Helsingin osaston vuosikokousPakkolait sisälsivät pal-kansaajien lomarahojen leikkaamista 30 pro-sentilla. Ensimmäinen sairauspäivä esitettiin palkattomaksi. Lisäksi loppiainen

Helsinginosaston vuosikokous

PyräHdys stoke-on-trentiin

kansalaissota suomalaisessa

elokuvassasivu 22

Numero 1/2018 | PAu HeLsiNGiN osAsTo rY 107 | JÄseNLeHTi

sivu 12

sivu 18

2 • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Helsingin osasto

SISÄLLYSLUETTELO

03. Pääkirjoitus

04. lyhyet ja nopeat

06. Puheenjohtajan palsta

08. Hautajaiset

10. kuulumisia varapääluottamus- mieheltä

12. Helsingin osaston vuosikokous

15. mietteitä osallistujilta 16. Harrastajasta kevytyrittäjäksi

18. Pyrähdys stoke-on-trentiin

20. Holiday time fun and relaxation

21. Petra Peltomäki

22. kansalaissota suomalaisessa elokuvassa

26. edunvalvontakursseilla Heimarissa

28. yksin vai yhdessä

29. työläisten yhtenäisyydestä

30. Julkinen palvelu vei rautatieläiset JHl:ään

31. vahtikoira

32. elämään vireyttä

34. krypto

35. sarjakuva

32

12

16 08

18

22

Kansikuvassa Petra Peltomäki, luottamusmies Konala HKI 39 ja varapääluottamusmies HKI. Kuva Riitta Sievilä.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, Helsingin osasto • 3

Päätoimittaja

Julkaisija:PAUn Helsingin Osasto ry 107

Postiosoite:Preivari / PAUn Helsingin OsastoSiltasaarenkatu 4, 6. kerros00530 HELSINKI

sähköposti:[email protected]

Yhteydenotot ja aineistotensisijaisesti sähköpostitse.

Päätoimittaja:Riitta Sievilä

toimituskunta:Tuomo Heinävaara, Mika Kukkola, Satu Ollikainen, Jarmo Pakkanen, PetraPeltomäki ja Pertti Pohjanvuori.

taitto:MediafactoryHelsinki,Sauli Takavainio

Paino:Erweko Oy,

ISSN 2342-8252 (painettu lehti) ISSN 2342-8260 (verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS

Olen oppinut jotain. Nimittäin yhteistyötä, pyytämistä ja töiden jakamista. Otin yhteistyön jopa niin vakavasti, että joudun jättä-mään lehdestä pois kirjoituksia.

Suurkiitokset kuitenkin kaikille kirjoittajille, työnne ei ole men-nyt hukkaan. Tämä kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu tehdään taas jouluksi.

Preivarista ei ole tullut paljoa kritiikkiä, mutta eräs palaute vuo-sien takaa on jäänyt mieleeni. Lukija kritisoi sitä, että samoista asioista kirjoitetaan joka jutussa, ainoastaan eri sanakääntein. Tämän olen yrittänyt pitää mielessäni.

Edellä mainitusta johtuen tässä lehdessä ei ole Helsingin pää-luottamusmiehen eikä alueemme työsuojeluvaltuutetun pals-taa. Tilaa on annettu varapääluottamusmiehille.

Painoon lähtevää materiaalia tarkastellessani huomaan, että seuraavista aiheista lehdessä ei kerrota; kesäkiristykset ja toimipaikkojen muutot. Siinä ne ovat. Samalla tarjottimella ja tulivat ihan pyytämättä. Aiheista on kuitenkin keskusteltu hen-kilöstön kanssa toimipaikkakäynneillä. Edelleen tuntuu olevan kovaa muutosten aikaa postinjakelussa.

100 vuotta sitten- palstaa ei ole poistettu. Älkää hämääntykö sivun ulkoasusta, uppoutukaa mielenkiintoiseen näkökulmaan kansalaissodasta. Yksi ajankohtaisimmista asioista, mahdollinen liittofuusio, on esitelty kolmelta kantilta. Ja lisäksi, mitä huip-putyyppejä meiltä jakelusta löytyykään. Pääset tutustumaan postinjakajan teatterityöhön.

Jotta lehtemme ei olisi liian Helsinki-keskeinen, odotan juttu-vinkkejä osastoomme kuuluvista muistakin kaupungeista.

Kuten tietänette, olen vuoden alussa siirtynyt Kontulan pos-tinjakelusta Helsingin alueelliseksi pääluottamusmieheksi. En pysty käsittämään, kuinka hujauksessa alkuvuosi on mennyt.

Tällä samaisella jakkaralla istuen hetki sitten naputtelin teille rauhallista joulua ja jo nyt saanen toivottaa:

Ihania kesälomia!

riitta sievilä


varoituskäytäntö on muuttunut. Posti linjasi maaliskuussa, että esi-mies ei enää saa ilmoittaa varoi-tuksesta etukäteen luottamusmie-helle. Työnantaja perustelee ohjeis-tustaan EU:n tietosuoja-asetuksella.

Tulkinnan mukaan varoituksen peruste ja tieto sen saami-sesta ovat arkaluonteisia henkilötietoja, jotka eivät kuulu muille niin kutsutuille kolmansille osapuolille.

Koska luottamusmies ei saa tietoa varoituksesta esi-mieheltä, sinun kannattaa kertoa heti luottamusmie-helle, jos epäilet saavasi varoituksen tai esimies on kutsunut sinut keskustelemaan varoituksen antamises-ta. Varoituksenantotilaisuuteen kannattaa ehdottomasti ottaa luottamusmies mukaan, se on sinun oikeutesi.

LYHYETJA NoPeAT

TieToA JA TAriNAA

LYHYesTi sieLTÄ

TÄÄLTÄ.

1.1.

3. 2.

KoonnutJarmo Pakkanen, seppo airaksinen ja riitta sievilä


3.

2.

Vaikka varoitusta sinänsä ei voi oikeudessa riitauttaa, saattaa se olla perusteeton ja näin ollen sitä ei voi käyt-tää myöhemmin irtisanomisperusteena. Luottamusmies auttaa sinua arvioimaan varoituksen perusteita ja yhdes-sä voitte miettiä, mitä lausutte omana näkökantananne varoitukseen johtaneista syistä ja tapahtumista.

Luottamusmies on varoituksenantotilaisuudessa tärkeä myös todistajana ja kuulijana. Jos olet esimiehen kanssa eri mieltä, mitä varoituksenantotilaisuudessa puhuttiin ja kirjattiin, voit tarkistaa asian luottamusmieheltä.

Paun talvipäivät 2019 järjestetään historian ensimmäistä kertaa pää-kaupunkiseudulla 16.-17.3.2019 Viihdekeskus Flamingossa Vantaalla. Tapahtuma on valtakunnallinen ja osallistujia on tulossa runsaasti

ympäri Suomea. Majoitus ja iltajuhla ovat Sokos Hotelli Flamingossa.

Avajaisten ja iltajuhlan lisäksi ohjelmaan kuuluvat ammat-tiryhmäpalaverit, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Lauantaina järjestetään kilpailuja esimerkiksi keilailussa. Kilpailuihin osallistuminen on maksutonta. Iltajuhlassa on omakustanteinen ruokailu ja tanssahtelemaan pääsee bilebändin luomassa tunnelmassa.

Jos et ole ennen osallistunut talvipäiville, niin nyt siihen on ainakin sijainnin kannalta hyvä mahdollisuus. Laita tapahtuma jo kalenteriin ja tule tapaamaan kollegoja ympäri Suomea!

eazybreak. Olethan jo ottanut käyt-töösi Postin tuen liikuntapalveluihin. Tänäkin vuonna työnantaja maksaa Eazybreak-tilillesi maksimissaan 200€. Palvelu toimii mobiilisovelluk-sella tai tekstiviestillä.

Kun talletat Eazybreak-tilillesi esimerkiksi 30€, työnan-taja tallettaa myös 30€. Näin ollen työnantaja maksaa aina puolet liikuntapalvelun hinnasta. Jos vuoden lopussa tililläsi vielä on rahaa, työnantajan tallettama osa poistuu, mutta itse laittamasi osa säilyy.

Palvelussa lajirajoitukset ovat vähentyneet, esimerkiksi kamppailulajit ja ratsastus ovat nykyään valikoimassa. Myös massatapahtumiin kuten Helsinki City Marathoniin osallistumista tuetaan. Kertamaksujen lisäksi voit

Eazybreakilla maksaa jäsenyys- ja kuukausimaksuja.

Ohjeet palvelun käyttöön ottamisesta saat Pointista, esi-mieheltäsi, luottamusmieheltä tai työsuojeluasiamieheltä.

Preivarin 2/2017 ristikon ratkaisu-sanat olivat SKOOTTERIT ILOISENA KOEAJOON. Oikeiden ratkaisujen lähettäneiden kesken suoritetus-sa arvonnassa onni suosi Jarmo Karhusta Espoosta. Hänelle on lähe-

tetty kaksi leffalippua.

Tässä lehdessä on ratkottavana krypto, joka löytyy sivulta 34. Ohjeet vastauksen lähettämiseen löydät krypton alta. Vain osallistumalla voit voittaa!

4.

Parvi-aisen

kaimoja

Rikol-linen -naali Virtsa-

aineitaKorol-lakin Eläke

A R M O Estee-nä T U K E

S K O O T T E R I T

N I I N A Repale R E S U

O T S O T Aisti Jaloin M A K U

Joskus ammot-

tavaViipale B Pulah-

dus TUuniin

T A I T O S

A I S A Jalki-ne L I P O K A S J Suku-

lainen

Ulvoa U L I S T A U Vuo-teissa L A K A N A T

Tuho-laisia K O I T Ruot-

sissa S O L N A Pyytä-viä E Työ-

vuosista I Äiti Teresa Ä

K I V I A I T A Legoja Vaikea P A L I K A T

O S U ALetkus-

sa Takki

S U U T I N K I L I

E OtosSielul-lekin

MAKSAM E S S U Krimil-

lä O Ä Ammun-taa B

Synkkiä A N K E A T Mais-tuu Ehta K Haas-

kata J A L T A

Somer-joki

R A U L I M A A T A I R A K

PKautta rantain V I H J A I L U T Tämä

Puusta S A N A

PETI-VAATE

A K A N A Osa-valtio U T A H S Ä P I T

- LTyttö O Meikki

VÄLI Tasai-

siaR A K O Kylien

läpi L Ä Pahoja Mels-kata T

E E V I Varas-toja A

Jari-Matin hommaa MILAN

R A L L I A J O

M A H A Ajetta-viakin A S I A T

Poltto- Chris-tian

Ö L J Y Lapsil-la

A J O K K I Pääkau-punki R I A D Vasu K O R I

Ulkom. nainen R O S A T I I T Vauval-

le I M E T Y S

Liata S O T A T A Saare-la N I K O Emo Ä I T I

Näkyjä U N E T Naisia T E A T Remp-seitä R E T E Ä T

Luki-tuk-siin

Vuo-hen-

poika-nen

Teettää

Sillä kannat-tajakin

-onni

Juusela tai Lauda

Karhuja

Hienostelija

Laupeus

Särkyviä

vuosikokouksessa valittu toimikunta aloitti osastomme 119. toi-mintavuoden. alkaa kolmas vuoteni puheenjohtajana. toimikunta-työssä olen ollut mukana 18 vuotta.


alinta jakelun valtakunnalliseksi pääluottamus-mieheksi muuttaa asemaani siten, että työ-tehtävääni ei oikein sovi olla ammattiosaston puheenjohtaja, varsinkaan jakelun suurimman

ammattiosaston. Odotan, että saamme uuden henkilön puheenjohtajaksi.

Osaston toiminta on ollut koko puheenjohtaja-aikani muutoksessa hakien uusia toimintatapoja. Palkatun työn-tekijämme siirryttyä liittoon koulutusvastaavaksi, toimi-kunnan jäsenten tuli ottaa uudet roolit ja vastuut osaston toiminnassa.

Palkkioista keskusteltiin pitkään ja mietimme, mikä on osaston kannalta taloudellisesti järkevää ja kuitenkin kattaisi edes jossain määrin sen työn, mitä kukin tekee. Jäsenmäärän laskiessa osaston tulot vähenevät samaa tahtia. Taloudellisesti osastolla ei ole hätää tällä hetkellä, mutta kulujen karsintaa on ollut pakko tehdä. Isoimman

osan kuluista tuottaa parhaillaan lukemasi Preivari, mutta sen olemassaoloa pidetään yhtenä tärkeimmistä asioista osastossa.

