Hankesalkku

Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO

Projekti

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman

valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa

Hankejohtaja: Leena Turpeinen

Projektipäällikkö: Taru Syrjänen

Tekijät: Tarja Saarinen, Minna Klemettilä

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Helsinki-Uusimaa Regional Council

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

info@uusimaa2019.fi • www.uusimaa2019.fi

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 1 1.1 Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1

1.2 Vaatimukset ............................................................................................................................... 2

1.3 Tavoitteet ................................................................................................................................... 3

2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 4 2.1 Projektin laajuus ........................................................................................................................ 4

2.2 Lopputuotokset .......................................................................................................................... 4

2.3 Rajaukset .................................................................................................................................. 6

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 6 3.1 Aikataulu ja virstanpylväät ......................................................................................................... 6

3.2 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 7

4. Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 7 4.1 Projektin organisointi ja päätöksenteko ..................................................................................... 7

4.2 Valmistelun resurssi .................................................................................................................. 7

4.3 Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 8

5. Riskit ............................................................................................................................................... 8 6. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit .................................... 9

1

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1 Projektin nykytilan kuvaus

Sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli hyvinvointi- ja terveyserojen

kaventaminen. Lainsäädäntöuudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen olisi ollut

maakunnan ja kuntien yhteinen tehtävä ja maakunnan tehtävänä olisi ollut tukea kuntia

asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Sote-uudistuksella tavoiteltiin järjestäjän ja tuottajan erottamista ja vahvan sote-järjestäjän

muodostamista. Järjestäjän yhdeksi tehtäväksi olisi tullut johtaa strategisella tasolla maakunnan

hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä seurata alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi

sote-järjestäjän tehtävänä oli laatia alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma yhteistyössä

kuntien, järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma olisi tuonut uutta tietoa Uudenmaan alueen väestön

hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Se olisi vahvistanut kuntien ja maakunnan yhteistä hyvinvoinnin ja

terveyden johtamista ja toteuttamista. Edelleen alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma olisi

edistänyt tiedolla johtamista ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Sähköisen alustan

rakentamisessa olisi hyödynnetty tietojohtamisen ja digitalisaation uusinta osaamista.

Uudenmaan sote-järjestäjä olisi raportoinut valtuustokausittain maakuntavaltuustolle maakunnan

väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilanteesta alueellisessa hyvinvointikertomuksessa ja -

suunnitelmassa. Uudenmaan maakuntavaltuusto olisi hyväksynyt hyvinvointikertomuksen ja -

suunnitelman ja hyödyntänyt sen tietoja ohjatessaan maakuntastrategian sekä sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelustrategian tavoitteita, toimeenpanoa ja seurantaa. Tavoitteena oli, että

alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman sekä vuosittain valtuustolle tuotettavien

hyvinvointiraporttien käsittelyt olisi liitetty osaksi maakunnan päätöksenteon vuosikelloa.

Uudenmaan alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmisteltiin Uusimaa 2019 -hankkeen

sote-järjestäjän hankekorin hankesalkussa Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO. Valmistelu

toteutettiin Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -projektissa.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu nivoutui vahvasti osaksi Uudenmaan

maakuntastrategiaa, palvelustrategiaa ja yhteistyössä kuntien kanssa toteutettavaa alueellista

terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Valmistelua ohjanneet keskeiset dokumentit olivat Hallituksen

esitys 15/2017 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, Maakunnan järjestämisen käsikirja

sekä osana sote-järjestäjän valmistelua tuotettu Sote-järjestäjän käytännöt (Ks. Taulukko 1 ja Kappale

6).

Valmistelussa korostui alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman kytkeminen maakunnan ja

kuntien strategisiin suunnitteluprosesseihin, ennakointityön ja innovatiivisuuden huomioiminen

valmisteluprosessissa sekä hyvinvointikertomustyöstä saatavan lisäarvon tunnistaminen kaikkien

toimijoiden näkökulmasta.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu käynnistyi Uusimaa2019 -hankkeessa

STM:n koordinoimasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen Uudenmaan tilaisuudesta

16.3. 2018 ja jatkui maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun lopetukseen 8.3.2019 asti. Alueellinen

hyvinvointikertomus ja -suunnitelma jäi vaiheeseen, jossa keskeiset vaatimusmäärittelyt, valmistelun

päälinjaukset ja työryhmä oli määritelty kunta- ja järjestötyöpajojen pohjalta. Ennakoinnin liittäminen

2

osaksi prosessia yhteistyössä Kuntaliiton kanssa oli aloitettu. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman

oli määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä.

