointiyrityksenstrategiaan

Henkilöstön hyvinvointiin sijoittaminen pitää tutkimusprofessori Ahosen mukaan nähdä in-vestointina, ei kuluna.

– Hyödyt voidaan osoittaa myös laskennal-lisesti.

Suomessa sijoitetaan työhyvinvointiin vain noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Se on alle kymmenesosa siitä, mitä ennenaikainen eläköi-tyminen, sairauspoissaolot ja työtapaturmat maksavat.

Työurien pidentämisessä ja työkyvyttömyys-menojen karsimisessa yrityksen johtamisella, töiden järjestelyillä ja työterveyshuollolla on ratkaiseva rooli. Ahosen mielestä yritysten kan-nattaisi nyt lisätä merkittävästi ennalta ehkäi-

seviä työterveyshuoltopanostuksia.– Työhyvinvointi vaatii toimenpiteitä niin

johdolta kuin jokaiselta työntekijältäkin, Aho-nen linjaa.

Työssä jaksamista ja jatkamista voidaan edistää muokkaamalla työ ja työjärjestelyt te-kijälleen sopivaksi. Ikääntyneille esimerkiksi vuorotyö ja raskas fyysinen työ saattavat tuot-taa ongelmia, nuorten lasten vanhemmille taas työajan joustot voivat olla tärkeitä.

Teksti ja kuvat: Kari Rissa

Työpaikoillaolisipidettävähuoltatyönte-kijöidentyökyvystäläpikokotyöuran.

22 5 · 2010

Työtkuormittavattällähetkelläfyysisestinoinkolmasosaatyöntekijöistä.Hyvälläergo-nomiallavoidaantyökykyäylläpitääjajopaparantaa.

Ǩ Esimerkki onnistuneesta ja taloudellises-ti kannattavasta työhyvinvointihankkeesta on professori Guy Ahosen mielestä jo muutaman vuoden takaa, vuosina 2002 – 2005, Dragsfjär-din kunnassa toteutettu Druvan-projekti.

– Työhyvinvointia edistävä toiminta nivot-tiin tässä projektissa työterveyshuollon johdolla laajaksi toimintakokonaisuudeksi, jonka vaiku-tukset perustuivat hyvään johtamiseen ja yh-teistyöhön, käytännönläheisiin kehityshankkei-siin sekä elämäntapamuutoksiin.

Ennen Druvan-hanketta Dragsfjärdin kun-nan työterveyshuoltopanostukset olivat 20 eu-roa työntekijää kohden vuodessa. Hankkeen

aikana ne nousivat yli 400 euron työntekijää kohden vuodessa.

Merkittävin taloudellinen hyöty Druvan-pro-jektissa saavutettiin pääasiassa vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyyseläkkei-nä.

Ahosen laskelmat osoittavat, että työterveys-huoltomenojen 20-kertaistaminen antoi 46 pro-sentin tuoton sijoitetulle pääomalle.

– Varsin hyvä sijoitus, jos sitä vertaa vaik-kapa siihen, mitä osakemarkkinoilta saa, Aho-nen toteaa.

Teksti ja kuvat: Kari Rissa

Druvan-projekti esimerkkinä

235 · 2010

Ǩ – Sydänsairauksiin ja masennukseen vaikuttavat myös työpaikan psykososiaaliset tekijät, kertoo Työterveyslai-toksen tutkimusprofessori Mika Kivimäki.

Elintapojen ja perinnöllisten riskitekijöiden lisäksi sai-rauksien syyt voivat liittyä työn sisältöön, työjärjestelyi-hin, organisaation rakenteisiin, sosiaalisiin suhteisiin ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä.

– Myös oikeudenmukaisen johtamisen on todettu suo-jaavan työntekijän terveyttä, Kivimäki toteaa.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että pitkillä työpäi-villä saavutetut hyödyt saavutetaan useimmiten yksilön terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella.

– Pitkää työpäivää tekevät nukkuvat vähemmän kuin muut, potevat enemmän masennusoireita ja käyttivät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää te-kevät.

Kivimäen mukaan tutkimusnäyttöä on myös esimer-kiksi siitä, että sairaaloiden vuodeosastoilla ylikuormitus lisää hoitohenkilöstön mielenterveysriskiä.

– Toisaalta Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus osoit-taa, että ranskalaisilla tapahtuu suorastaan valtaisa ter-veydentilan parannus heti sen jälkeen, kun he ovat jää-neet eläkkeelle.

Työn psykososiaalinen kuormitusvoi vaikuttaa sairauksien syntyyn

Dragsfjärdinkunnanvanhainkodissaontehtymoniaergonomisiaparannuksia,joillaonmuunmuassahelpotettuvanhustensiirtämistäjakuljettamista.

Druvan-projektillaparannettiinDragsfjärdinkunnanpalveluksessaolleidentyöntekijöidentyökykyäjatyössäjaksamista.Vanhainkodinkeittiössäparannettiinmuunmuassatyöergonomiaa.

24 5 · 2010

Kansaneläke, rintamalisä, työttömyys-turva, perhe-etuudet, vanhempain-raha, lapsilisä, äitiysavustus, adop-tiotuki, kotihoidontuki, elatustuki,

asumistuki, opiskelijatuet ja sotilasavustukset. Anne Neimalan johtama reilun sadan henkilön osasto Kelassa tulkitsee hyvinvointiyhteiskun-nan tarjoamia keskeisiä etuuksia niin, että nii-hin oikeutetut saavat osuutensa.

– Me emme käsittele hakemuksia, vaan teemme Kela-koneistolle työkalut, joilla lain-säädäntö muuttuu asiakkaille maksettaviksi etuuksiksi. Olemme mukana jo lain valmiste-luvaiheessa. Kun lainsäätäjä eli eduskunta on tehnyt päätöksensä, meidän tehtävä on huoleh-tia siitä, että pykälä muuttuu rahaksi ja palve-luiksi kansalaisen toimeentulon turvaksi, Anne Neimala kiteyttää.

Hän meni Kelaan ensimmäisen kerran nuo-rena juristina vuonna 1988. Välillä hän käväisi sosiaali- ja terveysministeriön leivissä ja palasi Kelaan viisi vuotta sitten. Työ perusturvan pa-rissa on mieluisaa ja antoisaa.

Tilkkutäkki

Kela ei saa kansalaisilta aina kiitosta. Kelaa ar-vostellaan kankeaksi ja byrokraattiseksi.

– Meidän tehtävämme on huolehtia, että laki toteutuu siinä tarkoituksessa kuin eduskunta on sen säätänyt. Asiakaskyselyjemme mukaan palveluja saaneet asiakkaat antavat hyvän arvo-sanan asiakaspalvelusta. Kritiikkiä tulee ehkä enemmän niiltä, jotka eivät ole palvelujamme edes hakeneet tai saaneet. Kela-kuva on kui-tenkin kirkastumassa, Anne Neimala arvelee.

Hänestä ihmiset ovat aivan oikeassa moit-tiessaan Kela-korvausten viidakkoa sekavaksi. Sosiaaliturvan aukkoja on paikkailtu jokaisessa hallituksessa ja paikka on tingitty juuri niin pie-

neksi, että se täyttää juuri ja juuri reiän. – Asiantuntijoillakin on suuri työ selvitä

etuuksien viidakossa. Osastollamme juristit ovat erikoistuneet kukin omaan sarkaansa. Ny-kyään ei ole ihmistä, joka hallitsisi koko Kela-etuuksien kentän, Neimala sanoo.

Takuueläke

Parasta olisi, jos koko etuuksien kirjo saatai-siin kaikkinensa yhtäaikaiseen käsittelyyn. Sitä osaltaan yritettiinkin Sata-komiteassa, mutta tavoitteisiini ei päästy. Anne Neimala osallistui Sata-komitean työhön.

– Takuueläke lähti elämään lainsäädännök-si asti. Minun ja kollegojeni työssä takuueläk-keen toimeenpano on iso mutta mieluisa työ-maa.

Tällä hetkellä jo eläkkeellä olevia takuueläk-keen saajia on 120 000, jatkossa se koskee muu-tamia tuhansia vuosittain. Ensi maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke tukee pienimpiä eläkkeitä saavien perusturvaa. Tämän vuoden tasossa takuueläke on 685 euroa. Jos eläke jää tämän alle, välys maksetaan Kelasta takuueläk-keenä. Nykyisin pelkästään kansaneläkkeen va-rassa pinnisteleville takuueläke merkitsee rei-lun sadan euron korotusta kuukaudessa.

Täyttä kansaneläkettä saavia on alle 90 000, mutta kansaneläke on yhä 660 000 suo-malaisen eläkeläisen perusturvaa. Joukko hii-puu ajan myötä, kun työeläkkeitä ansaitsevien osuus kasvaa.

– Kansaneläkkeen tarve ei kuitenkaan pois-tu, sillä yhteiskunnassa tulee aina olemaan nii-tä, jotka eivät synnynnäisen vamman tai sairau-den tai myöhemmän vammautumisen vuoksi ole tienanneet työeläkettä.

Sata-komitean sadosta takuueläke on Anne Neimalan mielestä ilman muuta erittäin myön-

teinen tulos, mutta yhtä mieluisaa hänestä olisi ollut saada poliitikoilta päätös asumistuen uu-distamisesta.

– Nykyinen asumistukijärjestä on monimut-kainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Uudistus jäi nyt odottamaan seuraavan hallituksen ja edus-kunnan päätöstä.

Taikasauva

Jos Anne Neimalalla olisi taikasauva, jota hei-lauttaa, hän pyyhkäisisi sitä lainsäätäjien eli eduskunnan suuntaan.