Tiedon levittäminen on osaston tehtävä. Varsinkin tällä hetkellä, kun postiala on murroksessa, tapahtuu jakelussa ja koko Postissa paljon muutoksia. Myös liitto joutuu poh-timaan tulevaisuuttaan. Pystytäänkö pysymään itsenäise-nä ja kuinka kauan? Onko kuitenkin parempi vaihtoehto pohtia liittymistä johonkin toiseen liittoon tai jopa perus-taa useamman liiton kanssa uusi yhteinen liitto? Kaikesta tästä on hyvä tiedottaa mahdollisimman paljon. Lehdessä pystyy käsittelemään asioita huomattavasti syvällisem-min kuin yhden sivun tiedotteessa.

uutta työnjohtoa

Uusimaa ja pääkaupunkiseutu saivat alkuvuodesta alue-päälliköksi Tomi Huhtalan, joka aikaisemmin toimi samois-

PuHeeNJoHTAJAN

v

Jo YLi 100 ToimiNTAvuoTTA

PALSTA


sa tehtävissä Pohjois-Suomessa. Edellinen jakelun aluepäällikkö Eikka Urpilainen oppi ymmärtämään nope-asti alueemme ongelmat ja aloitti peruspilareiden kunnostamisen. Työ jäi kuitenkin kesken hänen siirty-essä varhaisjakelun puolelle. Toivon todellakin, että Huhtala pystyy jatka-maan peruspilareiden vahvistamista. Helsingin suhteen on harmillista, että jakelupäällikkö Kimmo Kallio siirtyi muihin tehtäviin toukokuussa. Kallio on ollut parhaimpia päälliköitä, mitä olen oman urani aikana tavannut. Hän tunsi suunnittelijataustansa vuoksi erittäin hyvin alueemme ja sen ongelmat. Toivotan Kimmolle hyvää jatkoa uusiin haasteisiin.

muista Flamingo 2019

Kohti keskikesää mennään, mutta siitä huolimatta on hyvä laittaa kalenteriin vuoden 2019 talvi-päivät 16.-17.3.2019 Sokos Hotel Flamingossa Vantaalla. Tämä on alu-eemme osastojen; Helsingin osasto, Helsingin Automiehet ja PAUn asian-tuntijat osasto, suurin ja kunniakkain yhteinen tehtävä. Jo nyt toivotan tei-dät kaikki tervetulleiksi vuoden 2019 talvipäiville.

Lisäksi toivotan kaikille oikein antoisaa kesää, lomia ja juhannusta. Nauttikaa kesästä ja toivotaan, että sää on yhtä mahtava, kuin se oli äitienpäivänä. sATu oLLiKAiNeN


sipilän hallitus aloitti vuoden 2015 käydyn eduskuntavaalin jälkeen. Hal-lituksen kokoonpano kasattiin keskustan, kokoomuksen ja Perussuomalais-ten kansanedustajista. syntyi niin sanottu sss kokoonpano: sipilä, stubb ja soini. Hallitus ryhtyi ajamaan omaa ohjelmaansa.

errat halusivat, että maahan synnytetään kiky eli kilpailukykysopimus. Palkansaajien työai-kaa nostetaan vuodessa kahdellakymmenel-läneljällä tunnilla. Hallitus ilmoitti tekevänsä

1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä veronke-vennykset, mikäli ay-liike ei hyväksy esitettyä kilpailuky-kysopimusta. Kun kikyä ei tahdottu hyväksyä, vaihtoi hal-litus kiristyksensä kovemmaksi vaateeksi. Hallitus uhkasi pakkolaeilla.

Pakkolait sisälsivät pal-kansaajien lomarahojen leikkaamista 30 pro-sentilla. Ensimmäinen sairauspäivä esitettiin palkattomaksi. Lisäksi loppiainen ja helator-stai muuttuisivat palkat-tomiksi vapaapäiviksi. Vuosiloman pituuteen puututtaisiin, alkupe-räiseen uhkaukseen sisältyneet 1,5 miljardin leikkaukset toteutuisivat

ja veronkevennykset jäisivät tekemättä. Leikkauslistalla olivat muun muassa lapsilisä ja työttömyysturva.

tulonsiirtoa vakuutusmaksuilla

Kiky-sopimus syntyi ja sopimuksen mukaan kaikki sopi-muspalkat jäädytettiin vuodeksi, vuosittaista työaikaa pidennettiin korvauksetta keskimäärin 24 tunnilla ja

julkisen sektorin työntekijöiden loma-rahoja leikattiin 30 prosenttia. Lisäksi työnantajien työelä-ke- ja työttömyys-vakuutusmaksu ja alennettiin ja pal-kansaajien vastaavia maksuja nostettiin. Ay-liike oli voimaton laillisen, vaaleilla valitun hallituksen jyrätessä läpi yrittä-jien ja oman tahto-tilansa.

HAUTAJAISET

H

KuoPATAAN JA KuNNioiTeTAAN

”Ääni työttömälle”-mielenilmaus. Kuva Riitta Sievilä


Asmo JuvANoJA

Vuonna 2016 Kokoomuksen puheen-johtaja vaihtui Stubbista Orpoon. Syntyi SOS hallitus. Perusuomalaiset hajosivat 2017 ja syntyi Sininen tulevaisuus hillotolppaministe-reineen. Mikään ei muuttunut hal-lituksen ajamassa politiikassa. Tulonsiirtoyritykset rikkaille ja yrit-täjille jatkuivat.

Hallituspuolueilla on eduskunnas-sa edustajien enemmistö tukemas-sa tätä eriarvoistavaa politiikkaa. Hallitus on tehnyt leikkauksia usei-siin kohteisiin, mutta yritystuet ovat jääneet leikkausten ulkopuolelle. Valtion omaisuutta yksityistetään myymällä valtio-omisteisia yhtiöitä. Näin kansallinen omaisuus hävite-tään ja valtiolta jää saamatta näistä yhtiöistä osingot. Hetkellisesti paika-taan valtion kassaa myynnillä, mutta Sipilä jättää seuraaville hallituksil-le verojenkorotuspaineet osinkojen puuttumisten takia. Jopa kansalais-ten peruspalvelut laitetaan myyntiin.

Hallituksen työn laatu arveluttaa

Sipilän hallitus on jatkuvasti joutu-nut perumaan huonosti valmisteltuja lakiesityksiään. Puolentoista vuoden aikana hallitus perui lähes kaksi-kymmentä lakihanketta. Hylättyjä hankkeita ovat esimerkiksi rikkai-den veronkiertäjien armahdus, hal-lintarekisterit, eläkeläisten asumis-tuki, päivähoitomaksujen korotus, sunnuntai- ja ylityölisien leikkaus ja myöhemmin kaikki pakkolait. Kaikki nämä perutut lakiesitykset ovat osoi-tus hallituksen yrityksistä huonontaa eläkeläisten, lapsiperheiden, palkan-saajien ja ammattiyhdistyliikkeen asemaa sekä tehdä tulonsiirtoja yri-tyksille ja rikkaille.

Kaikkia hallituksen keksintöjä ei voida estää. Aktiivimallilla hallitus kuritti jälleen työttömiä. Hallitus ei pitänyt edes omista lupauksistaan kiinni. Kiky-sopimuksen hyväkymis-ehtona oli, että työttömyysturvaan ei tule leikkauksia. Aktiivimalli on työttömyysturvan leikkaus, jolla syyl-listetään työttömät. Kepin tarjoami-

nen jo lyödyille on ainoa keino, jolla työllisyyttä tältä osin kohennetaan.

mikään ei näytä riittävän

Viimeisimpänä työntekijöiden kurit-tamiskeinona hallitus on päättänyt kehysriihessä, että työnantaja voi tehdä pitkään työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräai-kaisen työsopimuksen ilman perustel-tua syytä. Tämä tulee entisestään lisää-mään nuorten palkansaajien epävar-muutta toimeentulosta. Toivottavasti tämäkin hanke vielä kaatuu.

Sipilän hallitus haluaa muuttaa työ-sopimuslakia siten, että alle 20 hen-gen yrityksissä henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan. Tämä on selkeä työsuhdeturvaan kohdistuva heikennys. Ei ole kauaakaan siitä, kun työsopimuslakia muutettiin ja pidennettiin uuden työntekijän koe-aika kuuteen kuukauteen.

Seuraavat eduskuntavaalit järjeste-tään sunnuntaina 14.4.2019. Jokainen saa tietenkin äänestää eduskunta-vaaleissa oman harkintansa mukaan mitä puoluetta ja ehdokasta tahansa. Palkansaajan kannalta ei ole saman-tekevää mikä on eduskunnan puo-lueiden voimasuhde ja mistä puolu-eista hallitus muodostuu. Ennustan, että pienipalkkaisen postinjakajan kyyti on entistä kylmempää, jos tule-van hallituksen kokoonpanossa ovat nykyiset herrat ja meitä kaikkia kos-kevat lakimuutostehtailut jatkuvat. Käydään kaikki ensi vuonna uurnalla osoittamassa kunnioitusta ja kuopa-taan tämä hallitus.

alueellinen pääluottamusmiesespoo/vantaa/kauniainen

Palkansaajan kannalta ei ole samantekevää mikä on edus-kunnan puoluei-den voimasuhde ja mistä puo-lueista hallitus muodostuu.


ulin valituksi varapääluotta-musmieheksi alkaen tammi-kuusta 2018. Vaali oli sopu-vaali eli muita ehdokkaita

ei ollut. Kyseistä tehtävää olen hoi-tanut jo aiemminkin alkaen kesästä 2016. Olen myös toimipaikkani luot-tamusmies ja toiminut edunvalvojana yhteensä viiden vuoden ajan. Postiuraa on kertynyt jakelussa erilaisissa tehtä-vissä ympäri Espoota yhteensä 18 vuo-den ajan. Haastavia ja mielenkiintoisia töitä on riittänyt kesätöihin tulleelle posteljoonille.

Osallistuin ensimmäistä kertaa pää-luottamusmiesten koulutuspäiville maaliskuussa sijaistaessani pääluotta-musmies Asmo Juvanojaa. Heimarissa järjestetyille päiville osallistui ympäri Suomea pääluottamusmiehiä ja hei-

dän varojaan käsittelystä, kuljetukses-ta, toimihenkilöistä, varastopuolelta ja jakelusta. Liiton toimistosta oli useam-pi kouluttaja paikalla sekä valtakun-nallisia edunvalvojia, jotka luennoivat kukin omasta aiheestaan.

Liiton puheenjohtajan ajankohtais-katsaus koski yleispalvelukirjeen kil-pailutusta, liittomme tulevaisuutta ja palkankorotuksia. Teimme ryhmätöinä erimielisyyksiä ja pohdimme jäsenhan-kintatapoja. Kuulimme lyhyen katsauk-sen EU:n uudesta tietosuoja-asetuk-sesta, joka astuu voimaan toukokuussa 2018 ja Postin uudesta kodinkone-asennuspalvelusta.

näkemystä läpi valtakunnan

Koulutuspäivillä oli hyvää verkostoitu-

mista ja tutustumista uusiin ihmisiin. Päivillä myös kuulee, miten muualla toimitaan. Kun katsotaan koko valta-kuntaa, taistellaan arjessa samanlais-ten ongelmien parissa kuten resurs-sipula, määräaikaisten työntekijöiden ketjutetut pätkäsopimukset, toimipaik-kojen keskittäminen, jatkuva työme-netelmien kehittäminen ja pilotointi, vuokratyö, alihankinta, ala-arvoinen henkilöstöpolitiikka, tehostamiset ja esimiesten jatkuva kierrättäminen. Nämä kaikki yhdessä heijastuvat väis-tämättä työhyvinvointiin ja jaksami-seen. Yksittäinen työntekijä kokee, että ei tule kuulluksi eikä voi vaikuttaa omaa työtään koskeviin päätöksiin. Kaikki sanellaan, omaa järkeä posti-työssä ei saa tänä päivänä käyttää. Tästä seuraa yhteistyön mureneminen.

KUULUMISIA vArAPÄÄLuoTTAmusmieHeLTÄ

TesPoo/vANTAA/KAuNiAiNeN

SEURAA MEITÄFACEBOOKISSA


Päivittäisistä tehtävistä

Pääluottamusmiestä lähestytään toisinaan yllättävilläkin kysymyksillä eikä aina ole heti antaa varmaa vastausta, vaan asiaa pitää selvittää ja tehdä taustatyötä kollegoiden kanssa. Usein vastaus löytyy työehtosopimuksesta, joskus asiat tar-kistetaan työsuhdetta koskevista laeista. Olen oppinut kuun-telemisen tärkeyden. Kun olet kuunnellut mistä on kysymys, jäsentelet ja mietit rauhassa asiaa, lupaat ottaa selvää, jos et heti pysty vastaamaan ja palaat asiaan mahdollisimman pian. Näin syntyy luottamus.

Vuorovaikutustaidot on hyvä hallita, koska jäsenet arvostavat keskustelua kasvotusten. Toki yhteyksiä ylläpidetään myös sähköpostilla ja puhelimella. Tyypillisiä tilanteita mistä ote-taan yhteyttä ovat työvuoroluettelot, palkka-asiat, loma- ja joustovapaa-asiat sekä perehdytys.