1.2 Vaatimukset

Seuraavassa kuvataan projektiin liittyvät lainsäädännölliset reunaehdot ja kansalliset ohjeistukset

(Taulukko 1):

Vaatimus * Kuvaus

HE 15/2017, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 §, 31§

Maakunnan on asetettava suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi maakunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa.

Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut. Lisäksi maakunnan on seurattava palvelutuotantonsa toimintaa ja taloutta sekä verrattava sitä muiden tuottamien palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja tuottavuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on seurata ja arvioida väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii sosiaali- ja terveysministeriölle 26 §:n mukaisten valtakunnallisten tavoitteiden laadinnassa ja maakuntien kanssa käytävissä neuvotteluissa tarvittavat selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta ja toteutumisesta. Selvitykset julkaistaan julkisessa tietoverkossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää 1 momentin mukaisen seurannan vähimmäistietosisällön, mukaan lukien 7 ja 8 §:än mukaiset hyvinvointikertomukset. Maakuntien on toimitettava seurantatiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sen määräämällä tavalla.

HE 15/2017 Maakuntalaki 6§

Maakunnan tehtäväalana on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille.

8.11.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnos (VM, STM).

Valiokunta ehdotti, että hyvinvointikertomuksen nimi tulisi olemaan hyvinvointikertomus ja –suunnitelma.

Maakunnan järjestämisen käsikirja, VM

Hyvinvointikertomustyön käytännön toteuttamiseksi vastuutahot tuli määritellä ja työ organisoida huomioiden erityisesti yhteistyökäytännöt kuntien kanssa. Maakunnan velvollisuutena oli arvioida toimenpiteiden vaikutukset maakunnan väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Arviossa on syytä huomioida vaikutukset eri väestöryhmiin mukaan lukien vaikutukset miesten ja naisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä alueellisiin hyvinvointi- ja terveyseroihin. Alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja kuntien hyvinvointikertomuksista oli tarkoitus koota väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa koskevat tiedot maakuntastrategian mukaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden, toimenpiteiden ja laatukriteerien määrittelemiseksi palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen.

Taulukko 1 Projektiin liittyvät lainsäädännölliset reunaehdot ja kansalliset ohjeistukset

3

1.3 Tavoitteet

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelun tavoitteena oli tehdä strateginen

työkalu, joka olisi maakuntastrategian ohessa ohjannut maakunnan sisäistä poikkihallinnollista

hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä toiminut systemaattisen alueellisen hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen yhteistyön ohjaamisessa ja arvioinnissa. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -

suunnitelma olisi mahdollisesti voinut toimia kokoavana tietoperustana myös maakunnan, kuntien ja

järjestöjen HYTE-yhteistyön geneeriselle sopimuspohjalle.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma olisi koonnut väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilannekuvan

ja tehdyt toimenpiteet. Hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan olisi ennakointimenetelmää

hyödyntämällä asetettu poikkihallinnolliset tavoitteet sekä toimenpiteet terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiselle. Valmistelu olisi tehty yhteistyössä kuntien ja järjestöjen sekä muiden keskeisten

toimijoiden kanssa.

Uudellamaalla maakunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa alettiin valmistella samaan

aikaan järjestökartoituksen tekemisen kanssa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien

asukkaiden hyvinvointitieto olisi lisääntynyt, kun järjestöjen tuottamaa tietoa olisi saatu

systemaattiseksi osaksi alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Osana alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilannekuvan muodostamista toteutetaan

opinnäytetyönä Uudenmaan kuntien hyvinvointikertomusten nykytilan analyysi, joka olisi osaltaan

täsmentänyt kertomuksen ja suunnitelman painopisteitä.

Valmistelun aikana järjestetyissä työpajoissa nähtiin tarve kehittää alueellista

hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa entistä strategisemmaksi ja systemaattisemmaksi osaksi

maakunnan strategiatyötä ja tietojohtamista. Erityisen tarpeellisena alueella koettiin, että AHVK

voisi osaltaan tuottaa ennakointitietoa ja luodata tulevaisuuden näkymiä tavoitteiden asettamisen

tukena. Hyvinvoinnin ennakointiprosessin sisällyttäminen osaksi alueellisen

hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman valmistelua olisi vahvistanut tulevaisuuden haasteiden

tunnistamista ja niihin varautumista.