– Yksinkertaistakaa lainsäädäntöä. Kela on hyvinvointietuuksien jakajana ja kassana mitä inhimillisintä toimintaa, byrokraattisuus joh-tuu usein lainsäädännöstä, taikasauva viestisi pykälänikkareille.

Kissoiltavirtaa

Anne Neimala on työihminen. Valot Pitäjänmä-en toimistossa eivät sammu likikään aina kel-lo 16.

– Aika ajoin meillä tehdään paljon ylitöitä, koska lainmuutosten aikataulut voivat olla hy-vinkin tiukkoja. Ihmiset ovat hyvin sitoutuneita ja motivoituneita työhönsä. Toisaalta perhe ja lapset pakottavat olemaan tehokkaita ja nou-dattamaan säännöllistä työaikaa, mikä onkin oikein hyvä asia.

– Itse saan virtaa työhöni toisaalta itse työstä ja työyhteisöstä ja siitä että näen tapahtuvan ke-hitystä ja asioiden valmistuvan. Työn ja muun elämän on oltava tasapainossa. Asun vapaa-aikani maalla, hoitelen puutarhaa ja korjailen vanhaa taloa. Niin – ja hoivaan kahta kissaa, Anne Neimala sanoo.

Teksti: Leena SeretinKuva: Pirjo Mailammi

Kela-koneiston syväosaaja Anne Neimala

Työtä hyvinvointi-etuuksien ytimessä

Asiakkaiden etuuksien ja

palveluiden paraneminen

antavat potkua työhömme. On

aina mieluisaa tehdä lujastikin

töitä, jos tuloksena on turva-

verkon paraneminen, sanoo

osastopäällikkö Anne Neimala

Kelasta. Hänet on pitänyt

Kelan töissä parikymmentä

vuotta tietoisuus siitä, että

voi vaikuttaa tuen tarpeessa

olevien ihmisten arkeen.

KoKEMUKSEN ÄÄNTÄ

255 · 2010

OsastopäällikköAnneNeimalaonviehättynyttyöstäänKelassasiksi,ettävoikonkreettisestivaikuttaaihmistenarkeen.

26 5 · 2010

I K ä j O H T A M I S E S T A

PoTKUA T YÖURI IN

Porin kaupunki pyrkii pitämään kiinni konkareistaan seniori-

ohjelmalla. Orastava työvoimapula suitsii ikäsyrjintää.

Ikäjohtamiseen ei ole yhä oikeaa tapaa, vaan yri-

tyksen ja toimialan on räätälöitävä omansa. Porin

kaupunki ryhtyi toimeen pari vuotta sitten, ja siellä

ikäohjelma käsittää muun muassa esimieskoulutusta

ja seniorivalmennusta yli 50-vuotiaille työntekijöille.

Lähdimme liikkeelle eläkeval-mennuksen ideasta, mutta huomasimme, että nuorem-matkin kaipaavat tukea, sa-noo kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen Porin kau-pungin henkilöstöpalveluista.

Seniorivalmennus käsittää vuoden aikana kahdeksan tapaamista. Tapaamisten aikana pu-hutaan terveiden elämäntapojen merkityksestä, kuten liikunnasta ja ruokatottumuksista. Val-mennuksen tavoitteena on tukea ikääntyvien työssä jaksamista ja antaa eväitä kolmanteen ikään, eläkevuosiin.

Sairauspoissaolojenuskotaanvähentyvän

Saarinen huomauttaa, ettei valmennus ole kal-lista, sillä tapaamisia vetävät oman organisaa-tion ja työterveyshuollon asiantuntijat.

– Moni ei ole edes tiennyt kaikista ilmaisis-ta tai edullisista liikunta- ja kulttuurimahdol-lisuuksista, joita kaupunki tarjoaa työnteki-jöilleen. Toivomme, että valmennus osaltaan vaikuttaisi sairauspoissaolojen vähenemiseen ja työurien pidentymiseen.

Ikäsyrjintää ilmenee työyhteisössä erityi-sesti rekrytoinnissa ja pidempiin koulutuksiin pääsyssä. Porissa esimiesten asenteisiin pyri-tään vaikuttamaan koulutuksella ja huolehti-

Porinkaupunginvaltuustonsali.

PorinkaupunkiKirjurinluodoltakuvattuna.

275 · 2010

malla, ettei ikä vaikeuta esimerkiksi koulutuk-siin pääsyä.

– Se on tärkeä periaate. Muutama kuukau-si sitten meillä päättyi sihteerin ammattitut-kintoon valmistava koulutus, jossa oli muka-na myös lähes 60-vuotiaita. Koulutuksiin pitää olla mahdollisuus niin kauan kuin työsuhde on voimassa.

Eivainhumppaajahömppää

Erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitok-selta korostaa kokonaisvaltaista ajattelua. Työterveys laitoksen Ikävoimaa työhön -valmen-nusohjelma jäsentää, että työkyky muodostuu yksilön omista voimavaroista eli terveydestä, osaamisen kehittämisestä ja motivaatiosta.

Työkykyyn vaikuttavat kuitenkin myös työn vaatimukset ja johtamistavat.

– Työkyky ei tarkoita pelkästään terveyttä, vaan se on yksilön voimavarojen ja työnvaati-musten välinen suhde. Kun asian näkee näin, koko ajatus muuttuu. Työkyky ei olekaan pel-kää humppaa ja hömppää.

Joissain työpaikoissa on mahdollisuus työ-aikajoustoihin tai lisälomapäiviin. Saarinen harmittelee, että julkisella puolella työhön on usein vaikea vaikuttaa suoraan.

– Esimerkiksi hoitoalalla on melkein mahdo-ton vähentää nostelua. Työväen vähyyden takia työaikajoustoja on vaikea toteuttaa.

Ikäsyrjintääneiolevaraa

Hussi huomauttaa, että 1990-luvun lama loi ins-titutionaalisen pohjan ikäsyrjinnälle. Lyhyessä ajassa luotiin uusia käytäntöjä, joilla ikääntyvät pystyivät tai joutuivat siirtymään työelämän ul-kopuolelle. Sellaisia olivat muun muassa työttö-myyseläke ja yksilölliset varhaiseläkkeet.

– Omalla tavallaan haluttiin tarjota mahdol-lisuuksia ikääntyvälle, mutta vaikutukset eivät olleetkaan yksioikoiset. Maksamme nyt hintaa siitä, että lyhyessä ajassa luotiin niin monia reit-tejä ulos työelämästä.

Vaikutukset heijastuvat nykyisin työmark-kinoille orastavana työvoimapulana. Hussin

mukaan taloudellisesta lamasta huolimatta ikäsyrjintä ei olekaan lisääntynyt. Siihen ei ole yksinkertaisesti enää varaa.

– Ristipainetta aiheuttaa se, että tarvitaan pidempiä työuria, jotta työvoimaa riittää. Sa-maan aikaan lyö korville se tosiasia, että nuo-risotyöttömyys huitelee huimissa lukemissa, Hussi aprikoi.

Ikäjohtamisen keskeinen tavoite on, että yri-tyksellä on osaavaa työvoimaa jatkossa. Hussin mielestä tämä tekee siihen panostamisen hal-vaksi. Lamasta huolimatta ikäohjelmiin tulisi satsata.

– Ikäjohtamista kehittämällä ei saada auto-maattisesti kymmentä vuotta lisää työvuosia, mutta parillakin lisävuodella on vaikutusta.

”Möttösen”lähtöeituleyllätyksenä

Kun johtaminen on systemaattista, tulee huo-mioitua myös hiljaisen tiedon siirto. Hussi huo-mauttaa, että konkarin huomioiminen työyhtei-sössä hyödyttää kaikkia: tieto siirtyy eteenpäin ja työntekijän työmotivaatio paranee. Ikäjohta-minen vaikuttaakin koko työyhteisöön.

– On valtava menetys, jos huomataan paria kuukautta ennen, että Möttönen on lähdössä eläkkeelle eikä ole yhtään mietitty, kuka hänen hommiaan jatkaa. Se on aikamoinen kokemus-pankki, jonka päällä seniori istuu.

Porissa hiljaisen tiedon siirtoon liittyvien käytäntöjen luominen on tulevaisuuden tavoite.

–  Mentorointi ei ole vielä iskenyt itseään läpi, mutta pyrimme vaikuttamaan esimiesten asenteisiin. Joissakin yksiköissä hiljaista tietoa siirretään työparityöskentelyllä, jossa konkari-työntekijä opettaa tulokasta.

Porissa aiotaan jatkaa seniorivalmennusta niin kauan kun kysyntää riittää. Palautteen pe-rusteella tulijoita on ainakin ensi vuodelle.

Teksti: Lea TaivassaloKuvat: Wikimedia Commons/

Kallerna, Vieno HymyMaailmanensimmäinensuomenkielinenammattiteatterialoittitoimintansaPorissa1872.

28 5 · 2010

Porin kaupungin seniorivalmennuk-seen osallistuvan Leena Mäkelän tulevaisuuden näkymät ovat muut-taneet viime kuukausina. Viimeisen

vuosikymmenen hän toimi koulutoimen ruoka-palvelun päällikkönä.

–  Vastasin noin 10  000 asiakkaan ruoka-palvelusta, ja minulla oli liki sata alaista. Or-ganisaatio oli vaativa. Kärsin pitkään työstres-sissä ja yöunet jäivät usein vähiin. Jaksaminen oli tiukoilla, vaikka se ei ehkä näkynyt päälle-päin, hän kertoo.

Kaupungin organisaatiomuutos mahdollisti vuoden vaihteessa työtehtävien keventämisen. Pari kuukautta myöhemmin hän jäi myös osa-aikaeläkkeelle. 60-vuotias Mäkelä työskentelee nykyisin ruokapalvelujen ostamisen asiantunti-jatehtävissä kolme päivää viikossa.

