Robotiikka keventää kuntoutujan askelta 11

20 Ihmiset ennentyökaluja

12 Salon sairaala2023

18 Kemikaalitur- vallisuushaltuun

7 Minnet ifocus

HOSPITAALI 4VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ S TÖ L E H T I • E G E N T L I G A F I N L A N D S S J U K V Å R D S D I S T R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

2O19

2 HOSPITAALI 4 2019

Kuukauden kirjoitus

Månadens skrivelse

Varsinais-Suomensairaanhoitopiirinhenkilöstölehti−EgentligaFinlandssjukvårdsdistriktspersonaltidskrift13.vuosikerta.

JULKAISIJA:Varsinais-Suomensairaanhoitopiiri.ToIMITUS:PäätoimittajaEsaHalsinaho,puh.023131083,esa.halsinaho@tyks.fi.ToimituspäällikköSuviVainio,puh.0505995620,suvi.tuulikki.vainio@tyks.fiToIMITUSKUnTA:(suluissavarajäsenet)SuviVainio,EsaHalsinaho,NadineKarell,Sanna-MariHeinonen,LeenaKähäri(ArmiAsola),AnjaHintsa(AkiSalo),PirjoMarjamäki(MiiaNiutanen),JussiRantanen(SariRannikko),RiittaUlén(PäiviHuhtala).ToIMITTAJA:MarjoPeltoniemiTAITTo:Letterhead

PAIno:I-printOy,Seinäjoki.Painosnoin11000kpl.JAKeLU:PostiGroupOyj.oSoITTeeT: Varsinais-Suomensairaanhoitopiirinosoiterekisterit.oSoITTeenMUUToKSeT: JosoletVSSHP:ntyöntekijä,teemuutoksettyöpöydältäsi:VSSHPyleisetkuvakkeet>Henkilöstöhallinnonvakiosovellukset>Lomak-keet(webTallennus).Muutlehdensaajatilmoittavatosoitteenmuutoksenjokotiedotus@tyks.fitaipuh.023131103.ToIMITUKSen oSoITe:Varsinais-Suomensairaanhoitopiiri,Viestintäyksikkö,PL52,20521Turku.

ISSN1796-8062(painettu),ISSN2489-7612(verkkojulkaisu)ILMeSTyMInen:6kertaavuonna2019.Seuraavalehtiilmestyy4.11.2019Aineistopäivä10.10.2019MedIATIedoT:www.vsshp.fi>Sairaanhoitopiiri>Media,tiedotteet,viestintä>Julkaisut>Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 4 2019

Tämä syksy on jälleen sairaanhoitopiirissä työhy-vinvointikyselyn aikaa. Edellisestä kyselystä on vie-rähtänyt kaksi vuotta ja siinä välissä olemme saaneet kertoa päivän tunnelmistamme fiilispulssien avulla. Toivottavasti jokainen on saanut jakaa tuntemuk-siaan myös arjessa kasvotusten niin työkavereiden kuin esimiehen kanssa. Nyt on kuitenkin se hetki, jolloin selvitämme laajemmin työhyvinvoinnin

Miten me voimme?

I höst är det igen dags för en arbetshälsoenkät inom sjukvårdsdistriktet. Det är två år sedan senaste gång, och däremellan har vi kartlagt stämningar i Fiilis-pulssi-enkäten. Förhoppningsvis har alla också haft möjlighet att dela med sig av sina stämningar och känslor i den vardagliga kontakten med kollegor och förmän. Nu är tiden ändå inne för en bredare utredning av hur det står till med arbetshälsan i våra arbetsgemenskaper. Förhoppningsvis använder du en stund av din arbetsdag till att svara. En nyhet i jämförelse med tidigare enkäter är möjligheten att kommentera – saker som är positiva och saker som kunde utvecklas.

I dagens bråda liv har det under senare år allt mer talats om ork i arbetet och om överbelast-ning. Också hos oss inom sjukvårdsdistriktet – och inte utan orsak. Ett av målen för vår strategi är att stöda personalen så att den orkar i arbetet. Var och ens arbetsinsats är viktig då vi ska garan-tera god vård åt våra patienter. I arbetsbrådskan kan omsorgen om den egna arbetshälsan ibland bli åsi-dosatt. Det är ändå viktigt att komma ihåg att det

Hur mår vi?

tilaa työyhteisöissämme. Toivottavasti käytät het-ken päivästäsi vastaamalla kyselyyn. Uutena asiana aiempiin työhyvinvointikyselyihin verrattuna, tänä vuonna on mahdollisuus myös avoimiin komment-teihin – positiivisten asioiden ja kehittämiskohtei-den kertomiseen.

Viime vuosien aikana on työelämässä yhä enem-män puhuttu kiireen keskellä työssä jaksamisesta ja kuormittumisesta. Niin myös meillä sairaanhoito-piirissä, eikä suotta. Yksi strategiamme tavoitteista on tukea henkilöstön työssä jaksamista. Jokaisen työpanos on tärkeä, jotta voimme varmistaa poti-laiden hyvän hoidon. Kiireen keskellä omasta työ-hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa välillä jäädä taustalle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokai-sen oma hyvinvointi luo pohjan työyhteisön hyvin-voinnille, jonka luomme yhdessä. Sairaanhoitopiiri työantajana pyrkii tukemaan työntekijöiden jaksa-mista monin eri keinoin. Esimerkiksi tänä syksynä meillä on mahdollisuus testata fyysistä kuntoamme Kunnossa kaiken ikää -tapahtumassa ja osallistua Virtaa palautumisesta -verkkovalmennukseen.

Muistetaan siis kysellä säännöllisesti, miten minä voin, miten sinä voit ja miten me voimme. Vaikka arjessa käytävät keskustelut ovat siinä tär-keimmässä roolissa, myös käynnissä oleva kyse-lymme on tärkeä työväline. Tulemme saamaan vastaukset yksikkötasolla ja siksi jokaisen vastaus on entistä tärkeämpi. Kun vastaat kyselyyn, olet mukana vaikuttamassa työyhteisösi työhyvinvoin-tiin sekä sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Pidetään yhdessä Hyvä syke päällä.

egna välbefinnandet skapar grunden för arbetsge-menskapens välbefinnande som vi skapar tillsam-mans. Som arbetsgivare försöker sjukvårdsdistriktet stöda arbetstagarnas ork på olika sätt. I höst finns till exempel möjlighet att testa sin fysiska kondition i evenemanget I form för livet (Kunnossa kaiken ikää) samt att delta i webbutbildningen Återhämtning ger energi (Virtaa palautumisesta).

Låt oss alltså komma ihåg att regelbundet fråga oss själva hur vi mår, hur andra mår och hur vi mår tillsammans. Även om samtalen som förs i vardagen hör till det viktigaste är också den pågående enkäten ett viktigt arbetsredskap. Svaren kommer att sam-las in på enhetsnivå och därför är varje enskilt svar ännu viktigare än förut. Genom att svara på enkä-ten är du med och påverkar din arbetsgemenskaps välbefinnande och ser till att det upprätthålls och utvecklas.

Låt oss tillsammans ha ett bra flow i arbetet.

Anita Laukkonen, työhyvinvointipäällikkö, arbetshälsochef

16.9.2019Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Miten me voimme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2MÅnAndenS SKRIVeLSe

Hur mår vi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

T3-sairaalan rakentaminen etenee aikataulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Vuorovaikutusta eristämisen sijaan . . . . . . . . . . . . . 4

Tyksin syöpäkeskukselle asiakasraati . . . . . . . . . . . 4

Sairaanhoitopiiri mukaan Paimion parantolan säätiöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Uusi pysäköintitalo avautui . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

En tredjedel av alla minnessjukdomar kan undvikas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Muutokseen ratkaisuja yhdessä . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Rauhaa ja järjestystä työpisteisiin . . . . . . . . . . . . . . . 9

Pertin selkä on kuin 45-vuotiaalla . . . . . . . . . . . . . 10

Robotiikka keventää kuntoutujan askelta . . . . . . . 11

Salon uusi sairaala etenee . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12HenKILÖKUnTAneUVoSTo

Työsuhde-etuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13UUSI KASVo

Kepa avuksi ja hyödyksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14SARVeSTA HäRKää

Yhdessä potilaan parhaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Åbolands framtid och svenskspråkig vård utreds som en helhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Talouden ja hoidon vastuut erikseen . . . . . . . . . . . 15

Oivallus voi syntyä minuutissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Tervetuloa tet-harjoitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Työelämään tutustuminen suunnitellusti . . . . . . . . 17

Kemikaaliturvallisuus haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Kesätöissä Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Vauvan kuljetuslaatikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20HARRASTUKSenA

Ihmiset ennen työkaluja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Fysiatri Petteri Jokinen näyttää mallia, miten robotisoitu yläraajojen kun-toutuslaite Diego toimii . Toimintaterapeutti Tuuli Niemi asentaa säädöt kohdalleen . Kuva: Sini Silvàn

T3:n julkisivutyöt ovat käynnistyneet, esimerkiksi metalliverhouksesta on tehty malliasennus, talotek-niikkapäällikkö Tuomas Kaita sanoo.

Syksyn mittaan tullaan rakentamaan toistakym-mentä mallihuonetta toistuvista huonetyypeistä. Ennen fyysisten mallihuoneiden rakentamista huoneista on tehty CAVE-studioon 1:1 koossa ole-vat virtuaaliset 3D-mallit, jotka on käyty osastojen suunnittelukoordinaattoreiden kanssa läpi. Käyttä-jät näkevät malleista hoitolaitteet sekä työskentely-tilat ennalta ja pystyvät suunnittelemaan omaa toi-mintaansa. Tavoitteena on saada entistä paremmin toimintaa palvelevat tilat.

Uusi teknologia laadunvalvonnan apuna

Uusinta tekniikkaa hyödynnetään laadunvalvon-nassa laajasti rakennusprojektin työvaiheissa. Esi-merkiksi huomiot tehdyistä tai keskeneräisistä toi-menpiteistä kerätään pohjapiirrokset sisältävään Congrid-ohjelmistoon. Samalla havainnollistaviin kuviin pystytään määrittelemään vastuuhenkilöt, korjausajankohdat ja korjaustoimenpiteet.

– Tietokoneohjelmistojen avulla saadaan tehtyä myös suunnitelmien yhteensovitusta ja törmäystar-kastelua, kun suunnitellaan vaikkapa talotekniikan osalta miten vesi- ja viemäröintiputket, sähköjoh-dot ja kalusteet sijoittuvat toisiinsa nähden, Lehti-salo toteaa.

Samoin kuin rakennustyöt myös tilojen luo-vutukset tullaan tekemään vaiheittain aloittaen jo ennen kuin T3:n rakennustöiden on määrä koko-naisuudessaan valmistua loppuvuonna 2021.

TEKSTI Ja KUVa: MaRJO PElTONIEMI

T3-sairaalan rakentaminen etenee aikataulussa

Kuvassa vasemmalta sairaalainsinööri Mika Reiman, rakennuttamispäällikkö Tuomo Lehtisalo ja talotekniikkapäällikkö Tuomas Kaita iloitsevat, että saavat olla mukana rakennushankkeessa, jonka kaltaisia tehdään Suomessa harvoin laajuuden, käyttäjälähtöisyyden ja teknisyyden huomioiden.

U-sairaalan korvaavan T3-sairaalan

suunnitteluvaihe alkaa kääntyä

taakse, rakentamisen toteutusvaihe

on käynnissä ja tilojen vastaanotto-

vaihetta ryhdytään suunnittelemaan

sekä valmistelemaan.

T3-sairaalan laadunvalvonnasta osaltaan vastaavat Tuomo Lehtisalo, Tuomas Kaita ja Mika Reiman kertovat, että laadunvarmistus on tärkeässä roolissa kaikissa vaiheissa, jotta rakennus valmistuu aikatau-lussa vaatimukset täyttäen.

– Sairaalarakentamisesta tekee erityisen kiin-nostavaa, että se on ennen kaikkea käyttäjälähtöistä ja sisältää valtavasti teknisiä ratkaisuja. Laadunval-vontaan osallistuu koko T3-hankkeen henkilöstö osaltaan, rakennuttamispäällikkö Tuomo Lehti-salo kertoo.

Osassa tiloista jo sisäpintatyöt menossa

Sairaala on jaettu rakentamisen osalta viiteen eri lohkoon. Vasemman puolen J-, K- ja L-lohkoissa ovat alkaneet jo sisävalmistustyöt kuten tasoitus- ja maalaustyöt sekä talotekniikan rakennustyöt. Oikean puolen M- ja O-lohkoissa oikealla ovat käynnissä rungon betoni- ja elementtiasennustyöt.

