Hakijan opas 2016

H A K I J A N O PA S 2 0 1 6

Tervetuloa opiskelemaan Pohjois-Karjalan ammattiopistoon!

Pohjois-Karjalan ammattiopistoja on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Niittylahdessa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla.

Pohjois-Karjalan aikuisopisto toimii koko maakunnan alueella.

Pohjois-Karjalan ammattiopistot ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto kuuluvat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään, joka on Pohjois-Karjalan kuntien omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

Keskeisiä koulutusmuotoja ovat ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus, vapaa sivistystyö ja kesäyliopistotoiminta.

Hei! Kädessäsi on Pohjois-Karjalan ammattiopistojenHakijan opas 2016.

Oppaassamme esittelemme Pohjois-Karjalan ammattiopistojen ja Pohjois-Karjalan opiston koulutustarjontaa ja kerromme hakemiseen liittyvistä asioista.

Tulevaisuutta rakennetaan jo tänään. Haethan mukaan koulutukseen!

Lämpimästi tervetuloa!

HAKIJAN OPAS2016

www.pkky.fi

1. Näin haet Pohjois-Karjalan ammattiopistoon6 Hakuajat7 Hakeminen7 Koulutusta peruskoulusta ja lukiosta hakeville7 Lisähaku7 Pääsy- ja soveltuvuuskokeet7 Harkintaan perustuva valinta7 Koulutustarjonta aikaisemman tutkinnon suorittaneille7 Kielikoe

2. Opiskelu ammattiopistoissa8 Ammatillisen perustutkinnon rakenne 9 Yleistä opinnoista9 Työpaikalla tapahtuva oppiminen9 Ammattiosaamisen näytöt9 Valinnaisuus9 Kahden tutkinnon opinnot9 Jatko-opinnot9 Ohjaus ja tukipalvelut9 Asuminen10 Terveydentila vaatimukset

3. Ammatilliset perustutkinnot

• Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto12 media-assistentti, valokuvaus ja graafinen suunnittelu12 media-assistentti, peliala 13 media-assistentti, radio- ja TV-tuotanto13 media-assistentti, teatteri- ja esitystekniikka14 media-assistentti, 3D-tuotanto15 media-assistentti, äänituotanto

• Autoalan perustutkinto 15 ajoneuvoasentaja 16 automaalari16 pienkonekorjaaja

• Elintarvikealan perustutkinto17 leipuri-kondiittori

• Hiusalan perustutkinto 18 parturi-kampaaja

• Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto19 kokki19 tarjoilija

• Kauneudenhoitoalan perustutkinto20 kosmetologi

• Kiinteistöpalvelujen perustutkinto20 kiinteistönhoitaja

• Kone- ja metallialan perustutkinto21 koneenasentaja21 koneistaja23 kunnossapitoasentaja23 levyseppähitsaaja

• Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto24 kodinhuoltaja24 toimitilahuoltaja

• Kuvallisen ilmaisun perustutkinto25 kuva-artesaani, maalaus

• Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto25 artesaani, käsityömuotoilu 26 artesaani, sisustusala26 artesaani, tekstiili- ja vaatetusmuotoilu

Sisällysluettelo

Yhteishaku • Peruskoulun tai lukion suorittaneet.

Erillishaku • Aikaisemman ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet.

Valmentavan koulutuksen haku • Peruskoulun tai lukion suorittaneet, ja esim. maahanmuuttajat, perusopetuksen päättäneet nuoret,

jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oppimisvalmiuksien vahvistamisessa ja koulutuksen valinnassa.

Ketkä voivat hakea?

• Liiketalouden perustutkinto27 merkonomi, asiakaspalvelu ja myynti27 merkonomi, talous- ja toimistopalvelut

• Logistiikan perustutkinto28 autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja ja linja-autonkuljettaja

• Maatalousalan perustutkinto28 eläintenhoitaja29 maaseutuyrittäjä

• Matkailualan perustutkinto30 matkailuvirkailija

• Metsäalan perustutkinto31 metsäkoneenkuljettaja31 metsäkoneasentaja

• Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto32 nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

• Pintakäsittelyalan perustutkinto32 maalari

• Prosessiteollisuuden perustutkinto34 prosessinhoitaja, kemiantekniikka34 prosessinhoitaja, paperiteollisuus

• Puualan perustutkinto35 puuseppä

• Rakennusalan perustutkinto35 kivirakentaja36 maarakennuskoneenkuljettaja36 talonrakentaja

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto38 lähihoitaja, asiakaspalvelu ja tietohallinta39 lähihoitaja, ensihoito39 lähihoitaja, kuntoutus40 lähihoitaja, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus41 lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö41 lähihoitaja, sairaanhoito ja huolenpito42 lähihoitaja, vammaistyö42 lähihoitaja, vanhustyö

Taitto: PKKY:n viestintäpalvelut | Kuvat: Antti Varonen ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat | Painos: 2 700 kpl, Grano Oy

• Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto43 automaatioasentaja43 sähköasentaja

• Talotekniikan perustutkinto45 ilmanvaihtoasentaja45 putkiasentaja

• Tanssialan perustutkinto46 tanssija

• Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto46 elektroniikka-asentaja47 ICT-asentaja

• Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto47 datanomi

• Turvallisuusalan perustutkinto48 turvallisuusvalvoja

• Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto48 sisustaja

4. Valmentava koulutus50 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

5. Kansanopisto-opinnot53 Hyvinvointivalmentaja53 Näyttelijäntyön koulutus - Teatteri Rajarikko

6. Koulutustarjonta ja valintakokeet 54 Koulutustarjonta, pääsy- ja soveltuvuuskokeet 58 Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatillisessa koulutuksessa

Yhteishaku • Peruskoulun tai lukion suorittaneet.

Erillishaku • Aikaisemman ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet.

1. Näin haet Pohjois-Karjalan ammattiopistoon

yhteishaun hakuajat 2016

23.2. - 15.3. • Yhteishaku

elokuussa 2016 alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen.

24.5. - 26.7. • Haku

elokuussa 2016 alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen.

Helmi-maaliskuu Kesä-heinäkuu 1.1. - 19.8.Touko-heinäkuu

• Kansanopisto-opintojen hakuaika.

• Lisähaku vapaaksi jääneisiin opiskelupaikkoihin.

HAKEMINEN www.opintopolku.fi

LISÄTIETOJA HAKEMISEEN www.pkky.fi

Erillishaussa olevien koulutusten hakuaika 23.2.–31.3.2016Oppisopimuskoulutukseen haku ympäri vuoden www.pkky.fi/oppisopimus

Seuraa nettisivujamme www.pkky.fi

6

1. Näin haet Pohjois-Karjalan ammattiopistoon

• HakeminenPohjois-Karjalan ammattiopistoihin haetaan yhteishaussa osoit-teessa www.opintopolku.fi. Osoitteesta löytyy lisätietoja am-mattiopistoista, koulutuksista, yhteishausta sekä valintaperus-teista. Hakulomakkeen täyttämiseen liittyviin ongelmiin saa apua Opintopolun hakuneuvonnasta puh. 029 533 1010 klo 9-13 ja opintotoimistosta puh. 013 244 2220 klo 9-14.

• Koulutusta peruskoulusta ja lukiosta hakeville

Ammatillisten perustutkintojen pohjakoulutusvaatimuksena on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen tai vastaavat opinnot. Perustutkintoihin on varattu opiskelupaikkoja myös lukion suorittaneille. He hakevat koulutukseen lukion päättöto-distuksella. Perus- tai lukiokoulutuksen ulkomailla suorittaneet valitaan ammatilliseen peruskoulutukseen harkintaan perus-tuvalla valinnalla.

• LisähakuYhteishaussa vapaaksi jääneisiin opiskelupaikkoihin järjeste-tään lisähaku kesällä osoitteessa www.opintopolku.fi. Vapaita opiskelupaikkoja voi tiedustella myös suoraan Pohjois-Karjalan ammattiopistojen opintotoimistoista ja opinto-ohjaajilta vielä lukukauden alkaessa.

• Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Joissakin yhteishaussa olevista koulutuksista järjestetään pää-sy- ja soveltuvuuskokeita, joilla mitataan hakijan alalle sovel-tuvuutta. Kaikki hakijat saavat kutsun kokeeseen. Jos hakija on hakenut useaan koulutukseen, hänet kutsutaan kokeeseen ylim-pään hakutoiveeseen.

Hakija voi saada pääsy- ja soveltuvuuskokeesta 0-10 pistettä. Kokeista saadut pisteet ovat lisäpisteitä valinnassa, joten vaikka hakija saisi 0 pistettä kokeesta, hän voi silti tulla valituksi koulu-tukseen, jos valintapisteet muuten riittävät valintaan. Huom! Poikkeuksena käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto ja tanssialan perustutkinto, joissa valinta tehdään pelkästään oppilaitoksen oman pääsy- ja soveltuvuuskokeen pe-rusteella. Hylätty koetulos voi olla esteenä opiskelijavalinnalle.Lisätietoja koepäivistä, kokeiden sisällöstä ja niiden pisteytyk-sestä osoitteesta www.pkky.fi/hakijalle sekä opintopolku.fi –palvelusta.

Kielikoe | Hakija saa kutsun kielikokeeseen, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, eikä kielitaitoa ole voitu todentaa muilla tavoin. Kokeessa varmistetaan, että hakijalla on opiskelua varten riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen perustutkintoon, jos hänellä ei ole riittävää kielitaitoa selviytyä alan opinnoista. Kielitaitokriteerit löytyvät opintopolun sivuilta Ammatillinen koulutus > kielikokeet.

• Harkintaan perustuva valintaOppilaitos voi valita opiskelijoita harkinnan perusteella, jolloin opiskelija voi tulla valituksi, vaikka hänen valintapisteensä eivät sisäänpääsyyn riittäisi.Kun valintapistemäärästä poiketaan, oppilaitos arvioi ja ottaa huomioon hakijan koulutustarpeen ja edellytykset suoriutua opinnoista. Harkintaan perustuvan valinnan perusteita voivat olla

• koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet Hakijalla ei ole todistusta tai hän on suorittanut perusopetuksen tai lukion oppimäärää vastaavat opinnot ulkomailla. Todistus on hyvin puutteellinen tai muuten vaikeasti vertailtavissa. Ulkomaisella tutkinnolla hakevilta sekä op- pivelvollisuuden keskeyttäneiltä ei kysytä arvosanatietoja (liitteeksi viimeiset todistuskopiot sekä suomennokset tai selvitys, miksi koulutodistus puuttuu).

• oppimisvaikeudet Hakijalla on todettuja oppimisvaikeuksia (liitteeksi lääkärin, erityisopettajan tai psykologin todistus oppimisvaikeudesta).

• sosiaaliset syyt Hakijalla on henkilökohtaiseen tai perheen tilanteeseen liitty-viä erityisiä syitä (liitteeksi selvitys esimerkiksi paikkakunnalle muutosta, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä).

Huom! Yhdet liitteet riittävät, vaikka hakija olisikin hakenut use-ampaan koulutukseen Pohjois-Karjalan ammattiopistoissa.

• Koulutustarjonta aikaisemman tutkinnon suorittaneille

Ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneet hakevat koulutukseen aikuis-koulutuksen koulutuskalenterin ja erillishaun kautta osoitteessa www.pkky.fi/erillishaku. Erillishaussa olevilla koulutuksilla on omat valintaperusteet, joihin voi tutustua www.pkky.fi/hakijalle.

HAKEMINEN www.opintopolku.fi

• Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp

• Yhteiset tutkinnon osat 35 osp

• Pakolliset tutkinnon osat• Valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppi-misella hankittua osaamista vähin-tään 30 osp.

• Viestintä- ja vuorovaikutusosaami-nen, 11 osp (äidinkieli, toinen kotimai-nen kieli, vieraat kielet)• Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (matematiikka, fy-siikka ja kemia, tietoja viestintätek-niikka ja sen hyödyntäminen)• Yhteiskunnassa ja työelämässä tar-vittava osaaminen, 8 osp (yhteis-kuntataidot, työelämässä tarvitta-vat taidot, yrittäjyys ja yritystoimin-ta, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto)• Sosiaalinen ja kulttuurinen osaami-nen, 7 osp (kulttuurien tuntemus, tai-de ja kulttuuri, etiikka, psykologia, ym-päristöosaaminen tai osia muista yh-teisistä tutkinnon osista)

• Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp

• Tukevat tutkinnon ammattitaitovaa-timuksia ja osaamistavoitteita.

ammatillisen perustutkinnon rakenne

2. Opiskelu ammattiopistossa

Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä (osp), ja opinnot kestävät noin kolme vuotta. Opiskeluaika voi vaihdella riippuen opiskeljan aiemmista opinnoista.

8

• Yleistä opinnoistaAmmatillisessa koulutuksessa opiskelu on käytännönläheistä ja suurelta osin tekemällä oppimista. Hyvä menestyminen opinnois-sa edellyttää aktiivisuutta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja yhteistyökykyä. Useilla aloilla osa opinnoista suoritetaan mo-nimuotoisesti verkko-opintoina. Opetus on maksutonta, mutta opiskelukustannuksia voi tulla oppimateriaaleista, työvälineistä, työvaatteista ja -kengistä sekä eri lupakorteista tai viranomais-maksuista.

• Työpaikalla tapahtuva oppiminenKaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työpaikalla ta-pahtuvaa oppimista, jonka aikana kartutetaan ammattitaitoa oikeissa työtehtävissä, opitaan työelämän tapoja ja pelisääntöjä. Työssäoppimispaikassa opiskelijaa ohjaa työpaikkaohjaaja, joka on alansa ammattilainen.

• Ammattiosaamisen näytötAmmattiosaamisen näytöt ovat osa koulutusta. Niillä opiskelija osoittaa tutkinnon perusteiden mukaisen ammatillisen osaa-misensa. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan erillinen to-distus, joka yhdessä päättötodistuksen kanssa muodostaa tut-kintotodistuksen.

• ValinnaisuusKaikille perustutkinto-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus pai-nottaa omia opintojaan eri tavoin. Käytännössä opiskelija voi suunnata opintojaan valitsemalla erilaisia polkuja voimassa ole-vien tutkinnon perusteiden ja lukuvuosittain vahvistettavien to-teutussuunnitelmien mukaisesti. Erilaisten polkujen tarjoamista mahdollisuuksista keskustellaan opiskelijan kanssa aina henkilö-kohtaisen opiskelusuunnitelman (hopsin) laatimisen yhteydessä.