– Minulla on vielä kolme vuotta jäljellä elä-keikään. Tällä hetkellä on sellainen tunne, että jaksan työssäni oikein hyvin ja pidän hyvänä mahdollisuutena jatkaa työssä vielä 63-ikävuo-den jälkeen.

Mäkelän mukaan seniorivalmennus on tar-jonnut ennen kaikkea vertaistukea. Työntekijät

ovat kaupungin eri yksiköistä, joten mielipitei-den vaihtaminen on ollut antoisaa.

– On ollut mielenkiintoista huomata, että ihmiset ajattelevat eri tavoin samasta asioista. Valmennus myös viestittää työntekijöille, että työnantaja ottaa heidät huomioon.

Mäkelä korostaa, että keskustelu on tär-kein ikäjohtamisen työväline. Toimiessaan itse esimiehenä hän pyrki pysymään ajan tasalla ikääntyvien alaistensa jaksamisesta ja suunni-telmista viimeisille työvuosille.

– Silloin tietää missä mennään. Nyt kun itse olen ollut eri roolissa ”työntekijänä” olen huo-mannut, kuinka hyvältä tuntuu, kun työnanta-ja on kiinnostunut siitä, mitä minulle kuuluu, hän pohtii.

Mäkelä itse kokee työtehtävien muutoksen omalla kohdallaan hyvänä.

– Koen, että minua arvostetaan uudessa or-ganisaatiossa. Nautin työstäni ja stressi on hel-pottanut.

Teksti: Lea TaivassaloKuva: Jussi Partanen

FAKTA

• Porissa yli 50-vuotiaita noin 40 prosenttia.• Porin kaupungin palveluksessa oli vuoden

alussa 7 200 henkilöä.• Yli 50-vuotiaita heistä on noin 3 000.• Viime vuonna vanhuuseläkkeelle jäi 126 ih-

mistä. Jatkossa määrä on 150 – 200 henkilöä vuosittain.

• Viime vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 61,9-vuotiaana.

• Työvoimapula uhkaa erityisesti hoitoalalla.• Kaupungin seniorivalmennus on suunnattu

yli 50-vuotiaille, ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista.

Porinkaupunginsenioriohjelmaanosallis-tuvaLeenaMäkeläkehuuerityisestiryh-mäkeskustelujenmerkitystä.Osallistujatovathyvinerilaisistaammattitaustoista,jotenonollutmielenkiintoistahuomata,kuinkaeritavoinihmisetajattelevat.

Työtehtävien muutos avasi uudet näkymät

295 · 2010

Ǩ Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen mu-kaan tänä vuonna palkinnon myöntämisessä ha-luttiin korostaa dialogin ja työhyvinvoinnin mer-kitystä.

– Hyvä ikäjohtaminen ottaa huomioon kai-kenikäisten elämäntilanteet ja hyödyntää niiden mahdollisuuksia, Kosonen totesi.

Kevennystäpalkkatakuulla

Ruoka-Saarioinen otti kuusi vuotta sitten käyt-töön yli 55-vuotiaille tarkoitetun senioriohjelman, jolla ikääntyvien työtä kevennetään ilman, että ansiotaso laskee. Sittemmin ohjelma on levinnyt muuallekin Saarioinen-konsernissa. Viime työ-ehtoneuvotteluissa sovittiin ikäohjelman laajen-tamisesta koko elintarvikealalle.

Ruoka-Saarioisen senioriohjelmassa on noin sata henkilöä. Mukaan pääsevät halutessaan kaikki yli 55-vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden osuus on ohjelman myötä kasvanut 3,5 prosentista 6,3 prosenttiin. Eläkkeelle jäämisikä on keskimäärin 61,5 vuotta.

– Parasta antia ovat ikääntyneiden lisävapaat, suhtautuminen osa-aikaeläkkeisiin ja vuorottelu-vapaisiin sekä palkkatakuu, vaikka työ kevenee, listasi työsuojeluvaltuutettu senioriohjelman hyö-tyjä Eija Selander Ruoka-Saarioiselta.

Hyvätkäytännötkiertoon

Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ovat tehneet pitkäjänteisesti yhteistyötä muuttaak-seen alan ikärakennetta. Alan työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikäjakauma onkin muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana siten, että yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut noin yhdes-tä prosentista yli viiteen prosenttiin. Samana ai-kana työntekijöiden mediaani-ikä on noussut 39 vuodesta 43 vuoteen.

Nyt liitot ovat käynnistäneet Hyvä työ – pi-dempi työura -hankkeen, jolla halutaan levittää jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja työurien pidentäminen. Mukaan lähtevät myös toimihenkilöjärjestöt, joten alan työpaikat osal-listuvat kokonaisuuksina.

– Työhyvinnoinnilla edistetään tuottavuutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Mutta se on tärkeää myös työvoimasta käytävän kilpailun kannalta, sanoi Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjoh-taja Risto Alanko palkinnonjakotilaisuudessa.

Teksti: Riitta Väkeväinen

Työelämäpalkinto 2010

Ikäohjelmille on kysyntääTyöelämäpalkinto 2010 an-

nettiin kahdelle ikääntyvien

työssä pysymistä edistäneel-

le hankkeelle: Ruoka-Saari-

oinen Oy:n senioriohjelmalle

sekä Metallityöväen liiton

ja Teknologiateollisuuden

yhteistyölle.

Perustelujen mukaan mo-

lemmat palkinnon saajat ovat

olleet levittämässä niitä hyviä

käytäntöjä, joiden avulla

ikääntyneet ovat päättäneet

olla työelämässä pidempään.

Kumpikin sai 30 000 euron

palkinnon Sitran ja sosiaali-

ja terveysministeriön perus-

tamalta Työelämäpalkinnon

rahastolta.

30 5 · 2010

Muiden maiden eläkeasioista voit lukea

myös Eläketurvakeskuksen kotisivuilta, www.etk.fi osiosta

Kansainvälinen eläketieto

Peter LindströmTiedottajaEläketurvakeskus

RANSKA

MiljoonatvastustivatSarkozya

Presidentti Nicolas Sarkozyn lupaamasta elä-keuudistuksesta tuli Ranskan sisäpolitiikan kuuma peruna koko syksyksi. Eläkeiän alarajan nostaminen 62 ikävuoteen vei miljoonat ranska-laiset kadulle osoittamaan mieltään, mikä johti myös väkivaltaisuuksiin.

Maan ammattiliitot järjestivät syyskuussa ja lokakuussa useita suurmielenosoituksia. En-simmäiseen mielenosoitukseen osallistui jopa kaksi miljoona ranskalaista.

Ammattiliitot vastustivat uudistusta myös useilla lakoilla. Lakot vaikeuttivat syksyllä var-sinkin julkista liikennettä ja polttoaineen jake-lua. Myös Eiffel-torni suljettiin työntekijöiden liityttyä lakkoon. Mielenilmaukset kiihtyivät lokakuussa, kun Ranskan nuoriso liittyi mu-kaan protestiaaltoon. Poliisi joutui hajottamaan nuorisojoukkoja kyynelkaasulla muun muassa Nanterressa ja Lyonissa.

Sarkozyn eläkeuudistus on herättänyt rans-kalaisissa ristiriitaisia mielipiteitä. Puolet rans-kalaisista hyväksyy eläkeiän alarajan nosta-misen 62 vuoteen. Samalla kuitenkin kaksi kolmesta hyväksyy myös ammattiliittojen mie-lenilmaukset. Lisäksi 79 prosenttia toivoo, että hallitus neuvottelisi työmarkkinajärjestöjen kanssa kompromissin aikaansaamiseksi.

Ranskan senaatti hyväksyi Sarkozyn uudis-tuksen 22. lokakuuta äänin 177–153.

Sosialistipuolueen puoluejohtaja Martien Aubury ja entinen presidenttiehdokas Ségolè-ne Royale ovat luvanneet palauttavansa eläke-iän 60 vuoteen, jos puolue pääsee takaisin val-taan.

Lakkoilu ja mielenosoitukset ovat ahkerasti käytettyjä painostuskeinoja Ranskan eläkepoli-tiikassa. Ammattiliitot pystyivät mielenilmauk-sillaan kaatamaan maan edellisen eläkeuudis-tuksen vuonna 1995.

Ammatillinen järjestäytymisaste on Rans-kassa alhaisempi kuin monessa muussa Eu-roopan maassa. Liittoihin kuuluu noin kahdek-san prosenttia työvoimasta. Britanniassa luku on kolminkertainen, Pohjoismaissa lähes kym-menkertainen.(HS 29.10., 23.10. ja 20.10., HBL 25.10., YLE 13.10.,

Euobserver.com 24.9., Telegraph.co.uk 13.9.)

RUOTSI

Lisäeläkkeidensiirtäminensuosittua

Lähes joka kymmenes ITP-lisäeläkettä kartut-tanut ruotsalainen on siirtänyt eläkesäästönsä uuteen yhtiöön. Siirtojen arvo on noin 6,6 mil-jardia kruunua.

Noin 1,4 miljoonalla ruotsalaisella työnteki-jällä on vuoden 2008 lokakuusta alkaen ollut oikeus siirtää ITP-eläkkeensä johonkin toiseen yhtiöön. Siirto-oikeus koskee yksityisen sekto-rin palveluksessa olevia henkilöitä.

ITP-eläkkeiden maksujen välittäjänä toimiva Collectum pitää siirtoja hyvänä asiana.

– On hyvä, että entistä useampi vakuutet-tu käyttää siirto-oikeuttaan. Koska rahastojen kustannukset ovat laskeneet, on nyt hieno ti-laisuus parantaa tulevaa lisäeläkettään, Collec-tumin viestintäjohtaja Jenny Jeppsson sanoo.