– Laadunvalvonnassa käytetään ennen suurten kokonaisuuksien rakentamista paljon malliasen-nuksia, joiden avulla voidaan valvoa, että sovittu laatutaso säilyy, ja jatkaa vasta sitten suurempien kokonaisuuksien rakentamiseen. Nyt kun myös

3HOSPITAALI 4 2019

Tyksin syöpäkeskukselle asiakasraatiASIAKASRAATIIn KUULUVAT: Matti auvinen, Raija Ekblad, Marjatta Eskelinen, Sari Haavisto, aino-Maria Hansen, Sari Harjula, Minna Heikkilä, Katri Honkonen, Sari Koljonen, Susanna Koskinen, Inga Körkkö, annika laakso, Marita lahtonen, Seppo lehtinen, anne lehvikkö, Emilia levanto, Reijo Rantala, Reijo Rosvall, Sari Salonen, Eva-Maria Strömsholm, Janne Tamminen, Johanna Tuomela, Heli Töykkälä, Kirsi Valve, Mari Venno, Nina Vihanto, Kaisa Virtanenja Terhi-Inkeri Virtanen .

Asiakasraadin tavoitteena on vaikuttaa palvelu-jen ja toiminnan kehittämiseen siten, että syö-pää sairastava potilas on keskiössä.

Raadissa aloitti 24 jäsentä, eri-ikäisiä syö-pään sairastuneita henkilöitä ja läheisiä, jotka edustavat läntistä Suomea, Tyksin lisäksi myös Vaasan keskussairaalaa ja jatkossa Satasairaa-laa, jotka voivat olla osa Tyksissä käyvän poti-laan hoitopolkua. Raatiin kuuluu myös jäsenenä Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen, LSSY:n, ammattilainen.

Toiminta on yhteistyötä ja avointa kes-kustelua hoitoon liittyvien palvelujen ja toi-mintojen kehittämisestä Tyksin syöpäkeskuk-sessa. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja

TurvaSiipi-hankkeen tiimiä taustallaan Mikron tontti, jonne suunnitellaan uutta psykiatrista sairaalaa: yliopettaja Mari Lahti Turun AMK:sta (vas.), projektipäällikkö Pekka Makkonen (sairaanhoitopiiri), YAMK-lopputyötä aiheesta tekevä sairaanhoitaja ja projektin tutkimus-hoitaja Veera Vainila, YAMK-lopputyötä aiheesta tekevä osastonhoitaja Mikko Korte sekä tutkija Johanna Berg Turun AMK:sta.

TurvaSiipi-hanke psykiatrialla:

Vuorovaikutusta eristämisen sijaanVaativien potilaiden hoitoon kehitetään uutta toimintamallia psykiatrian

osastoilla. Ideana on rakentaa uuteen psykiatriseen sairaalaan tilat ja

toimintamalli, jossa potilas voi voinnin huononnuttua eristyksen sijaan

viettää aikaa rauhallisessa paikassa hoitajan kanssa vuorovaikutuksessa.

Psykiatrisessa hoidossa on pitkään pyritty vähentä-mään pakkotoimien käyttöä ja lyhentämään eristys-ten kestoa. TurvaSiipi-mallilla tavoitellaan edelleen edistysaskelia kyseiseen suuntaan. Uuteen, arviolta vuonna 2023 Turkuun valmistuvaan psykiatriseen sairaalaan suunnitellaan 10-paikkaista turvasolua.

Osastojen kylkeen suunnitellaan rakennetta-vaksi tavallista potilashuonetta isompia huoneita, joihin häiritsevästi tai väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas siirrettäisiin rauhoittumaan yhdessä hoitajan

kanssa. Vasta jos se ei auta, mentäisiin eristykseen.– Tällöin syntyy terapeuttista vuorovaikutusta

sen sijaan, että potilas eristettäisiin yksin, kame-roiden kautta valvottavaksi. Mallia on otettu Hol-lannista, jossa kyseisellä toimintatavalla on saavu-tettu hyviä tuloksia. Tavoitteena on samalla potilaan parempi paraneminen ja hoito sekä henkilökunnan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kohenemi-nen, yliopettaja Mari Lahti Turun ammattikorkea-koulusta kiteyttää.

Mallinnetaan nykyisiin sairaaloihin

Projektia luotsaavien mukaan suuria lisäpanostuk-sia hoitajaresursseihin ei tulla hoitomallin myötä tarvitsemaan. Onnistuessaan projektin myötä saa-tetaan myös säästää resursseja, jos potilaiden hoi-toaika lyhenee.

– Työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehitys-työssä päästään kouluttamaan hoitajia riskinar-viointimittareiden käyttöön ja suunnittelemaan, kehittämään sekä testaamaan TurvaSiipi-tiloja, sillä tilat mallinnetaan nykyisiin sairaaloihin. Hank-keessa kerättävän tutkimustiedon avulla saadaan tuotettua ohjeistus TurvaSiipi-tilassa toimimiseen juuri sopivasti uuden sairaalan valmistumiseen mennessä, tiimiläiset kertovat.

TurvaSiipi-hanke on Turun ammattikorkeakou-lun, Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin psykiatrian toimialan yhteisprojekti.

Hoitajat, potilaat ja tutkijat yhteistyössä

Mukana hankkeessa ovat myös kokemusasiantun-tijoiksi kouluttautuneet entiset potilaat. Kyseessä onkin projektipäällikkö Pekka Makkosen mukaan ainutlaatuinen innovatiivinen mahdollisuus kehit-tää vaativaa erityishoitoa yhdessä hoitajien, potilai-den ja tutkijoiden kanssa. TurvaSiipi-hanke on saa-nut työsuojelurahaston rahoituksen ajalle 1.9.2019–30.8.2021.

– Varsinais-Suomessa päästään tekemään koko Suomessa uranuurtavaa kehitystyötä. Kiinnostus tuleville tuloksillemme on jo nyt olemassa, sillä Suomeen ollaan rakentamassa seuraavan seitsemän vuoden sisään yhdeksän uutta psykiatrista sairaalaa, Makkonen sanoo.

TEKSTI Ja KUVa: MaRJO PElTONIEMI

kokouksia pidetään 3–4 vuodessa. Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin läpi raati-

laisten esittämiä kehittämisehdotuksia ja sovimme toimintatavoista. Raatilaisten sanoin:

– Haluaisin esittää rakentavasti ideoita siihen, miten toimintaa kannattaisi asiakkaan näkökul-masta parantaa.

– Olemme asiantuntijoita kehittämään toi-mintaa mm. tiedottamisessa, potilaskohtaa-misissa, syöpäepäilystä asti hoidon jälkeiseen vaiheeseen, syöpädiagnoosista kerrottaessa, kuntoutus ja mielenterveyden, psyykkisen puo-len kysymyksissä, iän ja elämäntilanteen huomi-oimisessa.

TEKSTI: MERVI SIEKKINEN

4 HOSPITAALI 4 2019

23 .8 . tarkastettiin lääketie-teen lisensiaatti Esa Jout-siniemen väitöskirja Hybrid Imaging for the Detection of Obstructive Coronary artery Disease . Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovasku-laarilääketiede sekä kliini-nen fysiologia ja isotoop-pilääketiede . Joutsiniemi työskentelee sydämen vajaatoiminnan apulaisyli-lääkärinä Tyks sydän-keskuksessa .

14 .6 . tarkastettiin filosofian maisteri anniina Keskita-lon väitöskirja Gut microbes in the prevention and onset of metabolic disorders . Väitöksen alana on lääke-tieteellinen mikrobiologia ja immunologia . Keskitalo työskentelee mikrobiologian tutkijana laboratoriotoimi-alueella .

14 .6 . tarkastettiin lääke-tieteen lisensiaatti Mikko Nymanin väitöskirja Visu-alization and Quantification of Neurokinin-1-receptors in Human Brain with Posit-ron Emission Tomography . Väitöksen alana on psyki-atria . Nyman työskentelee erikoislääkärinä kuvanta-misen toimialueella .

14 .6 . tarkastettiin lääketie-teen lisensiaatti Karri Utri-aisen väitöskirja Sleep-time predictors of cardiovascular complications in surgical peripheral arterial disease . Väitöksen alana on sisä-tautioppi sekä anestesiolo-gia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito . Utriainen työs-kentelee gastroenterologian erikoislääkärinä Tyks Salon sairaalassa .

VÄITÖKSET

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti elokuussa osallistua valmisteluun, joka tähtää säätiön perustamiseen Paimion paranto-lan säilymisen turvaamiseksi. Sairaanhoitopiirin lisäksi säätiön perustajiksi ovat tulossa Suomen valtio, Alvar Aalto -säätiö ja Paimion kaupunki, sekä mahdollisesti muita sopivaksi katsottavia tahoja. Lopullisesti peruspääoman luovuttami-sesta säätiöön päättää sairaanhoitopiirin val-tuusto marraskuun lopussa.

– Näyttää siltä, että tällä tavalla saamme yhteiskuntavastuullisesti kestävän ratkaisun ja saamme edistettyä tämän kulttuurihistorialli-sesti arvokkaan kohteen säilyttämistä tuleville sukupolville, hallituksen puheenjohtaja Piia Elo toteaa.

Suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri

Paimion parantolan pääsisäänkäynti.

Ke 18.9. Vapaamuotoinen lounastapaaminen Kellariravintolan Petrelius-kabinetissa . Ritva Himanen, p . 040 848 7758 .

Ti 24.9. Piknik-risteily . Mirja Hovirinta, p . 050 559 0162

Ke 9.10. Kukkien sidonta /asetelma kurssit . Erja lankinen, p . 040 096 9163

Ke 30.10. Teatterimatka Saloon, PROVinssissa Tohtori Zivago -suurmusikaali . Riitta Virtanen, p . 040 515 9229 .

20.11. Seniorien 20 v . -juhlat, seuraa ilmoittelua .

29.11. Syyskokous, seuraa ilmoittelua .

LIIKUnTAJAoSTo tapaa viikoittain erilaisten liikuntamuotojen parissa: Maanantain kävelyt jatkuvat entiseen tapaan . Tiedustelut Riitalta puh . 040 5159229 . 16 .9 . kohteena Kuhankuono ja 23 .9 . Kuninkoja .Tiistaisin pilates, klo 16 .30–18 U-sairaalan 12 . krs aulassa . Kyselyt Kaijalta p . 041 5484433 .Turun kaupungin järjestämää tasapainohar-

Tyksin seniorit

joittelua Kupittaan urheiluhallissa klo 10–11 vertaisohjaajien johdolla . Tarkista syyskau-den alkamispäivä Turun liikuntapalvelujen kotisivuilta . Seniorien liikuntajaoston jäsen annika Salonen on mukana tasapainoile-massa . Keskiviikkoisin keilailua klo 12–13 Kupittaan keilahallissa . Tiedustelut kirsti .timonen@gmail .com tai riitta .virtanen@fimnet .fi . Torstaisin kunnon kohentamista Kupittaan liikuntahallissa klo 10–12, paikan päällä on joku Tyksin seniorien edustaja opastamassa .

HengeLLISen PIIRIn tapaamiset kuukauden toisena tiistaina klo 13 Ella Raalin johdolla, ella .raali@gmail .com, puh . 050 562 5119, a-sairaalan Hiljaisessa huoneessa . Kädentaitojen jaosto tapaa yleensä joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina . Tiedustelut Tuijalta p . 0400 934987 .

LUKUPIIRI kokoontuu kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13 Kahvila Elvinassa . Tiedustelut Eevalta p . 0400 960194 .

Oletko jo eläkkeellä tai jäät lähiaikoina, mutta et ole vielä liittynyt mukaan Tyksin senioreihin . Tutustu tarkemmin toimintaamme kotisivuillamme ja liity mukaan www .vsshp .fi> ammattilaisille> Seniorit . alkanut vuosi on toimintamme 20 . ja sitä juhlistamme marraskuussa . Tule mukaan toimintaan, jäsenmaksu on ainoastaan 10€ /v . Tulevien tapahtumien tarkemmat tiedot löydät kotisivuiltamme:

Sairaanhoitopiiri mukaan Paimion parantolan säätiöön

luovuttaisi säätiölle korvauksetta koko paranto-lakiinteistön irtaimistoineen. Valtio luovuttaisi säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa ja sitou-tuisi rahoittamaan säätiötä enintään 2,5 miljoo-nalla eurolla. Sekä Alvar Aalto -säätiö että Pai-mion kaupunki luovuttaisivat säätiön peruspää-omaksi vähintään 30 000 euroa.

Selvityksen mukaan perustettava säätiö pyr-kii ensisijaisesti turvaamaan kiinteistön kunnon säilymisen nykytasolla. Säätiö myös laatii paran-tolalle toimintavision, jonka pohjalta sille hae-taan rahoitus, käyttäjät sekä tehdään tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet.

Hallituksen päätös perustuu opetus- ja kult-tuuriministeriön ja ympäristöministeriön selvi-tykseen Paimion parantolasta.