Valinnaisuutta voi lisätä esim. amk-opinnoilla, urheiluvalmen-nuksella tai suorittamalla opintoja tai työssäoppimista ulkomail-la. Kieli- ja matematiikkavalmiuksia sekä yleisiä opiskeluvalmiuk-sia voi parantaa lukio-opinnoissa.

• Kahden tutkinnon opinnotKahden tutkinnon suorittaminen on yksi tapa valmentautua jatko-opintoihin. Ammatillisen perustutkinnon opintojen ohella on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkintoon tähtääviä lukio-opintoja ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin.

Kahden tutkinnon suorittaminen vaatii opiskelijalta hyviä perustaitoja lukiotavoitteisesti opiskeltavista oppiaineista, mo-tivaatiota ja sitoutumista. Opintojen arvioitu kesto on keskimää-rin 3,5 - 4 vuotta.

• Jatko-opinnotAmmatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat hakea ammat-tikorkeakouluun ja yliopistoon.

Opiskelija voi omilla valinnoillaan vahvistaa jatko-opintoval-miuksiaan jatko-opintoja kahden tutkinnon polkujen avulla.

• Ohjaus ja tukipalvelutPohjois-Karjalan ammattiopistojen koko henkilökunta auttaa ar-jen sujumisessa. Ryhmänohjaajien ja opettajien lisäksi ammatti-opistoissa tukea, ohjausta ja neuvontaa saa opinto-ohjaajilta, eri-tyisopettajilta, kuraattoreilta, psykologeilta, terveydenhoitajilta, asuntolanohjaajilta, opintotoimistoista, ammatillisilta ohjaajilta ja koulunkäyntiavustajilta.

• AsuminenPohjois-Karjalan ammattiopistoilla on omia opiskelija-asuntoloi-ta Joensuussa, Niittylahdessa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Valtimolla. Opiskelija-asuntoloissa asuminen on opiskelijalle maksutonta.

Opiskelija-asuntoloiden asukasvalinnat tehdään lukuvuodeksi kerrallaan hakemusten perusteella. Etusijalla ovat alle 18-vuotiaat, ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat, joilla on pitkä koulu-matka tai huonot kulkuyhteydet.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo tarjoaa asuntola-paikan kaikille metsäalan opiskelijoille, joiden kotimatka on yli viisi kilometriä.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu ilmoittaa asu-mismahdollisuuksista valintakirjeen yhteydessä.

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahden asuntolassa en-sisijaisia asuntolapaikan saajia ovat kansanopisto-opiskelijat. Jäljelle jääville paikoille otetaan alaikäisiä, pitkämatkalaisia, en-simmäisen vuoden opiskelijoita.

Lisätietoja ja hakuohjeita saa oppilaitosten nettisivuilta/asun-tolanohjaajilta ja opintotoimistosta.

9

• Terveydentila vaatimuksetTutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset

Opetushallitus on määritellyt tarkemmat terveydentilavaatimuk-set tutkintoihin, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvalli- suutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen tur-vallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan ter- veydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voi-da ottaa sitä, joka• ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen ja• jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttä- vät ja• jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Oppilaitos voi pyytää hakijaa toimit-tamaan terveydentilaansa koskevia tietoja tai todistuksia.Opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Tarkemmat alakohtaiset terveydentilavaatimukset löydät www.opintopolku.fi > ammatillinen-koulutus > hakijan-terveystila.

Pohjois-Karjalan ammattiopistoissa terveydentilavaatimuksia on seuraavissa tutkinnoissa• Logistiikan perustutkinto; kuljetuspalvelujen osaamisala(autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, linja-auton-kuljettaja) • Rakennusalan perustutkinto; maarakennuskoneenkuljetuksen

osaamisala• Turvallisuusalan perustutkinto• Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljetuksen osaamisala• Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Terveydentilavaatimukset, jotka voivat olla opiskelijaksi ottami-sen esteenä:Logistiikan perustutkinto; kuljetuspalvelujen osaamisala (autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja, linja-auton-kuljettaja),Rakennusalan perustutkinto; maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisalajaMetsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljetuksen osaamisala• insuliinihoitoinen diabetes• epilepsia tai muut tasapainoelimistön sairaudet ja toiminta-häiriöt• sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida korjata apu-välineillä• sydän- ja verenkiertoelinten sairaus• fyysisen kuormituksen sietoa ja ulkotyössä selviytymistä rajoit-tava hengityselinten sairaus• tuki- ja liikuntaelimistön sairaus

• munuaissairaudet• psyykkinen sairaus, joka estää käytännön tehtäviin tai työssä-oppimiseen osallistumisen• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto• sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus• vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila • muu sairaus tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto• sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtä-viin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus• sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sai-raudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen• veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus

Turvallisuusalan perustutkinto• sellainen näön tai kuulon heikkous, jota ei voida apuvälineillä korjata• sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtä-viin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus• toimintakykyyn vaikuttava tuki- ja liikuntaelimistön sairaus

• Huumausainetesteihin velvoittaminenOppilaitos voi tietyissä harkituissa tilanteissa velvoittaa opiske-lijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen lain mukaisin perustein (L 1998/630, 34a§)

• RikostaustaoteLähihoitaja- sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoilta pyy-detään rikostaustaote ennen opintoja tai työssäoppimisjaksoa, silloin kun he työskentelevät pääsääntöisesti ala-ikäisten kanssa.

10

3. Tutkinnot

11

• taitto- ja grafiikkaohjelmat

• typografia ja fontit

• julkaisuiden suunnittelu ja toteutus

• kuvitus

• henkilökuvaus

• dokumentaristinen valokuvaus

• kuvankäsittely

• valokuvausprojektit

• videokuvaus ja editointi

• piirrosanimaatio

• yrittäjyys

• peli-, animaatio- ja mallinnusprojektit

• peliteollisuuden ja -projektien tuotantovaiheet

• 3D- ja 2D-sovellukset

• 3D-mallintaminen

• 3D-animointi

• pelieditorien tuntemus

• hahmomallinnus ja -animaatio

• valokuvaus, videokuvaus ja kuvankäsittely

• yrittäjyys

Valo

kuva

ukse

n ja

gra

afise

n su

unni

ttel

un o

pint

oihi

n si

sält

yy

Pelia

lan

opi

ntoi

hin

sisä

ltyy

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, valokuvaus ja graafinen suunnittelu

Opinnot painottuvat visuaaliseen viestintään valokuvauksen ja graafisen suunnittelun keinoin. Valokuvatuotannossa opiskeli-ja perehtyy henkilöiden ja tuotteiden kuvaamiseen miljöössä ja studiossa, kuvajournalismiin sekä kuvankäsittelyyn. Graafisessa tuotannossa opiskelija suunnittelee ja taittaa painojulkaisuja ku-ten esitteitä, lehtiä ja kirjoja, sekä ideoi ja toteuttaa mainoksia, pakkauksia ja verkkoviestinnän ulkoasuja.

Työvälineitä ovat Mac- ja pc-ympäristöt sekä kuvankäsittely-, taitto- ja grafiikkaohjelmat. Erilaiset valokuvauskamerat ja niiden käyttö sekä valaisu eri kuvaustilanteissa tulevat tutuiksi. Työajat voivat valokuvaajilla vaihdella päivätyöstä ilta- ja viikonlopputyö-hön. Ammatissa toimiminen vaatii luovuutta, oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia asiakaslähtöisesti.

Työpaikkoja visuaalisen viestinnän osaajille tarjoavat mai-nostoimistot, mediatalot, valokuvausliikkeet, kustantamot, media-alan suunnittelutoimistot tai yritysten markkinointi-osastot. Työelämässä ammattinimikkeitä ovat muun muassa valokuvaaja, ad-assistentti, ilmoitusvalmistaja, taittaja, visuaali-nen suunnittelija ja graafinen suunnittelija. Alalla työskentelee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka toteuttavat tilaustöitä esim. omassa yrityksessä tai jäsenenä osuuskunnassa.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu

! Pääsy- ja soveltuvuuskoe.

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, peliala

Pelialalla suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia pelattavia tie-tokone-, konsoli- ja mobiilipelejä, mainoksia ja animaatioeloku-via. Keskeisinä teknisinä ohjelmina ovat erilaiset 3D-sovellukset sekä alalla toimivien yritysten omat kehitystyökalut eli pelie-ditorit.

Alalla menestyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta. Pelituotannot voivat olla erilaisia, indie-kehittäjistä useiden kymmenien henkilöiden tuotantoihin. Hyvät sosiaaliset taidot ja aikatauluissa pysyminen ovat tärkeitä.

Työpaikkoja tarjoavat pelistudiot ja muut alan yritykset, mai-nos- ja suunnittelutoimistot sekä TV- ja elokuvatuotantoyhtiöt. Alalla työskentelee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia. Pelejä toteutetaan myös start-up yrityksissä ja osuuskunnissa. Työelä-mässä ammattinimikkeitä ovat muun muassa 3D-graafikko, level designer (kenttäsuunnittelija) ja animaattori.



12

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, radio- ja tv-tuotanto

Radio- ja TV-alan ammattilaisia, kuten kuvaussihteerejä, ku-vaajia, äänitarkkailijoita, valaisijoita, tuotantoassistentteja ja ääniteknikkoja työskentelee radion, elokuvien, mainosten, mo-nimediatuotantojen, videoiden ja TV-ohjelmien tuotannossa, kuvanauhoitus- ja kuvatarkkailutehtävissä, ääninauhoitus- ja äänitarkkailutehtävissä sekä organisoimassa ohjelman tuotan-toon liittyviä käytännön asioita.

Tehtävät vaativat aikatauluissa pysymistä ja huolellisuutta. Työajat voivat vaihdella päivätyöstä ilta- ja viikonlopputyöhön. Työsuhteet voivat olla pysyväisluontoisia tai tuotantokohtaisia.

Työpaikkoja tarjoavat radio- tai TV-asemat, elokuva- tai vi-deotuotantoyhtiöt, mainostoimistot, graafisen viestinnän tai multimedian yritykset.



Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, teatteri- ja esitystekniikka

Teatteri- ja esitystekniikan ammattilaiset vastaavat erilaisten valaisu- ja äänentoistojärjestelmien rakentamisesta ja käytöstä sekä tuotantojen toteutumisesta konserteissa, teatterissa, festi-vaaleilla, esityksissä, messuilla ja monissa muissa tapahtumissa.

Alalla on useita ammattinimikkeitä kuten valo-, ääni- ja näyt-tämömies, miksaaja ja tekninen avustaja.

Alalta valmistuneita työllistävät teatterit, kulttuurikeskukset, monitoimitalot, tapahtuma- ja ohjelmapalveluyritykset, ravinto-lat, tapahtumat, bändit ja yhtyeet.



• videotekniikka

• televisio- ja elokuvatekniikka

• äänityö

• kameratyö

• editointi

• käsikirjoitus

• valokuvaus ja kuvankäsittely

• äänieditointi

• digitaalinen kuvankäsittely

• radion ohjelmatyön perusteet

• äänentoistojärjestelmät ja äänitys

• äänen jälkikäsittely

• yrittäjyys

• äänitekniikat

• äänentoistojärjestelmät

• valotekniikka

• tila- ja valosuunnittelu

• esitystekniikan laitteiden kunnossapito ja huolto

• sähkötekniikka ja sähköturvallisuus

• akustiikka

• näyttämötekniikka

• valo-ohjausjärjestelmät

• videokuvaus ja editointi

• yrittäjyys

Radi

o- ja

TV-

tuot

anno

n o

pint

oihi

n si

sält

yy

Teat

teri-

ja e

sity

stek

niik

an

opin

toih

in si

sält

yy

13

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, 3d-tuotanto

3D-tuotantoa ovat mm. esineiden suunnittelu, mallinnus ja tu-lostus sekä tilojen ja ympäristöjen suunnittelu ja visualisointi. 3D-tuotannossa luodaan myös erikoistehosteita ja animoidaan liikettä kohteille.

Keskeisinä teknisinä välineinä ovat erilaiset 3D-sovellukset ja 3D-tulostimet. Muotoilutuotteita ja tuotteiden osia suunnitel-laan ja toteutetaan eri tarpeisiin, mm. teollisuuteen, tuotekehi-tykseen, sisustukseen, käsityö- ja korusuunnitteluun. Suunnitellut muotoilutuotteet tulostetaan eri materiaaleille 3D-tulostimilla. 3D-visualisointia käytetään rakennus- ja sisustussuunnittelussa sekä mainos-, peli- ja elokuvatuotannoissa.

Alalla menestyminen edellyttää kolmiulotteista hahmotus-kykyä, pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta. 3D-tuotantoja tehdään työryhmissä, joten hyvät sosiaaliset taidot ja aikatauluissa py-syminen ovat tärkeitä. Muotoilutuotteiden toteutus vaatii ma-teriaalintuntemusta, ideointikykyä sekä asiakaspalvelutaitoja.

Työpaikkoja tarjoavat erilaiset suunnittelutoimistot sekä mai-nos-, peli- ja elokuva-alan yritykset ja -tuotannot. 3D-tuotannon työpaikkoja tarjoavat myös yritykset eri aloilta kuten teollisuu-dessa, terveydenhuollossa, ympäristörakentamisessa ja kult-tuurialoilla. Työelämässä ammattinimikkeitä ovat muun muas-sa 3D-suunnittelija, 3D-visualisoija, 3D-mallintaja, 3D-graafikko, muotoilija ja animaattori.



• 3D-sovellukset

• 3D-mallintaminen ja tulostaminen

• 3D-animointi

• hahmomallinnus ja -animaatio

• animointiprojekti

• muotoilun perusteet

• muotoilu- ja tuotekehitysprojektit

• yrittäjyys

3D-t

uota

nnon

op

into

ihin

sisä

ltyy

14

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintomedia-assistentti, äänituotanto

Äänituotannon ammattilaiset hallitsevat äänentoisto- ja studio-tekniikan, -laitteet ja tietokoneohjelmat. Työtehtäviä ovat äänit-täminen ja erilaiset äänentoistotehtävät, elokuva- ja videoäänen-toisto, tuotantotehtävät sekä television ja radion äänitehtävät.

Äänituotannosta valmistuneet toimivat äänistudiossa tai muun ääniteollisuuden palveluksessa, radiotuotantoyhtiös-sä, televisio-, elokuva- ja videotuotantoyhtiössä sekä äänen-toistopalveluja myyvissä yrityksissä. Työelämässä ammatti-nimikkeitä ovat muun muassa äänittäjä, miksaaja ja editoija.