Collectum päättää mihin yhtiöihin vakuu-tetut voivat siirtää ITP-varojaan. Tällä hetkellä vaihtoehtoina on kahdeksan eri pankkia ja va-kuutusyhtiötä. Viime vuosina ITP-vakuutetut ovat siirtäneet varojaan varsinkin AMF-vakuu-tusyhtiöön, Nordeaan ja Swedbankiin.

Lisäeläkkeet täydentävät ruotsalaisten laki-sääteisiä eläkkeitä. Ne kattavat myös lakisää-teisen järjestelmän eläkepalkkakaton ylittävät tulot.

Ruotsin neljä suurinta lisäeläkejärjestelmää ovat yksityisen sektorin toimihenkilöiden lisä-eläkejärjestelmä ITP (industrins och handelns tillägspension för tjänstemän) ja sopimuselä-kejärjestelmä SAF-LO (Avtalspension SAF-LO) sekä julkisen sektorin PA-03 Tjänstepension ja kuntien KAP-KL -sopimuseläkejärjestelmä. Yh-teensä järjestelmät kattavat noin 80 prosenttia palkansaajista.

Viime vuosina lisäeläkejärjestelmiä on muu-tettu entistä enemmän maksuperusteisiksi. ITP-eläke muutettiin kokonaan maksuperusteiseksi vuonna 2007.(Collectum 13.10., IPE 15.10., Etk.fi)

ALANKOMAAT

Esimerkkinämuille

Alankomaiden eläkejärjestelmä kerää kiitosta. Useat asiantuntijat nostivat lokakuussa Alanko-maat muille maille esimerkiksi. Lokakuun alku-puolella asiantuntijaverkosto Netspar sekä Lon-don School of Economicsin professori Nicholas Barr kehuivat Alankomaiden kykyä selvitä fi-nanssikriisistä.

Barrin mukaan Alankomaiden eläkejärjestel-mä on onnistunut suojelemaan eläkkeensaajia

315 · 2010

Eläkerahastojen tyhjentyminen uhkaa puol-ta kaikista osavaltioista vuoteen 2027 mennes-sä. Arvioiden mukaan seitsemän osavaltion elä-kerahastojen pääomat kuivuvat jo vuoteen 2020 mennessä. Rahojen loppuminen uhkaa osaval-tiota, vaikka eläkerahastojen tuotot yltäisivät 8 prosenttiin vuodessa.

The Economist-lehti arvioi, että julkisen sek-torin eläkeongelmat johtavat veronmaksajien ja julkisen sektorin työntekijöiden poliittiseen vastakkainasetteluun. Lähes kaikki osavaltiot ovat velvoitettuja tasapainottamaan budjetti-aan, ja julkisen sektorin eläkemaksujen koro-tukset tarkoittavat huomattavaa tulonsiirtoa ve-ronmaksajilta eläkkeensaajille.

Useat osavaltiot ovat yrittäneet korjata on-gelmaa siirtymällä etuusperusteisesta eläkejär-jestelmästä maksuperusteiseen järjestelmään. Esimerkiksi Michigan sulki etuusperusteisen järjestelmänsä uusilta työntekijöiltä jo vuon-na 1997, ja Utah tekee vastaavasti ensi kesänä. Alaska avasi maksuperusteisen järjestelmän uu-sille työntekijöille vuonna 2006.(The Economist 16.10.)

URUGUAY

Kansaneläkkeeseenuseitakorotuksia

Uruguay korottaa kansaneläkkeen vähimmäis-määrää. Maan hallitus nosti lokakuun ensim-mäisenä päivänä kansaneläkettä 17 prosenttia. Eläkkeen vähimmäismäärä on nyt 3 606 pesoa, noin 129 euroa.

Kansaneläkkeen vähimmäismäärän koro-tuksia jatketaan kesäkuussa 2011. Silloin vä-himmäismäärää nostetaan 50 prosenttia, 4 500 pesoon.

Ensi vuoden korotusten jälkeenkin kansan-eläkkeen vähimmäismäärä on Uruguayssa edel-leen alle köyhyysrajan (5 600 pesoa) ja alle kuu-kausittaisen minipalkan (4 700 pesoa).

Eläkkeen korotuksista hyötyy noin 40 000–45 000 eläkkeensaajaa. Korotusten hinnaksi tu-lee 186 miljoonaa pesoa.(International Update – Recent developments in foreign

public and private pensions, October 2010)

MALAWI

Eläkeikäylittämässäeliniän

Malawin kansalaiset ovat järkyttyneitä maan hallituksen lakiesityksestä, joka nostaa eläke-iän yli odotetun eliniän.

Uudessa lakiesityksessä naisten eläkeiäksi esitetään 55 vuotta ja miesten 60 vuotta. Maa-ilman terveysjärjestö WHO:n mukaan malawi-laisten odotettu elinikä on 50 vuotta.

Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Mala-win valtio suunnittelee virallisen eläkeiän käyt-töönottoa. Tähän mennessä eläkeikä on ollut työnantajien ja työntekijöiden välinen sopi-musasia.

Nykyjärjestelmässä työntekijöillä on ollut oi-keus käyttää rahastoihin karttuneita eläkera-hoja ennen eläkkeelle siirtymistä. Uusi eläke-laki kieltäisi työntekijältä rahojen nostamisen ennen eläkeikää. Jatkossa rahoja saisi nostaa vain työkyvyttömyyteen johtavan sairauden ja pysyvän maastamuuton perusteella.

Malawin ammattiliittojen keskusjärjestö MCTU tuomitsee hallituksen eläkeuudistuksen. Järjestö on käynnistänyt uudistusta vastustavan viestintäkampanjan ja julistanut lakon. Järjes-tön mielestä realistinen eläkeikä on naisille 40 vuotta ja miehille 45 vuotta.

Malawin hallituksen lakiesitys käsitellään maan parlamentissa vielä tämän vuoden aika-na.(Nyasa Times Online 21.1., Kansan Uutiset 28.10.,

Arbetaren 4.11.)

ja ikääntyneitä työntekijöitä pahoilta takaiskuil-ta. Barrin mielestä Alankomaiden onnistumi-nen johtuu väestökehitykseen ja makrotalou-teen sopeutumisesta, etuuksien ja maksujen tasapainottamisesta sekä hyvästä riskien jaka-miskäytännöistä.

Barr epäilee, että Alankomaiden malli ei välttämättä toimi muissa maissa.

–  Alankomaat on varsin homogeeninen maa, ja maan poliitikot käyvät tehokasta kes-kustelua työntekijöiden ja työnantajien kanssa.

Lokakuun puolivälissä Alankomaiden eläke-järjestelmää kehui puolestaan henkilöstö- ja ra-hoituspalveluihin erikoistunut kansainvälinen Mercer-yhtiö. Alankomaat sai Mercerin Global Pension indeksissä korkeimman sijan.(IPE 8.10. ja 20.10.)

UNKARI

Valtiovierahastoeläkkeet

Unkarin hallitus on keskeyttänyt niin sanotun kakkospilarin kaikki rahastoeläkemaksut.

Maan pääministeri Viktor Orbán ilmoitti lo-kakuun puolivälissä useista toimenpiteistä, joi-den avulla Unkari yrittää pienentää budjettiva-jettaan. Orbánin keskeisenä toimenpiteenä on rahastoeläkemaksujen käyttäminen valtiontalo-uteen 14 kuukauden ajan. Samalla valtio tukee niitä eläkevakuutettuja, jotka haluavat siirtää rahastoeläkkeensä kansaneläkkeen yhteyteen.

Unkarin eläkerahastojen yhdistys Stabilitas arvioi, että noin 30 – 40 prosenttia eläkevakuu-tetuista tulee jättämään rahastot ja siirtymään kansaneläkkeen piiriin.

Stabilitasin johtaja Ilona Juhász on kuvan-nut hallituksen päätöstä ”salatuksi kansallista-miseksi 1950-luvun malliin.”

Unkarin rahastoeläkejärjestelmään liittymi-nen on pakollista alle 35-vuotiaille työntekijöil-le ja vapaaehtoista muille.

Unkarin miesten että naisten eläkeikä on 62 vuotta. Vuosina 2012 – 2017 eläkeikä nostetaan 65 vuoteen.(IPE 14.10., 22.10., 27.10. ja 5.11., Globalpensions.com

14.10., Etk.fi)

YHDYSVALLAT

Julkinensektoriisossapulassa

Yhdysvaltain julkisen sektorin eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan. Kellog School of Manage-ment at Northwestern Universityn laskelmien mukaan osavaltioiden yhteenlaskettu katteeton vastuuvelka on noussut 3,4 biljoonaan dollariin ja kuntien 574 miljardiin dollariin.

32 5 · 2010

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allians-si ry:n puheenjohtaja Hanna-Ma-ri Manninen puki Työeläkepäivillä monen nuoren ajatukset sanoiksi:

työeläkejärjestelmään on vaikea luottaa käy-tännössä.

Mannisen mukaan nuoriso maksaa enem-män kuin tulevaisuudessa saa, eli heidän koh-talonaan ovat korkeammat työeläkemaksut.

Yksi Työeläkepäivän paneelikeskusteluun osallistuneista oli ekonomisti Jaakko Kiander, tuolloin vielä Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja. Marraskuun alussa Kiander siirtyi elä-kevakuutusyhtiö Ilmariseen talousjohtajaksi.

Kiander arveli nuorten epäluottamuksen johtuvan pitkälle viedystä kriisitietoisuudesta, joka ei perustu faktoihin.

– Valtaosaa ihmisistä työeläkejärjestelmä palvelee hyvin, totesi Kiander.