Toimipaikkakäynnit ovat avartaneet katsomustani yllättävän paljon. On mahdollisuus nähdä, miten muualla toimitaan ver-rattuna omaan toimipaikkaan. Työ mitä tehdään, on samaa, mutta jokainen paikka pyörii kuitenkin omalla tavallaan.

muutoksesta muutokseen

Mietitäänpä työmme kehittymistä 2000-luvun alusta tähän päivään. Puuhyllyajan jälkeen keksittiin ABC 1 esityömene-telmä, vähän myöhemmin ABC 2. Jokunen tovi myöhemmin työnantaja otti käyttöön useamman hyllyn yhteen liitetyn suoran, jossa oli maksimissaan 1000 jakelupistettä kerralla auki. Puhuttiin ABC 3 mallista eli kangesta. Vuonna 2007 tuli TUPA eli tuottavuuteen perustuva palkkamalli, jossa henki-löstö sai palkanlisää päästessään tavoitteisiin. Myöhemmin mallista tuli TAPA, tavoitepalkkamalli, jossa tuottavuutta ei enää herunut.

Mainittujen palkkamallien aikana työyhteisöissä oli pienryh-mätoimintaa, jossa oli mukana toimipaikan henkilöstöä työtä

sekä parempia toimintatapoja suunnittelemassa – toiminta kuitenkin kuivui olemattomaksi. Erinäisten mallien myötä koko ajan on ruuvia kiristetty ja jakelureittejä kasvatettu. Ei ole paljon henkilöstöstä välitetty. Vuonna 2014 työnantaja kävi massiiviset etupainotteiset yt-neuvottelut ja vähensi väkeä yli odotusten. Postia jäi jakamatta ja laatuvirheet lisääntyivät.

Syksyllä 2016 jakelun esityössä palailtiin menneisyyteen eli zip-lajitteluun. ABC-hyllyt saivat kylmää kyytiä. Kyseinen syksy jää Postin historiaan siltä osin, että asiakas unohdettiin täysin. Postia jaettiin alueesta riippumatta miten sattuu ja milloin sattuu. Keväällä 2017 Postissa keksittiin jakelupäivä-uudistus eli kevennetty tiistai!

Vuotta 2018 kun eletään, on päivän sana resepti. Jokainen toimipaikka tähän malliin tullaan runttaamaan. Vantaalla ensimmäinen reseptipaikka on Myyrmäki ja Espoossa Tapiola. Tähän hankkeeseen tuntuu paukkuja löytyvän toden teolla. Resepti ottaa aikaa toimipaikan esimieheltä, toimipaikan ydintiimiltä, koko työyhteisöltä ja suunnittelulta. Tavoitteina ovat sisätyön tehokkuuden parantaminen ja yhdessä tekemi-nen (=tehdään poissaolotkin kollektiivisesti ilman korvausta). Kuulemani mukaan resepti tuo toimipaikkaan siisteyttä ja selkeyttä. Kulttuurimuutos ajautuu jälleen kerran toimipaik-kaan, ihmisten kyttääminen alkaa.

Näihin lyttäyksiin ja tunnelmiin lopetan tämän kirjoittami-sen kuitenkin muistaen, että edunvalvonnan tehtävänä on jäsenistön etujen ajaminen ja puolustaminen. Olemme jäse-nistön tukena. Ota rohkeasti yhteyttä – kukaan ei ole yksin.Oikein hyvää alkanutta kesälomakautta 2018. Nauttikaa loma-ajastanne ja levätkää.

teemu neuvonenvarapääluottamusmies Espoo/Vantaa/Kauniainenkuva Riitta Sievilä


otelli Arthurissa vuo-sikokous on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Toimivaksi koettua alka-

misaikaa ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa ja kokouksen kulku noudatti edellisvuosilta tutuksi tullutta kaavaa päätösruokailuineen. Uusiakin maus-teita oli keitokseen lisätty.

Saimme kuulla menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Postitoiminnan jatkuva murros ja työnantajan häijyys nousivat esiin puheenvuoroissa. Osaston puheen-johtaja Satu Ollikainen toi avauspu-heenvuorossaan esille muun muas-sa digitalisaation uhan, kokemukset Resepti-mallista sekä paljon närää aiheuttaneen työnantajan tulkinnan palkankorotusten yleistasosta.

Satu loi myös katsauksen osastom-me toimintaedellytyksiin ja -tapoihin. Viesti oli, että liitolta tulevien jäsen-maksupalautusten vähenemisen vuoksi osaston toimintaan jää jatkos-sa vähemmän rahaa. Tämä tarkoit-taa sitä, että entistä huolellisemmin tulee miettiä osaston varojen käyttöä ja myös läpinäkyvämpää toimintaa, josta konkreettisena osoituksena

vuosikokoukseen tuotiin ensimmäis-tä kertaa hyväksyttäväksi ehdotus toimikunnan tehtävistä maksettavis-ta palkkioista. Ehdotus hyväksyttiin soraäänittä.

liiton puheenjohtajanajankohtaiskatsaus

PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen monivuotinen tehtävä on ollut tuoda kokoukseemme valtakunnallisen tason pohdintaa postitoiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden näky-mistä sekä kertoa, kuinka ammatti-liittomme on kyennyt työnantajan monesti aggressiivisiinkin toimiin vastaamaan. Taattua Heidiä kuulim-me tänäkin vuonna.

Heidin puheessa kuultiin Postin varhaisjakajien siirtäminen TEAMin työehtosopimukseen ja siitä johtu-vat ongelmat sanomalehdenjakajien ammattiosastojen purkautuessa ja jäsenistön siirtyessä olemassa ole-viin PAUn osastoihin. Lisäksi käsitel-tiin lainsäädännön pakottama yleis-palvelukirjeiden kilpailutus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua, mahdol-linen liittofuusio ja vuoden 2015 työtaistelun jälkimainingit oikeussa-

HeLsiNGiN osAsToN VUOSIKOKOUSH TAATTuA

HeiDiÄ TÄNÄKiN

vuoNNA

Talvi ei ehtinyt taittua kevääksi, kun ammat-tiosastomme kokoon-tui Hotelli Arthurissa viikkoa ennen pääsi-säistä. Tarjoomus oli koottu tutuista ainek-sista.

Mik

a Ku

kkol

a ja

Sar

i Pää

kkön

en S

uom

enlin

nass

a


leissa työnantajan vastatoimineen. Saimme kuulla, että pakkokilpailutus on Pandoran lipas, joka avaa kilpai-lulle paitsi yleispalvelukirjeen myös herkästi siirtää yleispalvelukirjeen kuljettajille muutakin postia, koska toiminta muuten olisi kannattama-tonta. Muodostuu alihankkijoiden verkosto, johon on mahdollista siir-tää Postin oman väen työtä.

Vuoden 2015 työtaistelun jälkipyyk-kiä on pesty oikeusistuimissa pitkään. Ehdimme jo hurrata, kun hovioikeus langetti työnantajalle tuntuvan ran-gaistuksen siitä, että oli poistanut työpaikalta työntekijän, joka järjestö-päätöstä noudattaessaan oli kieltäy-tynyt perehdyttämästä lakkorikkurik-si tulevaa vuokratyöntekijää. Heidillä oli tapauksen käänteistä uusinta tie-toa, jonka mukaan työnantaja on val-mis vielä yhteen erään, tapaus ete-

nee Korkeimpaan Oikeuteen. Tämän lisäksi työnantaja on keksinyt esittää korvausvaateita niille työntekijöille, joita työnantaja ei oman tulkintansa mukaan poistanut työpaikoilta, vaan työntekijät poistuivat työpaikoilta solidaarisuudesta jo poistettuja työn-tekijöitä kohtaan.

Heidin puheen jälkeen sana oli vapaa yleisökysymyksille. Jäsenet ovat huo-

lissaan ainakin siitä, miten käy hen-kilöstörahastolle, kun työnantaja linjaa palkitsemista yhä enemmän henkilökohtaiseen huomioimiseen. Syntyneen keskustelun tuloksena vuosikokous päätti hyväksyä aloit-teen, jossa vaaditaan kumottavaksi työnantajan aikomus korvata aiem-min henkilöstörahastoon ohjatut varat henkilökohtaiseen palkitse-miseen. Aiheellisesti pelättiin, että oikeudenmukaisena koettu palkit-seminen henkilöstörahaston kautta korvautuu pärstäkertoimeen perus-tuvalla palkitsemisella. Myös ylityöt huolettavat - niitä on paljon ja epäil-lään, onko ylityön tekeminen sitten-kään aina niin vapaaehtoista kuin lain hengen mukaan kuuluisi olla.

työsuojelua ja sotea

Työsuojeluvaltuutettu Seppo Airaksinen piti kokouksessa puheen-vuoron kertoen työsuojelupuolen tapahtumista viimeisen vuoden aika-na ja esittäen myös kritiikkiä siitä, että kaikissa työsuojelutavoitteis-sa ja -tapahtumissa ei oltu täysin onnistuttu. Sepon puheessa oli myös positiivisia tulevaisuudennäkymiä - työsuojeluasiamiesten roolia ollaan tekemässä aktiivisemmaksi, jopa

koulutuspäivää on lupailtu. Puheensa lopuksi Seppo tiedotti osastomme vetovastuussa järjestettävistä PAUn talvipäivistä Vantaan Flamingossa maaliskuussa 2019.

Vakavaa asiaa, mutta vaihteeksi kepeämmin keinoin. Jo eläköityneen luottamusmiehen Henrik Suomisen viesti SOTE-uudistuksesta ja koke-muksista terveydenhuollon byro-kratiaviidakossa oli vakava, mutta Henrikin esiintymisen kruunu oli hänen tulkintansa Nälkämaan lau-lusta Juha Watt Vainion sanoilla - ker-rassaan mainio esitys!

uusia jäseniä toimikuntaan

Toiminta- ja tilikertomuksen läpi-käymisen jälkeen päästiin aina kiinnostaviin henkilövalintoihin. Puheenjohtajavaalia ei käyty, vaan Satu Ollikainen valittiin ilman vas-taehdokasta jatkamaan tehtäväs-sään. Toimikuntaan oli ehdokkaita enemmän kuin paikkoja, joten käy-tiin vaali. Valituiksi tulivat seuraa-vat henkilöt (äänimäärä suluissa). Varsinaiset jäsenet: Riitta Sievilä (56), Petra Peltomäki (47), Timo Väisänen (40), Ilona Tolonen (40), Rasmus Ivovaara (40), Sari Kolehmainen


Kuulkaakorpeimmekuiskintaa,jylhien järvien loiskintaa.

(38), Ville Asikainen (35) ja Jarmo Pakkanen (35). Varajäsenet järjestyk-sessä: Teemu Neuvonen (32), Stefan Kotilainen (25), Tuomo Heinävaara (24) ja Pertti Pohjanvuori (23).

Toimikunnan ikä-, sukupuoli- ja työ-paikkajakauman olisi hyvä vastata mahdollisimman hyvin jäsenistön koostumusta. Viime vuosina näin ei ole ollut eikä nyt valittu toimikun-takaan niin tee. Vantaalaisia ei ole saatu houkuteltua mukaan toimikun-tatyöhön ja myös naiset ovat aliedus-tettuina. Ilahduttavaa sen sijaan on, että toimikuntaan tuli valittua joukko ensikertalaisia, mikä tarkoittaa toimi-kunnan nuorennusleikkausta. Tuomo, Rasmus ja Stefan ovat nyt ensiker-talaisia toimikuntatyöskentelyssä, onnittelut erityisesti heille!

arvontaa ja vaikuttamista

Kerroin tutun keitoksen uusista mausteista. Niitä saatiin, kun yleen-sä kokouksen alkupuolelle sijoitettu vuoden edunvalvontateosta palkit-seminen jätettiin pois ja tilalle kek-sittiin muuta. Osasto on vuosittain, alkaen 1999, palkinnut teon, jolla aktiivisesti on edistetty ja valvottu työsuhteen ehtoja sekä olosuhteita työpaikalla. Koska tänä vuonna työ-paikoilta ei tullut ehdotuksia palkin-non saajaksi, toimikunta päätti, että palkintoa ei jaeta ja määräraha käy-tetään toisin. Päätettiin, että kaikki-en kokoukseen osallistuvien kesken arvotaan neljä 50 euron S-ryhmän lahjakorttia. Kokousyleisöä pidettiin jännityksessä loppuun asti ja arvonta suoritettiin juuri ennen kokousruo-kailua.

Työpaikoilta oli aiemmin talvel-la pyydetty aloitteita, jotka liittyvät henkilöstön hyvinvointiin ja jaksa-miseen. Muutama aloite tulikin ja liittovaltuuston käsiteltäviksi läh-tivät vuosikokouksen siunaamina palkitsemisjärjestelmän pitäminen

entisenlaisena eli henkilöstörahas-ton kautta tapahtuvana, Eazybreakin laajentaminen kulttuuripalveluihin museokortti mukaan lukien, KIKY-tuntien käyttäminen työkykyä yllä-pitävään toimintaan sekä ilmanpuh-distimien hankkiminen työpaikoille.

Vuosikokouksessa on tapana pal-kita pitkään edunvalvontatyössä puurtaneet. Tänä vuonna hopeisen ansiomerkin työstään saivat Seppo Airaksinen, Ari Hartonen, Niko Laaksonen, Tarmo Ojanen, Kimmo Palen ja Pertti Rannikko.