• äänitystekniikat ja äänentoistojärjestelmät

• studiotekniikka

• mikrofonitekniikat

• tuotannonhallinta

• tekijänoikeudet

• soitintuntemus

• tietotekniikka

• videokuvaus, editointi ja projisointi

• äänituotannon harjoitustyöt

• yrittäjyys

Ääni

tuot

anno

n op

into

ihin

sisä

ltyy

Autoalan perustutkintoAutotekniikAn osAAmisAlA ajoneuvoasentaja

Ajoneuvoasentajan työ painottuu korjaus- ja huoltotöihin. Ajo-neuvoasentaja tekee henkilö- ja pakettiautojen määräaikais-huoltoja, etsii autojen toiminnassa ilmenneiden vikojen syitä ja korjaa niitä. Teknisen osaamisen lisäksi työssä korostuvat myös asiakaspalvelutaidot.

Ajoneuvoasentajat työskentelevät auton myynti-, huoltoja korjaustöihin erikoistuneissa yrityksissä, huoltoasemilla ja kor-jaamoissa sekä kuljetusliikkeissä ja pienkonekorjaamoissa.

Joensuussa autoalan osaamisalavalinta tehdään opiskelu-paikan vastaanottamisen yhteydessä. Oppilaitoksen käyttämä valintaperuste osaamisalavalinnoissa on ensisijaisesti opiskelijan oma toive. Ryhmäkoon ylittyessä valintaperusteena käytetään yhteisvalinnan pistemäärää.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

• auton toimintaperiaate, rakenne ja järjestelmät (esim. alusta, jarrut, pyöräntuenta, renkaat, hallintalaitteet)

• auton huoltamiseen ja korjaamiseen liittyvät taidot ja menetelmät

• autosähkö ja -elektroniikka sekä ohjausjärjes- telmät

• moottori ja voimansiirto

• työhön kuuluvien materiaalien ja liitosmenetel- mien tunteminen

• asiakaspalvelu

Ajon

euvo

asen

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

15

Autoalan perustutkintoAutomAAlAuksen osAAmisAlA automaalari

Automaalari on ajoneuvojen pintakäsittelyn ammattilainen, jon-ka työtehtäviin kuuluvat mm. ajoneuvojen korirakenteiden poh-justus, perus- ja korjausmaalaukset sekä pintakäsittely kuten fiksaus ja vahaus.

Automaalarin on tunnettava myös ajoneuvotekniikkaa ja osattava palvella asiakkaita. Automaalari työskentelee auto-maalaamossa, erikoismaalaamossa, korjaamossa, fiksaamossa, värimyymälässä, varaosaliikkeessä, venetehtaalla, autoliikkeessä tai metallimaalaamossa.

Automaalarin opintoihin sisältyy mm. asennustekniikkaa, materiaalitekniikkaa, pohjustustyöt ja maalaus, ruostevaurioi-den korjausta sekä hitsausta.


Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

• materiaalitekniikka (muovit, eri metallit, maalit)

• asennustekniikka (auton osat ja niiden paikalleen asennus)

• pohjustustyöt ja maalaus

• ruostevaurioiden korjaus

• muoviosien korjaus esim. puskurit ja lokasuojat

• hitsaus

• asiakaspalvelu

Auto

maa

larin

op

into

ihin

sisä

ltyy

• Autoalan perustutkintomoottorikäyttöisten pienkoneiden korjAuksen osAAmisAlA pienkonekorjaaja

Pienkonekorjaajan erikoisosaamista ovat moottorikäyttöiset pienkoneet ja työlaitteet. Hänen työtehtäviinsä kuuluu mm. moottoripyörien, mopojen, perämoottoreiden, mönkijöiden, moottorikelkkojen, ruohonleikkureiden, moottori- ja raivaussa-hojen huolto ja korjaus.

Pienkonekorjaajat työskentelevät asiakaspalvelu- ja korjaa-motehtävissä pienkoneiden myyntiliikkeissä ja korjaamoissa, maahantuojien huoltokorjaamoissa, vapaa-ajan viettoon eri-koistuneissa yrityksissä ja kiinteistöhuoltoyrityksissä.



• moottorikäyttöisten pienkoneiden ja laitteiden toimintaperiaatteet ja järjestelmät

• materiaalien tuntemus ja käsittely (muovit, metallit, voiteluaineet)

• perussähkötekniikka ja elektroniikka

• pienkoneiden rakenteet, huolto ja korjaus

• vapaa-ajan ajoneuvojen varustelutyöt (esim. veneet)

• asiakaspalvelu

Pien

kone

korja

ajan

op

into

ihin

sisä

ltyy

16

Elintarvikealan perustutkintoleipomoAlAn osAAmisAlA leipuri-kondiittori

Leipuri-kondiittori valmistaa ruoka- ja kahvileipiä, konditoriatuot-teita ja leipomoeineksiä sekä käsin että koneellisesti. Leipomossa työskentelee kondiittoreita, leipureita ja leipomotyöntekijöitä.

Perinteisen leipurin ammattinimikkeen tilalla käytetään nykyi-sin työtehtävää kuvaavia nimikkeitä kuten taikinantekijä, ylöslyöjä tai paistaja. Taikinantekijä annostelee raaka-aineet ja valmistaa taikinan tai massan. Ylöslyöjä valmistaa taikinasta eri tuotteita ja paistaja huolehtii tuotteiden paistamisesta. Vaikka työvaiheet ovat kokonaan tai osin automatisoituja, leivontaan kuuluu paljon myös käsityötä.

Kondiittori valmistaa erilaisia makeita leivonnaisia, täytekakku-ja, kääretorttuja ja pikkuleipiä. Kondiittorin työ on lähes kokonaan käsityötä. Häneltä edellytetään kädentaitoa, tarkkuutta, hyvää muoto- ja väritajua sekä sommittelu- ja koristelutaitoa.

Leipuri-kondiittorit työskentelevät pienissä tai keskisuurissa leipomoissa, teollisuusleipomoissa, kaupan paistopisteissä, kah-vila-konditorioissa tai pitopalveluyrityksissä.

Terveydellisiä esteitä ovat jauhoallergia ja astma. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja ihottu-miin.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut

• tuotteiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet

• tuotannon koneet, laitteet ja työvälineet

• ruoka- ja kahvileipien valmistus

• konditoriatuotteiden valmistus

• elintarvikkeiden myymälätoiminnot

• elintarvikkeiden valmistus kansainvälisessä ympäristössä

• elintarvikealan hygieniaLeip

uri-k

ondi

itto

rin

opin

toih

in si

sält

yy

17

Hiusalan perustutkintopArturi-kAmpAAjAn osAAmisAlA parturi-kampaaja

Parturi-kampaaja suunnittelee, toteuttaa ja markkinoi asiakkaal-le hiusten hoitoja, leikkauksia, kampauksia, kihartamiskäsittelyjä ja värjäyksiä. Hän ohjaa asiakasta oman tyylin löytämisessä ja värien käytössä sekä neuvoo hiustenhoitotuotteiden valinnas-sa ja käytössä.

Parturi-kampaajat työskentelevät itsenäisinä yrittäjinä, toisen palveluksessa, vuokrapaikalla tai maahantuojilla kouluttajina.

Terveydellisiä rajoitteita ovat astma, allergiat, ihottumat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.


• hiusten leikkaaminen

• kampaukset

• värjäys- ja permanenttikäsittelyt

• partakäsittelyt

• ehostukset

• hiusalan yrittäjyys ja yritystoiminta

Part

uri-k

ampa

ajan

op

into

ihin

sisä

ltyy

18

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoAsiAkAspAlvelun osAAmisAlA tarjoilija

Tarjoilijan työ on asiakaspalvelua ja myyntityötä. Tarjoilijat työs-kentelevät ravintoloissa, henkilöstöravintoloissa, kahviloissa, pi-karuoka-, juhlapalvelu- ja matkailuyrityksissä, liikenneasemilla sekä suurtalousalan toimipaikoissa.

Työ on yleensä vuorotyötä, töissä ollaan usein iltaisin ja vii-konloppuisin.

Ravintolan tarjoilija esittelee ja suosittelee asiakkaille ruokia ja juomia, ottaa vastaan tilaukset ja välittää ne keittiöön sekä huolehtii laskutuksesta ja ravintolasalin siisteydestä. Juoma-, seurustelu- ja viihderavintoloissa tarjoilijat esittelevät, valmista-vat ja tarjoilevat liikeidean mukaisia juomia sekä muita tuotteita ja hoitavat asiakkaan laskutuksen.

Kahvilassa ja pikaruokaravintolassa tarjoilija valmistaa, esit-telee ja myy tuotteita, ottaa vastaan tilauksen ja antaa tilatun tuotteen sekä laskuttaa. Kahvilan tarjoilija valmistaa myös asi-akkaan tilaamat erikoiskahvit. Henkilöstöravintoloita ja suurta-lousalan työpaikkoja ovat esimerkiksi sairaaloiden, päiväkotien, terveyskeskusten ja oppilaitosten suurkeittiöt. Näissä tarjoilija työskentelee linjastossa ruoanjakelutehtävissä ja kassalla sekä huolehtii vierastarjoilusta. Kotimaisten kielten lisäksi ainakin yhden vieraan kielen taito on välttämätön.

Terveydellisiä rajoitteita ovat allergiat, tuki- ja liikuntaelinsai-raudet sekä tasapainoon vaikuttavat sairaudet.


• asiakaspalvelu ja myynti

• annosruokien ja juomien tarjoilu

• Á la carte -tarjoilu

• kokouspalvelut

• alkoholilainsäädäntö

• juomien myynti ja tarjoilu

• kahvilapalvelut

• elintarvikehygienia

• puhtaanapito

Tarjo

ilija

n op

into

ihin

sisä

ltyy

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintoruokApAlvelun osAAmisAlA kokki

Kokki tuntee elintarvikkeet ja raaka-aineet sekä osaa niiden käsit-telyn. Hän valmistaa maukasta, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa ja osaa ottaa huomioon myös erityisruokavalioasiakkaat. Kokki osaa laittaa ruoan esille joko suurelle joukolle tai annoskohtaisesti.

Työpaikkoja ovat mm. ravintolat, henkilöstöravintolat, suur-keittiöt sekä juhla- ja pitopalveluyritykset.

Ravintolan keittiössä työskentely on kiireistä ja edellyttää hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa sekä ripeyttä ja hyvää orga-nisointikykyä. Työ on pääasiassa vuorotyötä, joten töissä ollaan myös iltaisin ja viikonloppuisin. Henkilöstöravintolassa kokki valmistaa henkilöstölle aterioita päivittäiseen ruokailuun sekä huolehtii vierastarjoilusta. Suurkeittiöissä, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen keittiöissä, kokit valmistavat ruokaa isoja määriä. Juhla- ja pitopalveluyrityksissä järjestetään perhejuhlia ja muita tilaisuuksia. Juhla- ja pitopalveluyrityksissä työ painot-tuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Terveydellisiä rajoitteita ovat allergiat sekä tuki- ja liikunta-elinsairaudet.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

Koki

n op

into

ihin

sisä

ltyy • lounasruokien valmistus

• À la carte -ruokien valmistus

• tilaus- ja juhlaruokien valmistus

• asiakaspalvelu

• kahvilapalvelut

• elintarvikehygienia

• puhtaanapito

19

Kiinteistöpalvelujen perustutkintokiinteistönhoidon osAAmisAlA kiinteistönhoitaja

Kiinteistönhoitaja työskentelee kiinteistöjen huoltoja korjaus-tehtävissä. Työhön kuuluu kiinteistöjen tekniikan kuten lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien valvonta, mittaukset ja määräai-kaistarkastukset. Myös pienet huollot, asennukset ja korjaukset kuuluvat tehtäviin. Ulkoalueiden työtehtäviä ovat vuodenaiko-jen mukaan piha-alueiden hoito ja puhtaanapito, lumityöt ja kulkuväylien hiekoitus.

Ammatissa tarvitaan itsenäistä ja vastuullista työotetta, tek-nistä osaamista ja asiakaspalvelutaitoja. Työ on yleensä päivä-työtä, mutta päivystysvuorossa olevan kiinteistönhoitajan on oltava tavoitettavissa ympäri vuorokauden, myös viikonloppuisin.

Kiinteistönhoitajat työskentelevät kiinteistöhuolto- tai isän-nöintiyrityksissä, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden palveluk-sessa sekä teollisuus- ja tuotantolaitoksissa.


• asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuottaminen ja ylläpito

• lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien huoltaminen

• rakennusteknisten korjaustöiden toteutta- minen

Kiin

teis

tönh

oita

jan

opin

toih

in si

sält

yy

Kauneudenhoitoalan perustutkintoihon erikois- jA lAitehoitojen osAAmisAlA kosmetologi

Kosmetologin työ on kosmetologista hoitotyötä, myynti- ja markkinointitehtäviä ja tuote-esittelyä. Hoitotyössä kosmeto-logi suunnittelee, toteuttaa ja markkinoi asiakkaalle kasvojen, vartalon, jalkojen ja käsien hoitoja sekä ehostusta. Hän myy ihon-hoitotuotteita, ohjaa asiakasta ihon ja kehon kotihoidossa, ihon-hoitotuotteiden valinnassa ja käytössä sekä oman persoonallisen tyylin löytämisessä.

Kosmetologit työskentelevät kauneushoitoloissa, kosmetiik-kamyymälöissä, kosmetiikan maahantuojien ja kylpylöiden pal-veluksessa.

Terveydellisiä rajoitteita ovat astma, allergiat, ihottumat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.


• kasvojen, käsien, jalkojen ja vartalon ihon perus- ja erikoishoidot

• ihonhoidon ohjaus

• ehostus

• kauneudenhoitoalan yritystoiminta

Kosm

etol

ogin

op

into

ihin

sisä

ltyy

20

Kone- ja metallialan perustutkintovAlmistustekniikAn osAAmisAlA koneistaja

Koneistaja valmistaa metallista koneenosia erilaisin lastuavin työmenetelmin työpiirustusten mukaan. Työmenetelmiä ovat sorvaus, jyrsintä ja hionta. Yksittäiskappaleet ja pienet sarjat valmistetaan käsikäyttöisillä koneilla.

