LOPPURAPORTTI

Hyvä potku-hanke Limingan terveyskeskuksessa

2

Sisällys 1.Johdanto ......................................................................................................................................................... 3

1.1 Liminka – kuntana.............................................................................................................................. 3

1.2 Limingan terveyskeskus ........................................................................................................................... 3

2. Hyvä Potku-hanke .......................................................................................................................................... 4

2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa ................................................................................................................. 5

2.2 Työryhmä ................................................................................................................................................. 6

3. Ongelmat ja kehittämiskohteet ..................................................................................................................... 7

4. Tavoitteet ...................................................................................................................................................... 8

5. Toimenpiteet ja tulokset ............................................................................................................................... 9

5.1 Lääkärien työajan käytön mittaus tasapainolaskurilla ............................................................................ 9

5.2 T3-ajan seuranta .................................................................................................................................... 10

5.3 Vastaanottojonon purkaminen ja jonokirjan poisto ............................................................................. 11

5.4 Konsultaatiolääkäri ................................................................................................................................ 12

5.5 Inr-poliklinikka ....................................................................................................................................... 12

5.6 Pitkäaikaissairaiden omahoidon kehittäminen ja hoitosuunnitelman laatiminen ................................ 12

5.7 Palveluiden suurkuluttajien hoidon laadun parantaminen ................................................................... 12

5.8 Kehittämisiltapäivä ................................................................................................................................ 12

5.9 Työtyytyväisyyden seuranta .................................................................................................................. 13

6. Johtopäätökset ja pohdinta ......................................................................................................................... 15

Liitteet.............................................................................................................................................................. 17

3

1.Johdanto

1.1 Liminka – kuntana

Liminka on Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun naapurissa, sijaitseva vanha kulttuurikunta. Se on perustettu

vuonna 1477. Asukkaita Limingan kunnassa on noin 9700. Väestörakenteeltaan Limingan kunta on

lapsipainotteinen. Lapsiperheitä kaikista perheistä on 62 %. Limingan kunnassa on paljon suuria perheitä.

Vanhusväestön määrä on suhteellisesti vähäinen maaseutukunnan kokoon nähden.

1.2 Limingan terveyskeskus

Limingassa toteutettiin vuosina 2013 -2014 Suomen mittakaavassakin suuri uudisrakennushanke. Vanha

terveyskeskus purettiin ja samalle tontille rakennettiin kokonaan uusi terveyskeskus. Terveyskeskuksen

yhteyteen rakennettiin uudet nykyaikaiset sairaalatilat. Terveyskeskus valmistui huhtikuussa 2014.

Henkilöstö ja toiminta muutettiin viikon aikana uusiin tiloihin. 2014 vuoden lopulla myös Limingan kunnan

sosiaalitoimisto siirrettiin uuteen terveyskeskukseen.

Terveyskeskuksessa on perusterveydenhuollon avosairaanhoidon palveluina lääkäreiden ja sairaanhoitajien

ajanvarausvastaanotto sekä päivystys. Lisäksi talossa on lasten- ja äitiysneuvola, kouluterveydenhuollon

vastaanotto, opiskelijaterveydenhuolto, perhesuunnitteluneuvola, mielenterveysyksikkö,

fysioterapiapalvelut ja hammashoitola sekä 28-paikkainen vuodeosasto. Täydentävinä palveluina ovat oma

röntgen ja laboratorio. Vuoden 2015 alusta alkaen Nordlab Oy on tuottanut laboratoriopalvelut

terveyskeskuksen tiloissa.

Terveyskeskuksessa on 7,5 lääkärin virkaa, joista yksi on johtavan lääkärin ja yksi vuodeosaston lääkärin

virka. Avosairaanhoidossa on 7 sairaanhoitajaa, 1 perushoitaja, 1 välinehuoltaja ja 3 sihteeriä.

4

2. Hyvä Potku-hanke

Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön pääohjelma. Sen avulla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen, ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä.

Kaste-ohjelma on myöntänyt hankerahoitusta kansalliselle Hyvä potku-hankkeelle vuosina 2010 -

2015. Potku tulee lyhenteestä potilas kuljettajan paikalle. Hyvä potku/vastaanotto pyrkii

ensisijassa parantamaan hoidon saatavuutta kaikille potilaille ja kehittämään moniammatillisia

työtapoja, joiden avulla hyödynnämme resurssejamme järkevämmin.

Potku-hankkeen keskeinen tavoite on terveyshyötymallin (CCM) soveltaminen käytäntöön.