Kokoustamme kunnioittivat läsnä-olollaan seuraavat kutsuvieraat: Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen, PAUn työympäristöasiantuntija Niina Pentinmäki, PAUn Asiantuntijat osas-tosta Päivi Holpainen, PAUn Pasilan osastosta Isto Kuusisto, Postin Helsingin seudun eläkkeensaajis-ta Onni Karesalmi, PAUn Helsingin automiehistä Arto Räsänen ja PAUn Etelä-Suomen aluejärjestön puheen-johtaja Jarmo Tuominen.

teksti Jarmo Pakkanenkuvat Ville Asikainen ja Seppo Airaksinen

kuvat:

Sivu 13, yläkuva: Uusi toimikunta ja puheenjohtaja.Sivu 13, alakuva: Henrikki SuominenSivu 14:Mika Kukkola, Asmo Juvanoja, Teemu Neuvonen, Ilona Tolonen sekä muut kokousvieraat huvittuivat Henrikin esittämästä laulusta.Sivu 15:Valtteri Arino ja Jarmo Pakkanen.


äsenistön määrä ylipäätään on vähentynyt ja se varmas-ti selittää osanottajakatoa, mutta lienee vain osa totuut-ta. Vuosikokouksen vetovoima

ei ole enää takavuosien kaltainen.

On kuitenkin henkilöitä, jotka joka vuosi tulevat paikalle. Kyselin kah-delta kokousveteraanilta, mikä heitä innostaa osallistumaan kokoukseen. Tiedustelin myös, mitä mieltä he ovat, jos kokouksessa olisi jotain ohjelmaa kuten musiikkia tai Stand Up-komiikka, toisiko se lisää osal-listujia. Entä kokouksen juoksutus, rutiinit ja aikataulut, ovatko OK?

vesa närhi, postityöntekijä Hki 10

Kokoukseen vetää ennen muuta se, että sekä osaston puheenjohtajan, että liiton puheenjohtajan puheita seuraamalla saa niin kutsutun ison kuvan, käsityksen siitä, missä pos-tialalla mennään. Heidi Niemisen puhetta odotan aina innolla, jos jokin kokouksen kohokohdaksi pitää nime-tä, niin se. Tietysti myös kokoustarjoi-lua pidän tärkeänä.

Minusta kokous on hyvä pitää koko-uksena. En kaipaa mitään ulkopuolis-ta ohjelmaa.

Kokousaika ja -paikka ovat hyvät. Joskus kokoukset ovat venyneet liian pitkiksi ja kompaktius on kärsinyt. Toimikunnan jäsenten valinnan siir-tämistä aikaisempaan vaiheeseen kokousta voisi kokeilla.

valtteri arino, postityöntekijä Hki 32, sol

On monta syytä tulla kokoukseen ja yksi niistä on liiton puheenjohta-jan ajankohtaiskatsaus, mutta myös sosiaalinen puoli on tärkeä. Vuosien varrella olen työskennellyt monissa toimipaikoissa ja täällä näkee van-hoja tuttuja. Tietysti on myös mukava päästä kokouksen jälkeen valmiiseen pöytään ruokailemaan.

Muutakin voisi olla. Esimerkiksi käydä keskustelua työmenetelmistä ja siitä, missä on onnistuttu ja missä menty pieleen. Tekemisen tavat vaihtelevat kuitenkin paljon eri toimipaikoissa.

Minusta kokousta voisi keven-tää myös muunlaisella ohjelmalla. Musiikki tai Stand Up-komiikka kävi-sivät hyvin.

Jkävijämäärä osas-tomme vuosikokouk-sissa on vähentynyt. 2000-luvun alkuvuosi-na kokoukseen saapui parhaimmillaan 170 ja vielä neljä vuotta sitten 123 äänioike-utettua jäsentä, tänä vuonna 84.

MIETTEITÄ

osALLisTuJiLTA

oukokuisena helleiltana pääsin seuraamaan pos-tityöntekijä Esko Paavolan työskentelyä KOM-teatterin näytöksessä ravintola

Pontuksessa. Hieman jänskätti, kun kättelin Punkkuelämää-esityksen valovoimaiset näyttelijät Ria Katajan ja Minna Kivelän.

Eskon kanssa rupattelu sujui mutkat-tomasti, olemmehan olleet työtove-reina Kontulan jakelussa. Lapsesta alkaen Esko on ollut kiinnostunut

musiikin kuuntelusta, käsittelemises-tä ja äänittämisestä. DJ-homma oli puhtaasti harrastusta ja intohimoi-sena ruoan laittajana Esko arvelikin opiskelevansa kokiksi. Alkoi kuiten-kin postiura isän ja vaarin jalan-jäljissä kesätöissä 1996, vakituisen työsopimuksen hän sai 2002.

Ennen Kontulan toimipaikkaa Esko on jakanut postia Itäkeskuksessa, Hiekkaharjussa ja Korsossa, jossa toimi myös työsuojeluasiamiehe-nä sekä varaluottamusmiehenä.

Kiinnostuksesta huolimatta edunval-vontatyöt saivat jäädä, kun vapaa-aika alkoi täyttyä. Jakeluryhmän vastaavan hommia oli esimies jos-kus Eskolle kaavaillut, mutta sen suunnitelman kariutuminen ei enää harmita, kun vapaat täyttyvät mie-lenkiintoisesta duunista, josta saa myös palkkaa.

suunnan muutos

Muutamia vuosia sitten, pidempiai-kaisen parisuhteen päätyttyä, Esko

T

HArrAsTAJAsTA KEVYTYRITTÄJÄKSI

PosTissA TYösKeNTeLee ToDisTeTusTi miTÄ moNiPuoLisimPiA HeNKiLöiTÄ

Esko työn touhussa ravintola Pontuksen baaritiskin takana.


tunsi putoavansa tyhjän päälle. Hän muutti Vantaalta Helsinkiin, jonne pääsi sisäisenä siirtona myös töihin. Oli tullut aika panostaa omaan tulevaisuuteen.

Esko tutustui teatterialaa opiskelevaan Ville Kekäläiseen ja kaverusten puuhasteluna alkanut yhteistyö on jatkunut näihin päiviin asti. Ville pyysi Eskon äänisuunnittelijaksi lopputyöhönsä ja pian he jo huomasivat, että mieluisasta hommasta alkoi saada palkkaakin. ”Tämä on melkeinpä lähtenyt lapasesta. Kaikki mistä pienenä haaveilin, on nyt käsin kosketeltavissa ja sillä jopa tienaa”, Esko totesi.

Villen lopputyössä Esko tutustui Minna Kivelään. Pikkutarkan työntekijän maine kiiri Ria Katajalle ja Ria kutsui Eskon mukaan Hämeenlinnaan tehtävään esikoisoh-jaukseensa Arjen yksinäiset. Minulta meni jo pää pyörälle, kun Esko luetteli produktioita, joissa hän on ollut mukana.

ammattiteatterissa

Äänisuunnittelija on teatterin tekemisessä mukana jo alkupalaverissa. Korot kattoon esityksen tekemisessä Eskonkin työ alkoi tekstin opettelemisesta ja äänimaail-maa tehtiin yhdessä ohjaajan kanssa. Joihinkin töihin on täysin vapaat kädet kuten Ville Kekäläisen Drag Shown biisien muokkaamiseen.

Tällä hetkellä Esko tekee tuntitöitä Teatteri Vantaassa, jossa pääsi tekemään ensimmäisen työnsä ammattiteat-terissa Mira Kivilän ohjaamassa Päivällisvieras syksyllä 2017. Kahvikupin ääressä teatterilla Esko on päässyt käy-

mään mielenkiintoisia keskusteluja taiteilijoiden kuten Seela Sellan kanssa.

Eskon sanoin: ”Monet teatterit eivät palkkaa kokoaikaista väkeä, ala on veitsen terällä kävelyä. Päivätyöstä kannat-taa pitää kiinni. Ajoittain vuorokaudet ovat täysiä, jos joka ilta on esityksiä. Joskus on ollut hankalaa saada tarvittavia vapaita Postista, mutta nyt yhteisymmärrys työnantajan kanssa on löytynyt sopuisasti.”

Esko pitää postinjakajan nykyistä työmäärää kohtuutto-man suurena. Hänen mielestä radikaali muutos tapahtui vuonna 2014, jolloin postinjaon romuttamista perusteltiin tekosyillä. ”Muutoksiin pitäisi olla pehmeämmät keinot ja hillitympi vauhti.”

Teatterin vauhdista Eskolle on jäänyt mieleen Kekäläisen meikkaajan taiteilijajuhla Tavastialla. Mutta mitäs me men-neistä, kun edessäpäin tulee olemaan hienoa ohjelmaa. Helsinki Pride viikolla voit nauttia Bar Dubrovnikissa Minnan bingosta, Eskon DJ-musasta ja Villen Kaupungin Parhaasta Kabareesta! Ja samaa settiä on tarjolla Merikarvialla Galleria Vanhan Savun Venetsialaisissa elokuussa.

”Ilman musiikkia ja valoja teatterin mystiikka jäisi ontok-si.” Valojen ohjelmointi onkin tullut uutena Eskon teatte-riharrastukseen. ”Aina on ilo oppia uutta. Kaikissa asioissa.” Tokaisee Esko hymyssä suin.

teksti ja kuva riitta sievilä,mainoksen kuva ani koivisto



erätys 4.50 kuten tavallisena työaamuna, mutta nyt on tarkoitus matkustaa Keski-Englantiin Stoke-on-Trentin kaupunkiin. Aamiaiseksi tar-peeksi energiaa, sillä tiedossa on pitkä päivä

ja matkustaminen kuluttaa yllättävän paljon, vaikka onkin pääasiassa istumista. Ruoholahdesta pääsee kätevästi lentokentälle metrolla ja junalla. Reitti on tuttu, sillä olen käynyt katsomassa noin 30 Stoke cityn ottelua Englannissa.

Stoke-on-Trentin kaupunki koostuu kuudesta erillisestä kaupungista. Asukkaita on 250 000. Alueen tärkein teolli-suudenala oli vuosisatoja posliiniteollisuus, mutta tehtaat ovat muuttaneet halvemman kustannuksen maihin vuosi-kymmeniä sitten. Tämän johdosta Stoken alueella on men-nyt taloudellisesti huonosti viime vuosikymmeninä. Tätä kuvastaa hyvin Brexit-äänestyksen tulos. EU:sta lähtöä kan-natti 69,4 % ja jäämistä 30,6 %. Jos satut katsomaan vanhan lautasen kääntöpuolelle, voi siellä lukea Staffordshire, joka on kreivikunta, johon Stoke-on-Trent kuuluu. Tunnetuimpia kaupungissa syntyneitä ihmisiä ovat Titanicin kapteeni Edward J. Smith, jalkapalloilija Sir Stanley Matthews sekä muusikot Lemmy, Slash ja Robbie Williams.

Populisti bongattu

Helsingin lentokentällä turvatarkastus sujuu joutuisas-ti. Toista on Manchesterissa, jossa pitää riisua kengät, joutuu läpivalaistavaksi ja lisäksi vielä kopeloitavak-si. Turvatarkastus tuntuu usein nöyryyttävältä, vaikka tajuankin sen olevan tarpeellinen kaikkien turvallisuu-den parantamiseksi. Päästyäni lentokoneeseen, huomaan ulkoministeri Timo Soinin istuutuvan pari riviä omaa paik-kaani taaemmaksi. Pohdin, että en ole ikinä pitänyt Timo Soinin poliittisesta linjasta, jossa asioita yritetään ratkoa populistisesti. Eipä tuntunut yhtään kiinnostavan perus-suomalaisia uusi postilaki. Eräs matkustaja alkoi kehu-maan Soinia Sinisten jäämisestä hallitukseen. Mielestäni on todella ihmeellistä demokratiaa, kun ryhmän kannatus on 1,5 % ja hallituksessa heillä on viisi ministeriä! Lennon jälkeisestä passintarkastuksesta suuntaan kulkuni rautatieasemalle, jonka lippuautomaatista ostan edes-takaisen matkan. Nykyään Britannian junissa näkee har-

voin konnareita, sillä liput tarkastetaan ennen laiturille menoa ja laiturilta poistuttaessa. Matkustan Manchesterin Piccadilly-asemalle, jossa vaihdan Stoke-on-Trentiin menevään junaan. Junamatkoissa menee aikaa noin 75 minuuttia, joten saavun Stokeen noin 11.00 paikallista aikaa, ottelu alkaa kello 15.00.

Suuntaan askeleeni varaamaani Bed & Breakfast paik-kaan, joka on minulle entuudestaan tuntematon. Ovella minut ottaa vastaan vanha lady. Kun hän kävelee portaita toiseen kerrokseen, pelkään koko ajan, että hän saa sydän-kohtauksen. Onneksi pääsen huoneeseeni ilman suurem-paa hässäkkää.

otteluun valmistautumista

Minulla on tietyt rutiinit, kun lähden kävelemään kohti Stoke Cityn kotikenttää Britannia Stadiumia. Valmistautuminen otteluun alkaa keskustassa, jossa pai-kallisen lehden ostaminen ja lukeminen pubissa kuuluu ehdottomiin rutiineihin. Pubit täyttyvät muutama tunti ennen kotiottelua Stoken kannattajista ja spekulaatiot tulevasta pelistä käyvät kovina. Stadionille kävelles-säni käyn haukkaamassa paikallista pikaruokaa, joka on nimeltään Oatcake, suolainen lettu, jonka väliin voi valita täytteeksi esimerkiksi juustoa, sipulia ja sieniä. Vastapaistettuna se on todella herkullinen välipala.