TEKSTI: ESa HalSINaHO, KUVa: NaDINE KaREll

Henkilökuntaneuvosto järjesti pitkästä aikaa kesäretken tyksiläisille Seiliin, vanhalle hospi-taalisaarelle. Alle kahden tunnin merimatka Turusta Seiliin sujui auringon paisteessa mennen tullen, saaristosta ja säästä nauttien. Perillä Sei-lissä söimme maittavan lounaan ja saimme oman opastetun kierroksen saaren historiaan. Vanha sairaala ja komea, paanukattoinen kirkko, lepran ja hourujen hoitohistoria, ympärillä upeat vanhat jalopuut. Yli 70 tyksiläistä vaikuttivat oikein tyy-tyväisiltä lauantaipäiväänsä saaristossa.

TEKSTI Ja KUVa: lENNU YläNEVa

Aurinko helli HKn:n Seilin matkaa

ASIAKASRAATIIn KUULUVAT: Matti auvinen, Raija Ekblad, Marjatta Eskelinen, Sari Haavisto, aino-Maria Hansen, Sari Harjula, Minna Heikkilä, Katri Honkonen, Sari Koljonen, Susanna Koskinen, Inga Körkkö, annika laakso, Marita lahtonen, Seppo lehtinen, anne lehvikkö, Emilia levanto, Reijo Rantala, Reijo Rosvall, Sari Salonen, Eva-Maria Strömsholm, Janne Tamminen, Johanna Tuomela, Heli Töykkälä, Kirsi Valve, Mari Venno, Nina Vihanto, Kaisa Virtanenja Terhi-Inkeri Virtanen .

5HOSPITAALI 4 2019

Pysäköintitalon ulkoseinän muoto ”Ahtojää” on osa uuden sairaalan saaristoaiheista tarinaa.

Elokuun alussa avautui uusi pysäköintihalli (P-talo 1). Kerrokset kaksi,

kolme ja neljä tulivat henkilökunnan käyttöön. Uuteen laitokseen on

opastettu ajo Savitehtaankadun liittymästä.

Uuteen pysäköintitaloon ajetaan Savitehtaankadun kautta. Lukolliseen pyöräsuojaan pääsee sairaanhoitopiirin kulkuavaimella.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

12.9. Iho- ja sukupuolitaudit tänäänPuheenjohtaja ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri 18.00 Tervetuloa. 75-vuotias Tyksin ihoklinikka tänään. Ylilääkäri, dosentti Leena Koulu18.10 Tavalliset taudit ovat yleisimpiä – harvinaisten ihotautien haasteet. Dosentti, erikoislääkäri Sirkku Peltonen18.30 Sukupuolitaudit vuonna 2019. LL, erikoistuva lääkäri Rony Westerholm18.50 Työperäisten ihottumien muuttuva kirjo. Dosentti, erikoislääkäri Jussi Liippo19.10 Ikääntyvä iho. Miten voin ehkäistä ihosyöpää? LT, erikoislääkäri Pilvi Riihilä Keskustelua ja kysymyksiä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

10.10. TULE-ASIAA reuma-, selkä- ja luustoviikoillePuheenjohtaja sairaalajohtaja, dosentti Petri Virolainen18.00 Tervetuloa. Sairaalajohtaja Petri Virolainen18.10 Tyks Orton uudet tuulet. Toimialuejohtaja, dosentti Ville Äärimaa18.35 Selkään sattuu – milloin lääkäriin? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LT Katri Pernaa19.05 Liike on TULE-lääke. Fysioterapeutti Suvi Mäntyniemi19.30- Prakaako polvi? Vastuualuejohtaja, ortopedi, LL Jani Knifsund. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7.11. Seksuaalisuus voima- varana elämän eri vaiheissa Yhteistyössä Turun lääketiedepäivien kanssa. Puheenjohtajina erikoislääkäri Katja Kero Tyks, Naistenklinikka ja dosentti, järjestelytoimikunnan pj Kati Elima, TLP ja TY18.00 Tervetuloa. Kati Elima (TLP) ja Katja Kero (Tyks)18.05 Seksuaaliterveys. Katja Kero 18.15 Parisuhde ja seksuaalisuus. Muuttuva kehonkuva ja haluttomuus. Kun seksi tekee kipeää. Seri-tukikeskus auttaa. LT, gynekologi, seksuaalineuvoja Katja Kero ja sh, seksuaaliterapeutti Päivi Heinonen18.50 Urologiset syövät. Vastuualuejohtaja, urologi Peter Boström19.15 Gynekologiset syövät. Katja Kero ja Päivi Heinonen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

28.11. Plastiikkakirurgia      – kauneudenhoitoa vai lääketiedettä?Puheenjohtaja ylilääkäri, dosentti Ilkka Koskivuo18.00 Tervetuloa. Ilkka Koskivuo18.10 Kun haava ei parane. Erikoislääkäri Tarja Niemi18.35 Mikrokirurgian monet kasvot. Erikoislääkäri,dosentti Esko Veräjänkorva19.00 Rintasyöpäpotilaalla on oikeus kahteen rintaan. Erikoislääkäri Nina Brück19.25 Miksi laihduttaja voi tarvita plastiikkakirurgia? Osastonylilääkäri, dosentti Salvatore Giordano19.50 Kysymyksiä ja vastauksia.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

S Y K S Y 2 0 1 9 P A I K K A : Tyksin T-sairaalan Johan Haartman -sali (Hämeentie 11). Luennot taltioidaan ja ne ovat myöhemmin katsottavissa osoitteessa: vsshp.fi

J Ä R J E S T Ä J Ä : Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimialueiden ja TYKS-säätiön kanssa.

TyÖKenKIen MyynTInäyTTeLy

to 24.10.2019 U-sairaalan ruokasalin aula

pe 25.10.2019 T-sairaalan kahvio

klo 10.30-14.30

Uusi pysäköinti-talo avautui

T-sairaalan viereisen pysäköintirakennuksen (P-talo 2) ykköskerroksessa henkilökunnan pysäköinti ei ole enää sallittu. Koko P1-taso on osoitettu vieraspysäköinnin käyttöön.

Katso kartta: vsshp.fi > Toimipaikat > Tyks Kantasairaala > Liikenne ja pysäköinti

Uudesta pysäköintitalosta pääsee ulos kum-mallekin puolen Savitehtaankatua. Lisäksi Lää-kehuoltorakennuksen puoleisesta porrashuo-neesta pääsee, henkilökunnan avaimilla, tun-nelia pitkin Savitehtaankadun alitse T-sairaalan K-kerrokseen.T-sairaalan puolella olevasta por-rashuoneesta tullaan suoraan sairaalan sivulla kulkevalle kävelytielle.

Jos ulos tullaan Lääkehuoltorakennuk-sen puolelta katua, kävelyreitti kulkee kaksien uusien liikennevalojen kautta, ensin Vanhan Littoistentien ja sitten Savitehtaankadun yli. Kulkemalla T-sairaalan pihan poikki suojatietä, tullaan henkilökunnan oville.

T-sairaalan oven 18 O molemmin puolin on valittavana kaksi henkilökunnan sisäänkäyntiä. Toisesta pääsee sairaalan 1. kerrokseen Haart-man-salin viereiselle käytävälle. Toinen ovi

johtaa K-kerroksen pukuhuoneisiin. Kummas-sakin ovessa on opaste.

Lähes 400 paikkaa henkilökunnalle

Uudessa pysäköintitalossa on yhteensä 530 paikkaa. Kussakin kerroksessa on 133 tai 132 paikkaa. Kolme ylintä kerrosta tulee henkilö-kunnan käyttöön. Niissä on yhteensä 397 auto-paikkaa. 

Lukollisessa pyöräsuojassa on 100 polku-pyöräpaikkaa.

Teollisuuskadun eli Tyks Itäharjun kentän aluetta supistettiin elokuun alussa. Käytössä on nykyisin noin 120 paikkaa. – Teollisuuskadun alueella on pysäköinyt enimmillään 120 tyksi-läistä, sanoo Kantasairaalan isännöitsijä Tapani Kosonen.

Uuden pysäköintitalon myötä henkilökun-nan maksut nousivat. Aiempi 22 euroa kuu-kaudessa koko sairaala-alueen pysäköintipai-koille nousi 30 euroon. Hinta Itäharjun ken-tälle nousi 8 eurosta 10 euroon kuukaudessa. Järjestely on voimassa siihen asti kun T3-sai-raala valmistuu 2021.

TEKSTI Ja KUVaT: SUVI VaINIO

6 HOSPITAALI 4 2019

Kopplingen mellan diabetes, högt

blodtryck och risken för minnesjuk-

domar är ett av fyra ämnen på den

öppna svenskspråkiga föreläsningen

Åucs forskar och vårdar 19.9.2019 i

Johan Haartman-salen i T-sjukhuset

i Åbo. Åucs forskar och vårdar ord-

nades för första gången i april 2019.

Detta blir alltså den andra öppna fö-

reläsningen på svenska inom serien.

Laura Ekblad jobbar som forskare på PET-centru-met på Åbo universitetscentralsjukhus. Hon och hennes forskningsteam håller på med ett projekt vilket syftar till att klargöra om så kallade metabo-liska riskfaktorer som högt blodsocker, insulinre-sistens och övervikt i medelåldern kan påverka ris-ken för minnessjukdomar och speciellt Alzheimers sjukdom.

— Mellan 2014 och 2016 undersökte vi 60 frivil-liga deltagare med magnetundersökning av hjärnan samt två olika PET-undersökningar av hjärnan. Alla studiedeltagaren hade även deltagit i Institutet för Hälsa och Välfärds Hälsa 2000 undersökning som utfördes 2000–2001, säger Ekblad.

Insulinresistens höjer riskenHälften av de människor som deltog i studien hade konstaterats ha insulinresistens när de deltog i Hälsa 2000 studien. Hälften av deltagaren tillhörde kon-trollgruppen, det vill säga de hade inte insulinresis-tens år 2000.

— Insulinresistens är kopplad till förhöjt blod-socker och övervikt och det kan förekomma redan åratal innan man blir diagnostiserad med typ två diabetes.

Ekblad med kolleger har kunnat bevisa att insu-linresistens i medelåldern förhöjer risken för hjärn-förändringar som är kopplade till Alzheimers sjuk-dom och som kan konstateras med PET.

— Dessa förändringar kan förekomma redan 20 år innan man får några märkbara symtom av nedsatt minne. Nu håller vi på med en uppföljningsstudie. I den undersöker vi samma studiegrupp efter fem år med samma undersökningar av hjärnan som gjor-des 2014–2016. Syftet med uppföljningsstudien är att få fram om de människor som hade tecken av hjärnförändringar fem år tidigare har en större risk för att få symtom av nedsatt minne, förklarar Ekblad.

Viktigt att nå ut till bred publikEftersom det inte finns någon botande behandling för minnesjukdomar är det viktigt att få fram vilka riskfaktorer man borde lägga märke till för att möjli-gen kunna undvika att insjukna i en minnesjukdom senare i livet.

en tredjedel av alla minnessjukdomar kan undvikas

Laura Ekblad, forskare vid PET-centrumet i Åbo, är en av fyra föreläsare på Åucs forskar och vårdar. Hon föreläser om minnessjukdomar.

H Ö S T E N 2 0 1 9 P L A T S : Åucs T-sjukhus i Johan Haartman-salen, Tavastlandsvägen 11, Åbo, huvudingången, 2:a vån. Föreläsningarna videofilmas och kan ses på sjukvårdsdistriktets webbplats efteråt.

A R R A N G Ö R : Åucs forskningstjänster i samarbete med verksamhetsområdena och Åucs-stiftelsen.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

19.9. Hjärnan, minnet och nervsjukdomar. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .17.00-18.00 Egentliga Finlands Minnesförening har infobord i aulan18.00-18.30 Svenskspråkig vård vid Åucs. Sjukvårdsdistriktets tf. direktör Göran Honga 18.30-19.00  Diabetes, högt blodtryck och risken för minnessjukdomar. MD Laura Ekblad19.00-19.30 PET och neuroinflammation i MS. Neurolog, ML Marcus Sucksdorff

19.30-20.00 Parkinsons sjukdom – mera än bara brist på dopamin. Neurolog, MD Anna Brück. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Det är mycket viktigt att få ut information om pre-ventiva åtgärder mot minnessjukdomar till allmän-heten.

— Det har beräknats att så mycket som en tred-jedel av alla minnesjukdomar skulle kunna förhin-dras om de vanligaste kända riskfaktorer skulle tas om hand. Jag tror att de flesta människor inte vet så mycket om det här. Det har skrivits ganska mycket om ämnet i medier under de senaste åren men det talas fortfarande mer om risken för hjärt- och kärl-sjukdomar än om risken för minnesjukdomar.

Ekblad ser fram emot att föreläsa på Åucs fors-kar och vårdar.

— Det känns roligt att få presentera min forsk-ning för den allmänna publiken. På så sätt får det jag forskar i mera betydelse.