Ennakoitavuusrauhoittaa

Hanna-Mari Mannisen mukaan nuorten epä-luottamus näkyy sukanvarteen säästämisenä. Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Reijo Van-ne muistutti, että elinajan piteneminen koskee kaikkia eläkejärjestelmiä, myös yksityisiä.

– Jos työurat eivät pitene, edes säästämisellä ei pysty rahoittamaan tolkuttoman pitkää elä-määnsä, Reijo Vanne muistutti.

Manninen uskoo, että nuoret ovat sitoutu-neita tekemään töitä pidempään, kysymys kuu-luu vain, että miten he jaksavat tehdä pidem-pään töitä.

Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi arveli, että nuoret tarvitsi-sivat ennakoitavuutta. Nyt ei olla varmoja siitä, kuinka usein ja millä tavalla muutoksia eläke-järjestelmässä toteutetaan.

Elinaikakerroin epäilyttää nuorisoa

”Periaatteessa luotan, käytännössä en”

Työeläkepäivän paneelissa

keskusteltiin muutosten vaiku-

tuksesta työeläkejärjestelmää

kohtaan tunnettuun luotta-

mukseen. Elinaikakerroin ja sen

oikeudenmukaisuus nousivat

esiin keskustelussa.

EläketurvakeskuksentutkijaSan-naTenhunenselvittiautomaat-

tistenvakautusmekanismien,kutenelinaikakertoimen,käyttöä

erimaissa.Mekanismiluoenna-koitavuuttajavähentääpoliittis-

tenäkkiliikkeidentarvetta.

– Pitäisi voida luottaa siihen, että kun 2005 on tehty reformi ja luotu automaattinen vakaut-taja, niin sitä ei lähdetä heti ensimmäisen krii-sin tullen muuttamaan, Kauppi pohdiskeli.

Elinaikakerroin,nerokasvekotin

Työeläkepäivässä esiteltiin eläkejärjestelmän automaattisia vakauttajia, joista elinaikaker-roin on yksi esimerkki. Paneelissa otettiin kan-taa myös siihen, oliko kertoimen käyttöönotto oikea ratkaisu.

Jaakko Kianderin mielestä elinaikakerroin on nerokas vekotin, jolla siirretään pidentyväs-tä elinajasta muodostuva väestöriski järjestel-mältä pois väestölle itselleen.

– Elinaikakerroin on hieno juttu. Mutta ei-vät poliitikot eivätkä tavalliset ihmiset tiedä, että elinaikakertoimen vaatimaton vaikutus on helppo kompensoida työskentelemällä pidem-pään. Ja asian kauneus on siinä, että ihminen voi itse tehdä sen valinnan, Kiander maalaili.

Kokemustavuoden2005uudistuksenvaikutuksista

Elinaikakertoimesta on vajaan vuoden koke-mus, eikä vielä tiedetä kuinka paljon se kan-nustaa pidentämään työuria. Sitäkään ei tiede-tä, saavatko ikääntyneet jatkaa töissä, vaikka haluaisivat.

Kianderin mukaan tarvitaan useamman vuo-den kokemus, koska finanssikriisi sotki hyvin alkaneen työurien pidentymiskehityksen. Hä-nen mielestään vuonna 2015 oltaisiin kypsiä sa-nomaan miten elinaikakerroin on vaikuttanut.

Kaupin mielestä ei voida odottaa vuoteen 2015 asti seuraavien reformien kanssa. Hänen mielestään on selvää, että vaikutukset ovat joko positiivisia tai miedosti positiivisia. Jos ne ovat vaisuja, uudistusten tarve on sitäkin ilmeisem-pi. Kauppi toivoo, että myös eläkeikä eläisi eli-najan pitenemisen mukana.

Työeläkepäivä kokosi 20. lokakuuta Helsin-gin Messukeskukseen lähes 850 työeläkealan toimijaa. Eläketurvakeskus järjestää tapahtu-man vuosittain.

Teksti: Riitta VäkeväinenKuvat: Katri Saarteinen

335 · 2010

EläketurvakeskuksentoimitusjohtajaJukkaRantalatotesiavauspu-heessaan,ettätyöuri-enpidentyminenontärkeääensisijaisestieläkkeidentasontur-vaamisenkannalta.

TyöeläkepäivänpaneelikeskustelussaHanna-MariManninen(vas.)esittinuortenkäsityksiäeläkejärjestelmästäjaelinai-kakertoimesta.ReijoVannejaPiia-NooraKauppivaloivatuskoatyöeläkejärjestelmäntoimivuuteen.

34 5 · 2010

Alkoholihaitat näkyvät työpaikoilla

Juomiskierteessä

Alkoholinkäytöstä on ole-

massa runsaasti tutkimus- ja

tilastotietoa vuosikymmenten

ajalta. Mutta tietoa ei ole ollut

juurikaan siitä, miten alkoho-

linkäytön seuraukset näkyvät

työpaikoilla.

Suomalainen juo keskimäärin

10,2 litraa puhdasta alkoholia

vuodessa. jossainhan tämän

täytyy näkyä työpaikoilla. Työ-

terveyslaitoksen tuore tutkimus

Alkoholi ja työpaikka pureutuu

näihin kysymyksiin.

Alkoholinkäytön tiedetään tilas-tojen mukaan yli kolminkertais-tuneen vuodesta 1965. Työterve-yslaitoksen Työ ja terveys 2009

-tutkimuksen mukaan työikäisistä miehistä 40 prosenttia oli alkoholin riskikäyttäjiä ja naisista 18 prosenttia. Alkoholisairaudet ovat edelleen työikäisten suurin kuolinsyy.

Avoinkeskustelupäihdeongelmasta

Alkoholin liiallinen käyttö heikentää työterve-yttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuotta-vuutta. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mu-kaan haitat näkyvät ennen muuta työtehon laskuna, työnjohdollisina ongelmina, lisään-tyvinä työtapaturmina ja poissaoloina ja en-nenaikaisina eläkkeinä.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat Market-ta Kivistö ja Leena Hirvonen rohkaisevat työ-paikkoja ja työterveyshuoltoja tunnistamaan ehkäisevän päihdetyön tarpeet. Työyhteisössä on syytä ottaa alkoholiasiat puheeksi ja raken-taa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi yhteiset pelisäännöt.

– Olennaista on asian esille ottaminen var-hain ja avoin, asiallisen keskustelu. Aloitteen asiassa voi tehdä työpaikalla kuka tapansa. Asi-aa vievät eteenpäin usein henkilöstöhallinto, työsuojelu tai yhteistoimintaryhmä.

– Työterveyshuollon ja muiden toimijoiden yhteistyö sekä johdon sitoutuminen ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä, korostaa Leena Hirvonen.

KoRKKI KIINNI

Kaksinkertainentyökyvyttömyysriski

Työeläkejärjestelmästä alkoholiperusteisen sai-rauden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kasvaa vuosittain. Noin viidellä prosen-tilla työkyvyttömyyseläkkeensaajista alkoholi-sairaus esiintyy joko pääsairautena tai muun sairauden taustalla lisäsairautena. Vuonna 2009 alkoholisairaus oli mukana 10 600 työky-vyttömyyseläkkeensaajan eläkkeessä, näistä 5 000:lla se oli kirjattu pääasialliseksi sairau-deksi.

– Alkoholin runsas käyttö nostaa verenpai-netta ja lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauk-siin sekä on yhteydessä masennukseen, jossa syy-seuraussuhde kulkee molempiin suuntiin, sanoo Kelan erityistutkija Karoliina Kosken-vuo.

Alkoholin suurkulutuksen on osoitettu kak-sinkertaistavan riskin päätyä työkyvyttömyys-eläkkeelle. Eteran LEL-alojen työntekijöitä koskeneen vuonna 2004 julkaistun seuranta-tutkimuksen mukaan humalahakuinen juomi-nen kaksinkertaisti tämän riskin.

Työterveyslääkärinnäkökulma

Miten alkoholiongelman puheeksi ottaminen onnistuu työterveyshuollossa?

– Alkoholin käytöstä tulee aina keskustella terveystarkastuksessa. Sen sijaan sairaanhoito-

355 · 2010

TyöterveyslääkäriKari-PekkaMartimoto-teaa,ettäpotilaspuhuuuupumuksestataistressistähelpomminkuinkertookärsivän-säalkoholiriippuvuudenjaliikakulutuksenmukanatulevistavaivoistajaheikenty-neestätyökyvystä.

Työkyvyttömyyseläkkeet,joissaesiintyyalkoholisairaus.

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Lisäsairaus

Pääsairaus

Henkilöä

- Lähde: Eläketurvakeskus.

poissaoloina, myöhästelynä ja tehottomuutena. Alkoholista on haitaksi asti, kun työn tulokset huononevat, työ viivästyy, yhteistyö ja ihmis-suhteet kärsivät.

Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yhdeksän työpaikkaa vuonna 2007. Vastaajia oli yli 2 000, ja he olivat töissä ahtausyrityksissä, hotelleissa ja ravintoloissa sekä yliopiston tiedekunnissa ja valtion virastoissa.

Alkoholinkulutuksenyhteyseläkeaikeisiin

Alkoholin kulutuksen ja työkyvyttömyyselä-keriskin välillä havaittiin yhteys myös Kuntien eläkevakuutuksen silloisen tutkijan Karoliina Harkonmäen (nykyisin Koskenvuo) ym. vuon-na 2008 julkaisemassa tutkimuksessa.

Työssä jatkamisaikomusten ja alkoholinku-lutuksen välillä havaittiin yhteys siten, että mitä runsaammin alkoholia kulutettiin, sitä yleisem-piä olivat aikomukset varhaiseen työstä pois-tumiseen.