Ennen peliä käyn vielä katsomassa Sir Stanley Matthewsin patsasta, joka sijaitsee stadionin vieressä. Matthews on Englannin kuuluisimpia pelaajia kautta aikojen ja hänet valittiin Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi 1956. Hän pelasi kahteen otteeseen Stoken riveissä. 46-vuotiaana hänen palattua takaisin kotikaupunkiinsa Stokeen, ylei-sömäärät nousivat 8400: sta 36000: een. Matthews pelasi viimeisen ottelunsa Stoken pelipaidassa 50-vuotiaana Englannin korkeimmalla sarjatasolla. Uransa aikana hän pelasi noin 1200 virallista ottelua eikä saanut yhtään varoitusta.

Osa kannattajista tulee stadionille aivan viime hetkellä, minä puolestani haluan mennä ajoissa. Katsomoon pääsen vilauttamalla portilla korttia, johon olen netissä ladannut tietyn paikan. Paikallani olen tuntia ennen ottelua, jotta

PYrÄHDYsSTOKE-On-TREnTIIn

HJALKAPALLomATsiiN


näen joukkueiden valmistautumisen ja kokoonpanot.

tuulinen paikka

Stoken kotistadion Britannia valmistui vuonna 1997, sinne mahtuu 30 000 katsojaa. Stadion sijaitsee korkean mäen päällä, joten siellä tulee usein voimakkaasti. Kerran otte-lu on jopa peruttu kovan tuulen vuoksi, koska tuulisella säällä pallo ei pysy paikallaan esimerkiksi maalipotkussa. Stoke City F.C. on perustettu vuonna 1863 ja se on maa-ilman toiseksi vanhin seura. Vaikka kyseessä on vanha seura, palkintokaappi ammottaa tyhjyyttään. Stoke ei ole koskaan voittanut Englannin liigamestaruutta eikä maa-ilman vanhinta jalkapalloturnausta Englannin Cupia, jota on pelattu vuodesta 1871.

Ottelu Southamptonia vastaan on erittäin jännittävä. Stoke tekee johtomaalin ensimmäisen puoliajan loppu-puolella. Heti tämän jälkeen Stoke saa rangaistuspotkun, joka kuitenkin epäonnistuu. Tämä on käännekohta, jonka jälkeen Southampton on hallitseva joukkue. Lopulta Southampton tasoittaa pelin viisitoista minuuttia ennen peliajan päättymistä. Stoken vaihtomies Peter Crouch saa kuitenkin pallon Southamptonin maaliin muuta-ma minuutti ennen ottelun loppua. Tunnelma nousee kattoon, kun maalin jälkeen yli kaksimetrinen hujoppi Crouch tekee pienen pyrähdyksen ja heittäytyy mahalleen märälle nurmelle. Stoken kannattajien piinaa kestää vielä muutaman minuutin ennen helpottavaa loppuvihellystä.

Juhani-posteljooni

Britannia-stadionin ympäristö täyttyy iloisesta puheen sorinasta katsojien lähtiessä kotimatkalle. Olen sopinut tapaamisen William-nimisen Stoken kannattajan kanssa. Tapasin hänet ensimmäisen kerran Stoken 150-vuotisjuh-laottelun jälkeen keväällä 2013. Sen jälkeen olen yrittänyt aina tavata häntä pelimatkojeni yhteydessä. Tällä kertaa William kertoo yllätyksen; William ja hänen kaverinsa laulavat Stoken vierasotteluissa Juhani-posteljoonista, joka kannattaa Stokea! Kuulumiset vaihdettuamme ja pari tuoppia juotuamme on aika käydä syömässä. Yleensä Stokessa syön pakistanilaisissa ravintoloissa, joissa ruoka on herkullista ja hyvin maustettua. Alkoholia ei tarjoilla, oman viinipullon voi halutessaan tuoda ravin-tolaan. Kun vatsa on täynnä, lähden kävelemään kohti yöpaikkaani. Legendaarinen BBC:n Match of the day-ohjelma alkaa kymmenen jälkeen lauantai-iltana. Siinä analysoidaan jokainen valioliigan ottelu, joka sinä päivä-nä on pelattu. Olen monesti nukahtanut kesken ohjelman, onneksi se kuitenkin uusitaan seuraavana aamuna.

Aamulla herään posteljoonin tavoin viimeistään kuu-delta. Katsottuani Match of the dayn, jätän ”hotellini”. Kasvisaamiaisen syön paikallisessa pubissa, jonka jälkeen

edessä on kävely rautatieasemalle. Sunnuntaina kävel-lessäni pitkin Stoken katuja ja katsellessani ränsistyneitä taloja, joille ei ole tehty mitään vuosien saatossa, ajatte-len: ”Mitä helvettiä minä täällä teen?” Minulta on kysytty kymmeniä kertoja, miksi kannatan Stokea. 70-luvun alku-puolella meitä oli Tampereella kolme kaverusta, jotka yhdessä päätimme alkaa kannattaa Stokea. Toinen näistä kavereistani oli tuleva NHL-ammattilainen Ville Siren. Kiinnostuksemme englantilaista jalkapalloa kohtaan johtui varmaan tv-kakkosen lauantaisin näyttämistä otteluista.

kohteita tulevillekin matkoille

Matkustettuani junalla Stokesta Manchesteriin, kävelen usein jonkin aikaa Manchesterin keskustassa. Yleensä kävelyni suuntautuu Englannin jalkapallomuseoon. Se on aivan loistava paikka ihmiselle, joka on kiinnostunut eng-lantilaisen jalkapallon historiasta. Stoken ja Manchesterin välissä sijaitsee Macclesfield. Se on kaupunki, jonka hautausmaalle on haudattu Joy Divisionin laulusolisti Ian Curtis. Tuo paikka minun pitäisi käydä katsomassa tulevilla reissuillani. Viimeinen etappi on lento Helsinkiin. Sitä ennen on läpikäytävä epämiellyttävä turvatarkastus Manchesterin kentällä. Kotona Ruoholahdessa olen puolen yön jälkeen, jos kone ei ole pahasti myöhässä. Kaikkein ikimuistoisin matkani Stokeen oli keväällä 2015. Silloin vein puolisoni katsomaan Stoke-Liverpool ottelua juhlistaaksemme 30-vuotista yhteiseloa. Kyseinen ottelu oli myös viimeinen valioliigaottelu Liverpoolin keskikent-täpelaaja Steven Gerrardille. Ottelun lopputulos Stoke-Liverpool 6-1! Sitä ottelua ei ikinä unohdeta Stoken kannattajien keskuudessa eikä meillä kotona.

teksti Juhani rajalakuva anne kilpi

It doesn’t take a genius to fig-ure out if the food is OK to eat or not. Listen to upbeat music, play games, and just relax in a

conducive environment.

Automate your e-mails, social media or chasing payments, temporarily ditch social media, get rid of their apps from all your devices. Do you really want to come across the latest Instagram pictures when you’re try-ing to forget about work? Seeing it could trigger stress and remind you of what’s waiting for you when you return.

Physically write down what you need to do, it’s a way to help you relax and enjoy your evenings, safe in the knowledge that you’re in control.

There are many places where you can meet new people, such as book signings, concerts, or even public events, for example funfairs, festivals et cetera. Say hi to new people and see if you can make new friends.

Take your existing friends with you and all of you can make new friends together.

union solidarity for shop steward

Whether you have been serving as a shop steward for years or new to the job, you are in the front line for respect and dignity in the workplace. Your determination and dedication and that of other union activists help make our union strong. If the man-agement complain about any union member or staff to the shop steward, it is proper for the shop steward to talk to the member before proceed-ing to meet the management and the member together. Steward’s job is important and exciting, you pro-tect jobs and welfare of your fellow employees and use your leadership skills to build the union.

text emmanuel Johnpicture riitta sievilä

HoLiDAY Time FUn And RELAxATIOn

ione of the best parts about going on holiday is indulging in the lo-cal cuisine and discov-ering new foods that you never knew you liked.



ennen postityötä työskentelin huonekalujen entisöijänä sekä sisustusmaalarina pienessä firmassa. Olin ainut työntekijä, joten johtajan ja työntekijän eriarvoisuus tuli hyvin esille. liitosta olisi ollut paljon apua.

ammikuussa tuli 10 vuotta täyteen Postissa, mutta työssäoloa on kertynyt vähemmän. Pisin poissaolo-ni tuli yllättäen, kun kesälomalla vuonna 2012 jou-duin ilmoittamaan työnantajalle, että nuorin lap-seni on sairastunut leukemiaan. Tuomio oli kova ja

elettäväksi tuli lähes kolme vuotta omaishoitajana. Palasin työhön, kun lapsi aloitti esikouluun terveenä syksyllä 2015.

Aloitin työt asenteella, että on ihana päästä takaisin nor-maaliin elämään. Todellisuus olikin aivan toista ja pian olivat työtaistelutoimenpiteet aluillaan. Osallistuin lakko-vahdiksi ja muuhunkin liiton toimintaan, vaikka olin aivan ihmeissäni jo pelkästään omasta uudesta arjesta. Tuntui, että töissä kuviot olivat kuukausien ajan sekaisin.

Nyt olen ollut takaisin työelämässä kolmisen vuotta teh-den kuuden tunnin työpäivää. Vaikka lapseni tervehtyi, veri-näytteiden otto ja lääkäriseurannat olivat vielä pitkään osa arkeamme. Käyntejä oli viikoittain joillain tahoilla, joten koin parhaimmaksi sopia työnantajan kanssa lyhyemmästä työpäivästä.

Olen saanut kokea työnantajan taholta joustavuutta, joten olen myös itse joustanut tekemällä työtehtäviä, joita on määrätty. Alkuun yritin, että olisin suoriutunut kokonaisesta reitistä, mutta siihen en kuudessa tunnissa pystynyt. Olen kasannut reittejä, jakanut häntiä, tehnyt osoiteselvitystä ja I-palvelua. Olen toisinaan hoitanut yrityspistettä ja kuljet-tanut autolla puntteja.

edunvalvojaksi

Konala HKI 39 jakelutoimipaikan luottamusmiehenä aloitin reilu vuosi sitten, kun pitkäaikainen luottamusmies lopetti työt Postissa. Vaalien käynnistyessä olin jo pitkään kuu-lostellut työpaikan ilmapiiriä, joka vaikutti kovin huonolta. Hiukan sattumalta ajauduin ehdokkaaksi ja yllätyksekseni minut myös valittiin. Olin vaaleihin asti pitänyt matalaa profiilia itsestäni, mutta ryhtyessäni luottamusmieheksi,

oli minulla alkuun vain yksi tavoite; saada ihmiset voimaan paremmin työpaikallaan.

Aika omaishoitajana ja infektioriskin saartamana kotona oli pitkälti tyhjentänyt ajatukseni kaikesta. Kotona kiire loppui ja opin asioiden hyvien puolien löytämisen, vaikka huono-jakin näkymiä oli edessä. Tuo aika muokkasi minusta kär-sivällisen ja opin arvostamaan pieniä asioita. Positiivinen asenteeni elämään vahvistui ja se on asia, jonka toivoisin työympäristössänikin näkyvän. Hyvät puoleni ovat todella pitkä pinna ja kaikesta aina selvitään-asenne.

osaston toimikuntaan

Aloin miettiä mistä saan tietoa, kun olin lähtenyt luot-tamusmiestyöhön aivan ummikkona. Vuosikokouksessa 2017 ilmoittauduin ehdolle toimikuntaan ja pääsinkin heti mukaan. Toimikunnasta ajattelin saavani selkeyttä asioihin. Lisäksi olen suorittanut kolme liiton edunvalvojien kurssia, joilla olen saanut vahvistusta osaamiseeni ja huomannut verkostoitumisen tärkeyden.

Tammikuusta 2018 olen toiminut Helsingin perusjakelun alueellisena varapääluottamusmiehenä. Koen saaneeni hyvän ja ymmärtäväisen vastaanoton niin työnantajan kuin kollegoidenkin puolelta. Ay-toiminnassa olen uusi ja alkuun luonteeltani enempi sivustakatsoja. Opin asioita tekemällä ja seuraamalla. Minulla on vahva luotto itsee-ni, mutta edunvalvontatyöhön ei voi oppia muutoin kuin olemalla kärsivällinen. Tieto ja taito tulevat kokemuksien myötä. Olen kiitollinen, että minuun on luotettu ja annettu mahdollisuus oppia omaan tahtiin.

Varapääluottamusmiehenä olen eniten nauttinut siitä, kun olen päässyt kiertelemään eri toimipaikkoja ja näkemään jäseniä, joita edustan.