TExT OCH FOTO: NaDINE KaREll

ORDLISTA – SANASTO

Högt blodtryck = Korkea verenpaineMinnessjukdom = MuistisairausInsulinresistens = InsuliiniresistenssiMedelålder = Keski-ikäRiskfaktor = Riskitekijäallmänheten = YleisöHjärt- och kärlsjukdomar = Sydän- ja verisuonitaudit

7HOSPITAALI 4 2019

Muutoksen hallinnassa Tyksin

suu- ja leukasairauksien klinikalla

auttoi henkilökunnan yhteinen

keinojen etsiminen.

Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla on koettu suuria muutoksia viime vuosina. Aiemmin yliopiston hammaslääketieteen laitos, jossa valtaosa työnteki-jöistä oli työskennellyt, toimi ensisijaisesti opetus-klinikkana. Nykyisin klinikka on sairaalan yksikkö.

– Tämä on ollut iso kulttuurimuutos, viime vuo-det vastuualuejohtajana toiminut Tero Soukka tul-kitsee. Vuoden 2015 työhyvinvointikyselyllä on ollut tärkeä merkitys toiminnan kehittämisessä.

Taina Ståhle aloitti Soukan kanssa samoihin aikoihin osastonhoitajana.

– Aloimme heti kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvointiin. Saimme alussa apua henkilöstö-palveluista, hän kertoo.

Henkilökunnan jaksamisen keinoja etsittiin suu- ja leukakirurgian poliklinikan Lean-projek-tilla. Poliklinikan henkilöstöstä koottu moniamma-tillinen tiimi ratkoi projektijohtaja Heikki Laurilan kanssa viittä keskeistä kysymystä.

– Löysimme uusia ratkaisuja kehittämiskohtei-siimme, joita olivat esimerkiksi työnjako, potilaan sujuva läpimeno, turhan etsimisen vähentäminen ja kehittämiseen motivointi, Soukka kertoo.

Muutokseen ratkaisuja yhdessä

Erikoishammaslääkäri Heidi Leminen ja hammas-hoitaja Terhi Blomberg työssään Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikalla.

Henkilökunnan osallistumista lisättiin muun muassa järjestämällä hallintomeeting koko vastuu-alueen henkilöstölle säännöllisesti. Tapaamisten tavoitteena on vuoropuhelu.

Ståhle on kehittänyt hoitajien viikkopalavereita.– Aluksi palaverista tehtiin muistio, mutta

nykyisin teen etukäteen dia-esityksen, ja toivon että

siihen tutustutaan etukäteen ja siitä herää keskuste-lua, hän kertoo.

Muutokset haastavatSuu- ja leukasairauksien päivystyksen työnjakoa ja jaksamista on käsitelty projektina sen jälkeen, kun päivystysasetus toi uusia haasteita.

– Elämme jatkuvassa muutoksessa, mikä ei ole helppoa työyhteisölle. Oman kokemukseni mukaan muutoksen hallinta kuitenkin on helpompaa, jos henkilökunta on siinä mukana. Voimme yhdessä kehittää mekanismeja muutoksen kanssa elämi-seen, Soukka sanoo.

Soukka ja Ståhle ovat huomanneet, että ihmi-set motivoituvat, kun he saavat vaikuttaa. Hyvänä esimerkkinä T3-sairaalahanke, joka tietää klini-kan muuttoa uusiin tiloihin. Henkilökunta on ollut alusta asti mukana suunnittelussa rakentaen mallia hoitohuoneesta sekä kehittämällä uusia toimintata-poja. Ilmapiiri on ollut innostunutta.

Myös esimerkiksi lasten anestesiahammashoi-toihin on tiimin sisältä löytynyt ratkaisuja potilas-määrän voimakkaasti kasvaessa.

Työhyvinvointikysely antaa Soukan ja Ståhlen mielestä tärkeää tietoa. Esimerkiksi viime kysely vuonna 2017 osoitti, että henkilöstön hyvinvointi oli parantunut. Erilaiset kehittämisasiat olivat tuot-taneet tulosta.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

Hallinto-meeting

koko hen-kilöstölle säännöl-

lisesti

8 HOSPITAALI 4 2019

Sydänkeskuksen työntekijöiden kognitiiviseen kuormitukseen

on etsitty ratkaisuja viime työhyvinvointikyselyn jälkeen.

Rauhaa ja järjestystä työpisteisiin

Sairaanhoitajat Daniel Avanloo ja Jarno Kaukola istuivat malliksi työpisteisiin, joihin he etsivät yöskentelyä rauhoittavia ratkaisuja Sydänosasto 1:n kansliassa.

– Kyselyssä tuli esiin esimerkiksi työn keskeytys-ten tuoma rasite. Aloimme perehtyä kognitiiviseen kuormitukseen ja otimme asian esiin myös työpaik-kaselvityksessä, ylihoitaja Heidi Laine kertoo.

Työterveydestä saatiin aiheeseen tukea.– Psykologi kävi puhumassa meille kognitii-

visesta kuormituksessa. Hän myös kävi osastoilla tekemässä havaintoja, Sydänosastojen 1 ja 2 osas-tonhoitaja Jaana Kurki kertoo.

Tämän vuoden kehittämispäivän teemaksi otet-tiin kognitiivinen ergonomia, johon tutustuttiin muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen videoiden avulla.

Työn keskeytysten vähentäminen sekä työpis-teiden rauhoittaminen nousi tarpeena esiin. Myös tavaroiden löytäminen haluttiin helpommaksi.

– Aloimme etsiä ratkaisuja Lean-menetelmällä. Uusia ratkaisuja työpisteisiin on jo löytynyt ja muu-toksia tehdään parhaillaan, Kurki kertoo.

Työhyvinvointia kehitettiin myös laatimalla pelisäännöt jokaiseen yksikköön. Niiden tavoit-teena on muun muassa lisätä avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta.

– Jokaisella on lupa tuoda esiin työyhteisöä hier-täviä asioita ja myös vastuu siitä, että pelisääntöjä noudatetaan, Laine sanoo.

Sydänkeskuksessa on käytössä myös monia muita työhyvinvointia edistäviä keinoja

– Hoitohenkilöstön ergonomiakorttikoulu-tukset pyörivät koko ajan ja pidämme niitä todella tärkeinä fyysisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työssä viihtymistä on myös edistänyt yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, Laine toteaa.

Turvallisuuteen ohjeTurvallisuusuhkien kokemus nousi esille edellisessä työhyvinvointikyselyssä. Aiheeseen on perehdytty syvemmin Sydänvalvonnassa ja Sydänkeskukseen on laadittu ohje levottoman potilaan kohtaamisesta.

– Perehdytys on hyvin keskeinen asia työhyvin-voinnin osalta. Keräämme kyselyn avulla palautetta perehdytyksen onnistumisesta ja kehittämistar-peista. Yhtenä perehdytyksen kehittämisehdotuk-sena on tullut mentorointi. Tämä onkin nyt otettu käyttöön uusien hoitajien perehdytyksen tukemi-seksi Sydänvalvonnassa. Saimme tästä Vuoden menestyjä -palkinnon tänä vuonna.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

9HOSPITAALI 4 2019

80-vuotias turkulainen Pertti Einola

osallistui lanneselän leikkaukseen

ja digihoitopolkuun. Hän on erittäin

tyytyväinen saamaansa hoitoon ja

digihoitopolun käytettävyyteen.

Tyks Orton selkäkeskuksessa alkoi keväällä pilotti, jossa testattiin digihoitopolkua osana lanneselän leik-kaukseen tulevan potilaan ohjausta. Tämä verkkopal-velu tarjoaa tietoa lannerangan leikkauksista ja sai-rauksista sekä ohjeita leikkaukseen valmistautumi-seen ja leikkauksesta toipumiseen. Hoitopolulle kir-jaudutaan Terveyskylän Omapolku-palvelukanavan kautta ja se mahdollistaa myös sujuvan ja turvallisen yhteydenpidon potilaan ja ammattilaisten välillä. 

Tyks Orto oli Tyksin ensimmäinen yksikkö, joka testasi toimenpiteeseen valmistavaa hoitopolkua ja nyt polku saadaan virallisesti käyttöön.

— Tämä tapa on paljon nopeampi ja helpompi kuin papereiden lähettäminen tai puhelimitse asi-oiden hoitaminen, sanoo turkulainen Pertti Einola, jonka selkä leikattiin toukokuun lopussa.

Hän on toiminut teollisuusalalla sekä Suomessa että ulkomailla ja tottunut käyttämään tietokonetta. Hän auttaa usein myös ystäviä ja sukulaisia siinä. Einola käytti Orton verkkopalvelua lähinnä viestit-telyyn ja hoitotilanteen kartoittamiseen. Siinä vai-heessa, kun hän viestitteli palvelun kautta hoitohen-kilökunnalle, he olivat jo potilas- ja hoitosuhteessa, joten yhteydenpito tuntui luontevalta ja turvalliselta.

Voi viestittää koska vain

Verkkopalvelu poistaa tunteen, että on aikapaine-poltteen alainen. Viesteihin voi vastata, kun itselle sopii, milloin vain vuorokauden aikana.

Einolalla on ollut selkävaivoja lannerangassa lähes koko aikuisiän ja hän on joskus myös loukan-nut selkänsä. Leikkauksen jälkeen selkä tuntuu kuin uudelta.

— Selkäni tuntuu kuin 45-vuotiaalla. Haluaisin henkilökohtaisesti kiittää kirurgia, joka minut leik-kasi. Hän teki loistavan työn. Kivut ovat hävinneet, enkä enää käytä mitään särkylääkettä.

Terveyskylän Omapolussa potilas voi olla aktii-vinen omaan hoitoonsa liittyvissä asioissa 24/7. Potilaan terveystiedot ja hoito-ohjeet kulkevat aina mukana. Palvelun käyttö on potilaalle maksutonta.

— Digihoitopolku on osa lanneselän leikkauk-seen tulevan potilaan ohjausta, sanoo apulaisosas-tonhoitaja Hanna Vuorio-Suominen. Potilaan käy-tössä tulee olla verkkoyhteys, tietokone, tabletti tai älypuhelin. Digihoitopolku on toistaiseksi vain suo-menkielisenä.

Digihoitopolkua pilotoitiin kolme kuukautta ajalla 1.3.–31.5.2019. Pilottiin osallistui 31 poti-lasta. Palautekyselyyn vastasi yhdeksän potilasta ja palautteiden keskiarvo oli 9 (asteikko 0–10).

Yhtenä työkalunaSelkäkeskuksen sairaanhoitaja Virva Kuusisto Tyks Ortossa on tehnyt ison työn polun teossa ja pilotoin-nissa ja hän käyttää nyt polkua yhtenä työkaluna työssään muun muassa preppihoitajana.

— Viestejä tuli yhteensä vain kolmelta potilaalta ja heistä yhden kanssa viestejä vaihdeltiin useam-man kerran. Esitieto- ja ihonkuntokyselyitä potilaat täyttivät kiitettävän paljon. Pilotissa mukana olleet potilaat kokivat saaneensa riittävästi tietoa digihoi-topolulta ja palvelun auttaneen leikkaukseen val-mistautumista ja siitä toipumista.

Tyksin toimialueet kehittävät Terveyskylän Omapolulle potilasryhmäkohtaisia palveluita. Muun muassa reuman hoitoon, tahdistimen asen-nukseen tai Einolan tavoin selkäleikkaukseen tulija saa halutessaan käyttöönsä digihoitopolun. Ter-veyskylän digihoitopolun toiminnallisuudet räätä-löidään Tyksissä potilaiden tarpeita ja hoitoproses-seja vastaaviksi, ja kehittämistä jatketaan käyttöön-oton jälkeen palautteen perusteella. Digihoitopolut ovat Tyksissä tähän mennessä sujuvoittaneet yli 300 asiakkaan hoitoa ja asiointia.

TEKSTI Ja KUVa: NaDINE KaREll

nopeampi ja helpompi

kuin papereiden

lähettä-minen

Pertti Einola on tyytyväinen hoitoonsa ja digihoitopolkuun. Lanneselän leikkaus toteutettiin Tyks Ortossa keväällä.

Pertin selkä on kuin 45-vuotiaalla

10 HOSPITAALI 4 2019

Matti Harjunpää on valmiina harjoitukseen, kun fysioterapeutti Laura Siikarla

asettaa hihnat ja säädöt kohdalleen. Kaskenlinnan sairaalan neurologisen

kuntoutusosaston uusi Andago-kävelylaite antaa Harjunpään kävelyyn ryhtiä.

Hän on saanut ison oivalluksen oikeasta kävelyasennosta ja askeleet pitenevät.

Fysioterapeutti Laura Siikarla säätää asetukset ja hihnat tukevasti kohdalleen, kun Matti Harjunpää lähtee kävelemään Andago-kävelylaitteen avulla. Potilas voi luottaa laitteen tukeen ilman pelkoa kaa-tumisesta.

– Tämä on dynaaminen painokevennetty käve-lylaite, tämän kanssa pystyy liikkumaan. Laite ei ole paikkaan sidottu, voi mennä uloskin, jos hissistä sel-viää, Siikarla kertoo.