Terveyshyötymallin mukaisesti kehitetyssä organisaatiossa toiminta on yhteistyötä korostavaa ja

potilaskeskeistä sekä potilaan voimavaroja hyödyntävää.

5

Kaste-hankkeen kuusi osa-aluetta

2.1 Hyvä Potku-hanke Limingassa

Keväällä 2014 terveyskeskus muutti uusiin tiloihin. Uudet tilat mahdollistivat uusien toimintamallien

kehittämisen. Kehittämisen tarve oli ollut olemassa jo pitkään. Lähikuntien esimerkin innostamana

Limingan terveyskeskuksen johto päätti, että terveyskeskuksen avosairaanhoito osallistuu Hyvä Potku2-

hankkeeseen. Hyvä Potku2-hanke alkoi elokuussa 2014.

6

Hyvä Potku-hankkeen aikataulu ja suunnitelma

2.2 Työryhmä

Työryhmään kuuluivat johtava lääkäri Pauliina Sarajärvi, terveyskeskuslääkäri Oili Junttila,

terveyskeskuslääkäri Eija Ukkola, sairaanhoitaja Riitta Laine ja sairaanhoitaja Outi Lastumäki. Työryhmä

kokoontui tiistaiaamuisin puolen tunnin ajaksi. Ensimmäisen seminaarin jälkeen työryhmä esitteli Hyvä

Potku-hankkeen avoterveydenhuollon henkilökunnalle. Hankkeeseen liittyvistä asioista informoitiin

henkilökuntaa yhteisissä palavereissa, sähköpostitse, tiedotteilla ja henkilökohtaisella ohjauksella.

7

3. Ongelmat ja kehittämiskohteet

Kehittämistyössä pohdittiin aluksi asioita ja toimintatapoja, jotka ovat olleet hyviä. Näitä ovat:

- uudet hyvät tilat

- kokenut ja osaava henkilökunta

- keskinäinen kunnioitus ja hyvä yhteistyö

- myönteinen suhtautuminen kehittämiseen ja uudistuksiin

Seuraavaksi pohdittiin ongelmia. Ongelmien kartoittamisen apuna käytettiin ns.kalaruotokuviota, johon

henkilökunta sai merkitä ongelmia. Suurimmiksi ongelmiksi koettiin:

- hoidon tarpeen arviointi

- konsultaatiomahdollisuuksien selkiyttäminen

- vuorovaikutuksen tavat ja kanavat

- arkijohtaminen ja työn organisointi konkreettisesti

- lääkärin vastaanottoaikojen vähäisyys

- lääkärien nopea vaihtuvuus ja suuri koulutettavien lääkärien määrä

- runsas päivystysaikojen ja neuvolapalveluiden tarve väestörakenteesta johtuen

- epäselvät sisäiset ohjeet käytännön työhön liittyen

8

4. Tavoitteet

Työryhmä suunnitteli tavoitteiksi seuraavia asioita:

- potilas pääsee kiireettömälle lääkärinvastaanottoajalle 14 vuorokauden kuluessa kevään 2015

loppuun mennessä

- kiireellisten vastaanottoaikojen poistaminen

- päivystysaikojen riittävyys jatkossakin

- hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen

- työnjaon selkiyttäminen

- työhyvinvoinnin lisääntyminen

9

5. Toimenpiteet ja tulokset

5.1 Lääkärien työajan käytön mittaus tasapainolaskurilla

Hyvä Potku2-hankkeen keskeisimpiä työkaluja on tasapainolaskuri. Sillä voidaan mitata vastaanoton

kysynnän ja tarjonnan tasapainoa.

Tasapainomittaria varten työryhmä laati työajanseurantalomakkeet lääkäreille ja hoitajille (liite 1 ja liite2).

Lomakkeiden käyttö opetettiin henkilökunnalle ja niiden toimivuus testattiin ennen mittausta. Tämän

perusteella lomakkeisiin tehtiin vielä joitakin muutoksia.

Mittaukset toteutettiin viikoilla 40 ja 41 vuonna 2014. Mittausten perusteella suunniteltu vastaanottokapasiteetti todettiin riittäväksi ajatellen tulevaa jononpurkua. Kuvassa 1. on käyntien kysyntämäärä prosentteina ja aika tunteina. Vastaanottoajoista oli ulkoista kysyntää (potilaat, jotka soittavat, varaavat aikaa ja tulevat vastaanotolle) 78% ja sisäistä kysyntää (potilaat, joille annetaan vastaanotolla uusi aika tai lähetetään vastaanoton sisällä toiselle ammattilaiselle) 22%. Suunniteltu kapasiteetti oli selkeästi suurempi kuin toteuma. Tämän vuoksi mitattiin kysyntä uudestaan yhden viikon ajalta. Tulokset olivat samansuuntaiset. Kuvassa 2. on kahden viikon ajalta suunniteltu ja toteutunut lääkärien työajan käyttö. Eri työaikalyhenteiden selitykset ovat liitteessä 1.