Suuret sarjat valmistetaan numeerisesti ohjatuilla NC-työs-tökoneilla tai tietokoneohjatuilla CNC-työstökeskuksilla, jolloin työhön sisältyy työstökoneiden ohjelmointia ja käyttöä. Amma-tissa tarvitaan työstötekniikoiden, työkoneiden ja käytettävien materiaalien tuntemusta sekä tarkkuutta ja huolellisuutta.

Koneistajat työskentelevät konepajoissa, metalli- ja konekor-jaamoissa, teollisuuden kunnossapitoyrityksissä sekä itsenäisinä yrittäjinä.

Joensuussa osaamisalavalinta tehdään opiskelupaikan vas-taanottamisen yhteydessä.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu

• koneistus (sorvaus ja jyrsintä)

• CNC-koneistus (CNC-sorvaus ja työstökeskuksen käyttö)

• robotin ohjelmointi (robotisoitu työstökeskuksen käyttö)

• hydrauliikan ja pneumatiikan perusteita

• asennustekniikan perusteita

• hitsauksen perusteita

• 3D osa mallinnus

• kilpa-auton osavalmistus

Kone

ista

jan

opin

toih

in si

sält

yy

Kone- ja metallialan perustutkintovAlmistustekniikAn osAAmisAlA koneenasentaja

Koneenasentaja kokoaa ja asentaa paikalleen kone- ja metalli-teollisuuden valmistamia koneita ja laitteita. Asennus tapahtuu joko tehtaan kokoonpano-osastolla tai asiakkaan tiloissa. Koneet ja laitteet kootaan piirustusten ja osaluetteloiden avulla.

Tehtäviin kuuluu tarkistaa asennettavaksi toimitetut osat ja komponentit sekä tehdä niihin tarvittavat muutokset käsi- tai konetyökaluilla. Koneenasentaja huolehtii myös koekäytöstä, tarkistuksesta ja tarvittavista huolloista. Kunnossapidossa huol-letaan tai vaihdetaan laakereita, hihnoja, ketjuja, tiivisteitä ja suodattimia. Koneenasentajan työhön voi kuulua myös metal-linja muovintyöstökoneiden sekä robottien käyttöä, huoltoa ja ohjelmointia.

Koneenasentajat työskentelevät konepajoissa, metalli- ja ko-nekorjaamoissa, metalli- ja muovialan yrityksissä sekä itsenäi-sinä yrittäjinä.



• koneautomaation perusteet (huollot, ohjelmointi, käytön perusteet)

• koneenasennus

• hitsaus

• koneistus (sorvaus ja jyrsintä)

• hydrauliikka ja pneumatiikka

• kunnossapidon perusteita

• muovi- ja komposiittitekniikan perusteitaKone

enas

enta

jan

opin

toih

in si

sält

yy

21

22

Kone- ja metallialan perustutkintovAlmistustekniikAn osAAmisAlA levyseppähitsaaja

Levyseppähitsaaja valmistaa metallilevystä työpiirustusten mu-kaan sarjatyönä tehtäviä tuotteita tai yksittäiskappaleita. Tyypil-lisiä tuotteita ovat erilaiset putket ja säiliöt, mutta työ voi olla myös metsäkoneen tai puutavaranosturin osien valmistaminen tai laivojen rakentaminen.

Levyseppähitsaajat leikkaavat, taivuttavat, pyöristävät, hiovat, ja särmäävät metallilevyjä. Osat liitetään yhteen hitsaamalla, niittaamalla, juottamalla tai ruuvaamalla. Levynleikkauksessa käytetään apuna lasertekniikkaa, levyntyöstössä numeerisesti ohjattuja NC-levyntyöstökoneita ja kappaleiden kokoamisessa hitsausrobotteja.

Levyseppähitsaajat työskentelevät konepajoissa, telakoilla, metalli- ja konekorjaamoissa, teollisuuden kunnossapitoyrityk-sissä sekä itsenäisinä yrittäjinä.


Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu

• hitsaus- ja levytyöt

• pätevyyskokeita eri hitsaus prosesseilla

• CNC-särmäys

• robotin ohjelmointi (robotisoitu hitsaus ja – särmäys)

• asennustekniikkaa

• koneistuksen perusteita

• hydrauliikan- ja pneumatiikan perusteita

• 3D osa mallinnus

• kilpa-auton osavalmistus

Levy

sepp

ähit

saaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Kone- ja metallialan perustutkintoAutomAAtiotekniikAn jA kunnossApidon osAAmisAlA kunnossapitoasentaja

Kunnossapitoasentaja työskentelee asennus- ja kunnossapi-totehtävissä joko konepajoissa tai teollisuuslaitoksissa. Kun-nossapidon osaamisalan suorittaneella on konepajatekniset perusvalmiudet ja koneenasennustaidot yhdistettynä joko automaatiotekniikan tai kunnossapidon erikoisosaamiseen. Kunnossapitoasentaja osaa toimia huoltoja kunnossapito-tehtävissä. Hän osaa suorittaa voiteluhuollon toimenpiteitä ja käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä käyttää kunnossapi-tojärjestelmää ja toimia sen mukaan. Hän osaa tehdä koneiden ja laitteiden asennuksia ja korjauksia.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

• asennuksen ja automaation perustyöt

• koneistuksen perustyöt

• levytöiden ja hitsauksen perustyöt

• sähkömekaaniset asennukset

• kunnossapito

• pneumatiikka-asennukset

• asennushitsaus

Kunn

ossa

pito

asen

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

23

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintopuhdistuspAlvelujen osAAmisAlA toimitilahuoltaja

Toimitilahuoltajan tehtävät ovat monipuolisia ja vaihtelevat työ-kohteen mukaan. Tavoitteena on työ- ja asuinympäristöjen sekä muiden tilojen viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus. Työt ovat erilaisia siivoustöitä, kokous- ja ateriapalveluja, asiakkaan avus-tamista ja kiinteistönhoitotehtäviä.

Työpaikkoja ovat toimistot, koulut, päiväkodit, hotellit, sairaa-lat, vanhainkodit, terveyskeskukset, uimahallit ja kulkuneuvot.

Työ edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa, oma-aloit-teisuutta, vastuullisuutta ja palveluhenkisyyttä.


• puhdistuspalvelut

• ateria- ja kahvituspalvelut

• siivouspalvelut

• toimitilapalvelut

• kerroshoitopalvelut

• siivouspalvelut erityiskohteissa

• vaatteiden ja tekstiilien huolto

• asiakkaan avustaminen

• kodin siivous erityistilanteissa

Toim

itila

huol

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintokotityöpAlvelujen osAAmisAlA kodinhuoltaja

Kotityöpalvelujen osaamisalan suorittanut kodinhuoltaja suun-nittelee ja toteuttaa asiakkaille heidän kodeissaan, palvelukodeis-sa, kodinomaisissa laitoksissa tai muissa asiakkaan valitsemissa tiloissa ateria-, puhdistus- ja tekstiilinhuoltopalveluja. Kodinhuol-taja avustaa asiakasta päivittäisissä toiminnoissa ja erilaisissa asiointipalveluissa. Hän valmistaa kotiruokaa sekä suunnittelee ja toteuttaa perhejuhlapalveluja; toimii asiakaslähtöisesti ja tun-tee erilaisten asiakasryhmien tarpeet.

Työ edellyttää hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa, luotetta-vuutta ja vastuullisuutta sekä oma-aloitteisuutta.


• ateria- ja kahvituspalvelut

• ylläpitosiivous

• kotiruokapalvelut

• asiakkaiden avustaminen

• kodin perussiivous ja vaatehuoltopalvelut

• lisäksi esim. perhejuhlapalvelut, ravitsemis- ja puhdistuspalvelutehtävissä toimiminen, sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten puhdistuspalvelut.

Kodi

nhuo

ltaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

24

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintotuotteen suunnittelun jA vAlmistuksen osAAmisAlA artesaani, käsityömuotoilu

Artesaani suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttä-en perinteisiä käsityötapoja ja nykytekniikkaa. Alalle tyypillistä ovat uniikkiesineet ja pienet sarjat. Työssä korostuu yksilöllinen tekeminen ja kädentaidot. Ammatissa toimiminen edellyttää hyvää hienomotoriikkaa, yritteliäisyyttä, visuaalisuutta ja pit-käjännitteisyyttä.

Käsityömuotoilussa voi valita materiaalikseen joko puun tai kiven ja metallin.

Puualalla artesaani käyttää työssään puusepän koneita, käsi-työvälineitä sekä hyödyntää erilaisia käsityötekniikoita.

Kivi- ja metallialalla artesaani työstää pääasiassa kiveä ja me-tallia sekä yhdistelee niitä töissään. Myös muiden materiaalien yhdistäminen päämateriaaleihin on mahdollista.

Metallin työmenetelmiä ovat taonta, valutekniikat, metalli-pakotus, hopeatyöt ja perusmetallityöt.

Kiveä työstetään sahaamalla, hiomalla, veistämällä ja teke-mällä eri pintakäsittelyjä.

Artesaanit työskentelevät useissa eri ammateissa, joissa ko-rostuvat suunnittelu ja kädentaidot. He voivat toimia muun mu-assa myynti-, neuvonta-, ohjaus-, valmistus- ja huoltotehtävissä sekä itsenäisinä yrittäjinä.

Pölyallergiat ja astma rajoittavat työskentelyä. Työ on pääasi-assa seisomatyötä.



• esineiden suunnittelu ja valmistus

• materiaalituntemus

• visuaalinen ilmaisu

• tuotesuunnittelun perusteet

• kulttuuritieto

• koneiden ja laitteiden käyttö

• yrittäjyysopinnot

• näyttelytoiminta

Käsi

työm

uoto

ilun

arte

saan

in

opin

toih

in si

sält

yy

Kuvallisen ilmaisun perustutkintokuvA- jA mediAtAiteen osAAmisAlA kuva-artesaani, maalaus

Kuva-artesaanin työ on teoksien suunnittelua, toteutusta ja julkaisua. Teokset ovat eri tekniikoilla toteutettavia piirroksia, maalauksia, veistoksia tai tilateoksia, jotka toteutetaan yksin tai tuotantotiimin jäsenenä. Koulutuksen suuntautumisalana on kuva- ja mediataide.

Oman työn ja osaamisen markkinointi sekä esittäminen port-folioilla on tärkeä osa opintoja. Taideteoksien julkaisukanavina voivat toimia erilaiset näyttelytilat, galleriat, julkiset tilat sekä sähköiset viestimet. Opintoihin kuuluu oman näyttelyn toteut-taminen.

Kuva-artesaani toteuttaa omaa taiteellista toimintaa ja tekee tilaustöitä itsenäisenä yrittäjänä tai jäsenenä osuuskunnassa. Kuva-artesaani voi soveltaa osaamistaan mm. sarjakuvapiirtä-miseen, kuvittamiseen, toimimiseen taidegalleristina tai kuva-taidealan liikkeissä. Työtehtäviä tarjoavat myös muut alat kuten hoiva-ala, sisustus- ja ympäristörakentaminen ja erilaiset kult-tuurituotannot. Koulutus antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin taiteen eri aloille.

Ala edellyttää visuaalista lahjakkuutta, yhteistyökykyjä, oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustaitoja.



• sommittelu ja värioppi

• maalaus ja piirustus

• valokuvaus ja kuvankäsittely

• taide- ja kulttuurihistoria

• kuvanveisto

• taidegrafiikka

• näyttelyn toteutusKuva

-art

esaa

nin

opin

toih

in si

sält

yy

25

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoympäristön suunnittelun jA rAkentAmisen osAAmisAlA artesaani, sisustusala

Sisustusalan artesaani suunnittelee ja toteuttaa asiakkaan toi-veiden mukaisia tila- ja sisustusratkaisuja, myy rakennus- ja si-sustustarvikkeita, huonekaluja sekä sisustustekstiilejä.

Sisustusalan artesaanit työskentelevät esimerkiksi sisustus-suunnittelutoimistoissa, liikkeiden suunnittelupalveluissa, ra-kennus-, sisustustarvike- ja sisustustekstiilimyymälöissä, sisus-tus- ja lahjatavaraliikkeissä, huonekaluliikkeissä tai itsenäisinä yrittäjinä.



• sisustukseen, rakennuksiin ja ympäristöön liittyvä tietous

• ympäristö- ja asuinkulttuuri

• tila- ja ympäristösuunnittelu

• sisustussuunnittelu


• somistus

• tekniset taidot, esim. puutyö, pintakäsittely, kankaanpainanta ja -värjäys sekä sisustusompelu

• asiakasyhteistyö

• projektityöt

Sisu

stus

alan

art

esaa

nin

opin

toih

in si

sält

yy

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintotuotteen suunnittelun jA vAlmistuksen osAAmisAlA artesaani, tekstiili- ja vaatetusmuotoilu

Artesaani suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttä-en perinteisiä käsityötapoja ja nykytekniikkaa. Alalle tyypillistä ovat uniikkiesineet ja pienet sarjat. Työssä korostuu yksilöllinen tekeminen ja kädentaidot. Ammatissa toimiminen edellyttää hyvää hienomotoriikkaa, yritteliäisyyttä, visuaalisuutta ja pit-käjännitteisyyttä.

Tekstiili- ja vaatemuotoilussa voi valita alakseen joko tekstiilin tai vaatetuksen.

Tekstiilin tuotevalmistuksen menetelminä ovat erilaiset käsi-työtekniikat, kuten kudonta, ompelu, kankaanpainanta, huovutus ja lankatyöt esimerkiksi virkkaus sekä neulonta.

Vaatetuksen puolella keskitytään valmistuksessa vaatteiden ompeluun. Tällöin työhön kuuluu lisäksi mm. kaavoitusta ja eri-laisia ompelutekniikoita.

Artesaanit työskentelevät useissa eri ammateissa, joissa koros-tuvat suunnittelu ja kädentaidot. He voivat toimia muun muassa myynti-, neuvonta-, ohjaus-, valmistus- ja tuotehuollon tehtävissä, itsenäisinä yrittäjinä tai toisen palveluksessa. Artesaanit työsken-televät esim. neuvontajärjestöissä, käsityö- ja askartelumyymä-löissä, kangas-, vaate- ja verholiikkeissä, ompelimoissa, pesuloissa ja toimintapajoissa.

Terveydellisiä rajoitteita ovat tekstiili- ja väripölyallergiat.