– Alkoholin ongelmakäyttö, mielentervey-denhäiriöt ja haluttomuus jatkaa työssä liit-tyivät vahvasti toisiinsa. Humalahakuisesti juovilla, jotka samaan aikaan käyttivät psyy-kenlääkkeitä, riski varhaiseen työstä poistumi-seen oli huomattavan suuri, kertoo Koskenvuo.

Teksti: Kristiina TuominenGrafiikka: Maija Hiltunen

Kuva: Anne Iivonen

itse onnistuu tai uskaltaa ottaa asian puheeksi riittävän varhaisessa vaiheessa. Koetaan kun-niallisemmaksi keskustella pelkästään esimer-kiksi työuupumuksesta tai stressistä kuin tuoda esille näiden ”hoitona” liiallista alkoholinkäyt-töä. Jos asia tulee esille, jatkoon on kyllä ole-massa hyviä työkaluja.

Puheeksi ottamisen vaikeuden taustalla on Martimon mukaan se, että alkoholin ongelma-käyttö on passiivinen coping -keino, samoin kuin tupakointi tai liikasyöminen, jota ei ehkä osatakaan tuoda esille osana itse terveysongel-maa. Toinen tekijä on potilaan pelko tämän sel-viytymiskeinon pois ottamisesta ilman, että hän saa mitään tilalle.

– Lisäksi terveydenhoitojärjestelmän henki-lökunta on omaksunut samalla tavalla suoma-laisen suhtautumisen alkoholiin, jolloin heidän oma asenteensa voi estää asiaan puuttumisen.

Mitenalkoholihaittojavoidaanehkäistä

Alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista on yleensä vaiettu työpaikoilla. Alkoholihaittojen ehkäisy on useilla työpaikoilla lapsenkengissä, vaikka ongelmat ovat Työterveyslaitoksen mu-kaan yleisiä.

Joka toinen Työterveyslaitoksen tutkimuk-seen vastanneista oli havainnut alkoholihait-toja työyhteisössään ja koki alkoholihaittojen ehkäisyn työpaikallaan tarpeelliseksi.

Alkoholinkäyttö vapaa-ajalla näkyy työpai-kalla muun muassa krapulassa työskentelynä,

käynnillä näin ei useinkaan käy, vaikka alkoho-liongelma voi usein olla kohonneen verenpai-neen, unihäiriön, mielialahäiriön, kroonisen kipuongelman tai työssä jatkamisen vaikeuk-sien taustalla, kuvailee Mehiläisen johtava työ-terveyslääkäri Kari-Pekka Martimo.

– Haasteena on, kuinka lääkäri tai potilas

Lähde: Marketta Kivistö, Hanna Jurvansuu, Leena Hirvonen (2010): Alkoholi ja työpaikka – alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla, Työterveyslaitos.

36 5 · 2010

Keva

Valtiotieteiden maisteri Tero Manninen on ni-mitetty Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) vies-tintään viestintäjohtajaksi Arja Lerssi-Lah-denveden opintovapaan sijaiseksi. Hän siirtyy Kevaan sosiaali- ja terveysministeriöstä ja aloit-taa uudessa tehtävässään 7. joulukuuta lukien.

VeritasEläkevakuutus

Timo Moilanen on nimitetty yhteyspäälliköik-si Veritas Eläkevakuutuksen yritysyksikköön. Moilanen vastaa yhtiön tuotteiden myynnistä Turun alueella.

Hannele Rajamäki on nimitetty yhteyspääl-liköiksi Veritas Eläkevakuutuksen yritysyksik-köön. Rajamäki vastaa yhtiön tuotteiden myyn-nistä Tampereen alueella.

Ǩ Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula on asettanut valtiotieteen tohtori Markku Lehdon selvittämään osatyökykyisten työelämään osal-listumisen esteet. Lehdon tehtävänä on antaa ehdotuksia näiden esteiden poistamiseksi. Mää-räaikaa on annettu kolme kuukautta ja selvi-tystyön tulisi valmistua helmikuun puoliväliin mennessä.

Selvityshenkilön tehtävänä on kartoittaa osatyökykyisten työllistymisen nykytila sekä sääntely, jolla työllistymistä tuetaan. Samalla hän selvittää, millaisia malleja Suomessa ja ul-

komailla on käytetty osatyökykyisten työllisty-misen edistämiseksi.

– Keskustelua työurien pidentämisestä on käyty paljolti työuran alku- ja loppupään osalta. Nyt tarkoituksena on keskittyä erityisesti työiäs-sä olevien työllistymiseen. Monella on työkykyä ja työhalua, mutta ei mahdollisuutta tehdä töi-tä. Nyt selvitetään, mitä lainsäädännöllisiä es-teitä työllistymiselle on ja miten niitä voidaan purkaa, ministeri Rehula sanoo.

Selvityshenkilö tekee ehdotuksia erityises-ti siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmän muu-

toksin ja erilaisten palvelujen avulla voitaisiin tukea osatyökykyisten työssäkäyntiä nykyistä paremmin.

– Selvityksessä on osaltaan kyse sosiaalitur-van kokonaisuudistusta valmistelleen Sata-ko-mitean työn jatkamisesta, Rehula toteaa.

Selvityshenkilön tueksi asetetaan tausta-ryhmä, jossa ovat edustettuina sosiaali- ja ter-veysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Yrittäjät, MTK, Kan-saneläkelaitos sekä Eläketurvakeskus.

Ǩ Vuonna 2011 työntekijän eläkelain mukai-nen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyk-sikköä suurempi kuin vuonna 2010. Tähän mak-suun annetaan kuitenkin tilapäinen 0,5 pro-senttiyksikön alennus, jolla on tarkoitus purkaa työttömyyseläkkeiden rahoitusylimäärää.

Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöi-

den eläkemaksu on 4,7 prosenttia palkasta eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2010. Eläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 6,0 prosenttia eli se nousee 0,3 prosenttiyksikköä.

Työnantajan maksu on ensi vuonna keski-määrin 17,1 prosenttia, joka on 0,2 prosenttiyk-sikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen pe-

rusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 21,6 prosenttia eli ne nousevat 0,4 prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyt-täneillä 22,9 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Työeläkevakuutusmaksut nousevat vuonna 2011

osatyökykyisten työllistymisen esteet selvitetään

Nimitykset

Ǩ Kampanja masennuksesta johtuvan työkyvyt-tömyyden voittamiseksi käynnistyy työpaikoilla

Vuosittain jää noin 4 000 suomalaista ma-sennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. MastDo.fi-verkkosivut viestivät keinoista, joi-den avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä pysymistä ja työhön paluuta masennuksesta johtuvan sairausloman jälkeen.

Yhteiskampanja MastDo käynnistyi sosiaa-li- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestö-jen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ponnistuksena. Kampanja välittää hyvät käy-tännöt ja konkreettiset toimintamallit tutuiksi työpaikoille.

Työpaikoilla on monia keinoja tukea työhy-vinvointia ja työkykyä. Mahdollisuus työhön tukee toimeentuloa, vahvistaa muun elämän hallintaa ja mahdollistaa osallistumisen yh-teiskuntaan.

www.mastdo.fi

MastDo-kampanja rohkaisee työpaikkoja so-pimaan yhteisistä toimintatavoista, joilla työssä selviytymisen ongelmiin tartutaan ajoissa. Työ-yhteisö ja työterveyshuolto voivat olla apuna myös pitkältä sairauslomalta työhön paluussa.

Masennus on selätettävissä

Ǩ Vuodelle 2011 elinaikakerroin on 0,98689. Ensi vuonna elinaikakerroin pienentää 1,311 prosenttia vuonna 1949 syntyneiden alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä.

Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeut-taa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keski-

määräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräi-nen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.

Elinaikakerroin pienentää myös työeläkelaki-en mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ot-tamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vai-kutusta olemalla työelämässä nykyistä pidem-pään. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa elinaikakertoimen vuosittain.

Elinaikakerroin 0,98689

375 · 2010

Ǩ Hyvinvointipolitiikka on yhteiskunnan toimin-taa, jonka tarkoituksena on väestön hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen erilaisin toimenpitein. Eri hyvinvointipolitiikan osa-alueilla luodaan niin ai-neellista, sosiaalis-yhteisöllistä kuin myös kulttuuris-inhimillistä hyvinvointia.

Professori Pauli Niemelän toimittama Hyvinvoin-tipolitiikka on alan tuore perusteos, joka on tarkoitet-tu myös oppikirjaksi. Suurin osa kirjan kirjoittaneista asiantuntijoista työskentelee Itä-Suomen yliopistossa.

Kirja jakautuu selkeästi kolmeen osaan. Ensim-mäisessä osassa tarkastellaan hyvinvointipolitiikan lähtökohtia ja perustaa pohtimalla muun muassa in-himillisten tarpeiden ja ihmisoikeuksien suhdetta hy-vinvointiin ja hyvinvointivaltioon. Toisessa osassa lä-pikäydään aiheeseen liittyvät politiikan osa-alueet, joihin kuuluvat itsestään selvästi terveyspolitiikka, sosiaaliturvapolitiikka ja koulutuspolitiikka, mutta myös osa-alueita, joita ei välttämättä tule mieltäneek-

si tähän kokonaisuuteen kuuluviksi kuten esimerkiksi aluepolitiikka.

Kolmannessa osassa luodaan katsaus suomalaisen ja eurooppalaisen politiikan tulevaisuuteen. Marjaana Seppänen ja Simo Koskinen Lapin yliopistosta tar-kastelevat kaikkein nopeimmin vanhenevan EU-maan ikääntymispoliittisia kysymyksiä, joihin kuuluu niin palvelujärjestelmään kuin myös eläkepolitiikkaan liit-tyviä ongelmia. Eläkepolitiikka on heidän mukaansa saanut viime vuosina yhä enemmän talouspoliittisia painotuksia sosiaalipolitiikan sijaan.