Kuva 1.

Graf Balans

Utfall 197

80

169 %

0

117

0 %

100 %

69 %

78 %

22 %

Faktisk mottagningskapacitet

Total

Efterfrågan på grupper

Total efterfrågan

Extern efterfrågan

Intern efterfrågan

Tid%Käyntien kysyntä = Efterfrågan på Gruppbesök

91

26

Hämta kapacitet

10

Kuva 2.

Viikoilla 10 ja 11 2015 on toteutettu hoitajien työajan tasapainomittaus. Mittaustuloksia ei vielä ole

käytettävissä.

5.2 T3-ajan seuranta

T3 aika kuvastaa saatavuutta ja vastaanoton kykyä vastata potilaiden vastaanottoaikojen kysyntään. T3 aika

tarkoittaa ajanvarauskirjalla olevaa kolmatta vapaata varattavissa olevaa aikaa.

T3 ajan seuraaminen on aloitettu viikolla 37 vuonna 2014. Lähtötilanteessa T3-aika oli 47 päivää. Aluksi T3

lähti laskemaan nopeasti. Joulun ajan lomat ja muut poissaolot näkyvät T3-ajan pidentymisenä vuoden

2014 lopussa. Vuoden 2015 keväällä T3-aika on parhaimmillaan ollut 21,5 päivää. Viikoilla 52, 1, 8 ja 11

mittauksia ei ole suoritettu. Alkuvuonna 2015 T3-aika on pääosin ollut alle 30päivää.

KAPACITET - Graf 1

Filter

Kapacitet

Tidsperiod

Plan / Utfall Plan + Utfall

Mott + Pat. Rel + Övr

2 veckor

BALANSFLIK

0

20

40

60

80

100

120

päiv lvo puh kiivo kk kirj kons resuus muu vos ruo hall koul meet ohj

Plan Kap

Utfall

Uppdatera graf

11

Kuva 3.

Kuva 4.

5.3 Vastaanottojonon purkaminen ja jonokirjan poisto

Terveyskeskuksessa oli aiemmin käytössä ns. jonokirja. Jonokirjalla oli lista potilaista, jotka olivat varanneet

aikaa lääkärin kiireettömälle vastaanotolle. Aikoja annettiin jonokirjalta muutamaksi viikoksi eteenpäin.

Potilas sai ajan kirjeitse. Jonossa oli potilaita n.250. Hyvä Potku2-hankkeen myötä jonokirjasta päätettiin

luopua. Lääkäreiden vastaanottokirjat avattiin syyskuun 2014 alussa noin 2 kuukaudeksi eteenpäin, jotta

kaikille potilaille saatiin aika annettua.

0

10

20

30

40

50

60

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52

T3-Mediaani Lääkäri

Mediaani Lääkäri

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52

T3-Mediaani Lääkäri

Mediaani Lääkäri

12

5.4 Konsultaatiolääkäri

Tasapainomittarin tuloksista kävi ilmi, että maanantaisin ja perjantaisin päivystysaikojen tarve on

keskimäärin 25 – 28 aikaa. Muina päivinä tarve on 12 – 15 aikaa. Tästä syystä päätettiin aloittaa kokeiluna

konsultaatiolääkäritoiminta aluksi maanantaisin ja myöhemmin myös perjantaisin. Konsultaatiolääkäri on

käytettävissä talon sisäisiin konsultaatioihin, sekä hoitajien että toisten lääkärien tarpeeseen.

5.5 Inr-poliklinikka

Hyvä Potku2-hankkeen toisessa seminaarissa päätettiin inr-poliklinikan aloittamisesta. Aiemmin Marevan-

hoidossa olevien potilaiden inr-seuranta on ollut lääkärin tehtävä. Uudessa mallissa inr-seuranta on pääosin

siirretty tehtävään koulutetuille sairaanhoitajille. Inr-poliklinikan tavoitteena on vähentää seurantakäyntien

määrää ja parantaa hoitotasapainoa.