Alueellinen hyvinvointikertomus ja –suunnitelma olisi osaltaan edistänyt asukkaiden

yhdenvertaisuutta, koonnut eri toimijoiden resursseja yhteisten tavoitteiden suuntaiseksi sekä

tuottanut yhtenäisen tilannekuvan kaikille toimijoille.

Uudenmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelutyön tavoitteena oli luoda malli

sellaiselle hyvinvointikertomukselle ja -suunnitelmalle, joka vahvistaisi hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen johtamista.

Sote-järjestäjä olisi osaltaan huolehtinut, että maakuntastrategian tavoitteet kohdistuvat väestöstä

nouseviin tarpeisiin, ohjaavat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisena ja

Yhdyspintapalveluiden arviointi ja seuranta tuli sisällyttää osaksi alueellista hyvinvointikertomustyötä. Kertomus ja suunnitelma olisi tullut valmistella yhdessä kuntien kanssa yhteisten tavoitteiden asettamiseksi ja toiminnan suunnittelemiseksi maakunnan ja kuntien asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

4

monitoimijaisena yhteistyönä sekä tukevat painopisteen siirtämistä sosiaali- ja terveydenhuollon

korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen.

Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kytkeytyy oleellisesti maakunnan muihin

ohjausdokumentteihin, kuten palvelustrategiaan ja se olisi ollut strategisesti keskeinen asiakirja.

• Alueen väestöpohja on heterogeeninen ja laaja. Erot väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä

ovat suuria.

• Alueellinen hyvinvointikertomus ja –suunnitelma olisi tuottanut tilannekuvan ja suunnitelman

väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarpeista.

• Sen avulla olisi asetettu HYTE-tavoitteet ja niiden seuranta osana palvelujen turvallista

siirtymää.

• Suunnitelmissa oli innovatiiviset alustat hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman

rakentamiseksi. Tavoitteena oli kehittää esim. tulevaisuuteen suuntautuvaa ennakointia osana

hyvinvointikertomusprosessia.

• Haavoittuvassa asemassa olevien asukkaiden osallisuuden lisääminen hyvinvointitiedon

tuottamisessa olisi vähentänyt alueellista eriarvoisuutta.

• Kuntien ja järjestöjen systemaattisen osallisuuden, poikkihallinnollisen yhteistyön ja yhteiseen

tekemiseen sitoutumisen vahvistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tämän

työkalun avulla.

2. Projektin kuvaus

2.1 Projektin laajuus

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu on mittava työ, joka haluttiin

Uusimaa2019 –hankkeessa viedä innovatiiviselle tasolle. Hyvinvointikertomusta ja -

suunnitelmaa valmisteltiin monitoimijaisesti, Uudenmaan alueen erityisyys ja moninaisuus

huomioiden.

THL:n määrittelemä ehdotus alueen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman minimitietosisällöksi

liitettiin osaksi maakunnan tietojohtamisen kokonaisuutta. Järjestöt osallistuivat valmisteluun

joulukuussa 2018 ja helmikuussa 2019.

2.2 Lopputuotokset

Projektin lopputuotoksia ovat:

• Luonnokset Uudenmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman

vaatimusmäärittelyiksi (Liite 1 ja Liite 2)

• Luonnos alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman valmistelun päälinjausten

määrittelemiseksi (Liite 3)

• Järjestöjen kehittäjäryhmän vaatimusmäärittelyt alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -

suunnitelmasta (Liite 4)

5

Lisäksi tekeillä on:

• Opiskelijan opinnäytetyönä dokumenttianalyysi ja vertailu Uudenmaan alueen kuntien

valtuustojen hyväksymistä hyvinvointikertomuksista vuoden 2019 loppuun mennessä.

Opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa, millaisiin hyvinvointikäsityksiin kuntien

hyvinvointiraportointi perustuu. Lisäksi tavoitteena on tuottaa arvio siitä, miten

hyvinvointikertomuksissa kuntalaisten hyvinvoinnin tila kytketään kunnan toteuttamaan

hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tavoitteena on myös tunnistaa hyvinvointiraportoinnin

mahdollisia kehittämistarpeita.

Valmistelun keskeiset opit:

1. Alueellisen hyvinvointikertomus ja –suunnitelma -prosessien erottaminen toisistaan ja

kytkeminen maakunnan ja kuntien strategisiin suunnitteluprosesseihin sekä talouden ja

toiminnan vuosikelloon.

2. Alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta saatavan lisäarvon tunnistaminen

yhteistyön kannalta kaikkien toimijoiden näkökulmasta

3. Ennakointityön ja innovatiivisuuden ottaminen vahvasti mukaan kertomustyöhön

Lopputuotokset tiivistetysti:

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman keskeisimmät vaatimusmäärittelyt (Liitteet 1 ja 2):

1. Tarkoitus, tavoite ja keskeiset käsitteet on selkeästi määritelty 2. Kunnan ja maakunnan roolit ja tehtävät on eritelty ja määritelty tarvelähtöisesti 3. Toimii raportoinnin välineenä ja tukee tiedolla johtamista strategiselta tasolta asiakasrajapintaan

asti

4. Rakennetaan toimivalle alustalle, jossa käytettävyys, visuaalisuus ja tekniset ratkaisut on hyvin

suunniteltu

5. Mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen ja vaikuttavien toimintatapojen raportoimisen 6. Valmistellaan monialaisesti, jatkuvaa yhteistyötä ja kehittämistä tukien 7. Tuotettu tieto on luotettavaa, helposti kaikille toimijoille saatavilla ja mahdollistaa vertailun ja

kehittämiskohteiden tunnistamisen esimerkiksi alueellisesti 8. On tunnettu, brändätty ja kiinnostavasti esitetty 9. Huomioi kuntalaisen asukkaan; on selkokielinen ja myös heikoimmassa asemassa olevia

asukkaita osallistava Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelun päälinjausten määrittelyt (Liite 3):

• Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman hyöty ja merkitys kunnissa: Maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen prosessit yhdistävä työkalu. Keskeinen työkalu strategiatyössä ja tietojohtamisessa. Vertailu- ja seurantatiedot yhdistävä maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteistyön väline. Nostaa asukkaiden tarpeet esille ja viestii tehdyistä toimenpiteistä.

• Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman hyöty ja merkitys maakunnassa: Strategian valmistelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakirja, joka nostaa esiin vertailutiedon ja kokonaiskuvan lisäksi tutkimuksen, kehittämisen, innovaatioiden ja opetuksen tarvitsemia painopisteitä.

• Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tietotarpeet: Olennaista on luotettava, helposti luettava, visualisoitu kertomus, joka tuottaa alueellista vertailutietoa eri käyttäjäryhmät huomioiden.

6

• Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman painopisteet, erityistarpeet ja lisäarvot: Yhteisten painopisteiden asettaminen ja kuntien sitouttaminen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman työstämiseen luo kunnille uusia yhteistyöverkostoja. Tärkeitä elementtejä ovat tulevaisuuden ennakointi, tulevaisuuteen suuntaaminen ja haavoittuvassa asemassa olevien huomiointi.

2.3 Rajaukset

Tässä raportissa ei kuvata maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteiden

tai ennakointiprosessin valmistelua, joita valmisteltiin kiinteästi osana hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen valmistelun kokonaisuutta. Edellä mainitut kokonaisuudet on kuvattu omissa

projektikuvauksissaan.

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

3.1 Aikataulu ja virstanpylväät

1. Projekti käynnistyi osana STM:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen Uudenmaan

seminaaria keväällä 2018.

2. Laaja-alainen kunta-ja järjestöyhteistyö työpajatyöskentelynä käynnistyi syksyllä 2018. Työpajoja

pidettiin 4 seuraavasti:

o 1.10.2018 kaksi sisäistä työpajaa, joissa oli mukana hankkeen edustajia liikelaitoksen ja

järjestäjän hankekorista.

o 8.11.2018 ja 27.11.2018 työpajoissa kuultiin ja osallistettiin valmistelutyöhön Uudenmaan

kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavia asiantuntijoita ja

koordinaattoreita. Valtaosa Uudenmaan kunnista oli edustettuna työpajoissa. 27.11.2018

pidetyssä työpajassa koottiin osallistujilta tieto halukkuudesta ja kiinnostuksen kohteista

alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman jatkon työskentelyyn.

o 11.12.2018 ja 11.2.2019 pidetyissä järjestöjen kehittäjäryhmien kokouksissa käsiteltiin

alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kokonaisuuden lisäksi järjestöjen

tietosisältöjen kokoamista.