Fysiatri Petteri Jokinen kertoo, että laitteen dynaamisuus tarkoittaa sitä, että se ei rajoita lii-kettä, vaan mukautuu ihmisen omaan liikkeeseen. Kun painoa kevennetään, harjoittelu on kevyempää ja toistoja pystytään tekemään enemmän. Potilas voi rentoutua ja hahmottaa, millainen on oikea asento.

– Kädet vapautuvat, Siikarla kuvaa. Ne vapau-tuvat sekä potilaalta että fysioterapeutilta. Aiemmin kävelyä on osastolla harjoiteltu staattisilla kattoval-jailla, jotka ovat kuitenkin aina samalla korkeudella. Kävelylaitteessa valjaat joustavat liikkeen mukana ja potilas voi liikkua paikasta toiseen.

– Laite vaikuttaa hyvältä, meillä on aika erilai-sia kuntoutujia ja erilaisia toimintakyvyn ongelmia, Siikarla kertoo.

Laite mukautuu

ihmisen omaan

liikkeeseen

Robotiikka keventää kuntoutujan askelta

Laitteella on myös älyä ja se esimerkiksi rekisteröi harjoittelutiedon.

– Jos on toispuolihalvaantunut, kone voidaan säätää ohjaamaan halvaantuneen puolen liikettä, jotta kävely on symmetrisempää. Valjaat lukevat kävelijän liikettä.

Kuntoutuja nauttii, kun saa tehdä itse

Kävelylaite on toinen Neurotoimialueelle Kasken-linnan sairaalaan saadusta kahdesta uudesta robo-tiikkaa hyödyntävästä kuntoutuslaitteesta. Inves-toinnit tulivat neurologi Sinikka Tarvonen-Schrö-derin mukaan tarpeeseen. Laitteita käytetään eri syistä johtuvissa esimerkiksi neurologisissa sekä ortopedisissä ongelmissa kävelyn ja tasapainon sekä käden käytön harjoitteluun. Potilaalla voi olla esimerkiksi toispuolihalvaus, alaraajahalvaus,

leikkauksen, vamman tai amputaation jälkitila. Tar-vonen-Schröder toivoo, että laitteille saadaan mah-dollisimman laajaa käyttöä.

Onnistumisen kokemuksia on saatu myös robo-tisoidun yläraajan kuntoutuslaitteen, Diegon avulla. Toimintaterapeutti Tuuli Niemi kertoo, että myös siinä tarkoituksena on painokevennys.

– Ei tarvitse voittaa painovoimaa, että pystyisi liikuttamaan käsiään, Jokinen sanoo.

Laite säädetään yksiöllisesti kannattelemaan käsien painoa. Näin voidaan harjoittaa olkanivelen ja kyynärnivelen liikkeitä. Esimerkiksi potilas, jolla on aivoinfarktin jäljiltä vain vähän liikettä kädes-sään, pystyy liikkeen avulla pelaamaan peliä tieto-koneen näytöltä.

– Pientä liikettä, parin pelin ajan, mutta hiki virtasi ja potilas tiesi, että hän itse tekee, Niemi kuvailee.

Kun kuntoutuja tietää saavansa itse liikkeen aikaan, motivaatio paranee ja toistomäärät kasva-vat. Esimerkiksi aivoinfarktiin voi liittyä myös tun-topuutoksia, ja laitteen avulla voi hahmottaa omaa liikettä uudelleen.

Kolmas uusi laite, tietokoneavusteinen kävely-laite Lokomat on tulossa loppuvuodeksi koekäyt-töön. Jopa alaraajoistaan täysin halvaantunut poti-las voidaan laitteella saada tekemään kävelyliikettä. Tämä voi hyödyttää aineenvaihduntaa, liikeratojen ylläpitoa, spastisuuden vähentämistä sekä parempi-kuntoisilla luontaisen kävelymallin löytämistä.

Kuntoutujille edistysaskeleet ovat konkreettisia. – Se, että käsiin saa liikettä ja pystyy raapimaan

nenää makuuasennossa, on tärkeä juttu itsenäisyy-den kannalta, Petteri Jokinen kiteyttää.

TEKSTI Ja KUVaT: SINI SIlVàN

Fysiatri Petteri Jokinen näyttää mallia, miten robotisoitu yläraajojen kuntoutuslaite Diego toimii. Toimintaterapeutti Tuuli Niemi asentaa säädöt kohdalleen. Neurologi Sinikka Tarvonen-Schröder toivoo, että laitteita voidaan käyttää jatkossa yksilölliseen kuntoutukseen myös iltaisin.

Pyhärantalainen Matti Harjunpää pystyy kävele-mään ryhdikkäästi Andago-kävelylaitteen avulla. Fysioterapeutti Laura Siikarla on tyytyväinen siihen, miten askeleet ovat saaneet pituutta.

11HOSPITAALI 4 2019

Tyks Salon sairaalaan suunnitellaan

Suomessa uudenlaista toimintamallia.

Sairaanhoitopiirin ja Salon kaupungin yhteisenä tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja perustervey-denhuollon yhteinen sairaala. Tyks Salon sairaala 2023 –hankkeen toiminnallinen suunnitelma val-mistui kesäkuussa.  

– Nykytilan ja tulevaisuuden kartoitukset on nyt tehty. Seuraavaksi tarvitaan sairaanhoitopiirin, Salon kaupungin ja ministeriön päätökset, miten edetään. Rakentamispäätösten jälkeen käynnistyy varsinainen hankesuunnittelu, parhaassa tapauk-sessa alkusyksystä. Yhteiseen käyttöön suunniteltu hankkeemme on Suomessa ainoa laatuaan, mikä toivottavasti vaikuttaa ministeriöltä haettavaan päätökseen, Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen sanoi Salon henkilöstöinfossa 18.6.

Salon uusi sairaala etenee

Vs. ylihoitaja Minna Santikko, ylihoitaja Anne Laapotti-Salo, osastonhoitaja Päivi Alarakkola, hallinnollinen osastonhoitaja Soili Kirjonen sairaanhoitopiiristä, osastonhoitaja Tuija Skarp Salon kaupungilta sekä sairaanhoitopiirin rakennusarkkitehti Marjo Ramela kuuluvat toiminallisen suunnittelun työryhmään.

Havainnekuva valmiista uudisosasta Sairaalantien suunnalta. Kuva: LPR-arkkitehdit Oy.

Paino-pistettä

siirretään laitoksesta kotihoitoon

Ensimmäisenä on tarkoitus rakentaa laajennusosa Sairaalantien puoleiselle sivulle. Jos sitä päästäisiin rakentamaan vuosina 2021–2022, ensimmäiset yksiköt A-osasta sekä kuntoutus pääsisivät muut-tamaan vuonna 2023. Loput A-osasta, esimerkiksi lääkehoitopoliklinikka ja dialyysi sekä polikliininen kirurgia muuttaisivat 2024.

Kaksi sisäänkäyntiäLaajennusosaan tulee muun muassa uusi sisään-käynti Sairaalantieltä.

– Sairaalan keskelle syntyy yhtenäinen tila, jonka kummassakin päässä on sisäänkäynti ja kes-kellä neuvonta. Laajennusosan ensimmäiseen ker-rokseen on suunniteltu useita erikoissairaanhoidon poliklinikoita. Toiseen kerrokseen on kaavailtu ter-veyskeskuksen vastaanottotilat sekä laboratorio ja kuvantaminen. Kerroksissa 3, 4 ja 5 on vuodeosas-totiloja, rakennusarkkitehti Marjo Ramela selosti.

Suunnitelma sisältää mahdollisuuden myöhem-min rakentaa vielä yksi kerros lisää.

12 HOSPITAALI 4 2019

Sairaalan uudisrakentaminen ja remontti etenee lohkoit-tain. Sairaala toimii koko ajan, mikä merkitsee väistötiloi-hin muuttoja rakennusvuosina.

K-osa (katso pohjapiirros) peruskorjataan lukuun ottamatta kakkoskerrosta, jossa sijaitsee viime vuonna peruskorjattu laboratorio. Tämän jälkeen olisi vuorossa sairaalan nykyisen A-osan purkaminen ja rakentaminen uudelleen. Kuusikerroksisen uudisrakennuksen kustannusarvio on 44 miljoonaan euroa. Kaikkiaan vuoteen 2028 kestävän rakennushankkeen loppusumma olisi 85 mil-joonaa euroa. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken.

Sairaalan uusinta osaa (N-osa) ei remontoida. Sairaalan L- ja M-osat aiotaan lopuksi purkaa.

Yhteiset potilaatUutta hankkeessa on läheinen yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-hoidon kesken, esimerkiksi yhteiset osastot. Suurin osa potilashuoneista on yhden hengen huoneita. Tavoitteena on, että potilas pysyy samassa huoneessa koko sai-raalassaoloajan. Hän ei välttämättä huomaa, hoitaako häntä perusterveydenhuol-lon vai erikoissairaanhoidon lääkäri.

Toistaiseksi yhteistyötä haittaavat eri potilastietojärjestelmät. – Hankkeen kannalta on välttämätöntä, että yhteisen asiakas- ja potilastieto-

järjestelmän saamiseen tähtäävä Kaari-hanke etenee. Tärkein voimavaramme on kuitenkin henkilöstö, jonka osaamista haluamme hyödyntää paremmin, Salon sairaalan vs. koordinoiva ylihoitaja Minna Santikko totesi.

– Ikääntyvän väestön myötä muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, gastron ja neurologian potilasmäärät tulevat kasvamaan. Muisti-sairaiden potilaiden hoito tulee kasvamaan ja haastamaan henkilöstön osaamista koko toiminnassa ja tilasuunnittelussa, hän jatkoi.

Painopistettä siirretään laitoksesta kotihoitoon. Sairaalaan on tulossa yhteensä 130 vuodeosastopaikkaa. Sekä sairaanhoitopiiri että Salon kaupunki vähentävät sairaansijoja.

– Tämä haastaa toimijat, Salon terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala totesi.

Tavoitteena on lisätä kotisairaala-palveluja, kotihoitoa ja monimuotoista kun-toutusta. Muutokset huomioidaan sairaalarakentamisessa. Suunnitteilla on geriat-risen arvioinnin ja palliatiivisen hoidon yksiköt, joissa olisi yhteensä 30 paikkaa. Salon seudun väestö ikääntyy nopeammin kuin väestö muualla Varsinais-Suo-messa.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

erikoissairaanhoidon linjaukset Tyks Salon sairaalassa:• Salossa toimii Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen 24/7 yhteispäivystys .• Toiminta jatkuu erikoissairaanhoidon sairaalana .• leikkaava sairaala .• Tarkkailu/valvontaosasto .• laajat diagnostiset palvelut .• Monien erikoisalojen (ainakin nykyiset) polikliiniset palvelut .• Vuodeosastot yhteiskäytössä perusterveydenhuollon kanssa, mutta vuodeosastoilla erikoislääkärijohto ja tarvittavien erikoisalojen erityisosaamista . Henk

ilökunta

neuv osto

Työsuhde- etujaTurun kaupunki kertoi 19. elokuuta mediassa, että Turku ottaa käyttöön uuden Föli-työmatkakortin tarjoten sitä 11 000 työntekijälleen. Turun kaupungin tavoite on hiili-neutraali Turku vuonna 2029. Kun tieliikenne on Turun toiseksi suurin päästöjen tuottaja, on tekojenkin oltava vaikuttavia. Edullinen työmatkakortti houkuttelee jättä-mään oman auton kotiin.

Työmatkakortti on tulossa kaikkien yritysten saata-ville myöhemmin syksyllä. Työntekijälle työsuhde-etuna se on veroton 300 euroon saakka.

Tässä olisi toimintamalli, millä myös oma työnanta-jamme sairaanhoitopiiri tukisi ilmastotalkoita Turussa! Ja helpottaisi samalla parkkipaikkaongelmaamme päiväai-kaan. Oma auto voisi jäädä kotiin, jos bussilla pääsisi töi-hin jopa 65 eurolla 90 päivää. Toimintojen keskittäminen Tyksin mäelle tuo meille yhä enemmän pitkämatkalaisia ja autopaikkojen tarve tulee edelleen kasvamaan. Suurella työnantajalla on myös suuri yhteiskuntavastuu: ilmasto-talkoot ovat yhteinen asia!

Koska työmatkakortti on luontoisetu, sitä ei ole pakko tarjota samoilla ehdoilla kaikille työntekijöille – toisin kuin liikuntaedun kaltaisia henkilöstöetuja. Molemmat ovat kuitenkin etuja, joilla tuetaan työhyvinvointia.

Liikunta- ja kulttuurietuihin työnantajamme on sijoit-tanut keskitettyä määrärahaa, jota isolta osin Tyksin Hen-kilökuntaneuvosto koordinoi. HKN tarjoaa edut Turun seudun tyksiläisille. Salon, Loimaan ja Uusikaupungin vakansseilla työskentelevillä on omat tyhy-etunsa. Pie-nellä rahalla järjestämme paljon edullista tai jopa ilmaista liikunta- ja kulttuuritoimintaa ympäri vuoden.