5.6 Pitkäaikaissairaiden omahoidon kehittäminen ja hoitosuunnitelman

laatiminen

Pitkäaikaissairaat ovat perinteisesti käyneet vuosikontrolleissa lääkärin vastaanotoilla. Tulevaisuudessa

pyritään siihen, että pitkäaikaissairaiden hoito tapahtuu työparimallityöskentelynä lääkärin ja hoitajan

yhteistyönä. Pitkäaikaissairaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Tämän työkaluina käytetään

omahoitokaavaketta ja rakenteellista kirjaamista, jota varten suunnitellaan fraasit eri sairausryhmille.

Tavoitteena on pyrkiä vähentämään vuosikontrollikäyntien määrää.

5.7 Palveluiden suurkuluttajien hoidon laadun parantaminen

Terveyskeskuksen palveluita käyttävistä ihmisistä osa on ns. suurkuluttajia, joilla käyntejä

terveyskeskuksessa on yli 10 vuodessa. Näiden paljon palveluja käyttävien asiakkaiden määrää ollaan

mittaamassa. Suunnitelmana on määrittää tälle asiakasryhmälle oma lääkäri ja oma hoitaja. Tavoitteena on

asiakastyytyväisyyden lisääminen, hoidon kokonaisuuden parempi hallinta ja käyntimäärien vähentäminen.

5.8 Kehittämisiltapäivä

Avoterveyshuollossa on ollut aikaisemmin käytössä tiimipalaverit säännöllisin väliajoin. Ne eivät kuitenkaan

toimineet toivotulla tavalla ja käytännöstä luovuttiin. Tiimipalavereiden lopettamisen jälkeen ei

13

vastaanoton kehittämistyötä tehty suunnitelmallisesti. Hyvä Potku2-hankkeen työryhmän aloitteesta

järjestettiin vastaanoton kehittämisiltapäivä, ns. Hukkapaja 25.3.2015. Hukkapajassa etsittiin eri

ammattiryhmien kesken käytännön työhön liittyviä turhia ja päällekkäisiä työtehtäviä, huonoja, aikaa vieviä

käytäntöjä ja muita epäkohtia. Hukkaa aiheuttavia töitä löytyi paljon ja niistä valittiin kolme eniten

keskustelua herättänyttä. Tämän jälkeen laadittiin ohjeet kyseisten epäkohtien poistamiseksi.

Kehittämisiltapäivässä päätettiin, että kehittämistyötä vastaanotolla jatketaan tulevaisuudessakin. Loput

löytyneet epäkohdat on tarkoitus käsitellä myöhemmissä kehittämispalavereissa.

5.9 Työtyytyväisyyden seuranta

Työtyytyväisyyden mittaaminen on aloitettu Hyvä Potku2-hankkeen alussa, viikolla 37/2014.

Avoterveydenhuollon lääkärien ja hoitajien työtyytyväisyyttä on mitattu hymynaamakaavakkeella

viikoittain (kuva 5.). Työtyytyväisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia hankkeen aikana (kuva

6.).

Arvo 3 2 1 0

Kuva 5.

14

Kuva 6.

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

Työtyytyväisyys

Keskiarvo

15

6. Johtopäätökset ja pohdinta

Hyvä Potku2-hankkeesta on ollut hyötyä käytännön työhön. Sen myötä on tullut monta uudistusta arkiseen

työhön. Hanke on vaatinut paljon työtä, joka on heijastunut vastaanoton toimintaan resurssien

vähenemisenä. Siitä huolimatta hankkeeseen osallistuminen on ollut vaivannäön arvoista.

Jonokirjan lopettaminen on ollut suurin tehdyistä uudistuksista. Jonokirjan poistumisen myötä

vastaanottoaikojen on helpottunut ja potilastyytyväisyys on lisääntynyt. Toistuvien ajantiedustelujen määrä

on vähentynyt ja yhden hoitajan työaikaa on säästynyt muuhun toimintaan. Ajanvarauskirjojen

aukaiseminen pidemmälle aikavälille on helpottanut työajan suunnittelua ja hallintaa.

Tasapainomittarin tulosten perusteella voidaan todeta, että kapasiteettia kysynnän tarpeeseen on

riittävästi. Haasteena on kohdentaa kapasiteetti tarkoituksenmukaisesti. T3-aikaa on saatu laskettua, mutta

tavoitteeseen ei vielä ole päästy. Tällä hetkellä T3-aika on 25 - 30 päivää. Tavoitteena oli 14 päivää. Hyvä

Potku2-hankkeen aikana on esitelty Älyexcel-ohjelma, jonka avulla voidaan laatia ajanvarauskirjat

tasapainolaskurin mittaustulosten mukaisesti. Älyexcelin käyttöä on harjoiteltu ja ohjelma on tarkoitus

ottaa jatkossa käyttöön. Toiveena on, että kapasiteetti saadaan älyexcelin avulla kohdennettua oikein ja T3-

ajan tavoitteeseen päästään.