Tapaamisiin, kunhan pääluottamusmies lomailee.Petra Peltomäki

PeTrAPELTOMÄKI

T

HeLsiNGiN vArAPÄÄLuoTTAmusmies


sodalla, joka käy-tiin suomessa 27.1.-15.5.1918, on monta nimeä kuten sisällisso-ta, vapaussota, veljes-sota, luokkasota, kapi-na tai punakapina.

uomea repineestä sodasta ei ole tehty yhtään eloku-vaa, joka käsittelisi koko sotaa niin kuin talvisodas-ta kertova Pekka Parikan

Talvisota tai jatkosodasta kertova Tuntematon sotilas, joka on filmattu jo kolmeen kertaan. Monessa eloku-vassa kansalaissotaa on kuitenkin käsitelty sivumennen.

30-luvun lopulla tehtiin useita menestyksekkäitä isänmaallisia ja historiallisia elokuvia, joissa käsi-teltiin itsenäistymistä, mutta varsin vähän tapaa, jolla itsenäisyys saavu-tettiin. Vielä vähäisempi on Suomen sisällissodan käsitteleminen eloku-vissa.

Suomen vanhimman elokuvayhtiön Suomi-Filmin tuottamat elokuvat Jääkärin Morsian 1938 ja Aktivistit 1939 kertovat Venäjän vallan aikai-sista sortovuosista ja suomalais-miesten kouluttautumisesta jääkä-


s


reiksi Saksassa, mutta kansalaisso-dasta ei lainkaan. Aihe oli vielä niin arka 30-luvun Suomessa, että sitä välteltiin.

Teuvo Tulion ohjaama Adams Filmin tuottama Nuorena Nukkunut 1937, on esimerkki sodan vältte-lystä. Elokuva perustuu Frans Emil Sillanpään romaaniin Nuorena Nukkunut 1931, jossa kirjoitetaan Suomen sisällissodasta. Elokuvasta sodan tapahtumat on jätetty koko-naan pois. Samoin Erik Blombergin tuottama Nyrki Tapiovaaran ohjaama Varastettu Kuolema 1938 perustuu sisällissodasta kertovaan tekstiin, mutta elokuvan tapahtumat on sijoi-tettu sortovuosiin.

Suomen Filmiteollisuus käsitte-li vuonna 1939 peräti kolmessa ensi-illan saaneessa elokuvassaan sisällissotaa. Eteenpäin elämässä

ja Jumalan tuomiossa molemmissa tosin on vain yksi kohtaus sodasta. Eteenpäin elämässä Harmaalahden kartanon piikatyttö Justiina (Regina Linnanheimo) estää punaisten pääsyn kartanoon ja Jumalan tuomion alku-kohtauksessa punakaartilaisen sisar (Ansa Ikonen) tuo laamanni Hornille (Yrjö Tuominen) nimettömän kirjela-pun, jossa varoitetaan punakaartilai-sista. Molemmissa elokuvissa pääosa kohtauksista tapahtuu 1920-luvulla eikä kansalaissotaa käsitellä.

Helmikuun manifesti kertoo hel-sinkiläisen tuomari Kotkan (Yrjö Tuominen) perheestä, perheen pojan Jaakon (Tauno Palo) olles-sa pääosassa. Elokuvassa liikutaan vuosien 1899-1918 välillä. Jaakko ei hyväksy vuoden 1899 venäläis-tämistoimia ja ryhtyy aktivistiksi. Hän ystävystyy luokkatietoisen työ-läisen Sihvolan (Eino Kaipainen) kanssa. Vuoden 1905 suurlakon jäl-keen heidän tiensä eroavat ideolo-gisista syistä. Kansalaissodan alla Jaakkoon rakastunut Sihvolan sisar Aino (Regina Linnanheimo) joutuu valitsemaan puolensa. Sotaa kuva-taan vasta elokuvan loppupuolella eikä varsinaisia taistelukohtauksia esitetä. Jaakon sisaren poika Hannes (Erkki Laine), joka on karannut val-koisten joukkoon, kaatuu sodassa. Punakaartilaista Sihvolaa ei pidetä roistona, vaan rehtinä ja kunnollise-na, vaikka hän ikään kuin hairahtuu punaisten puolelle. Elokuvan roistoi-na pidetään selvästi venäläisiä.

40-luvun elokuvissa kansalaissotaa ei käsitellä.

50-luvulla ainakin kolmessa eloku-vassa kerrotaan kansalaissodasta. 1952 valmistuneessa Niskavuoren Hetassa Heta (Rauni Luoma) halu-aisi lähettää poikansa Jaakon (Martti Katajisto) valkoisten puolelle tais-telemaan. Jaakko itse on vastentah-toinen ja Hetan mies Akusti (Kaarlo Halttunen), joka on kohonnut ren-gistä suurtilan isännäksi, vastus-taa ajatusta pitäen kansalaissodan aikaa järjettömänä. Elokuvassa on kohtaus, jossa Heta estää punaisia takavarikoimasta Muumäen karjaa ja punaiset kääntyvät takavarikointiasi-assa Akustin puoleen, koska luottavat häneen.

Huhtikuussa 1956 ensi-illan sai Veikko Itkosen tuottama, Jack Witikan ohjaama Silja -nuorena nukkunut. Tässä uudelleen filmatisoidussa elo-kuvassa vuosien 1916-18 tapahtu-mat ovat keskeisessä asemassa kuten ovat F. E. Sillanpään romaanissakin. Talvella 1918 Kierikan talon piika

Silja (Heidi Krohn) lähtee opasta-maan kahta miestä läpi rintamalinjan valkoisten puolelle. Punaiset saavat tiedon tapahtumasta ja vievät Siljan kuulusteltavaksi esikuntaan, hänet päästetään kuitenkin pian vapaak-si. Kun punaisten rintama keväällä murtuu ja valkoiset valtaavat kylän, joutuu Silja ja Kierikan talon isän-tä (Pentti Irjala) valkoisten kuulus-teltaviksi Silverin isännän (Kullervo Kalske) murhasta. Siljakin viedään ammuttavaksi, mutta viime hetkellä hänet pelastaa upseeri, jonka hän oli opastanut rintamalinjan läpi.

Suomen Filmiteollisuuden tuottama Toivo Särkän elokuva 1918 - mies ja hänen omatuntonsa perustuu suo-menruotsalaisen Jarl Hemmersin vuonna 1931 ilmestyneeseen romaniin En man och hans sam-vete. Elokuva kertoo pääosin vuo-den 1918 tapahtumista. Papin vir-kansa menettänyt Samuel Bro (Åke Lindman) päätyy Suomenlinnan vankileirille sielunhoitajaksi yhdessä pappisystävänsä Hastingsin (Helge Heralan) kanssa. Vankileirillä papit kauhistuvat tapahtumista ja kieltäy-tyvät olemasta läsnä teloituksissa. Vankileirin lääkäri (Tuure Ara) auttaa hermoromahduksen partaalla ole-van Hastingsin pakenemaan. Samuel puolestaan tekeytyy punavangik-si päästääkseen lähelle vankeja ja menee lopulta punavangin, jolla on pieni tytär, puolesta teloitettavaksi.

kului 50 vuotta, ennen kuin vuoden 1918 tapahtumia varsinaisesti käsi-teltiin elokuvassa.

Fennada Filmin tuottama Edvin Laineen ohjaama elokuva Täällä Pohjan tähden alla valmistui 1968. Elokuva pohjautuu Väinö Linnan Täällä Pohjan tähden alla romaanitrilogian kahteen osaan. Elokuvassa seurataan kuvitteellisen Pentinkulman elämää 1880-luvulta noin vuoteen 1920. Vuoden 1918 tapahtumia sisältyy noin kolmas-osaan kolmetuntisessa elokuvassa, jossa nähdään ensimmäiset varsinai-set taistelukohtaukset kansalaisso-


dasta, kun Pentinkulman punakaartilaiset komennetaan rintamalle. Elokuvassa kuvataan punaisten pakomatkaa Venäjälle, joka epäonnistuu ja Pentinkulmalaiset pääty-vät Fellmannin kentän vankileirille. Tämä on ensimmäi-nen elokuva, jossa vuoden 1918 tapahtumia käsitellään punaisten näkökulmasta.

Timo Koivusalo palasi Väinö Linnan Pohjantähti romaa-nitrilogian pariin. Koivusalon Täällä Pohjan tähden alla sai ensi-illan vuonna 2009. Tämäkin elokuva käsitteli romaanitrilogian kahta ensimmäistä kirjaa ja vuoden 1918 tapahtumia käsitellään noin kolmasosassa elokuvaa. Suurin osa kohtauksista on samoja kuin Edvin Laineella, mutta Koivusalon versiossa näytetään enemmän vanki-leirin tapahtumia. Punapäällikkö Akseli Koskelaa (Ilkka Koivula) pahoinpidellään kuulusteluissa ja Laurilan Elma (Elena Leeve) teloitetaan muiden kuolemaantuomittujen naisvankien kanssa näyttäen, kuinka yksi teloitusryhmän jäsen ampuu Elmaa päähän varmistaakseen kuoleman. Vankileirillä vartijat raiskaavat naisvankeja ja eräässä kohtauksessa valkoiset nöyryyttävät punapäällikön vai-moa Elinaa (Veera Kiiskinen) viemällä hänet pesemään esikunnan käymälöitä. Koivusalon versio on uskollisempi romaanin tapahtumille kuin Laineen, jossa ei ole lainkaan esimerkiksi Akselin kuulusteluja vankileirillä.

70- ja 80-luvuilla vuoden 1918 tapahtumia käsitellään ainoastaan Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon elokuvassa Tulipää 1980, joka oli elämänkertaelokuva kirjailija Algot Untolasta alias Maiju Lassilasta. Algot sai surmansa epä-selvissä olosuhteissa 21.5.1918, kun häntä kuljetettiin laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi.

1997 Olli Saarelan esikoiselokuvassa Lunastus seurataan syrjäisen itäsuomalaisen kylän elämää keväällä 1918, jolloin sota vasta saapui kylään. Opettaja ja kappalainen Patrick Sillman (Kari Heiskanen) on pysynyt puolueetto-mana ja hänelle tuodaan vahdittavaksi punavanki (Jussi Puhakka), jonka Sillman lopulta vapauttaa. Vanki löy-tää paikallisten punaisten luokse, mutta palaa takaisin koululle ampuen Sillmanin ja jättäen hänet kuolemaan. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat muutamaan keväiseen päivään vuonna 1918.

2008 sai ensi-illan Aku Louhimiehen Käsky. Kansalaissodan loppuvaiheissa nuori jääkäri Aaro Harjula (Samuli Vauramo) ei suostu teloittamaan ilman oikeuden päätös-tä punaista naissotilasta Miinaa (Pihla Viitala). Aaro vie vangin kenttätuomioistuimeen, jossa Miina vangitaan ja häntä pahoinpidellään, mutta ei teloiteta. Aaro saa han-kittua Miinalle armahduksen makaamalla tuomioistuimen johtajan tuomari Hallbergin (Eero Ahon) kanssa. Aarno ehtii vapauttaa Miinan, mutta saa itse surmansa valkois-ten ampuessa hänet ja Miinan onnistuessa karkaamaan. Ensimmäistä kertaa punaisella naissotilasvangilla on näin iso rooli suomalaisessa elokuvassa.

Claes Olssonin ohjaama Taistelu Näsinlinnasta 1918 sai ensi-iltansa maaliskuussa 2012. Elokuva kertoo Erik Melinin (Nicke Lignell) johtamasta suomenruotsalaisesta reilun 200 miehen vahvuisesta valkoisten komppaniasta, joka 3. huhtikuuta 1918 onnistuu valtaamaan punaisten Tampereen päämajana olleen Näsilinnan ja pitämään sitä hallussa päivän, kunnes joutuu perääntymään yön turvin Näsijärven yli. Elokuva perustuu tositapahtumiin.

maaliskuussa 2018 sai ensi-iltansa tuorein kansalais-sotaa käsittelevä elokuva, Heikki Kujanpään ohjaama Suomen hauskin mies. Kuolemaan tuomitut punaiset teat-

terinäyttelijät valmistavat näytelmän vartijoiden ja sak-salaisjoukkojen komentajan viihdyttämiseksi saadakseen uuden oikeudenkäynnin. Teatterilaisten joukkoa johtaa Suomen hauskimmaksi mieheksi mainittu Toivo Parikka (Martti Suosalo). Fiktiivisen Toivo Parikan esikuviksi mai-nitaan näyttelijät Jalmari Parikka ja Aarne Orjatsalo, jotka molemmat toimivat punaisten puolella kansalaissodan aikana.

Katsauksessani vuoden 1918 tapahtumista suomalaisessa elokuvassa olen saattanut unohtaa jonkun tai joitakin elokuvia. Toivon, että kansalaissodasta tehdään kattava koko illan elokuva tai tv-sarja. Tosin esimerkiksi Helsinki on sadassa vuodessa muuttunut niin paljon, että taitaisi olla mahdotonta kuvata kansalaissotaa vuoden 1918 Helsingin näkökulmasta.