Meillä toimi viime vuonna toistakymmentä HKN:n kuntojaostoa: avantouinti, golf, itämainen tanssi, jooga, jumppa, jääkiekko, keilailu, lentopallo, pesäpallo, sul-kapallo, suunnistus, sähly ja tennis. Myös uintiin on osoitettu tukea, eikä unohdeta kuntosalitarjontaamme. Suuri liikuntatapahtuma on vuosittain HKN:n tuen pii-rissä – tänä vuonna se on Ruissalo-juoksu 21. syyskuuta.

Liikuttava -kisa houkuttelee tyksiläisiä työmatkaliikuntaan kävellen ja pyö-räillen kesäaikana jo 13. kerran. Kult-tuuritarjonta liikuttaa isoa osaa tyksi-läisiä: teatterit, konsertit, elokuvat, ret-ket, taidemuseot yhdessä työkaverien kanssa on tarkoitettu työhyvinvointia parantamaan.

HKN panostaa kulttuuriin ja liikun-taan. Haastan työnantajamme panosta-maan tyksiläisten työmatkojen tukemi-seen: työmatkakortti on mahdollisuus.

Lennu ylänevaTyks HKN:n puheenjohtaja

13HOSPITAALI 4 2019

UUSI KASVO

Uusi kehittämisjohtaja Anna Arola-Järvi haluaa nähdä kysymys-

ten ratkaisuissa monia vaihtoehtoja ja välttää putkinäköisyyttä.

Digitaalisuus on Arola-Järven mielestä yksi keinoista. Ongelman ratkaisu voi löytyä kuitenkin myös toimintaketjua kehittämällä tai esimerkiksi Lean-hankkeella.

– On laiskaa ajattelua, että digitaalisuus on ratkaisu kaikkeen. Kehittäminen ei ole yhtä kuin digi, hän sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi Terveyskylä, OmaOlo ja 116117 ovat hienoja palveluita. Digipalveluilla ihmisiä kyetään ohjaamaan oikeaan paikkaan.

Kansalaiselle terveydenhuolto on yhä liian sirpaleinen. Ihmiset eivät ajattele, tule-vatko he perus- vai erikoissairaanhoitoon.

– Ihmisellä pitäisi olla yksi tai kaksi sisääntulokanavaa, mistä hän ohjautuu erilais-ten oire-arvioiden ja oma-aputoimintojen kautta oikeaan paikkaan. Ammattilaisella on paras tieto arvioida ihmisen hoidon tarvetta.

Hän muistuttaa, että sairaanhoitopiirillä on kuntien kanssa sama tavoite: saada ihmi-set menemään suoraan oikeaan paikkaan. Tämä olisi myös kustannustehokasta.

Kaarinan sote-johtajan paikalta tullut Arola-Järvi haluaa ratkoa yhdessä kuntien kanssa pulmia, jotka liittyvät rahojen riittämiseen.

– Olemme samalla puolen pöytää näissä neuvotteluissa. Meillä on yhteinen työnan-taja, varsinaissuomalaiset. Tarvitsemme yli perus- ja erikoisairaanhoidon rajojen mene-viä ratkaisuja, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) on kehittämisjohtajan työsarkaa. Työ-ryhmiin kootaan pian osaajia kunnista ja sairaanhoitopiirin toimialueilta.

Ihminen korvaamaton empatiassaArola-Järven lempiaiheita on puhua koneilla saatavasta hyödystä.

– Kone pitää saada tekemään sellaista, missä se on parempi kuin ihminen, esimer-kiksi laskemisessa tai tiedon siirrossa. Kone ei tee virheitä, eikä tarvitse lepoa. Koneiden avulla vapautuu ihmiseltä aikaa tehdä sitä, missä hän on korvaamaton. Vain ihminen pystyy empatiaan, joustavaan ajatteluun ja toisen ihmisen kohtaamiseen, hän sanoo.

Hänelle yksi syy tulla sairaanhoitopiiriin oli työpaikan kiinteä yhteys tieteeseen ja tutkimukseen.

– Haluan olla edesauttamassa asioita, joissa katse on tulevaisuudessa. Täällä on mahdollista ratkoa tieteen keinoin kysymyksiä, joita nousee toiminnasta, hän sanoo.

Kehittämisjohtajan mukaan pitää myös hyväksyä, että kehittäminen ei aina onnistu täydellisesti. Siitä ei saa lannistua. – Ei urheilijakaan lopeta, jos ei voita, vaan tutkii, mitä voisi parantaa, hän sanoo.

Kehittämispalvelut tarjoaa apua, kun toimialueilla nousee ratkaistavia kysymyksiä.– Toivon, että Kehittämispalvelut on osaava ja luotettava kumppani. Voimme esi-

merkiksi levittää hyviä käytäntöjä sekä tuoda yhteen useamman toimialueen yhteisiä tarpeita. Me myös koordinoimme, että päällekkäistä työtä ei tehtäisi. Kaiken kehittä-misen pitää olla strategian mukaista, Arola-Järvi sanoo.

Ensimmäiseksi hän aikoo pitää työntekijöille kehityskeskustelut.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

Kepa avuksi ja hyödyksi

Kehittämisjohtaja Anna Arola-Järven mielestä ihmisen pitää myös ottaa vastuuta itse omasta hyvinvoinnistaan. Työmatkat pyörällä antavat hänelle tunnin hyötyliikuntaa arkisin.

härkääSarvesta

Yhdessä potilaan parhaaksi”Parannamme joka päivä” on sairaanhoitopiirin slogan ja hyvin osuva onkin. Sen lisäksi, että parannamme potilaiden ja asiakkaiden sairauksia ja vammoja, pyrimme parantamaan myös työhyvinvointiamme ja työyhteisöämme. Hyvinvointi lähtee pitkälti siitä, että arvostamme toinen toistamme ja myös toistemme osaamista.

Medisiinisellä toimialueella on tehty lähi- ja perushoitajille uusi tehtävänkuva, jota lähdettiin jalkauttamaan toimintaan keväällä. Ammattiosastomme on puhunut jo vuosia osaami-sen käytöstä ja järkevästä tehtävien jaosta. Lähi- ja perushoi-tajat ovat kokeneet turhautumista siitä, etteivät he ole saa-neet tehdä työtään koko koulutuksensa tuomalla osaamisella, vaikka kiireisillä osastoilla tähän tarvetta onkin. Uusi tehtä-vänkuva antaa tähän nyt mahdollisuuden. Työn mielekkyys ja arvostuksen tunne lisäävät hyvinvointia. Tämä korostuu nyt entisestään, kun meillä ei olekaan enää ”hakijoita jonoksi asti” jokaisen oven takana.

Meneillään olevassa tuottavuusohjelmassa on konsul-tin selvityksellä todettu, että toimintamme on jo nyt erittäin tehokasta ja tuottavaa. Järkevällä työjaolla hoitohenkilökun-nan kesken saatamme jopa vielä parantaa tuottavuuttamme. Kysynkin, onko muilla toimialueilla varaa olla ottamatta käyt-töönsä lähi- ja perushoitajien uutta tehtävänkuvaa ja kehit-tää näin hoitohenkilökunnan työnjakoa? Osaamisen käytöllä voimme täydentää toinen toistamme potilaan parhaaksi. Jär-kevästä työnjaosta on hyviä esimerkkejä saatavilla esimerkiksi Oulusta. Tämä vastaa hyvin myös konsultin mainitsemaa ”tarkempaa” henkilöstösuunnittelua vuodeosastoilla.

Tuottavuusohjelman lisäksi meneillään on monenlaisia hankkeita ja pohdintoja siitä, miten pysymme kilpailukykyi-sinä jatkossa ja miten saisimme osaavat ammattilaiset juuri meille työtään tekemään. Kilpailemme jo nyt joillakin eri-koisaloilla myös potilaista. Kun valinnanvaraa ja -vapautta on, inhimillistä lienee, että valitaan hoitopaikka, jossa saa miellyttävää ja laadukasta hoitoa kaikilla sen osa-alueilla. Tätä voimme tuottaa vain yhteistyöllä kaikkien ammattiryh-mien kesken, arvostaen toistemme osaamista. Yksin siihen ei kukaan pysty.

Paitsi potilastyössä, jotta voimme kehit-tää työyhteisöämme, myös muussakin toiminnassamme toistemme arvostami-nen lisää hyvinvointia. Tuota arvostamista voimme näyttää mielipiteitä kuunnellen ja avoimesti keskustelemalla. Esimerkiksi muutostilanteissa avoin ja riittävä tiedotta-minen saattaa lisätä arvostuksen tunnetta, vaikkeivat muutokset niin mukavia olisi-kaan.

Meillä on perinteisesti ollut myös erit-täin hyvää ja toimivaa yhteistoimintaa työn-antajan ja eri henkilöstöryhmien edustajien

välillä. Lieneekö syy muutosten paljoudessa ja niiden kiihty-vässä tahdissa, tuo ”hyvä syke” on hieman päässyt hiipumaan. Ehkäpä arvostamisen lisäämisellä puolin ja toisin saamme tuonkin sykkeen taas elpymään?

Jaane dalèn,pääluottamusmiesSuper

14 HOSPITAALI 4 2019

Från och med 1.1.2020 kommer Åbolands sjukhus att ingå i Åbo

universitetscentralsjukhus. Tanken är att Åbolands sjukhus också

i fortsättningen ska betjäna den svenskspråkiga befolkningen

vad gäller vården på öppenvårdspoliklinikerna.

sote-center. Fastigheten kan inte ändras, efter-som den är skyddad. Man diskuterar också pla-nerna på ett kompetenscentrum för palliativ vård till Åbolands sjukhus.

Svenskan vid Åbo universitetscentralsjuk-hus är enligt Hongas uppfattning mycket varie-rande.

— Jag har ju inte hunnit besöka varje kli-nik men min uppfattning är att en person som är enspråkigt svensk kan ha svårt att göra sig förstådd på vissa platser. Det är vår uppgift att erbjuda svenskspråkig service och att lösa de här problemen på något sätt.

TExT: NaDINE KaREll

Åbolands framtid och svenskspråkig vård utreds som en helhet

Rahojen riittäminen on sairaanhoi-

topiirin vt. johtajan Göran Hongan

suurin huoli. Talousohjauksen pitää

isossa talossa olla raudanlujaa, mutta

hoitajan tai lääkärin ei tarvitse kul-

kea tuloslaskelma kädessään.

Johtajana eri aloilla työskennelleen Hongan mielestä vastuunjako työpaikalla noudattaa selkeää sääntöä.

– Voit olla vastuussa vain niistä asioista, joihin voit itse vaikuttaa. Yksittäinen lääkäri tai hoitaja meillä ei voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon poti-laita tulee. Me hallinnossa luomme talouden raa-mit, hoitohenkilökunta saa keskittyä omaan tehtä-väänsä, erikoisairaanhoitoon, joka on laissa määri-telty oikeus potilaalle, hän toteaa.

Tyksin sairaaloihin suuntautuu potilasvirta, jota ei ole budjetoitu. Esimerkiksi päivystykseen hakeu-tuu potilaita, joiden vaiva voitaisiin hoitaa peruster-veydenhuollossa. Lähetteiden määrä muun muassa yksityisistä työterveysyrityksistä on jatkuvassa kas-vussa.

Sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistus (sote) on välttämätön, vaikka tällä hetkellä eletään väliaikaa valmistelussa.

– Uuden soten vääntö tulee ajankohtaiseksi taas kohta, suuntautuminen yhteen, perus- ja erikoissai-raanhoidon yhdistävään malliin, on jo hyvä aloittaa. Mutkaton hoitopolku on myös potilaalle paras, hän muistuttaa.

Yhteiskunnassa suurimpana haasteena on psy-kiatristen potilaiden määrän kasvu.

– Psykiatrisen hoidon kehityksessä on meillä hyvä suunta. Ihmisen terveyden heikkenemiseen pitäisi pystyä vaikuttamaan jo ennen, kuin ongel-masta tulee vaikea, hän pohtii.

Kuorman jako tasaisemminHonga uskoo, että julkinen terveydenhuolto saa-daan houkuttelevaksi muuttamalla työoloja parem-miksi.

– Meillä on hoitaja- ja lääkäripula, vaikka, näi-hin ammatteihin valmistuu jatkuvasti suuria määriä ihmisiä. Tapa, jolla teetetään työtä, on vanhentunut. Työehtoja pitäisi parantaa ensimmäiseksi terveys-keskuksissa, hän pohtii.

– Meillä sairaanhoitopiirissä pitää huolehtia, että resurssit ja potilasmäärät jakaantuvat tasaisesti, hän toteaa.

Hän on tyytyväinen johtamisen työkaluihin. Johdolla on käytettävissään raportit ja seurannat toiminnasta.