Hyvinvointipolitiikka on laaja kokonaisteos, johon kannattaa kenties tutustua valikoiden oman mielen-kiinnon ja tarpeen mukaan. Toisaalta koko teoksen lukija onnistuu hahmottamaan parhaimmillaan hy-vinvoinnin osa-alueiden keskinäiset suhteet ja vähin-täänkin oppii millä eri politiikan osa-alueilla hyvin-vointia luodaan.

Kari Lindstedt

Pauli Niemelä (toim.):Hyvinvointipolitiikka

Helsinki: WSOYpro 2010,488 sivua.

ISBN 978-951-0-36037-8.

Ǩ Miksi yhä useampi suomalainen kärsii masennuk-sesta, vaikka maamme sijoittuu niin monilla laatumit-tareilla maailman kärkeen? Mielialalääkkeitä syö joka seitsemäs ja moni uhraa työlleen terveytensä ja joskus elämänsäkin, Juha T. Hakala kirjoittaa teoksessaan Pakattu Aika.

Kirja on tarkoitettu työelämän kiristyvissä paineis-sa ja ajan puutteesta stressautuville lähimmäisille. Sel-väsanaisessa tekstissä tutkittu tieto ja tekijän omat ko-kemukset kulkevat mukavasti rinnan.

Kasvatustieteen professori Juha T. Hakalan työym-päristöä on yliopisto, mutta sielläkin ongelmat ovat muualta tuttuja. Olemme pieni osa elinkeinoelämälle rahaa tahkoavaa jättiläisratasta. Meistä on tullut ma-rionetteja, jotka painavat töitä niin että välillä silmissä mustenee. Joskus valitamme, mutta rahaa on revittävä – siis pakko jatkaa.

Mutta miten välttää seuraukset: alituinen kiire ja tehoton säntäily? Hakalan kepeään sävyyn kertomat esimerkit ja havainnot ovat osuvia. Kirja kertoo myös tekijän arjen hallinnasta ja kaipuusta ”hitaaseen elä-mään”. Se antaa lukijalle uutta näkökulmaa ja muuto-sideoita. Kirja pohtii myös onnellista elämää, tiedon pinnallistumista ja tavarapaljoudesta koituvaa riesaa.

Hakala uskoo muutoksen mahdollisuuteen, mutta sen on lähdettävä meistä itsestämme. Tarvitaan pää-töksiä ja keinoja – niistä parhaat ovat yksinkertaisia. Seitsemän lapsen isänä professori on aina erottanut työn ja vapaa-ajan, oppinut hidastamaan tekemisen tahtia ja tinkimään täydellisyyden tavoitteesta. Sillä normaali työpäivä ei riitä perfektionismiin kaikessa.

Terttu Levonen

Juha T. Hakala: Pakattu aika – Kiireen imusta

hallittuun hidasteluun

Gummerus, 2010208 sivua

ISBN 978-951-20-8474-6

Kiireenimustahallittuunhidasteluun

Hyvinvointiarakennetaanmonessapaikassa

LUIN KIRJAN

38 5 · 2010

Suomalaiset ovat vahvasti sitoutuneita hyvinvointivaltioon ja julkisesti tuotet-tuihin hyvinvointipalveluihin. Suoma-laiset haluavat pitää kiinni julkisesta

hyvinvointipalvelujärjestelmästä, vaikka turvan hankinta yksityiseltä sektorilta on lisääntynyt.

Suomalaiset nuoret ovat sitoutuneita koulut-tautumiseen ja työhön. Työ on muuttunut. Enää ei ole tavallista, että sitoudutaan 40 vuodeksi saman työnantajan palvelukseen. Monet nuoret haluavat tehdä työtä omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan nuoret arvostavat työn sisältöä, siihen vaikuttamista ja palkkaa, jolla tulee toimeen.

Nuoretosanasukupolvisopimusta

Voisi luulla, ettei nuorten tarvitse tietää sen het-kisessä elämäntilanteessaan eläkkeistä mitään eikä huolehtia omasta työeläketurvastaan. Van-huuseläkkeelle siirtyminen onkin kaukaista tu-levaisuutta nuorelle, mutta me kaikki olemme mukana lakisääteisen työeläkejärjestelmän su-kupolvisopimuksessa.

Nuorilla on aina oma intressinsä tietää millai-nen työeläkejärjestelmä on nyt ja miten se toimii. Tiedontarve nousee järjestelmän rahoituksesta. Suomessa on käytössä jakojärjestelmä, jossa on rahastointi mukana. Työssä käyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet. Noin neljännes vuo-sittain eläkkeitä varten kerätyistä rahoista kui-tenkin rahastoidaan.

Työeläkettä kertyy nykyisin 18 ikävuodesta al-kaen aina 68:aan asti. Eläkettä on vuoden 2005 jälkeen voinut kertyä työn lisäksi palkattomilta jaksoilta. Opiskelu tai perheen perustaminen ei-vät vaikuta alentavasti tulevan eläkkeen määrään niin paljon kuin ennen.

Yllättäeneläkevoitullaajankohtaiseksi

Aina elämä ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan, eikä ainakaan kaaressa koulu-tutkin-to-työ-perhe jne. Kohdalle voi sattua onnetto-muus tai pitkäaikainen sairaus. Sen lisäksi, että järjestelmä takaa toimeentulon vanhuusiässä, olemme vakuutettuja myös työkyvyttömyyden varalle. Monet nuoret joutuvat siirtymään pois työelämästä vammautumisen ja yhä useammin myös masennuksen ja mielenterveysongelmien vuoksi. Valitettavasti eläke voi tätäkin kautta tul-la nuorelle ajankohtaiseksi.

Netin keskustelupalstoilla törmäsin verk-kokeskusteluun, jossa annettiin ohjeita, miten nuorena voit päästä eläkkeelle, mitä sinun tulee tehdä, mihin hoitoihin hakeudut, ja mitä pitää sanoa. Uskoisin, että tällaiset tilanteet ovat ko-vin marginaalisia.

Julkisessa keskustelussa on kerrottu, että alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle jäämi-nen on selkeästi kasvanut.

Soitin Kelaan. Sieltä kerrottiin, että hirveäs-ti tämä osuus todellisuudessa ei ole kasvanut. Mikäli kuntoutusosuudessa ei kuntoudu, tällöin lievennetään ehtojen tarkastelua. Alle 25-vuo-tiaiden saamia työkyvyttömyys- ja kuntoutus-etuuksia koskeva selvitys osoittaa, että nuoren kuntoutusraha on lykännyt, mutta ei vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt, mutta toistaiseksi kasvu on ollut maltillista. Tutkimuk-sen mukaan nuoren kuntoutusraha ei ainakaan nettomääräisesti tarkastellen ole ehkäissyt työ-kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Suomessa on lähes 280 000 kansalaista työky-vyttömyyseläkkeellä. Nuoria, eläketarkastelussa 16–34-vuotiaita, on eläkkeellä 1,6 prosenttia eläk-keensaajista. Tällöin se olisi noin 17 000 ihmistä.

Nuorialäheskaksimiljoonaa

Kansalaisistamme nuoria on lähes kaksi miljoo-naa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia nuoria on keskiarvoa enemmän Kainuussa ja Pohjois-Sa-vossa. Syynä 16-vuotiaiden eläkkeissä on useim-miten syntymäinvaliditeetti. Ikätarkastelu on yleisemminkin hajanaista. Tämänkin perusteel-la voi kysyä ja ihmetellä, miksi eläkekertymä ei ala jo 16 ikävuodesta.

Suuren eläkeuudistuksen myötä vuonna 2005 saimme läpi pitkäaikaisen tavoitteen, että eläke-kertymä alkaisi nuorten kohdalla täysi-ikäisyy-destä, 18 ikävuodesta. Eläkeuudistuksessa tar-kastellaan asioita elinikäisen työuran kautta.

Työkyvyttömyystarkastelussa nuorten saira-uksien syynä on usein se, ettei nuori ole hakeu-tunut riittävän varhaisessa vaiheessa hoitoon. Tässäkin riskiryhmänä erottuu nuorten miesten osuus. Nuorten miesten kohdalla ongelmat ovat kasaantuneet, ja useimmiten tässä tarkastelussa syynä on myös alkoholi. Näissäkin asioissa koros-tuu riittävä tieto, vastuu itsestä sekä toimijoiden ennaltaehkäisevä rooli.

Jukka Tahvanainen

Allianssi on suomalaisten nuorisojärjestöjen etu-

ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöjä on yhteensä 117.

Lisätietoa: www.alli.fi

Huono tuuriei ikää kysy

Kuka sanoi, ettei nuoria

eläkeasiat kiinnosta?

Ottakoon hän nuoret ja

nuorisoasiat eläkekeskus-

telujen keskiöön.

KUKA?

JukkaTahvanainen

• Jukka Tahvanainen (43) on Suomen Nuorisoyhteistyö  –  Allianssi ry:n pääsihteeri.

• Koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.

• Hän on toiminut opettajana yläas-teilla, työskennellyt nuorisojärjes-töissä ja Euroopan parlamentissa.

ENgLISH SUMMARY

B Y L E N A K O S K I

395 · 2010

Disabilitygobblesupresources

Ǩ The largest pension and work input losses (totalling EUR 25 billion/year) due to the work-ing-age population’s premature loss of health occur when employees lack the strength or abil-ity or are not allowed to work until the old-age retirement age.