Lähteinä olen käyttänyt mainiota elokuvasivustoa Elonet, Wikipediaa sekä vuonna 1998 julkaistua Tampereen yli-opiston historianlaitoksen opiskelu- ja opetusprojektina syntynyttä verkkojulkaisua, varsinkin sen osaa Vuosi 1918 suomalaisessa elokuvassa, jossa kerrotaan Suomen itse-näistymisestä.

teksti mika kukkolakuva riitta sievilä

eDuNvALvoNTAKursseiLLA

HEIMARISSAmieLiPiTeiTÄ PAuN omAsTA KouLuTuKsesTA

1. kuka olet, mistä olet? luottamustehtäväsi ja millä kurssilla olet?2. miksi tulit kurssille?3. oletko ensimmäistä kertaa liiton kurssilla vai oletko ollut kursseilla aikaisemmin?4. mitä mieltä olet kurssipaikka Heimarista?5. vastasiko kurssin sisältö odotuksiasi?

vuoden alussa Postissa on käyty luottamusmiesvaaleja. tuoreet sekä kokeneemmatkin edun-valvojat ovat käyneet aktiivisesti liiton järjestämillä kursseilla. toimittajaksi patistettu osas-tomme puheenjohtaja satu ollikainen esitti valikoidut kysymykset Heimarissa huhtikuun lopulla opiskelleille edunvalvojille.

1. sari Pääkkönen, Kasarmitori, Helsinki 13. Varaluottamusmies, TES- eli työehtosopimuskurssi.

2. Minut valittiin keväällä toimipaikkani varaluottamusmieheksi. Halusin lähteä kurssille, jos joudun kohtaamaan haasteita edunvalvontateh-tävissä.

3. Olen ollut vuonna 1992 TES-kurssilla, jolloin olin varaluottamusmie-henä Konalassa. Olen myös käynyt joitain viikonloppukursseja.

4. Ensivaikutelmana tosi kiva paikka.5. Kyllä. Yllättävää, kuinka paljon työtämme säätelee lait ja normit. Sitä

ei tule ajatelleeksi arkisin.


1. Heidi rantanen, Lahti. Alueluottamusmies, työoikeuden kurssi.2. Hakemaan tietoa luottamusmiestehtävää varten3. Tämä on minulle neljäs kurssi4. Kiva paikka, vaikka onkin vähän sivussa, keskellä ei mitään. Toisaalta

ei täällä kerkeä mitään muuta tehdäkään, koska kurssit ovat täynnä ohjelmaa. Saa tutustuta uusiin ihmisiin ja saa kontakteja ympäri Suomea. Lenkkimahdollisuudet voisivat olla vähän paremmat.

5. Kyllä. Kurssit ovat tosi hyviä. Käsiteltävät asiat menevät osittain pääl-lekkäin aiheiden suhteen ja joka kurssilla tulee tästä syystä kertausta. Työoikeiden kurssilla käydään läpi oikeita tapauksia eikä ole pelkkiä kalvosulkeisia. Vetäjät ovat todella hyviä.

1. vesa-valtteri mäkelä, Seinäjoki. Vasta valittu oman toimipaikan luottamusmies sekä alueellinen varapääluottamusmies Etelä-Pohjanmaalla, TES-kurssi.

2. Tulin hakemaan työkaluja luottamusmiestoimintaa varten.3. Olin tänä keväänä ensimmäisellä kurssilla ja nyt on menossa

toinen kurssi.4. Hieno paikka!5. Kyllä. Tosi monipuolisesti käsitellään luottamusmiestehtäviä. Kurssi

antaa tarpeellista tietoa ja käytännön vinkkejä, syventää osaamista työhön. Saa hyvän käsityksen siitä, mitä kaikkea tehtävään kuuluu ja mitä ei pidä tehdä.

1. sami soidinsalo, Konala, Helsinki 39. Työsuojeluasiamies, TES-kurssi.2. Oppiakseni lisää uutta, parantaakseni tietotasoani.3. Olen neljättä kertaa liiton kurssilla.4. Paikka on mitä mainioin. Kaunis järvimaisema. Ihanteellinen paikka

tällaisille kursseille. Hyvät liikuntamaastot ja mukavaa järjestettyä iltaohjelmaa.

5. Kyllä, aika lailla vastasi. Kun on jo neljättä kertaa, ei tullut yllätyksiä. Koko päivän istuminen on haasteellista jakelutyöhön tottuneelle.

1. Jari malmström, Koivukylä, Vantaa 36. Työsuojeluasiamies ja varaluot-tamusmies, työoikeuden kurssi.

2. Saamaan lisää tietoa mielenkiintoisista asioista.3. Tämä on minulle viides kurssi.4. Tämä on todella hieno paikka. Ei häiritse, että on syrjässä, täällähän

ollaan vain viikko. Todella hyvää vaihtelua kaupungille. Täällä on hyvä porukka.

5. Kyllä on vastannut!



toukokuussa 22.5. Paun liittovaltuusto teki päätöksen liittomme tulevaisuudesta. vaihto-ehtoina olivat kuljetusliitot ry tai yhteisöjärjestö JHl:ssä. olette saaneet lukea päätöksen jatkotoimista mediasta torstaina 24.5. Preivarissa haluttiin tuoda lukijoille tietoisuutta edessä olevan muutoksen taustoista. tässä muutamia näkökulmia, olkaa hyvät.

1. Postin määrä ja Paun jäsenet vähenevät. mitä mieles-täsi pitäisi tehdä?

2. Pitäisikö pysyä itsenäisenä vai pyrkiä yhdistymään johonkin toiseen liittoon?

3. mihin liittoon kannattaisi liittyä?4. Jos vaihtoehtoina olisivat JHl:n yhteisöjäsenyys ja

kuljetusliitot ry, kumpi?

Jorma lauronen, luottamusmies korso vantaa 451. Pitäisi tehdä enemmän ja näkyvämmin jäsenhan-

kintaa uusille työntekijöille suoraan liitosta. Myös aktiviteettia voisi järjestää.

2. Yhdistyä. Postipalvelut Oy:n työehtoso-pimusshoppailu on uhkakuva jäsenistön

vähenemiseen.3. JHL tai AKT, joka on ehkä arvaa-maton, saattaa mennä satamat kiinni pelkästä yskäisystä.

4. Kuljetusliitot. Se olisi enemmän meidän alaa ja joukkovoimassa satamat ovat avain-

asemassa. JHL on aika pirstaleinen, tarkemmin ajateltuna.

Jari gröndahl, postityöntekijä matinkylä espoo 231. Pitäisi tehdä enemmän työtä jäsenten houkuttelemi-

seksi. 70-luvulla ei pahemmin houkuteltu. 80-luvulla koettiin työpaikka niin turvatuksi, että ammattiliit-toon ei liitytty. Hetken päästä irtisanomiset uhkasivat ja YT-neuvottelut tulivat uutena asiana alalle. YTK eli Yleinen työttömyyskassa kilpailee jäsenistä, koska kaikkien kohdalla kuitenkin noudatetaan samaa työ-ehtosopimusta.

2. Yhdistyä, koska isommalla on enemmän vaikutusvaltaa.

3. Esimerkiksi PAM on aika kaukana alastamme. Pitäisi olla joku yhtä iso kuin me tai isompi, ei ainakaan pienempään. Vaikka akateemisiin, kun-han on hyvä liitto! AKT:kin ehkä.

4. Ei JHL, sen aloja kurjistetaan sumeilematta. Kuljetusliitot edustaisivat kuljetus- ja logistiikka-alaa.

tuula kari, postityöntekijä kontula Helsinki 941. Pienellä liitolla ei ole vaikutusvaltaa. Liittyminen

toiseen liittoon toisi enemmän vaikutusvaltaa. Mitä enemmän jäseniä, sitä perempi. Kaikkien tulisi kuulua ammattiliitoon.

2. Liittyä. Mitä suurempi liitto, sitä enemmän vaikutus-valtaa ja voimaa.

3. AKT. Edustaa meidän toimialaa.4. Kuljetusliitot. Mehän olemme kuljettajia.

gallupin toteutus ja kuvatriitta sievilä

YKsiN vAiYHdESSÄ


kuljetusala elää jälleen murroksessa. toisaalta työpaikkoja uhkaa robotisaatio ja toisaalta hallitus sekä eu-direktiivit. Porvarin märässä päiväunessa niin postinjako, satamat kuin linja-autotkin toimivat automaattisesti, ilman hankalien työntekijöi-den vaateita ja palkkakuluja.

ikeistopoliitikot pilkkovat haavekuvissaan Postia ja VR:ää helposti myytäviin paloihin ja työnantajat shoppailevat työehtosopi-muksia sydämensä kyllyydestä. Jos jokin menee vikaan ja palvelu ei pelaa toivotulla

tavalla, syy löytyy aina työntekijöistä. Ei ylhäältä anne-tuista huonoista työtavoista, henkilömitoituksista tai yksinkertaisesti osaamattomasta johdosta, oli kyse sitten postinjaosta tai linja-autovuoroista.

Kuljetusliittoa on puuhattu jo vuosia. Joka kerralla homma on mennyt syteen syystä tai toisesta. Silti kuljetusalan liittojen yhteistyö on toiminut ja syventynytkin ajan saa-tossa. Viimeisillä kierroksilla yhteistyösopimus pidettiin tehokkaasti voimassa ja hankalaan neuvotteluasemaan jääneitä tovereita tuettiin tarvittaessa tukilakoilla.

Jokaisella kuljetuspuolen liitolla on sama ongelma – työnkuvan tehostamiset, kabotaasi ja automaatio vähen-tävät työntekijöiden tarvetta ja samalla liitot pienenevät. Vastapuolella yhtiöt ostavat toisiaan, kasvavat ja saavat enemmän sanansijaa yhteiskunnallisessa viestinnässä. Posti tietysti kokonsa ja jokaista kansalaista koskevan toi-menkuvansa myötä kaikkein eniten. Tällaisen vyörytyksen pysäyttämiseen ei yhdenkään liiton rahkeet yksin riitä.

AKT:lla on maine Suomen lakkoherkimpänä liittona, jonka änkyröimisellä pelotellaan yleisöä Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa asti. Todellisuudessa AKT oli viimeksi lakossa vuonna 2010 ja sekin lakko kesti vain päivän. Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajaa syytetään siitä, että hän on tuhoamassa kokonaisen alan tulevai-suutta Suomen kamaralla. SMU:n Zitting on ollut varsi-nainen työmyyrä pitäessään edustettaviensa työolot ja palkat edes kohtuullisella tasolla, kun mukavuuslippuja tarjoavat veroparasiitit kuiskivat seireenien lailla varus-tamopomojen korviin.

Te postilaisina tiedätte varmasti paljon minua paremmin, mitä ylilyödyt henkilöstöleikkaukset, jatkuvasti uudistu-vat jakolenkit ja työnantajan hämmentäminen tekevät työteholle – varsinkin kun läheskään kaikki ihmisten pos-tilaatikoihin koliseva posti ei enää ole Postin kuljettamaa. Saatte kuulla haukkuja myöhässä jaetuista kirjeistä ja vääriin osoitteisiin menneistä paketeista.

Yhteistyötä tehdään jo nyt, se on hyvä. Jokaisella kuljetus-alan liitolla on paljon enemmän yhteistä kuin erottavaa keskenään. Toivon vilpittömästi, että liittojen johtopor-tailla viskataan syrjään poliittiset ja henkilökohtaiset eri-mielisyydet ja Kuljetusliitolle annetaan jälleen mahdolli-suus. Jos suomalainen työväenliike on jotain todistanut, niin sen, että yhdessä rintamassa saamme aina enemmän aikaan. Kuljetukset hajaantuvat pitkin maita ja mantuja, toivottavasti kuljetustyöntekijät sen sijaan yhdistyvät.

lauri tiainen, Savonlinna, roskakuski ja luottamusmies.Piirros tuomo Heinävaara

TYöLÄisTeNYHTEnÄISYYdESTÄ

eNemmÄN YHTeisTÄ KuiN eroTTAvAA

o


dellä mainituista syistä vaihtoehdoksi ei riittä-nyt liittyminen löyhem-pään liittokokonaisuuteen – tavoiteltiin täysfuusiota.

Rautatieläisten liitto oli vakavarainen ja järjestövoimaa piisasi. Alkuun olim-me mukana TEAM-hankkeessa, jonka kariuduttua selvitimme kolmea vaih-toehtoa; yhteistyötä rautatiealan liit-tojen kanssa, AKT:tä ja JHL:ää. Päätös liittyä JHL:ään syntyi yksimielisesti.

Päätökseen vaikutti kolme pääsyytä. Jäsenistö koki olevansa julkisen pal-velun ammattilaisia kuljettaessaan ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Monet kokeneemmat muistivat myös valtion ja valtionyhtiöiden ammat-tiliittojen yhteistyön. Viimeiseksi todettiin, että JHL:ssä oli mahdolli-suus lisätä järjestövoimaa, kun van-haan rautatieläisten kokonaisuuteen liittyivät raitiotie- ja metrojunien kul-jettajat sekä kunnossapitäjät.

Pääkaupunkiseudulla lähiliikenteen ja Ilmalan varikon ammattiosastot tekevät nyt yhteistyötä metro- ja rai-tiojunankuljettajien sekä varikkojen yhdistysten kanssa. Tällä voimalla pysähtyisi osaa busseista lukuun ottamatta koko pääkaupunkiseudun julkinen liikenne.