T3-ajan seuranta on ollut hyvä työkalu vastaanoton kysynnän seurantaan. Sen mittaamista jatketaan

hankkeen päättymisen jälkeenkin säännöllisesti.

Konsultaatiolääkärin tarpeesta tehtiin henkilökunnalle kysely. Sekä hoitajat että lääkärit olivat sitä mieltä,

että toiminta on tarpeellista. Kyselyn ja kokeiluajalta saatujen kokemusten perusteella toimintaa päätettiin

jatkaa.

Inr-poliklinikan toiminta on muotoutumassa. Tällä hetkellä hoitajat määrittävät jo suurimman osan

hoidoista lääkärin tuella. Huonossa tasapainossa olevat potilaat käyvät vierimittauksissa hoitajalla tarpeen

mukaan. Potilaat ovat kokeneet uudistuksen hyväksi. Syksyllä 2015 suunnitelmissa on aloittaa ryhmäohjaus

uusille Marevan-potilaille.

Pitkäaikaissairaiden omahoidon kehittäminen ja hoitosuunnitelman laatiminen sekä palvelujen

suurkuluttajien hoidon laadun parantaminen ovat laajoja, keskeisiä kokonaisuuksia. Hankkeen aikana tähän

kehittämiseen ei ole ollut tarpeeksi aikaa ja on jo sovittu, että näiltä osin kehittämistyö jatkuu edelleen.

Hanke on vaatinut henkilökunnalta paljon joustavuutta ja sitoutumista. Henkilökunta on ollut alusta lähtien

hyvin hankkeessa mukana ja suhtautunut muutoksiin positiivisesti. Kehittämisiltapäivään osallistuneet

16

olivat innokkaasti mukana ja toivat uusia, hyviä ideoita käytännön työhön. Työryhmä oli ylpeä

henkilökunnan motivoituneesta ja innostuneesta suhtautumisesta kehitystyöhön hankkeen aikana.

Ajanpuutteen vuoksi laajempi henkilökunnan informointi hankkeen eri vaiheissa jäi työryhmän mielestä

ajoittain liian vähäiseksi, mutta siitä huolimatta muutosvastarintaa ei ole ollut.

17

Liitteet Liite 1.

HYVÄ POTKU-SEURANTA – TASAPAINOMITTAUS/LÄÄKÄREIDEN TYÖAJAN SEURANTA

Seurantaviikot 40 ja 41/2014

PVM: _____________

NIMI: _________________________________

Merkitse eri työaikalajeihin aika minuutteina (5minuutin tarkkuudella)

Lääkärin vastaanotto

Kiireellinen vastaanotto

Päivystysvastaanotto

Puhelinaika

Korvakontrolli

Reseptien uusinta

Ohjaus

Muu toiminta (=neuvolat, ksh, vanhainkoti)

Vuodeosasto

Kirjalliset työt (potilaisiin liittyvät, mm.labrapiikin katsominen)

Hallinnollinen työ (sähköposti, essie, M2, ei suoranaisesti potilaisiin liittyvää, myös potku, perehdytys)

Koulutus(+röntgen meetingit)

Ruokailu + taukoajat (myös siirtymiset paikasta toiseen)

Meetingit (myös lääke-esittelyt, kokoukset)

Konsultaatiot (lääkärit, sh:t ja esh, sisältäen psyk.meetingit, iltapäivän ns. kahvitunti)

Sisäinen kysyntä (lääkärin itse antamien aikojen määrät, esim.korvakontrollit, merkitse määrät

pystyviivoina)

LVO KIIVO PÄIV PUH KK

Potilas ei tullut vastaanotolle (ilmaise aikana = minuutteina) ________________________________

18

Muuta huomioitavaa:

Liite 2.

HYVÄ POTKU-SEURANTA – TASAPAINOMITTAUS HOITAJILLE

Seurantaviikot 40 ja 41

Nimi: ________________________________

Pvm: _____________

Puhelin

LVO

KIIVO

PÄIV

PUH

KK

EI AIKAA

Sisäinen kysyntä

LVO

KIIVO

PÄIV

PUH

KK

EI AIKAA

19

Työryhmä seminaarissa Pikkusyötteellä

Vahvasti kohti tavoitteita