A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7 . 2 . 2 0 1 1

A N N E L I A I R O L A

ESR AHOT-KATSAUS

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

- AHOT = Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

- Kaikki osaaminen yhtä arvokasta: formaali oppiminen, non-formaali oppiminen ja arkioppiminen

- Keskeistä vain opiskelijan osaaminen- Opiskelijalähtöisyys- Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat- HOPS-kulttuurin ja arvioinnin kehittäminen- Laatu AHOTissa: yhdenmukainen, läpinäkyvä,

luotettava

KIELTEN JA VIESTINNÄN AHOTTYÖRYHMÄ

• AHOT-hankkeessa 7 työryhmää• Mukana amk:t ja yliopistot• Tavoitteena laatia AHOT-suositukset

ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kieli- ja viestintäopintoihin• Valmiit keväällä 2011?• Kielten ja viestinnän työryhmä ainoa, joka on saanut jotakin kirjallista aikaiseksi (tilanne marraskuu 2010)

FORMAALISTI OPITUN HYVÄKSILUVUT

Tämä suositus koskee korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaisia kieli- ja viestintäopintoja.

1. Kaikki korkeakoulututkintoihin pakollisina opintoina kuuluvatkieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisen kautta, ellei korkeakoulu toisin päätä.2. Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan alan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisenaan maisterikoulutukseen tulevilla opiskelijoilla, ellei korkeakoulu toisin päätä.

FORMAALISTI OPITUN HYVÄKSILUVUT

• 3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa yliopistossa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

• 4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja suositellaan täydennettäväksi alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä/kielissä. Mahdollinen täydennys arvioidaan hyväksytty/hylätty-arvostelulla ja varsinainen hyväksiluku tapahtuu vasta tämän jälkeen. Tutkintoon kuuluvan toisen kotimaisen kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltäneen korkeakoulun antamaa arvostelua.

• 5. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan alan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettavaksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

• Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kielikomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

NON-FORMAALI JA INFORMAALI

• Euroopan Unionin neuvoston määritelmä:Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamisella ja tunnustamisella pyritään elinikäisen oppimisen yhteydessä tekemäännäkyväksi ja tunnustamaan yksilön kaikki tiedot ja taidot riippumatta siitä, miten tai missä ne hankittu.

NON-FORMAALI JA INFORMAALI OSAAMINEN

• Suositusta pohdittu yhdessä kokoontumisessa 3.2.2011• Anneli oli laatinut raakaversion, johon amk-

edustajat laittoivat kommentteja etukäteen ja yliopistojen edustajat olivat

muokanneet uuden version• Yliopistot: Ei sisällä vapaasti valittavia opintoja

SUOSITUSVERSIO

• Tämä suositus koskee korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaisia kieli- ja viestintäopintoja.

1. Korkeakoulututkintoihin vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä, ellei korkeakoulu toisin päätä.2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää ja itsearvioi hankkimaansa osaamista opintojakson/-kokonaisuuden osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen tulee olla riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.

SUOSITUSVERSIO3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, korvaavat kokeet, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.4.Opiskelija osoittaa osaamisensa sovitulla näyttötavalla, jolloin korkeakoulu arvioiopiskelijan esittämät oppimistulokset ja sen, vastaavatko ne opintojen osaamistavoitteita. Arviointi on numeerinen tai hyväksytty/hylätty. Toisessa kotimaisessa kielessä opiskelija saa arvosanan sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidosta.

MITÄ TÄMÄ MERKITSISI?

• AHOT ei toteudu• Opiskelijat eriarvoisessa asemassa• Voiko olla monta käytäntöä?• AHOT-työryhmällä ei merkitystä• Edellyttäisi muutoksia AHOT-ohjeistukseen ja

tutkintosääntöön

MITÄ SEURAAVAKSI?

• Mitäs tehdään?• AHOT-pankki• Seuraava kokous 15.3.