• tuotesuunnittelu


• valmistuksen suunnittelu

• tuotevalmistus

• visuaalinen ilmaisu

• kulttuuritieto

• koneiden ja laitteiden käyttö

• asiakaspalvelu

• yrittäjyysopinnot

Teks

tiili

alan

art

esaa

nin

opin

toih

in si

sält

yy

26

Liiketalouden perustutkintoAsiAkAspAlvelun jA myynnin osAAmisAlA merkonomi

Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalasta valmistunut merko-nomi työskentelee esimerkiksi myyjänä, myyntineuvottelijana, tuoteryhmä- tai osastovastaavana, edustajana tai myyntisihtee-rinä. Hän voi toimia myös markkinointitehtävissä, rahoitus- ja vakuutusalan palvelutehtävissä tai yrittäjänä. Työ on asiakas-palvelutyötä, jossa korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Työssä on tunnettava hyvin myytävät tuotteet ja palvelut.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

• asiakaspalvelu

• kaupan palvelu ja myynti

• asiakkuuksien hoito

• visuaalinen myyntityö

• toimistopalvelut

• sähköinen kaupankäynti

• yrittäjyys

• myynnin tukipalvelut

Mer

kono

min

op

into

ihin

sisä

ltyy

Liiketalouden perustutkintotAlous- jA toimistopAlvelujen osAAmisAlA merkonomi

Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalasta valmistunut merko-nomi työskentelee yritysten, valtion, kuntien tai yhteisöjen ta-lous-, hallinto- ja palvelutehtävissä. Osaamisalasta valmistunut työskentelee esimerkiksi kirjanpitäjänä, palkka- tai toimistosih-teerinä tai rahoitus- ja vakuutusalan erilaisissa palvelutehtävissä.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

Mer

kono

min

op

into

ihin

sisä

ltyy

• toimistopalvelut

• kirjanpito

• palkanlaskenta

• laskutus

• asiakaspalvelu

• talouspalvelut

27

Logistiikan perustutkintokuljetuspAlveluiden osAAmisAlA autonkuljettaja linja-autonkuljettajayhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja kuljettaa paketti- ja kuorma-autolla sekä yhdistelmäajoneuvolla tavaroita/materi-aaleja runko- ja jakeluliikenteessä. Auton- ja yhdistelmäajoneu-vonkuljettaja käyttää työssään erilaisia kuormausvälineitä kuten trukkia, nosturia ja pyöräkuormaajaa. Työhön kuuluu kuorman-käsittelyä, asiakaspalvelua ja terminaalitoimintoja. Logistiikan telematiikka kuuluu myös kuljettajan tehtäviin.

Linja-autonkuljettaja kuljettaa matkustajia paikallis-, pikavuo-ro- ja tilausliikenteessä. Linja-autonkuljettajan työ on palvelu-ammatti.

Kuljettajat työskentelevät kuljetusliikkeissä, linja-autoyhtiöissä taksinkuljettajina, itsenäisinä kuljetusyrittäjinä tai varastotermi-naaleissa. Koulutus antaa valmiuksia työskennellä myös raskaan-kaluston huoltokorjaamoissa.

Autonkuljettajaksi hakeutuvalla on oltava BC-ajokorttiin vaa-dittava näkökyky, yhdistelmäajoneuvonkuljettajalla tulee olla BCE-ajokorttiin ja linja-autonkuljettajalla D-ajokorttiin vaadit-tava näkökyky.

Alaan liittyvät tarkemmat terveydentilavaatimukset löydät si-vulta 10.


! Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.

• tavara- ja henkilöliikenteen perustason ammattipätevyys

• kuorma-auton, perävaunun ja työkoneiden rakenne ja huolto

• ajokorttiin liittyvät teoria- ja ajo-opetukset

• kappale- ja puutavaranosturin rakenne ja käyttö

• trukin ja pyöräkuormaajan rakenne ja käyttö

• asiakas- ja varastopalvelut

• ADR -ajolupa (vaarallisten aineiden kuljetus)

• BC, BCE ja D -ajokorttiAuto

n- ja

yhd

iste

lmä-

aj

oneu

vonk

ulje

ttaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Maatalousalan perustutkintoeläintenhoidon osAAmisAlA eläintenhoitaja

Eläintenhoitaja huolehtii eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoin-nista. Hän hoitaa sekä tuotanto- että pieneläimiä. Hoitoon kuu-luu eläinten perushoidosta huolehtiminen, päivittäiset ruokinta- ja hoitotyöt, tilojen ylläpito, varastojen täydennys ja ulkoilutus.

Eläintenhoitajat työskentelevät työntekijöinä tai itsenäisinä yrittäjinä maatiloilla, kunnissa maatalouslomittajina, kotieläin-puistoissa, lemmikkihoitoloissa tai -kaupoissa.

Terveydellisiä rajoitteita ovat allergiat, astma sekä tuki- ja lii-kuntaelinsairaudet.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee

• eläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen

• hevosten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen

• nurmen viljely ja metsän hoito

• maatalouskoneiden käyttö

• työskentely maatalousalalla

• maaseutuyrittäminenEläi

nten

hoit

ajan

op

into

ihin

sisä

ltyy

28

Maatalousalan perustutkintomAAtilAtAlouden osAAmisAlAmAAtAlousteknologiAn osAAmisAlA maaseutuyrittäjä

Maaseutuyrittäjän työhön kuuluu esimerkiksi pelto-, metsä- ja karjataloustyöt sekä koneiden huoltoja korjaustyöt.

Viljelyn ja kotieläinhoidon lisäksi maaseutuyrittäjä voi harjoit-taa koneurakointia, maatilamatkailua tai maataloustuotteiden jatkojalostamista. Myös ympäristönhoitoon liittyvät työt sekä loma-asukkaille tarjottavat palvelut voivat olla osa maaseutu-yrittäjän työtä.

Maaseutuyrittäjät työskentelevät omassa tai vuokraamas-saan maaseutuyrityksessä tai työntekijöinä esimerkiksi kone-urakointiyrityksissä tai maatiloilla.

Terveydellisiä rajoitteita ovat allergiat, astma sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee

• työskentely maatalousalalla (esim. eläinten päivittäiset hoitotyöt, metsän uudistustyöt, pienimuotoiset rakennustyöt)

• peltokasvien tuottaminen (viljelysuunnitelman laadinta, viljelylajikkeiden valinta, maan muokkaus, lannoitus, kylvö ja sadon korjuu)

• nautakarjan hoito

• maatalouskoneiden käyttö, huolto ja korjaus

• maaseutuyrittäminen

• maan kasvukunnon ja tuotantoympäristön hoitaminen

Maa

seut

uyrit

täjä

n op

into

ihin

sisä

ltyy

29

Matkailualan perustutkintomAtkAilupAlvelujen myynnin jA tietopAlvelujen osAAmisAlA matkailuvirkailija

Matkailuvirkailija toimii matkailun neuvonta- ja myyntitehtä-vissä. Hän esittelee ja myy asiakkaille erilaisia matkailukohtei-ta, suunnittelee matkareittejä sekä tekee matkapalveluiden ja matkojen varauksia.

Matkailuvirkailijat työskentelevät matka- tai matkailutoimis-toissa, hotellin vastaanotoissa ja myyntipalveluissa, matkailualan keskusvaraamoissa, liikenneyhtiöiden myyntipalveluissa ja ter-minaaleissa, ohjelmapalveluyritysten toimistoissa ja opastus-palveluissa. Matkailuyritykset ja toimintaympäristöt ovat kan-sainvälisiä, joten alan ammattilaisilta odotetaan monipuolista ja laajaa kielitaitoa.

Alalla toimiminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Tervey-dellisiä rajoitteita ovat tasapainoon vaikuttavat sairaudet, näön tai kuulon heikkous, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä psyyk-kiset sairaudet.


• matkailutietous

• asiakaspalvelu

• ohjelmapalvelut (sis. ensiapukoulutuksen, EA1)

• ravitsemis- ja puhdistuspalvelut

• hygieniapassi

• kulttuuritietous

• toimistotehtävät ja liikeviestintä

• majoituspalvelut (mm. Hotellinx-varausjärjestelmä)

• matkailupalvelujen tuotteistaminen ja myynti

Valinnaisina opintoina: • matkailu- ja matkatoimistopalvelut, opastus-

palvelut, matkailupalvelujen markkinointi-viestintä, matkailupalvelujen tuotteistaminen, matkatoimiston varausjärjestelmien käyttö, puhdistuspalvelut matkakohteissa.

Mat

kailu

virk

ailij

an

opin

toih

in si

sält

yy

30

Metsäalan perustutkintometsäkoneenkuljetuksen osAAmisAlA metsäkoneenkuljettaja

Metsäkoneenkuljettajan tehtäviin kuuluu puunkorjuu metsäs-tä tienvarteen. Metsäkoneenkuljettaja tekee usein myös muita mm. koneellisia metsänparannus- ja metsänhoitotöitä. Työssä käytetään harvesteria, ajokonetta tai kaivinkonetta.

Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa voi suuntautua myös puutavaran kaukokuljetukseen. Puutavara-autonkuljettajan teh-täviin kuuluu puun kaukokuljetus metsästä käyttöpaikoille tai terminaaleihin puutavara-autoyhdistelmällä.

Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa voi suuntautua myös koneellisiin metsänparannustöihin. Suuntautumisopinnot pai-nottuvat kaivinkoneilla tehtäviin metsänparannus- ja metsän-hoitotöihin.

Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa suoritetaan kuljetusalan perustason ammattipätevyys ja C- tai CE-ajokortti suuntautu-misopinnoista riippuen.

Metsäkoneenkuljetuksen osaamisalan suorittaneet hallit-sevat huoltoja pienet korjaustyöt, jotka kuuluvat kuljettajan tehtäviin. Työ on itsenäistä ja vastuullista tiimityötä. Kuljettajat toimivat yritysten palveluksessa tai itsenäisinä yrittäjinä.

Alaan liittyvät tarkemmat terveydentilavaatimukset löydät sivulta 10.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

! Ensimmäisen vuoden voi Valtimon lisäksi opiskella myös Joensuussa, Kajaanissa ja Iisalmessa. Kolmas vuosi painot-

tuu työssäoppimiseen. Pääsy- ja soveltuvuuskoe. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.

• metsätalouden perusteet

• metsänhoito

• puunkorjuu

• metsäkoneiden tekniikka

• metsäkoneiden käyttö ja huolto

• puutavara-auton tekniikka ja huolto, CE-ajokorttiopetus (puutavara-autonkuljettaja)

• C -ajokorttiin liittyvä opetus ja ajotunnit sekä kuljettajan ammattipätevyyskoulutus

Katso ammattien esittelyvideot www.metsäopetus.fi

Met

säko

neen

kulje

ttaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Metsäalan perustutkintometsäkoneAsennuksen osAAmisAlA metsäkoneasentaja

Metsäkoneasentaja huoltaa ja korjaa metsäkoneita sekä toimii koneiden valmistuksessa ja testauksessa. Hän myös neuvoo ja kouluttaa muita metsäkoneiden kanssa työskenteleviä koneen tekniikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Metsäkoneenkuljettajan opinnoissa suoritetaan kuljetusalan perustason ammattipätevyys ja C-ajokortti.

Metsäkoneasentajat työskentelevät metsäkoneiden huoltoja korjaamoyrityksissä, koneiden valmistus- ja myyntior-ganisaatioissa, puunkorjuu- ja kuljetusyritysten palveluksessa tai itsenäisinä yrittäjinä.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo

! Ensimmäisen vuoden voi Valtimon lisäksi opiskella myös Joensuussa, Kajaanissa ja Iisalmessa. Kolmas vuosi painot-

tuu työssäoppimiseen. Pääsy- ja soveltuvuuskoe.

• metsätalouden perusteet

• metsäkoneiden tekniikka

• metsäkoneiden käyttö ja huolto

• C -ajokorttiin liittyvä opetus ja ajotunnit sekä kuljettajan ammattipätevyyskoulutus

Katso ammattien esittelyvideot www.metsäopetus.fi

Met

säko

neas

enta

jan

opin

toih

in si

sält

yy

31

Pintakäsittelyalan perustutkintorAkennusten pintAkäsittelyjen osAAmisAlA maalari

Maalari tekee uudisrakennus- ja remontointikohteissa maa-laus- ja tapetointitöitä. Maalaustöihin kuuluu perinteisesti ra-kennusten ulko- ja sisäpintojen sekä rakennusosien maalaus pohjatöineen.

Työskentely telineillä on olennainen osa maalarin työtä. Maa-larin ammatti on asiakaspalvelua, joten toisten ihmisten huomi-oon ottaminen ja asiakaspalvelutaidot kuuluvat hyvän maalarin perustaitoihin.

Maalarit työskentelevät rakennusmaalausliikkeissä, rakennus-liikkeissä, lattianpäällystealan yrityksissä tai huonekalutehtaissa. Maalarit voivat toimia myös itsenäisinä yrittäjinä.

Alalla toimimista vaikeuttavat epilepsia, pölyallergiat ja astma. Liikuntaelinsairaudet ja -vammat sekä vaikea-asteiset hahmotus-häiriöt voivat rajoittaa opiskelua ja ammatissa toimimista.


• maalaustyöt käsityövälineillä

• tapetointityöt

• tasoitetyöt

• ruiskumaalaustyöt

• julkisivumaalaustyöt

• valinnaisiksi opinnoiksi voi valita esim. laatoi- tuksen, vedeneristyksen, lattianpäällystetyöt

Maa

larin

op

into

ihin

sisä

ltyy

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintonuoriso- jA vApAA-AjAnohjAuksen osAAmisAlAnuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja innostaa, motivoi ja järjestää ta-voitteellista ja elämyksellistä toimintaa kaikenikäisille, mutta erityisesti nuorille.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja voi työskennellä erilaisissa järjestöissä, nuorisotyön projekteissa, nuorisotaloilla, nuorten työpajoilla, kouluilla, nuoriso- ja perhekodeissa, lasten iltapäivä-kerhoissa, vapaa-ajan yrityksissä ja ikääntyvien parissa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan työhön kuuluu ilta- ja viikonlopputöitä.


Oppilaitos | Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti

! Pääsy- ja soveltuvuuskoe. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.