Sairaanhoitopiiri on kompleksisin kokonaisuus Hongan uralla. Omistajakuntien mielipiteet ovat kiinnostavia, mutta haastavia. Uudelta johtajalta tarvitaan intohimoa alalle.

– Tähän työhön pitää palaa.

TEKSTI: SUVI VaINIO, KUVa: ESa HalSINaHO

Talouden ja hoidon vastuut erikseen

Som bäst utreds också hur man ska specifi-cera språkprogrammet på så sätt att man får ner programmet på vårdnivå, alltså hur en patient behandlas fastän hen inte skulle besöka Åbolands sjukhus.

— Samtidigt utreds vilka förändringar som bör göras i våra stadgor, ifall de nuvarande stad-gorna inte uppfyller kraven för att garantera

Hyvä johtaja auttaa sairaalaan menestymään, mutta potilaalle tärkein on ihminen, jonka hän kohtaa, kun hän tulee hoitoon, sairaanhoitopiirin vt. johtaja Göran Honga sanoo.

härkää

svenskspråkig vård, säger Göran Honga, sjukvårds-distriktets vikarierande direktör.

Från och med januari 2020 är Åbolands sjuk-hus inte längre ett affärsverk och har inte längre en direktion.

— Vi ska inleda diskussioner med Eschnerska stiftelsen och Åbo stad om tomten och en eventuell omvandling av Åbolands sjukhus till ett tvåspråkigt

15HOSPITAALI 4 2019

Lääkäri voi oikein asetetuilla kysy-

myksillä saada potilaassa aikaan

oivalluksen, joka edistää potilaan

paranemista tai kuntoutumista. Kah-

den kysymyksen malli ei vie paljoa

aikaa, vaan voi jopa säästää sitä.

Lääkärin viestintä vaikuttaa potilaaseen. Se voi muuttaa hänen käsitystään omasta tilastaan, par-haimmillaan voimaannuttaa ja saada hänet teke-mään asioita oman paranemisensa hyväksi.

– Eräs potilas esimerkiksi piti itseään hyvin vajaakuntoisena, mutta keskustelu lääkärin kanssa muutti hänen käsitystään ja hän kokikin olevansa hyväkuntoinen ikäisekseen, valtiotieteellisessä tie-dekunnassa väitellyt Harry Köhler kuvaa.

Hän seurasi väitöskirjaansa varten lääkärin ja potilaan keskusteluja vastaanotolla Turun ja Tam-pereen yliopistollisissa sairaaloissa sekä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Tutkimuksen tavoit-teena oli selvittää, miten lääkäri voi viestinnällään vaikuttaa.

Köhler halusi pitää tutkimuksensa mahdollisim-man käytännön läheisenä.

– Keskityin lääkärin puheeseen, en ilmeisiin ja eleisiin. Halusin kehittää yksinkertaisen toiminta-mallin, joka sopii kaikille lääkäreille, myös kiirei-seen vastaanottotoimintaan, hän sanoo.

Kahden kysymyksen malli Kahden kysymyksen menetelmän ideana on viedä keskustelu potilaan elämään. Ensimmäinen kysy-myksellä keskustelu johdatellaan potilaan arkeen. Toisen kysymyksen tarkoitus on saada oivallus syn-tymään.

– Kysymyksillä koetetaan herätellä ajatuk-sia, minkä potilas kokee itselleen tärkeäksi. Tämä yhteys potilaan omaan elämänpiiriin voi käynnistää

Keskus-telussa

päästään suoraan asiaan

Professori Päivi Rautava ja dosentti Ville Vuorinen Tyksistä toimivat Harry Köhlerin (keskellä) väitöskirjan ohjaajina. Väitöstilaisuus pidettiin Helsingin yliopiston Metsätalossa.

Kahdella kysymyksellä lääkäri voi viedä keskustelun potilaan arkeen. Kuva: VSSHP

Paraneeko potilas?

Kahden kysymyksen menetelmää testataan seuraavaksi käytännössä useammassa yksi-kössä . Sairaanhoitopiirin tutkimusjohtaja Päivi Rautava toivoo, että yksiköitä ilmoittautuisi jat-kotutkimukseen .

– Keskustelu on lääkärin työn ydintä . On tärkeää, että meillä on työkaluja sen kehittä-miseen . Tarvitsemme kuitenkin lisää tietoa, kuinka voimme parhaiten vaikuttaa potilaan paranemiseen, hän toteaa .

Ensimmäisenä mallia on alettu testata Turun hammashuollossa .

Lääkärin tavoite on saada potilas toimimaan yhtei-sen tavoitteen, potilaan paranemisen, hyväksi.

Useita tieteenaloja yhdistävä teoria löytää yti-mensä viestinnän tutkimuksesta. Pelkkä tieto ei saa ihmistä muuttamaan käytöstään. Terveyden-huollossa tämä merkitsee, että pitkä luento terveel-lisestä elämästä voi mennä potilaalta ohi ilman, että vaikuttaa häneen mitenkään. Tieto ”menee perille” vasta, kun kuulija antaa sille merkityksen.

– Lääkärin vaikuttava viestintä on sellaista, jossa potilaalle tärkeitä merkityksiä tunnistetaan ja ollaan niistä kiinnostuneita, hän muotoilee.

Keskustelua menetelmänä on tutkittu pitkissä hoitoprosesseissa. Köhleriä kiinnosti, miten lyhyt keskustelu vaikuttaa. Hän huomasi, että potilaan reflektointi voi tapahtua nopeasti, jopa parin oikein asetetun kysymyksen perusteella.

– Olen saanut menetelmää käyttäneiltä palau-tetta, että kahden kysymyksen malli jopa säästää aikaa, kun keskustelussa päästään suoraan asiaan, hän kertoo.

Keskustelu lisää luottamustaKun lääkäri osoittaa kiinnostusta asiakkaan arkeen, asiakkaan luottamus lääkäriä kohtaan paranee. Tämä huomattiin potilaiden haastatteluista.

Köhler toivoo, että hänen tuloksensa innostaisi-vat hoidon ammattilaisia käyttämään hyväksi joka hetken, joka heillä on käytettävissä potilaan kanssa.

Viestintä on keino, jota jokainen voi kehittää, vaikka ei olisi omasta mielestään hyvä puhumaan.

– Kaikki pystyvät kehittymään, eikä se tarkoita, että pitäisi muuttua ihmisenä. On tärkeää kehit-tää myös inhimillisiä taitoja, kun samalla teknolo-gia kehittyy huimasti. Lääkärin tapaaminen nou-see entistä tärkeämmäksi, kun rinnalla lisääntyvät digitaaliset yhteydet, Köhler uskoo.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

oivallus voi syntyä minuutissa

hänessä prosessin, joka edistää kuntoutumista. Lääkäri ei välttämättä tiedä, mikä tämä yhteys on, mutta sillä on potilaalle merkitystä, Köhler kertoo.

Potilaan oivallus muistuttaa oppimisprosessia. Uusi asia kiinnittyy aiemmin opittuun. Asetelmaa voidaan tarkastella myös johtamisen näkökulmasta.

16 HOSPITAALI 4 2019

Työelämään tutustujat eli tet-oppi-

laat pääsevät näkemään sairaalan

moniammatillista työtä Tyks Ortossa.

Tyks Ortossa käy kymmenisen tet-oppilasta luku-kauden aikana. Halukkaat tulijat kysyvät harjoitte-lupaikkaa sähköpostilla tai puhelimitse ja vastuu-alueen osastonhoitaja haastattelee heidät.

– Alkukeskustelussa kerron, että he tulevat seuraamaan meillä arkea, mutta monipuolisesti. Haluan, että he saavat mahdollisimman realistisen kuvan tänne tulosta. Samalla myös minä saan kuvan heistä, Pia Sykkö kertoo.

Alkukeskustelun jälkeen tet-vierailun voi kum-pikin osapuoli vielä perua.

Tet-harjoittelijan ottaminen

yksikköön tulee olla aina hyvin

suunniteltua. Tutustumisjakson

tarkoitus on antaa monipuolinen

ja myönteinen kokemus nuorelle.

Johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, sairaalayli-hoitaja ja henkilöstöpalvelut ovat yhdessä lin-janneet tet-harjoittelijoiden ottamista sairaan-hoitopiiriin.

– Tet-harjoitteluun ja tet-jaksolaisten otta-miseen yksiköihin on liittynyt jonkin verran epäselvyyksiä. Koska haluamme antaa nuorille

mahdollisen myönteisen kokemuksen, olemme tar-kentaneet käytäntöjämme, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas kertoo.  

Suunnittelu takaa sen, että työelämään tutustuja osallistuu vain sellaisiin tehtäviin, jotka sairaalassa soveltuvat nuorelle.

– Yhdyshenkilö vastaa harjoittelijan viikko-ohjelmasta, tutustuttamisesta yksiköihin sekä perehdyttämisestä tehtäviin. Tehtävien antamisessa on muistettava nuoria työntekijöitä ja työturvalli-suutta koskeva lainsäädäntö. Myös potilaan yksi-tyisyyden suoja on otettava huomioon, hän sanoo.

Myös tet-harjoittelijoiden ottaminen on linjattu uudestaan.   

– Tet-jaksolaisia voidaan ottaa yksiköihin vain ylihoitajan päätöksellä. Leikkaus- ja toimenpide-

osastoilla ja teho-osastoilla tet-harjoittelu ei ole mahdollista, edes lääkärinkierroille osallistumi-sena, Lehtikunnas kertoo.

Työelämään tutustuminen on tarkoitettu peruskoululaisille ja lukiolaisille. Tet-jakso on nuorelle tilaisuus nähdä oikeaa työelämää.

– Sairaanhoitopiirille työelämään tutustu-misjaksot antavat tilaisuuden esitellä sairaalan ammatteja ja terveydenhuoltoalaa nuorille. Sitä kautta voimme mahdollisesti vaikuttaa nuorten hakeutumiseen alalle, hän muistuttaa.

Lisätietoa tet-harjoittelun käytännöistä: Santra > Henkilöstöasiat >Rekrytointi >Harjoittelijat ja palkkatuki

Työelämään tutustuminen suunnitellusti

Tervetuloa tet-harjoitteluun

Tet-oppilaiden kolmen tai viiden päivän vierailulle laaditaan ohjelma.

– Teemme ohjelman koko toimialueen yhteis-työnä. Nuoret pääsevät esimerkiksi toimimaan neu-vonnassa, vahtimestarin apuna tai lähetin työparina. Sihteerin apuna heille on löytynyt arkistoimista ja mapittamista. Laitoshuoltajan työstä nuoret yleensä tykkäävät, koska siinä pääsee eniten itse tekemään, Sykkö kertoo.

Osastonhoitajan kautta nuoria on otettu vuode-osastolle sairaanhoitajan työpariksi sekä poliklini-kalle lääkärin vastaanottoa seuraamaan.

Lääkintävahtimestari Virpi Suhoselle tet-oppi-laat ovat tuttuja ja mieluisia vierailijoita.

– Nuoret ovat reippaita ja innostuneita. He ovat halukkaita itse tekemään ja annan heidän esi-merkiksi pitää potilaan jalkaa, kun kipsiä tehdään.

Lisäkädet työssäni ovat tervetulleita, Suhonen sanoo hymyillen.

Nuoret auttavat myös esimerkiksi hakemalla potilasta odotusaulasta tai saattamalla häntä rönt-geniin. Tet-oppilas tuo rentoa ilmapiiriä.

– Nuoren läsnäolo rentouttaa potilasta. Usein he kyselevät oppilaan tulevaisuuden suunnitelmista, Suhonen kertoo.

Potilaalta kysytään aina aluksi lupa oppilaan läs-näoloon.

Tet-jaksolle tuleville muistutetaan, että aamu-pala ennen sairaalaan tuloa pitää syödä. Sillä koete-taan estää heikotusta, mikä tyhjällä vatsalla iskee helpommin. Erilaisissa toimenpiteissä nuorille toisi-naan tule paha olo, mutta pyörtymisiltä on vältytty.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

Vahtimestari Sirkku Tuomola, osastonhoitaja Pia Sykkö ja lääkintävahtimestari Virpi Suhonen arvostavat TET-nuoria.

17HOSPITAALI 4 2019

Keskitetty kemikaaliturvallisuuden

hallintajärjestelmä tuo useita hyötyjä.

Tämän vuoksi sairaanhoitopiirimme

on ottamassa käyttöön EcoOnlinen

palvelun.

Tyks Laboratoriot ottavat verkkopohjaisen palvelun käyttöön syksyn aikana. Se merkitsee luopumista paperilla kansioissa pidetyistä kemikaalien käyt-töturvallisuusohjeista ja -tiedotteista. Esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteen hätäohje saadaan tie-tokoneelta nopeammin esille kuin kansiosta.

– Kun vaikkapa reagenssiastia rikkoontuu ja kemikaalia joutuu lattialle ja pitää nopeasti selvit-tää toimintaohjeet, ohjelmasta saa ohjeen avattua kerralla esille käyttöturvatiedotteesta. Samalla voi myös olla varma, että avattu ohje on ajan tasalla, ylikemisti Marja-Kaisa Koivula kuvaa.