Guy Ahonen, Research Professor at The Finnish Institute of Occupational Health, urg-es companies to invest in wellness at work. Such investments quickly repay themselves. In one case, a 20-fold increase in occupational health care expenditure yielded a 46% return on the invested capital.

According to Ahonen, shaping the work and the tasks to suite the employee may help to uphold work ability. For example, working in shifts or physically strenuous work may be hard on older employees, while parents of young children may need flexible working hours.

Mika Kivimäki, Research Professor at The Finnish Institute of Occupational Health, points out that psychosocial factors at work also af-fect the health of employees. In addition to life style and hereditary risk factors, heart illnesses and depression may be caused by poor work-ing arrangements, organization structures, so-cial relationships and the lack of opportunities to influence at work. Fair leadership promotes employees’ health, while long working days are counterproductive.

TreadingafinelineinFrance

Ǩ An increasing number of people will retire in France in the near future, and due to the ex-panded life expectancy, pensions will be paid for longer periods than before. These changes are predicted to result in an unsustainably large pension expenditure.

Hence, efforts are made to prolong contin-ued working among older employees and to strengthen the financial basis for pensions.

At the age of 56, a worker may receive full pension if his working career spans 43 years. A worker can retire at the age of 60, but if his career is shorter than what is required based on his birth year, the accrued pension is cut by 1.25-0.625% per each lacking quarter year.

Correspondingly, if the requirement of a full career is met at the age of 60 but the worker con-tinues to work, pension is accrued at an accel-

erated rate of 1.25% per additional quarter year. If he carries on working after the age of 65 but his career has not continued for the required number of quarter years, the accrued quarter years are increased by 2.5% for each quarter year in employment after the age of 65.

The French pension calculation method clearly differs from ours. Since there is an earn-ings ceiling of EUR 2,885 per month for a ba-sic pension, the earned old-age pension may be quite modest.

As of 2012, receiving a full pension requires a career spanning 41 years. By 2018, the mini-mum retirement age will rise from 60 to 62. In July 2011, when the new reform will come into effect, the required old-age retirement age will be 60 years and 4 months. After the transi-tion period, in 2018, the minimum old-age re-tirement age with a full pension will rise from 65 to 67. As of 2020, the required career length will be 41.5 years. If a worker has begun his ca-reer at age 18 or younger, and if the career has spanned more than the required length, he can retire early at the age of 58-60 and enjoy a full pension. The extremely early retirement age of 50-55 years of certain officials will increase to 52-57 years by 2018.

Employment will be steered with salary sub-ventions. When hiring an employee aged 55 or more, 14% of the salary up to EUR 2,885 will be subsidized for one year. As of the beginning of 2010, companies with more than 50 employ-ees are required to draw up an agreement with the employee representatives or to work out an employment plan for persons aged 50 or more.

The Professional Improvement Fund pays tutoring support. If a company fails to follow these regulations, it must pay a fine to the old-age pension fund to the amount of 1% of the company’s pay roll. Pensions are financed by earmarked tax increases. Guarantee pensions – retraites-chapeaux – are usually enjoyed only by the top management and constitute a pen-sion supplementing the pension tied to the last salary.

Theguaranteepension–equallyforall

Ǩ The guarantee pension to be introduced at the beginning of 2011 ensures that every reti-ree will receive a minimum pension of EUR 687 per month.

Marjukka Hietaniemi, Development Man-ager at the Finnish Centre for Pensions, finds the increase in the pension of the disadvan-taged, which is currently lower in Finland than in any other Nordic country, to be a significant improvement. The guarantee pension is partic-ularly important for young people who are de-pendent on a disability pension, as it will nul-lify the effects of the life expectancy coefficient.

However, guarantee pensions are not risk-free. The Finnish Pension Alliance (TELA) and its Managing Director, Esa Swanljung, points out that the guarantee pension, if increased sig-nificantly in the near future, may break down the upholding principle of the Finnish pension scheme, i.e. that social security is achieved through working and self-employment.

Anne Neimala, Head of Department at the Social Insurance Institution, points out that it is crucial that the guarantee pension’s level is in-creased in the same proportion as are earnings and other benefits. The guarantee pension’s most positive features are that it protects the livelihood of a low-income retiree and is inde-pendent of the retiree’s family relations.

Along with Hietaniemi, Katja Veirto, socio-political expert at the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), fears that an in-crease in the guarantee pension may discourage the self-employed with small businesses to pay earnings-related pension contributions.

The Federation of Finnish enterprises sees a risk in the guarantee pension weakening the willingness of low-income employees to stay in the labour force. Moreover, it may discour-age low-income self-employed persons from in-creasing their YEL insurance level.

Questions are raised about why financial means testing is not applied in the granting of a guarantee pension. According to current leg-islation, those who have lived their entire life on capital income are also entitled to a guarantee pension. When the law was under preparation, the Finnish Centre for Pensions warned that the implementation of the guarantee pension is in-consistent and uneconomical since pensions are the only income considered.

The guarantee pension is not paid automati-cally; it must be applied for from the Social In-surance Institution (KELA). Applications can be submitted as of 1 February 2011, and the guaran-tee pension will be granted as of 1 March 2011.

40 5 · 2010

TILASTOJA

TilastoSuomeneläkkeensaajista2009

Statistik över pensionstagarna i Finland 2009

Statistical Yearbook of Pensioners in Finland 2009

Julkaisu sisältää tietoja kaikista työ- ja kansanelä-kejärjestelmästä eläkettä saavista, eläkkeelle siir-tyneistä ja eläkemenosta. Tilasto tuotetaan yhteis-työssä Kansaneläkelaitoksen kanssa ja se ilmestyy osana Suomen virallista tilastoa.

ISSN 1795-5165 Suomen virallinen tilasto (painojulkaisu)ISSN 1796-0479 Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu)ISSN-L 0780-3028 Tilasto Suomen eläkkeensaajista

TilastoSuomeneläkkeensaajistakunnittain2009

Statistik över pensionstagarna i Finland efter kommun 2009

Tilastossa on kunta- ja maakuntakohtaisia tieto-ja eläkkeensaajien lukumääristä, väestöosuuksis-ta, kokonaiseläkkeestä sekä eläkemenosta. Tilasto on Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisesti tuotta-ma ja se ilmestyy osana Suomen virallista tilastoa.

ISSN 1795-5165 Suomen virallinen tilasto (painojulkaisu)ISSN 1796-0479 Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu)ISSN-L 1238-1004 Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain

TILASTORAPORTTEJA

Työeläkekuntoutusvuonna2009

Tilastoraportissa tarkastellaan työeläkekuntou-tuksen kehitystä vuodesta 1992 lähtien pääpainon ollessa vuodessa 2009. Raportissa on tietoa kun-toutushakemuksista, annetuista päätöksistä, va-litusoikeudesta, kuntoutujista, kuntoutuskustan-nuksista sekä päättyneistä kuntoutusohjelmista.

Tekijä: Leena SaarnioSarja: Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 7/2010ISSN-L 1459-3823

RAPORTTEJA

Eläkejärjestelmänautomaattisetvakautusmekanismit – teoriaa

jakokemuksiajarruistajaelinaikakertoimista

Väestön ikääntyessä useissa maissa on otettu käyttöön vakautusmekanismi, jonka avulla huo-mioidaan automaattisesti vanhuushuoltosuhteen muutosten aiheuttamat paineet eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydelle. Raportissa käsitellään automaattisten vakautusmekanismien ominai-suuksia sekä esitellään erilaisia käytössä olevia vakautusmekanismeja.

Tekijät: Sanna Tenhunen ja Risto VaittinenSarja: Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:7ISBN 978-951-691-140-6 (sid.)ISBN 978-951-691-141-3 (PDF)ISSN-L 1238-5948

KESKUSTELUALOITTEITA

Osa-aikaeläkeläisetrekisteritietojenvalossa

Selvityksessä tarkastellaan ensimmäistä kertaa ko-konaisaineistolla osa-aikaeläkeläisille karttunei-ta eläkkeitä niihin oikeuttavine tuloineen. Lisäksi tarkastellaan työurien pituutta, lukumäärä- ja al-kavuustietoja, eläkelakia ja toimialaa sekä rekis-tereiden perusteella saatavia eläkkeensaajan per-hetietoja.

Tekijät: Janne Salonen ja Mervi TakalaSarja: Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:10ISSN-L 1795-3103

Työuranpituusjasiihenvaikuttavattekijät45–64-vuotiaassa

palkansaajaväestössä

Raportissa selvitetään työuran pituutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä 45–64-vuotiaassa palkansaa-javäestössä. Työuran pituutta tarkastellaan työ-uran toteutuneen keston, suhteellisen keston ja kokonaiskeston mukaan. Työuran pituuteen ja tii-viyteen vaikuttavat henkilöön liittyvistä tekijöistä mm. sukupuoli ja ikä. Työhön liittyen erityisesti so-sioekonominen asema, työsuhteen pysyvyys ja työ-aika vaikuttavat työuran kestoon. Tutkimusaineis-tona on Tilastokeskuksen Työolot 2008 -aineisto ja siihen liitetyt rekisteritiedot eläkettä kartuttavasta työssäolosta 23 vuoden iästä lähtien.

Tekijät: Liisa-Maria Palomäki ja Eila TuominenSarja: Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2010:9ISSN-L 1795-3103

Eläketurvakeskuksen

jUlK a isUjaE L ä K E T U R VA K ES K U KSE N J U L K A I S U T OVAT L A dATTAV I SSA P d F - M U O d OSSA KOT I S I V U LTA w w w. E T K . F IJ U L K A I S U J A VO I MYö S T I L ATA PA P E R I V E R S I O N A OS O I TT E ESTA A I N E I STOT I L AU KSE T @ E T K . F I ( TA I VA I H d E 010 7511 )