• ryhmänohjaus

• vuorovaikutus- ja viestintätaidot

• liikunnanohjaus

• kulttuuriohjaus

• media- ja verkko-ohjaus

• nuorten sosiaalinen vahvistaminen

• monikulttuurisen toiminnan ohjaus

• luonto- ja elämystaidot

• ensiapukoulutus (EA1, EA2), hygieniapassi

• palvelujen tuottaminen

Nuo

riso-

ja v

apaa

-aja

n oh

jaaj

an o

pint

oihi

n si

sält

yy

32

33

Prosessiteollisuuden perustutkintopAperiteollisuuden osAAmisAlA prosessinhoitaja

Paperiteollisuuden prosessinhoitaja työskentelee massanval-mistuksen, paperin ja kartongin valmistuksen ja jalostuksen työ-tehtävissä.

Prosessinhoitajan tehtävänä on ohjata ja valvoa prosessia. Apuna hän käyttää valvomon näyttöpäätteitä, mittareita ja val-vontakameroita. Prosessinhoitaja huolehtii myös laadunvalvon-nasta ja laitteiden kunnosta ja tekee tehdasosastoilla tarvittavia säätö- ja huoltotöitä. Työpaikat ovat paperi- ja kartonkiteollisuu-dessa. Työ alalla on pääsääntöisesti kaksi- tai kolmivuorotyötä. Työtehtäviä hoidetaan usein tiimeissä.


• materiaalioppi (erilaiset raudat, teräkset)

• mekaanisten laitteiden rakenteet (pumput, laakerit, voitelujärjestelmät, hydrauliikka)

• ennakkohuolto ja kunnossapito

• sähkötekniikka (sähköoppi, sähkönsiirtojärjestelmät, komponentit)

• automaatiotekniikka (automaatiolaitteet, vesiprosessin ohjaus)

Pros

essi

nhoi

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

Prosessiteollisuuden perustutkintokemiAntekniikAn osAAmisAlA prosessinhoitaja

Kemiantekniikan prosessinhoitaja työskentelee prosessien säätö-, valvonta- ja kunnossapitotehtävissä kemiantekniikkaa hyödyntä-vissä tuotantolaitoksissa, vesilaitoksissa ja energiantuotannossa.

Prosessinhoitajan tehtävänä on ohjata ja valvoa prosessia sekä tehdä tarvittavia säätö- ja huoltotöitä.


• konetekniikka

• materiaalioppia

• sähkö- ja automaatiotekniikka

• vesienkäsittely

• energiantuotanto

• huoltoja kunnossapitojärjestelmät

Pros

essi

nhoi

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

34

Puualan perustutkintoteollisuuspuusepän osAAmisAlA puuseppä

Puusepän työtehtäviä ovat esimerkiksi tietokoneohjattujen jyr-sinkoneiden käyttö ja valvonta, erilaiset kokoonpano- ja pintakä-sittelytehtävät sekä kalusteasennukseen liittyvät työt. Puuseppä voi toimia myös huonekalujen valmistuksessa ja sisustuspuuse-pän tehtävissä rakennustyömailla sekä itsenäisenä yrittäjänä.

Puusepät työskentelevät muun muassa puunjalostusteolli-suudessa, kalusteita ja ikkunoita valmistavissa yrityksissä, puu-sepänverstaissa, rakennusyrityksissä, asennusliikkeissä ja huo-nekaluliikkeissä.

Puupölyallergia ja astma rajoittavat työskentelyä puualalla.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

• puualan ammattitaitoja

• CNC-ohjattua puuntyöstöä

• puusepän tuotteiden valmistusta

Puus

epän

op

into

ihin

sisä

ltyy

Rakennusalan perustutkintokiviAlAn osAAmisAlA kivirakentaja

Kivirakentajalla on rakennusalan perusvalmiuksien lisäksi kivi-rakentamisen erikoisosaaminen. Hän tekee rakennustyömaan perustusvaiheen töitä sekä valmistaa ja asentaa ympäristö- ja piharakentamisessa, julkisivuissa ja sisustuksessa käytettäviä rakennuskivituotteita. Kivirakentaja voi erikoistua esimerkiksi vuolukiven tuotantotekniikkaan tai luonnonkivitulisijoihin.

Kivirakentajat työskentelevät rakennusliikkeiden palveluksessa, betonituoteteollisuudessa, luonnonkiviteollisuudessa ja – lou-hoksilla.

Kivipölyallergia ja astma rajoittavat työskentelyä.

Yhteisvalinnassa haetaan rakennusalan perustutkintoon ja ensimmäisen vuoden aikana valitaan joko talonrakennuksen osaamisala tai kivialan osaamisala.


• perustustyöt

• kivituotteen valmistusmenetelmät

• rakennuskiven asennus

• ympäristökiviasennus

• vuolukiven ja kovakiven tuotantotekniikka

• luonnonkiven louhinta, tuotantotekniikka ja teollisuusautomaatio

• luonnonkivitulisijarakentaminen

Kivi

rake

ntaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

35

Rakennusalan perustutkintotAlonrAkennuksen osAAmisAlA talonrakentaja

Talonrakentaja on rakennustyömaan perusammattilainen, jonka tehtäviin voivat kuulua lähes kaikki talonrakennuksen ja betoni-rakentamisen työt. Talonrakentaja työskentelee työmailla, joilla rakennetaan uudisrakennuksia tai peruskorjataan vanhoja raken-nuksia. Hän tekee esimerkiksi rakennusten perustustöitä, runko- ja vesikattotöitä sekä sisustus- ja viimeistelytöitä.

Talonrakentajat työskentelevät rakennusliikkeiden, rakennus-tuoteteollisuuden, rakennustarvikekauppojen, kuntien ja oma-kotitalorakentajien palveluksessa.

Työrajoituksia aiheuttavat yleensä pölyallergiat, epilepsia sekä reumaperäiset sairaudet.

Joensuun oppilaitoksessa haetaan yhteisvalinnassa raken-nusalan perustutkintoon ja ensimmäisen vuoden aikana vali-taan joko talonrakennuksen osaamisala tai kivialan osaamisala.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

• rakennuksen perustus- ja runkotyöt

• opinnoissa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen

Talo

nrak

enta

jan

opin

toih

in si

sält

yy

Rakennusalan perustutkintomAArAkennuskoneenkuljetuksen osAAmisAlA maarakennuskoneenkuljettaja

Maarakennuskoneenkuljettaja tekee rakennusten perustustöi-tä, ympäristö- ja maisemointitöitä sekä rakentaa, peruskorjaa ja kunnossapitää teitä, katuja ja piha-alueita.

Kunnossapitotöitä ovat kesto- ja kevytpäällysteiden paikkaus, lumen auraus teiltä ja pihoilta sekä hiekoittaminen ja suolaus. Päi-vittäisiin töihin kuuluvat myös koneiden huolto ja kunnossapito.

Maarakennuskoneenkuljettajat työskentelevät maarakennus-yrityksissä, kiinteistönhoitoon erikoistuneissa yrityksissä, valtiolla ja kunnilla sekä yksityisyrittäjinä.



! Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset

• rakennusten ja liikennealueiden perustustyöt, kuten kuivatus, routasuojaus, rakennekerrokset, perustuselementti- ja betonityöt

• maarakennuskoneiden, kuten kaivinkoneen, pyöräkuormaajan ja liikennealueiden hoitoko- neiden käytön perusteet

• koneiden huolto

• mittaus- ja merkintätyöt

Maa

rake

nnus

kone

enku

l- je

ttaj

an o

pint

oihi

n si

sält

yy

36

37

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintolähihoitaja

Lähihoitaja työskentelee moniammatillisen työryhmän jäsenenä hoitoja hoivatyön, kasvatuksen, kuntoutuksen ja asiakaspalve-lun tehtävissä.

Lähihoitaja on vuorovaikutustaitoinen, vastuuntuntoinen ja palveluhenkinen. Hän säilyttää harkintakykynsä vaikeissakin ti-lanteissa. Kaikille lähihoitajille yhteiset perustaidot opiskellaan kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Viimeinen opiskeluvuosi on osaamisalaopintoja. Osaamis-alalla syvennytään johonkin lähihoitajan työn vaihtoehtoiseen alueeseen. Valinta osaamisaloille tehdään hakutoiveiden ja kou-lumenestyksen perusteella lukuun ottamatta ensihoidon osaa-misalaa, johon on yhteishaussa suora haku. Osaamisaloista al-kavat ne, joihin on riittävästi hakijoita.

Opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä.



• kasvun tukeminen ja ohjaus

• hoito ja huolenpito

• kuntoutumisen tukeminen

Lähi

hoit

ajan

pe

ruso

pint

oihi

n si

sält

yy

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoAsiAkAspAlvelun jA tietohAllinnAn osAAmisAlA lähihoitaja

Terveydenhuollon asiakaspalvelussa ja tietohallinnassa työsken-televän lähihoitajan työhön kuuluu muun muassa asiakkaiden ohjaus ja neuvonta, tutkimuksissa ja toimenpiteissä avustami-nen, potilastietojen kirjaaminen, sanelujen purku ja ajanvarauk-sista huolehtiminen.

Työpaikkoja ovat terveyskeskusten vastaanotot ja osastot, sai-raaloiden vuodeosastot ja poliklinikat sekä lääkärikeskukset.

Oppilaitos | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelu


• asiakaspalvelu

• potilashallinto-ohjelmat ja terveydenhuollon tietoverkot

• vastaanotto- ja polikliininen hoitotyö

Asia

kasp

alve

lun

ja ti

etoh

allin

nan

opin

toih

in si

sält

yy

38

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokuntoutuksen osAAmisAlA lähihoitaja

Kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja auttaa ja tukee kun-toutujaa päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa sekä neuvoo palvelujen ja apuvälineiden käytössä. Lähihoitaja ohjaa myös yksilö- ja ryhmäliikuntaa.

Kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman hyvä toiminta- ja työkyky, joka pyritään palauttamaan ennalleen tai estetään sen ennakoitavissa oleva heikkeneminen. Kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan jäljellä olevat voimavarat, joita kun-toutuksen avulla vahvistetaan. Toimintakykyyn kuuluu esimerkik-si yleiskestävyys, lihaskunto, liikkeiden hallinta, muisti, henkiset voimavarat ja edellytykset toimia toisten ihmisten kanssa.

Työpaikkoja ovat kotihoito ja sairaalat, palvelukeskukset ja pal-velutalot, toiminta- ja työkeskukset, vanhainkodit ja hoitokodit, kuntoutuskeskukset ja kylpylät. Lähihoitaja voi työskennellä myös henkilökohtaisena avustajana.



• kuntoutuksen palvelujärjestelmä

• fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi, tukeminen ja edistäminen

Kunt

outu

ksen

op

into

ihin

sisä

ltyy

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoensihoidon osAAmisAlA lähihoitaja

Ensihoidon osaamisalasta valmistunut lähihoitaja huolehtii äkil-lisesti sairastuneista ja kiireellistä hoitoa tarvitsevista potilaista. Häneltä edellytetään kykyä tehdä yhteistyötä ja sopeutua muut-tuviin tilanteisiin.

Työpaikkoja ovat terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystyspo-liklinikat, sairaankuljetukset ja leikkausosastot.

Ensihoidon osaamisalaan kuuluvien sairaankuljetuksen opin-tojen osalta pääsyedellytyksenä on B-luokan ajokortti. Ajokortti tulee olla suoritettu ennen työssäoppimisjakson alkua.



• asiakkaan valmistaminen tutkimuksiin

• toimenpiteissä avustaminen

• lääkehoito

• kipsaus

• anatomian ja fysiologian tietämyksen syventäminen

• tutkimusmenetelmät ja laitteet

• siirtovälineisiin perehtyminen

• ammatillinen vuorovaikutus

• viranomaisyhteistyö

Valinnaisina opintoina valitaan kaksi seuraavista:

• polikliininen hoito (muun muassa toimenpiteissä avustaminen)

• sairaankuljetus (sairaankuljetuksen tehtävät ja laitteisto)

• perioperatiivinen hoito (potilaan valmistaminen leikkaukseen, leikkauksen aikainen hoito ja jälkihoito)

Ensi

hoid

on

opin

toih

in si

sält

yy

39

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintolAsten jA nuorten hoidon jA kAsvAtuksen osAAmisAlA lähihoitaja

Lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen suuntautunut lähihoi-taja huolehtii lasten perushoidosta ja varhaiskasvatuksesta sekä hoitaa sairaita ja erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia ja nuo-ria. Hän työskentelee sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä.

Työpaikkoja ovat lasten päiväkodit, perhepäivähoito, lastensuo-jelun avo- ja laitospaikat, koulun yleis- ja erityisopetus, koululais-ten iltapäivätoiminta ja sairaalan lastenosastot. Lähihoitaja voi työskennellä myös henkilökohtaisena avustajana.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu


• varhaiskasvatus

• kouluikäisten ja nuorten kasvatus, hoito, tukeminen ja ohjaus

• lasten ja nuorten varhaiskuntoutus ja erityiskasvatus

Last

en ja

nuo

rten

hoi

don

ja k

asva

tuks

en o

pint

oihi

n si

sält

yy

40

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintomielenterveys- jA päihdetyön osAAmisAlA lähihoitaja

Mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja osal-listuu eri-ikäisten mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen.

Erilaisia hoitomuotoja ovat muun muassa, potilaan hyvinvoin-tia tukevat keskustelut, lääkehoidon toteutus ja valvonta sekä omahoitajana toimiminen. Kuntouttavia toimia ovat erilaiset vir-kistystä ja harrastusta tukevat ryhmätoiminnat sekä jokapäiväi-seen elämiseen liittyvät askareet kuten ruoanvalmistus ja vaat-teiden huolto.

Työpaikkoja ovat psykiatriset sairaalat, kuntoutuskodit, tuettu asuminen, päivätoimintakeskukset, asumispalveluyksiköt, kotihoi-to, perhehoito, päihdetyön kuntoutuslaitokset, hoitoja huolto-kodit, nuorisoasemat, vastaanottokodit, lastenkodit, nuorisokodit, erityislastenkodit ja koulukodit.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu


• mielenterveys- ja päihdeongelmaisen ihmisen kohtaaminen

• yksilöllinen hoito

• kuntoutumisen suunnittelu ja tukeminen

Mie

lent

erve

ys- j

a pä

ihde

työn

op

into

ihin

sisä

ltyy

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintosAirAAnhoidon jA huolenpidon osAAmisAlA lähihoitaja

Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut lähihoitaja työs-kentelee eri-ikäisten ja erilaisia sairauksia sairastavien ihmisten kokonaisvaltaisessa hoitoja huolenpitotyössä.