Raideammattilaiset ovat nyt täys-jäsenenä JHL:ssä. Meillä on oma valtakunnallinen yhdistyksemme Raideammattilaiset JHL ry, jonka jäse-niä ovat kaikki raidealan yhdistykset. Teemme merkittävää oman ammatti-alan toimintaa ja saamme vuosittai-sen avustuksen Raideammattilaisten rahastosta, joka on Rautatieläisten liiton omaisuudesta koottu rahasto

JHL:ssä. Toiminta on siis turvattua tulevaisuudessakin.

Yksityinen ala on JHL:n sopimusala-sektoreista voimakkaimmin kasva-va. Vaalit käydään toimialan sisällä, joten yksityisen alan jäsenet äänes-tävät esimerkiksi JHL:n edustajis-toon oman alansa jäseniä. Jäsenistön käytössä on JHL:n mittava koneisto, muun muassa 11 aluetoimistoa eri puolilla maata. Näin jäsenet ja yhdis-tykset saavat palvelua lähellä omaa kotipaikkaansa.

Työehtosopimusneuvotteluissa PALTAn kanssa olemme edelleen vahvasti mukana. Olemme neuvo-telleet kuljetusalan yleisen tason mukaiset sopimukset, aivan kuten muutkin kuljetusalan järjestöt. Yksityistä alaa eivät ole koskeneet esimerkiksi lomarahaleikkaukset, joten jäsenistön ansiotaso on kehit-tynyt samoin kuin ennenkin. Pienin askelin eteenpäin, kulloisiakin ongel-mia ratkaisten.

Meidät siis vei JHL:ään julkisen pal-velun eetos ja ajatus, vaikka tietysti nuoremmille työntekijöille valtion-yhtiö ei enää merkitse samaa kuin iäkkäämmille jäsenille. Emme voineet ajatella tulevaisuutta itsenäisenä, tarvitsimme täysfuusion tavalla, joka turvaa raidealan ammattitoiminnan. Saimme myös merkittävästi lisää voi-maa yhdistymällä alati lisääntyvän kaupunkiraideliikenteen kanssa.

vesa mauriala, Rautatieläisten liiton ja Raideammattilaisten puheenjohtaja 2009 – 2017. Suunnittelupäällikkö, FT, Yhteiskuntavaikuttaminen ja kansain-välinen edunvalvonta, JHL.

erautatieläisten liitto päätti vuonna 2010 liittymisestä Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon. Päätös liitto-fuusiosta oli välttämä-tön alan muutoksen vuoksi.

vr käynnisti ohjel-man valtio-omistajan tahdosta, tavoitteena yrityksen saneeraus kilpailukuntoon. Jä-senmäärä vähentyi niin sanotuista luon-nollisista syistä noin kolmanneksella, vaikka järjestäytymisaste ei pudonnut.

JULKInEn PALVELU VEI

rAuTATieLÄiseT JHL:ÄÄN


ippaus on hyvä juttu, ehkä. Se säästää käsien ylös nostamista ja vartalon alas taivuttelemista, jotka ovat ABC:n suurimpia haittoja. Zippaamalla posteja ei saada yhtä vauhdikkaasti kasaan kuin ABC:llä ja tätä työnantaja ei halua ymmärtää.

Zippaukseen siirryttäessä lajittelutyön hidastumista ei oteta huomioon ja lopputuloksena on työkokonaisuus, josta selviää työajan puitteissa vain muutamana päivänä kuukaudessa. Lajittelu sujuu nopeasti muutamilla lähe-tyksillä. Kun lähetyksiä useita, töiden tekeminen hidastuu oleellisesti.

Runsaspostisimpien päivien lähetyksiä ei pysty zip-teli-neessä kasaamaan, koska postit eivät mahdu telineelle. Telineiden selkätuki väsyy painavista posteista ja taipuu vähitellen liian kaltevaksi. Telineissä tulisi olla selkäosan kallistuskulman säätömahdollisuus, jotta valot osuisivat oikein lähetyksien osoitekenttiin.

ABC:ssä lajiteltavien kappaleiden määrä ei vaikuttanut lajittelutyön nopeuteen samoin kuin zipissä. Mitä enem-män zipissä on lajiteltavaa, sitä enemmän joudut pos-tipinoa plaraamaan edestakaisin saadaksesi lähetyksen oikeaan väliin. Yhtä lähetystä kohti käytettävä aika kasvaa. Karkealajittelu hidastuu, kun lähetykset on ensin lajitelta-va aakkosväleihin ja jo karkeassa entistä useampaan hyl-lyväliin. Kaikki lähetykset eivät tule aakkosjärjestyksessä ja edestakainen hapuilu hyllyillä hidastaa ja turhauttaa työntekijöitä.

Jakojärjestykseen zippaaminen suoritetaan karkealajitte-lun pöydällä, joten työskentelyasento on usealle huono.

Monen työntekijän yhteistä pöytää voi ainoastaan nos-taa tai laskea. Työntekijät eivät ole saman pituisia eikä zippaustelineissäkään ole korkeuden säätömahdollisuut-ta! Muutamankin sentin pituusero aiheuttaa huonoja työskentelyasentoja. Työntekijöiden pituuseron ollessa useampia senttejä, on mahdotonta löytää sopiva työn tekemisen korkeus jokaiselle työntekijälle.

Onko Postin nyt huomioitava työntekijöiden pituus ja sijoitettava työntekijät toimipaikkoihin pituuden mukaan? Helsinki 00100 ottaa töihin alle 167 senttiset, Espoo 02100 huolii vain 172 senttiset ja Vantaa 01600 kelpuut-taa ainoastaan yli 180 senttiset?

Postin ratkaisut toisinaan kummastuttavat, joten odotel-laan toimipaikkoihin ala- ja yläpituusrajoja!

Kirjoittaja on suivaantunut pituusrasismista ja odottaa kauhuissaan postinippuihin kompastumisia, kun työtasot on hävitetty ja karkeahyllyjen koko minimoitu Reseptin myötä.

kuva ilona tolonen

Z

VAHTI-KOIRA

ZiPPAuKseN JuHLAA!


osti- ja tele eläkeläiset ry on muuttanut nimensä ja on nykyään Postin Helsingin seudun eläkkeensaajat ry,

joka on Eläkkeensaajien keskusliiton EKL ry:n jäsen. Helsingin osasto ei ole eläkeläisiä kummemmin huomi-oinut, mutta ei hätää. Kerholaiset ovat onnellisia, että toimikunta ei ole tehnyt päätöstä osaston tilan myy-misestä. Tila kokoontumispaikkana ilman veloitusta on kerholle elintär-keä ja kultaakin kalliimpi.

Kanttoriksi huudeltu Voitto Tuomaala ja vuosikokouksissamme usein vie-raana ollut Onni Karesalmi avasi-vat kerhon kokouksen johtamalla yhteislaulua. Laulu oli Arvon mekin ansaitsemme-sävelmään sanoitettu kerholaulu, joten vierailijana osasin lallatuskohtiin osallistua.

Jäseniä yhdistää työnantaja Posti, jonka monilta ammattialoilta ja PAUn eri osastoista puskaradion kaut-ta ihmiset ovat liittyneet kerhoon. Varsinaista viestintäkanavaa ei ole,

mutta ilmoituksia ja kirjoituksia on satunnaisesti liiton Reitti-lehdessä ja Pasilan osaston Pasilli-lehdessä. Preivaria ei lähetetä eläkeläisjäse-nille, joten muilla keinoin voisimme kerhosta viestiä. Esimerkiksi perintei-sellä kirjeellä!

Tämän poliittisesti vapaan kerhon vuosimaksu on 20 € ja kahvikassaa kerätään arpajaisilla. Kerhopäivät ovat pääsääntöisesti keväisin ja syk-syisin kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena torstaina alkaen kello

P

eLÄmÄÄN VIREYTTÄ

PosTiN HeLsiNGiN seuDuN eLÄKKeeNsAAJAT rY

Kerholaiset tutkivat Seppo Pursiaisen arvokolikoita.


11.00. Jokaiselle uudelle jäsenelle annetaan risteilymat-kalahjakortti.

Kerhon tärkein tehtävä on tiedottaa monista mahdolli-suuksista, jotta ihminen ei jäisi yksin kotiin. Jäsenet osal-listuvat lukuisiin retkiin ja kerhoon kutsutaan monesti vierailijoita. Syksyisin vietetään kyseisenä vuonna pyörei-tä täyttävien yhteiset juhlat.

Talvipäiville Vantaan Flamingoon maaliskuussa 2019 on suunnitteilla ammattipalavereiden rinnalle eläkeläisille ja eläkeasioista kiinnostuneille oma tilaisuus.

Puheen sorinan täyteinen kerho päätettiin laululla Muurari. Olihan jo kevät! ”Niin montaa minä lempinyt olen, mutta yhtä vain rakastanut…” Flirttiä oli ilmassa.

kyllikki ant-vuorinen

89-vuotias Kyllikki työskenteli postivirkailijana Tehtaankadulla. Tutuiksi tulivat lähes kaikki kantakau-pungin postikonttorit. Aviomies oli myös postilainen ja yhdessä he liittyivät eläkekerhoon. Nykyään Kyllikki kul-kee kerhossa tyttärensä saattelemana ja pitää mukavana entisten työtovereiden tapaamista. Kyllikki toivotti ”jaksa-mista kaikille, eläkkeellekin”.

sePPo Pursiainen

Sanomalehtipostikonttorin esimiehenä toiminut Seppo on kiinnostunut historiasta. Kerhossa hän esitteli kullaksi valettuja postimerkkejä ja arvokkaita rahoja kuten 50 rau-han vuoden kunniaksi tehdyn 2000 markan kolikon.

Aloittaessaan jakajana Seppo teki kolmekin kantoa päi-vässä. Puolenpäivän jaossa olivat aina ruotsinkieliset sanomalehdet. Ensimmäisenä työpäivänään Seppo sai reitillään asuneelta Frans Emil Sillanpäältä jouluterveh-dykseksi allekirjoituksin Kerron ja kuvailen kirjan, joka on edelleen tallessa. Lisäksi hän sai rahaa kuukauden palk-kaa vastaavan summan ja monenlaisia herkkuja.

Arvanette, että tässä kohtaa kuulin tarinat siitä, kuinka Postia ja postilaisia aikoinaan arvostettiin. Maalla kutsut-tiin jakajat runsaiden ruokapöytien ääreen, drinksuja tar-joiltiin siihen malliin, että heikoimmille taisi tulla kenkää. On syytä muistaa, että tuolloin postinjakaja oli virkamies. Työt piti hoitaa, vaikka yömyöhään meni. Nyt meillä on työaika ja ylityökorvaukset. Arvostuksen katoamisen syyt löytynevät työnantajan toimista.

teksti ja kuvat riitta sievilä


KRYPTOlaatija timo lankinen | Kuva riitta sievilä

Lähetä tummennettuihin ruutuihin muodostuva ratkaisusana otsikolla ”krypton ratkaisu”, nimesi ja osoitteesi 31.7.2018 mennessä Preivarin toimitukseen. Vastauksen voit lähettää postitse tai sähköpostilla. Preivarin osoitteet löydät tämän lehden sivulta kolme. Oikein vastanneiden kesken arvotaan kahden leffalipun paketti.

19 6 20 15 1 1 10 10

1 4 7 9 5 5 1 19 4 2

21 6 7 3 1 2 1 14 6

1 3 2 1 22 1 4 5 5 1

20 4 9 5 9 8 4 5 20 1 6 3

1 19 20 1 8 1 2 2

1 5 4 15 4 2 3 1 1 19 4

2 16 2 9 1 20 1 2 6 1

16 22 4 2 2 6 12 14 4 6 7 3 9 2

6 11 5 4 4 7 6 2 2 9 5 6 5

3 23 1 8 4 1 4 4 16 16 6 14 16 2

23 4 22 4 7 8 4 7 4 2 3 4

7 4 5 21 6 1 1 8 2 16 19 1 4 3 1

8 18 2 6 2 7 4 20 6 3 20 1

19 4 3 2 4 17 1 4 7 4 19 16 6 2 1

16 4 3 16 17 16 7 5 9 3 6 19 10

16 8 12 9 2 9 3 2 9 7 16 10 4 7 1

20 20 1 3 2 19 4 14 4 2 24 8 6

1 5 1 3 18 1 8 4 3 7 16 5 1 6 3

13 1 22 4 5 1 1 7 8 9 13 8

6 24 7 1 5 24 1 7 9 8 13 11 19 4 2

14 10 4 4 8 1 16 5 16 2 14 23

18 13 19 4 11 2 16 8 13 2 11 13 7 9 18

2 2 6 2 7 1 4 2 18 18 2 17

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24


piirtänyt matti saine

PosTeLJooNi PARTAnEn

piirr

os T

uom

o H

einä

vaar

a

Documents

Helsingin osaston vuosikokousPakkolait sisälsivät pal-kansaajien lomarahojen leikkaamista 30 pro-sentilla. Ensimmäinen sairauspäivä esitettiin palkattomaksi. Lisäksi loppiainen