3. Kuntaliiton kanssa käynnistettiin ennakointi-yhteistyö keväällä 2019.

4. Jatkuva prosessina valmistelussa on hyödynnetty ja käyty vuoropuhelua kansallisten ja

hankkeen sisäisten asiantuntijoiden sekä sidosryhmien kanssa. kanssa. Sidosryhmät on

kuvattu kohdassa 4.3.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja-suunnitelman valmistelun virstanpylväät oli suunniteltu

seuraavasti:

1. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma: tilannekuva laadittu 30.6.2019

2. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma: suunnitelma laadittu 31.12.2019

7

3.2 Kuvaus olennaisista riippuvuuksista

Sote-järjestäjän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelun osalta riippuvuudet on määritelty

projektitasolla, joten tässä kuvatun osaprojektin riippuvuuksia ei ole erikseen tunnistettu. Projektitasolla

tehtyjen riippuvuuksien määrittelyjen on katsottu kattavan riippuvuudet myös osaprojektien osalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen projektin riippuvuuksiksi on tunnistettu seuraavat eri hankkeet ja

projektit:

1. Liikelaitoksen hyte-valmistelu 2. Maakunnan strategiaprosessi ja toimeenpanon tuki 3. Järjestäjän tiedolla johtaminen 4. Maakuntakonsernin ennakointiprosessin suunnittelu 5. Palvelustrategia ja -lupaus.

Lisäksi alueellisen hyvinvointikertomus- ja suunnitelman vaikuttava toteuttaminen edellyttää tiivistä

kunta- järjestö ja muuta sidosryhmäyhteistyötä.

4. Organisaatio ja päätöksenteko

4.1 Projektin organisointi ja päätöksenteko

Sote-järjestäjän hankekorin koordinaatiojohtajana toimii Tiina Mäki ja projektin Hyvinvoinnin ja

terveyden edistäminen omistaa Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO-hankkeen hankejohtaja

Leena Turpeinen. Projektin käytännön valmistelutyöstä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen projektipäällikkö Taru Syrjänen sekä valmistelijat Tarja Saarinen ja Minna Klemettilä.

Projektin etenemisestä raportoitiin koordinaatiojohtajalle sekä Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja

TKIO-hankejohtajalle. Projektin osalta valmisteltiin suunnitelmaa sen käsittelemiseksi hankkeen

ohjausorganisaatiossa.

4.2 Valmistelun resurssi

Projektista on vastannut Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKI -hankkeen hankejohtaja (40%

työpanos), projektipäällikkö (100%), projektin valmistelija (20%) sekä hankkeen valmistelija (100%),

jonka resurssi on jaettu sote- järjestämisen kaikkien hankekorien kesken. Valmistelutyöhön on

osallistunut edellä mainittujen lisäksi osallistuneet sote- järjestäjän integraatiohankkeen sekä

liikelaitosvalmistelun edustajia. Sote-muutosjohtaja on osallistunut projektin ohjaamiseen erityisesti

maakunnan hyte-johtamisrakenteiden valmistelun osalta.

8

4.3 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Taulukko 2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Sidosryhmän kuvaus

Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?

Uudenmaan alueen kunnat Ehdotuksia AHVK:n vaatimusmäärittelyiksi ja jatkovalmistelun päälinjausten määrittelyä

Työpajat ja yhteistilaisuudet (ks. kohta 3.2)

Kumaja, järjestöjen kumppanuusverkosto

Ehdotuksia AHVK:n vaatimusmäärittelyiksi ja jatkovalmistelun päälinjausten määrittelyä

Työpajat ja yhteistilaisuudet (ks. kohta 3.2)

TtM-opiskelija Uudenmaan kuntien hyvinvointikertomusten analyysi osaksi alueellisen hyvinvointikertomuksen suunnitelmaosuutta

Hankkeesta annetaan tuki aineiston kokoamiseen ja analysointiin

Kuntaliitto Ennakointi-osaaminen Ennakointityöpajat 2019

5. Riskit

Riskit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelun osalta on tunnistettu osana sote-järjestäjän

riskienhallinnan kokonaisuutta projektitasolle eli alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman

riskit on tunnistettu osana projektia Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1_314. Riskianalyysi edellä

kuvatun mukaisesti alla:

Riskin kuvaus Riskin suunnitellut hallintatoimenpiteet

Maakuntaorganisaation johtamisen rakenteet eivät tue hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä suunnitellusti.