Työpaikkoja ovat terveyskeskusten vuodeosastot tai vastaan-otot, sairaaloiden osastot, kotipalvelu, kotisairaanhoito, yhdistetty kotihoito, vanhainkodit ja erilaiset palvelutalot.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu


• sairaanhoito

• lääkehoito

• kodinhoitoon ja ravitsemukseen liittyvät erityiskysymykset

Saira

anho

idon

ja h

uole

npid

on

opin

toih

in si

sält

yy

41

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintovAnhustyön osAAmisAlA lähihoitaja

Lähihoitajan työ vanhustyössä on vanhuksen itsenäisen selviy-tymisen tukemista ja hänestä huolehtimista. Lähihoitaja myös rohkaisee vanhusta osallistumaan erilaiseen toimintaan, joka tuo sisältöä ja mielekkyyttä arkeen.

Asiakkaat ovat iältään, persoonaltaan, toimintakyvyltään ja sairauksiltaan hyvin erilaisia.

Työpaikkoja ovat vanhusten kodit, päiväkeskukset, päiväsai-raalat, terveyskeskusten vuodeosastot, vanhainkodit, sairaalat, asumispalveluyksiköt, palvelutalot, pienryhmäkodit ja niiden toimintakeskukset.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut


• vanhuksen yksilöllinen kohtaaminen ja tukeminen

• vanhusten hoito ja kuntoutus

Vanh

usty

ön

opin

toih

in si

sält

yy

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintovAmmAistyön osAAmisAlA lähihoitaja

Vammaistyöhön suuntautunut lähihoitaja suunnittelee, toteut-taa ja arvioi eri syistä vammautuneiden henkilöiden tarvitsemaa hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta.

Työpaikkoja ovat vammaisten kodit, palvelutalot, päivähoidon erityisryhmät, erityiskoulut, päivä- ja toimintakeskukset, perhe-kodit, asumisyksiköt, vammaisjärjestöt ja vammaisten hoito-laitokset. Lähihoitaja voi työskennellä myös henkilökohtaisena avustajana.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu


• kuntoutusmenetelmät vammaistyössä

• puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomuodot (esim. viittomat, eleet, kuva- ja symbolijärjestelmät)

• erityiskasvatus

• ammatillinen vuorovaikutus

• hoito ja huolenpito hoitotyössäVam

mai

styö

n op

into

ihin

sisä

ltyy

42

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoautomaatioasentaja

Automaatioasentaja työskentelee teollisuuden ja kiinteistöjen automaatioon liittyvissä asennus-, käyttöönotto- ja kunnossa-pitotehtävissä. Työ kohdistuu erilaisiin ohjaus-, säätö- ja valvon-talaitteisiin sekä -järjestelmiin kuten kiinteistöjen kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmät sekä automaattisesti toimiviin laitteisiin kuten hissit, liikennevalot ja kuljettimet.

Automaatioasentajat työskentelevät sähköurakointi- ja kiin-teistöautomaatioyrityksissä sekä teollisuuden kunnossapitoyri-tyksissä.

Rajoittunut värinäkö voi vaikeuttaa alalla työskentelyä.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa

• sähköasennustekniikka

• sähköohjaustekniikka

• mittaus- ja säätötekniikka

• elektroniikka

• sovellettu tietotekniikka (mm. ohjelmoitavat logiikat, cad-ohjelmat)

• automaatiotekniikka

Auto

maa

tioa

sent

ajan

op

into

ihin

sisä

ltyy

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintosähköasentaja

Sähköasentaja tekee erilaisia sähköasennustöitä sekä alan huol-to- ja korjaustöitä. Sähköasentajia työskentelee rakennusten säh-köasennuksia tekevissä urakointiliikkeissä, sähkön tuotantoja jakelulaitoksissa sekä teollisuuslaitoksissa. Sähköasentajia toimii myös myynti- ja neuvontatehtävissä.


Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes

• kiinteistöjen sähköasennukset

• automaatioasennukset

• sähkökoneet

• jakeluverkkotekniikka

• sähkösuunnittelu

• sähkölaitteiden kunnossapito- ja käyttötehtävät

Sähk

öase

ntaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

43

44

Talotekniikan perustutkintoputkiAsennuksen osAAmisAlA putkiasentaja

Putkiasentaja asentaa muun muassa vesijohtoja, vesikalusteita, lämminvesivaraajia, pesualtaita, viemäriputkistoja ja rakennus-ten lämmitysjärjestelmiä. Putkiasentaja työskentelee sekä uu-dis- että korjausrakennuskohteissa.

Ammatissa tarvitaan LVI-tekniikan tuntemusta, kädentaitoja ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä asiakaspalvelutaitoja.

Putkiasentajat työskentelevät lämpö-, vesi- ja ilmastointiura-koita tekevien yritysten palveluksessa, kiinteistöpalveluissa, teh-taiden kunnossapitotehtävissä, LVI-liikkeiden myyntitehtävissä, valtion ja kuntien palveluksessa vesi- ja energialaitoksissa sekä itsenäisinä yrittäjinä.


• käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennustyöt

• lämmitysjärjestelmien asennustyöt

• mittaus-, säätö- ja kiinteistöautomaatio

• piirtäminen ja piirustusten luku

• hitsaustekniikka

Putk

iase

ntaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Talotekniikan perustutkintoilmAnvAihtoAsennuksen osAAmisAlA ilmanvaihtoasentaja

Ilmanvaihtoasentaja asentaa, huoltaa ja korjaa rakennusten il-manvaihtojärjestelmiä ja -laitteita. Ilmanvaihtoasentaja työs-kentelee sekä uudis- että korjausrakennuskohteissa.

Ammatissa tarvitaan LVI-tekniikan tuntemusta, kädentaito-ja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä asiakaspalvelutaitoja.

Ilmanvaihtoasentajat työskentelevät lämpö-, vesi- ja ilmastoin-tiurakoita tekevien yritysten palveluksessa, kiinteistöpalveluissa, tehtaiden kunnossapitotehtävissä, LVI-liikkeiden myyntitehtävis-sä, valtion ja kuntien palveluksessa vesi- ja energialaitoksissa sekä itsenäisinä yrittäjinä.


• ilmanvaihtojärjestelmien asennus-, mittaus- ja säätötyöt

• ilmanvaihtojärjestelmien kanavaosien valmistus

• ilmastointilaitteiden huoltaminen

• piirtäminen ja piirustustenluku

• hitsaustekniikka

Ilman

vaih

toas

enta

jan

opin

toih

in si

sält

yy

45

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoelektroniikka-asentaja

Elektroniikka-asentaja työskentelee elektroniikkalaitteiden ra-kentamis-, asennus- ja huoltotehtävissä. Hän asentaa ja yllä-pitää muun muassa hälytys- ja valvontajärjestelmiä ja korjaa teollisuuden elektronisesti ohjattavia laitteita.

Elektroniikka-asentajat työskentelevät tietokone-, tietoliiken-ne-, turvallisuus- ja elektroniikka-alan yrityksissä tai itsenäisinä yrittäjinä myynti-, asennus- ja huoltotehtävissä.



• sähkötekniikka ja elektroniikka

• tietoliikennetekniikka

• mikrotietokonetekniikka ja tietoverkot

• sulautetut järjestelmät ( järjestelmiä on mm. automaattisesti avautuvissa ovissa, metsäkoneissa ja matkapuhelimissa)

• ohjelmointi

Elek

tron

iikka

-ase

ntaj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Tanssialan perustutkintotAnssijAn osAAmisAlA tanssija

Tanssijat työskentelevät monenlaisissa ympäristöissä ja teh-tävissä. Usein työ on freelancerpohjaista ja projektikohtaista. Työskentely tanssijana edellyttää pitkäjänteisyyttä ylläpitää ja kehittää omaa tanssiteknistä osaamista, luovuutta, motivaa-tiota ja sosiaalisia taitoja sekä kykyä kehittää ideoista valmiita esitysproduktioita.

Opinnot sisältävät nykytanssin eri tekniikoita painottaen so-maattisia lähestymistapoja, improvisaatiotekniikoita sekä release-pohjaisia tekniikoita, sekä kompositiota, balettia, tanssivideotyös-kentelyä ja kehonhuoltoa. Lisäksi opiskellaan tuotantotaitoja ja painotetaan henkilökohtaista tulokulmaa tanssin tekijänä. Tans-sijan koulutus painottaa yhteistyön merkitystä teatterityöskente-lyssä, ja monet kurssit, produktiot ja esitysillat tehdään yhdessä teatteri- ja esitystekniikan sekä äänisuunnittelun opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Taiteelliset prosessit muodostavat keskeisen osan työskente-lystä aina studiodemonstraatioista näyttämöteoksiin ja yhteisö-tanssiprojekteihin. Koulutuksessa painottuu tutkimuksellisuus tanssijoiden opiskeluprosessissa.

Tanssin koulutuksessa opettavat sekä suomalaiset että kan-sainväliset tanssin huippunimet. Laaja vierailijapohja sekä yh-teistyö niin paikallisten kuin kansainvälisten toimijoiden kans-sa mahdollistaa korkealaatuisen koulutuksen ja vahvan pohjan tanssijan ammattiin.



• tekninen harjoittelu

• taiteellinen työskentely

• ilmaisuvalmiudet

• produktiotyöskentely

• yhteisötanssi

• tuotantotaidot

• kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöproduktiot

Tans

sija

n op

into

ihin

sisä

ltyy

46

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoiCt-asentaja

ICT-asentajan työhön kuuluu tietokoneiden, tietoliikenneverk- kojen ja palvelinjärjestelmien asennus-, ylläpito-, huoltoja myyn-tityöt. Työtehtäviä ovat myös huoltoja myyntityöt. Työpaikat ovat tietokoneiden ja ohjelmistojen asennus-, huoltoja myyntiyrityk-sissä, tietoliikenne- ja internetpalveluja tuottavissa yrityksissä sekä tietokonejärjestelmiä myyvissä yrityksissä. Teollisuuden työpaikat ovat tuotannon automatisointi- ja huoltotehtäviä sekä elektronii-kan valmistusta ja testausta. Rajoittunut värinäkö voi vaikeuttaa alalla työskentelyä.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

• tietokoneiden ja tietoverkkojen asennus

• ohjelmistotekniikka

• tietoliikennetekniikka

• elektroniikkalaitteiden asennus-, huoltoja korjaus

• hälytyslaitteiden asennus ja ohjelmointi

• 3D-tulostus

ICT-

asen

taja

n op

into

ihin

sisä

ltyy

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintokäytön tuen osAAmisAlAdatanomi

Datanomi osaa ylläpitää tietojärjestelmiä. Hän kouluttaa, avus-taa ja neuvoo tietotekniikan käytössä sekä ratkaisee ohjelmien käytössä esiintyviä ongelmia. Datanomi osaa asentaa ja käyttää erilaisia työvälineohjelmia, myydä ja markkinoida tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja, laatia verkkosivuja sekä toimia sähköis-tenasiointipalveluiden suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä.

Datanomit työskentelevät atk-tukihenkilöinä, järjestelmäasi-antuntijoina, laite- ja ohjelmistomyyjinä, verkkosivujen ylläpitäji-nä sekä alan kouluttajina. Työpaikat sijaitsevat yrityksissä, valtion, kuntien hallinnossa ja IT-alan yrityksissä sekä kauppaliikkeissä.

Oppilaitokset | Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut

• tietokoneohjelmistot ja laitteet

• tietojärjestelmä- ja laitteistohankinnat

• Internet-julkaiseminen

• käyttäjä-, mikro- ja verkkotuki

Dat

anom

in

opin

toih

in si

sält

yy

47

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkintosisustuksen osAAmisAlA sisustaja

Sisustaja tekee erilaisia rakennusten sisustus- ja korjaustöitä kuten tapetointi, maalaus ja kalusteiden asentaminen.

Sisustajat työskentelevät esimerkiksi sisustus- ja rakennus-liikkeissä, verhoomoissa, puusepänliikkeissä tai keittiökaluste-liikkeissä.


• sisustustyön perusosaaminen (tapetointi, maalaus, lattian päällystetyöt)

• sisärakennustyöt (purkutyöt, väliseinien rakentaminen, väliovien, kalusteiden, listojen asennus)

• kalusterakentaminen (keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden kokoaminen ja asennus)

• sisustusverhoilu (huonekalujen pehmustus ja verhoilu, huonekalujen irtopäälliset)

Sisu

staj

an

opin

toih

in si

sält

yy

Turvallisuusalan perustutkintoturvallisuusvalvoja

Turvallisuusvalvoja työskentelee erilaisissa tehtävissä vastaanot-topalveluissa, teknisten turvallisuusjärjestelmien toteutuksessa ja ylläpidossa sekä kiinteistönhoidon ja vartiointialan töissä. Tur-vallisuusvalvojan työtehtäviä ovat muun muassa turvalaitteiden asennus ja ylläpito, vartiointi- ja vahtimestaripalvelut, järjes-tyksenvalvonta, valvomo- ja opastustehtävät sekä kuljetusten turvaaminen.

Turvallisuusvalvojat työskentelevät teollisuuden ja palvelu-organisaatioiden turvallisuusvalvonnassa, vartiointiliikkeiden, valtion ja kuntien palveluksessa.



• turvallisuusalan toiminta

• turvallisuustekniikka

• vartiointi- ja järjestyksenvalvonta

• pelastustoiminta

• asiakaspalvelu

Turv

allis

uusv

alvo

jan

opin

toih

in si

sält

yy

48

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulu-tuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia am-matilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi sekä vah-vistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen aikana opiskelija parantaa opis-keluvalmiuksiaan sekä oppii tekemään ammatinvalinnan, tu-levan koulutuksen ja elämänuran kannalta tärkeitä valintoja. Koulutus on tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kui-tenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia am-matilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Maahanmuuttaja-hakijoiden suomen kielen taidon tulisi olla vähintään tasolla A 2.2. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä, ja se muodostuu pakollisista opinnoista 10 osp sekä valinnaisista koulutuksen osista 50 osp. Opiskelijalla on mahdollisuus koulutuksen aikana valmentautua oppisopimuskoulutukseen yksilöllisten valintojen avulla tai suorittaa tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta, jos hänellä on siihen riittävät valmiudet.

4. Valmentava koulutus

Koulutus sisältää tutustumista ammatilliseen koulutukseen käytännössä ja opiskelua työelämässä.

