Eräs vertikaali

Copyright: OH7AZL 12.5.2009

Tarvitsin kotiasemalle HF-antennin. Otin tavoitteeksi sen jonkinmoisen toiminnan kaikilla

HF-bandeilla, pienehkön pinta-alan maasta ja parhaan toimivuuden keskeisillä DX-

bandeilla. Halpa hinta, helposti hankittavat materiaalit ja melko pieni näkyvyys asiaa tuntemattomille olisivat tietysti myös plussaa.

Samoin puiden sijainneista johtuen olisi hankala suunnitella mahdollisia pääsuuntia.

Sitten mietin magneettiloopin mahdollisuuksia. No se olisi pieni, mutta hyötysuhde

näyttäisi jäävän löytämilläni rakenteilla aika pieneksi ja se vaatii jatkuvaa viritystä

bandin sisälläkin. Jäljelle jäi erilaiset vertikaaliratkaisut. Päädyin omatekoiseen ja

rautakaupan hyllyltä löytyviin komponentteihin. Vertikaali on GP-tyyppinen, lanka joka

on teipattu 8m pitkään ongenvapaan ja varustettu kolmella 20m:lle mitoitetulla

maatasolla.

Maatasot ovat KLLU 2x1mm puhelikaapelin säikeitä upotettuna muutama sentti

nurmikon alle lapion terällä. Maatasot ovat eristettyjä. Säteilijä on 8m pitkä 0.8mm

vahvuista muovieristeistä Cu-lankaa joka on teipattu noin 50cm:n välein ongenvavan

kylkeen. Ongenvapa lienee (toivottavasti) lasikuitua, hinta taisi olla jossain 8 euron

seutuvilla. Vapa on vedetty nippusiteillä kiinni maahan lyötyyn n.5cm halkaisijaltaan

olevaan 60cm pitkään puurimaan (kyllästetty). Juureen on nippusiteillä kiinnitetty

impedanssin sovitin ATU, jona käytin CG-2000:ta (ei enää saatavissa CG-3000

vastaava). Se hoitaa impedanssin 50 ohmiin ja reaktanssit 0 ohmiin eri bandeilla.

Seuraavalla sivulla on periaatekuva antennista.

Alue on suorakaiteen muotoinen jotain

15x50m, jossa on asuinrakennus

keskellä ja autotalli toisessa päässä.

Siinä on muutama lehtipuu pisimmät

jotain alta 10m, sekä pensaita. Ensin jätin maston pois suunnitelmista.

Sitten mietin vaakalankoja tai

dipoleita. koska puut ovat aika pieniä

langat tai dipolit jäisivät alle 10m

korkeudelle ja näin ollen lähtökulmat olisivat mm. 30m:llä yli 30 astetta.

Se ei ole hyvä dx-yhteyksissä vaikka maaheijastus toisi hieman gainia.

Samoin lankojen visuaalinen näkyvyys

on suurehko, jos niitä etsii silmät sirittäen.

Syöttökaapeli ja DC-syöttö ATU:lle upotettiin muutama sentti nurmen alle. Tärkeää on,

että antennin mitta ei ole tarkalleen puoliaaltoa millään käytettävistä bandeista, koska

muuten impedanssi nousee niin korkealle, että ATU ei välttämättä onnistu

sovituksessaan. Samoin jännitteen läpilyöntiriski kasvaa.

Sitten antennin ominaisuuksien hyvät ja huonot puolet.

Huonot puolet:

-tarvitaan (kallis) ATU 200...300euroa!

-hyötysuhde alabandeilla huono

-ei voi paljon hyödyntää maaheijastusta gainiin verrattuna dipoleihin tms

-lähtökulma 10m ja 12m:llä korkeahko liuskoittunut (asia voidaan hoitaa laittamalla

vavan kylkeen toiselle puolelle esim. 5m lanka joka vaihdetaan releellä tai käsin

ATU:hun oltaessa ks.bandeilla)

Hyvät puolet:

-helpporaketeinen

-matalahko lähtökulma varsinkin 15...30m:llä (15...30astetta)

-antennin varaama tila pihalta on tosi pieni

-hyvin näkymätön, musta vapa sijoitettu pienen tammen taakse

-hieman gainia varsinkin 17m:llä ja ylemmillä bändeillä

Antennin suunnittelussa käytin eri nettisivuja ja varsinkin MMANA-ohjelmaa, joka on

ilmainen ja helpohko oppia käyttämään. Mittauksissa käytin normaaleja ra-aseman

mittalaitteita (SWR yms) ja miniVNA:ta joka on mainio väline varsinkin HF- ja matalilla

VHF-alueilla.

Yllä kuva MMANA-ohjelmaan syötetyistä antennin mitoista.

Yllä 15m suuntakuvio MMANA-simuloinnista.

Yllä 17m suuntakuvio MMANA-simuloinnista

Yllä 20m suuntakuvio MMANA-simuloinnista.

Tässä 17m:llä verrattuna vertikaali (PU) ja 6m:n korkeudella oleva dipoli (MU).

Yllä kuva antennin juuresta, siinä näkyy mm. ATU