Valmistelu tehdään mahdollisimman huolella ja kaikkia osapuolia osallistaen ja sitouttaen. Jokainen maakunnan järjestäjätoiminto tietää oman vastuunsa hyte-kokonaisuudesta

Hyte ei integroidu kiinteäksi osaksi sote-palvelujärjestelmää.

Tiivis yhteistyö ja vuoropuhelu liikelaitoksen, sote-järjestöjen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Sote-palvelustrategian konkretiaan ohjaavilla hyte-kirjauksilla tuetaan yhdensuuntaista toimintaa.

Maakunta ei onnistu toteuttamaan kuntien ja järjestöjen tarvitsemaa, erilaiset tarpeet huomioivaa tukea.

Varataan riittävästi resurssia tukemaan kuntien työtä ja varmistetaan tuen riittävyys ja laatu tiiviillä yhteistyöllä. Tarjotaan kunnille mahdollisimman räätälöidyt tuen muodot ja palvelut.

Yhdyspinnan rakenteet eivät tue monitoimijaista yhteistyötä ja palvelutuotantoa.

Yhdyspinnan rakenteet luodaan laajassa yhteistyössä ja eri toimijoita osallistaen. Rakenteita arvioidaan sääntömääräisesti ja tarvittavat muutokset toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Taulukko 3 Riskit

Taulukko 2 Projektin tärkeimmät sidosryhmät

9

6. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Valmistelua ohjanneet keskeiset dokumentit:

- Sote-järjestäjän käytännöt 22.10.2018 ( Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019

> Sote järjestäjä > Sote-järjestäminen yleinen > Liitteet > Sote-järjestäjän käytännöt 22.10.2018.pdf)

Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyneiden tiedostojen sijainnit

- Hankkeen sisäiset työpajat 1.10.2018 Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vaatimusmääritelyt

(Järjestämistoiminto > Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO > HYTE >AHVK (Alueellinen

hyvinvointikertomus ja -suunnitelma) > AHVK-projektikuvaus 2019 liitteet > Hankkeen sisäiset työpajat

1.10.2018 Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vaatimusmäärittelyt)

- Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman toiveet ja vaatimusmääritelyt Uudellemaalle

(Järjestämistoiminto – Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO > HYTE > AHVK (Alueellinen

hyvinvointikertomus ja -suunnitelma) > AHVK-projektikuvaus 2019 liitteet > Alueellisen hyvinvointikertomuksen

ja -suunnitelman toiveet ja vaatimusmäärittely Uudellemaalle)

Liitteenä:

- Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelun päälinjausten määrittely 27.11.2018 työpaja

(Järjestämistoiminto > Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO > HYTE > AHVK (Alueellinen

hyvinvointikertomus ja -suunnitelma) > AHVK-projektikuvaus 2019 liitteet >Alueellisen hyvinvointikertomuksen

ja -suunnitelman valmistelun päälinjausten määrittely)

- Järjestöjen kehittäjäryhmän vaatimusmäärittelyt alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta

(Järjestämistoiminto – Palvelustrategia, osallisuus, HYTE ja TKIO > HYTE > AHVK (Alueellinen

hyvinvointikertomus ja -suunnitelma) > AHVK-projektikuvaus 2019 liitteet > Järjestöjen kehittäjäryhmän

vaatimusmäärittelyt alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta)

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelun päälinjausten määrittely

Työpajan 27.11.2018 tuotoksena

Taru Syrjänen, Tarja Saarinen,

Minna Klemettilä

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman hyöty ja merkitys kunnissa?

• Keskeinen työkalu strategiatyössä

• Tiedolla johtamisen väline

• Maakunnan, yhdistykset ja järjestöt yhdistävä prosessi

• Viestii kuntalaisille, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään ja missä aikataulussa

• Kokoaa vertailu- ja seurantatiedot• Yhteistyön väline, jolla parannamme maakunnan eri toimijoiden elinvoimaisuutta ja

hyvinvointia

• Ilmaisee selkeästi asukkaiden tarpeet mahdollisimman tarkalla alueellisella tasolla

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman hyöty ja merkitys maakunnassa?

• Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja - suunnitelman avulla luottamushenkilöt ja

virkamiesjohto saavat päätöksentekonsa tueksi kokonaiskuvan koko maakunnan

hyvinvoinnin ja terveyden tilasta.

• Kertomus tuottaa vertailutietoa kuntien asukkaiden erilaisista tarpeista. Vertailutiedon

avulla on mahdollista suunnitella toimenpiteitä esim. hyvinvointi- ja terveyserojenkaventamiseksi.