EcoOnline pitää jatkossa yllä käyttöturvatiedot-teet. Palvelu toimii myös mobiililaitteissa.

Yhtä hyvä turvallisuus kaikille

Tavoitteena on saada koko sairaanhoitopiirin kemi-kaaliturvallisuus paremmaksi.

– Sähköisellä järjestelmällä pystymme yhden-mukaistamaan toimintatapoja työyksiköissä ja var-mistamaan saman turvallisuuden tason koko sai-raanhoitopiirissä. Kemikaalien riskinarvioinneissa voidaan myös jakaa jo kirjattua tietoa, eikä kaikkea tarvitse pohtia aivan alusta alkaen, työsuojelupääl-likkö Miia Puukka toteaa.

Kaikkien sairaalan yksiköiden tulee olla selvillä käytettävistä kemikaaleista, niiden käyttömääristä sekä käyttöpaikoista. Kustakin kemikaalista pitää tehdä myös riskinarviointi.

– Sähköisen järjestelmän avulla saamme viran-omaisvaatimukset täytettyä ja samalla pystymme

poistamaan päällekkäisyyttä ja paperikansioita arjen esimiestyöstä, hän sanoo.

Järjestelmässä on kaksi erilaista käyttäjäryhmää: toimialuekohtaisesti on nimetty pääkäyttäjät, jotka auttavat järjestelmän käyttöönotossa ja sitten myö-hemmässä vaiheessa auttavat esimiehiä tietojen yllä-pidossa. Suurempi käyttäjäryhmä ovat niin sanot-tuja yleiskäyttäjä, johon lukeutuvat esimiehet, työ-suojeluparit ja muut työntekijät. Yleiskäyttäjät pys-tyvät tarkistamaan oman työyksikkönsä kemikaalit ja hakemaan niille käyttöturvallisuustiedotteet.

Laboratoriot uuteen aikaan

Tyks Laboratorioiden viisi vastuualuetta siirtyvät EcoOnlineen yhtä aikaa. Kullakin vastuualueella on yksi pääkäyttäjä.

Koivula uskoo, että työturvallisuutta parantaa myös se, että esimiesten on helpompaa tarkastella riskin-arviointeja. He näkevät esimerkiksi eri kemikaalien altistukset suoraan järjestelmästä.

Nettipohjainen järjestelmä helpottaa myös taloudenpitoa.

– Ohjelmasta näemme, mitä kemikaaleja meillä käytetään ja voimme kilpailuttaa niiden tilauksia samalla kertaa koko laboratoriotoimialueella, hän sanoo.

Laboratorioiden toiminta on ollut akkreditoi-tua jo yli 20 vuotta ja käytössä on standardin ISO 15189:n mukaiset dokumentit.

– Parhaillaan tarkistamme ja päivitämme kemi-kaalilistauksiamme ja käyttöpaikkatietoja. Luovu-tamme ne EcoOnlinelle 30. syyskuuta, Koivula ker-too. EcoOnline vie listattujen kemikaalien tiedot ja käyttöturvatiedotteet järjestelmään.

Koivulalle palvelu on tuttu hänen aiemmasta työpaikastaan NordLabista Oulusta, mistä hän siir-tyi Turkuun vuonna 2017.

– Järjestelmä on tänä aikana päässyt lastentau-deistaan, hän uskoo.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri otti Norjassa perustetun ja Pohjoismaihin levinneen EcoOnlinen käyttöön tänä vuonna.

TEKSTI Ja KUVa: SUVI VaINIO

Yleiskäyttäjille järjestetään koulutustilaisuuksia HR-tärppien muodossa kaksi kertaa syyslukukaudella ja toiset kaksi kevätlukukaudella . Pääkäyttäjille on erilliset koulutustilaisuudet . Seuraathan koulutuskalenteria .

Kemikaali-turvallisuus haltuun

Voi olla varma,

että ohje on ajan tasalla

Ylikemisti Marja-Kaisa Koivula on ilahtunut, että koko toimialue siirtyy yhtä aikaa uuteen toimintakulttuuriin.

18 HOSPITAALI 4 2019

Uutta oppii joka päiväOlen Anniina Aalto ja työskentelin kesällä plas-tiikka- ja yleiskirurgian osastolla sairaanhoita-jan sijaisena. Sairaanhoitajaopintojen aikana olen päässyt tutustumaan terveydenhuollon eri yksiköi-hin työharjoitteluiden ja kesäsijaisuuksien muo-dossa. Olin ensimmäistä kertaa Tyksissä kesätöissä ja myös ensimmäistä kertaa kesän sairaanhoitajan sijaisuudessa.

Kesä sujui vauhdikkaasti ja olen viihtynyt todella hyvin plastiikka- ja yleiskirurgialla. Potilaat tulivat osastollemme pääosin suunnitellusti leikkauksen jälkeen, minkä lisäksi toimimme päivystävänä osas-tona. Jokainen päivä toi mukanaan uusia haasteita ja oppiminen oli jatkuvaa.

Hoitohenkilökunta otti minut lämpimästi vas-taan ja siitä olenkin erityisen iloinen! Olen varma, että tämän kesän jälkeen olen saanut paljon uutta tietotaitoa. Tästä on hyvä jatkaa opiskelua syksyllä. Tällä kertaa kuitenkin vain hetkeksi, sillä valmistu-minen häämöttää jo vuoden lopulla.

Unelmatyö tieto-järjestelmien parissaOlen Elli Huovinen, oululaislähtöinen 23-vuotias opiskelija. Opiskelen Turun ammattikorkeakoulussa

tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi, opintosuun-tanani terveysteknologia. Olin kesätöissä neurotoi-mialueella osastonsihteerinä. Työtehtäviini kuului muun muassa asiakaspalvelu, potilaspuhelimeen vastaaminen, lähetekäsittely, aikojen varaaminen ja postin hoitaminen.

Olin ensimmäistä kertaa töissä Tyksissä. Aiempaa sosiaali- ja terveystyön kokemusta ei ole juurikaan, mutta asiakaspalvelukokemusta ja innostusta sitäkin enemmän. Minulle oli lotto-voitto päästä työskentelemään sote-tietojärjestel-mien parissa, tulevassa ammatissani tulen niitä itse kehittämään. Oli silmiä avaavaa nähdä tätä työtä näin läheltä.

Vaikka alussa haastavaa oli varsinkin ammat-tikieli ja sairaalan käytännöt, olen pärjännyt työs-säni hyvin. Pidän työstäni, tykkään varsinkin asia-kaspalvelusta. Kivaa on myös erilaisten asioiden selvittely ja järjestely, mitä tässä työssä pääsee teke-mään paljon.

Vaihtelevia päiviä potilaskuljetuksissaOlen Tanja Pajukoski, 24-vuotias lähihoitaja ja vii-meisen vuoden ensihoitajaopiskelija. Tein sairaan-hoitajan sijaisuutta Tyksin hoitolaitossiirroissa. Täällä olen jo viihtynyt pitkään, sillä tämä oli jo kolmas kesä samassa työpaikassa.

Tehtäviimme kuului siirtää kiireetöntä ambu-lanssikuljetusta tarvitsevat potilaat, jotka tarvitse-vat seurantaa ja mahdollista hoitoa matkan aikana. Lyhyin siirtomatka taitaa olla alle kilometrin, mutta pisimmät siirrot voivat olla pohjoiseen ja kestää yli 12 tuntia suuntaansa. Työssäni erityisesti pidän siitä, että päivät ovat vaihtelevia, työkaverit mukavia ja työskentely sijoittuu arkipäiviin.

Kesätöissä Tyksissä

Itsenäistä tietotyötä laboratoriossa Olen farmaseuttiopiskelija Sanne Keskimäki ja toimin kesän lääketyöntekijän sijaisena Varsinais-Suomen lääkehuollossa, Tyks sairaala-apteekin ana-lyysilaboratoriossa. Työnkuvani oli monipuolinen ja siihen kuului muun muassa lääkevalmistuslaborato-rion raaka-aineiden ja omavalmisteiden analysoin-tia, olosuhdemaljojen lukemista sekä monenlaista dokumentointia.

Tein talvella opintoihini liittyvän harjoittelun Tyksin sairaala-apteekissa, jolloin pääsin jo nykyi-seen työtehtäväänikin hieman tutustumaan. Työ on melko itsenäistä ja pystyin itse vaikuttamaan kunkin työpäivän aikatauluihin. Olen viihtynyt täällä todella hyvin, joten työpäivät ovat kuluneet vauhdilla!

Anniina Aalto

Elli Huovinen

Sanne Keskimäki

Tanja Pajukoski

19HOSPITAALI 4 2019

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bak-teerin aiheuttama sairaus, joka on vaivannut ihmisiä tuhansia vuosia. Merkittävin ihmisiä kalvanut tauti-muoto on keuhkotuberkuloosi. Koska sairaus levisi usein koko perheeseen, pidettiin sitä pitkään perin-nöllisenä sairautena. Ennen taudin tehokasta hoi-toa maailman väestöstä 10−20 prosenttia menehtyi tuberkuloosiin. Lisäksi on arvioitu, että sairastavien määrä on ollut ainakin viisinkertainen kuolleisuus-lukuihin nähden.

Tuberkuloosia kitkemään perustettiin 1900-luvun alussa Suomen Tuberkuloosin Vastustamis-yhdistys ja sen myötä useita parantoloita. Hoito-muodot olivat moninaiset levosta ja ravinnosta rokotuksiin ja typetyshoitoon. Väestö tarkastettiin säännöllisesti röntgenillä, jotta tauti havaittaisiin mahdollisimman varhain. Lääkehoidot kehittyivät 1940- ja 1950-luvuilla. Kaikesta huolimatta vielä 1950-luvun Suomessa tautiin kuoli noin 8000 hen-kilöä vuosittain.

Tuberkuloosipotilaiden hoitoajat olivat pitkiä ja siksi monen raskaana olleen naispotilaan syn-nytyksen aika koitti kesken hoidon. Tuberkuloosia sairastavien äitien hoivaan jääneiden lasten kuol-leisuus oli ensimmäisinä ikävuosina korkea, minkä vuoksi vastasyntyneelle pyrittiin löytämään toi-nen hoitopaikka. Maatalousvaltaisessa maassa per-heissä ei ilman äitiä useinkaan ollut mahdollisuutta hoitaa vauvaa. Näitä vauvoja hoitamaan perustet-tiin joulumerkkikodit, ensimmäinen Tampereelle

vuonna 1936. Koteja perustettiin vielä Ouluun ja Kuo-pioon.

Joulumerkki-koteja ylläpiti Suo-men Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys ja koteja rahoitettiin myymällä tunnettujen taiteilijoiden suunnit-telemia joulumerkkejä, joita voitiin lisätä joulu-kortteihin. Aluksi merk-kejä myytiin ympäri vuo-den, ja ensimmäisenä var-sinaisena joulumerkkinä pidetään Väinö Blomstedin jouluksi 1912 suunnit-telemaa merkkiä. Joulumerkkejä tuberkuloosin hoi-don tukemiseen myytiin vuoteen 2001 asti.

Hoitaja kuljetti vastasyntyneen lapsen joulu-merkkikotiin siihen suunnitellussa laatikossa. Jotta vauva pysyisi lämpimänä, laatikon alareunassa on kolo kuumalla vedellä tai hiekalla täytetylle metal-lipullolle. Laatikon päällä on reikiä, jotta ilma vaih-tuu laatikossa. Pieni ikkunaluukku laatikon päällä on avattavissa, jotta vauvaa saattoi rauhoitella ja syöttää matkan aikana. Kun vauva pääsi joulu-merkkikotiin, vietti hän siellä keskimäärin 1−1,5 vuotta, erossa perheestään mutta myös turvassa

Vauvan kuljetuslaatikko

hengenvaaralliselta tartunnalta.Viimeinen joulumerkkikoti suljettiin Tampe-

reella vuonna 1973. Kolmessa joulumerkkikodissa hoidettiin yhteensä yli 5300 vauvaa.

Vauvan kuljetuslaatikko kuuluu Uudenkaupun-gin psykiatrisen sairaalan ja Vakka-Suomen sairaa-lan museokokoelmaan.

TEKSTI Ja KUVa: aNNa-MaRIa NIINIKOSKI’

TURUn LASAReTTIMUSeo Tiedustelut: Museonhoitaja, puh . 050 571 4030, s-posti: lasarettimuseo@tyks .fi, vsshp .fi>sairaanhoitopiiri>lasarettimuseo

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN www .vsshp .fi > sairaanhoitopiiri >lasarettimuseo

Ihmiset ennen työkalujaJohannes Holvitien mukaan tulos syntyy ihmisistä,

joilla on toimivien tietojärjestelmien tuki.

ICT-arkkitehti Johannes Holvitien pöydä