! Tiedot koulutuksista päivittyvät nettisivuille osoitteeseen www.pkky.fi. Hakuaika syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen

on 24.5. – 26.7.2016 osoitteessa www.opintopolku.fi.

50

51

5. Kansanopisto- opinnot

Kansanopisto-opintojen hakuaika 1.1.2016-19.8.2016

Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti järjestää kansanopisto-opetusta Niittylahdessa. Opinnot ovat vapaatavoit-teisia ja toimivat esim. täydennys- tai jatko-opintoihin valmen- tavana koulutuksena. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi koulutuk-sissa korostuvat käytännön osaaminen ja oman itsetuntemuk- sen lisääminen. Koulutukset kestävät yhden lukuvuoden syksystä kevääseen. Kansanopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus majoittua asuntolassa. Opinnot ovat kokopäiväisiä ja ne kuuluvat opintotuen piiriin. Opinnoista peritään vuosittain vahvistettava opiskelumaksu.

Tutustu tarkemmin opintojen sisältöihin ja Pohjois-Karjalan opis-toon Internet-sivuillamme sekä YouTubessa, ja tykkää meistä Face-bookissa saadaksesi ajankohtaista tietoa mm. haastatteluajoista! Koulutuksiin haetaan suoraan osoitteessa www.pkky.fi/pko.

Hyvinvointivalmentaja

Hyvinvointivalmentajan koulutus (36 ov) valmistaa sinut ko-konaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ohjauksen monipuoliseksi am-mattilaiseksi. Saat kattavat asiantuntijan valmiudet erilaisten liikuntaryhmien ohjaamisesta Personal Trainerina toimimiseen sekä tapahtumien järjestämiseen. Valittavanasi on hyvinvointi-palvelujen tuottamisen polku tai kasvatustieteen ja liikunnan polku, joka sisältää kasvatustieteen perusopinnot 25 op (=15 ov) sekä vakava-valmennuksen. Koulutus etenee toiminnallisen har-joittelun periaatteiden ja vuorovaikutusosaamisen kautta. Op-pimisprosessissa hyödynnetään yrittäjyyden ja tiimioppimisen ympäristöjä hankkien kokemuksia ja verkostoja aidoista asia-kasprojekteista sisältäen myös työssäoppimista. Hyvinvointi-valmentajan koulutus sopii liikunta- ja terveysalalle pyrkiville tai sosiaali- ja terveysaloilla toimiville täydennyskoulutukseksi, alan jatko-opintoja tavoitteleville valmennukseksi tai alanvaih-toa harkitseville. Koulutus on mahdollista suorittaa myös oppi-sopimuskoulutuksena, kysy lisää suoraan opettajalta Marianne Tarva-Parviainen p. 050 590 3290.


• toiminnallinen liikunnanohjaus

• hyvinvointipalveluiden tuottaminen

• ravinto-ohjaus

• kehon- ja mielenhuolto

• kuntosaliohjaajan koulutus, kahvakuulaohjaus sekä muita ohjaajakoulutuksia

• kasvatustieteen perusopinnot ja vakava- valmennus (valinnainen)

Hyv

invo

inti

valm

enta

jan

opin

toih

in si

sält

yy

Näyttelijäntyön koulutus – Teatteri Rajarikko

Näyttelijäntyön koulutus sopii alalle pyrkiville tai intohimoises-ti teatteria harrastaville. Koulutus antaa valmiudet hakea teat-terialan jatkokoulutukseen (esim. Teak, Näty). Opinnot (40 op) luetaan hyväksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Koulu-tuksen tavoitteena on, että opiskelija löytää oman näyttelijä-identiteettinsä sekä osaa jäsentää työprosessia ja löytää oman tapansa edetä. Koulutuksessa valmistetaan mm. pienprodukti-oita, monologi-ilta, elokuva sekä kokoillan näytelmä, joka toimii opiskelijoiden lopputyönä. Näyttelijäntyön opiskelu vaatii läs-näolon ja sitoutumisen opiskeluun sekä halua kehittää itseään näyttelijänä. Kevään 2015 elokuva Vaunu 15 löytyy YouTubesta.


! Haku koulutukseen on 1.1.2016 – 19.8.2016. Koulutukseen valitaan valintakokeen perusteella. Valintakokeet pidetään

kesä-elokuussa. Tarkemmat aikataulut ilmoitetaan henkilökoh-taisesti kokeeseen kutsuttaville ja Internet-sivuillamme. Vapai-ta opiskelupaikkoja voi kysyä myös 19.8.2016 jälkeen.

• näyttelijäntyön perusteet

• monologi

• improvisaatio

• pienproduktioita

• elokuva

• nykytanssi

• akrobatia/aikido

• laulu

• teatteri- ja elokuvatieto

Näy

ttel

ijänt

yön

koul

utuk

sen

opin

toih

in si

sält

yy

53

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT:

6. Koulutustarjonta2016 pääsy- ja soveltuvuuskokeetOheisessa taulukossa on esitelty Pohjois-Karjalan am-mattiopiston koulutustarjonta paikkakunnittain. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden ajankohdat ja sisältö sekä osallistumisohjeet julkaistaan Pohjois-Karjalan koulu-tuskuntayhtymän nettisivuille.

• Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti

valokuvaus ja graafinen suunnittelu ¤ ¤

peliala ¤ ¤

radio- ja TV-tuotanto ¤ ¤

teatteri- ja esitystekniikka ¤ ¤

äänituotanto ¤ ¤

3D-tuotanto ¤ ¤

• Autoalan perustutkinto

ajoneuvoasentaja ¤ ¤

automaalari ¤

pienkonekorjaaja ¤

• Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori ¤

• Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja ¤

• Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

kokki ¤ ¤ ¤ ¤

tarjoilija ¤

• Kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi ¤

• Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja ¤

• Kone- ja metallialan perustutkinto

koneenasentaja ¤

koneistaja ¤ ¤ ¤

kunnossapitoasentaja ¤

levyseppähitsaaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

kodinhuoltaja ¤

toimitilahuoltaja ¤

• Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani, maalaus ¤ ¤

• Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani

käsityömuotoilu ¤ ¤

sisustusala ¤ ¤

tekstiili- ja vaatetusmuotoilu ¤ ¤

• Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

asiakaspalvelu ja myynti ¤ ¤ ¤ ¤

talous- ja toimistopalvelut ¤ ¤

• Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon- ja linja-autonkuljettaja ¤

• Maatalousalan perustutkinto

eläintenhoitaja ¤

maaseutuyrittäjä ¤

Muutokset mahdollisia!

katso pkky.fi/hakijalle

54

palvelut

tekn

iikka

ja

kultt

uuri

• Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, media-assistentti

valokuvaus ja graafinen suunnittelu ¤ ¤

peliala ¤ ¤

radio- ja TV-tuotanto ¤ ¤

teatteri- ja esitystekniikka ¤ ¤

äänituotanto ¤ ¤

3D-tuotanto ¤ ¤

• Autoalan perustutkinto

ajoneuvoasentaja ¤ ¤

automaalari ¤

pienkonekorjaaja ¤

• Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori ¤

• Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja ¤

• Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

kokki ¤ ¤ ¤ ¤

tarjoilija ¤

• Kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi ¤

• Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja ¤

• Kone- ja metallialan perustutkinto

koneenasentaja ¤

koneistaja ¤ ¤ ¤

kunnossapitoasentaja ¤

levyseppähitsaaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto

kodinhuoltaja ¤

toimitilahuoltaja ¤

• Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuva-artesaani, maalaus ¤ ¤

• Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani

käsityömuotoilu ¤ ¤

sisustusala ¤ ¤

tekstiili- ja vaatetusmuotoilu ¤ ¤

• Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

asiakaspalvelu ja myynti ¤ ¤ ¤ ¤

talous- ja toimistopalvelut ¤ ¤

• Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvon- ja linja-autonkuljettaja ¤

• Maatalousalan perustutkinto

eläintenhoitaja ¤

maaseutuyrittäjä ¤

Joen

suussa

Kajaaniss

a

Iisalm

essa

PÄÄSY

- JA

SOVELTUVUUSKOE

Jatkuu seuraavalla sivulla...

55

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT:...jatkuu edelliseltä aukeamalta.

• Matkailualan perustutkinto matkailuvirkailija ¤

• Metsäalan perustutkinto ¤ metsäkoneenkuljettaja, metsäkoneasentaja ¤

• Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ¤ ¤

• Pintakäsittelyalan perustutkinto, maalari ¤

• Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja kemiantekniikka ¤

paperiteollisuus ¤

• Puualan perustutkinto, puuseppä ¤

• Rakennusalan perustutkinto kivirakentaja ¤

maarakennuskoneenkuljettaja ¤

talonrakentaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja asiakaspalvelu ja tietohallinta ¤

ensihoito ¤

kuntoutus ¤

lasten ja nuorten hoito ja kasvatus ¤ ¤ ¤ ¤

mielenterveys- ja päihdetyö ¤ ¤

sairaanhoito ja huolenpito ¤ ¤ ¤ ¤

vammaistyö ¤ ¤

vanhustyö ¤

• Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto automaatioasentaja ¤ ¤ ¤

sähköasentaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Talotekniikan perustutkinto ilmanvaihtoasentaja ¤

putkiasentaja ¤

• Tanssialan perustutkinto, tanssija ¤ ¤

• Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto elektroniikka-asentaja ¤

ICT-asentaja ¤ ¤

• Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi ¤

• Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja ¤

• Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, sisustaja ¤

VALMENTAVA KOULUTUS• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ¤ ¤ ¤

56

• Matkailualan perustutkinto matkailuvirkailija ¤

• Metsäalan perustutkinto ¤ metsäkoneenkuljettaja, metsäkoneasentaja ¤

• Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ¤ ¤

• Pintakäsittelyalan perustutkinto, maalari ¤

• Prosessiteollisuuden perustutkinto, prosessinhoitaja kemiantekniikka ¤

paperiteollisuus ¤

• Puualan perustutkinto, puuseppä ¤

• Rakennusalan perustutkinto kivirakentaja ¤

maarakennuskoneenkuljettaja ¤

talonrakentaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja asiakaspalvelu ja tietohallinta ¤

ensihoito ¤

kuntoutus ¤

lasten ja nuorten hoito ja kasvatus ¤ ¤ ¤ ¤

mielenterveys- ja päihdetyö ¤ ¤

sairaanhoito ja huolenpito ¤ ¤ ¤ ¤

vammaistyö ¤ ¤

vanhustyö ¤

• Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto automaatioasentaja ¤ ¤ ¤

sähköasentaja ¤ ¤ ¤ ¤

• Talotekniikan perustutkinto ilmanvaihtoasentaja ¤

putkiasentaja ¤

• Tanssialan perustutkinto, tanssija ¤ ¤

• Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto elektroniikka-asentaja ¤

ICT-asentaja ¤ ¤

• Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi ¤

• Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja ¤

• Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, sisustaja ¤

VALMENTAVA KOULUTUS• Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ¤ ¤ ¤

palvelut

tekn

iikka

ja

kultt

uuri

Joen

suussa

Kajaaniss

a

Iisalm

essa

PÄÄSY

- JA

SOVELTUVUUSKOE

Huom! Sosiaali- ja terveysalan

perustutkinnossa

ei ole pääsy- ja soveltuvuus-

koetta vuonna 2016

57

• Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatillisessa koulutuksessa

• Perusopetuksen oppimäärän suorittaneet

Valintakriteeri Pisteet *Hakijalla ei ole hakuajan päättyessä koulutuspaikkaa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa 8

Perusopetuksen suorittaminen hakeutumisvuonna tai hakuajan päättymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana 6

Vähintään 1 100 tunnin laajuisen lisäopetuksen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahan-muuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tai muuna kuin ammatillisena peruskoulutuk-sena järjestettävän kotitalousopetuksen, vähintään 30 osaamispisteen laajuisen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun valmentavan koulutuksen, kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan tai vähintään 25 kurssia sisältävän maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen suo-rittaminen

6

Yleinen koulumenestys max. 16

Painotettavat arvosanat max. 8

Työkokemus tai siihen rinnastettava työpajatoiminta tai työmarkkinatuella tapahtuva harjoittelu max. 3

Ensimmäinen hakutoive 2

Hakukohteessa samaa sukupuolta olevia ensisijaisia hakijoita alle 30 % 2

Mahdollinen pääsy- tai soveltuvuuskoe ** 0-10

• Lukion oppimäärän suorittaneet (Lukion oppimäärän suorittaneet eivät voi käyttää hakeutumisessa perusopetuksen päättötodistusta)

Valintakriteeri Pisteet *

Yleinen koulumenestys max. 16

Työkokemus tai siihen rinnastettava työpajatoiminta tai työmarkkinatuella tapahtuva harjoittelu max. 3

Ensimmäinen hakutoive 2

Hakukohteessa samaa sukupuolta olevia ensisijaisia hakijoita alle 30 % 2

Mahdollinen pääsy- tai soveltuvuuskoe ** 0-10

* Katso tarkempi valintapisteytyksen määräytyminen osoitteesta www.opintopolku.fi.** Poikkeuksena käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, kuvallisen ilmaisun perustutkinto ja tans-sialan perustutkinto, joissa valinta tehdään pelkästään oppilaitoksen oman pääsy- ja soveltuvuuskokeen perusteella. Hylätty koetulos voi olla es-teenä opiskelijavalinnalle.

HUOM! Henkilö, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, muun ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, ei voi hakeutua yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen.

Haku tapahtuu erillishaun kautta osoitteessa www.pkky.fi/erillishaku. Lisätietoja www.pkky.fi.

58

Omia muistiinpanojani:

Niittylahdentie 297, 82220 Niittylahtiwww.pkky.fi/pko

Nurmeksenkatu 11, 75500 Nurmeswww.pkky.fi/amon

Lammenkatu 18, 83500 Outokumpuwww.pkky.fi/amoo

Metsurintie 2a, 75700 Valtimowww.pkky.fi/amov

Tulliportinkatu 3, A-talo, 80130 Joensuu

Niskakatu 17, 80100 Joensuu

Peltolankatu 4, E-talo, 80220 Joensuu

www.pkky.fi/amoj

Savikontie 13, 82500 [email protected]/amok

Kuhmonkatu 32, 81700 Lieksawww.pkky.fi/amol

Lisätietoja

[email protected], 013 244 2220 | www.pkky.fi | www.opintopolku.fi

www.pkky.fi

Aikuiskoulutus: www.pkky.fi/aiko

Documents

Hakijan opas 2016