• Kertomus nostaa esiin tarpeita ja painopisteitä tutkimuksen, kehittämisen, innovaatioiden

ja opetuksen/osaamisen näkökulmista.

• Toimii strategian valmistelua ohjaavana strategisena asiakirjana.

• Mahdollistaa kuntalaisten osallistamisen mukaan keskusteluun hyvinvoinnista ja terveydestä.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tietotarpeet

• Lähtökohtina alueellinen tieto ja kuntien omat tiedot

• Tarvitaan uutta tietoa ja tätä varten uusia indikaattoreita

• Tärkeää on suunnitella huolella alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -

suunnitelman visuaalinen ulkoasu ja turvata helppolukuisuus.

• Tietopohjan tulee olla luotettavaa; paras mahdollinen tieto/tiedot.• Painopiste pois ”pahoinvoinnin” kuvaamisesta.

• Etsitään ratkaisuja siihen, miten kertomuksen tiedot saadaan eri

käyttäjäryhmiä palveleviksi.

• Kuntien hyvinvointisuunnitelmien kautta saadaan alueellista vertailutietoa eri

ikäryhmistä.• Tietojen tulkinnassa tarvitaan tilasto-osaamista.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman painopisteet, erityistarpeet ja lisäarvot

• Tarvitaan kaikille yhteisten painopisteiden asettamista, ne luovat yhteisen tarttumapinnan.

• Kuntien osallistuminen ja kuulluksi tuleminen osana painopisteiden valmistelua tukee kuntien

sitoutumista hyvinvointikertomustyöhön ja sen toimeenpanoon.

• Valmistelussa tulee kerätä haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten huomioimiseksi myös

muuta kuin indikaattoritietoa, esimerkiksi sosiaalinen raportoinnin tietoa ja kokemustietoa.• Painopisteiden tulee perustua laajaan tietopohjaan ja painopisteet tulee hyväksyttää sidosryhmissä.

• Painopisteiden tulee olla selkeitä ja konkreettisia.

• Erityistarpeisiin vastaaminen:

• Esimerkiksi heikommat/ haavoittuvammat alueet ja tuki näille.

• Kansanterveysriskit tärkeitä.• Mikä lisäarvo tulee alueellisista painopisteistä kunnille?

• Tulevaisuuteen suuntaaminen

• Ennakointi

• Muotoutuu dynaaminen, ajassa elävä asiakirja

• Luo kunnalle uusia, hyödyllisisä verkostoja• Valmistelussa tulee nousta uudelle tasolle: megatrendi-tutkimuksen ja tulevaisuuden tutkimuksen

bencmarkkaus

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekijät; ohjaus- ja työryhmät sekä asukkaat

• Lähtökohtana tarpeiden ja tavoitteiden määritteleminen

• Hyödynnetään olemassa olevia, kärkihankkeissa luotuja rakenteita

mahdollisimman paljon

• Tarvitaan:

• Indikaattorityöryhmä• Johtoryhmä/ohjausryhmä, jolla mandaatti asettaa työryhmät ja

ohjata maakunnan, kuntien ja järjestöjen yhteistä työtä

• Koordinaatioryhmä (maakunta koordinoi ja kokoaa)

• Innovaattoreita

• Asukkaiden ääni saatava kuuluviin, jotta kokemustietoa saadaan mukaan.

• Kuntien hyte-koordinaattorit asiantuntijaroolissa.

• Hyödynnetään lisäksi muita alueella toimivia asiantuntijatahoja ja –

verkostoja.

Taru Syrjänen

1 (2)

Järjestöjen kehittäjäryhmän vaatimusmäärittelyt alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja –suunnitelmasta Tehtävä 1: Hyvinvointikertomuksen sisällölliset tavoitteet?

• sisältö tietoon perustuvaa indikaattoritietoa: alueellisia tietoja haasteista, ym. perustietoja; tietoa avuntarpeista ja niiden syistä; tietoa jo olemassa olevista toimenpiteistä

• tukee järjestöjen toiminta-ajatusta ja toimintaprofiilia (osoittaen alueellista statusta) • tuo esiin ja näkyville järjestöjen yhteistyön ja lisää sitä -> yhteistyö myös maakunnan ja kuntien

kesken • ottaa huomioon (taloudelliset) resurssit • järjestöjen terveyden edistämisen työkalut käyttöön esim. Neuvokas perhe, oivamieli jne. • tunnistaa 3-sektorin hyvinvointia edistävä rooli • osallistaminen järjestöjen/yhdistysten kautta • turvata 3-sektorin elinvoimaisuus (raha, tilat, toiminnan helppous) • eriarvoisuuden vähentäminen (esim. rahoituksen kohdistus sen mukaan) • mahdollisuus elää terv. ed. ympäristössä • tunnistaa kohderyhmät ja heidän tarpeensa • palvelujen kattavuus, saavutettavuus • osallisuus • kirjattu yhteistyö järjestöjen kanssa • vapaaehtoisten toiminnan tekeminen näkyväksi • yhdistysten tuottamien palvelujen kokoaminen / kokonaisuuden kuvaaminen • järjestöjen tavoittamien ihmisten määrät: tilaisuuksien ja osallistujien määrät, vapaaehtoisten

kohtaamat ihmiset, ryhmien määrät, tunnit, keikat • SROI ja muut tutkimukselliset mittarit

b) Mihin hyvinvointikertomuksen pitäisi vastata?

• missä eri toimijat ovat onnistuneet • missä on hyvinvointia • mihin tarpeisiin järjestöt voisivat vastata • missä järjestöille on tarvetta • taustatietoa oman toiminnan kehittämiseen • mikä on kuntalaisten tilanne kohderyhmittäin

Tehtävä 2: Miten tavoitteet saavutetaan?

• poikkihallinnolliset yhteistyörakenteet • olemassa olevien maakunnallisten/alueellisten /valtakunnallisten organisaatioiden

hyödyntäminen • peilaaminen valtakunnallisiin tilastoihin ja suuntauksiin • kansalliset suuntaukset • alueiden välinen avoin yhteistyö • asukastiloja lisää / nuorisotiloja • riittävästi edullisia / saavutettavia liikuntatiloja ja muita harrastetiloja • pyörätiet / kävelytiet / lähiliikuntapaikat / teatterit ym. • sydän -ateriat kaikkiin julkisiin aterioihin, myös ”Yhteiseen pöytään” -> malli käyttöön muuallakin

2 (2)

• maakunnalla riittävästi työntekijöitä järjestöyhteistyöhön -> ohjataan järjestöjä toimimaan yhdessä

• järjestöjen rahoituksen alueelliset painotukset (painotus alueille joissa enemmän vähävaraisia) • järjestöt mukana keräämässä tietoa ja tekemässä hyvinvointikertomusta -> esim. tietyn

kohderyhmän äänen kuuluminen • rakenteet, joiden kautta tietoa voidaan koota ja välittää eteenpäin • yhteiset indikaattorit ja lomakkeet

Tehtävä 3: Järjestöjen kehittäjäryhmän, järjestöpoolin + muiden tehtävät ja roolit hvk:n valmistelussa?

• kehittäjäryhmäläisten laaja/moni-alainen vastuu hankkia tietoa • varmistaa, että valmistelussa huomioidaan järjestöt • keskitetty tiedonkeräys omasta taustaryhmästään • rakenne, mikä mahdollistaa mahdollisimman laajan järjestöjen kuulemisen • ehdotus järjestöjen roolista hyvinvointikertomuksessa: Maakunnan kumppanuusyksikkö

järjestöyhteistyöhön (useita työntekijöitä), työryhmät tuovat tietoa tälle yksikölle, työryhmien taustalla tausta/työryhmiä ja näiden taustalla työryhmiä

• järjestöjen nykyisten indikaattorien kokoaminen ja arviointi -> indikaattorien kehittäminen • ks. tehtävä 2:n asioiden kehittäminen • hiljaisten viestien tuominen esille • verkostojen hyödyntäminen • paikalliset ja alueelliset järjestöverkostot/ -yhteisöt • yhteiset hankkeet • kohderyhmien mukaisten järjestöpoolien muodostaminen

Tehtävä 4: Miten valmistelussa pitäisi edetä?

• luonnos hyvinvointikertomukseksi pian -> helpottaa kommentointia ja kehittämistä • maakunnan virkamiehet + Kumaja + kehittäjäryhmä valmistelevat

hyvinvointikertomusehdotuksen, jossa järjestöjen rooli selvä -> kommenttikierros järjestöille • miten pienet valtakunnalliset yhdistykset saadaan mukaan vaikuttamaan? • yhdistysten yhdistykset • verkosto